Podcasts about ainakaan

Mitä tekee tutkija, jos lupaava lääkekanditaatti karahtaa rysähtäen kiville, vaikka valmisteen teoriapohja on niin vedenpitävä kuin olla voi? Ainakaan ei anna periksi. Akateemikko Sirpa Jalkanen, lääkeyritys Faronin nykyinen toimitusjohtaja Juho Jalkanen ja tilastotieteilijä Teppo Huttunen EstiMates Oy:stä kertovat beetainterferoni-tarinan, josta ei käänteitä puutu. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/laakekehityksen-lokikirjat

Algoritmit eivät ole ystäväsi. Ainakaan aina. Ne kyllä seuraavat mitä teet ja ohjaavat sinua tekemään asioita - halusitpa tai et! (spoopy?) (00:00) Jakso alkaa (01:21) Oonan pohdinnat aiheesta (02:22) Mitä algoritmien avulla tavoitellaan (05:38) Perunat hakeutuivat Miikan luo (08:37) Youtuben suositukset (14:20) Kaikki eivät näe samoja asioita netissä (19:03) Algoritmin kouluttaminen (21:24) Pinterestin algoritmi (24:18) Samojen tilien käyttö työ- ja siviiliasioihin (28:18) Tuotteen mainostaminen ostamisen jälkeen (31:03) Loppupuhe

21.6 Kesäpäivän seisausta vietetään,ja ainakin ennen oli hyvin tärkeääviettää sitä yhdessä,tanssia vierivieressä,ehkä pelata jotain mukavaa,tai vain porukalla kikattaa.Ainakaan ei haluttu muistaa sitä tosiasiaa,että tänään päivän pituus huippunsa saa.Ulla-Maija Mantere

Keho kantaa sellaista kuormaa mistä me ei aina olla edes tietoisia, se on mielen oma suojamekanismi. Tarina siitä, miten tavallisen perjantain kauppareissu voi laukaista loogiselle mielelle hämmentävän itkureaktion auton ratissa, kuunnellessani podcastia, joka ei liity mitenkään minuun. Ainakaan loogisen mieleni mielestä, kehoni oli eri mieltä. Se poimii pieniä vihjeitä sieltäkin, missä me ei niitä nähdä ja oikein käsiteltynä poikii ilmoille oivallusten kirjon. Lukon takana olevat PREMIUM-jaksot ovat suljetun Hyvä tytär -yhteisön uusia ja jo aiemmin julkaistuja podcast -jaksoja, ja nyt tarjolla myös ⁠⁠täällä⁠⁠. Premium-jaksot ilmestyvät muutaman kerran kuukaudessa ja sisältävät ohjattuja kehollisia harjoituksia sekä avointa, rehellistä, lempeää puhetta traumasta, toipumisesta ja omista henkilökohtaisista kokemuksistani ja kokemastani kaltoinkohtelusta. Nimestään huolimatta suomenkielisen The Art of Saying No e-kirjan rajojen asettamisen tueksi, itsetunnon kohentamiseksi ja voit tilata suoraan sähköpostiisi ⁠⁠tästä⁠⁠. E-kirjan käytännön harjoitusten ja kokemusteni avulla autan sinua asettamaan rajoja ja sanomaan ei - oman hyvinvointisi ja toipumisesi tueksi. Tavoitat minut Instagramissa nimimerkkillä @katjakesti ja sähköpostitse traumapodi@gmail.com. --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/katja-kesti/message

Keväällä 2020 tapahtui elämässämme muutos, jollaista emme koskaan olleet kokeneet. Toki pandemioita ihmiskunta on kohdannut ennenkin, mutta ei silloin yhteiskuntaa ole laitettu kiinni. On siis ymmärrettävää, että myös tuon seuraukset ovat meille yllättäviä.  Ainakaan kukaan ei silloin maaliskuussa odottanut, että me ihmiset – joille sosiaalinen kontakti on ihan oikeasti elintärkeää – unohtaisimme miten ihmisten kanssa toimitaan. Ja niin siinä kuitenkin kävi. No niin, tuossa nyt oli pientä yliampumista näin markkinoinnin hengessä. Kuitenkin sen huomaa turuilla, toreilla ja toriparkeissa, että ei se tutustuminen, keskusteleminen ja (nyt tulee ruma sana) verkostoituminen suju samaan malliin kuin kolme vuotta sitten. Ainahan jutun alkuun pääseminen vieraan kanssa on ollut valtaosalle meistä vaikeaa. Nyt olemme kuitenkin pudonneet tasolle, josta ylös nouseminen vaatii todellakin ponnisteluja. Kun nimittäin ihan faktoja tutkitaan, voidaan päätyä vain yhteen johtopäätökseen: kaikki hyvä meidän elämässämme tulee muilta ihmisiltä: läheisyys, rakkaus, hyväksyntä, kunnioitus, ilo ja tietysti myös raha. Ilman ihmisiin tutustumista tämä kaikki jää vähitellen pois ja se tie on synkkä. Se on niin synkkä, että en halua edes ajatella sitä. Apua siis tarvitaan ja tämä vieläkin jatkuva erikoinen aika antaa onneksi hyvän lähtökohdan tutustumisen aloittamiselle. Nosta kissa pöydälle ja tee siitä yhteinen puheenaihe. Se onnistuu kysymällä kohtaamisen hetkellä näin: ”Kätelläänkö, halataanko vai suudellaanko?” Jo vain helähtää hymy kaikkien kasvoille ja jää on murrettu. Miksi ihmisiä kannattaa tuntea, miksi kasvotusten tapaaminen päihittää verkkomiitit mennen tullen ja miten voisit lähteä raaputtamaan koronan kohottamaa ruostetta pois sosiaalisista taidoistasi? Näistä kaikista puhutaan tuoreimmassa Tuplaturinat-jaksossa.   PS. Jakson lopussa herkullinen tarjous Verkostoitumisen vetovihjeet -koulutuksesta. Kannattaa poimia talteen!

