Podcasts about viroon

Kreikan maastopalojen tilanne. Ulkomaantoimittaja Antti Kuronen, Ródos. Suomen metsäteollisuuden tila ja tulevaisuus. Stora Enso ja UPM ilmoittivat tulosromahduksista. Myös Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre kertoo aloittavansa muutosneuvottelut mahdollisista lomautuksista Joutsenon sellutehtaalla. Keskustelemassa metsäalan liiketaloustieteen apulaisprofessori Mirja Mikkilä Helsingin yliopistosta ja Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Paula Horne. Estonian keularamppi tuotiin Viroon. Mitä sen tutkimuksilla voidaan selvittää uppoamisesta? Toimittaja Rain Kooli. Sosiaaliturvaministeri Sanni-Grahn-Laasonen haastattelussa. Millaiseksi toimeentulotuki ja asumistuki muovataan? Juontajana Aki Laine. Toimittajina Akseli Innanen ja Seppo Kivimäki. Tuottaja Tarja Oinonen.

Pehr Evind (P. E.) SvinhufvudSyntyi 15.12.1861 Sääksmäellä,moni lapsi olisi luovuttanut vähemmällä.Pojan ollessa 2-vuotiassä isä hukkui,ja tuonen käki uudestaan kukkui,kun poikaa huoltanut isoisä ampui itsensä,äiti elätti Helsingissä konttoristina perheensä.Svinhufvud kovasti isänmaallisena tunnettiin,ja joutui usein venäläisten hampaisiin.Oikeuden tuomarinaajoi suomalaisten etuja.Venäläiset hänet erottivat,vaan Svinhufvud ei suostunut eroamaan,joten hänet Siperiaan karkotetaan.Siellä metsästeli, kalasti ja kirjoitti,mitä lienee suunnittelija vaimo kävi miestään katsomassa kolmekertaa,oli Ellenilläkin rohkeutta sen vertaa.Kun Venäjän vallankumous toteutettiin,Svinhufvud luonnollisesti vapautettiin.Tai oikeastaan,meni Svinhufvud vangitsijoilleen ilmoittamaan:”Minä lähden nyt kotiin!”.Helsingin rautatieasemallahäntä juhlittiin sankarina.Senaatin johtajanahän antoi Suomen itsenäisyysjulistuksen,4.12 1917,ja 6.12 eduskunta hyväksyi sen.Svinhufvud lähti Venäjältä tunnustusta itsenäisyydelle hakemaan,ja sen jälkeen itsenäisyyden hyväksyivät muutkin maat.Hänkin valmistui filosofian kanditaatiksi,ja myöhemmin myös maisteriksi.Pääaine oli kuitenkin lakiopinnoissa.Kaksi sortokautta hän näki,samoin sen, kuinka veljeään vastaan nousi väki.Joutui Svinhufvud jäänmurtaja Tarmolla pakenemaan,sisällissotaa, kohti Tallinnaa.Pariinkin otteeseenkerrotaan hänen sotavankeja armahtaneen.Kansa tunsi hänet Ukko-Pekkana,Svinhufvud esiintyi kansalle myhäilevänä ikämiesampujana,vaikka olikin politiikassa suora ja jyrkkä.Tätä ominaisuutta tarvittiin,kun Mäntsälän kapina tukahdutettiin.Walt Street pörssiromahduksen aikanaoli täälläkin työttömyys vaivana.Myös kumosi hän kieltolain,tämänkin hänestä lukea sain.Poliittinen kulmakivi oli Pohjoismaiden yhteistyön vahvistaminen,vaikka ulkopolitiikan hoitamisen jättikin ministereilleen.Yhtään virallista valtiovierailua hän ei tehnyt,mutta suhteita varsinkin Ruotsiin ja Viroon hän on ylläpitänyt.Svinhufvud sai läksiäislahjakseen auton,ja kun oli kortiton,hän ilmoittautui Lappeenrannan autokouluun.luokkansa vanhimpana oppilaana,75-vuotiaana.Ukko-Pekka kuoli kotonaan,ja siunattiin Luumäen kirkossa.Ellen oli myös tuomarija senaattori.Kuusi lasta synnytti,miehensä Siperian karkotuksen ajaksi kotinsa täysihoitolaksi muutti.Kävi miestään Siperiassa katsomassa,hoiti Kotkaniemessä puutarhaansa,kasvatti kanoja ja lampaita,ilman sarvia ja hampaita,montako tuntia hänen vuorokaudessaan oli?Presidentin linnassahän tarjoili kakkua mantelipohjaista,ja kreemistä kahvin makuista.Vaikka hän ei kakkua valmistanutkaan,se hänen nimellään tunnetaan.Ellen kuoli sodan jälkeen, vasta 50-luvulla,Luumäellä, Kotkaniemessä.Ulla-Maija Mantere

