Podcasts about Siltala

Keskiviikkona riitti sekä apinoiden, että teinien kielillä keskustelua. Ihmeteltiin juomakaappejamme ja Siltala vakuutti, ettei hänen valikoimistaan löydy huhuista huolimatta käärmeen spermaa.

Tänään pyrittiin ennätysten kirjaan pinoamalla karkkeja ja Brittien hoviin pieremällä. Lisäksi keräilimme kolikoita suihkulähteistä ja pohdimme josko Siltala on sittenkin delfiini.

Tänään kehitettiin uusi tosi-tv ohjelma, haisteltiin pieruja 1600-luvulta ja todettiin joulupukin olevan agenttihommissa. Siltala teki myös selkoa siitä minkälainen henkilö on terverssi.

Tänään seikkailtiin paljon elokuvien maailmassa. Siltala on löytänyt lumiukkoleffan, joka voisi olla meidän kirjoittamamme, Virkkula puolestaan epäilee Tampereen Hollywood tuotantoja. Lisäksi puhuttiin paljon C-kaseteista ja niiden mukanaan tuomista muistoista.

Tänään käväisimme synnytyssalissa moottorisahaamassa, Siltala esitteli taitojaan koirakuvailijana ja kutsuimme Saaran mukaan Iskelmägaalaan. Lisäksi pohdimme voiko sotatantereella lukea muotilehtiä ja mennäkö kaatamaan maalia kankaalle vai tatuoida ankkuri käsivarteen.

Tänään otettiin vaatteet pois. Melkein. Kehitimme pari bisnesideaa - Hippikoulun ja Pöytälaatikkobändit. Saimme selville, että Siltala on saanut kultaisen ansiomerkin huijaamalla ja odottelee Nobelin taloustiedepalkintoa nerokkaasta punalapputuotteiden käyttämisestä.

Tänään löysimme syyn Virkkulan tunnekylmyyteen ja vaadimme anteeksipyyntöjä muutamista elokuvista. Siltala halusi antaa moppitukalle kyytiä ja oli liian innoissaan keskittyäkseen silittämään.

Monenlaiset normit muokkaavat ajatteluamme. Voimme vaikkapa ajatella, että ihanteellinen ihmissuhde syntyy, kun kaksi suurin piirtein samanikäistä aikuista muodostavat parisuhteen, hankkivat lapsia ja ovat sitten yhdessä elämänsä loppuun saakka. Mutta entäpä jos elämä ei solahda perinteisesti hyväksyttyyn muottiin ja puoliso onkin huomattavasti vanhempi tai nuorempi? Tämän asian äärelle joutuivat yllättäen tuolloin 29-vuotias Venla Rossi ja 53-vuotias Jouni K. Kemppainen, kun he huomasivat haluavansa elää elämäänsä yhdessä. Aiheen pohdinta synnytti lopulta kirjan, jossa he haastattelivat viittätoista pariskuntaa, joiden ikäero vaihteli 12 vuodesta 30 vuoteen. Millaisia ennakkoluuloja, haasteita ja odottamattomiakin iloja ihmiset kohtaavat, kun ikäero parisuhteessa on yli yleisten normien? Vieraina ovat "Voi siitä olla iloakin - ikäero parisuhteessa" -kirjan (Siltala 2024) kirjoittaneet toimittajat Venla Rossi ja Jouni K. Kemppainen sekä lähisuhteisiin erikoistunut tutkijatohtori Annukka Lahti. Ohjelman toimittavat Kristiina Hyppölä ja Hilkka Nevala.

Tänään ihmeteltiin sikiön kuvaa, päätettiin ostaa tunneli ja riemuittiin tosirakkaudesta, joka kukoisti Ankkalinnassa. Lisäksi Siltala kertoi olleensa keskellä poliisioperaatiota ja nähneensä unessa Seppo Rädyn.

Tänään oltiin jo hieman synttärihuumassa. Lisäksi tuotettiin lapsille pettymyksiä, lähetettiin Siltala smokkikaupan kautta salaiseksi agentiksi.

Tänään selvisi, että Siltala on varastanut kaupasta ja Virkkula huijannut SM-kisoissa. Lisäksi ihmettelimme harrastuksen käsistä karkaamista, kun oli tullut vahingossa keitetyksi 700 litraa pontikkaa.

Selkävammainen on päässyt taas kelkkaan mukaan, joten meno oli sen mukaista. Tik Tokkia katseltiin, Tanskaa haukuttiin ja Siltala lähetettiin Panaman konsuliksi. Lisäksi hukattiin erilaisia ja erikokoisia tavaroita.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 134.  jaksossa keskustelen ranskan väitöskirjatutkija Linda Nurmen kanssa ranskalais-sveitsiläis-korealaisesta kirjailijasta Elisa Shua Dusapinista ja hänen esikoisromaanistaan Hiver à Sokcho (Sokcho talvella, Siltala, 2023) Kuka on Elisa Shua Dusapin? Mistä hänen esikoisromaaninsa kertoo? Millainen lukukokemus se oli Lindalle? Millaisen vastaanoton romaani on saanut? Suomentaja Anu Partanen palkittiin Maurice de Coppet -palkinnolla, millaisesta palkinnosta on kyse? Kenelle Linda suosittelee romaania?  Linda vieraili myös jaksossa #114 puhumassa ranskalaiskirjailijoista Marguerite Durasista ja Annie Ernaux'sta.   Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Tänään Aamuklubilla oli salaisuus, joka kalvoi meitä yhdeksän uutisiin saakka, jolloin saimme kertoa Lauri Tähkän viimeisistä keikoista. Lisäksi tietysti vitsailimme vakavillakin aiheilla ja päätimme ryhtyä nauhoittelemaan vitsikasetteja. Siltala aikoi hankkia lemmikkipesukarhun ja Kittilän kulttuuriviikot meitä kutsuivat. Aikuiset miehet löysivät Helsingistä moottoroidut vuoteet ja sekös sai kaksikon villiksi.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 129. jaksossa keskustellaan Ranskan myydyimmästä kirjailijasta Guillaume Mussosta. Vieraanani on kirjan Tyttö ja yö (Siltala) suomentaja Anna Nurminen. Kuka on tämä ranskalainen menestyskirjailija? Miten juuri tämä Musson teos valikoitu suomennettavaksi ja miten Anna sai suomennostyön? Mistä tarinassa on kyse? Millaista on Musson kieli? Millainen kokemus oli tämän dekkarin suomentaminen? Kenelle Anna suosittelee kirjaa?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Tänään pohdimme maksuimplantin istuttamista pakaraan, jos sillä voisi maksaa ananaslonkerot… Lisäksi Siltala tunnusti melkein syyllistyneensä myymälävarkauteen ja samalla kävi ilmi, että suuri osa Aamuklubin kuuntelijoista on sitä mieltä, että terttutomaatteja voi ostaa yksitellen. Burkina Fason kansallislaulua ihmeteltiin ja persikan värisiin pukuihin päätettiin olla pukeutumatta.