Yllättävän nopeasti keskustelu tässä jaksossa kääntyy käärmeisiin – vetäkää siitä sitten jotain johtopäätöksiä. Tämän viikon jaksossa tulee valtava määrä hyviä kirja-, podcast- ja sarjavinkkejä (katso täysi lista alta), ja keskustelu poukkoilee hyvin järjestelmällisesti rakenteellisesta naispuutteesta viihteessä, suruun, ärsyttävään kirjallisuusylimielisyyteen ja siihen, osaammeko käyttää emojeita oikein (spoiler: emme. Ainakaan zoomereiden mielestä). Nämä mainitsemme: TV-sarja: Love is blind (Neflix) Podcast: Rethinking with Adam Grant (Reese Witherspoon -jakso https://podcasts.apple.com/us/podcast/reese-witherspoon-on-turning-impostor-syndrome-into/id1554567118?i=1000583714635) Kirja (ja elokuva): Tom Perretta: Election sekä Tracy Flick can't win TV-sarja: From Scratch (Netflix) Podcast: 9 to 5-ish (Shonda Rhymes ja Betsy Beers -jakso https://podcasts.apple.com/us/podcast/shonda-rhimes-and-betsy-beers-on-finding-your/id1345547675?i=1000583895975) Kirja: Julia Boorstin: When Women Lead: What they achieve, why they succeed, how we can learn from them Podcast: All there is (Anderson Cooper) Kirja: Anderson Cooper: Vanderbilt – the rise and fall of an American dynasty

”Käytä ääntäsi – sillä on merkitystä”. Mutta kun kyse on äänestämisestä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon joka neljäs vuosi käytävissä seurakuntavaaleissa, niin mitä merkitystä? Ainakaan osallistuminen yli 3,6 miljoonan jäsenen yhteisön päätöksentekoon ei vaikuta herättävän kovin laajaa kiinnostusta valtakunnallisen äänestysprosentin laahatessa alle 15 prosentissa – ja vuodesta toiseen jäsenmäärätkin jatkavat laskuaan. Ollaanko kohta jo tilanteessa, jossa kaikki ylipäätään ehdolle asettuneet pääsevät suoraan läpi ja päättämään kirkon tulevaisuudesta? Mutta hetkinen, minkälaista valtaa luottamushenkilöillä kirkossa todella on? Miltä kuulostaisi tilanne, jossa pääsee päättämään, erotetaanko seurakunnasta lastenohjaaja vai kanttori? Tai luovutaanko seuraavaksi ehkä kiinteistöistä tai lopetetaan nuorisotyö? Entä pitäisikö seurakunnan omistama metsä ehkä hakkauttaa vai sittenkin suojella? Vastaavanlaiset päätökset saattavat kirkon varojen ehtyessä olla yhä useamman kirkon luottamushenkilön päätöslistalla. Paikalliset luottamushenkilöt pääsevät myös valitsemaan maallikkoedustajat koko kirkon korkeimpaan päättävään elimeen, kirkolliskokoukseen. Ei mikään vaatimattoman kuuloinen vastuutehtävä! Mutta miksi vastaava valta-asema ei sitten vaikuta herättävän sen laajempaa huomiota – ja mille tahoille valta vaikuttaa tämän myötä kasautuvan? Keskustelemassa ovat seurakuntavaalien kampanjaviestinnän projektipäällikkö Liisa Toivonen, kahdeksan vuotta kirkon luottamushenkilönä toiminut Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm ja Kirkon tutkimus ja koulutuksen tutkija Veli-Matti Salminen. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Nastolalaisen Metallisorvaamo A. Pakarisen yrittäjät Johanna ja Jani Pakarinen keräävät uusia ja uudenveroisia tavaroita Ukrainasta sotaa pakeneville. Ainakaan tällä hetkellä ei ole mahdollisuutta ottaa vastaan käytettyjä vaatteita. Hygieniatuotteet ja ruoka otetaan ilolla vastaan. - Naisille terveyssiteitä, teini-ikäisille pojille sukkia ja alusvaatteita. Myös deodoranttia kaivataan, listaa Johanna Pakarinen vinkkejä Radio Voiman haastattelussa. Avustustarvikkeita voi toimittaa perjantaina 18.3. kello 15–17 Spatium Toimitilojen tarjoa­maan tilaan osoitteessa Sammonkatu 8 D. Sunnuntaina kello 12 on mahdollista hakea tavaroita samasta osoitteessta. Tarvikkeita jaetaan Lahteen ja Päijät-Hämeeseen saapuville Ukrainan pakolaisille, heitä majoittaville tai heitä hakemaan lähteville. Aikatauluista ja mahdollisuukista lahjoittaa myöhemmin tavaraa voi lukea Facebook-ryhmästä Supplies & Help for Ukrainians Lahti/Päijät-Häme Tarvikekeräys. Kuuntele haastattelu, jossa Pakarinen kertoo, mistä ajatus keräyksestä lähti ja minkälaista apua ihmiset ovat tarjonneet! Toimittaja: Eeva Ristkari

Suomessa ei vielä sähköautoilla kuljeteta puuta metsistä, mutta Ruotsissa alkaa ensi vuonna kokeilu. miten 80 tonnin sähköajoneuvo pärjää puunkuljetuksessa. Meillä Lapissa puolestaan alennetaan hiilidioksidipäästöjä käyttämällä tavanomaista isompia ajoneuvoyhdistelmiä. Ajokilometrit vähenevät, samoin polttoaineen kulutus ja hiilidioksipäästöt. Metsähallitus on saavuttanut jopa yli 10 prosentin päästövähennykset. Ainakaan toistaiseksi sillat eivät ole sortuneet eivätkä tiet painuneet. Kokemukset ovat olleet hyvät, sanoo kehityspäällikkö Jouni Karjalainen. Hänet tapasi Pyhäjoen Palosaaressa toimittaja Juha Virtanen.

Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcastin uusin jakso pohtii helvettiä ja siihen liittyviä uskomuksia. Dante Alighierin kirjoittama Jumalainen näytelmä ilmestyi vuonna 1321, mutta sen näyt helvetistä, kiirastulesta ja taivaasta ovat yhä monella tapaa ajankohtaisia. “Ken tästä käy, saa kaiken toivon heittää”, luki Danten kuvaamien helvetin porttien yläpuolella. Hän rakensi helvetin kerroksellisen kuilun muotoiseksi. Sen syövereissä ihmiset kärsivät erilaisten syntiensä mukaan kauhistuttavissa rangaistuksissa. Danten kertomus on vaikuttanut kristittyjen mielikuviin helvetistä luultavasti enemmän kuin mikään muu teos Raamattua lukuunottamatta. Nykyihmisen mielessä Jumalaisen näytelmän kuvaama ikuinen tuomio palavassa haudassa tai limaisessa joessa tuntuu kauhistuttavalta, mutta keskiajan ihminen saattoi kokea asian eri tavoin. Ympäröivä yhteiskunta oli niin epätasa-arvoinen, että kuolemanjälkeinen eriarvoisuus tuntui luontevalta - tai ainakin ymmärrettävämmältä kuin nykyisin. Podcast pohtii, miten suhtautuminen helvettiin on muuttunut kirkon sisällä. Jos nykyisin pelätään, että puhe helvetistä karkottaa ihmiset kirkosta, aikaisemmin asiaan suhtauduttiin päinvastoin. Helvetinpelko oli yksi kirkon suurimmista valttikorteista - kirkko pelasti ihmiset helvetiltä.Mutta miten muuttunut suhtautuminen helvettiin muuttaa kristinuskoa? Ainakaan kirkon jäsenkatoa tämä muutos ei ole pysäyttänyt. Toisaalta on hyvä muistaa, että kristittyjen ajatuksissa helvetistä on tavattu vuosien saatossa varsin erilaisia näkemyksiä.Yleisin ajatus on ollut, että helvettiin tuomitut ihmiset kärsivät siellä ikuisesti. Jo varhain tälle näkemykselle etsittiin vaihtoehtoja. Esitettiin, että ehkäpä ihmiset pääsevät aikansa kärsittyään helvetistä pois. Toinen ehdotus oli, että jossain vaiheessa helvetin tuli polttaa ihmiset olemattomiin. Ajatus siitä, että helvettiä ei ole lainkaan olemassa, on saanut suurempaa suosiota vasta kristinuskon tuoreimmissa vaiheissa.   Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcast sukeltaa syvälle Danten helvetin eri tasoille, pohtii helvetin kuvauksia kirkkotaiteessa, Augustinuksen käsityksiä helvetistä  ja miettii yleisesti helvetin merkitystä kristinuskolle. Osansa saavat myös salamanterit.

Mielikuvamme ristiretkistä kaipaa päivitystä. Niin monta uskonnollista taistelua alueella on käyty. Aleksi Peura haastaa myös oman ennakkokäsityksensä puhtaan irrationaalisista ja poikkeuksellisen verisistä sodista, joita vain uskonto voi tuottaa. Kirja on myös vallan teoriaa ja vallankäytön historiaa. Paavit, vastapaavit, ruhtinaat ja kuninkaat etsivät Pyhää maataan. Ainakaan jakamattomana sellaista ei löydy. Aleksi Peura on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Lahden Järvipelastajien puheenjohtaja Harry Nordström kertoo Radio Voiman haastattelussa, että tähän mennessä Lahden Järvipelastajilla on ollut tehtäviä noin 50. Viime kaudella tehtäviä oli toista sataa. Toiminta-alueena Lahden Järvipelastajilla on Päijät-Hämeen vesialueisiin kuuluvat Vesijärvi ja eteläinen Päijänne Judinsaloon asti. Vesijärvellä pienveneiden määrä on selvästi lisääntynyt, ja liikennettä on enemmän kuin aiemmin. Päijänteellä veneet ovat pääsääntöisesti kookkaampia retkiveneitä. – Tehtävämme ovat olleet tänä kesänä tavanomaisia eli esimerkiksi hinaustehtäviä polttoaineen loppumisen, sähkö- tai moottorivian vuoksi, Nordström sanoo. Lauantaina aamupäivällä Lahden Järvipelastusseura nosti Teivaan satamassa puoliksi uponneen veneen, joka sitten hinattiin nosturille ja vietiin korjattavaksi. Lahden Järvipelastusseuran suorittamat tehtävät ovat nähtävillä verkossa.

Kiinnostaako nykynuoria opiskella humanistisia aineita? Tarvitaanko työelämässä enää humanisteja? Ainakaan yliopistot eivät enää tarvitse humanististen aineiden professoreita, eikä liioin muutakaan opetushenkilökuntaa! Hgin Yliopistossa useampi professuuri on jätetty täyttämättä sen jälkeen kun viranhaltijat ovat jääneet eläkkeelle. Opetuksen määrärahoja on leikattu rajusti vuodesta 2016 alkaen. Miten tämä vaikuttaa opiskelijoiden elämään ja koko alan tulevaisuuteen. Vieraina musiikkitieteen emeritus-professori Eero Tarasti, kotimaisen kirjallisuustieteen emeritus-professori Jyrki Nummi, lisäksi opiskelijat Eero Karjalainen (estetiikka), Emmi Keski-Nikkola (musiikkitiede) ja Otto Rikka (kotimainen kirjallisuus). Lyhyesti mukana myös työelämäprofessori,, entinen EK:n päällikkö Matti Apunen. Ohjelman juontaa Vesa Kytöoja.

