Podcasts about kontio

W czwartym odcinku tego sezonu #bezepicznik rozmawiamy o przestrzeniach do gotowania.  Będzie o tym co charakteryzuje dobrą kuchnię. Zastanowimy się czy wszyscy musimy mieć wielkie przestrzenie do gotowania oraz jak nadać nowe życie kuchni którą już mamy. Moją gościnią jest  Cecylia Waś architektka wnętrz z dyplomem historyczki sztuki, dla której piękno i estetyka to absolutne priorytety. Od początku drogi zawodowej wierna skandynawskiej estetyce i praktyczności. Przedstawicielka fińskiej firmy KONTIO budującej domy z bala klejonego. Dwa lata temu postanowiła przenieść do Polski znaną już dobrze na północy, koncepcję zmiany samych frontów meblowych, opartych na gotowych systemach. TULLA, bo tak nazywa się nowa marka, to po fińsku zmieniać się i tą zmianą chce inspirować innych i pokazać, że można stworzyć przestrzeń estetyczną, utrzymaną w duchu less waste i osiągalną cenowo w Polsce.  Menu wiedzy od Cecylii:Cozy publishing - Happy home - Hideaways Magazyn o wnętrzach Asun ( fińska wersja językowa) i anglojęzyczna wersja Asun Homes. Targi Salone del Mobile w Mediolanie. Naprzemiennie jednego roku wnętrzom towarzyszą targi połączone z kuchniami, na zmianę z oświetleniem. Tegoroczne 2025, poświęcone są właśnie oświetleniu.Będąc na targach w Mediolanie, nie sposób zobaczyć towarzyszące targi poza targami ;-) Cykl wystaw i promocja designu w innym wymiarze, wychodzącym poza ramy standardowej wystawy. Coroczna ekspozycja domów w Finlandii. Jej celem jest promowanie co roku, nowej wybranej na ten cel gminy, gdzie buduje się domy, nie na potrzeby wystawy, ale przyszli mieszkańscy, zaraz po zakończeniu oficjalnej części dla odwiedzających, faktycznie w nich zamieszkają. Z reguły nad samym jeziorem czy wodą, gdzie w pierwszej linii, swoje bardzo imponujące projekty prezentują największe firmy z branży. To rodzaj promowania lokalnych firm i lokalnego budownictwa z drewna. Tegoroczna edycja odbędzie się w sierpniu w Oulu.  A Partnerem (tego) odcinka jest Invest Komfort - trójmiejski deweloper, którego pracę naprawdę szanuję.

Tänään minulla on vieraana Hanna Kontio, joka asuu Meksikossa ja opettaa suomea verkossa. Hannan kotisivut: www.yohablofines.com Hannan Instagram: https://www.instagram.com/hanna.yohablofines/ Kuuntele haastattelu ja vastaa kysymyksiin: 1. Kuinka kauan Hanna on asunut Meksikossa? 2. Miten Hanna päätyi Meksikoon? 3. Kuinka Hanna alkoi opettaa suomea Instagramissa? 4. Millaisesta musiikista monet suomenopiskelijat tykkäävät? 5. Mitkä ovat Hannan mielestä isoimmat erot Suomen ja Meksikon välillä? 6. Kunka usein Hanna käy Suomessa? 7. Mitä Hanna tekee ensimmäisenä, kun hän saapuu Suomeen? 8. Millainen viikko Hannalla on edessään?