Indonesian itsenäistyminen vuonna 1949 on Ranskan vallankumoukseen verrattava maailmaa järisyttänyt tapahtuma, väittää David Van Reybrouck, aiheesta Revolusi-tietokirjan (Siltala, 2023, suom. Sanna van Leuuwen) kirjoittanut flaamilainen historioitsija. Eurooppalaisten siirtomaahistoriaan erikoistunut Van Reybrouckin mukaan entiset vallanpitäjät ovat vasta viime vuosina alkaneet käsitellä historiaansa rehellisesti, mikä on mahdollistanut myös entisten alusmaiden historian tarkastelun uudella tavalla. Mitä me tiedämme muiden kuin länsimaiden historiasta? Millä painotuksella maailmanhistoriaa Suomessa opetetaan tällä hetkellä? Miten historianopetus vaikuttaa kykyymme seurata maailman tapahtumia? Miksi Indonesiaan olisi syytä kiinnittää huomiota nyt? Ja mitkä asiat länsimaista esimerkiksi Brasiliassa, entisessä Portugalin siirtomaassa, nostetaan nyt uutisten kärkeen? Haastateltavana ovat Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry:n varapuheenjohtaja ja historian lehtori Marjo Sassali, sosiaali- ja kulttuuriantropologian professori Timo Kaartinen, maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen ja belgialainen historioitsija David Van Beybrouck. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kiinnitimme huomiomme vuodenaikojen epätasa-arvoon ja siihen onneen, että Huuhkajat ovat palauttaneet suomalaisen futiksen taas toivotaan toivotaan -hommiin. Siltala väitti keksineensä ikiliikkujan ja samalla ratkaisun maailman nälkäongelmaan. Kehitimme uuden supersankarin, joka välttelee väkivaltaa ja parantaa hikan. Menovinkeistä tartuimme Sastamalan omakotiyhdistyksen pullasiivuihin. Turkkilaiset ovat kuulemma käyneet leikkimään jumalaa ja kotihommissa ei tasapeli kyllä onnistu. Jonotuskokemuksia kuultiin Helsingistä, Kuopiosta, Turusta ja Gdanskista. Joka paikassa se on tärkeää hommaa. Lopuksi Siltala tekisi aikakonematkan Hampuriin, kuuntelisi Beatlesia ja hoitaisi Virkkulan faijalle vasektomian vuonna 1962.

Tänään vietettiin huuda turhautumistasi -päivää, joten omat ja muiden turhaumat tuli käsiteltyä. Lisäksi vierailimme kännissä AA-kokouksessa, tapasimme yllätyskirgisialaisia ja kuulimme, mitä Siltala tekee sängyssä iltaisin. Maailmanloppukin vältettiin, koska eihän se voi tulla ruotsalaisen Bennu nimisen söpön asteroidin kyydissä.

Datakapitalismi on ympäröinyt meidät. Mutta mitä datakapitalismi oikein tarkoittaa ja pitäisikö data nähdä öljyn kaltaisena hyödykkeenä vai pääomana? Miten datakapitalismia säädellään Euroopan unionissa? Näitä ja monia muita kysymyksiä käsitellään Alustojen valta -podcastin ensimmäisessä jaksossa yhdessä Timo Harakan kanssa, joka on toimittaja, kirjailija, kansanedustaja ja entinen Sanna Marinin hallituksen liikenne- ja viestintäministeri. Keskustelu kytkeytyy Harakan alkuvuonna 2023 julkaisemaan kirjaan Datakapitalismi kriisien maailmassa. Alustojen valta -podcast on osa Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa toimivaa tutkimushanketta, jota rahoittaa Helsingin sanomain säätiö. Toimittaja: Matti Ylönen Tuottaja: Toivo Hursti Musiikki: Pasi Savonranta ja Pietu Korhonen Matin kirja Yhtiövalta alustatalouden aikakaudella (2021) nyt myös äänikirjana! Kustantajan sivuilla Bookbeatissa Storytelissä ja muissa yleisimmissä äänikirjapalveluissa Jakson viittaukset: Harakka, T. (2023). Datakapitalismi kriisien maailmassa. Siltala. Ylönen, M. (2021). Yhtiövalta alustatalouden aikakaudella - Evolutionaarinen taloustiede & yhtiöt yhteiskunnallisina toimijoina. Vastapaino. Soininvaara, O. (14.3.2023). Timo Harakka: Datakapitalismi kriisien maailmassa.[blogikirjoitus]. soininvaara.fi. Bradford, A. (2020). The Brussels Effect - How the European Union Rules the World. Oxford University Press. Mayer-Schönberger, V. (2022). Access Rules : Freeing Data from the Big Tech for a Better Future. University of California Press. Runckenstein, M. (2023). The Feel of Algorithms. University of California Press. Harakka, T. (6.2.2023). Corporate ‘privacy' concerns must not derail Europe's Data Act. Financial Times, Jakson tekstivastine --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/alustojen-valta/message

Meret ja meren eläimet ovat paitsi innoittaneet tarinankertojia myös pelottaneet ihmisiä läpi historian. Valtameret ja meret peittävät yli kaksi kolmasosaa maapallon pinta-alasta ja niiden ekosysteemit ovat elintärkeitä myös meille maalla eläville, monella tapaa. Tänä päivänä meriä tutkitaankin erilaisin tieteellisin menetelmin, ja niiden tyrskyihin kirjoitetaan edelleen mitä hurjimpia tarinoita. Tässä jaksossa Kulttuuriykkönen sukeltaa meren mysteereihin kolmen uuden, keskenään erilaisen kirjan kautta. Risto Isomäen viimeisimmässä Lauri Nurmi -trillerissä Viimeinen erämaa retkikunta lähtee tutkimaan maapallon viimeistä, tutkimatonta hautavajoamaa aivan uudenlaisen sukelluspukuteknologian kanssa. Valtameren pohjan tutkimus muuttuu nopeasti veriseksi geopoliittiseksi peliksi. Nuoremapana valassafareilla oppaana työskennellyt ja sittemmin niillä tutkijana vieraillut meribiologi Jessica Haapkylä kirjoittaa tietokirjassaan Merten jättiläinen kohtaamisistaan valaiden kanssa maailman merillä. Hän kertoo myös valtavin ja pimeässä loistavin silmin varustetusta kolossikalmarista, ja siitä, miten elokuvat Free Willy (1993) ja Blackfish (2013) ovat vaikuttaneet suhtautumiseemme miekkavalaisiin.   Kirjailija Juha Kauppinen ja kuvittaja-sarjakuvantekijä Janne Torisevan kuvaavat Korvaamattomat - kertomuksia maailman avainlajeista -tietokirjassaan myös merten elämää, esittäen merten asukkien elintärkeät keskinäiset vaikutussuhteet aikuisten kuvakirjan muodossa. Keskustelemassa ovat kirjailija Risto Isomäki (Viimeinen erämaa, Into 2023), biologian tohtori Jessica Haapkylä (Merten jättiläiset - valaiden arvoitusta etsimässä, Into 2023), kirjailija Juha Kauppinen ja kuvittaja-sarjakuvantekijä Janne Toriseva (Korvaamattomat - kertomuksia maailman avainlajeista, Siltala 2023). Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Laadukas käännöskirjallisuus on ahtaalla, kun kotimainen kirjallisuus ja viihde ovat vallanneet yhä enemmän tilaa. Etenkin äänikirjojen kuuntelussa korostuvat kepeämpi viihdekirjallisuus ja dekkarit. Käännöskirjallisuudella on kuitenkin suuri merkitys maamme sivistykselle ja kirjallisuudelle. Monet kotimaiset kirjailijat inspiroituvat juuri maailmakirjallisuudesta. Suomentajien työ on korvaamatonta, sillä vain harvalla kielitaito riittää nyanssien ja tasojen ymmärtämiseen. Millainen on käännöskirjallisuuden tila tällä hetkellä ja kannattaako laatukirjallisuutta suomentaa? Studiossa asiasta keskustelevat Siltala kustantamosta kustantaja Touko Siltala, suomentaja Lotta Toivanen ja Tammen käännöskirjallisuuden kustannuspäällikkö Päivi Koivisto-Alanko. Lähetyksen juontaa Miia Gustafsson.

Ote Aki Ollikaisen romaanista Kristuksen toinen tuleminen, Siltala 2022. Lukijana kuuluttaja Heikki Puskala.

Joulunalusviikon ihanin yllätys on Pkk-podcastjakso joka päivä! Kohtasin kirjailija Juhani Branderin Helsingin kirjamessuilla. Puhuimme hänen kahdesta uusimmasta kirjastaan yhdellä iskulla, toksisia mieskultttuurin piirteitä käsittelevästä Miehen kuolemasta (WSOY 2020) ja absurdin koomista lyhytproosaa sisältävästä Pertun Ritvasta (Siltala 2022). Miten muoto ja sisältö valitsevat toisensa? Mitkä elämäntilanteet ajavat kirjailijan millaisen lajin kimppuun? Mitä tekemistä tällä on jääkiekon kanssa? Kuuntele oitis! Juhani Branderin kuva Jussi Vierimaa, Siltala.

