Podcasts about viimeiset

Narriradio #69: Miki & Seba osa 2 Jatko-osa edelliselle. Viimeiset jauhamiset ennen playoffeja. Host: Johannes Vuoksivirta Paneeli: Roope Räty, Mikko 'Miki' Taipale & Sebastian 'Seba' Salaja (DJ Veneenkansi)

Olemme taas täällä! Viimeiset viikot läpikäyvässä megajaksossa käsittelyssä muun muassa uusi Venom-elokuva, Anora, Rendel-jatko-osan ympärillä pyörivä draama ja tietenkin kaikki muutkin ensi-illat!

Siis ennen eläkkeelle jäämistään...

Winter is coming! Syyskauden toisessa jaksossa kokoonpanossa kuullaan arvostelu-/artikkelitoimituksen vetäjää Petri "P33RO" Leskistä sekä tuttua "jokapaikanhöylää" Niko Lähteenmäkeä. Aiheena tällä kertaa muun muassa: Gamescom 2024: Mitä jäi tapahtumasta mieleen, mikä vakuutti, mikä yllätti ja jäikö loppuvuotta kohtaan odotuksia? Varsin julkinen salaisuus PS5 Pro on nyt totista totta! Hintalappu on hulppea ja hyödytkin kohtalaiset, mutta kuinka suurelle osalle pelaajista laite on lopulta tarpeen? Pitkään Grasshopper Manufacturella vaikuttanut Goichi "Suda 51" Suda kommentoi taannoin pelaajien tapaa tuijottaa Metacritic-keskiarvoja. Miten paljon castilaisten ostopäätöksiin kyseinen verkkosivusto vaikuttaa? Castilaiset saavat myös yllättäviä uutisia nauhoituksen aikana, ja tämä heijastuu suoraan jakson kulkuun. Kuten nostokuvasta ja otsikosta saattoi päätellä, mediakörnerissä ylistetään tällä kertaa kilpaa huikeaa Astro Bot -tasohyppelyä. Lisäksi kehuja saavat tuore David Wisen musiikeilla kyllästetty Gimmick! 2 sekä Broken Sword - Shadow of the Templars: Reforged -naksutteluseikkailu, joka on tuotu ansiokkaasti nykypäivään. Katsottujen puolella Petri on kunnostautunut tiirailemaan muun muassa Only Murders in the Building -sarjaa sekä Rebel Ridge -elokuvan. Kaksikko intoutuu myös juttelemaan Game of Thronesista, koska Niko on viimein lämmennyt tälle keskiaikaiselle eepokselle ja katsonut kaksi ensimmäistä kautta. Tämä jakso on äänitetty 19.9.2024. Alkubiisi: Alleycat Bit Blues ja loppubiisi: Bon Voyage, players! by: Tomi Ruuska Väliaikabiisi: OutRun the Highway by: Jukka K. Kuuntele jakso Spotifysta! Kysymyksiä voi lähettää: Discordissa kanavalla #podcast-palaute-ja-kysymykset Twitterissä hashtagilla #kysyKonsoliFINiltä Foorumilla ketjussa Kysy KonsoliFINiltä

Radio Novan Aamussa Kimmo hämmästelee kollegoidensa positiivisin titteleitä. Novan studiossa ehdokkuudet loistavat kokonaan poissaolollaan. Mitkä ovat Tuottaja-Markuksen top 3 lapsuuden lelut? Kimmon tyttären tietokilpailussa ovat menneet sekaisin Poudat ja Orpot. Minnallakin on mennyt taannoin Suomen presidentit hieman vihkoon. Jos Minna ja Kimmo voisivat käsikirjoittaa elämänsä viimeiset hetket, millaiset ne olisivat? Moottoriurheilun supertähdet selvittävät sijaitseeko Vespan akku tötsässä vai kuopassa. Kuuntele Iltapalat tästä!

Teipistä teippiin -kausi on taisteltu päätökseensä. Kauden viimeisen jakson kunniaksi tehtiin tällänen lyhyt paketointi. Eikä kukaan naura tai kiroile. Ikinä. (00:01) Alkujargonit ja kauden muistelut (21:26) Runkosarjaveikkauksiin palaaminen (32:56) Pudotuspeliveikkauksiin palaaminen (41:28) Palkintoveikkauksiin palaaminen (01:15:26) Teipistä teippiin -palkintogaala (01:33:31) Välikunnianosoitus Jarkko Immoselle (01:39:20) Se tärkein palkinto (01:40:46) Liigapörssi -kunniat (01:51:58) Ensi kauden HIFK (01:58:36) Ensi kauden HPK (02:06:28) Ensi kauden Ilves (02:15:06) Ensi kauden Jukurit (02:21:10) Ensi kauden JYP (02:26:46) Ensi kauden KalPa (02:32:41) Ensi kauden Kiekko-Espoo (02:38:36) Ensi kauden KooKoo (02:43:41) Ensi kauden Kärpät (02:50:39) Ensi kauden SaiPa + Raipe (03:01:24) Ensi kauden Lukko (03:06:20) Ensi kauden Pelicans (03:13:45) Ensi kauden Sport (03:19:28) Ensi kauden Tappara (taas) (03:25:26) Ensi kauden TPS (03:33:13) Ensi kauden Ässät (03:38:00) Kuulijoiden kysymykset (04:30:36) Jatkaako Teipistä teippiin ensi kaudelle? (04:32:18) Viimeiset loppupuheet ja kiitokset

Julkaisemme podcastina Radio Patmoksessa äänitetyn raamattupiirisarjan Samuelin kirjoista. Sarjan nimi on Kuninkaita ja kuninkaantekijöitä, ja siinä käsitellään Samuelin, Saulin ja Daavidin vaiherikkaita elämäntarinoita. Sarjassa on 53 osaa. Jos kuuntelet yhden osan, kuntelet varmasti kaikki osat - ja opit paljon uusia asioista Raamatusta.

Julkaisemme podcastina Radio Patmoksessa äänitetyn raamattupiirisarjan Samuelin kirjoista. Sarjan nimi on Kuninkaita ja kuninkaantekijöitä, ja siinä käsitellään Samuelin, Saulin ja Daavidin vaiherikkaita elämäntarinoita. Sarjassa on 53 osaa. Jos kuuntelet yhden osan, kuntelet varmasti kaikki osat - ja opit paljon uusia asioista Raamatusta.

Savon Aaltojen lauantaivieraaksi saapui muutama vuosi sitten kuopiolaistunut yrittäjä Anna Jalava ja keskustelua käytiin kosketuksesta sekä sen merkityksellisyydestä. Anna on kohta 20 vuotta kestäneen työuransa varrella toiminut yrittäjänä, useammassa yrityksessä. Viimeiset vuodet Anna työskennellyt koko ajan enemmän hyvinvoinnin parissa. Anna on mm. työhyvinvointivalmentaja ja business coach. Tällä hetkellä Jalavan päätyö on kuopiolaisen Brain Relief Academyn toimitusjohtajana. Academyssa koulutetaan kosketushoitajia Suomessa kehitetyn ja Annan yhtiökumppanin Jouko Kivimetsän kehittämän. Auvo Brain Relief -kosketushoitomenetelmän pariin. Auvo- ja Brain Relief -hoitajia on vuodesta 2017 lähtien koulutettu Suomeen jo satoja, erityisesti viimeisen parin vuoden aikana, ja nyt hoitoa lähdetään viemään myös maailmalle. Tarkemmin Annaan ja hänen elämänpolkuunsa sekä kosketuksen suureen voimaan saimme tutustua tarkemmin, kun Anna saapui Samin haastatteluun sekä Savon Aaltojen lauantaivieraaksi. Haastattelijana: Sami Turunen

