Podcasts about pekingin

Tasa-arvo ja naisten oikeudet ottavat maailmassa nyt takapakkia, naisten syrjinnän vastaisen Pekingin julistuksen 30-vuotisjuhlavuonna. YK:n mukaan viime vuosikymmeninä saavutettu edistys naistenoikeuksissa on jo paikoin uhattuna. Britanniassa poliisi luonnehtii naisiin kohdistuvaa väkivaltaa jo kansalliseksi hätätilaksi. Ohjelmassa kuullaan, miten ruuhkautunut lontoolainen raiskauskriisikeskus on. Keskuksen johtajan mukaan nuorimmat uhrit ovat 5-vuotiaita. Naisiin kohdistuvan vihan, väkivallan ja alistamisen kasvualusta on ajassamme entistä useammin sosiaalinen media. Siellä leviää avoimen naisvihamielisen materiaalin ohella myös hienovaraisempaa sisältöä, jossa korostetaan perinteistä naisroolia. Ohjelmassa haastateltavien tutkijoiden mukaan niiden taustalla on myös poliittista ideologiaa. Lisäksi kuullaan, miten naisasia on joutunut vastatuuleen myös YK:ssa sekä jäänyt pandemian, sotien ja kriisien keskellä myös poliittisen päätöksenteon taka-alalle. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley, Satu Helin ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Suomen menestynein pyörätuolitennispelaaja Taneli Tenhunen lopetti ammattilaisuransa vuonna 2021. Tenhunen ylsi parhaimmillaan maailmanlistalla kaksinpelissä 60. ja nelinpelissä 55. Nyt Tenhunen liittyi Verkolla-podcastin linjoille muistelemaan menestyksekästä ammattilaisuraansa aina huippuhetkistä Pekingin paralympialaisissa 2008 uran ja lähes koko elämän katkaisseeseen munuaisen vajaatoimintaan. JAKSON AIHEET: Kuka on Taneli ja ammattilaisuran alku 2004 Pyörätuolitenniksen erityispiirteet Pekingin paralympialaiset 2008 Vakava sairastuminen 2011 ja Jarkko Niemisen avustuksella kohti comebackia 2016 Nykyrooli Kuopion Tennisseurassa ja ansioitunut Puolen Suomen Tennis -toiminta

Ranskan presidentti Emmanuel Macron vieraili Kiinassa kuun alussa ja aiheutti Euroopassa arvosteluryöpyn. Kriitikoiden mukaan Macron pelasi Pekingin pussiin ja teki hallaa paitsi Euroopalle myös transatlanttisille suhteille Kiinaa myötäilevillä lausunnoillaan. Kiinassa Macron saikin paikoin rock-tähden vastaanoton, mutta matkaa on kritikoitu myös kotimaassa Ranskassa. Ohjelmassa kuullaan, mikä Macronin Kiinan-matkassa meni pieleen ja mikä on Macronin hellimä ajatus Euroopan strategisesta autonomiasta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimittavat Kirsi Crowley, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Panu Willman. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Ukrainassa avattiin keskuksia, joissa ihmiset voivat lämmitellä. Pekingin koronarajoitukset ovat tiukkoja. Viranomainen muistuttaa, että ihmisiä pitää auttaa. Alfa-tv lopettaa. Sää on poutainen.

Pekingin olympialaisissa Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Kiinan presidentti Xi Jinping toivat julki yhteisen näkemyksen kansainvälisestä turvallisuudesta. Yhteisjulistuksessa ennen Venäjän hyökkäystä, Kiina antoi ymmärrystä Venäjän näkemyksille Euroopan turvallisuuden uudelleenjärjestämiseksi. Onko Kiinan intresseissä tukea Venäjän sotaa Ukrainassa? Vai annettiinko Kiinalle harhaanjohtavaa tietoa, mitä Ukrainassa todella on edessä? Kumpaa Kiinassa mietitään: miten tukea Venäjää vai miten irtautua Venäjän tukemisesta? Kiinan ja Venäjän välisiä suhteita analysoivat Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio sekä Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta. Toimittajana on Tapio Pajunen. Muuta Ukrainaan tai Venäjään liittyvää kuunneltavaa löydät kootusti Yle Radion 1:n Areena-sivuilta.

Ihmepoika. Ihmelapsi. Tulevaisuuden tähti. Vai tähti jo nyt? TPS:n 17-vuotias slovakialaishyökkääjä valloitti Pekingin olympialaisten jääkiekkokaukalot seitsemällä maalillaan ja nousi hetkessä yhdeksi puhutuimmaksi jääkiekkoilijaksi koko maailmassa. Mitä asiasta tuumaa itse Juraj? Ja mitä tapahtuu jatkossa?

► SHRED-valmennus alkaa 4.4! https://www.muscleacademy.fi/SHRED/ 00:00 INTRO 01:00 Pekingin talviolympialaiset 2022 08:18 Icarus-dokumentti 17:06 Börjen eläkeläisjumpat 25:35 Energiankulutus ja ikääntyminen 30:52 Turhat hifistelyt ja lisäravinteet 2000-luvulla 43:22 HST-höpinät 54:01 Turhat treenihifistelyt 2000-luvulla 1:00:07 KYSYMYKSIIN VASTAILUA 1:00:27 Transnaisten osallistuminen naisten kilpaurheiluun? 1:10:30 Rasvan tarkka määrä dieetillä? 1:14:34 Aterioiden väliin EAA/BCAA dieetillä? 1:21:54 LOPPULÖPINÄT

Puhelimessa Suomen Ukrainan suurlähettiläs Päivi Laine, Kiova. Tiedustelutiedon merkitys Ukrainan tilanteessa. Keskustelussa entinen Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri ja Haavoittuvuudet ja resilienssi -verkoston johtaja, yleisesikuntaupseeri Jukka Savolainen, Hybridiosaamiskeskus. Ulkomaanlehtikatsaus, Simo Ortamo, Pietari. Paperittomat Suomessa - keitä he ovat ja millaisissa tilanteissa? Projektipäällikkö Anne Hamid, Suojattomat-hanke, Diakonissalaitos ja asianajaja Ville Punto. Maailma seuraa Pekingin olympialaisia, mutta Kiinassa kiinnostaa monta kertaa urheilukisoja enemmän ketjulla kahlittu nainen. Kirsi Crowley, Peking. Juontaja Mira Stenström. Toimittajat Veera Sinervo ja Katariina Lahtonen. Tuottaja Hanna Juuti.

Mitä ajankohtaisesta turvallisuuspoliittisesta tilanteesta ajattelee ulkoasiainvaliokunnan johtoon esitetty Jussi Halla-aho (ps)? Pekingin olympialaiset ja ihmisoikeudet. Keskustelemassa Suomen Urheiluliiton pj. Sami Itani ja ulkomaantoimittaja, entinen Aasian kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen, Yle. Kaupan alan uudenlainen kilpailu. Vieraana työelämäprofessori Lasse Mitrunen, Aalto Yliopisto.  Millaiset aiheet puhuttivat Lasten ja nuorten puhelimessa vuonna 2021? Haastateltavana auttavien puhelin- ja nettipalvelujen suunnittelija Heidi Holappa, MLL.  Juontaja Marja Ala-Kokko, toimittajat Marija Skara, Kreeta-Maria Kivioja ja Matti Konttinen. Tuottaja Hanna Juuti. 