Anna Englundin esikoisromaani sijoittuu 1930-luvun Pohjanmaalle ja Helsinkiin, ruumisarkkuverstaalta salakapakoihin ja salonkeihin. Kirjailija kertoo, kuinka oman pohjalaisen suvun historia vahvoine naisineen ja hiljaisine, mutta tekevine miehineen vaikutti romaanin maailmaan. Ja miten helppo 2000-luvun naisen oli samastua päähenkilö Elenan vieraudentunteeseen Helsingissä. Lautapalttoon maailmassa kuolema ei ole elämälle vierasta. Puhumme siitä, miten kuolema ja kuolleet olivat läsnä. Ehkä myös kummituksina. Puhumme Elenan ja Lydian, kahden aikuisen naisen rakkaudesta, ja miksi se ei ole kirjan yhteisöissä laittomuudesta huolimatta silkka katastrofi. Kirja etenee katseen ja kuvien, tai näyttämökuvien kautta, mutta myös kosketuksen, ihon ja tekstiilin. Niinpä jäämme pitkäksi aikaa ihailemaan ja hipelöimään kangaspakkoja, silkkejä ja satiineja, vuokraamaan arkkuja ja riisumaan leninkejä. Anna Englundin kuva Jenni Haili, Siltala

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 104. jaksossa vieraanani on Tommi Uschanov, joka on suomentanut Wolfram Eilenbergerin teoksen Vapauden tuli. Filosofian pelastus synkkinä aikoina 1933-1943 (2021, Siltala). Teoksessa käsitellään 1900-luvun vaikutusvaltaisimpia naisfilosofeja, jotka ovat Simone de Beauvoir, Hannah Arendt, Simone Weil ja Ayn Rand. Miksi on tärkeää esitellä juuri nämä filosofit? Miksi teos keskittyy vuosiin 1933–43? Miten kahden ranskalaisen Simonen ajattelu erosi toisistaan ja oliko jotain yhtäläisyyksiä? Miten juutaistausta ja maastamuutto näkyvät Arendtin ja Randin ajattelussa? Onko Ay Rand muuttanut nimensä suomalaisen kirjailijan Aino Kallaksen mukaan? Voiko filosofia olla pelastuksemme vaikeina aikoina? Tommi lukee myös otteen teoksesta.  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Lähisuhdeväkivalta ei ole pienen piirin ongelma. Se koskettaa jollakin tavalla jokaista suomalaista. Suomessa lähisuhdeväkivaltaa on kokenut 16–74-vuotiaista 75 prosenttia ainakin kerran elämässään. Lähisuhdeväkivaltaa käyttäneitäkin on siis paljon. Tekijä voi oma nykyinen tai entinen kumppani, vanhempi, lapsi, sisar tai muu läheinen. Väkivalta voi olla henkistä ja/tai fyysistä.Tämän jakso keskittyy siihen, millaisia tekijöitä väkivaltaisen käytöksen takana on ja miten lähisuhdeväkivaltaa voidaan ennaltaehkäistä.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraaksi palaa psykologian tohtori Heli Siltala. Heli työskentelee Oulun vankilassa psykologina. Aikaisemmin hän on tutkinut Jyväskylän yliopistossa lähisuhdeväkivallan terveysvaikutuksia ja -kustannuksia sekä työskennellyt lähisuhdeväkivallan tekijöiden kanssa Vaihtoehto väkivallalle -ryhmässä.Väkivalta harvoin loppuu itsestään. Ongelma pitää tunnistaa, jotta siihen voidaan puuttua ja tehdä muutos. Joskus tekijän on vaikea tunnistaa ja tiedostaa käyttävänsä väkivaltaa. Jokainen on kuitenkin aina vastuussa omasta käyttäytymisestään. Siihen voi vaikuttaa ja apua kannattaa hakea. Nina ja Heli käsittelevät mm. näitä kysymyksiä: - Mikä on lähisuhdeväkivaltaa? - Miten väkivaltaisen käyttäytymisen voi tunnistaa? - Miten tunnistaa huoli omasta käyttäytymisestä? - Millaisia tekijöitä on väkivaltaisen käyttäytymisen taustalla? - Miksi väkivaltaiseen käyttäytymiseen pitää puuttua? - Miten väkivaltaa voi ennaltaehkäistä? - Millaisia apua on tarjolla lähisuhdeväkivallan tekijöille? Lisätietoa ja linkkejä:Omaan väkivaltaiseen käytökseen (tai sen uhkaan) apua voi saada näistä palveluista:Nettiturvakoti: https://nettiturvakoti.fi/ Miessakit ry (ehkäisevää väkivaltatyötä miehille): https://www.miessakit.fi/toimintamuodot/lyomaton-linja/Maria Akatemia ry (ehkäisevää väkivaltatyötä naisille): https://www.mariaakatemia.fi/toiminta/ehkaiseva-vakivaltatyo/Kriisikeskus Mobile (Jyväskylässä): https://kriisikeskusmobile.fi/vakivaltatyo/Palveluita väkivallan kokijoille:Nettiturvakoti: https://nettiturvakoti.fi/Kriisikeskus Mobile (Jyväskylä): https://kriisikeskusmobile.fi/24/7 tukipuhelin: https://nollalinja.fi/Rikosuhripäivystys (puhelintuki, chat-palvelu, oikeusneuvonta): https://www.riku.fi/palvelut/Raiskauskriisikeskus Tukinainen: https://tukinainen.fi/Väkivaltaa kokeneille miehille, Miessakit ry: https://www.miessakit.fi/toimintamuodot/vakivaltaa-kokeneet-miehet/ Lisätietoa lähisuhdeväkivallasta:Mitä lähisuhdeväkivalta on? https://thl.fi/fi/web/vakivalta/vakivallan-muodot/lahisuhdevakivaltaTurvasuunnitelman tekeminen: https://www.riku.fi/oppaat-ja-ohjeet/turvasuunnitelma-vakivaltatilanteeseen/Ensi- ja turvakodit (tietoa sekä ammattilaisille että kokijoille ja tekijöille): https://ensijaturvakotienliitto.fi/ THL:n ilmaiset verkkokoulutukset väkivaltaan puuttumisesta ja tunnistamisesta (lapset, koulut, lähisuhdeväkivalta): https://thl.fi/fi/palvelut-ja-asiointi/verkkokoulutVäkivaltatutkimuksen opintokokonaisuus Avoimessa yliopistossa: https://www.avoin.jyu.fi/fi/opintotarjonta/vakivaltatutkimusLisätietoa Heli Siltalasta ja lähisuhdeväkivallan tutkimuksesta:Tällä hetkellä Siltala työskentelee psykologina Oulun vankilassa. Aikaisemmin hän on tutkinut Jyväskylän yliopistossa lähisuhdeväkivallan terveysvaikutuksia ja -kustannuksia Siltala Jyväskylän yliopistossa. Siltala on työskennellyt vuosien 2016-2021 ajan myös Vaihtoehto väkivallalle -ryhmän vetäjänä, joka on Kriisikeskus Mobilen sekä Jyväskylän yliopiston psykoterapiaklinikan yhteistyönä toteutettu ryhmäinterventio lähisuhteissaan väkivaltaa käyttäneille miehille ja naisille.Heli Siltalan väitöskirja: Family violence as a public health problem: Effects and costs in Finnish health care. Lähisuhdeväkivalta kansanterveydellisenä ongelmana: Vaikutukset ja kustannukset suomalaisessa terveydenhuollossa. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/77463Lähisuhdeväkivallasta aiheutuvat kustannukset Suomessa (LAKU) -hanke: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/lahisuhdevakivallasta-aiheutuvat-kustannukset-suomessa-laku-Virtual Reality Prevention of Gender Violence in Europe based on Neuroscience of Embodiment, PeRspective and Empathy (VRperGENERE) -hanke: https://www.vrpergenere.com/fi/Muuta Jyväskylän yliopiston väkivaltatutkimusta: https://www.jyu.fi/edupsy/fi/laitokset/psykologia/tutkimus/tutkimusalueet/kliininen-psykologia-ja-psykoterapia/lahisuhdevakivalta-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palauteJos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Historiantutkija Mirkka Lappalainen ottaa uusimmassa kirjassaan lukijan mukaansa 1600-luvun loppupuolelle tutkimaan Nils ”Smitten” Rosenschmidtin katoamista ja (oletettua) murhaa. Miten on mahdollista, että Sköldvikin kartanon isäntä katosi (kertomusten mukaan yön selkään ratsuineen ja koirineen) syksyllä 1673, eikä mukaa tuntunut kaipaavan häntä ennen kuin työmiehet löysivät ruumiin kaivosta seitsemän vuotta myöhemmin? Smittenin tarina on täynnä ristiriitaisuuksia, tutkimatta jättämistä, katoavia jälkiä ja henkilöitä, selittämättömiä hiljaisuuksia. Kirjaa voi lukea myös tutkielmana siitä, mitä voimme saada menneisyydestä selville, missä menevät herkullisen spekulaation ja tiedon rajat. Tutkiessaan epätavallista tapausta se piirtää myös lukijalle tarkkaa kuvaa 1600-luvun oikeuskäytännöstä, jumalaapelkäävästä elämänmenosta ja maisemasta, jossa maatila meren rannalla ei ole arvoasumus ja jossa on helpompi paeta Viroon kuin matkata sisä-Suomeen. Samalla kirja oikoo väärinkäsityksiä ja oletuksia elämästä Ruotsin valtakunnassa. Miksi ja miten tutkia mahdollista henkirikosta, jonka uhri ei herättänyt eläessään oikein kenenkään myötätuntoa, mutta muodostui murhatutkimuksen myötä valtakunnan puheenaiheeksi? Miten ihmeestä aatelinen saattoi syrjäytyä niin, että eleli palaneessa kartanossa, omisti kadotessaan lähinnä vähän karjaa ja risaiset polvihousut, eikä kelvannut aviomieheksi kenellekään säätynsä naiselle - tosin oli osallisena lukuisissa salavuoteusoikeudenkäynneissä ja isä epälukuiselle määrälle lapsia. Miten oikeuslaitos, jonka kunniatehtävä oli saattaa henkirikokseen syyllistyneet tuomiolle, katsoi Smittenin katoamista ja murhaepäiltyä sormien lomasta, eikä lopulta saanut tuomituksi ketään? Mihin kyseinen epäilty ja liuta muuta omituista väkeä katosi? Miksi rappeutuneen kartanon isäntä palkkasi puutarhamestarin? Kummitteleeko ja missä kaivossa? Ja minne joutui Smittenin hevonen! Osa näistä kysymyksistä selviää tästä jaksosta. Ehkä! Mirkka Lappalaisen kuva Laura Malmivaara, Siltala