Jakso käsittelee vuonna 1892 tapahtunutta Ferdinand Sainion henkirikosta. Ruumiin kouristunut asento herätti epäilyt kuolinsyystä ja pian ilmitulleet yksityiskohdat epäilyt syyllisestä.  Lähteet: http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-202006102314.pdf https://www.hs.fi/ihmiset/art-2000004493657.html https://www.hameensanomat.fi/kanta-hame/hameenlinnan-kuuluisin-murha-mita-tapahtui-lehtori-ferdinand-sainiolle-179748/ https://lydianlukupiiri.blogspot.com/2018/08/lehtorinrouvan-oikeudenkaynti-oli-oman.html https://www.verkkouutiset.fi/itsemurha-oli-ennen-rikos-nain-raakoja-seurauksia-siita-oli/#2d953abe https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/579696?term=Ferdinand&term=Sainio&term=kuolleen&term=Sainion&term=ainakin&term=Ainakaan&term=kuolleena&term=Aina&term=Ainan&page=3 https://www.hamewiki.fi/wiki/Lehtori_Sainion_murha https://yle.fi/uutiset/3-9950261 https://shl.fi/2013/08/05/uteliaisuus-vei-talosta-toiseen/#1e219688

Stressi on täällä. Se on läsnä. Miten sä käsittelet stressiä? Uudessa jaksossa mietitään asioita jotka pyörii meidän päässä ja valvottaa öisin. Keskustellaan meidän yksilöllisistä tavoista käsitellä stressiä ja miten lievittää sitä. Pohditaan myös ahdistuksen ja stressin yhteyttä. Miten ne on nivoutuneita toisiinsa? Kiitos kun jaksoitte odottaa uusinta jaksoa! Tätä oli hauska äänittää heh. Petipuheita on podcast, jossa puhutaan asioista joita kuiskataan pimeässä. Seuraa instagramissa @petipuheitapodcast @noorakulta ja @senseijudie. Uusi jakso joka sunnuntai, kiitos kun kuuntelet!

Suomen medioiden tulosseurantalähetyksissä työnnettiin gallupit bussin alle jo aamuyön pikkutunteina, mutta oliko se oikein? Biden on punaisen vyöryn jälkeen kuitenkin vahvoilla. Käymme läpi, mitä voidaan vaalipäivän jälkeen odottaa. Lopuksi paljastamme, että tiedämme jo vaalien todellisen voittajan. --- Send in a voice message: https://anchor.fm/vaalirankkurit/message

Eino Santaselta julkaistaan pian ensimmäinen proosateos "Rakas kapitalismi pilkku". Novellikokoelmassa prekaari on sananmukaisesti kyykyssä varakkaiden edessä ja kulttuuripiireissä tiedetään, ketkä vie ja kenellä on oikeus ottaa tilaa. Jarkko Tontti on puolestaan palannut runouden pariin uudella teoksellaan "Lain laita". Runoissa lakiteksti muuntuu tulkinnaksi ja pykälät saavat uusia merkityksiä. Miksi kapitalismi näyttää niin synkeältä? Kuinka pykälistä syntyy runoutta? Entä kuinka teosten tekstit muuttuvat kirjoittajille itselleen juuri nyt poikkeustilan aikaan? Tuukka Pasanen juontaa.

Odotus on ohi! 100.jakso on täällä viimein, Ja voi pojat...se ei ole sitä mitä kuvittelit. Ainakaan täysin. Tarjoilemme kyllä tuttuun tapaan runsaan määrän viihde -ja peliuutisia ja arvostelemme alkuvuoden kovimmat leffat, mutta jos odotit taltiointia parin viikon takaisesta huikeasta live-showsta niin ikävä tuottaa pettymys: Tämä ei ole se. Tämä on tribuutti. No mitä tapahtui? Kuten niin monta kertaa aikasemminkin, tekniikka petti. Jäljelle jäi vain alkuintro ja pari tuntia surullista kohinaa. Yritimme kaikkemme mutta mitään ei ollut tehtävissä. Mutta emme anna sen masentaa, sillä nörtteilyä ei pysäytä mikään! Jos olit paikan päällä todistamassa meidän ensimmäistä live-showta, tai kärsivällisesti malttanut odottaa uutta jaksoa, niin kiitos, tukesi merkitsee meille enemmän kuin uskotaan. Kaikesta epäonnesta huolimatta, sadas jakso on omistettu juuri sinulle. Alkuhöpinöissä hekumoimme live-showta, Joni kertoo talvilomastaan ja Pokemoneja siitetään. Myös Nintendo Switchille löytyvä kätevä lisälaite vilahtaa, ja Petteri varoittaa huijausviesteistä! 00:44:41 Peliuutiset: Ninja Theory palaa mielen syövereihin, Tekeekö Silent Hill paluun moninkerroin? Isä-poika-duo huutokauppaa harvinaisinta konsolia, Dan Houser jättää perustamansa yhtiön, Playstation 5:den hinnoittelusta huhuja ja läjäpäin muitakin uutisia Modern Warfaren Battle-Royalesta parhaiten tienaaviin striimaajiin. 01:24:46 Viihdeuutiset: Disney plus MCU-sarjoista lisäinfoa ja ensimmäinen teaseri, Dr.Strange jatko-osan ohjaaja vaihtoon, astuuko itse legenda pallille? Viikon Batmaneissa nähdään vihdoin miltä Pattinsonin, eli "Battinsonin" lepakkopuku näyttää, Obi-Wan-sarja ongelmissa? Isä-Dracula, Kirk Douglas on jättänyt meidät, Indiana Jones palaa, mutta kuka ohjaa? Ensimmäiset huhut Resident Evil-sarjasta, Jasper Pyykkösen ura Miehenä Mustissa jäi lyhyeksi, Parasite kääntyy tv-sarjaksi? Rick Moranis takaisin kankaille 23 vuoden jälkeen! - JA PALJON MUUTA! 02:14:00 Katsottuna: Taistelulähetit 1917, Pikku Naisia, Parasite ja Marriage Story...Ja muutama sana Birds of Preystä. 02:35:37 Pelattuna: Pokemon Let's go Pikachu ja Dragon Quest XI Jos haluat tukea meitä pienellä summalla niin se onnistuu [tästä linkistä!](https://www.paypal.com/cgi-bin/webscr?cmd=_donations&business=7G7HJVZQNAED6¤cy_code=EUR&source=url) Löydät meidät netistä: * [Nerdic Youtubessa](https://www.youtube.com/channel/UCN3U-FL-DVfv-DVNsEr3Vxw/) * [Twitterissä](https://twitter.com/nerdicpodcast) * [Twitchissä](https://www.twitch.tv/nerdicpelaa) * [Instargramissa](https://www.instagram.com/nerdic_podcast/) * [Nerdicin Kotisivut](https://nerdicpodcast.podiant.co/) * [Discord](https://discord.gg/XtfKEvX) Castilaisia pääsee stalkkaamaan mm. * [Jonin Instagram](https://www.instagram.com/joni_vaittinen/) * [Markuksen Instagram](https://www.instagram.com/keisari/) * [Petterin Instagram](https://www.instagram.com/pepemies/) * [Keisarin nettisivut MULTIVISIO](http://multivisio.fi/)