Tuleva perhekonstellaatiotyöpajat: www.viljamilehtonen.fi/konstellaatio Haluatko tukea podcastia? Voit liittyä Patreon tukijaksi sivulla https://www.patreon.com/Miehenmieli Tukijat pääset kuuntelemaan jaksot etukäteen, vaikuttamaan tulevien vieraiden valintaan ja siihen mitä heiltä kysytään. Arkkityyppiakatemia : Neljä arkkityyppiä - Kuningas, soturi, rakastaja ja maagi - Verkkokurssi https://arkkityyppiakatemia.campwire.com/checkout/nelja-arkkityyppia-kuningas-soturi-rakastaja-ja-maagi-ee50c5a8 Markku Kontio Tervetuloa kuuntelemaan Miehen mieli -podcastia! Tänään meillä on vieraana avaruusinsinööri Markku Kontio, joka kertoo tarinansa Etelä-Pohjanmaalta lähtien aina teknologiamaailman huipulle. Keskustelemme hänen taustastaan, opiskeluvuosista Otaniemessä, ja siitä, kuinka hän on kasvanut ulos perinteisestä eteläpohjalaisesta kulttuurista muuttuen avoimemmaksi ja sosiaalisemmaksi. Markku jakaa näkemyksiään pitkästä urastaan teknologiasektorilla, jossa hän on vaikuttanut uusien tuotteiden ja ratkaisujen kehittämiseen. Itsetutkiskelun merkitys on ollut iso osa hänen kasvutarinaansa, ja hän korostaa, kuinka vaikeiden asioiden kohtaaminen on auttanut häntä kehittymään niin ihmisenä kuin johtajana. Puhumme myös ihmiskohtaamisten tärkeydestä sekä vallankäytöstä ja johtajuudesta työelämässä. Markku jakaa ajatuksiaan vastuusta, autonomiasta ja merkityksestä sekä siitä, miten hän johtajana pyrkii antamaan tilaa ja vastuuta alaisilleen. Hän korostaa, kuinka terve vallankäyttö voi edistää yhteisön toimivuutta. Keskustelumme ulottuu laajasti myös positiiviseen maskuliinisuuteen, ajatusjohtajuuden merkitykseen ja selkeän vision tärkeyteen yhteiskunnassa. Lisäksi Viljami kertoo omista kokemuksistaan lapsensa painiharrastuksen yhteydessä ja siitä, miten hän on tukenut lastaan tunteiden säätelyssä. Lopuksi Markku kertoo, kuinka hän on löytänyt uuden suunnan elämäänsä ja jakanut kokemuksiaan myös stand-up-komiikan kautta. Pysy kuulolla ja inspiroidu Markun tarinasta! Podcastin sponsorit puhdas.plus www.paleokauppa.fi Koodilla MIEHENMIELI -10% alennusta yllä olevasta verkkokaupasta Viljami Lehtonen www.viljamilehtonen.fi Instagram www.instagram.com/jaakkoviljamilehtonen Facebook www.facebook.com/KuntoutusViljamiLehtonen Spotify open.spotify.com/show/3sOBMlAcqfwWT6rT3T2Nbv iTunes.

Keskustelemme kirjailija Tomi Kontion kanssa hänen uusimmasta runoteoksestaan Tunturin luokse, rakkaan, sekä hänen 30 vuotta kestäneestä monipuolisesta kirjailijanurastaan, kodittomuuden tunteesta, sanattomuudesta ja tekstin vyöryttämisestä, erämaan kokemisesta, haikailun välttelystä, kissasta nimeltä koira, sekä siitä, miten kaikki (Kontion) teokset ovat rakkaudesta ja kuolemasta. Tomi Kontion kuva Heli Sorjonen Osta Tunturin luokse, rakkaan Teoksen kirjakaupasta https://www.teos.fi/Tunturin+luokse+rakkaan

Taina Niiranen on PIRHAN henkilöstöjohtaja. Mika Kontio taas on alueen pelastusjohtaja.