Keskustelimme Petra Forsténin ja Iida Rauman kanssa heidän kirjoistaan Kadonneet tytöt sekä Hävitys. Teemoina keskustelussa olivat mm. ulkopuolisuuden tunne, kehämäinen aikakäsitys, vallankäyttö ryhmissä, vaikeiden kokemusten asteittainen paljastuminen sekä kirjoittamisen prosessit. Äänitys on tehty liveyleisön edessä Nide-kirjakaupassa Helsingissä 11.8.2022. Kiitos Petra, Iida, Nide, WSOY ja Siltala keskustelun mahdollistamisesta! https://www.nidekauppa.fi/ https://www.wsoy.fi/kirja/petra-forsten/kadonneet-tytot/9789510442760 https://www.siltalapublishing.fi/product/havitys/ --- Takakansi-podcast --- Some ja www: Instagram: https://instagram.com/takakansipodcast Facebook: https://facebook.com/takakansipodcast Takakansi.fi https://takakansi.fi Tuottaja Marko Suomi: https://instagram.com/markosuomi https://twitter.com/markosuomi https://linkedin.com/in/markosuomi Tunnusmusiikki: Bucket - No More Than Human https://bucketpunk.bandcamp.com/album/always-chasing-greener-grass https://www.instagram.com/bucketpunks/

Sukupuolten taistelussa tunteet leiskuivat taas, kun Päivi sai vastaansa Pasin. Yhden kisaliput laitettiin myös liikkeelle ja kuumat leijonatkin listattiin.

Oletko kokenut lähisuhdeväkivaltaa? Lähisuhdeväkivalta on yleistä. Lähisuhdeväkivallan tekijänä voi toimia oma nykyinen tai entinen kumppani, vanhempi, lapsi, sisar tai muu läheinen. Väkivalta voi olla henkistä ja/tai fyysistä.Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytinen keskustelee lähisuhdeväkivallasta ja sen terveysvaikutuksista psykologian tohtori Heli Siltalan kanssa. Heli työskentelee Jyväskylän yliopistolla tutkijatohtorina ja Oulun vankilassa psykologina. Hänen tutkimustyönsä on keskittynyt lähisuhdeväkivallan terveysvaikutusten ja kustannusten kartoittamiseen. Heli on myös tehnyt asiakastyötä lähisuhdeväkivallan kokijoiden ja tekijöiden kanssa. Väkivalta voi alkaa henkisenä erilaisella kiusaamisella, halveksunnalla, haukkumisella, pelottelulla ja kontrollointina. Fyysisen ja henkisen väkivallan lisäksi lähisuhdeväkivalta voi olla myös seksuaaliväkivaltaa sekä taloudellista ja sosiaalista kontrollointia. Väkivallan kokeminen on raskasta ja sillä on usein vakavia terveyshaittoja, myös mielenterveydelle.Väkivalta harvoin loppuu itsestään. Väkivallan kokemuksesta on mahdollista selvitä ja sen kanssa ei kannata jäädä yksin. Nina ja Heli käsittelevät mm. näitä kysymyksiä: - Mitä lähisuhdeväkivalta on? - Mitä eri muotoja lähisuhdeväkivallalla on?- Kuinka yleistä lähisuhdeväkivalta on?- Millaisia vaikutuksia lähisuhdeväkivallalla on yhteiskunnassa? - Millaisia terveysvaikutuksia lähisuhdeväkivallalla on?- Miten lähisuhdeväkivalta vaikuttaa perheen lapsiin? - Miten väkivallan uhrin voi tunnistaa terveydenhuollossa?- Miten lähisuhdeväkivalta kannattaa ottaa puheeksi?- Mitä voi tehdä, jos itse kokee väkivaltaa?- Mistä voi hakea apua?- Mitä tehdä jos lähipiirissä joku on lähisuhdeväkivallan uhri?Palveluita väkivallan kokijoille:Nettiturvakoti: https://nettiturvakoti.fi/Kriisikeskus Mobile (Jyväskylä): https://kriisikeskusmobile.fi/24/7 tukipuhelin: https://nollalinja.fi/Rikosuhripäivystys (puhelintuki, chat-palvelu, oikeusneuvonta): https://www.riku.fi/palvelut/Raiskauskriisikeskus Tukinainen: https://tukinainen.fi/Väkivaltaa kokeneille miehille, Miessakit ry: https://www.miessakit.fi/toimintamuodot/vakivaltaa-kokeneet-miehet/ Lisätietoa lähisuhdeväkivallasta:Mitä lähisuhdeväkivalta on? https://thl.fi/fi/web/vakivalta/vakivallan-muodot/lahisuhdevakivaltaTurvasuunnitelman tekeminen: https://www.riku.fi/oppaat-ja-ohjeet/turvasuunnitelma-vakivaltatilanteeseen/Ensi- ja turvakodit (tietoa sekä ammattilaisille että kokijoille ja tekijöille): https://ensijaturvakotienliitto.fi/ THL:n ilmaiset verkkokoulutukset väkivaltaan puuttumisesta ja tunnistamisesta (lapset, koulut, lähisuhdeväkivalta): https://thl.fi/fi/palvelut-ja-asiointi/verkkokoulutVäkivaltatutkimuksen opintokokonaisuus Avoimessa yliopistossa: https://www.avoin.jyu.fi/fi/opintotarjonta/vakivaltatutkimusLisätietoa Heli Siltalasta ja lähisuhdeväkivallan tutkimuksesta:Heli Siltala on tehnyt lähisuhdeväkivaltaan liittyvä tutkimustyötä vuodesta 2012 asti. Hän valmistui psykologiksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2015 ja väitteli tohtoriksi vuonna 2021. Siltalan väitöskirja käsitteli lähisuhdeväkivallan terveysvaikutuksia ja -kustannuksia.Siltala on työskennellyt vuosien 2016-2021 ajan myös Vaihtoehto väkivallalle -ryhmän vetäjänä, joka on Kriisikeskus Mobilen sekä Jyväskylän yliopiston psykoterapiaklinikan yhteistyönä toteutettu ryhmäinterventio lähisuhteissaan väkivaltaa käyttäneille miehille ja naisille.Tällä hetkellä Siltala työskentelee psykologina Oulun vankilassa sekä tutkijatohtorina Jyväskylän yliopistossa. Siltala tekee tutkimustyötä valtioneuvoston rahoittamassa Lähisuhdeväkivallan kustannukset (LAKU) -hankkeessa sekä Euroopan unionin rahoittamassa VRperGenere-hankkeessa, jossa kehitetään ja tutkitaan virtuaalitodellisuutta hyödyntäviä menetelmiä lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn ja puuttumiseen.Heli Siltalan väitöskirja: Family violence as a public health problem: Effects and costs in Finnish health care. Lähisuhdeväkivalta kansanterveydellisenä ongelmana: Vaikutukset ja kustannukset suomalaisessa terveydenhuollossa. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/77463Lähisuhdeväkivallasta aiheutuvat kustannukset Suomessa (LAKU) -hanke: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/lahisuhdevakivallasta-aiheutuvat-kustannukset-suomessa-laku-Virtual Reality Prevention of Gender Violence in Europe based on Neuroscience of Embodiment, PeRspective and Empathy (VRperGENERE) -hanke: https://www.vrpergenere.com/fi/Muuta Jyväskylän yliopiston väkivaltatutkimusta: https://www.jyu.fi/edupsy/fi/laitokset/psykologia/tutkimus/tutkimusalueet/kliininen-psykologia-ja-psykoterapia/lahisuhdevakivalta-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palauteJos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Keskustelemme kirjailija Helmi Kekkosen kanssa Tämän naisen elämästä ja hyvin juhlavasti Romaanitaiteesta. Miksi ja miten Kekkonen kirjoitti tarkkaan rajatun, päähenkilö Helenan omaan kokemukseen ja ääneen perustuvan romaanin, kuinka lapsi ja aikuinen muodostuivat samaksi henkilöksi kielen myötä, ja kuinka kirjailija siirtyi edellisen teoksensa omaan kokemukseen perustuvasta tekstistä fiktion mahdollisuuksiin. Osaako vuoden 2022 lukija lukea ”puhdasta romaania”? Puhumme myös kuvista, siirtymistä, punaisesta mekosta ja kukallisesta kimonosta. Helmi Kekkosen kuva Pihla Viitala, Siltala