Merkityksellinen ja hyvä elämä – sitähän kaikki meistä haluavat ja etsivät. Arkielämän pyörityksessä olennainen saattaa kuitenkin unohtua. Kiireiden keskellä sekä aika että huomio saattavat kulua enemmänkin lillukoidenvarsia jahdatessa. Tarkentuisiko kyky keskittyä olennaiseen, jos saisi tietää, että elinaikaa on jäljellä enää 100 päivää? Kirjailija Leo Stranius päätti elää kolme kuukautta sillä ajatuksella, että sadan päivän päästä kaikki olisi ohi. Muuttuiko arki tai kirkastuivatko käsitykset siitä, mikä lopulta on tavoittelemisen ja elämisen arvoista? Entä mitä merkityksellinen elämä tarkoittaa Suomen tunnetuimpiin kestävän hyvinvoinnin asiantuntijoihin lukeutuvalle professori Arto O. Saloselle? Merkityksellisestä elämästä ovat keskustelemassa kestävän hyvinvoinnin asiantuntija, professori Arto O. Salonen ja ”101 onnen päivää” -kirjan julkaissut toimitusjohtaja ja kirjailija Leo Stranius. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Viimeiset tentit, viimeiset gallupit ja viimeiset kampanjapäivät. Lähes kaikki mahdollinen on nyt tehty ja kerrottu. Lauantaikerho pui vielä kerran ehdokkaiden tilanteen ja kertaa myös Ylen viimeisen tentin käänteet. Studiossa Robert Sundman, Emil Elo ja Susanne Salmi. Jakson leikkasi Janne Elkki. Podcastin muut ilmestymiskanavat ja lisätietoa löydät täältä: hs.fi/lauantaikerho. Tämän podcastin tuottaa Tuomas Peltomäki. Helsingin Sanomat julkaisee useita podcasteja, joiden avulla pysyt mukana tärkeimmissä käänteissä. Katso koko valikoima täältä: hs.fi/podcastit HS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastit aina kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastit HS-sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit

Vieraana yrittäjä, yksityissijoittaja Jari Saarhelo. Toimittajana Mikko Jylhä. Jari Saarhelo suosii suoria osakesijoituksia, ja löytää mielenkiintoisimmat kohteet maailmalta. Hänen strategiaansa kuuluvat yhtiöstä laadittu sijoitusteesi, tarkka seuranta ja kärsivällisyys. Saarhelo työskenteli aiemmin IT- ja pelialan johtotehtävissä Itävallassa ja Saksassa. Nyt hän sijoittaa pääosin yhtiöihin, jotka tulevat englannin- ja saksankielisistä maista. Viimeiset kymmenen vuotta Saarhelo on toiminut seikkailupuistoyrittäjänä ja sijoittajana. Vuonna 2018 häneltä ja Henri Elolta ilmestyi kirja Osakesijoittajan maailmanvalloitus. 01:26 Jarin kuulumiset viime vuosilta 10:11 OTC-markkina kiinnostaa 12:16 Strategian löytyminen, sijoitusteesit 17:46 Perma-Fix Environmental Services 25:55 Salkun rakenne, makron merkitys 32:52 Sijoittajan osaamisalue, tuotot 42:55 Darling Ingredients 49:58 Issuer Direct Corporation 52:38 Team Internet Group 57:43 Korot ja muut omaisuusluokat 1:01:03 Harrastuksena näytteleminen

Keskustelemme Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen kanssa yhteiskunnallisesta ja poliittisesta tilanteesta hallitusneuvotteluiden aikana keväällä 2023. Pohdimme, mikä on valtiovallan rooli yritysmyönteisen yhteiskunnan tekemisessä, miten yritykset voivat strategiatyössään valmentautua tulevaan ja mitkä geopoliittiset riskit on hyvä huomioida. Keskusteluun nousevat mm. osaamistase, ennustettavuus ja yritysten rooli ekologisen kriisin ratkaisemisessa. Samalla kuulet, mitkä ovat Juhon odotukset tulevalle hallitusohjelmalle. Juho Romakkaniemi on työskennellyt pitkään politiikan ja hallinnon puolella. Viimeiset viisi vuotta hän on toiminut Keskuskauppakamarin toimitusjohtajana. Sanojensa mukaisesti Romakkaniemeä draivaa halu vaikuttaa maailmaan arvojensa mukaisesti ja oppia jatkuvasti uutta. ⭕ https://kauppakamari.fi/ ✨ https://kauppakamari.fi/palvelut/yritysjohdon-ohjelmat/yritysjohdon-strategia-ja-muutosjohtamisen-ohjelma/

Hallitusohjelman viimeisissä väännöissä ratkottiin jakeluvelvoitteen pulmakohtia ja alkoholimonopolin purkua. Millaiselta pohjalta yhteistyötä päästään rakentamaan, kun uuden hallituksen työn varsinainen alku häämöttää? Studiossa Helsingin yliopiston yliopistotutkija Jenni Karimäki ja Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja, apulaisprofessori Markku Jokispilä. Naton puolustusministerit ovat koolla Brysellissä ja kaksipäiväisen kokouksen aikana he tapaavat muun muassa suuria asevalmistajia ympäri maailmaa. Tarkoituksena on saada tuotantoa entistä kiivaammaksi ja myös suomalainen Patria on mukana keskusteluissa. Lisäksi Naton seuraavaa pääsihteeriä spekuloidaan jo ankarasti. Raportoimassa EU-kirjeenvaihtaja Rikhard Husu. Pietarissa kokoonnutaan vuotuiseen talousfoorumiin, kun sota Ukrainassa jyllää. Miten Venäjän verkosto voi ja millaisia puheita presidentti Vladimir Putinilta sopii odottaa? Suorassa Venäjän-kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen. Hallituksen kovat tavoitteet työllisyyden ja julkisen talouden tasapainottamisen osalta joutuvat kovaan testiin, sillä talouden suhdanne ei tällä hetkellä anna vetoapua. Miten taloutta voidaan vakauttaa nousevien korkojen ja maailmanlaajuisen epävarmuuden maailmassa? Studiossa kansantaloustieteen professori Niku Määttänen Helsingin yliopistosta ja Nordean Suomen talouteen keskittynyt ekonomisti Juho Kostiainen. Lähetyksen lopuksi Karoliina Kantolan lehtikatsaus Kööpenhaminasta.

Tekoäly ja tekoälytyö hallitusohjelmaan. Vieraana Tapio Levä, Telia Head of Data & AI Solutions. Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Telian kanssa. (00:00) Intro Tapio Levä Telian tekoäly- ja dataratkaisujen liiketoimintajohtaja, viittaus Olli Sirkiä-jaksoon (00:40) Jakson rakenne – teollinen tekoäly, 5G, IoT, konttoritekoäly ja ohjelmistot, GPT ja tekoälytyö hallitusohjelmaan (01:28) Mikä on IoT, esineiden internet ja miten automaatio ja etäohjaus mullistuu 5G:n myötä (02:58) Miten etäohjaus toimii parhaimmillaan – case Telia ja (hyviksien) Kittilän kultakaivos (04:32) Tapion näkemys teollisuuden tarpeista uusissa teknologioista mm. keskeytymättömässä tuotannossa (05:50) Digikaksonen – Tolkienin varjomaailmasta augmented realityyn (07:30) Oliko Zuckerberg idiootti – metaversumiin panostettiin liian aikaisin? (10:00) Microsoftin nerokas OpenAI yhteistyö toi Co-pilot-tekoälyn Officeen ja Windowsiin. Miten iso muutos tämä on? (12:00) Microsoftin tekoäly, työn ohjaus vs. muiden ohjelmistot esim. Trello ja Jira. Viimeiset mohikaanit C:-drivellä ja desktopilla (14:44) Tiedon suojaaminen, tietokannat, Pitäjänmäen konesali, tekoälylainsäädäntö AI ACT ja GDPR (18:05) EU:n valinta – käyttötarkoitusten regulointi vsi geneeristen kielimallien koulutuksen sääntely (20:05) Tiedon yksityisyys päätelaitteissa, reunalaskenta, edge computing ja Apple (22:40) Visuaalisen tiedon analysointi tekoälyllä, mikroilmeet, älylasien vaarat (23:45) Käyttöliittymän ja käyttökokemuksen palvelumuotoilu tekoälyllä. Case Telia ja C More (26:40) ChatGPT ja GPT-kielimallien hyödyntäminen vs. valikkomuotoinen asiakaspalvelu (29:20) Tekoälyn monet roolit – henkilökohtainen apu, perheen metatyö sekä työyhteisö (30:50) Tekoäly supervoimana – tuottavuusnäkökulma (32:20) Tekoälyt toistensa päällä ja rinnakkain (33:40) Kontekstin merkitys, tekoälyn hallusinointiongelma ja tiedon haku (35:35) Tiedon visualisointi ja data-analytiikan tulevaisuus (37:40) Tiedon demokratia ja Tapio Levän terveiset tulevalle hallitukselle – tekoäly ja tekoälytyö hallitusohjelmaan (40:20) Datatalous ja Telia Crowd Insights (42:20) Outro #neuvottelijat #neuvottelija #tekoäly #tukiäly #chatgpt #politiikka #hallitusneuvottelut #hallitusohjelma #IoT #analytics #telia

