Podcasts about liikkuminen

✨ Tutustu Reaktoriin: https://reaktor.comStudiossa professori Risto Miikkulainen. Jakso on kuvattu 7.1.2025.⌚ AIKALEIMAT (0:00) "Terminaattori tulevaisuudesta" (2:01) Star Trek (4:00) Tekoäly (7:04) Hissit (11:12) Optimointi (15:15) Neuroverkot (19:40) Aivot (23:41) Satunnaisuus (26:44) Kuvantunnistus (31:35) Toiminta (36:51) Arkkitehtuuri (44:06) Aktivaatiofunktio (48:15) Häviöfunktio (51:40) Koulutus (54:27) Transformer (1:01:30) Suuret kielimallit (1:10:00) Promptit (1:12:56) "Black box" (1:17:31) Psykedeelit (1:19:22) Skitsofrenia (1:27:10) Autismi (1:30:28) Psykiatria (1:37:11) Kognitio (1:42:38) Muisti (1:45:23) Vapaa tahto (1:47:13) AGI testit (1:53:20) Tietoisuus (1:59:33) Itsetietoisuus (2:09:23) Robotit (2:14:27) Aistit (2:17:25) Tunteet (2:21:38) Eloonjäämisvietti (2:30:33) Liikkuminen (2:35:17) Bologinen laskenta (2:41:08) Elämä (2:49:31) GPU (2:54:40) Evoluutio (3:05:22) Replikaatio (3:11:09) Matrix (3:14:41) Lex Fridman

Tässä jaksossa paikataan aukko Väkevä elämä -podcastin sivistyksessä ja istutaan tunniksi pohtimaan treeniä ja liikettä vieraan kanssa, joka olisi pitänyt kutsua jutulle jo vuosia sitten.  Jaksossa jutellaan mm. mitä on funktionaalinen kapasiteetti, mihin sitä tarvitsee, mitä siitä hyötyy ja miten sitä rakennetaan? Minkälaista on "oikeanlainen treeni" ja mitä kannattaa välttää?  Onko 40v+ ihmisen "vain hyväksyttävä ikänsä", tyydyttävä kohtaloonsa ja elättävä huonomman liikkuvuuden ja raihnaisen kropan kanssa? Mm. näitä ja muita tolkun treeni- ja liikekysymyksiä pohditaan pitkän linjan liikunta-alan yrittäjän ja valmentajan Jukka Rajalan kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi Jukka Rajala - Movement Stick IG: https://www.instagram.com/movementstick/ - Movement System IG: https://www.instagram.com/movementsystem/ - Verkkosivu: https://movementstick.eu/fi/ - Verkkosivu: http://movement.fi/

Tässä jaksossa sukelletaan liikunnan ihmeelliseen maailmaan aihetta syvästi pöyhineen tutkijan kanssa. Pohdimme mm. mitä meidän tulisi ajatella liikkumisen suosituksista, jotka kuulostavat monelle nykyihmiselle todella hurjilta määriltä? Olemmeko menneet passiivisuudessa niin pitkälle, että hyvä määrä liikuntaa kuulostaa överiltä himoliikunnalta? Jos aktiivisuusmäärä on nyt pieni, miten sitä kannattaa lähteä lisäämään? Mikä määrä ja millaista liikuntaan on sellainen, että voidaan rehellisesti sanoa edistävän terveyttä ja hyvinvointia? Miksi liikkumista kannattaisi mitata ja millä keinoilla? Mitkä ovat tärkeimmät terveyshyödyt, joita liikuntaa saa ihmisessä aikaan? Kannattaako keskittyä lisäämään liikuntaa vai parantamaan terveyttä ja mikä ero näillä on? Näitä ja muita mielenkiintoisia aiheen kysymyksiä pohditaan yhdessä liikuntatieteiden tohtori Laura Karavirran kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi Laura Karavirta - Verkkosivu: https://liikkuvalabra.fi/

Talvinen retki tarjoilee kesään tai syksyyn verrattuna erilaisia kokemuksia luonnossa kulkijalle. Maaston muodot katoavat lumen alle ja maisema näyttää erilaiselta. Kasveja ja kallioita koristaa lumi, huurre sekä jääpuikot ja hangessa voi nähdä eläinten jälkiä. Liikkuminen talvisessa luonnossa on myös erilaista. Aina voi nousta suksien päälle hiihtämään tai kulkea kinosten päällä lumikengillä. Talvella pääsee retkelle myös sellaisiin paikkoihin, joihin ei välttämättä kesällä ole asiaa. Millainen on ollut sinun paras talviretki luontoon? Mikä on sinun tapasi liikkua talvisessa luonnossa? Ja millaisia eväitä pakkaat mukaan talviretkelle? Talviretkeilyillassa annetaan ja saadaan hyvä neuvoja ja vinkkejä ulkona liikkumiseen. Studiossa ovat vieraana retkeilytoimittaja Joppe Ranta sekä luontoliikuntaohjaaja ja somevaikuttaja Marjukka "Maiju" Lahtinen. Toimittajina ovat Olli Koski ja Matti Ylönen.