Minkälaista oli palvella Neuvostoliiton armeijassa 1980-luvulla? Millainen ilmapiiri armeijassa oli ja miten varastaminen näkyi armeijassa? Miten Virossa suhtauduttiin suomalaisiin ja ruotsalaisiin 1980-luvulla ja miten itsenäistyminen muutti Viroa 1990-luvulla? Studiossa Neuvostoliiton armeijassa 1980-luvulla palvellut Toomas Eelsoo. Jakso on nauhoitettu 1.6.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Asevelvollisuus (5:27) Armeijaan lähtö (10:59) 45 astetta pakkasta (15:24) Hierarkia (19:54) Posti Neuvostoliitossa (23:02) Propaganda armeijassa (28:52) Mongolia (37:59) Ystävyyssuhteet (40:06) Ulaanbator (45:22) Varastaminen (50:43) Suhtautuminen valtioon (53:30) Viroon palaaminen (55:51) Neuvostoliiton propaganda (1:08:21) Viron itsenäistyminen (1:15:55) Mafiasodat (1:21:16) Viron kehitys

"[--]Kun painava tärppi sitten lopulta tulee ja haaveiden kala potkii siiman päässä, realisti muuttuu hetkessä romantikoksi." Viidennen tuotantokauden kevätjaksot saavat jatkoa ajankohtaisella tavalla, kun aivan meritaimenen kevätsesongin kynnyksellä studioon saapui vieraaksemme tieto- ja kalastuskirjailija sekä meritaimenromantikko Hasse Härkönen. Metsästys- ja Kalastuslehden sekä Erälehden toimituspäällikkönä työskentelevä Hasse julkaisi vuonna 2022 perustavanlaatuisen meritaimenteoksen nimeltä 'Meritaimenen Rantakalastus', jonka tiimoilta perkaamme tämän yksisarviseksikin luonnehditun kalalajin kalastusta, kulttuuria ja historiaa syväluotaavasti lävitse. Hasse on intohimoinen meritaimenenkalastaja sekä kirjailija, joka on kalastanut meritaimenia kotimaiselta rannikkolinjasta aina Viroon, Ruotsiin ja Tanskaan asti. Jopa Gotlannissa hetken asunut Hasse tuntee poikkeuksellisella tavalla meritaimenen kalastustekniikoiden lisäksi kalalajin arvokkaan historian sekä avaa kuulijoille Suomen sekä muiden Pohjoismaiden rantakalastuksen erityispiirteitä. Tässä todellinen syväsukellus meritaimenten valtakuntiin. Luvassa on aimo annos oppeja, havaintoja, kulttuuria sekä historiaa hopeakylkien parissa.

Suomen puolustus- ja Nato-kuviot ja EU:n yhteisen aseteollisuuden vauhdittaminen, vieraana keskustan puolustusministeri Antti Kaikkonen. Venäjä on iskenyt jälleen ohjuksin useisiin kaupunkeihin Ukrainassa ja Bahmutissa Ukrainan tilanne on kriittinen, Kiovasta tilanteen päivittää  toimittaja Maksim Fedorov.  Euroopan suurimman ydinvoimalan, venäläisten  miehittämän Zaporrizzjan yhteys sähköverkkoon katkesi toissaöisissä ohjusiskuissa. Nyt voimala on dieselin varassa jo kuudetta kertaa Venäjän hyökkäyksen aikana ja diesel on loppumassa. Kuinka vakava voimalan tilanne on ja mitä keinoja siihen on vaikuttaa. Vastaamassa apulaisjohtaja Tomi Routamo Suomen Säteilyturvakeskuksesta.   Vaalivoittaja Kaja Kallaksen Reformipuolue muodostaa nyt Viroon hallitusta, mitkä ovat kynnyskysymykset ja mikä etelänaapurissa muuttuu, toimittaja  Rain Koolin raportti Tallinnassa .  Ykkösaamun juontaja Mira Stenström, valmistelijat Janette Leino ja Mikko Pienipaavola, tuottaja Marja Ala-Kokko

Tamperelainen Teatteri Telakka järjestää 7.–9.10. ensimmäistä kertaa Telakka Open Border -tapahtuman. Pienten riippumattomien teatterien ja työryhmien esityksistä koostuvan festivaalin tämänkertainen teemamaa on Viro. Jakson vieraina ovat Telakan tuottaja Maarja Kaasik ja Virossakin vaikuttanut pitkän linjan esitystaiteiija Juha Valkeapää. Keskustelussa pohditaan ajankohtaisia esittävän taiteen tuulia Virossa ja Suomessa sekä maidemme esittävän taiteen tekijöiden yhteyksiä ja kulttuurivaihdon lisäämisen edellytyksiä. Samalla esiin nousevat Open Border -tapahtuman teokset, kesällä Viron Rakveressä järjestetyn Baltoscandal-esitystaidefestivaalien sisältö sekä Valkeapään oma esitystaide – esimerkiksi julkisissa tiloissa ihmisiä kohtaava Tulipää-hahmo. 