Mitä vaalikamppailun viimeisinä päivinä kannattaa tehdä ja mitä ei. Ja mitä kaikkea on tapahtunut, jotta vaalikampanja on ylipäätään syntynyt. Vieraana SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm.

Viimeiset vuodet taloutta ovat piinanneet globaalit kriisit, joiden hoitoon liittyvät tukitoimet ovat kasvattaneet valtion menoja. Arvaamaton maailmantilanne ja ympäristökriisiin vastaaminen ovat lisänneet valtioiden roolia taloudessa. Toisaalta Suomen julkinen talous on ollut jo pitkään alijäämäinen. Tulevalta hallitukselta on peräänkuulutettu pikaisia suunnitelmia julkisen talouden sopeuttamiseksi. Mitä vaalien talouskeskusteluissa on jäänyt sanomatta? Onko Suomella suuri velkaongelma? Millaisella talouspolitiikalla ja teoilla suomalainen hyvinvointiyhteiskunta turvataan myös tulevaisuudessa? Miten maailmantalous vaikuttaa Suomeen? Vaikuttavaa talouspolitiikkaa ja vaalien talouskeskustelua ovat analysoimassa makrotaloustieteen professori Niku Määttänen, Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum ja väitöskirjatutkija Antti Ronkainen. Keskustelun juontaa Helsingin Sanomien toimittaja Robert Sundman. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien järjestämää Pinnalla-ohjelmasarjaa, jossa käsitellään kevään eduskuntavaalien kynnyksellä suomalaiseen yhteiskunnan suuria murroksia ja kohtalonkysymyksiä. Podcast on nauhoitettu Köyhtyykö Suomi? -tapahtumassa Tiedekulmassa 8.3.2023. Katso podcast tekstitettynä videona Youtubessa: https://youtu.be/G0R5_YrpFL0

Jarkko Tontti -podcastin vieraana kirjailija, juristi ja Väestörekisterikeskuksen entinen ylijohtaja Hannu Luntiala. Luntiala tunnetaan useista romaaneistaan ja esimerkiksi jazzmuusikko Juhani Aaltosen elämäkerrasta. Mutta kaikki alkoi runoudesta. Miten ja milloin? Miten Hannu päätyi opiskelemaan juridiikkaa ja miten hänestä sukeutui kirjailija? Entä millaista on ylijohtaa vuosien ajan Väestörekisterikeskusta eli nykyistä Digi- ja väestötietovirastoa kirjallisten intohimojen ohessa? Luntialan vuonna 2007 ilmestynyt romaani Viimeiset viestit rakentuu tekstiviestikeskustelujen ympärille. Sitä on kuvailtu maailman ensimmäiseksi tekstiviestiromaaniksi. Teos oli ehdolla European Book Prizen eli Prix du Livre Européen saajaksi ja se on käännetty usealle kielelle. Vuonna 2008 ilmestynyt In memoriam -romaani puolestaan koostuu kuvitelluista muistokirjoituksista. Identiteettivarkaudesta kertova Petri Vallin toinen elämä ilmestyi syksyllä 2010. Ihmissyöjän päiväkirja vuodelta 2016 kertoo kahden kosovolaisen vaatetäin maahanmuuttotarinan. Rekisteri-romaanissa (2021) pohditaan ihmisen itsemääräämisoikeutta ja sitä estäviä valtarakenteita. Hannu kertoi myös kuolemanpelostaan ja viimeistelyvaiheessa olevasta runokokoelmastaan. Sen teema sivuaa myös kuolemaa. https://jarkkotontti.net/

Hellurei, tänään nautimme elämästä tuttujen ystävien parissa. Saamme vihdoin hyvästellä sekä Ensitreffiparit, että Huippiksen. Kardashianit ja Riku piehtaroivat met-gaalahumussa. Eikä huomiotta jää eksätkään. Viimeiset kymmenen minuuttia koostuu elämämme erilaisista hetkistä kusen parissa.00:00 Ensitreffit alttarilla ja Huippumalli haussa 26:54 Temptation island Suomi45:24 Ex and the city58:53 The Kardashians

Hallitus antaa viimeiset esityksensä – mitä kaudesta jää mieleen? (0:35) Harhautunut ohjus, harhautuneet poliitikot (15:45) USA:n välivaalit ja Trumpin kampanja-avaus (22:20)

Toisen kauden viimeisen jakson aiheina ovat mm. jo kyllästymiseen asti riivannut tautitilanne ja ensimmäisen kesäloman odotus tentin hylkäämisen jälkeen.

Juvalaisia on ollut viimeaikoina, niin jatketaan sitä samaa linjaa. Herra Hyötyläinen on kiertänyt Kouvolan kautta avainpelaajan rooliin Redseihin. Viimeiset pari vuotta on ollut isojen harppausten aikaa etenkin sisäpelissä ja tästä tullaan myös höpöttelemään. Matkapelaajan arkea vaatimattoman 4h siirtymän päässä Imatralta. Redsit tuntuu olevan oikeinkin mieluinen paikka pelata ja miksipä ei olisi etenkin viime kauden jälkeen. Isosti tapetilla ko. MansePP – IPV sarja. Jos et vielä tiedä mitä ”Juva laajentaa” tarkoittaa, niin kummipojan johdolla saadaan selvyys tähänkin. Enjoy! Aikamerkit: 2.35 Hyötyläinen laajentamaan 9.50 Matka Juva – Kouvola – Imatra 32.25 IPV 2022 – Mitä luvassa? 37.00 Flow ja Manse sarja 2021 57.55 TOP 1 osio 67.40 Kummit ja kummipoika 69.45 Kultainen maila/Kultainen räpylä 2022?

"Tämä kaikki on vain peliä, tämä on ajatuskoe, me olemme Matrixissa."