Korona-aikana oli paljon rajoituksia ja sosiaaliset kontaktit olivat vähissä. Liikkuminen on sittemmin vapautunut, mutta tavataanko ystäviä ja sukulaisia entiseen malliin? Saarelaisen Anssi soitti Tilastokeskuksen tutkija Riitta Hanifille ja selvitti kuinka suomalaiset tapailivat ystäviään ja sukulaisiaan viime vuonna.

Miten ihmiset ja tavarat liikkuvat sujuvasti nyt ja tulevaisuudessa? Noin miljardi ihmistä käyttää Koneen hissejä, liukuportaita ja ovia yhden päivän aikana. Yhtiössä pyritään hyödyntämään dataa, tekoälyä ja koneoppimista monin tavoin, muun muassa ennakoivassa huollossa. Koneen tulevaisuuden visioissa on hyvinkin älykästä liikkumista hotelleissa, toimistorakennuksissa ja sairaaloissa. Voisiko hissi esimerkiksi priorisoida liikuntaesteiset ja toimiston ovi jo tunnistaa työntekijän ilman kortin vilautusta? Vieraana on Koneen palveluiden ja ratkaisujen tuotekehityksestä vastaava johtaja Johannes Rastas. Ohjelman juontavat tekoälykirjailija Antti Merilehto ja Accenturen Karoliina Hagman, joka on datan, tekoälyn ja teknologiainnovaatioiden johtaja Pohjoismaissa. Ohjelman tuottaa teknologiayhtiö Accenture.

Liikkuminen on politiikkaa. Kuuluvatko autot meille vai teille? Samastuvatko fillarikommunistit ekologisiin arvoihin? Miksi ennen politiikassa puhuttiin maidon litrahinnasta, mutta tätä nykyä bensiinin pumppuhinnoista? Löytyvätkö ylipolitisoitumisen syyt ilmastokriisistä vai identiteettipolitiikasta? Ovatko politiikassa liike ja liikkuminen kaikki kaikessa? Mikä on tämän ajan poliittisesti tulikuumin menopeli? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

https://www.subscribestar.com/vihapuhefm

Juuri nyt talven parhaissa hetkissä uudet liukulumikengät ovat niin halutut, että sitä verrataan retkikaupoissa pitopohjasuksien tuloon reilut 10 vuotta sitten. Liukulumikengistä kiinnostuneille ostajille sekä kivijalka että verkkokauppa myyvät ei-oota. Helppous, hauskuus ja kätevä kuljetettavuus lienevät syitä tämän metsäsuksen ja lumikengän välimuodon suosioon. Ja kun erillisiä monoja ei tarvita, vaan yleissiteisiin käyvät lumikenkien tapaan kengät kuin kengät. Liikkuminen metsässä on enemmän hiihtoa kuin kävelyä, nimensä mukaisesti liukulumikenkiä liu'utetaan eteenpäin ja sauvoilla annetaan lisävauhtia. Alamäissä pääsee laskemaan ja ylämäissä voi nousukarvoista huolimatta turvautua myös haarakäyntiin. Pohjois-Karjalassa toimittajana oli Tanja Perkkiö.

Liikkuminen voi olla iso mörökölli, mikä tuntuu ylitsepääsemättömältä haasteelta. Tämänkertaisessa jaksossa omia kokemuksia siitä mitä koulun liikuntatunnit sai aikaan omassa liikkumisessa ja miten lopulta ne huonot muistot saatiin aikuisena käännettyä voitoksi!

Ihminen on luotu liikkumaan, mutta suhde liikuntaan ei tästä huolimatta ole aina mutkaton. Käsitys itsestä liikkujana alkaa muodostua jo lapsuudessa ja aikuisiällä kielteiset tai kovinkin jäykät ajatukset omasta pystyvyydestä, omista mahdollisuuksista ja omasta kehosta voivat rajoittaa tai ohjata ankarastikin liikkumista. Liikkuminen on monelle keino hyvittää syömistä, hallita kehon ulkokuorta tai kontrolloida sisällä jyllääviä ristiriitoja ja kielteisiä tunteita. Tässä jaksossa juttelemme liikunnasta! Säde kertoo, miten kiltteys ajoi nuorempana suorittamaan liikuntaa ja miten äitiys on tuonut liikkumiseen uudet vapauden sävelet. Petra puolestaan on suorittamisen kahleista ja on löytänyt liikkeestä valtavan voimavaran äitiyteen. Tervetuloa kuuntelemaan tuttuun tapaan Spotifyihin, Soundcloudiin tai Apple podcastiin. Löydät linkit profiilistamme.

Liikkuminen säästää terveysmenoja, mutta maksaa. Silti halvallakin voi liikkua, sanoo liikuntasosiologi Arto Tiihonen. Hänen mukaansa liikkumisen kalleus on monille vain tekosyy olla liikkumatta.