Kun Jumala antaa meille armon, nii mitä se on & mitä se tarkottaa? Ainakaan se ei oo sitä, et me voidaan tehdä mitä me halutaa ku Herra kuitenkin antaa armon..

Suomalaisten suhde tavaraan on viime vuosikymmeninä muuttunut. Aiemmin perintökalut yhdistivät menneet ja nykyiset sukupolvet, mutta eivät enää likikään aina. Tavarat ovat yhä vahvemmin osa yksilön identiteetin rakentamista. “Ainakaan kaikki milleniaalit eivät välttämättä arvosta enää perintökaluja. Sukupolvien sosiaalisia suhteita rakennetaan ja pidetään yllä median kautta esimerkiksi WhatsApp-viesteillä”, sanoo professori Terhi-Anna Wilska. Tavarat vaativat aikaamme ja huomiotamme. Niitä täytyy huoltaa, järjestellä ja karsia. Lisäksi kamaa on tuhottomasti. Moni kokee sen väsyttävänä. “Mehän tarvitaan vain vähän, jotta me tullaan toimeen. Meillä on silti kyltymätön halu tavaraan”, kertoo Wilska. Havaintoja ihmisestä -ohjelmassa ihmisen suhteesta tavaraan keskustelevat professori Terhi-Anna Wilska ja toimittaja Satu Kivelä. Ohjelmassa kuullaan myös ihmisten henkilökohtaisia kokemuksia liittyen tavaroihin ja esineisiin. Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen Tuottaja: Anna Simojoki Kuvat: Tuuli Laukkanen Työryhmään kuuluvat myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä. Lukijat: Jaana Sormunen, Airi Saastamoinen, Miikkapekka Heikkilä ja Marja Vehkanen.

18 jakson sisältö: Suosittu lääkäri Ville Pöntynen kertoo Koivu Podcastissa kilpirauhaspotilaiden hoidosta ja siitä, miksi viranomaiset ovat hänen kimpussaan. Pöntysestä tulee näillä näkymin seitsemäs lääkäri, jonka lääkärinoikeuksia rajoitetaan kilpirauhassairauksien osalta. Pöntynen pelkää, että hänen potilaansa jäävät ilman asianmukaista hoitoa tai joutuvat hankkimaan lääkkeensä ulkomailta.Kilpirauhasen toiminnastaJotta kilpirauhashormonit pysyvät tasapainossa, tulee seuraavien asioiden tulee olla kunnossa. Kilpirauhasta tulee ohjata oikein. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että kilpirauhasta ohjaa aivolisäke. Itse kilpirauhanen tuottaa T4-varastohormonia sekä vähäisemmässä määrin T1, T2 ja T3 -hormoneja. T4 -hormoni kulkeutuu verenkierron mukana elimistön tarvitsemille alueille kuten aivoihin, sydämeen sekä maksaan ja munuaisiin, missä T4 hormoni aktivoidaan T3 -hormoniksi. Poikkeava T3 -hormonin määrä elimistössä ratkaisee, kärsiikö henkilö kilpirauhasen vajaatoimintaan tai liikatoimintaan sopivista oireista. Mistä kilpirauhaskiistassa on oikein kysymys?Ongelman juuret juontavat siihen, että Pöntynen on hoitanut potilaitaan T3 -hormonilla eri tavoin kuin Suomen Endokrinologiyhdistyksen hoitosuosituksessa esitetään. Pöntysestä tulee näillä näkymin seitsemäs lääkäri, jonka lääkärin oikeuksia rajoitetaan kilpirauhassairauksien osalta. Pöntynen pelkää potilaittensa jäävän ilman asianmukaista hoitoa tai joutuvat hankkimaan lääkkeensä ulkomailta.T3 -hormoni on laillinen lääke, jota käytetään laajasti ulkomailla. Se kuuluu tilastojen perusteella turvallisimpiin lääkkeisiin. Hoito on perusteltua ja oikein toteutettuna turvallista potilailla, joiden vointi ei korjaannu T4-hoidolla. Pöntynen kertoo, että yksikään hänen hoitamistaan kilpirauhaspotilaista ole kannellut saamastaan hoidosta eikä potilasvahinkoja ole sattunut. Edes vaaratilanteita ei ole tullut Pöntysen tietoon.Minkä vuoksi potilaat eivät sitten saa asianmukaista hoitoa? Pöntynen arvelee, että kyse on endokrinologien egoista. Ainakaan potilaiden parasta he eivät miettineet aloittaessaan kilpirauhaskiistaa kahdeksan vuotta sitten.Kuuntele lisää tästä kiehtovasta aiheesta Koivu Podcastin haastattelusta, jossa Ville kertoo Johanna Koivulle ja tuottaja Antti Liinpäälle taistelustaan potilaiden ja oikeuksiensa puolesta. Voit kuunnella podcastin tai katsoa haastattelun videon muodossa. https://youtu.be/Dg31g-x7yW8