I'm back after my vacation and kicking 2023 off by discussing “As In Gardens, So In Tombs”, the Finnish black metal scene and much more with …And Oceans founder and guitarist, Timo Kontio. I also share my thoughts on “Dying Of Everything”, the long-awaited new record by US death metal legends, Obituary, and the blistering debut by Greek black metal collective, Wothrosch. Finally on this week's news rant, I listen and react to new tracks by Bizarrekult, Depravation, Unfelled and more. Support the bands featured on this episode:AND OCEANShttps://andoceans.bandcamp.com/ OBITUARYhttps://obituary.bandcamp.com/ WOTHROSCHhttps://wothrosch.bandcamp.com/ MISþYRMINGhttps://misthyrming.bandcamp.com/ ▶️SUBSCRIBE TO THE PODCAST https://youtube.com/c/IntoTheNecrosphere ▶️STREAM & DOWNLOADAmazon Music: https://amzn.to/3epNJ4K Spotify: https://spoti.fi/3iKqbIP Apple Podcasts: https://apple.co/38wDYhi ▶️SOCIAL MEDIAFacebook: https://www.facebook.com/intothenecrosphere Instagram: https://www.instagram.com/intothenecrosphere Twitter: https://twitter.com/inecrosphere ▶️INTO THE NECROSPHERE MERCHhttps://into-the-necrosphere.creator-spring.com

Uratarinoihin keskittyvä podcast-sarja jatkuu! Sarjan toisessa jaksossa juristimme Jemina Bonsdorff ja Sanna Kiviranta-Kontio keskustelevat auskultoinnista. Mitä auskultoinnilla tarkoitetaan? Entä miksi kannattaa hakea auskultoimaan? Kuuntele jakso ja ota selvää! Tämän sarjan juontaa insolvenssitiimimme Associate-juristi Olli Isoaho.

Pauliinalla on ollut ensimmäinen etä-äänitys, koska jakson vieras asuu perheensä kanssa Belgiassa. Vieraana meillä on ammattiesteratsastaja ja hevosalanyrittäjä Anna-Julia Kontio, tutummin Juuli. Juuli on nähnyt maailmaa aikalailla, päässyt treenaamaan kansainvälisten tähtien kanssa ja rakentanut systemaattisesti tietä kohti viiden tähden kansainvälistä uraa. Missä kaikkialla hän on työskennellyt? Millä systeemillä hän työskentelee kohti tavoitteita? Mikä Englannissa oli haastavinta? Millainen on Juulin hevosten arki kotona? Lisää Juulista löydät @ohjissa Instagram sivuilta.

Terveysteknologia ja itsensä mittaaminen. Mitä kaikkea terveysteknologia tarkoittaa? Miksi mittaamme itseämme ja miten tätä dataa voidaan käyttää? Keskustelussa pohditaan lisäksi nörttien ja hoito-osaajien yhteistyötä, parempaa kotona selviämistä teknologian avulla ja sivutaan synteettisiä potilastietoja. Keskusteluisäntänä Sakari Koivunen. Juonto ja äänitys Kalle Rajala.