Historiantutkija Mirkka Lappalainen ottaa uusimmassa kirjassaan lukijan mukaansa 1600-luvun loppupuolelle tutkimaan Nils ”Smitten” Rosenschmidtin katoamista ja (oletettua) murhaa. Miten on mahdollista, että Sköldvikin kartanon isäntä katosi (kertomusten mukaan yön selkään ratsuineen ja koirineen) syksyllä 1673, eikä mukaa tuntunut kaipaavan häntä ennen kuin työmiehet löysivät ruumiin kaivosta seitsemän vuotta myöhemmin? Smittenin tarina on täynnä ristiriitaisuuksia, tutkimatta jättämistä, katoavia jälkiä ja henkilöitä, selittämättömiä hiljaisuuksia. Kirjaa voi lukea myös tutkielmana siitä, mitä voimme saada menneisyydestä selville, missä menevät herkullisen spekulaation ja tiedon rajat. Tutkiessaan epätavallista tapausta se piirtää myös lukijalle tarkkaa kuvaa 1600-luvun oikeuskäytännöstä, jumalaapelkäävästä elämänmenosta ja maisemasta, jossa maatila meren rannalla ei ole arvoasumus ja jossa on helpompi paeta Viroon kuin matkata sisä-Suomeen. Samalla kirja oikoo väärinkäsityksiä ja oletuksia elämästä Ruotsin valtakunnassa. Miksi ja miten tutkia mahdollista henkirikosta, jonka uhri ei herättänyt eläessään oikein kenenkään myötätuntoa, mutta muodostui murhatutkimuksen myötä valtakunnan puheenaiheeksi? Miten ihmeestä aatelinen saattoi syrjäytyä niin, että eleli palaneessa kartanossa, omisti kadotessaan lähinnä vähän karjaa ja risaiset polvihousut, eikä kelvannut aviomieheksi kenellekään säätynsä naiselle - tosin oli osallisena lukuisissa salavuoteusoikeudenkäynneissä ja isä epälukuiselle määrälle lapsia. Miten oikeuslaitos, jonka kunniatehtävä oli saattaa henkirikokseen syyllistyneet tuomiolle, katsoi Smittenin katoamista ja murhaepäiltyä sormien lomasta, eikä lopulta saanut tuomituksi ketään? Mihin kyseinen epäilty ja liuta muuta omituista väkeä katosi? Miksi rappeutuneen kartanon isäntä palkkasi puutarhamestarin? Kummitteleeko ja missä kaivossa? Ja minne joutui Smittenin hevonen! Osa näistä kysymyksistä selviää tästä jaksosta. Ehkä! Mirkka Lappalaisen kuva Laura Malmivaara, Siltala

Sotatilanne Ukrainassa. Hyytyykö venäläisten hyökkäys? Lviv heräsi ohjusiskuihin. Erikoistoimittaja Mika Mäkeläinen, Lviv.  Kiinan ja Yhdysvaltain presidentit kokoustavat, mitä on odotettavissa? Kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley, Peking. Ukrainan sodan vaikutus- ja tilanneanalyysi kolmen sotaviikon jälkeen. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola. Naton Saber Strike -harjoitus Virossa. Mukana suomalaisosasto. Ukrainasta saapuu pakolaisia Viroon tasaisena virtana. Miten heidät otetaan vastaan? Toimittaja Rain Kooli, Tallinna. Venäjän hybridivaikuttaminen Suomessa. Presidentti ja pääministeri varoittavat sinisilmäisyydestä. Millaisiin vaikutusyrityksiin pitää varautua ja miten? Euroopan hybridiosaamiskeskuksen haavoittuvuudet ja resilienssi -verkoston johtaja Jukka Savolainen ja professori Juha Röning, Oulun yliopisto. Juontajana Aki Laine. Toimittajina Atte Uusinoka ja Mira Stenström. Tuottaja Tarja Oinonen.