Suomalaiset eivät enää tee lapsia. Ainakaan niin paljoa, että suomalaisten määrä pysyisi samana tulevaisuudessa. Syyt löytyvät elämästä: asenteista, työpaikoista, arjesta ja sosiaalisista paineista. Lapsista, ruuhkavuosista, vapaaehtoisesta ja vastentahtoisesta lapsettomuudesta ovat keskustelemassa HS:n lifestyle-toimituksen esinainen Merituuli Saikkonen, lapsettomuudesta kirjan kirjoittanut HS:n toimittaja Heini Maksimainen ja brutaaleja ruuhkavuosia kolmen eri-ikäisen lapsen kanssa elävä HS:n päätoimittaja Anu Ubaud. Henk. koht. on Helsingin Sanomien uusi podcast, jossa käsitellään juuri nyt puhuttavia aiheita suomalaisten elämästä. Seuraa podcastia Instagramissa: https://www.instagram.com/hshenkkoht/

Koirilla on mitä erilaisempia kasvuhäiriöitä. Osa vakavia, osa on merkityksettömiä. Kun siihen ynnätään pentujen kaikki mahdolliset ongelmat, aidot ja omistajien pelkäämät, niin koiran omistaminen on pahimmillaan toistakymmentä vuotta kestävä keskeytymätön pelkotila. Onneksi asia ei ole noin vakava. Ainakaan yleisellä tasolla, sairaat yksilöt ovat oma asiansa. Suurin osa ovat täysin terveitä ja kehittyvät normaaleiksi koiriksi. Yksi turha pelonaihe on takakorkea pentu. Se on osa kasvua, ei sen vähempää, ei enempää. Missään nimessä se ei ole kehityshäiriö. Pentu kasvaa eri tahtiin. Tänään on etupää korkea, huomenna se on takakorkea. Ja ylihuomenna se näyttää mäyräkoiralta (mäyräkoirilla se lienee kuitenkin haluttua). Siihen ei voi vaikuttaa, eikä ole tarvettakaan. Osaa kasvavista koirista vaivaa lisäksi kasvukivut, panoisteiitti. Sen syytä ei tiedetä. Vaikka se kiusaa pentukoiraa, niin se ei silti ole sairaus eikä häiriö. Mutta kuten aina kiputiloissa, niin kipulääkkeitä kuuluu käyttää - jos on tarvetta. Aina ei ole, vaikka lähtökohtaisesti kipua kuuluukin hoitaa. Vaikka ihmisten kipulääkkeitä voikin antaa koirille, kunhan muistaa rajoitteet, niin kasvukivut eivät ole sellainen tapaus. Pentu pystyy hyvin odottamaan siihen asti, että eläinlääkäriltä saadaan koiralle sopivat lääkkeet. Oli kyse sitten takakorkeasta, etukorkeasta tai kasvukipuilevasta pennusta, niin on kaksi asiaa mitä ei saa tehdä: ruuasta ei vähennetä proteiinia ja kalsiumia (ns. ruuan heikentäminen tai laihentaminen) kasvavaa koiraa ei saa laittaa täyslepoon Ylipäätään kaikki toimet, jotka liittyvät mitenkään kasvun säätelyyn tai hidastamiseen, ovat vähintään hyödyttömiä ja usein jopa haitallisia. Aikuinen koirakin voi olla takakorkea. Sille ei todellakaan voi mitään. Ei koiran rakennetta voi muuttaa. Lihashuoltoon voi kiinnittää huomiota. Audiolla muuten höpisen omiani takakulmauksissa raajojen suunnista - ottakaa vitsinä, älkää takertuko liikaa reisiluun ulos eli taakse suuntautumiseen... Suositus: Lyhyt oppitunti kasvuun Suositus: e-kirja Pennun ruokinta Suositus: Pennun ruokinta ja kasvu Jos tunnet minkäänlaista huolta pentusi ruokinnasta ja kasvusta, tai et ihan tiedä mitä tehdä, niin buukkaa heti puhelinaika. Poistetaan epätietoisuus ja opetellaan.

Vanha koira on ansainnut rennot ja mukavat ehtoopäivänsä. Muutoin se ei tarvitse mitään erikoista säätöä. Ainakaan ruokaansa.

Elämässä sattuu onnellisia ja onnettomia asioita. Hyvin usein käy niin, että se, mikä on aluksi vaikuttanut varsinaiselta onnenpotkulta, on tuonutkin mukanaan vain vaivaa ja murhetta. Onnettomuudet sitä vastoin ovat kääntyneet usein iloksi, jopa onnellisuudeksi tai onnen tunteeksi. Ainakaan elämä ei ole tylsää.

Älä jätä kaveria ainakaan englanniksi, ruotsinlaivalla tai sähköpostilla. Miten ihminen jätetään tyylikkäästi? Ihan kaverin puolesta kyselen. Kaverin asialla Anna Karhunen ja Tiia Rantanen.