Monet suomalaiset liikkuvat liian vähän, nukkuvat liian vähän ja istuvat liikaa paikoillaan. Nyt tähän on yritetty tarttua uudistamalla aikuisten liikkumisen suosituksia. Uusi suositus huomioi vahvasti liikunnan ohella nimenomaan paikallaanolon tauottamista, liikuskelua ja riittävän unen merkitystä. Tutkimusnäyttö on osoittanut, että myös kevyemmällä liikuskelulla on terveyshyötyjä, kertoo UKK-instituutin johtaja, lääketieteen tohtori Tommi Vasankari. Myös aktiivikuntoilijat hyötyvät “liikuskelusta” ja erityisesti paikallaanolon tauottamisesta. Lasten vähentyneestä liikunnasta ollaan myös huolissaan. Vaikka 90% lapsista käy jossain vaiheessa urheiluseuraharjoituksissa niin moni liikkuu silti liian vähän - jopa terveyden näkökulmasta. Mistä löytyisi ratkaisuja lasten liikkumiseen? Tästä puhutaan huoltamolla SportAnalytik-testimenetelmää Suomeen tuovan Karoliina Ylösjoen ja tutkijatohtori Arto Laukkanen kanssa. Arto Laukkanen on tutkinut väitöskirjassaan sitä miten perheitä kannattaa kannustaa lisäämään lasten liikuntaa.

Monet väistämättömät globaalit kehityskulut muuttavat merkittävästi elinolosuhteitamme ja elintapojamme. Ihmiskunnan suuria haasteita ovat muun muassa ilmastonmuutos, väestökehitys, eriarvoistuminen ja digitalisaatio. Tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen arvioi, että moni arkipäiväinen asia muuttuu radikaalisti jo lähi vuosikymmeninä. Esimerkiksi liikenteen ja liikkumisen kehityksessä on vielä paljon tehtävää. Liikkuminen todennäköisesti automatisoituu monin eri tavoin ja varsinkin liikenteen sujuvuutta yritetään parantaa uusilla teknologioilla. Robotisaatio etenee monilla arjen alueilla, esimerkiksi hoivatyössä. Robottien lisääntyminen ei kuitenkaan pelkästään vie työpaikkoja. Robottien etäohjaaminen voi tarjota aivan uudenlaisia töitä esimerkiksi vammaisille tai henkilöille jotka haluavat tehdä töitä kotonaan. Tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen on perehtynyt elämää ja arkeamme muuttaviin megatrendeihin. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Tänään huoltamolla etsitään uusia tapoja treenata, liikkua ja saada positiivisia terveysvaikuksia. Fighting monkey on Linda Kapetanean ja Jozef Frucekin kehittämä harjoittelumetodi, jossa haastetaan ihmisiä pohtimaan miten liikkumalla kehitetään paitsi fyysisiä ominaisuuksia mutta myös aivoja ja ajattelua. Jos olet menossa olympialaisiin, mutta et tiedä mikä on lajisi - niin treenaa näin! Haastattelussa Josef Frucek sekä kurssille osallistuneet koreografi Valtteri Raekallio sekä fysioterapeutti Marko Grönholm. Lisäksi kysymme millaisten innovaatioiden avulla kaupungit voivat innostaa ihmisiä liikkumaan. Helsinki liikkuu -projektista kertoo projektipäällikkö Minna Paajanen. Lopuksi pohdimme voiko liikkumisen viihteellistäminen olla yksi tie siihen, että ihmiset liikkuisivat ja säilyttäisivät terveytensä? Miltä kuulostaa exergaming? Liikkuminen ja digipelaaminen? Tutkijatohtori Tuomas Kari IAMSR-tutkimusinstituutista kertoo miten yhdistyy digipelaaminen ja liikkuminen.

Biologi Adela Pajunen ja maantieteilijä Marko Leppänen vievät meidät metsäretkelle Sipoonkorven kansallispuistoon. Tiesitkö että liikuntasuoritus on kevyempi metsässä? Tai että 40 sekunnin mikroelpyminen luonnossa tai jopa luonto-aihetta katsellen voi parantaa hyvinvointiasi? Entä tiesitkö että luonnossa voi saada vaurauden kokemuksia? Ihmeelliseen luontoon sukelletaan Sipoonkorven kansallispuistossa - ja tämän tietopaketin jälkeen halajat kuusten kuiskeeseen ja jylhien mäntyjen huomaan. Adela Pajunen ja Marko Leppänen ovat uutuuskirja Suomalainen metsäkylpy kirjoittajat.