Miten koronakriisistä päästään ulos? Miten rokotteiden haittavaikutukset vaikuttavat Suomen rokotustahtiin? Haastateltavana THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio ja HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen. Suomen koronatilanne on selvästi parempi kuin pari viikkoa sitten. Jos arvioitu rokotustahti toteutuu, toukokuussa päästään rokottamaan työikäisiä. Astra Zeneca -koronarokotteessa on todettu haittavaikutuksia, jotka liittyvät aivolaskimotukokseen ja myös Johnson&Johnson -rokotteessa on havaittu haittoja. Voiko rokotustahti olla näiden tietojen valossa hidastumassa? Kontion mukaan haittavaikutusten ilmeneminen vaikuttaa Suomen rokotustahtiin, mutta "ei se vaikutus valtava ole", koska eniten Suomessa on Pfeizerin rokotteita. "Paljon riippuu siitä, kuinka paljon saadaan rokotteita heinäkuussa," hän toteaa. Lehtonen korostaa, että rokotteisiin liittyvät haittavaikutukset ovat erittäin harvinaisia: todennäköisempää on kuolla salamaniskuun kuin saada haittavaikutus rokotteesta. Millainen on paras rokotusjärjestys? Onko parempi rokottaa tasaisesti koko maassa vai ensin siellä missä tautia on eniten? Kontion mukaan asiantuntijoiden näkemykset asiasta ovat muuttuneet kun on nähty miten epidemia etenee. "Aiemmat laskelmat perustuivat siihen, että paikalliset erot eivät olisi suuria. Näinhän ei ole käynyt", Kontio kertoo. Hallitus on hahmotellut exit-strategiaa koronalle. Tänään eduskunnassa käsitellään tartuntatautilain muutosta. Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi viime viikolla, että ravintoloiden täyssulusta ollaan näillä näkymin luopumassa 18. huhtikuuta. Kaikkia rajoituksia ei todennäköisesti kuitenkaan pureta. Lehtosen mielestä lainsäädäntökehikko on sekava, eikä se pysty vastaamaan jatkuvasti muuttuvaan tilanteeseen. "Palataan samaan tilanteeseen missä oltiin kun pandemia alkoi eli määräaikaiset lait eivät ole voimassa, ja puuttuu jatkosuunnitelma", Lehtonen sanoo. Päästäänkö kesällä juhlimaan normaalisti ylioppilasjuhlia, häitä ja grillijuhlia? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Timo Kontion toisessa jaksossa keskustelut vievät kuulijan 1800-luvun "perhonsidonnan synnyinmaisemiin" lohiloordien ja ammattisitojien seuduille. Puhumme myös siitä, mitä moderniaikakausi perhonsidonnassa tarkoittaa sekä kuulemme toki hyviä kalatarinoita tältä perhonsidonnan primus motorilta! Jaksossa sidomme Timon opastuksella myös pintapupan, joka tulisi löytyä jokaisen perhokalastajan rasiasta pupahätsin aikaan. Tässä jaksossa Esko joutuu tai pääsee sidontapenkkiin! Tämänkin perhon materiaalisetin löydät Mistpoolin verkkokaupasta.

On VIIMEIN perhonsidontajaksojen aika! Unelmia onkimassa historian ensimmäisessä perhonsidontaan keskittyvässä jaksossa saamme vieraaksi yhden Suomen kuuluisimman ja meritoituneimman perhonsitojan Timo Kontion. Nuoresta iästä huolimatta Timo on perhonsidonnan maailmanmestari sekä suomenmestari. Pääsemme kuulemaan, kuinka Timosta tuli intohimoinen perhojen sitoja ja mitä perhonsidonnan maailmanmestaruus tarkoittaa. Timo kertoo ajatuksiaan perhokalastuksen ja perhonsidonnan suhteesta sekä monesta muusta perhonsidontaan liittyvästä teemasta. Jakson kohdasta 00:53:00 eteenpäin kannattaa virittää oma perhopenkki valmiiksi ja sitoa Timon opastuksella Eskon ja Juhanan kanssa simppu streamer. Jos haluat sitoa kyseisen streamerin, mutta et omaa materiaaleja kyseiseen perhoon, voit tilata kyseisen Unelmia onkimassa sidontapaketin Mistpoolin verkkokaupasta osoitteesta: https://mistpool.com/fi/tuote/4639/simppu-sidontasetti.html . Setti ei sisällä työkaluja.

Kirjailija Tomi Kontio päätti eräänä päivänä poikansa kanssa käydä kaikissa Suomen kansallispuistoissa. Retkistä on syntynyt myös vastikään julkaistu kirja Kansallispuistojen kutsu. Miten isän ja pojan reissut sujuivat? Onko kirjailijan helppo kirjoittaa luonnosta? Millaisina hän muistaa lapsuuden luontoretket oman isänsä kanssa. Minna Pyykkö lähti isänpäivän kunniaksi Sipoonkorven kansallispuistoon juttelemaan Tomi Kontion kanssa isistä ja pojista luonnossa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Nordens segerrikaste kusk genom tiderna är också en av sportens största gentlemän. Följ med hem till Jorma Kontio. For information regarding your data privacy, visit acast.com/privacy

Many seamen see icebreaking as a career pinnacle. We peek into the snug cabins, well-kitted kitchen and memorabilia-filled gym to see what serving on icebreaker ‘Kontio’ is really like. You can also catch up with episode one [here](https://monocle.com/film/affairs/icebreakers-rescue-know-how/).