Hokipodin haastattelussa KHL-seura Salavat Julajev Ufan lahtelainen päävalmentaja Tomi Lämsä. Puheenaiheet: Tarjolla tänään. (00:08) Naisleijonien otteet Pekingin olympiaturnauksessa, ja härdellit kaukalon ulkopuolella. (01:08) Paljon on sattunut ja tapahtunut myös Suomen miesten maajoukkueen ympärillä ennen Kiinan kiekkoturnauksen alkua. (08:20) Haastattelussa KHL-seura Salavat Julajev Ufan lahtelainen päävalmentaja Tomi Lämsä. Puhetta mm. KHL:n pikavauhtia pakettiin laitetusta runkosarjasta, Lämsän sopeutumisesta Venäjälle ja marraskuun lopun potkuhuhuista, Pekingin jääkiekkoturnauksesta, Leijonien Ufa-troikasta ja huippukautta pelaavasta maalivahti Juha Metsolasta. (11:52) Pelicans on napsinut kolmesta edellisestä pelistään kuusi pistettä kolmella varsinaisen peliajan tehdyllä maalilla. Perjantaina Isku Areenassa vastaan asettuu CHL-finalisti ja Liigassa toiseksi vähiten maaleja päästänyt Tappara. (31:02) Muistutus Hokipodin helmikuun kuuntelijakisasta (https://oma.media.fi/ess/hockey-time-kuuntelijakilpailu/). (39:22) Kommentteja, risuja tai ruusuja voit lätyttää Twitterissä tilille nimeltä Hockey Time Lahti (@HokiPodi) ja aihetunnisteella #hokipodi.

Pekingin talviolympialaiset kääntävät katseet Kiinaan ja moniin ihmisoikeusrikkomuksiin sen rajojen sisällä. Massiivinen sensuurikoneisto pyrkii kontrolloimaan kansaa, jolla voi olla epäilyksensä hallinnon toimista, mutta jota ohjaa myös syvä ylpeys maastaan. Kiina haluaa lisää tunnustusta maailman mahtina Yhdysvaltojen rinnalla. Asiantuntijavieraina Jyrki Kallio ja Ville Similä. Jakson juontavat Annastina Haapasaari ja Leonard Wilhelmus.

OlympiaCastin viimeisen Road to Beijing -jakson vieraana on Jere Lehtinen. Lehtinen on yksi Suomen kaikkien aikojen menestyneimmistä jääkiekkoilijoista, joka on uransa jälkeen toiminut Suomen maajoukkueen GM:n roolissa. Jere Lehtinen on monen tason jääkiekkolegenda – erityisen muistijäljen hän on jättänyt espoolaisiin, dallasilaisiin ja maajoukkueen kautta suomalaisiin jääkiekon ystäviin. Lehtinen on Stanley Cupin, maailmanmestaruuden ja Torinon olympiahopean myötä lähimmäs Kolmen kullan kerhoa päässyt suomalainen jääkiekkoilija. - En osaa sitä harmitella. Enemmän näen sen positiivisena, että olen saanut olla mukana kaikissa noissa ja on ollut mahdollisuus siihen. Olen saanut uralta niin paljon, etten voi sanoa sen harmittavan, myös kolme olympiapronssia voittanut Lehtinen kääntää OlympiaCastin vieraana. Saavutuksia on paljon muitakin pelaajana – ja lisää on tullut GM:n roolissa Suomen maajoukkueessa. Scoutin roolin kautta Leijoniin tullut Lehtinen seurasi GM:n roolissa Jari Kurria syksyllä 2014, ja meriittilistalle on kertynyt muun muassa maailmanmestaruus 2019. Lehtinen on nähnyt myös läheltä nuorten huippupelaajien sukupolven laajan vyöryn kohti NHL:ää. - Aleksander Barkov, Sebastian Aho, Miro Heiskanen ja todella monet muut – olen saanut nähdä heidän sisääntulonsa A-maajoukkueeseen. Siisteintä tässä työssä on ollut se, että melkein joka vuosi joku nuori pelaaja on noussut paperiemme ulkopuolelta kevään MM-kisoihin. Se antaa kivaa buustia itsellekin tähän työhön, kun näkee näiden lahjakkaiden pelaajien nousua huipulle, Lehtinen painottaa. Pelaajana Lehtinen pelasi viidet olympialaiset saavuttaen neljä mitalia. Pekingissä 2022 olympiamitalit ratkotaan ilman NHL-pelaajia – tilanne, josta Lehtisellä on myös omakohtaista kokemusta Lillehammerista 1994. Vaikka Lehtinen pelasi neljät ”NHL-olympialaiset”, hänelle kaikkein mieleenpainuvin olympiakokemus on nimenomaan Lillehammerin turnaus, jonne joukkueet koottiin Euroopassa pelanneista pelaajista. - Euroopassa pelaaville pelaajille tämä on upea mahdollisuus. Meillä on paljon kärkipelaajia eri joukkueissa, ja moni heistä pystyisi pelaamaan myös NHL:ssä. Se on myös huokunut pelaajista; siellä on vahvaa positiivisuutta ja halua lähteä tavoittelemaan menestystä Pekingiin, Lehtinen myhäilee avaten jaksossa myös, miksi Lillehammer 1994 on hänen mieleenpainuvin olympiakokemuksensa kaikista. Lehtinen on todellinen olympiakonkari. Lillehammerista 1994 käynnistyi Pekingissä jatkuva putki, jonka aikana Lehtinen on ollut jossain roolissa mukana kaikissa talviolympialaisissa.

Pian alkavat Pekingin talviolympialaiset ovat herättäneet paljon kriittistä keskustelua. Kisat järjestetään maassa, jossa vähemmistöjä sorretaan järjestelmällisesti ja jossa ei ole demokratiaa. Mihin Kiina tarvitsee olympialaisia? Voiko politiikkaa ja uhreilua pitää enää erillään? Onko urheilun suurtapahtumista tulossa diktatuurien propagandanäytöksiä? Roman Schatzin vieraina ovat Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Sami Itani ja Ilta-Sanomien urheilutoimittaja ja tietokirjailija Mikko Knuuttila.

Vaalien häviäjät ja jälkipyykki. Kiuru vaihtuu Lindéniin. Politiikan toimittajien raadissa Teemu Muhonen, politiikan toimittaja, Helsingin Sanomat, Susanna Ginman, yhteiskunta- ja mielipidetoimituksen uutispäällikkö, Hufvudstadsbladet ja Lauri Nurmi, politiikan toimittaja, Iltalehti. Pekingin olympialaiset lähenevät. Koronaturvallisuus ja ihmisoikeudet sekä boikotit puhuttavat. Puhelimessa Aasian kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley. Studiossa paikan päälle lähtevä KOK:n suomalaisjäsen Sari Essayah. Koronatoimet ja niiden tarve. Kansliapäällikkö Kirsi Varhila, STM. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajina Mikko Haapanen ja Kreeta-Maria Kivioja. Tuottajina Tarja Oinonen ja Hanna Juuti.

Aluevaalien suurin luuseri todella oli perussuomalaiset, jotka menettivät 114000 – eli 36 prosenttia kuntavaalien äänistään – kun Helsingin poisjäänti aluevaaleista on huomioitu. Äänimäärissä mitaten voittajia olivat vain keskusta (+1000 ääntä/0,3%) ja Liike Nyt (+5800/21%). Kunta-alan työntekijöistä yli kolmannes siirtyy eläkkeelle seuraavan vuosikymmenen aikana. Siinä se pelätty eläkepommi on. Onneksi valtion verokertymä kasvoi koronaa edeltäneeseen vuoteen 2019 verrattuna peräti 7,9 prosenttia. Onnistuiko parjattu elvyttäminen sittenkin? Kun Pekingissä viimeksi oli olympialaiset elokuussa 2008, Putinin Venäjä hyökkäsi Georgiaan kisojen avajaispäivänä, neljä kuukautta Naton toivotettua ex-neuvostotasavallat, Georgian ja Ukrainan, tervetulleiksi sotilasliittoonsa. Toistaako historia itseään, kun Pekingin toiset olympialaiset alkavat? Rytiseekö taas Ukrainassa?