Uskon askeleita ohjelmat koostuvat kolmesta osuudesta, joissa jokaisessa kuullet keskustelun, haastattelun tai opetuksen. Tässä ohjelmasarjan jaksossa saat tutustua Mika Tuovisen elämään, kutusumukseen ja palvelutehtävien laajuuteen. Puhumme myös mediamissiosta, sen valmistelujen vaiheesta ja siitä innosta mitä se meissä herättää. Lopuksi päätimme hehkuttaa Jeesusta oikein kiitollisten sydämiemme pohjasta. Ohjelman ensimmäisessä osuudessa Mika Tuovinen kertoo lapsuuden kodistaan Keski-Suomessa Jyväskylän Tikkakoskella. Vanhemmat erosivat Mikan ollessa pieni. Isällä oli alkoholiongelma, joka näkyi ja tuntui. Yksinhuoltajaperheessä arki oli materiaalisesti niukkaa, mutta henkisesti ja hengellisesti rikasta. Mika kasvoi kuusilapsisessa perheessä. Niilo Yli-Vainion kokouksessa 13-vuotias antoi elämänsä Jeesukselle ja sai samassa lähetyskutsun. Tämä vei Mikan Kansanlähetyksen palvelukseen. Se lähetti hänet Viroon ja Saksaan. Sitten hän sai palvella Kansanlähetyksen lähetysjohtajana, kunnes tuli aika siirtyä pienen, mutta tärkeän evankelioimisjärjestön Mission Europen palvelukseen. Sydän ja koko mies palaa evankeliumille ja palvelemiselle. Tästä tiedät lisää kuuntelemalla tämän jakson. Ohjelman toisessa osuudessa Mika Tuovinen ja Mikko Matikainen keskustelevat syyskaudella 2022 toteutettavasta valtakunnallisesta mediamissiosta. Mika on valmistelutoimikunnan puheenjohtaja ja Mikko toinen varapuheenjohtajista. Missiossa ei käsitellä kristikuntaa jakavia asioita seksuaalietiikkaa, perhemalleja, kastekäsityksiä tai mitään vastaavia. Missio keskittyy täysin Jeesukseen ja hänessä ihmisten tekemiin löytöihin. Mission sanoma on Jeesus ja se tulee näkymään mediassa tavalla, jota ei koskaan aikaisemmin ole tässä maassa nähnyt. Jokaiseen kotitalouteen jaetaan missiokirja, jossa on 15 kertomusta siitä mitä ihmiset ovat löytäneet elämäänsä Jeesuksessa. Mission eri näkökulmia nousee keskusteluun. Kuuntelemalla jakson tiedät enemmän. Ohjelman kolmannessa osuudessa Mika Tuovinen ja Mikko Matikainen puhuvat mediamission ja oman elämänsä ytimestä eli Jeesuksesta. Keskustelu lähtee liikkeelle universumista ja miten Jeesus on ollut läsnä jo aivan luomisen aamusta alkaen ja on läsnä universumin loppuun asti. Siitä miehet innostuvat sitten hehkuttamaan Jeesusta oikein kunnolla. Keskustelu muuttuu ilakoinniksi ja kiitollisuudeksi Jeesusta kohtaan. Puheissa kuuluu oman elämän heikkous verrattuna Jumalan pyhyyteen sekä valtava armo, jonka saamme Jeesuksessa Kristuksessa. Jeesus ei vain pelasta, vaan hän antaa ja avaa meille merkittävän elämän. Siksi keskustelu on innon vuoksi lähellä lähteä ”lapasesta.” Tämä kannattaa kuunnella. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

"Käytöstavat on ainut universaali valuutta, niitä joko on tai sitten niitä ei ole." Tapio Marjanen (@miinusmerkki), on iTapsan perustaja ja yrittäjä. Ennen iTapsaa Tapio oli töissä Gigantissa myyjänä. Kaikki alkoi alun perin harrastuksesta, mutta nykyään iTapsa on miljoonien liikevaihtoa pyörittävä yritys ja työllistää yli 50 henkeä. Liikkeitä on tällä hetkellä 17 ympäri Suomea. Tapio itse muutti muutama vuosi takaperin Viroon, ja on Virosta käsin mukana Suomen puhelinliiketoiminnassa sekä useissa erilaisissa yrityksissä, muun muassa John Barrister pukubisneksessä. Jakson tiedot: aarohuttunen.com/tapio-marjanen 1. OSA Tapio "iTapsa" Marjanen

Jutta Zilliacus on Suomen kulttuurisen ja poliittisen elämän arvostettu veteraani. Virolaiseen emigranttiperheeseen Helsingissä vuonna 1925 syntynyt Jutta oli teini-ikäinen kokiessaan talvisodan pommitusten kauhut. Sibelius-Akatemian opintojen jälkeen hän päätyi avioliiton kautta suomenruotsalaiseen kulttuurisukuun ja ryhtyi tekemään toimittajan töitä, 1960-luvulla myös Yleisradiossa. Myöhemmin politiikka vei Zilliacuksen mukaansa kolmeksi vuosikymmeneksi. Kansanedustajana hän vaikutti vuoteen 1987 saakka. Etenkin viime vuosikymmeninä Zilliacus on pyrkinyt pitämään yllä elävää suhdetta Viroon ja virolaisuuteen.

Hallitus suunnittelee lisää koronatoimia. Ravintoloissa ei saa nyt tanssia tai laulaa. Monia virolaisia on määrätty tällä viikolla palaamaan Suomen rajalta takaisin Viroon. Ilmassa on jo katupölyä. Lauantaina tuulee ja sataa lunta.

Suomesta pääsee taas Viroon vapaasti. Lentoja Brittein saarilta ja Etelä-Afrikasta Suomeen ei vielä aloiteta. Helsingin seudun abiturientit saavat taas osallistua lähiopetukseen. Euroopassa on jo yli 30 miljoonaa koronatartuntaa. Lukas Hradecky on Vuoden urheilija. Pakkanen heikkenee viikonloppuna.