Ehjänä eläkkeelle on videoluento, jolla on vahva yleissivistävä merkitys. Se on jaettu omiin kokonaisuuksiinsa alkaen esittelystä, mennen pentuvaiheen kautta nuoriin aikuisiin ja siitä aktiivin uran jälkeen tavoitteeseen: jos ei rauhalliseen, niin ainakin seesteisen terveisiin eläkevuosiin. Selko-KATISKA: Selkokielinen versio Harrastavien koirien omistajat painivat aina kahden asian kanssa: miten koiran kanssa pärjätään miten koira saadaan pysymään ehjänä Lähes kaikissa harrastuksissa joudutaan tekemään pientä riskiarviointia. Jokaisessa harrastuksessa on riskinsä. Toisaalta, ei arkipäiväkään ole riskitöntä. Silti riskejä on minimoitava aina kun mahdollista. Riskien arviointi vaatii ymmärrystä koirasta, miten mitkäkin asiat harrastuksessa vaikuttavat koiraan ja missä ne aidot riskit piilevät. Intro: https://www.youtube.com/watch?v=JIJHewUIWyw Audio: Voit ladata luennon diat tästä: Pentuaika Pentuaikana tehdään pohja tulevalle uralle. Yleensä pennut ovat kohtuullisen turvassa, sillä niillä ei ei riitä voima eikä vauhti aiheuttamaan mitään vakavampaa. Se, että jossain vaiheessa jalat vievät nopeammin kuin pää, voi muuttaa tilannetta. https://www.youtube.com/watch?v=JJ3FceCKDfM Audio: Pentu ei saa itseään rikki, ellei sen rakenne ole jo syntymästään pielessä. Jos pentu hajoaa liikkuessaan synnynnäisten tai perinnöllisten vikojen vuoksi, niin sillä ei olisi ollut muutenkaan eväitä elämään. Surullista. mutta näin asiat ovat. Siksi pentua ei saa pitää kuplamuoviin pakattuna lasipallossa. Liikkuminen tekee kolme asiaa: se vahvistaa elimistöä, myös niveliä se paljastaa synnynnäiset ongelmat se parantaa pennun koordinaatiota Samalla toki lihaksisto vahvistuu, mutta se ei ole samanlaista vahvistumista kuin aikuisen lihastreeni. Siinä lihaksisto oppii ja valmistautuu treeniä varten sillä hetkellä, kun kasvuhormoni lakkaa kasvattamasta luustoon pituutta ja muuttukin lihasvoimaa tekeväksi työkaluksi. Pentuna riittävästi liikkuneen lihaksisto ei tarvitse yhtä paljon työtä kehittymiseen kuin sohvalla maanneen, joka aloittaa nollapisteestä. Nuori aikuinen Nuoret koirat ovat välimuoto. Kroppa alkaa olla valmis, mutta mieli ei. Tekeminenkin on hieman samanlaista. https://www.youtube.com/watch?v=iGxUcrAyVys Audio: Koiralla on hyvin samankaltainen kehittyminen kuin ihmislapsella. Vauvavaihe on ennen luovutusta kasvattajalla. Lapsuus alkaa siinä kuuden viikon korvilla ja jatkuu noin puoleen vuoteen asti. Alkaa murrosikä. Noin kahdeksan kuukauden kohdalla käyttäytydytään kuin 15-kesäinen teini ja siitä siirrytään nopeasti eteenpäin nuoruudessa. Vuoden kohdalla koira vastaisi ihmisissä jotain 17 - 19 vuoden väliä. Ollaan nuoria aikuisia, mutta ei ihan vielä aidosti. Tuo oli kaavamainen kuvaus ja pätee noin 30 kg kokoluokassa. Toki yksilöeroja kehitysvauhdissa löytyy, kuin myös roduissa, mutta suurempi merkitys on koiran kokoluokalla. Kääpiöt kehittyvät kasvussaan nopeammin ja ovat usein käytännössä aikuisia jo viimneistään puolen vuoden kohdalla. Kiihkein kasvu, joka on merkityksellisin mittari, on pienillä koirilla ohitettu jo samoihin aikoihin kun otetaan toiset rokotukset. Jäteillä kehitys on taasen hitaampaa. Niillä kiihkeä kasvu saattaa alkaa vasta kuuden kuukauden jälkeen ja loppua 10 kuukauden tietämissä. Kasvu on käytännössä loppunut viimeistään 14 kk kohdalla. Kasvun merkitys terminä ei ole aina aivan selvä, ja siksi monet vetävät tässä vaiheessa syvään henkeä ja aloittavat vastaväitteet. KAsvun loppuminen tarkoittaa, että koira on saavuttanut 95 - 97 % aikuiskorkeudestaan. Se voi vielä kasvaa hieman säkäkorkeutta lisää, mutta sillä ei ole enää merkitystä koiran fysiologialle. Kasvu ei tarkoita henkistä kasvua, joka saattaa osassa rotuja viivästyä jopa lähelle elinikää (tai ei tapahdu koskaan). Kasvu ei myöskään tarkoita lihavuutta ja painoa. Se on lihomista. Kasvu ei myöskään tarkoita lihaksikkuutta. Se tulee treenaamalla. Kasvu on vain ja ainoastaan litkien luiden pituuskasvua ja sitä kuuluu mitata säkäkorkeudesta. Suositus: Koiran kasvu Suositus: Pennun ruoka ja kasvu Nuoruus ei muuta mitään koiran elämässä, kun mietitään treeniä. Tehdään samaa kuin pentunakin. Määrää ja rasitusta lisätään koko ajan sen mukaan miten koira jaksaa ja kykenee. Mutta lajista riippuen ollaan kilpatreenin kynnyksellä. Koulutettavissa lajeissa ollaan koko ajan treenattu osaamispuolta. Se aloitettiin samana päivänä kun pentu tuli kotiin. Fyysisissä lajeissa taasen viimeistään vuoden kohdalla aletaan siirtämään painotusta varsinaiseen treeniin. Tässä on kuitenkin pidettävä jalat maassa. Koiran henkisen ja fyysisen kypsyyden on riitettävä. Greyhoundeissa on hyvin