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Jon Sallinen. Vuonna 2000 syntynyt Sallinen on tällä hetkellä lajinsa, freeskin halfpipen, yksinäinen suomalaisnimi maailman parhaiden joukossa. Jon Sallinen säväytti uutenavuotena Calgaryssä sijoittumalla maailmancup-osakilpailussa kuudenneksi. Tuo sijoitus varmisti Salliselle käytännössä valintakelpoisuuden Pekingin olympialaisiin lajissa, jonka olympiahistoria tuntee aiemmin vain yhden suomalaisen – Sotšissa kahdeksanneksi sijoittuneen Antti-Jussi Kemppaisen. - Se oli tosi iso juttu minulle. Kauden ensimmäisessä maailmancupissa minulla tuli treeneissä hiusmurtuma solisluuhun, enkä ollut varma, pääsenkö edes Calgaryyn laskemaan. Tein Suomessa fyssarin kanssa hommia, jotta saataisiin se kuntoon. Calgaryssä se tuntui ihan hyvältä. Päätin tehdä puhtaan ranin, enkä yrittää liikaa. Sain sen tehtyä, ja se riitti finaaliin ja siellä kuudenteen sijaan. Se on urani isoin saavutus tähän mennessä, Sallinen myhäilee. - Se tulos osoitti, että minulla on mahdollisuus maailman parhaita vastaan. Vaikka en ollut täydessä kunnossa, pääsin finaaliin. Mitä voinkaan tehdä, kun pääsen sataprosenttiseen kuntoon ja saan A-laskuni puhtaasti laskettua? Freeski on olympialajina tuore tapaus, ja varsinkin Suomessa halfpipe on jäänyt sen alalajeistakin slopestylen ja big airin varjoon. Sallinen onkin oiva ihminen avaamaan lajin saloja ennen Pekingin olympialaisia. - Tulin jenkkeihin lukioon, ja pääsin Aspenissa laskemaan tosi paljon paippia. Huomasin, että täällä on tosi paljon hyviä paippilaskijoita. Toisin kuin Suomessa, en ollut enää parhaasta päästä, ja piti koittaa ottaa muut kiinni. Sitä kautta tuli kiehtovuus – kehityin parissa vuodessa tosi nopeasti ja tuli tosi paljon uusia temppuja. Se veti minut lopullisesti halfpipen puoleen, Sallinen kertoo. Sallisen tarina onkin myös kuvaus nykyajan huippu-urheilusta – maailman ovet ovat merkittävästi lähempänä kuin ennen. Helsingissä varttunut Sallinenkin on hakenut uralleen vauhtia lajin hallitsijamaasta, Yhdysvalloista. - Kun kisasin ensimmäisiä kisoja Nor-Am-cupissa halfpipessa, taso oli kymmenen kedrtaa kovempi kuin SM-kisoissa on koskaan ollut. Katselin vain, että mihin minä olen joutunut – enhän minä tällaista vielä osaa. Kun näkee sen tason, se tuo innostusta itsellekin. Päätin, että haluan olla tuolla tasolla – kyllähän minä ne varmasti osaan tehdä, kun olen niitä tehnyt vaikka slopestyle-hyppyreistä, Sallinen muistelee Kaliforniasta käsin.

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Santeri Kiiveri. Kiiveri kuuluu Suomen kapeaan, mutta terävään kärkiurheilijoiden joukkoon maaliskuussa käytävissä Pekingin paralympialaisissa. Santeri Kiiveri syntyi maaliskuussa 2000, ja syntymästään asti hän on kärsinyt olkahermopunoksen syntyvauriosta oikeassa kädessään. Kiiveri ei ole antanut vaurion häiritä elämäänsä, ja jo nuorella iällä hän on noussut maailman parhaiden para-alppihiihtäjien joukkoon. - Jo ala-asteen lopulla pärjäsin kovatasoisissa aluekisoissa vammattomien puolella, kun käsien merkitys oli lyhyillä kepeillä lähinnä tasapainottava. Silloin tajusin, että tähän lajiin voisi panostaa kunnolla. Siinä vaiheessa itselläni ei ollut vielä hajuakaan mistään parakisoista – kunhan vain kilpailtiin, kun se oli kivaa. Ala-asteella lähdin jo ensimmäistä kertaa treenaamaan Itävallan jäätikölle, Kiiveri muistelee. PyeongChangissa 2018 Kiiveristä tuli ensimmäinen 2000-luvulla syntynyt suomalaisurheilija paralympialaisissa. Heti ensimmäisissä paralympialaisissaan Kiiveri sijoittui pujottelussa neljänneksi, ja menestyspotentiaali on vankka myös Pekingissä – sekä torstaina käynnistyvissä MM-kisoissa Lillehammerissa. Uransa toistaiseksi parhaana saavutuksena Kiiveri pitää pujottelun maailmancupin kokonaisvoittoa 2019-2020. Suorituksen arvoa nostaa se, että alkuvuodesta 2019 Kiiveri koki harjoitustilanteessa dramaattisia – lähes fataaleja – hetkiä, jotka pitivät hänet pitkään rinteestä poissa. - Pyörryin kesken laskun, ja hengitystiet menivät umpeen. Olen kiitollinen valmentajalleni, että hän tajusi vetää kielen pois – muuten en olisi varmaan tässä puhumassa. Se oli aikamoinen stoppi. Sitten olin tutkimuksissa pari kuukautta. Mitään vakavampaa ei löytynyt, mutta kyllä tuollainen pysäyttää itseni lisäksi myös läheiset, Kiiveri kertaa kauhunhetkiään. Paralympialajien lajiryhmävastaava Kimmo Mustonen kuvaa Kiiveriä näin: - Santerin suhteellisen nopea kehitys para-alpin huipulle pohjautuu hänen pitkästä harjoittelu- ja kilpailutaustastaan vammattomien kanssa, kannustavista ja aktiivisesti mukana olevista vanhemmista, Rukan alppilukiosta ja sitä kautta hedelmällisestä yhteistyöstä valmentaja Roman Rozmanin kanssa. Pitkäjänteistä työtä korostava Kiiveri allekirjoittaa näkemyksen. - Erittäin hyvin kiteytetty ja palasteltu. Noista se koostuu. Varsinkin vanhempien tuki on ollut sellaista, että aina on autettu. Jos yksi asia täytyisi valita, en varmasti olisi tässä tilanteessa, jos vanhempiani ei olisi yhtään kiinnostanut. Sillä on päästy koko hommassa liikkeelle.

Vuoden 2022 Hokipodin vieraina ovat Liigan puheenjohtaja Heikki Hiltunen ja Pelicansin toimitusjohtaja Lauri Pöyhönen. Vuosi käyntiin poikkeusoloissa: Pelicans on karanteenissa ja toisella juontajalla on ylävartalovamma. (00:10) Tammikuun kuuntelijakilpailu: Kuka on ollut kaikkien aikojen paras Lahdessa kiekkoja torjunut maalivahti? Vastaa ja voita tuotepalkinto, lisätiedot ja ohjeet: https://oma.media.fi/ess/hockey-time-kuuntelijakilpailu/. (02:15) Haastattelussa Liigan puheenjohtaja Heikki Hiltunen. Kuinka synkeitä ovat seurojen näkymät kireiden koronarajoitusten keskellä? Kuinka monta ottelusiirtoa Liigan ohjelma vielä kestää ennen kuin on pakko siirtyä laskeskelemaan taas pistekeskiarvoja? MM-kotikisat keväällä ja Pekingin olympialaiset helmikuussa ovat suomalaiselle jääkiekolle tärkeitä näyteikkunoita, joiden yli Liiga ei voi kävellä. (04:05) Liigan toimitusjohtajahausta ei ole aikoihin kuulunut mitään. Nyt kuullaan: valinta on tehty. (17:06) Haastattelussa Pelicansin toimitusjohtaja Lauri Pöyhönen, jolta kuullaan ajankohtainen tilannekatsaus nykyhetkeen ja tulevaan. Viime vuonna myytiin President VIP -pakettia, tänä vuonna nähdään uusia jippoja. "Pelaajasopimuksia löytyy professori Laukkasen laatikosta aika tuhti nippu." (21:46) Pelicans pelasi välipäivinä kolme ottelua ja oli lähellä luisua tappioputkeen. Kapteeni Miika Roine astui esiin tärkeään aikaan, ja maalivahti Emil Larmi antoi tunteiden leiskua. Pelit jatkuvat karanteenitauon jälkeen ensi keskiviikkona Turussa. (30:36)