Kaupallinen yhteistyö Anyfinin kanssa: https://anyfin.info/futucast Pauli Ohukainen on tohtori, tutkija, biokemian ja molekyylibiologian maisteri, bloggaaja ja tieteellisen ajattelun popularisoija. Paulin blogi ”Tervettä skeptisyyttä” pyrkii auttamaan lukijoitaan ymmärtämään terveystietoa tieteellisten perusteluiden pohjalta, sekä ylipäätään auttamaan ihmisiä ajattelemaan tieteellisemmin ja loogisemmin. Viimeiset pari vuotta monen tieteenalan tutkimus ja viestintä ovat määrittäneet meidän elämää perinpohjaisesti, ja nämä ajattelun taidot ovat olleet (tai olisivat olleet) erittäin hyödyllisiä erityisesti nyt. Tässä jaksossa keskustelemme siitä, mitä nämä taidot ovat, ja miten Pauli ajattelee koronapandemian eri ilmiöitä ja vaikeita kysymyksiä. Tervetuloa kuuntelemaan. -- Valaisusetti: bit.ly/30vMf53 Kamera: bit.ly/3lRXY64 -- ▶️ Tilaa kanava: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast?sub_confirmation=1

Kierrosennakko #Valioliiga otteluihin Tiistai 28 - 29 Joulukuuta, 2021. Parhaimmat #vetokohteet #jalkapallopodcast #vinkkicast

Vuosi sitten jääkiekkouransa päättänyt Lasse Kukkonen ja urheilupsykologi Eero Mikkelä kannustavat OlympiaCastissa nuoria urheilijoita tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja kehittämään niitä. Itsensä tunteminen urheilijana auttaa kehittymään oikeissa asioissa. - Itsetuntemus, sen tunteminen, että kuka on urheilijana ja mikä sulle sopii, on ihan älyttömän tärkeä asia ja ihan lajista riippumatta. Kuka olet urheilijana ja millainen kilpailija olet, mikä sopii sun ominaisuuksiin? Ajatus lähtee siitä, että tietää ylipäänsä, että kuka urheilijana on ja vähän reflektoi sitä, pohtii sitä mikä just itselle sopii. Muutenhan urheilusta tulee aika vaikeita, kommentoi Mikkelä. Kiekkourallaan lukuisten valmentajien luottopelaajana tunnettu Kukkonen tietää kokemuksesta, miten vahvuuksien tunteminen auttaa kehittymään. - Uran loppupuolella sanottiin, että olen henkisesti vahva, mutta en mä syntynyt henkisesti vahvana, vaan harjoittelin tietoisesti sitä asiaa, itseni tuntemista, Kukkonen sanoo. - Sellaiselle pelaajalle, joka pystyy joukkuetta auttamaan, löytyy pelipaikka aika usein. Itse sain pelata aika pitkän uran, mutta en ollut ihan hirveän hyvä jääkiekkoilija fyysisiltä tai taidollisilta ominaisuuksiltani. Mutta aika nuorena hoksasin, että pystyn auttamaan joukkuekavereita aika paljon. Sain olla aika monessa paikassa sen takia ja itse asiassa kehityin sitten sitä kautta pelaajanakin aika paljon. Se mihin voin ja mihin haluan oikeasti vaikuttaa, on se juttu, hän jatkaa. Tulevissa Euroopan Nuorten Olympiafestivaaleissa Suomen joukkueessa on urheilijoita kahdeksassa lajissa. Yhtenäinen joukkue rakentuu yhteisillä pelisäännöillä. - Huumori ja tutustuminen sekä asioista keskusteleminen on aina semmoisia hyviä lähtökohtia. Kukaan ei ole suurempi kuin joukkue, ja kaikki huomioidaan, tuli siellä millaista menestystä vaan. Pyritään luomaan semmoinen ilmapiiri, jossa kaikki saa olla omia itsejään ja tulee kohdatuksi myös omana itsenään siellä kisatilanteessa, toteaa Mikkelä. Kotimaansa edustaminen arvokilpailuissa on harvinaista herkkua ja Kukkonen muistaa haaveilleensa maajoukkueesta jo pienestä pitäen. - Ei silloin lapsena vielä NHL:stä unelmoitu, sitä unelmoitiin maajoukkueesta. Olin 14-vuotias, kun 1995 voitettiin maailmanmestaruus. Kyllähän se oli semmonen hetki, että tiesin, että tuolla haluan olla joskus. Se unelma heräsi silloin, kertoo Kukkonen. - Viimeiset kisat palasin 2018 olympialaisissa, ja kyllä se sama tunne säilyi hyvin pitkältä. Kyllä se oli aina semmoinen spesiaalihetki, kun sai sen leijonapaidan laittaa. Se on oikeasti aika iso etuoikeus.

Samalla, kun lihantuotanto, lentäminen ja yksityisautoilu saavat pahaa silmää, Netflix-bingetys ja jatkuva tsättäily ovat vain modernia kätevyyttä. Todellisuudessa ICT-sektori tuottaa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin lentoliikenne, ja jos puhelimista poistettaisiin HD-kamerat, se laskisi Euroopan dataliikenteen päästöjä 40%. Viimeiset 20 vuotta teknologiaa on kehitetty teknologia eikä ympäristö edellä ja meidät on koukutettu internetiin - mitä nyt tehdään? Kari Hiekkanen on tutkija ja research fellow Aalto yliopiston tietotekniikan laitoksella. Hänen erikoisalaansa on ICT-alan eli tieto- ja viestintäteknologia-alan energiankulutus.

Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukashenkan kannattajat kutsuvat häntä isäksi (backa) ja vastustajat Euroopan viimeiseksi diktaattoriksi. Lukashenkassa yhdistyvät terveet elintavat ja sairaat ajatukset. Hän on Neuvostoliiton kasvatti, joka ihailee Adolf Hitleriä. Viimeiset vapaat vaalit Valko-Venäjällä pidettiin vuonna 1994, kun backa nousi presidentiksi. Tuosta vuodesta lähtien Lukashenka on lyönyt lekalla ruuvia. Hän on järjestyksen mies, ja paras järjestys Lukashenkan mukaan sijaitsee hautausmailla. Presidentillä on maailmalla harveneva joukko ystäviä. Pari jo maatunutta Aljaksandr Lukashenkan ystävää olivat Libyan Muammar Gaddafi ja Venezuelan Hugo Chavez. Heitä kolmea yhdisti tyylitaju. He uuvuttivat kuulijansa pitkillä puheillaan. Nord Stream 2 -kaasuputken valmistuminen voi kuitenkin panna Lukashenkan ahtaalle, arvioi Kauppalehden uutispäällikkö Mikko Metsämäki. Toimittajana Raimo Tyykiluoto.

Viimeiset kaksi vuotta Laura Rissanen on pyörittänyt perheensä arkea yksin. Puolison onnettomuuden jälkeen oma arki, minäkuva ja parisuhde ovat joutuneet koetukselle. Päivätyö Sivistystyönantajien johtajana ja kuntapolitiikka ovat olleet Lauralle henkireikiä kriisin keskellä. Onneksi vierellä ovat kulkeneet myös ystävät ja sisko, jotka ovat vahtineet, että Lauran päivän askeleet tulevat täyteen. Avun pyytäminen ei silti ole ollut selviytyjäluonteelle helppoa. Laura ylistää myös hyviä lastenvahteja ja muiden äitien tekemiä makaronilaatikkoja. Ilman niitä hänellä ei olisi mahdollisuutta toteuttaa intohimoansa: luoda hyvää perhearkea rakkaaseen kotikaupunkiinsa Helsinkiin. Laita podi tilaukseen ja seuraa meitä instassa @ruuhkavuosirakkautta See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Jouni Varanka toimii yhteiskuntapolitiikan suunnitteluyksikön päällikkönä valtioneuvoston kanslian strategiaosastolla. Hänellä on 20 vuoden kokemus virkamiestyöstä. Punaisena lankana tänä aikana on ollut poikkihallinnollinen yhteistyö. Viimeiset kymmenen vuotta häntä ovat mietityttäneet strategiatyön, tavoitteiden ja johtamisen kysymykset, ensin asiantuntijan ja sittemmin esihenkilön saappaista käsin.

Tällä viikolla puhutaan alkuun Shohei Ohtanista ja Metsin tapahtumarikkaasta viikosta minkä jälkeen hypätään American Leaguen sarjataulukon kimppuun! Onko Ville jo luovuttanut Blue Jaysin mahdollisuuksien suhteen? Koska me nyt saadaan avata White Soxin juhlaskumpat? Katkeaako Marinersin pitkä kuiva kausi? Kaikki tämä ja paljon muuta, hyppää messiin! Musiikki: Le Gang- I was nothing Skandinavianz- Stockholm Twitter: @BaseballTerapia Instagram: @baseballterapia

Pakettiautoretkikunta on päätynyt erämaan keskelle ilman autoa. Eräkämpän löylyjen lämmössä matkaajat käyvät läpi, mitä pakettiautoelämä on heille opettanut. Ja jatkuuko matka vielä? Tämä on Van Elämää 3. kauden viimeinen jakso.