Sauli Niinistön vaalivalvojaisissa taputettiin jo viisi minuuttia ennen ennakkoäänten julkistamista. Lisää >> http://ift.tt/2GqJ0NS

Biologi haluaisi ihmisten lopettavan rikkaruohomyrkyn viihdekäytön. Muukin viihdekäyttö kannattaa välillä kyseenalaistaa, jos haluaa käväistä totuuden pihapiirissä ja kohdata elämänsä siirtolohkareet. On tämä hirveää. Kun tajuaa, että tämmöiseksi ihminen on muuttunut. Se hamuaa vain viihdettä, jolla turruttaa aistinsa. Alle jäävät kaikki tärkeät ajatukset, jotka estyvät jatkojalostumasta. Oikeat arvokeskustelut ja elämän kipupisteet lakaistaan rallin alle. Onneksi tulee apuun turkulainen biologi Irma Saloniemi. Hän vaatii, että viihdekäyttö tulee lopettaa saman tien. Irma puhuu rikkaruohomyrkky glyfosaatin viihdekäytöstä, mutta yhtä kaikki, hän herätti kroonisesti nokkuvan! Suomessa ei viihdekäytetä rikkaruohomyrkkyä pullosta naukkailemalla. Vaikka varmasti se sama kanjoninaamainen kesämies, se joka kulautteli testimielessä muutaman Mennen-pullonkin, saattoi maistaa Rounduppiakin. Ei, kun moni viihdekäyttää tutkijan mielestä rikkaruoholitkua laatoitusten putsaamiseen ja muuhun kitkentään ja näin äkkiä visuaalista nautintoa saadakseen saastuttaa maaperää pitkäksi aikaa. Viihdekäyttö on se juttu. Se on itsekästä puuhaa. Kun viihdekäyttää riittävän tanakasti, unohtaa kohta kaikki läheisensä ja turta olo saastuttaa aloitekyvyn. Isoisä ei viihtynyt missään. Kaikkein vähiten huonosti liiterissä, mistä oli jotain iloa muillekin. Kun ihminen katoaa, jää hyvä määrä klapeja. Juuri näin lomien alla huomaa, että aivot eivät toimi. Ne eivät kehitä mitään. Pussukka tuntuu tyhjältä, mutta käsi hamuaa silti, kuin Saksan päävalmentajalla. Luulen, että tähän rappeuttavaan standby-tilaani on omalta osaltaan syynä viihdekäyttöni. Huomaan viihdekäyttäväni television jalkapallo-otteluita. Eilen viimeksi kolme ottelua. Nettokäyttönä neljä ja puoli tuntia. En muista joukkueita, en kannata ketään ja pelistä en tajua taktisesti juurikaan, mutta siinä huomasin viipyväni. Nauttien pallon pyörityksestä ja vihreästä estetiikasta. Niiden noin viiden tunnin aikana olisin voinut siivota tai tehdä perheelle terveellistä ruokaa, tai keskustella parisuhteen pelisäännöistä, mutta kun ei. Oma viihtyminen ja viihdyttäminen nielaisi taas järeän palan elämästäni. Tiedän kyllä miten ihmiset käyttävät kuuriluontoisesti television huutokauppakeisaria. Keisari on niin viihdyttävä. Hän on tällä hetkellä Suomen suosituin. Jos Suomi muuttuisi vielä karvan verran amerikkalaisemmaksi, voisimme alkaa haaveilla Palsanmäestä presidenttiä. Ylimääräinen aika ja raha sen tekevät. Viihteen hamuamisen. Vaatteet olivat karvan korvike. Nyt viihdekäytämme kertakäyttövaatteita maanisesti. Ruokamme oli pitkään samannäköistä kuin nykyisin koirille tarjottava. Pupeloa ja soossia, sattumilla. Hyvänmakuista toki, mutta sitä syötiin nälkään. Nyt annokset viihdyttävät kaikkia aistejamme ja hupi- ja lohtusyöminen vaihtelevat päivän mittaan. Aikuisillakin on napit korvissa. Itseään pitää viihdyttää viihdemusiikilla koko ajan. Pysäyttävä pultsari tai feissari ei viihdyttäisi samalla varmuudella, se ruinaisi vain jotain. Esimerkkejä viihdekäytöstämme on loputtomasti. Edes kirkko ja sauna eivät säästy. Ei kirkkoon ole perinteisesti menty viihtymään, vaan tuntemaan oma pienuutensa. Nyt on konsertit, metallimessut ja kohta kaikki mikä saattaisi viihdyttää. Onneksi Suomessa on yli kolme miljoonaa saunaa. Jos niistä vaikka puolet valjastetaan jonkun englanninkielisen yhdistyksen toimesta elämykselliseen viihdekäyttöön, niin puolet jää vielä hyvälle käytölle. Stanley Cup –voittaja Olli Määttä lupasi saunottaa pokaalia Suomessa huolellisesti. Vaikka saman kylän poikia ollaankin, meidän mökkisaunan lauteille on valitettavasti pokaalikielto. Ainakaan koko muu pingviinijoukkue ei lauteille könyä. Viihdekäytöstä emme pääse enää eroon, mutta jotain voisi yrittää. Huomaan kyllä, että pelkkä pakkomielteinen viihtyminen peittää muita ihmisyyteen kuuluvia vinkeitä, kuten merkityksien, ymmärryksien ja syvyyden tuntemuksia. Kesällä on onneksi aikaa synkistellä, piehtaroita omassa liemessään ja vaikka pyöräytellä itseään mättäältä mättäälle! Maallikkosaarnaaja Maasola