OlympiaCastin syyskauden viimeisen jakson vieraana on Janne Vuorinen. Pesäpallolegenda johtaa nykyisin Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukaa ja toimii viiden lumilajin lajiryhmävastaavana Huippu-urheiluyksikössä. Kun sanoo nimen Janne Vuorinen, pesäpallon ystävien lampussa ei tarvitse valon syttymistä kauaa odotella. Ennen kaikkea Sotkamon Jymyn 1990-luvun kultajunan veturina tunnettu Vuorinen on yksi kaikkien aikojen pesäpalloilijoista, joka on voittanut muun muassa yhdeksän Suomen mestaruutta pelaajana ja kaksi pelinjohtajana. - Olen ollut pesäpallossa vuosikymmeniä mukana. Totta kai se on opettanut paljon asioita ja varmasti antanut paljon sekä siviili- että työelämään. Olen kiitollinen, että olen saanut tuollaisen polun kulkea pesäpallon parissa junioripelaajasta huipputasolle ja myös valmentajana ja pelinjohtajana, Vuorinen sanoo. Vaikka pelaajauran päättymisestä on jo vuosia, eikä Vuorista viuhkan varressakaan ole enää viime vuosina nähty, huippu-urheilu on yhä tiiviisti osa hänen elämäänsä. Vuorinen toimii nimittäin Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukan johtajana. - Olympiavalmennuskeskus on yhteinen foorumi, jossa on eri toimijoita. Meidän alustastamme on pystytty koordinoimaan toimintoja, vahvalla dialogilla lajien kanssa. Lajia hyödyttäviä asioita tapahtuu vääjäämättä, eikä niiden tarvitse jokaiseen asiaan hakea itsenäisesti ratkaisuja. Kun lajeja saadaan yhteen, myös yhteinen ymmärrys kasvaa, Vuorinen kuvaa Olympiavalmennuskeskuksen toimintaa. - Lajien arki on hektistä. Lajit voivat luottaa, että tällainen foorumi tuottaa lisäarvoa heidän arkeensa, eikä kaikista asioista tarvitse itse kantaa huolta. Lajien täytyy aina omistaa oma toimintansa ja he tekevät sen ydintehtävän, mutta meidän tehtävämme on tuottaa siihen lisäarvoa ja vaalia jatkuvuutta – konkreettisten tarpeiden ohjaamana. Vuorisen rooli lumilajeissa on monipuolinen, sillä kuluneella olympiadilla perustetun Olympiavalmennuskeskuksen johtotehtävien lisäksi hän toimii myös Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikössä lajiryhmävastaavana. Vuorisen vastuualueella ovat rinnelajit sekä mäkihyppy ja yhdistetty. - Minun tapani toimia on ollut se, että pyrin luomaan hyvät, luottamukselliset suhteet lajien valmennuksen, urheilijoiden ja liittotason kanssa. Sitten tuomme Olympiavalmennuskeskuksen ja Huippu-urheiluyksikön voiman niistä tarpeista, jotka perustuvat jatkuvuuteen ja sopivasti poikkilajillisuuteen. Olen kokenut sen järkeväksi toimintatavaksi, Vuorinen avaa tuplatyönkuvaansa. - Minulla on ollut hieno tehtävänkuva, kun olen päässyt näkemään asioita sekä Olympiavalmennuskeskuksen että Huippu-urheiluyksikön näkökulmasta. Olen kokenut sen niin, että kaikki on samaa asiaa, kun tehdään lajien kanssa arjessa töitä. Yksittäisiä tehtäviä toki on, jotka liittyvät vain toiseen, mutta samaa kokonaisuutta tässä tehdään molemmissa tehtävissä. Se on ollut hyvin luontevaa.

Mitä Sanna Marinin biletys teki Suomi-kuvalle? Pitäisikö Pekingin olympialaisia boikotoida? Minkälaista taidetta ovat tatuoinnit? Saako sanoa, että joulupukkia ei ole olemassa? Perjantaistudiossa ajankohtaisista kulttuuri-ilmiöistä ja päivänpolttavista asioista keskustelevat Kari Enqvist, Jouni Kemppainen ja Annu Kemppainen. Juontaja on Janne Palkisto.

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Satu Niittynen, jolla tulee täyteen kaksi olympiadia Suomen Taitoluisteluliiton valmennuspäällikkönä käynnissä olevan olympiatalven päätteeksi. Valmennuspäällikön tehtävään kuuluu taitoluistelussa erityisesti yksinluistelun, jäätanssin ja muodostelmaluistelun huippu-urheilun toiminnan järjestäminen. Naisten yksinluistelussa ja jäätanssissa Suomi on saavuttanut maapaikat Pekingin olympiakisoihin. Suomeen luotiin 2010-luvulla käytännössä tyhjästä jäätanssikulttuuri, jonka avainhenkilö on ollut italialaisvalmentaja Maurizio Margaglio. Yksinluistelun parista jäätanssiin siirtyneet Juulia Turkkila ja Matthias Versluis ovat olleet vuodesta 2016 lähtien kehityksen eturintamassa, ja kehitys palkittiin olympiapaikalla jo Pekingiin. - Ennen kuin olemme saaneet luotua jäätanssikulttuurin Helsinkiin, ei ollut edes polkua edetä huippujäätanssijaksi. Ainoa väylä oli harjoitella yksinluistelijana, kun siellä sitä valmennusta oli tarjolla. Nyt meillä on olemassa myös toinen väylä – ihan puhdas jäätanssipolku, Taitoluisteluliiton valmennuspäällikkö Satu Niittynen kertoo OlympiaCastin vieraana. Niittysen työpöydällä on myös pidempiaikainen järjestelmän kehittäminen. Tässä työssä lähes kohtalonkysymys on Helsingin Myllypuroon ajettava hallihanke. - Isoin haasteemme on tällä hetkellä tilaresurssi. Helsingissä olemme kaupungin jäävuorojen varassa, ja urheiluopistoilta ostamme jääaikaa leirityksiä varten. Se on hyvin hajanaista toimintaa, eikä taitoluistelu saa parhaita jäävuoroja. Jos saisimme oman tilan ja jääresurssin, jota hallitsemme, tapahtuisi isoja asioita nopeasti, Niittynen uskoo. - Olympiaedustajamme reissaavat päivän aikana Kaarelasta Pirkkolaan ja Oulunkylään ja harjoittelevat kylmissä halleissa vaihtuvilla jäävuoroilla. Sehän ei ole missään nimessä kilpailukykyinen tilanne maailman huippujen kanssa. Hattua nostan, että jäätanssijamme pystyvät tässä tilanteessa tuottamaan myös tulosta. Jääaikaresurssi on selkeästi suurin haaste lajissa tällä hetkellä, ja uusi halli ratkaisisi monta ongelmaa ja avaisi uudenlaisia mahdollisuuksia huippu-urheilutoiminnan keskittämiseen ja tehostamiseen. Tällä hetkellä selkeästi liittojohtoinen toimintamalli on vain jäätanssissa. - Yksinluistelussa laitamme tosi paljon euroja urheilijoiden harjoitusolosuhteiden ostamiseen milloin mistäkin. Ajatus on se, että kun halli saadaan, niitäkin euroja voi ohjata omaan resurssiimme ja urheilijoille. Silloin sitä rahaa jää muuhunkin, kun jokaiselle ei tarvitse erikseen ostaa jääaikaa ympäri maailmaa, Niittynen korostaa.