Kirjailijat Laura Lindstedt ja Sinikka Vuola keskustelevat Taru Torikan kanssa teoksestaan 101 tapaa tappaa aviomies. Mitä tarkoittaa sen alaotsikko Menetelmällinen murhamysteeri? Miksi kirjan teemateksti, jota varioidaan 101 kertaa, on Alibi-lehdestä löytynyt tositarina Anjasta, joka ampui miehensä tämän pahoinpideltyä häntä raa'asti ja pitkään, ja joka sai vapauttavan tuomion? Kirjan 101 tekstiä ulottuvat matemaattisista kirjainkokeiluista googlerunouteen, balladista urheiluselostukseen. Mitä dialoginen mahdollisten kirjallisuuksien kokeilu opetti kirjailijoille itselleen? Kirjailijoiden kuva Laura Malmivaara, Siltala

Pieni karanteenikirjakerho avaa kolmannen vuotensa keskustelulla kirjailija Iida Rauman kanssa. Hävitys-romaanin alaotsikko on Tapauskertomus. Keskustelemme siitä, miten tyylilajin ja kielen löytäminen auttoi Iida Raumaa kirjoittamaan vihdoin aiheesta ja maailmasta (ja kaupungista), joista hän oli halunnut kirjoittaa jo uransa alusta asti. Puhumme siitä, miten kirjan äärimmäisen yksilöllinen ja yksityinen näkökulma antaakin lukijalle tilaa samastua ja nähdä aihe yleisemmin. Hävitys käsittelee lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa systemaattista väkivaltaa ja sortoa, mutta se ei suostu tyypillisiin tapaan esittää kokemusta yksityistapauksena tai asiana, josta ”pääsee yli” tai joka nyt vain ”kuuluu ikäkauteen”. Rauma vetää yhtäläisyyksiä kaupungin historian jatkuvaan tuhoamisen ja nuorten ihmisten kohtelun välillä. Puhumme myötätunnon ja yksilöpsykologisen selityksen vaaroista. Puhumme vihan liikkeellepanevasta voimasta, vastustamme niitä, jotka haluavat kitkeä vihaisuuden ja konfliktit yhteiskunnasta, politiikasta ja taiteesta. Iida Rauman kuva Marek Sabogal, Siltala. Pieni karanteenikirjakerho -logon on suunnitellut Marjo Maininki.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 83. jaksossa vieraanani on suomentaja Lotta Toivanen, joka kertoo Eric Vuillardin teoksista ja niiden kääntämisestä (Päiväkäsky ja 14. heinäkuuta, Siltala). Teoksia on luonnehdittu nimellä récit ('kertomus'), mitä se tarkoittaa? Millainen teos on natsi-Saksaan sijoittuva Päiväkäsky? Miten Vuillardin mieltymys luetteloihin ilmenee kirjassa 14. heinäkuuta? Millaisia haasteita oli suomentajalla henkilöiden nimiin liittyen? Millaista oli suomentajan yhteistyö kirjailijan kanssa? Miksi suomalaisen lukijan kannattaa lukea Eric Vuillardin teoksia? Lotta Toivanen lukee myös otteen ranskankielisestä kirjasta 14 juillet ja sen suomennoksesta! Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Aamuklubin aisapari Mikko Siltala ja Pauliina Puurila ovat hyvä osoitus siitä, miten radiojuontajaksi voi päätyä monenlaisista lähtökohdista. Pauliina on opiskellut näyttelijäksi ja poliisiksi. Mutta mikä oli hänen haaveammattinsa? Entä mitä Mikko sanoisi nyt nuorelle itselleen? Sadun Sunnuntaivieras-haastattelussa Iskelmän Aamuklubi, joka juhlii lokakuussa paitsi Iskelmän 21-vuotista taivalta myös oman aamushow:nsa 5-vuotisjuhlia.

Mikon synttäripäivä! Pauliina on jättänyt juontokaverilleen synttärilahjan. Sukupuolten taistelussa koettiin vanhojen kaverusten, Jukan ja Marin uusintamatsi. Pauliinan supervoimista puhuttiin myös.

Tällä viikolla keskustelen Jyrki Lehtolan kanssa Tunteista. Kirja on kokoelma trans-esseitä, podcastista saattaa selvitä, mitä lajityyppi pitää sisällään. Ainakin pohditaan etiikka vs. estetiikka -kysymyksiä. Kuuntele itse! Ehkä saat ajatuksen, tai sellaiseksi luettavan Tunnekokemuksen. Tämä jakso kuuluu vahingossa muodostuneeseen kokonaisuuteen "alkukesän kiivailu", kuuntele myös Antti Hurskaisen ja Silvia Hosseinin vierailut, joihin tässäkin usein viitataan. Vekkulin Jyrki Lehtolan kuva Jorma Puranen, Siltala.