tyypillistä, että pienillä nartuilla päästään aloittamaan varsinainen työ hyvin nuorena ja ne ovat valmiita kilpailuihin 14 kk ikäisenä. Isoilla uroksilla on tuon ikäisenä mielessä enemmänkin leluautot ja hiekkalaatikko, kuin työnteko. Fysiikkaa ehkä olisi, mutta jalat eivät kulje samassa tahdissa. Niillä joudutaankin usein odottamaan seuraavaan kesään, antamaan käytännössä vuosi enemmän aikaa kypsyä. Valjakot ja vinttikoirat ovat ääriesimerkkejä syntymäajan merkityksestä. Jo pelkästään siksi, että niiden ura on vuodenaikasidonnainen. Agilityssä on siltä osin helpompaa, koska varsinaista kautta ei ole - unohdetaan nuorilla koirilla arvokilpailujen sijoittuminen kalenteriin. Koiria voidaan niputtaa syntymävuoden mukaan vasta komivuotiskaudelta eteenpäin. Sitä ennen ikä on muutakin kuin numeroita. Se on hyvinkin merkityksellinen asia. Kun koulu alkaa, niin samana vuonna syntyneet ovat samalla luokalla ja ovat samanikäisiä. Tammikuun ensimmöinen syntynyt on vuoden vanhempi kuin uudenvuidenaattona lahjansa avaava ja se näkyy. Nuorilla muutos 13 ja 14 välillä voi olla hyvinkin radikaali. 17 vuotias ei kykene lähellekään sitä mitä 19 vuotias pystyy. Sen sijaan 30 ja 40 ovat samalla akselilla. Ero vahvistuu taas vanhemmiten. 40 ja 50 vuoden välillä on jo suurempi kuilu kuin edellisellä kymmenjaksolla. 55 ja 60 ero vain kasvaa. Koirissa pätee aivan sama. Aikavälit ovat vain huomattavasti lyhyempiä. Tämä tulee pitää takaraivossa, kun esittää, että fyysissä lajeissa 8 vuotias on elämänsä kunnossa ja laittaa sen kilpailemaan kolmevuotiaita vastaan. Tilanne on täysin sama, kuin että laittaisi 50 vuotiaan kilpailemaan 20 vuotiaiden kanssa. Ihmissä ei kukaan vakavissaan esitä, että moinen olisi järkevää. Jos koirissa 8-vuotias voittaa, niin se ei kerro mitään tuosta vanhuuden kynnyksellä olevasta. Se kertoo masentavaa tarinaa kolmivuotiaiden tasottomuudesta. Koulutuksellisissa lajeissahan ikä on helpostikin etu. Silti lajin vaatimukset fysiikalle on mietittävä. Nuoren koiran tyypillisimmät vammat Kun jalat vievät nopeammin kuin pää, niin jotain aina tapahtuu. Hyvä puoli on siinä, että keho korjaantuu myös nopeasti. https://www.youtube.com/watch?v=WPka0ZPZ-EQ Audio: Se, että kasvavaa koiraa ei saa pitää lasipallona, tarkoittaa myös sitä, että aina jotain tapahtuu. Kasvuaika itsessään saattaa aiheuttaa ongelmia. Ne ratkaistaan aina sitä mukaa, kun niitä tulee. Kasvava koira opettelee itseään ja ympäristöään törmäilemällä. Itse uskon vakaasti noin. Aidosti kyse on kuitenkin siitä, että koordinaatio ja silmä kehittyvät hitaammin kuin nopeus ja voima. Omia rajoja ja rajoitteita ei tunneta ja sitten kolisee. Kasvun ongelmat, tapaturmat ja rasitusvammat kannattaa luokitella sen mukaan kuinka nopeasti niistä toivutaan ja voiko ne hoitaa kotona. On toinenkin luokitus, mutta siitä kukaan ei pidä: vaikuttaako se treenamiseen ja uraan, ja jos kyllä, niin kuinka pahasti. Hieman yllätyksettömästi nuoren koiran vammat keskittyvät jalkoihin. Kun tulee sivuosumaa vartaloon, niin se johtuu kolarista - joko koira juoksee toista koiraa vastaan, tai sitten puu ei väistänytkään. Kaatumiset ovat myös yleisiä. Työssä käyvä aikuinen Jos kasvuajan merkitys eläkeajoille riippui enemmänkin tuurista, niin aikuisaikana omistaja päättää näkeekö koira terveitä eläkeläisvuosia vai ei. Toki tuuri ja onni on edelleen mukana. Ei rouva Fortunasta päästä koskaan täysin eroon. https://www.youtube.com/watch?v=8aQLIWTCx34 Audio: Kun puhutaan rasituksesta, niin ahneus tappaa. Se ei liity mitenkään rahapalkintoihin, vaan omistajan persouteen maineeseen ja menestykseen. Mitä enemmän taistellaan kunniasta, niin sitä suuremmassa riskissä ovat koirat. Olen usein puhunut amatööreistä ja ammattilaisista. Jako ei liity rahaan, vaan suhtautumiseen. Amatöörit harrastelevat ja heille ei ole mikään ongelma, jos koira hiukan ontuu. Balanssi on tuntematon termi tai sen kuvitellaan liittyvän etäisesti ruokaan. He hakevat titteleitä, koska koiralla on on kivaa. Ammattilaiset myöntävät kilpailuviettinsä ja halunsa voittaa. Siksi he opettelevat asioita ja pitävät kilpakoiransa kunnossa. Jos koira ei ole balansissa, niin sitä ei viedä töihin. Ontuva koira rikkoo itsensä ja sen jälkeen sillä ei voi kilpailla. Ammattilainen tietää, ettei koira halua kilpailuihin, Koira tekee töitä vieteillään eikä erota treeniä finaalista. Kaikki ne asiat, jotka vaikuttavat tekemiseen ja mitä mistäkin seuraa, voidaan laittaa kaavioon. Kaavion rakenne riippuu täysin tekijästä, hänen arvostuksistaan sekä painotuksistaan ja mitä halutaan esittää. Luennolla esitettu syy/seuraus-rakenne on siten vain yksi tapa esittää asiat. On