Filosofi, suomentaja ja kirjoittaja Tuomas Nevanlinna on rikastuttanut suomalaista kulttuurikeskustelua eri medioissa 1980-luvulta lähtien.Vuonna 2020 julkaistussa jalkapalloaiheisessa Kentänvaltaajat-esseekokoelmassa Nevanlinna pohtii omassa tekstissään jalkapallon suhdetta uskontoon. Nevanlinnan kanssa pureudutaan nykyaikaisen huippu-urheilun yksityisiin ja yhteiskunnallisiin merkityksiin. Mikä on urheilun suhde uskoon ja etenkin taikauskoon? Mitä urheilun näkökulmasta tarkoittaa ”interpassiivinen Suuri Toinen” ja millaisia yhteisöllisiä vaikutuksia urheilulla Nevanlinnan mielestä on? Miten urheilussa ilmenee Johan Huizingaan viittaava “leikin pyhä vakavuus”? Kuinka filosofi kommentoi ajatusta siitä, että urheilussa tai sen seuraamisessa olisi kyse jopa jostain elämää suuremmasta? Väittelyissä Pekingin olympialaisten diplomaattinen boikotointi, kohuvalmentajien menestys ja metodit sekä Jokerien seuraava matka Minskiin.

Keskiympyrä-podcastin tuoreimmassa jaksossa kolmikko Janne Kuikka, Aki-Petteri Pulkkinen ja Heikki Mannonen keskittyy tulevien Pekingin olympialaisten ennakointiin. Asiaa lähestytään niin Kiinan ihmisoikeustilanteen kuin isäntämaan urheilullisen kilpailukyvynkin kautta. Uutiset (05:37) 
Peking 2020 (28:11) NHL vs. muu maailma (30:56) Kiina, ihmisoikeudet ja joukkueen kilpailukyky (47:27)

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Iivo Niskanen. Tammikuussa 1992 syntynyt Niskanen oli 2010-luvulla Suomen menestynein urheilija olympialajeissa. Iivo Niskasen palkintokaapista löytyy ennen Pekingin olympiatalvea muun muassa kaksi olympiakultaa ja henkilökohtainen maailmanmestaruus. Vuonna 2018 Niskasesta tuli ensimmäinen olympiavoiton ottanut maastohiihtäjä sitten Mika Myllylän, kun hän voitti perinteisen 50 kilometriä PyeongChangissa. Ja vuotta aiemmin Niskanen voitti 15 kilometrin maailmanmestaruuden kotikisoissa Lahdessa. - Lahti on varmasti yksittäisenä se kovin juttu. Tiesin sen matkan jo silloin, kun kisat Lahdelle myönnettiin. Sellaista saumaa tuskin saa toista kertaa urallaan, ja se oli hyvin pitkän ajan tekemistä ohjannut tavoite. Haaveena oli palauttaa usko suomalaiseen mieshiihtoon, ja olen ylpeä, että onnistuin silloin voittamaan, Niskanen painottaa OlympiaCastin vieraana. - Olympiakultaa pääsee yrittämään vain kerran neljään vuoteen, mutta kun on kotiyleisö paikalla ja tunnelma Lahden torilla palkintojenjaossa sen mukainen, tunnetasolla ne on kovempia juttuja. Tunnetasolla sanoisin Lahti, mutta saavutuksena PyeongChang. Niskanen teki kansainvälisen läpimurtonsa ryminällä Sotshin olympialaisissa 2014, mutta sen jälkeen oli edessä pari kasvattavaa vuotta. Lahden ja PyeongChangin kultaputken jälkeen samanlainen huippumenestys on välttänyt Niskasta, mutta Pekingin olympiatalvi tarjoaa taas hienon mahdollisuuden; etenkin, kun sekä 15 kilometriä että parisprintti hiihdetään Niskasen bravuurihiihtotavalla, perinteisellä. - Paras skenaario olisi se, että otamme viestissä mitalin ja 15 kilometriltä ja parisprintistä saisi kultamitalit. Niistä unelmoin ja niiden eteen teen töitä. Sen verran monta kilpailua olen onnistunut jo voittamaan, että mitali ei ole enää sillä tavalla itselleni se juttu. Arvokisavoitto on se juttu, johon haluaa tähdätä ja päästä, Niskanen sanoo painokkaasti. OlympiaCastin vieraana Olli Ohtosen valmennettava avaa myös sitä, miten hän on maastohiihdon pariin päätynyt. Ja millaista reittiä hän on noussut maailman parhaiden hiihtäjien joukkoon. - Ehkä pohjimmiltaan se tekijä, joka tulokseen on vienyt, on kova palo ja motivaatio tehdä asioita. Myös lahjakkuustekijät ovat olleet kohdillaan – tuskin tekemiseni hirveästi poikkesi muiden ikäisteni harjoittelusta alle 20-vuotiaana, Niskanen arvioi itseään. - Lahjakkuus vie tiettyyn pisteeseen, mutta sen jälkeen vaatimustaso ja tekemisen taso täytyy olla riittävän korkealla. Jos haluaa kamppailla maailman huippuja vastaan, jokainen yksityiskohta täytyy tehdä aivan täysillä. Sitoutuminen siihen prosessiin on isoin asia, jonka menestyminen yleisessä sarjassa vaatii.

Kuusinkertainen olympiamitalisti Harri Kirvesniemi tuo tänä talvena markkinoille mullistavan suksiuutuuden, ns. nanogrip karvapohjasuksen, jossa pidon lisäksi on optimoitu luisto-ominaisuudet niin, että suksen pohjaan ei tarvitse laittaa mitään voiteita. Pekingin olympialaisten suhteen Kirvesniemi on arvioisaan varovainen, etenkin sen vuoksi, ettei huolto ole päässyt testaamaan välineitä talvikisojen suorituspaikoilla.

Hetkinen TV:n suuren NHL-ennakon ensimmäisessä osassa Jorma Vuoksenmaa ja Jussi Heikelä kahlaavat läpi kaikki Läntisen konferenssin joukkueet. Mitkä joukkueet ovat mestarisuosikkeja, mitkä "murhan huonoja" ja mitkä muuten vain vedonlyöntimielessä kiinnostavia? Entä kuinka NHL-vedonlyönnissä tulisi huomioida uudet sääntömuutokset, yleisön paluun vaikutus kotietuun tai Pekingin olympialaisten lisäämä kuormitus? Kaikki kauden NHL-ottelut katsot Unibet TV:stä! - Yleiset huomiot NHL-kaudelle 2021–22 (0:15) - Central Division (16:33) - Pacific Division (46:38)

Jorma Vuoksenmaa ja Jussi Heikelä jatkavat Hetkinen TV:n suurta NHL-ennakkoa sukeltamalla itäisen konferenssin pariin. Miksi Carolina on Jorman näkemysjoukkue, miten NY Islandersin hallievakko vaikuttaa kertoimiin ja nähdäänkö Buffalon pikkujouluissa käsirysyä? Ota ainakin nämä asiat huomioon, kun lyöt vetoa NHL:stä! Kaikki kauden NHL-ottelut katsot Unibet TV:stä! - Metropolitian Division (0:43) - Atlantic Division (42:10) - Leijonien mahdollisuudet Pekingin olympialaisissa? (1:08:58)