Many seamen see icebreaking as a career pinnacle. We peek into the snug cabins, well-kitted kitchen and memorabilia-filled gym to see what serving on icebreaker ‘Kontio’ is really like. You can also catch up with episode one [here](https://monocle.com/film/affairs/icebreakers-rescue-know-how/).

A pre-schooler diagnosed with measles in late November prompted health officials in western Finland cast their net wide to track down everyone the child may have come into contact with -- and since then officials have diagnosed more measles cases. The latest round of infections has prompted a national debate on how to maintain herd immunity so that vulnerable groups of people who cannot be vaccinated do not risk infection. All Points North talks with Mia Kontio, a senior measles and MMR specialist with the national public health watchdog THL, about the occurrence of measles in a country, where many people have been vaccinated, but where there are some gaps in vaccination coverage. 14 December 2018 / All Points North / Yle News

22-vuotias esteratsastaja Emma Tallberg kilpailee viikonloppuna kansainvälisissä 140- ja 150-luokissa Helsinki International Horse Show'ssa. Tallberg vietti lukion jälkeen vuoden Sveitsissä yhdessä Suomen kirkkaimman ratsastajatähden Anna-Julia Kontion kanssa. Kontio on sittemmin valmentanut Tallbergia – joka ei tällä hetkellä tavoittele maailman esteratsastuskärkeä, vaan opiskelee Helsingissä luokanopettajaksi. Millainen on ihmisen ja kilpakumppanina toimivan luontokappaleen välinen suhde vaativassa lajissa? Miltä tuntuu ylittää puolentoista metrin korkuisia esteitä hevosen selässä? Ratsastuksessa miehet ja naiset kilpailevat samoissa sarjoissa, mutta voiko sukupuolesta olla lajissa etua? Entä voiko köyhemmistäkin oloista ponnistaa huippuratsastajaksi?

Kontio, Otso, Ohto, Oksi, Mesikämmen, Kouko, Karhu. Kansamme virallisella jumalolennolla on monta nimeä. Miksi karhua pidetään taivaallisena Suomen suvun kantaisänä? Miksi karhua ja metsää on kansanperinteessä seksualisoitu? Millainen oli karhukultti ennen ja nyt? Mitä on karhun pyllytys ja mikä sen tarkoitus oli? Peijaisrituaaleista ja loitsuista puhutaan myös. Perttu Häkkisen vieraina karhun metsästykseen liittyvistä runoista ja loituista väitöskirjaansa kirjoittava Vesa Matteo Piludu sekä Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistotutkija Pasi Klemettinen, joka on perehtynyt karhuperinteeseen. Panu Hietaneva puolestaan vierailee Forssassa Karhun kansan päämiehen Miika Vanhapihan luona.

Raviohjastaja Jorma Kontio puhuu urastaan ja elämästään. Hän on ollut tekemisissä hevosten kanssa koko ikänsä.  Viime kesän ravikuninkuus Suomessa ja 10 000 voittoa ainoana pohjoismaisena ohjastajana olivat, Jorma Kontion mielestä, viime vuoden ja koko hänen ohjastajauransa suuria kohokohtia.Juhannuksena Kontio voitti ravikuningas Jokivarren kunkulla kaikkien aikojen ensimmäisen Nordic King -kisan pohjoismaisille kylmäverihevosille. Itse on pitänyt kaikki voitot hakea, paljon on reissuja, 18 eri maata missä olen ajanut, ensi vuonna olen ajanut kilpaa 50 vuotta. Jorma Kontio asuu perheineen Enköpingissä, josta on hyvät yhteydet monille raviradoille. Muihin harrastuksiin ravilegendalla tuskin onkaan aikaa. Hevoset ovat aina vetäneet puoleensa, kaverit ja ystävätkin ovat ravipiireistä, kyllä siitä on tullut elämäntapa. Oulun Heinäpäässä syntynyt Kontio on lapsuudestaan saakka tottunut hevosiin koska hänen isänsä teki hevoskauppaa ja ajoi myös kilpaa. Kesäpuheessaan huippuohjastaja kertoo ajatuksiaan elämästä ja raviurheilusta ja soittaa lempimusiikkiaan. Merja Laitinen merja.laitinen@sverigesradio.se