ymmärrettävä, että koiraa ja sen hoitoa, treenaamista sekä kilpailemista ei voida toteuttaa vuokaavioilla. Kaavioissa on kyse perusteoriasta. Teorian toteuttaminen vaatii ymmärrystä siitä kokonaisuudesta, jota kutsutaan todellisuudeksi. Teoriaa ja siihen liittyviä seurauksia käytetään kahteen asiaan: tekemisen syiden ymmärtämiseen ja ongelmien ratkaisuun. Kaavio näyttää monimutkaiselta siksi, että monet asiat ovat päällekkäisiä. Ne pitäisi esittää kolmiuloitteisessa matriisissa, mutta siihen ei ole tekniikkaa. Ehkä joskus hologrammiaikana sitten. Veteraani-ikä Veteraani käsitteenä on tuttu näyttelyistä ja kaikissa sellaisissa lajeissa, jossa vanhoja koiria säästetään nuorten ylivoimalta. Se milloin koira siirtyy käsitteellisesti veteraaneihin, säännöt ovat oma asiansa, riippuu vahvasti lajin rasittavuudesta. https://www.youtube.com/watch?v=zoJUvHVp5r0 Audio: Koiralla on kaksi mittaria: kalenteri tuntimittari Kalenteri mittaa ikää, luonnollisesti. Mutta tarkoitan sitä, että vanheneva koira ei enää ole nuori. Tuo ollaan ymmärtävinään, mutta ei sitä aina aidosti tajua. Ikääntyvät ihmiset ymmärtävät asian helpommin ja joskus jopa osaavat tulkita sitä koirillaankin. Kun nuorena kolautti polvensa, niin saattoi kahden viikon päästä ihmetellä, että mistä tuo mustelma on tullut. Kun viidenkympin jälkeen kolauttaa polvensa, niin ensimmäisen viikon harkitsee sairaslomaa ja ontuu hivenen vielä kuukaudenkin kuluttua. Kovempi kolaus muistuttaa itseään loppuiän. Kyse on siitä, että elimistö ei enää palaudu ja korjaannu kuin ennen. Koira ei ole yhtään erilaisempi. Viiden vuoden kohdalla koira on kuin 40 tai 50 vuotias. Vauhtia piisaa edelleenkin, mutta joutuu hieman useammin istua hengähtämään. Ei olla nuoria enää, vaikka haluaisikin. Harmaatakin saattaa löytyä, vaikka se onkin enemmälti geneettinen taipumus. Keski-ikäiselle vuoden vanheneminen ei ole isompi juttu. Tuntuu vain tapahtuvan tiheämmin kuin nuorena. Koiralle vuoden vanheneminen vastaa helpostikin ihmisten kymmentä vuotta. Toki tuo on osaltaan rotu- ja yksilökysymys. Oikeammin rodun kokoon liittyvä. Pieni terrieri potkii helposti menemään lähelle 20 vuotta. Irlannin susikoira ei näe kymmenettä ikävuottaan. Jäteillä viiden vuoden kohdalla tapahtuva romahdus on nopea ja jyrkkä. Terrierillä se on huomaamattomampi, mutta alamäki silläkin on. Tuota alamäkeä omistajan on kunnioitettava. Tuntimittari pyörii kun koira on työssä. Se, että onko kyse treenistä vai kilpailusuorituksesta, ei ole merkityksellinen. Greyhoundeissa on vakaa usko, että reisilihaksella on kilometrimittari. Kun se tulee täyteen, niin se oli siinä ja hoidetaan revähdystä. Kyllä, uskon tuohon itsekin. Itseasiassa en tiedä greyhoundeista ensimmäistäkään osaavaa täysipäistä treenaria, joka ei väitettä allekirjoittaisi. Osaksi tuon takia menestyjät eivät tee turhia ratatreenejä. Aito syy on kuitenkin se, että treeni on yhtä riskialtis kuin kilpailu, ja turhan treenin takia ei riskejä kannata ottaa. Tunti- tai kulutusmittari kuvaa ajatusta, että elinikäinen kuormitus kertyy ja vaikuttaa koiraan. Se vanhenee nopeammin. Ajatus ei sinällään ole uusi. Vanhan suomalaisen sananlaskun mukaan juokseva koira ei elä vanhaksi. Se on samaa ajattelutapaa. Se, että voidaanko veteraanilla harrastaa ja kuinka kauan, riippuu tietenkin koiran lisäksi lajista. Mitä fyysisempi laji, niin sitä aikaisemmin aletaan keventämään ja harventamaan työtaakkaa. Kilpailut ovat aina yhtä raskaita, mutta kilpailu- ja treenikertoja voidaan harventaa. Eläkepäätös on myönnetty Kun koira siirtyy eläkkeelle, yleensä erittäin lyhyen veteraanikauden jälkeen, niin se todellakin on eläkkeellä. Töihin ei mennä. https://www.youtube.com/watch?v=rdgvuosdxPA Audio: Eläkeikä tarkoittaa muutamaa asiaa: paino saa noustaa puuhaillaan kaikkea hauskaa saa nukkua, jos nukuttaa EI TEHDÄ TÖITÄ Vanhusta hoidetaan hyvin pitkälle aivan samalla tavalla kuin pentua. Liikutaan sen minkä koira pakottamatta haluaa ja syödään hyvälaatuista ruokaa. Ei laihdutella eikä murehdita vyötäröstä - lihapullaksikaan ei tulla. Leikitään, jos leikityttää. Nukutaan, jos nukuttaa. Se siitä. Urakoira on ehtoopäivien levon ansainnut ja omalla tavallaan itse eläkkeensä maksanut. Se kuinka pitkä ehtoo on odotettavissa, on luojan huomassa - ja hiukan siitä miten omistaja on vastuunsa kantanut edeltäneinä vuosina. Kysyttävää? Jos sinulle tuli jotain kommentoitavaa, ajatuksia tai kysyttävää, niin käytä sivun kommentointia. Tarvitsetko apua oman koiran fysiikkatreenien kanssa, mietityttääkö palauttaminen, ruokintaongelmia vai kaipaatko apua terveysongelmissa? Anna Katiskan ammattilaisten auttaa ja buukkaa puhelinaika.