Kevään viimeisessä jaksossa vastataan teidän lähettämiinne kysymyksiin ja annetaan viimeiset vinkit sekä tsempit pääsykoetta varten. Koko poditiimi kiittää kuuntelijoita!

Taidemaalari, muusikko Ville Räty tunnetaan maisemamaalauksistaan, joissa rakennetun ympäristön elementeillä on tärkeä osa. Hänen rakentuvissa ja raunioituvissa maisemissaan luonto kohtaa modernin ja urbaanin, kuten nosturit, radiomastot, voimalinjat ja maailmanpyörät. Uusimmassa näyttelyssään Underneath the Horizon Räty halusi syventyä pinnan alle: näyttelyn teoksiin on vaikuttanut kiinnostus psykologiaan ja sen historiaan. Valmistumisensa jälkeen Räty maalasi yli kymmenen vuotta, kunnes havahtui, ettei taiteilijan töistä kertynyt eläkettä. Viimeiset vuodet hän on sijoittanut sekä rahastoihin että suoraan osakkeisiin. Pörssi ja talouden tutkiminen on tuonut elämääni valtavan määrän uusia näkökulmia ja ideoita, Räty sanoo. Kryptotaiteesta ja NFT:stä on tullut kuuma puheenaihe - ja sijoituskohde. Mitä Räty ajattelee digitaiteen uusista muodoista? Mikko Jylhä haastattelee.

https://www.subscribestar.com/vihapuhefm

Sijoittaja Veli-Pekka Kellokumpu aloitti 20 000 markan pääomalla vuonna 1997, mutta viime vuonna hänen salkkunsa ylitti miljoonan euron rajan. Kellokumpu kertoi asiasta Facebookissa ja Twitterissä, koska halusi rohkaista muita: keskituloinenkin voi saada ajan kanssa säästöön merkittäviä summia. Kellokumpu suosii suoria sijoituksia kotimaisiin pörssiyhtiöihin. Hänellä on hyvin keskitetty salkku, jossa on alle kymmenen yhtiötä. Yksi nykyisen salkun kulmakivistä on pörssitähti Revenio Group. Viimeiset vuodet Kellokumpu on elänyt sijoitussalkkunsa turvin. "Sijoita vain sen verran mitä olet valmis häviämään" on ohje, jonka Kellokumpu kehottaa unohtamaan. "Ei se haittaa, jos se menee", on hänen mielestään väärä lähestymistapa. Sijoituskohde pitää valita niin, että siihen voi laittaa kiinni vaikka koko vuoden palkan, hän sanoo. Mikko Jylhä haastattelee.

Tässä uskon askeleita ohjelmasarjan jaksossa avataan näkökulmia siihen, miten henkilökohtaisesti Jumala meille puhuu. Hengellisessä ja kaikessa kasvussa vertaistuki on erittäin tarpeellista. Puhetta on myös siitä, miten kasvamme tai oloudumme omaksi itseksemme. Kristityt elävät huomaamattaan omissa kuplissaan, siksi heidän puheensa saataa olla omituista. Tarvitaan palvelevaa rakkautta, toisen kuuntelemista ja vasta sitten puhetta. Näistä näkökulmista koostuu tämä uskon askeleita ohjelmasarjan jakso. Tämän jakson ensimmäisessä osassa puhutaan siitä, miten Jumala saattaa puhua ihmisille myös unien kautta. Matti Mäkinen kertoo siitä, miten hän välillä näkee unta lentämisestä. Tämä liittyy jotenkin uskon rohkeuteen ja Jeesukseen luottamiseen. Kun emme ole omassa varassamme, niin on helpompaa elää. Matti avaa myös hyvin tärkeän näkökulman viljan kasvamisen kautta. Kasvaessaan pellolla viljan korret kasvavat suunnilleen samaa tahtia. Samalla ne tukevat toisiaan. Yksinäinen korsi voisi tuulessa taittua, mutta kasvaessaan yhdessä ne antavat tukea toisilleen eivätkä taitu tai lakoonnu niin helposti. Ohjelman toisessa osuudessa Rosa Nyman puhuu Virpi Nymanin haastattelussa omaksi itsekseen kasvamisesta tai oloutumisesta. Tämä pohdinta alkoi, kun eräs nuorempi ihminen kysyi Rosalta, että milloin hän on tullut omaksi itsekseen vai onko hän aina ollut oma itsensä. Kasvussa omaksi itsekseen on kysymys siitä, että me vähitellen hyväksymme sen, millaisia olemme. Iloitsemme vahvuuksistamme ja hyväksymme heikkoutemme. Sitten suostumme elämään niiden kanssa. Elämä on matka, joka muuttaa meitä koko ajan. Emme tule koskaan valmiiksi, mutta ehkä hiukan kokonaisemmiksi. Tällä matkalla mokat voivatkin olla lahjoja ja kasvun mahdollistajia. Kuultavissa on todella mielenkiintoinen ja hoitava keskustelu. Ohjelman kolmannessa osuudessa Sari Paavilainen kertoo Kansan Raamattuseuran kouluttaja Kristiina Nordmanin kanssa keskustellessaan siitä, miten me kristityt helposti alamme elää omassa kuplassamme. Sari teki aikanaan vankilatyötä ja toimi evankelistana. Hän luuli osaavansa puhua evankeliumia toisille ymmärrettävällä tavalla. Viimeiset viisi vuotta hän on saanut elää ympäristössä, jossa uskon asiat eivät ole tuttuja. Hän on saanut palauttetta, etteivät ihmiset ymmärrä mistä Sari puhuu. Hän on oivaltanut rakkaudellisten tekojen ja huolenpidon merkityksen. Kun luottamus rakentuu, niin tuolla luottamuksen sillalla voidaan puhua myös Jumalasta ymmärrettävämmällä tavalla. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Kulttuuriykkösen Kisastudio kokoaa vakioraatilaiset Helena Rannan, Jouni Kemppaisen ja Matti Rämön ajankohtaisten kulttuuri-ilmiöiden äärelle. Ohjelman juontaa Pia-Maria Lehtola.

Viimeiset noin 150 vuotta olemme keksineet lukuisia tapoja päästää haitallisia hiiliyhdisteitä ilmakehään. Nyt yritämme lukuisilla uusilla tavoilla saada ne sieltä pois, sitoa ne johonkin ja välttää niiden syntymistä ihan lähtökohtaisesti. Nykyään myydään hiilikompensoituja lomamatkoja, aterioita ja vaatteita. Mutta miten tämä kompensaatio toimii ja kuinka tehokasta se on? Vieraina ovat Suomen Ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä ja Compensate-säätiön perustaja Antero Vartia.

Jumalanpalvelus 22.11.2020 Saarna: Simona Leier

Suomen koronatilanne on parempi kuin muissa Euroopan maissa. Leskeneläkettä aiotaan uudistaa. Tänä syksynä valmistuu 3500 uutta ylioppilasta. Virolainen elokuva Viimeiset on kuvattu Suomen Lapissa.