Eläkeputki on kuollut, kauan eläköön eläkeputki. Kolmikanta jätti hallitukselle kovan pähkinän purtavaksi. Armahduksia alennuksella! Diileri-Trump yllättää jälleen, vaikka luulimme, ettei se olisi enää mahdollista. Myös näennäiset oikeustaistelut presidentinvaalituloksia vastaan on lukratiivista pisnestä: Yksityiset lahjoittajat ovat antaneet jo jopa 140 miljoonaa dollaria oikeuskulujen sijaan vaalivelkojen ja Trumpin taskuun. Kiukuttelu kannattaa!
 Kun verrataan asumisen kustannuksia, verrataanko oikeita asioita? Asunto on huono sijoitus. Jos saman rahan laittaisi pörssiosakkeisiin, voisi elää hyvin vuokralla. Entä miksi vuokra-asuminen kallistuu maakunnissa samaan tahtiin kuin pääkaupunkiseudulla, vaikka asuntojen hinnat eivät seuraa samaa Helsingin nousutahtia? Mikä pöhöttää vuokramarkkinoita? 
Tutustukaa Lafferin käyrää, poliitikot! 
Maallikko ymmärtää sen Viron viinaturismista: Miten paljon Suomen viinaveroa voi nostaa, ennen kuin veron tuotto laskee, kun kansa vaeltaa Viroon alkoholinhakuun. Lafferin käyrä ennustaa, kuinka valtion verotulot kasvavat veroasteen noustessa vain tiettyyn pisteeseen asti. Sitten alkaa veroväistely. Ensi vuosi menee vielä elvytellessä, mutta viimeistään vuoden päästä suomalaispoliitikkojen kannattaa muistaa herra Lafferin opetuksia.

"Käytöstavat on ainut universaali valuutta, niitä joko on tai sitten niitä ei ole." Tapio Marjanen (@miinusmerkki), on iTapsan perustaja ja yrittäjä. Ennen iTapsaa Tapio oli töissä Gigantissa myyjänä. Kaikki alkoi alun perin harrastuksesta, mutta nykyään iTapsa on miljoonien liikevaihtoa pyörittävä yritys ja työllistää yli 50 henkeä. Liikkeitä on tällä hetkellä 17 ympäri Suomea. Tapio itse muutti muutama vuosi takaperin Viroon, ja on Virosta käsin mukana Suomen liiketoiminnassa sekä mukana myös vaatebisneksessä. Jakson tiedot: aarohuttunen.com/tapio-marjanen Instagram: @miinusmerkki John Barrister: @johnbarristercom iTapsa: itapsa.com SAAVUTUS PODCAST Saavutus Podcast tarjoaa vinkkejä ja inspiroivia tarinoita, joiden avulla pystyt saavuttamaan asettamasi tavoitteet. Suunta on valittava itse, mutta sitä kohti ei tarvitse kulkea yksin. Ole oman elämäsi tarinankertoja! Jaksojen tiedot: aarohuttunen.com/blog-podcast Sivusto: aarohuttunen.com Resurssit: aarohuttunen.com/edut Instagram: @SaavutusPodcast & @AaroHuttunen YouTube: @AaroHuttunen "Valitse tarinasi suunta."

In this episode, Viroon, IT and Fink makes plans on how to get the Film Festival after party at the Grim.Actual Play Podcast Using the Invisible Sun RPG by Monte Cook GamesRecording and Editing by Shawn QProduced By; The Heroes of Hacathra: Jack, Jay, Phil, Shawn, and Mike.Theme Song and Voice over work by: Jack ForrestAdditional Music by: Jason Morin, https://tabletopaudio.com , and http://platemailgames.comSpecial Thanks to our friend Tom Yakolev https://www.instagram.com/inkedonyx/ for help with Character Design. go check out his amazing art.To my Family who put up with my editing habits.if you'd like to support the show consider visiting that mangled mess that is our Patreon Page https://www.patreon.com/Heroesofor visit us on twitter https://twitter.com/Heroesof1 or on Instagram https://www.instagram.com/heroesofhacathra/Support the show (https://www.patreon.com/user/posts?u=19437397)