Pienessä karanteenikirjakerhossa ollaan tällä kertaa "kevyissä kesätunnelmissa", eli hikoillaan painostavassa helteessä ja odotetaan vapauttavaa ukkoskuuroa esseistinä tunnetun Antti Hurskaisen kanssa. Nyt käsittelyssä on Hurskaisen toinen romaani, Kuihtuminen, joka on jo ehtinyt aiheuttaa pienimuotoista myrskyä "kirjallisuusmaailmana" tunnetussa vesilasissa. Puhutaan siitä, miksi kirjailija päätti siirtää esseenä alkaneen kiukun ja pettymyksen purskauksen romaaniksi, ja miten kirjailija leikkii "minän" ja romaanin päähenkilön yhtäläisyyksillä, saati muilla yhtäläisyyksillä todellisten, nimettyjen ihmisten ja romaanihenkilöiden välillä. Puhumme vanhenemisen ja kuihtumisen kauheudesta ja kiehtovuudesta ja vanhasta Jörn Donnerista ostamassa kalaa torilta ja dokumentoimassa ruumiintoimintojaan. Kuihtumisen päähenkilö on läpeensä (korkea-)kirjallinen hahmo, joka vihaa ja halveksuu kertomuksia, viihdettä ja banaalia hyvää elämää, ja niitä tuottavia/tuotteistavia nykykirjailijoita. Samalla hän ei malta olla kehittelemättä kertomuksia jokaisen kohtaamansa ihmisen elämästä tai sortumatta kliseisimmän dekkaristin tehokeinoihin. Mietimme, onko kertojan elitistisissä ajatuksissa mitään intoa, ja onko kaikessa taustalla pettymys itseen. Antti Hurskaisen kuva Laura Malmivaara, Siltala

Ote runosarjasta Jouni Inkalan teoksesta Vakiot ja muuttujat, vuodelta 2015, Siltala. Lukija on Juha Salomaa. Mietelauseen on valinnut Nina Naakka.

David Foster Wallacen tuhatsivuista, moneen suuntaan ja erilaisiin rekistereihin, alaviitteisiin ja tasoihin loikkivaa Infinite Jest -romaania on pidetty jopa mahdottomana kääntää. Tero Valkonen tarttui toimeen ja tulos ansaitsi vuoden Mikael Agricola -palkinnon. Podcastilla Valkonen kertoo, miten tämän romaanin kääntäjäksi kypsyminen on vaatinut parinkymmenen vuoden aikana kertyneen ammattitaidon - vaikka hän ajatteli pystyvänsä kääntämään sen jo vuosituhannen vaihteessa. Kuulet myös, mitä yhteistä on latinotanssien opiskelulla ja käännöstyöllä, miten englanninkielen eri sosiaaliset ja alueelliset rekisterit suomentuvat - tai jäävät kääntymättä, ja miksi Päättymätön riemu voi olla suomalaislukijalle helpompaa luettavaa kuin alkuteos englanninkieliselle. Valkonen kuvaa matkaansa DFW:n maailmassa ja kertoo kuinka tutkimustyö auttaa kulttiteoksen suomentamisessa - ja milloin on vain otettava omia hyppyjä kieleen. Hän myös perustelee, miksi Päättymätön riemu sai suomenkielisen nimensä ja miksei kirjaimellisempi käännös aina toimi. Jakso tehty yhteistyössä Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto SKTL Ry:n kanssa. Kannen suunnittelu Ilkka Kärkkäinen / Siltala ja Sanavalinta

Kuuntelu - Kaksi korvaa ja yksi suu - Mia Siltala, Pipelife Oy Mitä jos organisaatiosi kaikki työntekijät osallistuisivat toimintasi kehittämiseen? Mitä jos työntekijät systemaattisesti miettisivät, miten asiat voisi tehdä paremmin ja fiksummin? Valtaosa työntekijöistäsi haluaa osallistua, sinun tehtävänäsi on luoda kulttuuri ja rakenteet, jossa he voivat. “Ei ole niin pientä asiaa, ettei siitä voisi tehdä oivallusta” on Pipelifen toimintaa ohjaava ajatus. Miten työntekijöitä osallistetaan Pipelifellä? Jakson vieraana Pipelife Finlandin HR-päällikkö Mia Siltala. Tässä linkki kuvaan josta puhutaan jakson alussa (noin 6 min kohdalla): https://ibb.co/dDMGXtC

Kuuntelu - Kaksi korvaa ja yksi suu - Mia Siltala, Pipelife Oy Mitä jos organisaatiosi kaikki työntekijät osallistuisivat toimintasi kehittämiseen? Mitä jos työntekijät systemaattisesti miettisivät, miten asiat voisi tehdä paremmin ja fiksummin? Valtaosa työntekijöistäsi haluaa osallistua, sinun tehtävänäsi on luoda kulttuuri ja rakenteet, jossa he voivat. “Ei ole niin pientä asiaa, ettei siitä voisi tehdä oivallusta” on Pipelifen toimintaa ohjaava ajatus. Miten työntekijöitä osallistetaan Pipelifellä? Jakson vieraana Pipelife Finlandin HR-päällikkö Mia Siltala. Tässä linkki kuvaan josta puhutaan jakson alussa (noin 6 min kohdalla): https://ibb.co/dDMGXtC

Tero Saarisen ja Hannele Jyrkän yhteisteos Etsijä on ennenkaikkea kirja tanssista ja taiteen tekemisestä. Podcastilla keskustellaan siitä, miten ja miksi tekijät - tanssitaiteilija ja pitkän linjan tanssikriitikko - rakensivat Etsijästä paitsi tarinan Saarisen huimasta urasta ja teoksista, myös mukaansa tempaavan kuvauksen, jonka kautta lukija pääsee taideteoksen synnytysprosessin sisään, miltei ymmärtämään mysteeriä ja tanssia osallistujana. Tero Saarinen on teoksen (ja siinä syntyvän teoksen) ja taiteilijaelämäkerran päähenkilö ja oman tanssijaryhmänsä primus motor, joka kuitenkin sivuuttaa oman egonsa ja haluaa mieluummin keskustella tanssin mahdollisuuksista yhteiskunnallisella tasolla ja toisaalta työryhmän luomana taiteena. Tästä ristiriidasta syntyy harvinaisen mukaansakutsuva taidekirja ja toivottavasti myös innostava keskustelu! Puhumme paljon myös tanssin yksilöä mutta myös yhteisöä terapoivasta vaikutuksesta ja toimittaja Torikka avautuu omasta ruumiillisuuden ja tanssin kaipuustaan. Tanssi ja tanssista puhuminen kuuluu kaikille! Tämän jakson Pientä karanteenikirjakerhoa tarjoaa Siltala. Osta Etsijä täältä https://www.siltalapublishing.fi/kirjat/etsija-tero-saarisen-tie-nykytanssin-huipulle/ LISÄYS JA ANTEEKSIPYYNTÖ: Latasin alunperin podcastin jostain syystä lähes äänettömänä soundcloudiin. Nyt pitäisi kuuluakin jotain! Nöyrimmät pahoitteluni. /tt

Kirjakerhon KYMMENES (10!!!) vieras on Harry Salmenniemi, jonka novellikokoelmien kokonaisuus on kerännyt ylistystä ja maailmankirjallisuusvertauksia vakavastiotettavilta kriitikoilta. Uhrisyndrooma ja muita novelleja (Siltala) ehti ilmestyä helmikuussa, muttei ole ainakaan menettänyt ajankohtaisuuttaan. Taru tavoitti Harryn viettämästä minilomaa. Viininjuonnin ja pizzansyönnin jälkivaikutusten ylistämisen lisäksi pohdittiin mm. vauvan ilmestymisen paljastamaa ääretöntä vapautta ja sotaisuuden yleisyyttä kielessä (Torikka lupaa jatkossa yrittää lopettaa esim. poteroihin kaivautumisen). Miksi ne novellien aiheet - kuten ylimielisyydellä ja naisvihalla omia pelkojaan peittelevät "länsimaisen kulttuurihistorian perinteeseen" hirttäytyvät miehet - joita kirjailija on pitänyt aikansa eläneinä ovatkin lukijoille kauhean ajankohtaisia ja omakohtaisia? Opittiinko koronakeväästä mitään muuta kuin banaaleja elämäntaitokliseitä? Kuuntele ja keskustele mukana! Osallistu Kirjakerhon tuottamiseen: https://www.patreon.com/pienikaranteenikirjakerho Hanki Uhrisyndrooma: https://www.siltalapublishing.fi/kirjat/uhrisyndrooma/

Juoksukausi on tuonut Pauliinan elämään uudenlaisen haasteen, tohtori Siltala tekee siitä johtopäätöksiä. Sukupuolten taistelussa mieskilpailijaksi huhuiltiin pienipallista miestä, kisaan ilmoittautui mahtava ilopilleri, Jari Savosta.