Egyptin taide, se Sinuhe egyptiläisen maailma, on kiehtova. Mutta onko oikein, että kuolleita ihmisiä, kuten muumioita, pannaan taiteen nimessä esille museoon eikä hautaan? Tämän jakson teemana on Egyptin loisto -näyttely ja kuolema taiteessa. Egyptin loisto – Viimeiset suuret dynastiat -näyttely Amos Rexissä 21.3.2021 asti. amosrex.fi/nayttelyt/egyptin-loisto

Viimeiset vuodet ovat koetelleet ihmisten optimismia tulevaisuudesta tavalla, jota ei pitkään aikaan ole nähty. Tässä jaksossa etsitään valoa tunnelin päästä VTT:n pääjohtajan Antti Vasaran kanssa. Voiko teknologia olla avain, jolla ratkaisemme niitä ongelmia, jotka tuntuvat pyörivän jatkuvassa kehässä? Antti on kirjoittanut blogitekstin eksponentiaalisen toivon teknologioista, joita käymme läpi tässä jaksossa. Osallistu keskuteluun Twitterissä: https://twitter.com/futucast Lyhyet klipit ja tiimin arkipäivää Instagramissa: https://www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: https://www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Älyttömän makeet nettisivut: www.futucast.com

När männen ryckte ut i krig senhösten 1939 mobiliserades också de finländska kvinnorna för olika krigstida uppdrag. Hur såg deras vardag ut under krigsåren, i fabrikerna, på åkrarna, inom sjukvården, bespisningen och luftvärnet? Historikerna Anna Öhman och Veronica Aspelin skildrar fem unika kvinnoöden under vinter-, fortsättnings- och Lapplandskrigen 1939-1945. Avsnittets huvudsakliga källor: Simo Holopainen, Tarmo Ahti: Me jouduimme sotaan: Viimeiset veteraanit kertovat: 20 kohtaloa talvisodasta, jatkosodasta ja Lapin sodasta (2019) Anna Larsdotter: Kvinnor i strid (2016) Tuulikki Soini: Naiset isänmaan asialla (2002) Eva Isaksson: Så följde hon trogen och käck armén (1993)

Daniel Nylundin eläytyvän luennan aiheena on jaksossa Jeesuksen kuolema ja sen välittömät seuraukset. Teksti löytyy lähdeviitteineen osoitteesta: http://teoblogi.fi Kansikuvan valokuvaaja: Marcin Szala

Tässä jaksossa käsitellään yksinomaan Temppareiden viimeisiä hetkiä sekä juoruja siitä, mitä Temppareiden jälkeen on tapahtunut...

Maailman viimeiset mammutit pysyivät hengissä parilla Jäämeren saarella tuhansia vuosia kauemmin kuin sukulaisensa muualla. Mikä piti ahtaalle ajetun lajin elossa viimeisillä kutistuvilla laidunmaillaan, siitä kertoo Wrangelin saaren villamammutteja tutkinut intendentti Laura Arppe Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Jääkauden jälkeen valtavien jäätiköiden sulaminen nosti merenpntaa 120 metriä ja entisistä vuorista tuli saaria, kun meri peitti alavat maat niiden ympärillä. Vuorten ympäristössä mammuttiaroilla sukupolvien ajan laiduntaneet mammuttilaumat huomasivat olevansa saaristolaismammutteja. Saaristolaisuus oli niiden onni, sillä jäämeren saarten hyytävä ilmasto piti viimeisten villamammuttien elinympäristöt kotoisina ja muinaset metsästäjä mantereen puolella. Viimeisten villamammuttien kuolinsyyksi on aiemmin epäilty Wrangelin saaren ilmaston ja kasvillisuuden muuttumista mammuteille kelvottomaksi, mutta niistä ei löytynytkään selitystä. Näyttää siltä, että todennäköisesti joku ohimenevä lyhytaikainen tapahtuma, josta ei jäänyt jälkiä, tappoi Wrangelin viimeiset mammutit. Viimeisten villamammuttien kohtaloa Wrangelin saarella on selvitetty suomalais-saksalais-venäläisin voimin. Intendentti Laura Arppe ja Leena Mattila pohtivat viimeisten mammuttien kuolemaa Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneessa. Kuva: Alamy / All Over Press

Tampereen Työväen Teatteri on ollut näyttelijä Ilmari Saarelaiselle toinen koti ja työ on ollut hänen toinen minänsä. Nälkä näyttelemiseen jatkuu, vaikka hän on eläkkeellä ja vakituinen pesti on jo jäänyt taakse. Näyttelijän työtä on mittarissa peräti 50 vuotta. Nopea sanataituri ja tilannetajun mestari rakastaa naurua, mutta tärkeitä ovat olleet myös monet vakavat ja koskettavat roolit. Suuren yleisön sydämiin Ilmari "Immu" Saarelainen jäi television komediasarjoista Tankki täyteen sekä Sisko ja sen veli. Viimeiset 10 vuotta Ilmari Saarelainen on esittänyt monologia Parasta ennen, joka on myös todiste hänen hulvattomasta tilannetajustaan ja pikantista sarkasmistaan. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

Lassi Kurkijärvi on auttanut kohta vuosikymmenen ajan ihmisiä ymmärtämään paremmin toisiaan sekä teknologiaa. Viimeiset vajaat neljä vuotta Lassi on vaikuttanut suomalaisen liiketoiminnan ymmärrykseen teknologiasta Solitalla. Tänään poraudumme yhdessä syvälle siihen, mikä saa ihmiset liikkeelle, mikä meitä draivaa ja perimmekö pula- ja sota-ajan traumat vanhemmiltamme myös nykypäivän liike-elämään? Lassi heittää koko Kollektiiville myös mainion haasteen, jonka avulla uskoisin että tämä pieni ja hieno maamme alkaa suoltamaan ulos maailman parasta sitä itseään - eli markkinointia. Lassi linkkarissa: https://www.linkedin.com/in/lassi/ Twitterissä: https://twitter.com/lassi

Lassi Kurkijärvi on auttanut kohta vuosikymmenen ajan ihmisiä ymmärtämään paremmin toisiaan sekä teknologiaa. Viimeiset vajaat neljä vuotta Lassi on vaikuttanut suomalaisen liiketoiminnan ymmärrykseen teknologiasta Solitalla. Tänään poraudumme yhdessä syvälle siihen, mikä saa ihmiset liikkeelle, mikä meitä draivaa ja perimmekö pula- ja sota-ajan traumat vanhemmiltamme myös nykypäivän liike-elämään? Lassi heittää koko Kollektiiville myös mainion haasteen, jonka avulla uskoisin että tämä pieni ja hieno maamme alkaa suoltamaan ulos maailman parasta sitä itseään - eli markkinointia. Lassi linkkarissa: https://www.linkedin.com/in/lassi/ Twitterissä: https://twitter.com/lassi

EU:n huippukokouksessa Brysselissä on väännetty yömyöhään Brexitin jatkosta. Mitkä ovat viimeisimmät käänteet? Yliopistotutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta selventää. Hallitusneuvottelut jakavat kansaa Virossa. Ulkomaanlehtikatsauksen Tallinnasta toimittaa Risto Vuorinen. Yle julkaisi puoluekannatusmittauksen. Mitä se ennustaa vaalitulokseksi? Pohtimassa politiikan toimittaja Tuomo Lappalainen Suomen Kuvalehdestä, pääkirjoitustoimittaja Susanna Ginman HBL:stä ja johtaja Karina Jutila tutkijayhteisö e2:sta. Kolumnisti Tuukka Tervonen pitää salaliittoteorioita lohdullisina todellisuuten verrattuna. Ruotsissa uutta puhtia saanut Me too -keskustelu käy nyt kuumna kansallisteatteri Dramatenin liepeillä, kertoo kirjeenvaihtaja Riikka Uosukainen Tukholmasta. Eilinen oli tähtitieteen tutkijoille ja harrastajille suuri päivä. Mitä kuva mustasta aukosta merkitsee? Asiantuntijana tohtorikoulutettava Sissi Enestam Aalto-yliopistosta. Pirjo Auvinen juontaa.