Messukylän kaksoismurhan toisessa osassa tutustumme sisällissodan historiaan, Viroon vapautustaisteluihin lähteneisiin vapaaehtoisjoukkoihin ja erikoiseen tapaan testata syyntakeisuutta. Murhaaja jää kiinni ja alkaa selvitystyö, joka ulottuu myös poliisin organisaation uudistamiseen ja koulutuksen parantamiseen. Ihmetellään mielentilatutkimuksen tekoa, poliisin rikostutkinnan vinhaa kehitystä, poliisin ja median suhdetta, trauman vaikutuksia ja sitä, mikä oikein on varhaisananas?׀ ׀ Jakson lähteet: ׀ ׀Tuomas Rimpiläinen: Messukylän veriteko ja muita rikostarinoita Suomesta, Gummerus 2019 ׀https://www.haaste.om.fi/fi/index/lehtiarkisto/haaste42015/messukylanveritekojaturunkylmamurha.html ׀https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/05/14/suomalaiset-pohjan-pojat-viron-vapaussodassa ׀https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/11/08/kieltolaki-susi-jo-syntyessaan ׀https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/11/09/kieltolaki-toi-rikollisille-eravoiton-poliisi-karsi-pahasti-alivoimasta ׀https://fi.wikipedia.org/wiki/Tampereen_taistelu ׀https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/espanjantauti-kylvi-kauhua-ja-kuolemaa-100-vuotta-sitten ׀https://fi.wikipedia.org/wiki/Messukyl%C3%A4 ׀https://www.tampere.fi/liitteet/5BNPXCbGh/pyoraraitti_messukyla.pdf ׀https://fi.wikipedia.org/wiki/Aarne_M%C3%B6tt%C3%B6nen ׀https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1376905?page=3 ׀https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1510127?page=1 ׀https://fi.wikipedia.org/wiki/Messukyl%C3%A4n_kaksoismurha_1924 ׀https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533809?page=9 ׀https://www.haaste.om.fi/fi/index/lehtiarkisto/haaste12015/itseaiheutetunpaihtymyksenvaikutusrikosvastuuseen.html ׀https://www.slideshare.net/THLfi/syyntakeisuusarviointi-oikeuspsykiatrian-nkkulma-tutkivan-lkrin-haasteet-tnn ׀

Hallitus harkitsee lisää liikkumis- ja kokootumisrajoituksia. Kansanedustajat Aki Linden (sd.) ja Petteri Orpo (kok.). Ei liikkumista rajan yli - virolaisten rakennustyöntekijöiden pysyttävä Suomessa tai jäätävä Viroon. Toimitusjohtaja Aleksi Randell, Rakennusteollisuus RT. Miten kunnat kestävät koronaa? PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio ja Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen. Mengzi - Veljellisyyden tie. Kiinan tunnetuimman ajattelijan oppeja sisältävän klassikkoteoksen suomentaja, vanhempi tutkija Jyrki Kallio Ulkopoliittisesta instituutista. Kolumni Roope Lipasti. Miten selvitä karanteenista 70-vuotiaan kanssa? Juontaja Päivi Neitiniemi. Toimittajat Johanna Östman, Seija Vaaherkumpu ja Marja Ala-Kokko. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Lähes 30 vuotta Virossa asuneen toimittaja Sami Lotilan kirjoittama"Todellinen Tallinna osa 2 - erittäin kriittinen matkaopas Tallinnaan ja Viroon" -kirja esittää näkemyksiä muun muassa kaupungin rajusta kallistumisesta sekä EKRE-oikeistopuolueesta. Bo Ahlgrenin Yle Svenskalle tekemä radiodokumentti "Den perfekta silen - om narkomanen Anton och knarkhandeln i Estland" kertoo Anton-nimisestä narkomaanista ja Viron huumeongelmasta. Haastateltavina ovat toimittajat Sami Lotila ja Bo Ahlgren. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Kirjailija ja runoilija Heli Laaksonen on julkaissut uuden aikuisille suunnatun runokokoelman Aurinko. Porkkana. Vesi. Mistä teos kertoo ja minkälainen tarina sen takaa löytyy? Studiossa kuullaan myös yksi teoksen runoista Helin lukemana! Jutustellaan myös muista asioista, kuten Helin kirjailijan urasta ja rakkaudesta etelänaapuriimme Viroon.

Viro laskee alkoholiveroa, tuoko halpa viina matkustajat takaisin? Viron hallituksen alkutaivalta arvioi toimittaja Rain Kooli Tallinnassa. Suomessa tuli sata vuotta sitten voimaan kieltolaki. Seuraksista muistuttaa tietokirjailija Jonna Pulkkinen. Eurovaalien äänikuningas, Eero Heinäluona (sd), hahmottelee uuden parlamentin voimasuhteita. Suomen hallitusneuvotteluistakin tulee puhe. Mustavalkoisuus sopii paremmin vaatteisiin kuin aatteisiin, sanoo kirjailija Roope Lipasti kolumnissaan. Hallituksen odotetaan julkistavan tänään ohjelmansa. Mitä siltä odottavat oletetun opposition edustajat, Koomuksen varapuheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen sekä Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho? Peukaloinen on pieni, mutta äänekäs. Luontoäänen esittelee Juha Laaksonen. Juontajana Jari Niemelä, toimittajina Atte Uusinoka, Johanna Östman ja Jukka Vanninen, tuottajana Katariina Lahtonen.