Ne ovat jo heränneet. Ne, jotka metsässä kulkevat. Ne joiden liikkuessa ihmisten ilmoilla, siitä joskus jopa varoitetaan koko maan kattavalla vaaratiedotteella. Ne hiipivät omilla maillaan tavalla, jota me ihmiset emme voi ymmärtää. Ne ovat suuria, pelottavan suuria, mutta silti niin hiljaisia käänteissään. Ne ovat koostaan huolimatta nopeita, niin nopeita että ihminen jää toiseksi vaikka olisi millainen doupattu juoksijahirmu. Niitä pidetään vaarallisina. Toisaalta ne ovat lutuisia. Niiden näköisiä pehmoleluja tehdään pikkulapsille. Niiden liha on suurta herkkua mahdollisesta trikiinistä huolimatta. Ihmisellä ja niillä on ihmeellinen viha-rakkaus suhde. Ennenvanhaan sen oikeaa nimeä ei uskallettu sanoa ääneen, siksi niille keksittiin salanimiä, kuten: Tapio, Metsän kuningas, Metsävanhus, Metsän ukko, Ukko, Metävoari, Mettänäijä, Äijä, Vanha, Vanhamies, Mies, Aikamies, Metsänmies, Kultaherra, Aika Poika, Nalli, Tapiotar, Neitoseni, Kaunoinen, Kaunoseni, Kultaherra, Hän, Itse, Se, Matti, Maurihinen, Suuripää, Leilipää mies, Kiirasilmä, Halliparta, Harvahammas, Kultahammas, Hallavanahka, Pitkävilla, Karvahousu, Vihtahousu, Kultarinta, Musta Rinta, Rusko, Karvajalka, Kärmenjalka, Jalkakyntylä, Mesikämmen, Mesikäpälä, Kämmen imijä, Kultakämmen, Leviä kämmen, Käpälä, Kynnet, Isompi, Kusiaistennuolija, Musta mulkku, Luukyrpä, Kontio, Kontiainen, Kouvo, Koltso, Autuas, Hyvä, Käretyinen, Kääröseni, Könninkäinen, Köntiäinen, Lalli, Misko, Mönni, Menninkäinen, Möntti, Mönttö, Mörkö, Mörri, Mössi, Mössikkä, Mötti, Pöppö, Sykkö, Metsä, Mehtä, Iso Metsä, Metsähinen, Metsäläinen, Metällinen, Metsänpekko, Metän elukka, Metsän otus, Metsähippa, Metsän hevonen, Metsän hiisi, Metsän härkä, Metsän kirjava, Metsän lieko, Metsän omena, Metsän onni, Puhas Elävä, Metsän väri, Metsänmörkkö, Eläin, Härköinen, Hurta, Koira, Rakki, Kurki, Otso, Otsonen, Ohto, Ohtonen, Otava, Paha, Paha karsi, Pataryssä, Peto, Lehmän syöjä, Metänpeto, Pöykäre, Riista, Sualis, Metsän vilja, Jumalan vilja, Maan kavala. Mutta minä sanon sitä karhuksi. Koska se on mun luonto. (lähteenä käytetty mm. Juha Pentikäisen kirjaa Karhun kannoilla)