OlympiaCastin vieraana on tällä viikolla Terhi Lehtoviita, joka johtaa asiantuntijatiimiä Vuokatti-Rukan olympiavalmennuskeskuksessa. Hän on myös psyykkinen valmentaja, joka luotsaa urheilijoita, valmentajia ja asiantuntijoita kohti Pekingin olympialaisia. Kainuulaistunut espoolainen nauttii työstään lumilajien parissa. Entinen muodostelmaluistelija syttyi psyykkiseen valmennukseen oman huippu-urheilu-uransa myötä ryhtyessään valmentamaan. Innostus vei alan opintojen pariin ja loppujen lopuksi Lehtoviita päätyi opiskelemaan Jyväskylän yliopiston kautta Kanadaan Edmontoniin ja sen jälkeen vielä kansainväliseen urheilupsykologian maisteriohjelmaan Lundin yliopistoon Ruotsiin. Vuokatti-Rukan olympiavalmennuskeskuksessa Lehtoviita johtaa asiantuntijatoimintaa ja rakentaa hyvää tiimiä valmennuksen tueksi. - Kun kanssapelureiden kanssa riittävästi keskustelee ja jakaa asioita, niin sitä kautta asiantuntijat saavat hyviä työskentelymahdollisuuksia. Ja totta kai heitä pitää kuulla ja tukea, ja auttaa heitä loistamaan. Sitä kauttahan se hyvä tiimi toimii ja toivottavasti sitten valmennus rokkaa niiden asiantuntijoiden tuella, Lehtoviita kertoo. Urheilijalle asiantuntijatoiminta tarkoittaa asioiden sujuvuutta ja kauteen valmistautumista suunnitelmien mukaan asetettujen tavoitteiden ja toimintasuunnitelman suunnassa – myös olympiavuonna. - Asiantuntijat ovat mukana niin kuin ovat olleet aikaisemmillakin kausilla eli se on sitä jatkumoa, laadukasta korkean vaatimustason arkea. Pyritään koko ajan kehittymään. Asiantuntijatoiminta on valmennuksen tukitoimi ja tähtää tuloksen tekemiseen. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että asiantuntija on urheilijoiden ja valmentajien tukena arjessa samassa toimintaympäristössä ja se työ tähtää siihen, että urheilijoiden harjoitteluvalmius, suorituskyky ja terveys vahvistuisi ja kehittyisi. - Kun Pekingin olympialaisiin on aikaa alle puoli vuotta, asiantuntijatoiminnassakin halutaan tehdä vain se, mikä juuri nyt oleellista. Ajattelen itse, että less is more eli täytyy nähdä, mitkä ovat ydinasioita valmentajan ja urheilijan välillä, ja mitä vahvistetaan ja mitä asioita vaan siedetään. Tässä vaiheessa varmistetaan sitä huippusuorituskykyä ja terveyttä kaikilla mahdollisilla tavoilla, mutta kuitenkin tilanneälyä ja kontekstiälykkyyttä käyttäen. Pekingin olympialaisista Lehtoviita odottaa urheilun juhlaa ja onnistumisia, mutta myös yllätyksiä ja epävarmuutta. - Huippu-urheilu on jatkuvaa vuoristorataa. Se tekee tästä aika makeeta. Ihan kaikkeen ei voida valmistautua ja silti voidaan olla rauhassa ja meillä on tieto siitä, että ratkaisut löydetään ja ollaan valmiita niihinkin aallokoihin ja myrskyihin mitä siellä ehkä päästään elämään. Sitä kautta uskon, että meillä on aika iskukykyinen ja hieno joukkue Pekingissä.

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Joni Mäki. Ryminällä ison yleisön tietoisuuteen menneenä talvena noussut vaasalaislähtöinen maastohiihtäjä on yksi suomalaisista jokerikorteista matkalla kohti Pekingin olympialaisia. Joni Mäki nousi suuren suomalaisen hiihtoyleisön tietoisuuteen ryminällä menneenä talvena kirikyvyllään. Erityisen säväyttäviä suorituksia olivat Suomen ankkuroiminen parisprintin MM-hopealle Oberstdorfissa sekä Aleksandr Bolshunovin kepittäminen Salpausselän kisojen viestin loppusuoralla. - Pystyin osoittamaan itselleni, että kun ennakkoluulottomasti lähtee, pystyy haastamaan kaveria kuin kaveria. Hyvänä päivänä voi tulla todella hyvä lopputulos. Se toi itsevarmuutta jatkoa ajatellen, Mäki painottaa muutaman kuukauden perspektiivillä. - Siinä parisprintin loppusuoralla tuntui aika uskomattomalta. Kun lähdin viimeiselle osuudelle, tiesin, että se paikka on nyt tai ei koskaan. Se oli tuhannen taalan paikka ottaa mitali. Lähdin hiihtämään vähintään sitä pronssia, mutta kun se kirkastui hopeaksi, se toi laajan kaaren tunteita pintaan.   Pohti Ski Teamia edustava Mäki on syntynyt Vaasassa, mikä ei ole ihan perinteisin maastohiihtokaupunki. Nouseminen juniorimenestyjästä kansainväliselle huipputasolle vei aikaa, mutta Mäki on noussut Suomen miesten maajoukkueen tärkeimpien lenkkien joukkoon pitkäjänteisellä työllä valmentajansa Juho Halosen kanssa. - Kun otin nuorten MM-mitalin 2014, ajattelin, että tämä on yhtä nousukiitoa aikuisten sarjaan. Siinä välissä pitää tehdä hemmetisti duunia, jotta pystyy kestämään harjoittelumäärää ja -laatua, mitä se vaatii, jotta pystyy kiertämään viikosta toiseen maailmancupia ja olemaan vielä parhaimmillaan pääkisoissa. Siinä tuli kömmähdyksiä harjoittelussa ja sairasteluja. Se oli vähän opettelua ammattiurheilijan elämään – välillä vähän kantapään kauttakin, Mäki myöntää. 26-vuotias Mäki on monella tapaa poikkeuksellinen suomalaishiihtäjä, sillä hänen vahvuutensa ovat sprintissä ja erityisesti vapaalla hiihtotavalla. Iso tähtäin tulevana talvena onkin paitsi joukkuekilpailuissa myös Pekingin olympialaisten vapaan sprintissä, joka osuu Mäen uralle herkulliseen paikkaan. - Osaan pitää hyvin todella kovan kilpailuvauhdin päällä niin, että se ei kuluta loppukiriä niin paljon kuin ehkä muilla. Tekninen osaamiseni vapaalla hiihtotavalla on suht taloudellista – pystyn luistattamaan suksea niin, että ei tarvitse itse tehdä kaikkea. Ja olen räjähtävä. Ehkä sitä kautta parhaat tulokseni ovat tulleet sprinttipuolella. Iän myötä myös kestävyysominaisuudet ovat parantuneet, Mäki analysoi itseään. - Pekingin olympialaisten vapaan sprintti on urani tärkeimpiä kisoja. Siihen ladataan kaikki peliin. Kaikki harjoittelu ennen sitä tehdään sitä kilpailua silmällä pitäen. Todennäköisesti omalle uralleni ei tule enää sellaista mahdollisuutta, että olisi vapaan sprintti olympiaohjelmassa. Se on ainutlaatuinen tilaisuus.