Valtiovarainministeriön laskema kestävyysvaje on hallinnut talouspoliittista keskustelua läpi 2010-luvun. Viimeiset 10 vuotta kestävyysvaje on ollut kaikkein tärkein peruste hallitusten tekemille leikkauksille. Kuinka tarkka on arvio kestävyysvajeesta? Uhkaako Suomea todella ikääntymisestä ja hoivamenojen kasvusta johtuva miljardiluokan velkaantumiskierre, ellei julkisia menoja karsita tai veroja nosteta? Vai johtaako kestävyysvaje talouspolitiikan harhapoluille? Onko valtiovarainministeriön laskema arvio kestävyysvajeesta kohtuuttoman synkkä? Perustuuko kestävyysvajelaskelma jopa systemaattiseen Suomen valtion lainojen korkotasoa koskevaan virhearvioon? Vieraina ovat valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander sekä Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Ohto Kanninen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Viimeisiä sanoja ja thaimaalaisia paikkojen nimiä. Niistä on tehty SuomiRockin Aamu

Vieraina sijoittaja, yrittäjä, bloggaaja Mika Koivisto ja sijoittaja Seppo Pennanen. Keskustelun pohjana Pennasen kirja Köyhästä rikkaaksi. Seppo Pennanen on vuosikymmenten aikana perustanut kymmeniä yrityksiä, ja harjoittanut samalla myös sijoittamista. Pennanen puhuu kustannustehokkaan ja pitkäjänteisen indeksisijoittamisen puolesta - pörssikurssit ja liituraitamiehet kannattaa hänen mielestään unohtaa. Elä tässä ja nyt, rohkaisee Pennanen, jonka mielestä sijoittaminen on hyvä peruskoulu tässä hetkessä elämiseen. Mika Koivisto havahtui säästämään ja sijoittamaan vuonna 2012 huolestuttuaan tulevasta eläketurvastaan. Ensimmäiseksi Koivisto maksoi pois kulutusluottojaan ja kasvatti säästöjään, nykyisin häneltä löytyy sijoituksia vertaislainoihin, osakkeisiin ja asuntoon. Viimeiset vuodet Koivisto on pitänyt Matkalla vaurauteen -blogia. Kuinka lähellä tavoitettaan hän tällä hetkellä on? Toimittajana Mikko Jylhä. Kuva: Barcelona, Espanja. Photo by Sergi Ferrete on Unsplash.

KalloCastin seitsemännessä jaksossa keskustellaan 1.-9.12. Prahassa pelattavista salibandyn miesten MM-kisoista. Ennakossa pyritään käymään läpi informaatiota myös muistakin joukkueista kuin perinteisistä kärkijoukkueista Suomesta, Ruotsista, Tshekistä ja Sveitsissä. Ohjelman tueksi on haastateltu kolmea suomalaista MM-joukkueen valmentajaa. Podcastin isäntinä toimivat Pääkallo.fi:n Joel Siltanen ja Toni "Ylijohtava" Lötjönen. Keskustelu on nauhoitettu Gamesaverin tiloissa, ja voit kuunnella sen Soundcloudin lisäksi iTunesista ja Acastista. Viimeiset sanat lämpöleireistä: 00.00-04.55 Alkuinfo: 04.55-12.40 Lohkoennakot: 12.41-1.09.15 Yleistä MM-kisoista: 1.09.16-1.31.41 Tietovisa: 1.31.42-1.39.02

Soinin luottamuksesta äänestetään, onko ainoa, joka saa toimia arvojensa mukaan Soini itse? #viimeinenniitti ei mennyt ihan putkeen - mitä tapahtui? Entä mikä menikään Toivolalla pieleen?

Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä. Torsti Lehtisen elämä on myös vaikuttava muutostarina, jonka päähenkilö ponnistaa Kallion slummeista ja päihteiden ja rötösten maailmasta yliopistoon filosofian laitoksen opiskelijaksi ja vapaaksi tutkijaksi. Hän on tehnyt kymmenien eri ammattien töitä aina merimiehestä ohjelmistosuunnittelijaksi ja päätoimittajaksi asti. Viimeiset 40 vuotta hän on elättänyt itsensä vapaana kirjailijana. Lehtisen mittavan tuotannon keskiössä ovat eksistenssin kysymykset, joita myös Lehtisen tutkima tanskalainen filosofi Søren Kierkegaard pohti. Ohjelman on toimittanut Sari Valto.

Metsäradiossa käynnistyi kolmiosainen kesäsarja, missä tavataan suomalaisen luontokuvauksen grand old man Hannu Hautala. Viimeiset vuodet ovat hänellä menneet taistelussa diabetesta ja syöpää vastaan ja kuvausretket ovat siten jääneet vähemmälle. Liikkuminen maastossa onnistuu vain kävelysauvojen avulla ja jo aiemmin päänvaivaa aiheutti koko elämänkirjon teknistyminen digikameroineen ja facebookkeineen. Luontokuvaaja Hannu Hautala allekirjoittaa otsikon tälle kesäsarjalle ja se on aika karu- Parasta ennen kuolemaa. Kuusamon Valtavaaran maisemiin hänen kanssaan lähti luontotoimittaja Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Viimeiset sotet ennen lomia. Saavatko lastentarhanopettajat vihdoin korotuksensa? Syttyykö kolmas maailmansota? Jos ei, Politbyroon normijaksot palaavat taas eetteriin elokuussa!

Suomi soi tuskaa ja voitonmarsseja. Hennalan kuolemanleirillä ammutaan myös naisia. Teloitusta odottavat kirjoittavat viestejä Kuolemankopin seiniin. Sama toistuu jokaisella kuolemanleirillä. Wilhelm Salminen kirjoittaa Suomenlinnassa viimeisen kirjeen vaimolleen. Pika-ajuri Jokinen kerää punaisten ruumiita joukkohautoihin. Suomi on hävinneille Danten ”Helvetti”. Kenraali Mannerheim ratsastaa Helsinkiin valkoisen armeijan ylipäällikkönä. Hetki on voittajille Taivas. Se oli Pyhä sota. Jumala siunasi voittajien aseet. Viimeiset vangit teloitetaan Hennalassa lokakuussa. Nainen löytää miehensä hiekkakuopasta Kokkolassa. Se merkitsi hänelle onnea. Anna Uskali palaa Raumalle, mutta hänen tuskansa ei pääty vielä. Riku Rouanne palaa Hennalan joukkohautojen luo v. 1922. AIKALAISÄÄNET: Toimi Sunell ja Kerttu Lampinen kertovat Hollolan kirkon tapahtumista Eino Mäkinen muistelee taivaltaan Hollolan kunnantuvalta Fellmanin pellon kautta Hennalan kuolemanleirille. Verna Warén kirjoittaa viimeiset rivit päiväkirjaansa päästyään ripille 30.8.1918. Hän saa rovastilta muistolauseen: ”Olkaa uskollisia kuolemaanne saakka, niin minä tahdon antaa teille elämän kruunun.” Päiväkirja ja Äänien kirja sulkeutuvat.

Viimeiset 50 vuotta yritykset ovat hamstranneet tuotekehityksen itselleen. Pitkään tuotteet olivatkin mielettömiä: syntyi viivakoodinlukijoita, pankkiautomaatteja sekä sähköautoja. Tämän kehityksen aika on kuitenkin ohi, sanovat hackathonien ja verkostojen puolestapuhujat. Yritykset eivät enää saa rekrytoitua parhaita tekijöitä itselleen, sillä parhaat tekevät töitä kaikkien yritysten kanssa. Mistä ilmiössä on kyse? Mitä se tarkoittaa isojen yrityksien näkökulmasta? Entä startuppien? […]

Viimeiset vuodet elämässäni ovat olleet tasapainon etsimistä uupumuksen jälkeen. Ensin oli pakko opetella lepäämistä, sen jälkeen sopivassa määrin itsensä rasittamista. Ja vanhoihin kaavoihin on edelleen niin helppo palata... Mistä tunnistaa, milloin on oikea hetki haastaa itseään? Milloin taas on syytä päästää irti?