Virossa parlamenttivaalien jälkeinen aika on ollut kuin poliittisesta tv-draamasta. Keskustapuolue räväytti uutispommin aloittamalla hallitustunnustelun oikeistopopulistisen EKRE:n sekä Isamaan kanssa. Sen sijaan suurin puolue ja ensisijainen hallituksen muodostaja, keskustaoikeistolainen reformipuolue, sysättiin syrjään neuvotteluista. Onko Viroon syntymässä populistihallitus? Kuinka ison riskin venäläisvähemmistön tukema keskustapuolue ottaa yrittämällä hallitusta rasismiin ja kovaan kielenkäyttöön yhdistetyn oikeistopopulistisen puolueen kanssa? Miksi vaalien suurin voittaja reformipuolue sysättiin syrjään hallitusneuvotteluista? Vieraana on Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Korisliiga All Stars joukkue matkusti viikonloppuna Viroon, ja pelasi siellä All Stars pelin Viro/Latvia liigan joukkuetta vastaa. Tässä extra jaksossa hieman omia, sekä Topias Palmin ja Juho Nenosen fiiliksiä ja mietteitä pelistä ja reissusta. Toivottavasti tässä lyhyessä jaksossa saatte hieman fiilistä miten viikonloppu meni ja mitä pelaajat siitä miettivät!

Heinäkuussa 1993 Raija Juutilan oli tarkoitus lähteä miehensä firman toimesta liikematkalle Viroon. Hän ei kuitenkaan koskaan saapunut perille määränpäähänsä. Kun Raijan huolestunut tytär teki katoamisilmoituksen poliisille, huomattiin että yleensä hyvin täsmällisesti asioihin suhtautunut Raija ei ollut tehnyt matkaansa varten juuri minkäänlaisia järjestelyitä. Poliisit ja Raijan läheiset alkoivat epäilemään, oliko Raija ikinä edes lähtenyt matkalleen. Totuus Raijan kohtalosta selvisi vasta lähes 20 vuotta myöhemmin.Ota yhteyttä: jaljillapodcast@gmail.comInstagram: @jaljillapodcastMusiikki: Doug Maxwell - Heartbeat of the HoodLähteet:https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/10/01/kadonneet-raija-juutilahttps://www.is.fi/kotimaa/art-2000001222320.htmlhttps://www.is.fi/kotimaa/art-2000000498245.htmlhttps://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2011112314807832https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/118510-kadonneen-raijan-mysteeri-vastasitko-ilmoitukseen-vuonna-1993https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/63734-18-vuotta-sitten-kadonneen-raija-juutilan-jaanteet-loytyivat-miehenhttps://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/yli-18-vuotta-vanha-henkirikos-tanaan-karajilla-5-outoa-yksityiskohtaa/2049702https://alibi.fi/uutiset/nain-selvisi-20-vuotta-vanha-surmamysteeri/https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000649555.html See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Paavi Fransiscuksen nelipäiväinen Baltian-kiertue päättyi tällä viikolla Viroon. Päätapahtuma, pyhä messu, järjestettiin Tallinnan Vapaudenaukiolla. Nuorilla oli mahdollisuus tavata paavi Kaarlen kirkossa, ekumeenisessa nuortentapahtumassa. Miten nuoret kokivat paavin vierailun? Mitä paavi tiesi entuudestaan virolaisista? Varjostivatko katolisen kirkon hyväksikäyttöskandaalit paavin Tallinnan vierailua? Toimittajina Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

Tasan sata vuotta sitten julisti Viron kansa seisovansa toiveikkaana tulevaisuuden kynnyksellä, vapaana ja itsenäisenä. Millaiset jäljet sodat, miehitys ja kommunismi ovat jättäneet satavuotiaaseen Viroon ja vuotta vanhempaan evankelis-luterilaiseen kirkkoon? Mistä virolaiset tänään ammentavat arvonsa vapaassa, kapitalistisessa tasavallassa? Keskustelemassa kirjailija ja elokuvaohjaaja Imbi Paju sekä teologian professori, Viron evankelis-luterilaisen kirkon teologisen instituutin dekaani Randar Tasmuth. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

Ärhäkkää puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Ruben Stiller. 100-vuotiasta itsenäisyyttään lauantaina 24.2.2018 täyttävä naapurimme Viro saa lahjalupauksia: Kännituristivapaaviikko. Anteeksipyyntö siitä, että emme tukeneet Viroa Neuvostovallan aikana. Lupaus siitä, että suomalainen ylimielisyys suhteessa Viroon kaikkoaa. Tunneli Suomenlahden ali. Olympialaisissa Ruben Stilleriä ilostuttavat urheilijoiden eli duunarien kapina ja hyväntuuliset häviäjät. Hazardin mielestä nationalismi ei kiinnosta kaikkia, kuten lumilautailijoita. - He ovat digitaalisen ajan urheilijoita, hiihtäjät taas analogisen ajan urheilijoita, hän termittää. Itkosta huvittaa puhe neljän vuoden odotuksesta, olympiadeista. Kaarina Hazard on lukenut Anu Kantolan kolumnin Helsingin Sanomista ja keskusteluttaa ritareita sen herättämistä ajatuksista. Kantola kirjoittaa mm. näin: "Suomen suhtautuminen kielteisten turvapaikkapäätösten seurauksiin herättää kysymyksen, pidämmekö itseämme historian uhrina, jolta ei voi odottaa omaa vastuunkantoa." Työstäkieltäytyjäliitto vastustaa aktiivimallia. - Pelleilyä, joka vähättelee aggressiivisesti työtä, Juha Itkonen täräyttää sydämistyneenä. Tästä syntyy kiihkeä keskustelu, jonka energialla puheenjohtajan mielestä voitettaisiin monta kisaa olympialaisissa.