Venetsian biennaali on yksi maailmaan tärkeimmistä nykytaiteen katselmuksista ja Outi Pieski on ensimmäinen saamelaisia edustava taiteilija näyttelyn kansallisissa paviljongeissa. Biennaalin Suomen paviljonki ottaa muutenkin etäisyyttä nationalistiseen, suomalaista taidetta esittävään traditioon. Pieskin teos on osa monikansallisen the Miracle Workers -kollektiivin teoskokonaisuutta, joka purkaa politiikan kansallisia realiteetteja. Taiteilija Outi Pieski ja saamelaista kulttuuriperintöä tutkiva, arkeologi Eeva-Kristiina Harlin ovat Pietari Kylmälän vieraina.

Ostamisen sijaan yhä useampi tuote tai palvelu tilataan kuukausimaksullisena. Leffoja ei vuokrata, vaan tilataan Netflix. Softaa ei osteta, asenneta ja ylläpidetä omalla palvelimella, vaan tilataan pilviohjelmisto. Tilaustalous, englanniksi subscription economy, tarkoittaa siirtymistä malliin, jossa tuotteita ja palveluita kulutetaan tilausmaksullisina palveluina. Maksetaan siis hyödystä, ei ominaisuuksista, ja maksetaan käytettäessä eli silloin, kun hyötyjä saadaan eikä hankintahetkellä. Tilaustaloustrendin aloittivat ohjelmistot ja nyt jo suureksi kasvanut Software-as-a-Service eli pilviohjelmistoliiketoiminta. Nyt tilauspohjainen ja hyödyn palvelullistamiseen tähtäävä liiketoimintamalli leviää alalle kuin alalle. Liikkuminen esimerkiksi muuttuu tilauspohjaiseksi palveluksi, ja puhutaan Mobility-as-a-Service eli MaaS-toiminnasta. Partakoneita ei enää välttämättä osteta marketista, vaan Dollar Shave Club tuo kuukausittain partakoneen ja muut tarvikkeet kotiovelle. Verkkokaupassa ei enää välttämättä makseta toimituksesta per tilaus, vaan kuukausimaksulla voi ostaa niin paljon kuin sielu sietää, ja toimitukset maksavat silti vain muutaman punnan per kuukausi (Amazon Prime). Tilauspohjaisuus ja palvelullistaminen eivät kuitenkaan onnistu tuosta noin. Liiketoimintamalli on monin paikoin kovin erilainen perinteisiin malleihin verrattuna. Tässä podcastissa aihetta ovat avaamassa Loyalisticin perustaja Antti Pietilä, joka on Ohjelmisto- ja e-business ry:n SaaS-klubin perustajana ja vetäjänä ollut aiheen uranuurtajia Suomessa. Antin vieraana on Lassi Virtanen, toinen Pilvi Cloud Companyn perustajista ja Laurea-ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn lehtori, joka on työskennellyt aiheen parissa niin ikään pitkään. Jos haluat tietää lisää tilaustaloudesta, podcastin lopussa mainittiin Tien Tzuonin (Zuoran perustaja ja toimitusjohtaja) vuonna 2018 kirjoittama tilaustaloutta käsittelevä kirja "Subscribed", löydät sen täältä: https://www.zuora.com/subscribed/author/ Lue lisää markkinoinnin automaatiojärjestelmä Loyalisticista: https://loyalistic.com/fi/ Tutustu Antti Pietilään LinkedInissä: https://www.linkedin.com/in/anttipietila/ Tutustu Antti Pietilään Twitterissä: https://www.twitter.com/anttipietila/ Lue lisää Pilvi Cloud Companysta: https://www.pilvi.com/fi/ Tutustu Lassi Virtaseen LinkedInissä: https://www.linkedin.com/in/lassivirtanen/ Tutustu Lassi Virtaseen Twitterissä: https://twitter.com/lassifi