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Johanna Matintalo. Matintalo joutui tekemään nuoruusvaiheen jälkeen valinnan maastohiihdon ja yleisurheilun välillä, ja Oberstdorfin MM-kisoista saavutettu uran ensimmäinen yleisen sarjan arvokisamitali osoitti, että aivan väärin valinta ei mennyt. Johanna Matintalo on kuulunut Suomen maastohiihtomaajoukkueen runkonimiin jo reilun olympiadin ajan. Ison askeleen hän otti urallaan menneenä talvena, kun uran tähän asti parhaan kauden kruunuksi Oberstdorfin MM-kisoista tuli uran ensimmäinen arvokisamitali, 4 x 5 kilometrin viestin pronssimitali. - Se on varmasti urani paras saavutus. Ikinä ei tiedä, mitä uran varrella sattuu – esimerkiksi loukkaantumisia. On hienoa, että nyt on ainakin yksi aikuisten arvokisamitali saavutettu. Tästä on mukavampi ja tietyllä tavalla myös paineettomampi jatkaa uraa, kun mitalitili on jo auki. Toivotaan, että niitä tulee lisää, Ville Oksasen valmennettava lausuu. Pöytyän Urheilijoita edustava Matintalo oli lupaava juniori paitsi maastohiihdossa myös yleisurheilussa. Kovin moni urheilija ei ole saavuttanut kansallista menestystä sekä kesä- että talvilajeissa, mutta jo 14-vuotiaana yleisen sarjan SM-hopeaa 800 metrillä ottanut Matintalo on yleisen sarjan Suomen mestari molemmissa lajeissa. - En osaa sanoa, kummassa menestystä olisi tullut paremmin. Kansallisesti totta kai juoksussa, kun Kalevan kisoista on mitaleitakin ja jopa yksi mestaruus (2013), mutta hiihdossakin pääsin jo nuorten arvokisoihin juniorina. Juoksussa tuli myöhäisteininä aika paljon vaivoja, mikä sai miettimään, että jos aikuisena haluaa huippu-urheilijaksi, juoksuhommat saavat riittää, Matintalo palaa vuoteen 2016. - Taustani keskimatkoilta on tuonut varmasti sellaista kovuutta, jota kaikilla hiihtäjillä ei välttämättä ole. Siedän varmasti keskimääräistä paremmin vaikka happoja. Kun Matintalo voitti 800 metrin Suomen mestaruuden Vaasassa 2013, hänen takanaan hopeaa otti Sara Kuivisto, jolla käynnistyi yhä käynnissä oleva yhdeksän SM-mitalin putki matkalla. Kesällä 2021 Kuivisto rikkoi ensimmäisenä suomalaisena kahden minuutin rajan ja oli lähellä finaalipaikkaa Tokion olympiakisoissa. Yleisurheilutausta on vaikuttanut joulukuussa 1996 syntyneeseen Matintaloon myös hiihtäjänä, ja se näkyy osaltaan myös erikoistumisena perinteiseen hiihtotapaan. Tuo vahvuus yhdistettynä Pekingin olympiaohjelmaan avaa herkullisen näkymän tulevalle kaudelle, sillä perinteisellä hiihdetään kymmenen kilometriä ja myös suomalaisten perinteinen menestyslaji, parisprintti. - Haluan ehdottomasti lähteä parantamaan henkilökohtaisia arvokisasijoituksiani. Nyt paras sijoitukseni on 13:s, joten ehdottomasti tavoitteena on päästä kympin joukkoon. Mitä reilummin, sitä parempi. Molempiin viesteihin olisi hienoa päästä, ja niissähän kaikki on mahdollista. Jos pääsisi viesteissä mitaleille ja saisi henkilökohtaisesti hyvän sijan, ne olisi täyden kympin kisat, Matintalo visioi.

Pikaluistelun entinen ME-mies Pekka Koskela lopetti uransa 2018 talviolympialaisiin, mutta häntä on kosiskeltu mukaan Pekingin talviolympiaprojektiin, Koskela paljastaa Kisakatsomossa millaisesta hankkeesta oli kyse. Hän kertoo myös siitä, milliasta oli haastaa maailman huiput, kun hän harjoitteli ulkojäillä ja kilpailijat sisähallissa. Kisakatsomossa sivutaan myös jääurheilukeskus hanketta.

Tokion olympialaiset ovat ohi. Ne olivat järjestelyiltään suuri pettymys. Japanin hallituksen julistaman hätätilan vuoksi kisatapahtuiin ei saanut ottaa yleisöä ja se latisti täydellisesti olympiatunnelman. Olympialiikkeellä ei ole enää varaan toisiin samanlaisiin kisoihin, toivottavasti Pekingin talviolympialaisten järjestäjät huomasivat tämän. Annamme myös arvosanat kisoissa mukana olleille 21:lle suomalaiselle yleisurheilijalle.

Kaukosenlaidalla podcastissa käydään läpi NHL-sarjan tuoreimmat käänteet ja tapahtumat, joihin tällä viikolla kuuluu muun muassa: Patrick Marleaun huima ennätys ja Ukko-Pekka Luukkosen debyytti NHL-kaukaloissa. 13:54 Lyhyt paluu Pekingin valintoihin 20:50 Patrick Marleau 41:41 Viikon muut uutiset 1:08:57 Katsaus pudotuspelitaisteluun

Millainen painoarvo ihmisoikeuksilla on kansainvälisten urheilutapahtumien valintaprosesseissa? Onko urheilun ja yhteiskunnan suhde muuttumassa, kun urheilun epäkohdat nousevat yhä useammin julkiseen keskusteluun? Mikä rooli yksittäisillä urheilijoilla, lajiliitoilla tai pienillä mailla on epäkohtien esille nostamisessa? Vuoden 2021 jääkiekon MM-kisat siirrettiin pois Valko-Venäjältä, kun maan epävakaa poliittinen tilanne ja ihmisoikeuskysymykset nousivat otsikoihin. Samaan aikaan valmistellaan Qatarin jalkapallon MM-turnausta ja Pekingin talviolympialaisia vuodelle 2022. Ihmisoikeudet ovat usein jääneet valtapelien ja kaupallisten intressien varjoon urheilutapahtumien kulisseissa. Ihmisoikeuksista urheilussa keskustelevat urheiluoikeuden professori Antti Aine ja Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila. Etähaastattelussa Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro. Juontajana on Reetta Räty. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 14.4.2021.

Keskiviikon tämän kertaisessa jaksossa Kaukonen ja Oksanen tekevät valintansa Pekingin olympiakoneeseen, minkä lisäksi kaksikko vastailee kuulijoiden lähettämiin kysymyksiin. 1:30 Leijonat Pekingissä 27:36 Te kysytte, me vastaamme

Keskiympyrä-podcastin yhdeksännessä jaksossa pureudutaan niin syntymäpäiväsankareihin, uusin tulokassopimuksiin kuin Philadelphia Flyersin pudotuspelihaaveisiinkin. Jakson loppupuolella keskustellaan myös NHL:n osallistumisesta Pekingin olympialaisiin vuonna 2022. Uutisnurkka (01:58) Philadelphia Flyers (42:50) Olympialaiset (60:30)