Saamme Eija Kanniston kiinni Barcelonasta. Hän on juuri palaamassa Afrikasta Espanjan kautta Suomeen. Eijaa matkakuume puri vasta keski-iässä, neljänkympin paremmalla puolella. - Minä olin kymmenen vuotta lasten kanssa kotona ja nautin siitä ajasta. Mutta sitten itsenäistyin kun lapset kasvoivat ja avioero tuli. Minun oli päästävä maailmalle. Ensin Eija reissasi Italiaan, sitten mukaan tulivat Espanja ja Turkki. Monikuisia reissuja hän teki aina töiden antaessa periksi. - Ei se pelkästään helppoa ole ollut. Usein on ikävä perhettä, lapsia ja lapsenlasta. Mutta kaipuu maailmalle on valtava. Olen halunnut reissuilla etsiä itseäni, en ole oikein koskaan tuntenut itseäni suomalaiseksi. Viimeiset seitsemän kuukautta Eija on viettänyt Gambiassa. Hän päätyi sinne alunperin lomamatkalle, mutta nykyään hän voi kutsua Länsi-Afrikkaa kodiksi. Eija nimittäin löysi sieltä uuden rakkauden ja meni syksyllä uusiin naimisiin. Eijan jännittävä elämä ei miellytä kaikkia. Blogiin tulee paljon ikävää palautetta. - Ehkä se sitten on sitä kateutta. Moni saattaisi haluta eläää juuri minun elämäni.

Millainen polku on käyty "Gorbasta" kosketusnäyttöön? Matkapuhelinten lyhyt historia on ollut kiivas ja erittäin sinivalkoinen. Mutta miltä näyttää puhelimista elämänkumppaneiksi muuttuneiden kännyköiden tulevaisuus? Timo Ali-Vehmas on työskennellyt Nokialla 90-luvulta asti. Hän on mobiiliteknologian standardisoinnin pioneeri. Viimeiset reilun vuosikymmenen ajan Timo on työskennellyt Nokialla ekosysteemien parissa. Jouko Häyrynen on tehnyt yli 25 vuoden ajan töitä langattoman tiedonsiirron kanssa. Häyrynen toimi 80-luvun puolessavälissä Nokian ja Saloran perustaman Mobiran leivissä. Ja Mobira taas loi perustan Nokia-nimellä kulkevalle matkapuhelinbisnekselle. Nokialainen Häyrynen oli 90-luvulta vuoteen 2003. Nämä kaksi kännnykkäkonkaria panneutuu Juuson kanssa matkapuhelinten menneisyyteen, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen. Ohjelmassa pohditaan muun muassa sitä, minkälaisiin tarpeisiin ja ilmiöihin erilaiset puhelinten tekniset ominaisuudet ovat kulloinkin olleet kytköksissä. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon.

Yhä useammat suomalaiset haaveilevat taloudellisesta riippumattomuudesta. Verkosta löytyy runsaasti talousaiheisia blogeja, joiden kirjoittajat tavoittelevat oloneuvoksen elämää. Miten temppu tehdään käytännössä? Keskustelemassa salkunhoitaja Pasi Havia Helsinki Capital Partnersilta, sijoittaja Tomi Salo Osakesäästäjien Keskusliitosta ja sijoittaja-bloggaaja Mikko Vikman. Pasi Havia poltti nuorena näppinsä IT-kuplassa, mutta palasi myöhemmin markkinoille. Kolme vuotta sitten ilmestyi Havian, Antti Rinta-Lopin ja Ville Lappalaisen kirja Erilainen ote omaan talouteen - Vapaus, onni ja hyvä elämä. Tomi Salo tuli markkinoille 1970-luvun lopussa. Viimeiset kolmetoista vuotta hän on nauttinut taloudellisesta riippumattomuudesta. Osakkeiden lisäksi Salo luottaa metsä- ja kiinteistösijoituksiin. Mikko Vikman pitää suosittua P.Ohatta -sijoitusblogia. Hänen tavoitteensa on päästä vapaaherraksi 35-vuotiaana. Mitä Vikman aikoo tehdä sen jälkeen? Toimittajana Mikko Jylhä.

Katukuvastamme, käytöstämme ja ajatuksistamme on vuosikymmenien aikana hävinnyt melkoinen määrä asioita ja esineitä. Vuonna 2002 Suomen valuutaksi vaihtui euro, sitä ennen rahayksikkömme oli markka, peräti 142 vuotta. Käteisen rahan käyttö ja tarve vähenee koko ajan, ei siis ihme, että käteisen kaipuu kohdistuu juuri markkoihin. Markkaa muistelevat Viimeiset markat ja Ensimmäiset eurot kirjat kirjoittanut, EKP:n entinen setelijohtaja Antti Heinonen, Numismaatikkoliiton puheenjohtaja Erkki Lähderanta ja Henna Karjalainen Suomen Rahapajalta. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Rooman valtakunnan viimeisten vuosisatojen ajasta on edelleenkin virheellisiä käsityksiä, sanoo antiikintutkija Maijastina Kahlos. Eurooppa ei ollut niin selvästi jakautunut roomalaisiin ja barbaareihin,  kuin mitä myöhemmässä historiassa on kuvattu.  Rooman yhteiskunta ja myös armeija olivat etnisesti hyvin kirjavia. Rooman riveissä soti sekä eri provinsseista tulleita Rooman kansalaisia että myös kaikista Euroopan kansoista värvättyjä miehiä. Rooman kansalaisuudenkin saattoi saada hyvin monella eri tavalla, jopa ostamalla. Rooman kansalaisuus oli hyvin haluttu asema. Myös kansainvaelluksista on myöhemmässä historiankirjoituksessa osin virheellinen kuva. Roomaa vastaan hyökänneet ryhmät eivät olleet etnisesti yhtenäisiä ”kansoja” vaan ne olivat usein sekalaisia joukkoja, joiden seassa oli myös Rooman kansalaisia ja jopa Rooman armeijan sotilaita.

Viimeinen rutistus on täällä. Neljän pisteen kaula seuraavaan seuraan ja nyt on aika puskea IFK:n ensimmäinen runkosarjan voitto vihdoin ! Teemu Ramstedt tarjoaa näkemyksiään ennätyspitkässä haastattelussa ja pääsemme asioista jo hieman pintaa syvemmällekkin. Näpäkkä ALLE TUNNIN runko-osio takaa, että tänään päästään jo alle 1½ tuntiin. Miikka ja Christer, tervetuloa messiin.

Suomessa ja muualla länsimaissa kaikki hyvinvointiin liittyvät harrastukset ovat nykyisessä hektisessä maailmassa hyvin suosittuja. Yksilön into harjoittaa wellness-toimintaa on kovassa nousussa. Selittääkö tämä myös alati kasvavaa kiinnostusta joogaan? Joogassa fyysisiä asanoita (asentoja) tekemällä korostetaan ruumiin ja mielen yhteyttä. Erinäiset tutkimukset ovat osoittaneet joogalle monia terveydellisiä hyötyä. Lukuisissa urheilulajeissa joogaa käytetään keskittymis- ja huoltavana harjoitteluna. Nykyaikainen moderni jooga on kehitetty Intiassa 1800-luvulla hindunationalistien toimesta. Joogan syntyä voidaan johtaa jopa 5000 vuoden päähän, mutta kyseiset uskonnolliset tekstit eroavat kuitenkin huomattavasti nykyisestä joogasta. 1900-luvulla jooga levisi Yhdysvaltoihin, missä se yläluokan kautta levisi yleisempään käyttöön. Suomeen jooga rantautui 60-luvulla. Viimeiset 30-vuotta ovat olleet joogan riemuvoittoa maailmalla. Itse joogasuuntauksia tarjotaan nykyään niin monessa paketissa, että aloittelijan pulmana on hahmottaa eri joogamuotojen ja – suuntauksien eroja. Mistä on hänelle eniten hyötyä? Miten harrastus kannattaa aloittaa? Miten tavallinen toimistotyöläinen voi saada joogasta hyötöä omaan jaksamiseen? Perjantaina 10.4 #tulevaisuusradion vieraana on Unisportin liikuntapäällikkö ja joogaohjaaja Jenni Orell. Luvassa on poukkoilevaa keskustelua joogasta, elämästä ja joogan roolista tulevaisuudessa. Kuuntele #tulevaisuusradion joogajakso.

Paljon on puhetta viimeisistä ajoista, mutta milloin ne oikeastaan ovat ja mitä ne tarkoittavat.