Eeva Rita-Kasari ja Olga Nuuttila Oodista puhuvat suhteestaan heppakirjoihin. Käsittelyssä myös Jaakko Yli-Juonikkaan kokeellinen romaani Neljä ratsastajaa 2: Tahdon murskatappio (Siltala, 2019).

Miksi kirjoittaminen tuntuu niin henkilökohtaiselta? Miksi laulujen sanat kuulostavat siltä kuin ne olisivat suoraan omasta elämästä? Meri haluaa puhua päiväkirjoista, Juho pohtii laiskottelun ja kirjoittamisen tiivistä liittoa. Lähteet: Yle Kulttuuri 19.6.2019 Runojen kirjoittaminen vaatii laiskuutta ja nopeiden palkintojen karttamista, sanoo Tuukka Pietarinen https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/06/19/runojen-kirjoittaminen-vaatii-laiskuutta-ja-nopeiden-palkintojen-karttamista // Yle Kulttuuri 29.5.2019 Jere Vartiainen löysi runoilijan äänensä, kun uskalsi mennä päin häpeää https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/05/29/jere-vartiainen-loysi-runoilijan-aanensa-kun-uskalsi-menna-pain-hapeaa //Yle Kulttuuri 14.11.2018 Hyvä runo on kuin inhalaattori, sanoo Tanssiva karhu -raadin uusi puheenjohtaja Anja Erämaja https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/11/14/hyva-runo-on-kuin-inhalaattori-sanoo-tanssiva-karhu-raadin-uusi-puheenjohtaja //Perttu Pölönen: Tulevaisuuden lukujärjestys (Otava 2019)// Aila Meriluoto: Tältä kohtaa (Siltala 2010) // Eeva Vekin ja Risto Koo Järvisen Päiväkirjaklubista https://www.korjaamo.fi/fi/tapahtumat/2020/02/08/paeivaekirjaklubi // Journalisi-lehti 15.12.2016 ”Totuus löytyy fiktiosta ” https://www.journalisti.fi/artikkelit/2016/15/totuus-lytyy-fiktiosta/

What is the big deal with visuals? According to Matt Siltala, as humans, we are visual people, we get distracted so easily and visuals are much easier to consume. Lisa Buyer sat down with guest Matt Siltala to talk about all things visual. We find out why visuals are so valuable and why you need to have a purpose and strategy behind your posts. In this episode, the interesting topic comes up on how to use Pinterest to benefit your business. Are you an avid Pinterest user? Find out the tips and tricks to use it as your next visual search engine. Matt shares some of his secret hacks so you can thrive with Pinterest. What are brands doing right, and what are they doing wrong? Stay tuned to find out more! Learn more from Matt Sitala in his Podcast, linked below! “Don’t be afraid to succeed and don’t be afraid to fail” - Matt Siltala Some topics discussed in this episode include: How we consume content Budget-friendly advice for small businesses Using platforms as an opportunity Dos and don’ts for infographics Tools for research Pinterest tips and tricks Contact Matt: Matt’s Instagram Matt’s LinkedIn Matt’s Twitter More from Matt: Podcast References and links mentioned: Twitter Facebook Instagram Youtube Pinterest Visual.ly Moments iPhone app Shred Video iPhone app Subscribe to & Review Social PR Secrets Podcast Thanks for tuning into this week’s episode of the Social PR Secrets podcast by Lisa Buyer. If the information in this show’s interview inspired you in your business or life journey, feel free to head over to iTunes, subscribe to the show, and leave us an honest review. Your feedback helps us continue to not only deliver actionable, relevant, helpful content, it will also help us reach even more amazing entrepreneurs, disruptors, and rockstars just like you!

What is the big deal with visuals? According to Matt Siltala, as humans, we are visual people, we get distracted so easily and visuals are much easier to consume. Lisa Buyer sat down with guest Matt Siltala to talk about all things visual. We find out why visuals are so valuable and why you need to have a purpose and strategy behind your posts. In this episode, the interesting topic comes up on how to use Pinterest to benefit your business. Are you an avid Pinterest user? Find out the tips and tricks to use it as your next visual search engine. Matt shares some of his secret hacks so you can thrive with Pinterest. What are brands doing right, and what are they doing wrong? Stay tuned to find out more! Learn more from Matt Sitala in his Podcast, linked below! “Don’t be afraid to succeed and don’t be afraid to fail” - Matt Siltala Some topics discussed in this episode include: How we consume content Budget-friendly advice for small businesses Using platforms as an opportunity Dos and don’ts for infographics Tools for research Pinterest tips and tricks Contact Matt: Matt’s Instagram Matt’s LinkedIn Matt’s Twitter More from Matt: Podcast References and links mentioned: Twitter Facebook Instagram Youtube Pinterest Visual.ly Moments iPhone app Shred Video iPhone app Subscribe to & Review Social PR Secrets Podcast Thanks for tuning into this week’s episode of the Social PR Secrets podcast by Lisa Buyer. If the information in this show’s interview inspired you in your business or life journey, feel free to head over to iTunes, subscribe to the show, and leave us an honest review. Your feedback helps us continue to not only deliver actionable, relevant, helpful content, it will also help us reach even more amazing entrepreneurs, disruptors, and rockstars just like you!

Hotellimuusat matkaavat kohti Tukholmaa ja pohtivat luokkaretkien ja risteilymatkojen yhteisöllisyyttä sekä vapautumiskokemuksia. Onko ihminen risteilyaluksella vapaa ja joutilas vai koko ajan tietoinen mahdollisesta katastrofista? Alkuperäisidea, toteutus ja ohjaus - Hilkka-Liisa Iivanainen ja Riikka Pulkkinen Äänisuunnittelu, musiikki ja musiikin esitys - Tuomas Skopa Tuottaja - Iira Halttunen / Yle Draama Jaksossa mainitut teokset: Maurice Blanchot: Tunnustamaton yhteisö (Loki-Kirjat 2005, suom. Janne Kurki) ABBA: Gold - Greatest hits -levy (1992) Mad Men - tv-sarja (HBO) Antti Hurskainen: Suru ei toimi (Siltala 2017) Abba - elokuva (ohj. Lasse Hallström)

Sabina and Nathan talk with Amanda Siltala, owner of One Hot Mama Salon & Spa.