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Carola Niemelä. Nopea nousu kohti lumilautamaailman kärkeä katkesi hetkellisesti vuonna 2020 vammoihin, mutta 21-vuotias laskija janoaa kovasti takaisin kilpailuihin ja huippumenestykseen. Carola Niemelä teki kovaa kansainvälistä läpimurtoa Suomen lumilautailumaajoukkueessa, kunnes alkuvuodesta 2020 häneltä leikattiin ensin ranne ja myöhemmin keväällä vielä polvi. Noiden leikkausten jälkeen hän on kuntouttanut paikkojaan näihin päiviin asti. Mieli tekisi jo hyppyreihin ja reileihin. - Edistystä on tullut, ja kuulemma hyvältä näyttää. Hyvin on polvi kuntoutunut. Kuulemma enää täytyy päästä takaisin huipulle. Urheilussa ja täysipäiväisessä toiminnassa ollaan jo mukana, mutta vielä vaatii pientä viilausta, lumilautailija kertoo OlympiaCastille kuulumisistaan hymyillen, vaikka jatkuvan kuntoutuksen ja koronaviruspandemian yhteisvaikutuksen voisi kuvitella koetelleen. - Koronaviruksen vaikutus on ehkä jopa helpottanut tätä. On tullut erilaisia mahdollisuuksia järjestää tiloja ja aikaa harjoittelulle. Olen saanut tavallaan erityiskohtelua enemmän, ja päässyt tekemään omaa juttuani. Kun oli muutenkin hankalat ajat, minua on pyritty auttamaan vielä enemmän. On pyritty välttämään tilannetta, että kotona pitäisi joka päivä jumpata ja yrittää keksiä jotain harjanvarsijuttuja. Helmikuussa 1999 syntynyt Niemelä kuuluu 2000-luvun taitteessa syntyneiden lupaavien lumilautailijoiden ryhmään, jossa yhteisö on muodostunut tiiviiksi ja toisaalta keskinäinen kilpailu on myös kehittänyt laskijoita. Toisaalta häntä on kirittänyt myös yksi Suomen 2010-luvun menestyneimmistä urheilijoista, Enni Rukajärvi. - Nuorempana ei tullut seurattua niin tarkasti – tuli enimmäkseen laskettua pipo silmillä Ounasvaaran kukkuloilla. Kun lähdin Vuokattiin kouluun, aloin kiinnittää kaikkiin staroihin huomiota. Kyllähän se Ennin menestys on ollut kova juttu. Jos meni Rukalle ja näki Ennin siellä laskemassa, olihan se siistiä. Se on ollut iso osa omaa tekemistäni, Niemelä myöntää. Ennen loukkaantumistaan Carola sijoittui parhaimmillaan maailmancupissa kuudenneksi. Mieli halajaa Pekingin olympiakisoihin, mutta siinä tavoitteessa Carola tarvitsee myös muiden apua, sillä karsinnat ovat menossa, mutta kilpailulupaa ei ole vielä hellinnyt. - Sinne olisi tosi mahtava lähteä. Minulla on monia päätähtäimiä ja asioita, joita haluan päästä kokemaan. Olympialaiset on yksi niistä, kuten myös muun muassa kutsukilpailut Yhdysvalloissa.

Tässä Helsingin Sanomien Korrespondentti-podcastissa lähdetään kirjeenvaihtajien mukana joka puolelle maapalloa. Tällä viikolla toimittaja Tiina Rajamäki keskustelee Pekingin-kirjeenvaihtaja Katriina Pajarin kassa. Pajari on seurannut koronavirus-pandemian etenemistä sen syntysijoilta aina Eurooppaan asti.

Kiinan kansantasavallalla ja Hongkongin erityishallintoalueella on ollut yli kaksikymmentä vuotta käytössä niin kutsuttu "yksi maa, kaksi järjestelmää" -periaate. Puolustus ja diplomaattiset suhteet ovat Pekingin keskushallinnon vastuulla, muuten Hongkong on ollut hyvin pitkälti autonominen. Viime kesänä Hongkongissa puhkesi laajoja ja väkivaltaisia mielenosoituksia, ja hongkongilaiset vaativat enemmän demokratiaa. Mitä Hongkongissa tapahtuu ja mihin kriisin kärjistyminen voi johtaa? Täytyykö pelätä, että Taivaallisen rauhan aukion verilöyly toistuu vai pystyvätkö erilaiset järjestelmät integroitumaan toisiinsa rauhanomaisesti? Roman Schatzin vieraina ovat sinologi ja kirjailija Pertti Seppälä ja Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja Timo Vuori.

Mielenosoitusten ja protestien keskellä elävässä Hongkongissa käytiin aluevaalit. Vaaleissa demokratialiike sai tsunamin kaltaisen voiton: 347 paikkaa 452 valtuustopaikasta meni demokratialiikkeen ehdokkaille. 18 aluevaltuustosta 17 on nyt demokratialiikkeen hallinnassa. Aiemmin kaikki valtuustot olivat Peking-mielisten hallinnassa. Minkälainen viesti Hongkongin aluevaaleista lähti manner-Kiinaan ja Pekingin tukemalle Hongkongin hallinnolle? Mitä aluevaalien tulos merkitsee Hongkongin protestien kannalta? Onko Pekingillä enemmän vai vähemmän syitä liennyttää tai kärjistää tilannetta? Mitä Hongkongin demokratialeiri todella tavoittelee? Kuinka suuri osa Hongkongin väestöstä kannattaa alueen täydellistä itsenäistymistä Pekingistä? Hongkongin poliittista tilannetta analysoi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Synninpäästöjen aika! Mikä ruotsalainen hääperinne sai Loviisan kiusaantuneisuuden äärirajoille? Kenen julkkiksen miestä Marleena stalkkasi business-tapaamisessa? Miten pitäisi suhtautua paljaaseen pintaan? Tässä jaksossa ollaan ESP:n ytimessä!

Mitä merkitsee, että Angela Merkeliin päättyy Saksassa kokonainen poliittinen aikakausi? Suurlähettiläs Ritva Koukku-Ronde. Etelä-Korean presidentti Moon Jae-in puolisoineen kyläilee Suomessa. Tutkija Antti Leppänen Turun yliopistosta. Mitä on odotettavissa, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.)? Miksi konflikti Hongkongin ja Pekingin välillä taas kärjistyy? Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen professori Lauri Paltemaa. Kolumni Joona-Hermanni Mäkinen. Suomen on päästävä irti autoriippuvuudesta. Juontaja Päivi Neitineimi. Toimittajat Jukka Vanninen ja Mira Stenström. Tuottaja Sakari Kilpelä. 

Satu Mäkelä-Nummela on Suomen viimeisin kesäkisojen olympiavoittaja trap-ammunnan kultamitalillaan Pekingin 2008 kisoista. Kuluneella kaudella Mäkelä-Nummela on voittanut kaksi maailmancupin osakilpailua, mutta reitti Tokion 2020 kesäkisoihin vaatii huippuonnistumisia myös ensi vuonna. Millaista on trap-ampujan arki ja harjoittelu naiselle joka rahoittaa urheilijanuransa osittain myös siviilitöitä tekemällä? Entä mitä liikkuu ampujan mielessä yksittäisen kilpailun aikana? Väittelyissä änärisyöttöpinnoja, Lauri Markkanen ja Huuhkajat Qatarissa.

Venäjän koko yleisurheilujoukkue oli doupattu Pekingin olympialaisissa 2008, sanoo Venäjän antidopingtoimiston entinen johtaja Grigori Rodtshenkov .. Lisää >> http://ift.tt/2GpPPiC

Venäjän antidopingtoimiston entisen johtajan mukaan venäläiset vaihtoivat doping-strategiaansa Pekingin ja Lontoon olympialaisten välissä. Lisää >> http://ift.tt/2nlMecB

Ylen Aasian kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen seuraa vierestä, kun turhautuneet kiinalaiset paiskovat pysäköityjä pyöriä pois kulkureiteiltään. Pekingissä kaupunkipyörien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti muutamassa vuodessa, ja aiheuttaa jo ongelmia. Matikainen pohtii myös muita Kiinan muutoksia, kuten nopeaa harppausta mobiilimaksamiseen sekä politiikan vähän hitaampaa muuttumista. Toimittajana Jere Pehkonen.

Volkswagenin päästöhuijaus teki ruman kolhun yhtiön kylkeen - saksalaisasiantuntijan mukaan alan tulevaisuus on nyt sähköautoissa. Niihin panostaa myös ilmastokokoukseen valmistautuva Pariisi. Mutta millainen kulkupeli on sähköpyörä Pekingin liikenteessä? Entä millainen on ilmanlaatu Nigerian Lagosissa? Johanna Numminen juontaa.

Volkswagenin päästöhuijaus teki ruman kolhun yhtiön kylkeen - saksalaisasiantuntijan mukaan alan tulevaisuus on nyt sähköautoissa. Niihin panostaa myös ilmastokokoukseen valmistautuva Pariisi. Mutta millainen kulkupeli on sähköpyörä Pekingin liikenteessä? Entä millainen on ilmanlaatu Nigerian Lagosissa? Johanna Numminen juontaa.