Podcasts about miljoona

Nuuksion kansallispuistossa vierailee vuosittain yli 300 000 kävijää. Tällainen määrä ihmisiä jättää taaksensa myös jonkinlaisen jätevirran. Paljonko roskia jää luontoon ja mikä on yleisin roska kansallispuistossa? Siitä lähti ottamaan selvää toimittaja Olli Koski, joka tapasi Metsähallituksen virkistyskäytön asiantuntijan, Teemu Laineen.

Mikä on maailman vaarallisin roska? Miksi roskat päätyvät usein luontoon, vaikka roskakori olisi ihan vieressä? Miten ihmisiä voisi osallistaa tekemään omasta lähiympäristöstään viihtyisämmän? Muun muassa näitä kysymyksiä on miettinyt sosiaalipsykologi Tuula-Maria Ahonen, joka ryhtyi 24 vuotta sitten tuumasta toimeen ja perusti Roska päivässä -liikkeen. Ahonen järjestää myös ilmaisia työpajoja muun muassa kirjastoissa, joissa kuka tahansa voi tuunata itselleen taskuun sopivan miniroskiksen. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner kävi maaliskuun lopulla Tuula-Maria Ahosen kanssa roskienkeruukierroksella lumen alta paljastuneella parkkipaikalla.

Kun luonnossa liikkuu paljon ja harrastaa muun muassa kalastusta, niin roskiin ei voi olla törmäämättä reissuilla. Näin on myös Mikko “Peltsi” Peltolan kohdalla. Jokainen retkillä löydetty roska on Peltsille harmitus ja välillä toisten roskat poimitaan mukaan. Millaista roskaamista Peltsi on kohdannut luontoretkillään tai kalastamassa? Toimittaja Olli Koski nappasi Peltsin hetkeksi mikrofonin ääreen.

Korkeajännitys-lehti täytti lokakuussa 70 vuotta. Korkeajännitys on toiseksi vanhin Suomessa yhtäjaksoisesti julkaistu sarjakuvalehti heti Aku Ankan jälkeen. Jokaisella 50-, 60-, 70- tai 80-luvulla varhaisnuoruuttaan eläneellä on varmasti jonkinlainen suhde Korkeajännitys-lehteen eli kansankielellä "Korkkareihin". Miten Korkeajännitys on pitänyt pintansa niin pitkään ja iskeekö se edelleen kuin miljoona volttia - vai katosivatko nuoret tietokonepelien maailmaan? Siitä ovat kertomassa Korkeajännityksen emeritustoimittaja, sarjakuvaneuvos Asko Alanen, sarjakuvantekijä Mikael Mäkinen sekä Korkeajännityksen toimittaja Janne Suominen. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Suomessa julkaistaan enemmän ristikoita kuin koskaan. Jotkut ottavat ne vakavammin kuin toiset.

Laulaja Miley Cyrusin ja näyttelijä Liam Hemsworthin kymmenen vuoden on-off-suhde päättyi PR-tiimien nokitteluun ja syyttelyyn puolin ja toisin. Tänä vuonna tuhannen timantin voimalla loistanut Miley on onneksemme tykännyt kertoa rakkauselämästään paitsi haastatteluissa, myös musiikissaan. Mutta miksi surffimies Liam pääsee kanaa himassa syövien miesten kerhoon? Entä mikä on Liamin uuden puolison ja Taylor Swiftin välinen yhteys? Mikä rooli Snoop Doggilla oli Mileyn ja Liamin erossa?

Haluatteko kuulla roskaamisesta? Ikioma luontomiehemme on jälleen ollut ulkoruokinnassa ja samalla vähän tarkkaillut luonnon tilaa. Ja mitä hän on sieltä bongannutkaan? Roskia ja jätettä! Miksi luonnosta löytyy sinne kuulumattomia juttuja? Millainen ihmisoletettu nakkaa roskat suoraan maahan kulkematta roskapöntön kautta? Näihin kysymyksiin etsii vastausta Blomis tällä kertaa.