Tarina alkaa yli kymmenen vuoden takaa. Pertti (nimi muutettu) oli ihan tavallinen harrastajatason luontokuvaaja, joka kuvasi omaksi ilokseen ympäröivää luontoa ja silloin tällöin pääsi kuvillaan paikallislehteen ansaiten alennuslipukkeen lähipizzeriaan. Pertti halusi kuvata karhun luomuna. Hän pakkasi kuvauskaluston rinkkaan, ajeli itärajan pintaan Pohjois-Karjalan takamaille ja rakensi leirin metsään, pystytti kuvausteltan kilometrin päähän leiristä ja istui odottamaan. Hän istui päivän, istui toisen, istui Pertti kolmannenkin. Vaan ei kontio ilmestynyt kuvattavaksi. Pertin pinna petti ja eväätkin loppuivat. Hän pakkasi tavaransa ja päätti siirtyä takaisin kaupunkiin. “Ei tullut minusta vuoden luontokuvaajaa tänäkään vuonna,” pohdiskeli Perttimme lähestyessään kaupunkimaasturiaan. Vajaa sata metriä ennen autoa, läheltä kuului murahdus. Hetken hiljaisuuden jälkeen ulahdus ja sitten oli taas hiljaista. Pertin kamera oli jo rinkassa, mieli maassa ja ajatukset jo kotisohvalla, kun hän tajusi katsovansa suurta karhua suoraan silmiin. Kontio oli kurjannäköinen, riiputti oikeaa etukäpälää ja uikutti hiljaa. Ensin luontokuvaajamme ajatteli juosta pakoon, mutta etiäinen sai hänet paikalleen. Otsolla oli jotain pielessä. Käpälä oli hervoton ja siinä törötti iso puunsälö, joka selvästi teki kipeää. Pertti rohkaistui, lähestyi mesikämmentä varovasti samalla hyräillen “karhunpoika sairastaa” kappaletta. Mies tarttui metsänkuninkaan tassuun ja rauhallisella liikkeellä veti puunsälön pois. Karhu katsoi hetken Perttiä, toisen hetken tassuaan, murahti jykevästi ja ripein laukka-askelin poistui paikalta. Luontokuvaajamme jäi ilman karhukuvaa, mutta oli yhtä huikeaa kokemusta rikkaampi. “Tätä ei usko edes Luontoillan raati”, Pertti mietti ajellessaan kotia kohti. Kului kymmenen vuotta, kenties viisitoista. Pertti oli jo luovuttanut elämänsä karhukuvan saamisen suhteen, siirtynyt katukuvaukseen ja lähinnä kotipaikkakunnalla vierailevien japanilaisten turistien ikuistamiseen kännykkäkameralla. Mutta sitten Perttiin iski kaiho noille samoille karhumaille. Mitäs jos? Hän kaivoi kaluston naftaliinista ja ajoi samaan paikkaan, jossa hän kohtasi metsänkuninkaan edellisen kerran. Saavuttuaan perille Pertti hyräili “Karhunpoika sairastaa” kappaletta metsän reunassa kulkiessaan. Ja eipä aikaakaan, kun hänen eteensä nousi jättimäinen kontio. Vähän oikeaa etukäpälää riiputtaen ja Perttiä silmiin katsoen. Hetken aikaa miehestä tuntui, että he olivat yhtä. Pertti ja karhu. Karhu ja Pertti. Mies laski kameran maahan, otti pari askelta otsoa kohti ja jatkoi hyräilyä. Hyvänolon tunne valtasi Pertin. Samalla hetkellä kun hän tunsi karhun valtavan kämmenen iskun naamallaan, Pertti huomasi kaksi pentua hämärtyvän näkökenttänsä rajamailla. Siinä kohtaa, kun jälkikasvuaan suojelevan kontion hampaat upposivat Pertin niskaan lopettaen hänen maallisen taivalluksen 10 sekunnin kuluttua luontokuvaajamme tajusi, että luontoa täytyy kunnioittaa eikä sinne kaikkien tarvitse mennä hakemaan oman kovalevynsä kulmalle sitä omaa karhukuvaa luontoa häiriten. Sitä paitsi - tämä tarina ei ole tosi.