Tiloihin pääseminen voidaan estää monenlaisin keinoin: rahalla, kynnyksillä tai sähköjen katkaisemiselle. Tässä jaksossa paneudumme erilaisiin tilanpääsyn esteisiin käsitellen niin taloudellisia esteitä, rakennetun tilan esteitä kuin talonvaltausta. Lisäksi esitämme jäähyväiset Juha Sipilän hallitukselle. Fiilistelyt: Työstäkieltäytyminen Anna Kankila, Eetu Viren, Harry Salmenniemi, Heidi Meriläinen, Joel Kilpi, Johannes Ekholm, Klaus Lumi Maunuksela, Lasse Poser, Mia Haglund ja Pontus Purokuru: Työstäkieltäytyjän käsikirja (Into, 2019) Harry Salmenniemi: Delfiinimeditaatio ja muita novelleja (Siltala, 2019)

Matt is an online search industry leader and co-founder of Avalaunch Media. Siltala’s clients include Sales Force, Work Front, The Home Depot and Go Daddy. He loves networking with other industry leaders and speaking at conferences such as Digital Dealer and at other digital marketing events across the country. Siltala has been asked to speak to students in business/MBA programs at Brigham Young University and Arizona State University. Before partnering to Avalaunch Media, Siltala co-founded Dream Systems Media in 2005 and, beginning in 1998, has started several highly successful e-commerce businesses. In this expert session, Matt teaches the best content marketing practices in order to reach larger audiences.  Links: Original Video Presentation/Slide Deck: https://www.stukent.com/expert-sessions/best-content-in-the-world/ Avalunch Website: https://avalaunchmedia.com/

Lucia Berlin: Tanssia ruusuilla ja muita kertomuksia (Aula & Co 2018, suom. Kristiina Drews) Päivi Alasalmi: Riivatut (Gummerus 2018) Maria Turtschaninoff: Maresin voima (Tammi 2018, suom. Marja Kyrö) Jaakko Yli-Juonikas: Yö on viisain (Siltala 2018) Markus Kajo: Tandem-kentauri eli Kettusen jo mones kirja (Docendo 2018) Karin Erlandsson: Linnunkesyttäjä (S&S 2018, suom. Tuula Kojo) Viikon kirjapakettiin mahtuu monenlaista: on feminististä fantasiaa, arkirealistista novellia, synesteettistä sananvääntelyä, väkivaltaista lastenkirjallisuutta, vinksahtanutta häiriintyneisyyttä ja ylöjärveläinen riivaustapaus. Markus Kajon kirjoitus "Me hiljaisuuden, numeroiden, hämärän, valon ja appelsiininmakuisten ja muiden yksinäisten ajatusten lapset" löytyy täältä luettavaksi ja kuunneltavaksi: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/05/01/me-hiljaisuuden-numeroiden-hamaran-valon-ja-appelsiininmakuisten-ja-muiden Goodreads-linkit: https://www.goodreads.com/book/show/41432044-tanssia-ruusuilla-ja-muita-kertomuksia https://www.goodreads.com/book/show/39886103-riivatut https://www.goodreads.com/book/show/41579194-maresin-voima https://www.goodreads.com/book/show/41577694-y-on-viisain https://www.goodreads.com/book/show/42404929-tandem-kentauri-eli-kettusen-jo-mones-kirja https://www.goodreads.com/book/show/41708155-linnunkesytt-j

Ruotsalaisen Elisabeth Åsbrinkin teos 1947 – Mistä historiamme alkaa? (Siltala) kertoo vuodesta, jolloin kaikki tuntui mahdolliselta, koska kaikki oli jo tapahtunut. Nerokas tietokirja lisää tuskaa mutta opettaa paljon ihmisestä. Meitä puhuttaa myös Finlandia-ehdokkaana ollut, Alexander Stubbin ja Karo Hämäläisen muistelmateos Alex (Otava). Käymme läpi Finlandia-voittajien lisäksi maailman kirjallisuuspalkintojen kiinnostavimmat voittajat ja pohdimme, saammeko lisää nuoria tekijänaisia, kuten Frankie Shaw ja Issa Rae, Hollywoodin ahdistelijaäijien tilalle. LUKULISTA Elisabeth Åsbrink: 1947. Mistä historiamme alkaa? (Suom. Sanna Manninen, Siltala) Alexander Stubb, Karo Hämäläinen: Alex (Otava) Juha Hurme: Niemi (Teos) Yuval Noah Harari: Homo Sapiens – Ihmisen lyhyt historia (Bazar) Sanna Mander: Avain hukassa (S&S) Riitta Kylänpää: Linkola (Siltala) Johannes Anyuru: He hukkuvat äitiensä kyyneliin (S&S, ilm. ensi keväänä) Jesmyn Ward: Sing Unburied Sing Masha Gessen, The Future Is History: How Totalitarianism Reclaimed Russia Mika Waltari: Lähdin Istanbuliin + Yksinäisen miehen juna (WSOY)

Ruotsalaisen Elisabeth Åsbrinkin teos 1947 - Mistä historiamme alkaa? (Siltala) kertoo vuodesta, jolloin kaikki tuntui mahdolliselta, koska kaikki oli jo tapahtunut. Nerokas tietokirja lisää tuskaa, mutta opettaa paljon ihmisestä. Meitä puhuttaa myös Finlandia-ehdokkaana ollut, Alexander Stubbin ja Karo Hämäläisen muistelmateos Alex (Otava). Entä millaisia tekijänaisia saadaan Hollywoodiin, kun änkyrä-äijät joutuvat väistymään? Tervetuloa Frankie Shaw ja Issa Rae!

Kuuntele Margaret Thatcherin salamurha -novellikokoelman pika-arvio (suom. Kaisa Sivenius, Siltala) ja lue lisää Hilary Mantelista http://www.menaiset.fi/blogit/sivumennen/podcast-arvio-hilary-mantelin-pienet-julmat-tarinat

"Me oomme keskiluokan äänitorvi, ei pystyssä heilu keskisormi", lauloi huumoriryhmä Alivaltiosihteerin sivuprojekti-rap-yhtye Ekonomimestarit vuonna 2003 ironisessa kappaleessaan Keskiluokka - Unodettu kansanosa. Mutta ovatko vuodet syöneet ironian millä voisi leikitellä keskiluokan hyvinvoinnin suhteen? Ja olisiko todellakin keskiluokan aika nostaa se keskisormensa pystyyn? Aiemmmin niin taloudellisesti vakaa yhteiskuntaluokka on murroksessa ja perinteisen keskiluokan asema on viime vuosina heikentynyt. Näin toteaa psykohistorioitsija Juha Siltala tuoreessa kirjassaan Keskiluokan nousu, lasku ja pelot. Historian professori Siltala keskustelee Juuson kanssa keskiluokan menneisyydestä, nykyisyydestä ja mahdollisesta tulevaisuudesta. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon.

Summertime! Sapiens vie sydämen: miten ihmeessä Yuval Noah Hararin tietokirja homo sapiensin historiasta voi olla niin tajuttoman hyvä? Alkuun Jonna ja Johanna keskustelevat siitä, miksi naiskiintiöt ovat kirjallisuudessakin paikallaan. Ja kesällä Sivumennen aikoo lukea itsensä pökerryksiin – mutta millä kirjoilla? LUKULISTA Yuval Noah Harari: Sapiens. Ihmisen lyhyt historia. (Suom. Jaana Iso-Markku, Bazar) Carl Bernstein: Naisista ensimmäinen (Suom. Leena Nivala, Tammi) John Green: Tähtiin kirjoitettu virhe (Suom. Helene Bützow, WSOY) Salman Rushdie: Keskiyön lapset (Suom. Arto Häilä, WSOY) Salman Rushdie: Joseph Anton (Suom. Arto Häilä, WSOY) Mohammad Ali, Richard Durman, Toni Morrison: The Greatest Edgar Rica Burroughs: Tarzan, apinain kuningas (useita suomentajia ja kustantajia) Helvi Hämäläinen: Säädyllinen murhenäytelmä (WSOY) Truman Capote: In Cold Blood Jo Nesbø: Veritimantit ja koko Harry Hole -sarja (Suom. Outi Menna, Johnny Kniga) Paula Hawkins: Nainen junassa (Oona Timonen, Otava) Gillian Flynn: Kiltti tyttö (Terhi Kuusisto, WSOY) Emma Cline: Girls (Tytöt, suom. Kaijamari Sivill, ilmestyy syksyllä Otavalta) Louis-Ferdinand Céline: Niin kauas kuin yötä riittää (Suom. Jukka Mannerkorpi, Siltala) ja Kuolema luotolla (Suom. Sirkka Aulanko, Siltala) Leo Tolstoi: Sota ja rauha (Suom. J. A. Hollo, WSOY) Karl Ove Knausgård: Taisteluni VI (Suom. Katriina Huttunen, Like)

SEO Radio Podcast #EDGETALK : The Art and Science of Building Links We stopped by SMX last month listening to a number of speakers. We’re really impressed with the talent out there and wanted to bring the speakers to our audience. One of those speakers in Matt Siltala, President and […] The post appeared first on .