Metsäradiossa käynnistyi kolmiosainen kesäsarja, missä tavataan suomalaisen luontokuvauksen grand old man Hannu Hautala. Viimeiset vuodet ovat hänellä menneet taistelussa diabetesta ja syöpää vastaan ja kuvausretket ovat siten jääneet vähemmälle. Liikkuminen maastossa onnistuu vain kävelysauvojen avulla ja jo aiemmin päänvaivaa aiheutti koko elämänkirjon teknistyminen digikameroineen ja facebookkeineen. Luontokuvaaja Hannu Hautala allekirjoittaa otsikon tälle kesäsarjalle ja se on aika karu- Parasta ennen kuolemaa. Kuusamon Valtavaaran maisemiin hänen kanssaan lähti luontotoimittaja Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Liikkuminen palveluna -ajatuksen taustalla ovat vaikuttaneet teknologinen kehitys ja toisaalta ilmastotavoitteet. Teknologia mahdollistaa esimerkiksi autojen avaamisen kännykällä sekä tietojen jakamisen eri liikennevälineiden kesken. Ilmastotavoitteet taas pakottavat meidät miettimään liikkumistapojamme uudestaan. Mutta miten liikkuminen palveluna vaikuttaa käytännössä? Muuttuuko katukuva tulevaisuudessa parkkipaikattomaksi? Miksi tulevaisuudessa ei tarvitse omistaa autoa? Miten liikkuminen helpottuu maaseudulla? Miksi Suomi on kehityksen edelläkävijä?… The post Tulevaisuudessa sinun ei tarvitse omistaa autoa appeared first on .

Liikkuminen palveluna -ajatuksen taustalla ovat vaikuttaneet teknologinen kehitys ja toisaalta ilmastotavoitteet. Teknologia mahdollistaa esimerkiksi autojen avaamisen kännykällä sekä tietojen jakamisen eri liikennevälineiden kesken. Ilmastotavoitteet taas pakottavat meidät miettimään liikkumistapojamme uudestaan. Mutta miten liikkuminen palveluna vaikuttaa käytännössä? Muuttuuko katukuva tulevaisuudessa parkkipaikattomaksi? Miksi tulevaisuudessa ei tarvitse omistaa autoa? Miten liikkuminen helpottuu maaseudulla? Miksi Suomi on kehityksen edelläkävijä?… The post Tulevaisuudessa sinun ei tarvitse omistaa autoa appeared first on ImpulssiLVM.

Tässä jaksossa puhutaan liikkumisesta. Mistä liikkumisesta tulee erityisen hyvä olo? Miten sinä liikut arkena? Millaisia esteitä liikkumiselle voi olla? Toimitus: Iiris ja Leena Äänitys: Markku Korhonen

BlindSquarea voidaan ohjata myös Bluetooth-ohjaimella, jolloin iPhone voidaan pitää taskussa tai iPad repussa.