Viro on itsenäistynyt kahteen otteeseen, vuonna 1918 ja 1991. Molemmilla kerroilla maan johtohenkilöt tekivät rohkeita päätöksiä, vaikka naapurimaat eivät tästä pitäneet. Kun Moskovassa yritettiin vallankaappausta elokuussa 1991, käytti Viro tilaisuuden hyväkseen ja julistautui nopeasti itsenäiseksi. Uutta tilaisuutta ei välttämättä olisi enää tullut, sanoo historian emeritusprofessori Seppo Zetterberg. Satavuotista itsenäisyyttä juhliva Viro on ollut monesti paineen alla, mutta selvinnyt. Uhkaa ja painostusta on kohdistunut politiikan ja kulttuurin ohella myös tieteeseen. Minkälaisista aineksista rakentuu nykypäivän Viro? Toimittajana Joonas Turunen Kuva: Viron riigivanem Jaan Teemant ja rouva Alide-Emilie Teemant vastaanottavat Suomen tasavallan presidentti P. E. Svinhufvudin ja rouva Ellen Svinhufvudin vierailulle Viroon 1931. Kuvaaja Aarne Pietinen/Historian kuvakokoelma/Pietisen kokoelma, Museovirasto

Vajaassa 30 vuodessa Viro on muuttunut eristyneestä ja köyhästä Neuvostotasavallasta moderniksi ja kansainväliseksi maaksi. Suomalaiset tekevät Viroon kolme miljoona matkaa vuodessa. Suomessa asuu 50 000 virolaista ja useat tuhannet käyvät Suomessa töissä. Suomella ja Virolla on paljon kanssakäymistä, mutta tunnemmeko vieläkään kovin hyvin toistemme historiaa tai mentaliteettia? Millainen maa on sata vuotta täyttävä Viro? Roman Schatzin vieraina ovat politiikan tutkija Iivi Anna Masso ja historian tutkija Seppo Zetterberg.

Indrek Kaselan luokkatoverit perustivat Skypen. Itse hän  on ollut aktiivisesti mukana jo kolmessa vallankumouksessa. Ensimmäinen oli Viron itsenäistyminen, toinen tapahtui kun hän 25-vuotiaana investointipankkiirina yksityisti Viron suurimpia valtionyhtiötä. Kolmas oli virolaisen yhteiskunnan digitalisointi, jonka ytimessä hänen yhtiönsä  työskenteli. Tänään tämä sähköisen ajan renessanssiruhtinas ja kertakaikkisen mainio kaveri pyörittää Suomen suurinta Baltiassa toimivaa pääomarahastoa, Baltian tärkeimpiin kuuluvaa nykytaidegalleriaa ja yhtä Tallinnan tunnetuimmista elokuvateattereista. Puhumme Indrekin kanssa Suomen television ja Neuvostoliiton kybernetiikkainstituutin ihmeellisestä yhteisvaikutuksesta, siitä kuinka digitaalinen identiteetti rakennetaan turvallisesti, siitä miten hyvä yhteiskunta pitäisi organisoida, siitä miten rikkoutunut kommunikaatio pitäisi korjata ja siitä, kannattaako suomalaisen muuttaa elämänsä ja yrityksensä Tallinnaan. Hahmottelemme myös sitä, mikä voisi olla Indrekin neljäs vallankumous: Helsingin ja Tallinnan muodostama kaksoiskaupunki,  joka olisi merkittävä globaali toimija. Hyviä kuunteluhetkiä.

Sotilasliitto Nato on sijoittanut joukkojaan etelänaapuriimme Viroon. Mikä merkitys 1 200 brittiläisellä ja ranskalaisella sotilaalla on alueen turvallisuustilanteelle? Tänään Juuso paneutuu Itämeren turvallisuustilanteeseen yhdessä sotilasasiantuntija Arto Pulkin kanssa. Mitä kaikkea Naton ja Venäjän sotilaallisen pullistelun takana on? Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaista torstaihin.

Suomen ja Viron suhteet ennen Viron itsenäistymistä olivat itsenäisen Viron puolella, mutta Suomi piti kiinni hyvistä suhteista Moskovaan, kertoo FT Heikki Rausmaa. Tämä ei ollut mitenkään tavatonta, sillä monet länsimaat pelkäsivät, mitä saattaisi seurata Gorbatsovin jälkeen, jos hän epäonnistuisi uudistuksissaan. Kansalaisyhteiskunnassa tuki Virolle oli laajaa, ja esim. maataloustuotteita ja teknologiaa vietiin Viroon laajalti. Presidentti Koiviston suhde Viron itsenäistymisen prosessiin jää mielenkiintoisen arvoitukselliseksi. Rausmaan kirjan nimi on suora sitaatti Koivistolta:" Kyllä kulttuurin nimissä voi harrastella aika paljon"