Sään ennustaminen ei ole helppoa saati palkitsevaa puuhaa. Ainakaan, jos tekee sitä työkseen ja varsinkin jos ennuste ja säätila eivät kohtaa. Lähestymme kesää ja nyt on jo saatu lukea ennusteita tulevan suven säästä. Tietokonemallinnukset tuottavat nykyään suhteellisen kuranttia dataa viikon päähän, pisimmissä ennusteissa tarjotaan jopa 15 päivän säätietoja. Ennusteet ovat kyllä suhteellisen hyvin kohdallaan, mitä nyt säät vähän reistaavat. Teknologia, supertietokoneista ja sääsatelliiteista huolimatta, ei tuo siis ratkaisua siihen peruskysymykseen mihin kohtaan suvea kesäloma pitäisi ottaa sen parhaan lomasään saadakseen. Suomalainen sananparsi sanoo:."Jos lehemä puistaa ihtijään paskantaesa, tullee saje." Vaan mistä sen lehemän tänä päivänä enää löytää tehdäkseen ennusteen. “Jos Vappuna on hyvä sää ja suvituuli, tulee lämmin kesä.” Niin jos. Milloin viimeeksi muka on vappuna ollut hyvä sää ja suvituuli? Maailma on täynnä itseoppineita sään ennustajia. Niin myös Suomi. Yksi katsoo tulevan sään kahviporoista, toinen ahvenen selkäpiikkien tummuusasteista, kolmas kiusaa sammakoita saman asian takia ja neljäs luottaa tilastotieteeseen. Ja kaikki ovat yhtä oikeassa. Tai väärässä. Ajattelin rusnata omiin tietolähteisiini perustuvan koko kesän sääennusteen. Jos - siis jyrkkä jos - ennusteeni menee nappiin, minut voi tituleerata “Kaiken maailman säädosentiksi”. Siispä nyt kuulolle viimeistään, tässä tulee Blomiksen sääennuste kesälle 2016. Toukokuu jatkuu helatorstain jälkeen sateen merkeissä. Kuun puolivälin jälkeen poutaantuu ja kuukauden loppupuoli vietetään aurinkoisen sään hallitessa suursäätilaa. Lämpötilat nousevat +20C:een. Toki joukkoon mahtuu myös päiviä, jolloin aurinko ei paista risupartaankaan. Koulujen loppumisen juhlapäivänä kesäkuun alkaessa koko maassa paistaa aurinko ja on aivan tyyntä. Kesäkuu on lähteideni mukaan epävakainen, kesän vaihtelevimmat säätilat osuvat juuri kesäkuuhun. Sadetta, poutaa, jopa räntää ja auringonpaistetta. Kaikkea sitä tarjoaa kesäkuu. Entäs sitten juhannus? Kesän kliimaksi ja suomalaisen kansanperinteen kohokohta. Sananlaskun mukaan “Jos juhannuksena sataa kovasti, niin sataa joka pyhä koko kesän.” Valitettavasti ennusteeni lupaa sadetta juhannukselle, mutta loppukesän pyhät eivät silti ole sateisia. Ainakaan kaikki. Lämpötilat koko kesäkuun ajan reilusti alle +20C:n. Mutta heinäkuun alku lupaa hyvää. Sateet hellittävät, muttei elohopea kiipeile hellelukemiin kuin satunnaisesti. Luvassa on poutaa, muttei kuumaa. Kunnon terassikelit alkavat heinäkuun puolivälistä, silloin päiväsaikaan rikkoutuu helleraja monasti. Mitä pidemmälle heinäkuu etenee, sitä kuumemmaksi Suomen suvi muuttuu. Loppukuusta on tarjolla jo kolmenkympin ylitystä eikä lämpötila laske öisinkään kuin +20C pintaan. Elokuussa sama meno vaan jatkuu. Satunnaiset sateet helpottavat oloa, sateen sattuessa lämpötilat laskevat väliaikaisesti jopa alle kahdenkympin, palatakseen sään poutaannuttua takaisin helteen puolelle. Helpotusta kuumuuteen tulee vasta koulujen alettua, lähempänä elokuun loppua on vuorossa melkoiset ukkosmyräkät ja sitten viilenee. Ennusteeni perustuu omiin lähteisiini, joita en voi tietosuojan vuoksi paljastaa. Katsotaan loppukesällä kuinka lähelle osuin. Ja tuliko minusta säädosentti. Suomalaisen sananparren mukaan "Onnistunut ennustus muistetaan, epäonnistunut unohdetaan." Sovitaanko näin?

Ainakaan taiteilijat eivät saa kritisoida taidelaitosten rakenteita, hierarkioita tai hyväveliverkostoja. Muuten ei pääse kiinni apurahoihin eikä kansainvälisille suosituslistoille. Tätä mieltä on taiteilija Minna Henriksson, Taidetta ja politiikkaa tekemässä -kirjan yksi kirjoittajista. Mitä taiteilija saa Suomessa kritisoida, ja mitä ei? Vastaamassa Kiasman johtaja Leevi Haapala, katutaiteilija Pete Hende Nieminen sekä valokuvataiteilija Sanni Seppo, joka on ollut järjestämässä Poliittisen valokuvan festivaalia Valokuvataiteen museoon. Lisäksi Oscar-etkot. Sunnuntaista suoraa gaala-lähetystä spekuloimassa JP Pulkkinen ja Anna Möttölä. Toimittaja Jenni Stammeier. Kulttuurin kiinnostavimmat havainnot Yle Puheen perjantai-iltapäivissä. Tuotanto: Yle Kulttuuri

Noiturijakso kun antaa odottaa itseään vielä viikon ajan, päätyivät mika.hakala, Temathael, Tootsi sekä Oselot tekemään vielä yhden perusjakson ennen tuota hunajaista jaksoa josta ei tietoa tai ammattitaitoa tule puuttumaan. Tämänkertaisessa jaksossa käydään kuitenkin läpi Saksalaisen pelimuseon tarjontaa, opiskelijaelämää Japanilaisen silmin, PS … Lue loppuun →

Noiturijakso kun antaa odottaa itseään vielä viikon ajan, päätyivät mika.hakala, Temathael, Tootsi sekä Oselot tekemään vielä yhden perusjakson ennen tuota hunajaista jaksoa josta ei tietoa tai ammattitaitoa tule puuttumaan. Tämänkertaisessa jaksossa käydään kuitenkin läpi Saksalaisen pelimuseon tarjontaa, opiskelijaelämää Japanilaisen silmin, PS … Lue loppuun →