Muistisairauksista on viime vuosien aikana tullut yleisin syy omaishoidolle. Väestön ikääntyminen ja yhteiskunnan palveluiden heikentyminen on yhtälö, jonka seurauksena moni työssäkäyvä huolehtii jollain tavalla ikääntyneestä tai sairastuneesta läheisestään. Itse hoiva toimintana on monimutkaista ja se on sellainen prosessi ja vuorovaikutusten kokonaisuus mitä ihmiset ovat aina tehneet ja huolehtineet toisistaan. Sitä ei tällä hetkellä näytä mahtuvan hoivan käsitteellistämiseen, sanoo kulttuurintutkija Marja-Liisa Honkasalo toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Roolit vanhemman ja aikuisen lapsen välillä kiepsahtavat toisin päin, kun vanhempi sairastuu tai ikänsä vuoksi tarvitsee yhä enemmän apua arjessa. Esimerkiksi nimimerkki 20 N äiti sai aivoinfarktin ja vasen puoli halvaantui sen vuoksi. Aloitin äitini omaishoitajana heti ammattikoulun jälkeen, jotta äiti pääsi kotiutumaan. Omasta itsestä huolehtiminen jäi sivuun, mielenterveys heitteli miten sattuu ja kaikki vaikutti myös omaan parisuhteeseen, kertoo parikymmppinen nimimerkki 20 N Havaintoja ihmisestä -sarjassa. Lähteet: Honkasalo, Marja-Liisa, Jylhäkangas, Leila Leppo, Anna (2022) Haavoittuva toimijuus - Sairastaminen ja hoiva hyvinvointivaltion laitamilla Jensen, Hanna (2013) 940 päivää isäni muistina Jensen, Hanna (2022) Äitini muistina, toinen kierros Salmi, Virpi (2023) Miksi ihmisen hoitaminen on vähemmän arvokasta kuin koneen hoitaminen? Feministitutkija kyseenalaistavat taloustieteen vanhat itsestäänselvyydet Seniori-Suomi (2003) Ikääntyvän väestön taloudelliset vaikutukset Sosiaali-ja terveysministeriö Omaishoito Pekonen, Juho-Pekka (2023) Helsingin Sanomat, Vasta 19-vuotiaalla havaittiin Alzheimerin tauti Punainen Risti (2022) Vapaaehtoiset lisäävät omaishoitajien toiveikkuutta Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Juha Jäntti Lukijat: Miika Lauriala ja Susanna Vainiola Tuottaja: Pertti Ylikojola Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen

Suomen luonto on uhanalaistunut viimeisten kymmenien vuosien aikana, ja tilanne on vakava, kertoo biodiversiteetin professori Ilari Sääksjärvi. Ilmastovaroitus-jakson aiheena on luonnon monimuotoisuus ja luontokato. Jaksossa kuullaan muun muassa Suomen tilanteesta, mutta keskustellaan myös siitä, miten luontokato ilmenee ja mihin kaikkeen sillä on vaikutus. Studiossa biodiversiteetin professori Ilari Sääksjärvi, Myrskyvaroitus ry:n puheenjohtaja Timo Tyrväinen sekä Bauer Median ohjelmajohtaja Hermanni Seppälä.

Jo yli puolet maailman väestöstä asuu nykyään kaupungeissa, ja myös Suomi kaupungistuu edelleen. Mutta nyt myös vastakkainen trendi on alkanut nosta päätään. Sitran tutkimuksen mukaan lähes miljoona suomalaista haaveilee maalaiselämästä tai jopa suunnittelee maallemuuttoa. Varsinkin pandemian tuomat etätyöt ovat lisänneet maallemuuton vetovoimaa. Millaista on asua suomalaisella maaseudulla? Kuinka elämä kaukana kasvukeskuksista sujuu? Mitä se vaatii ihmiseltä? Mistä maallemuuttajan pitää luopua ja mitä uutta hän elämäänsä saa? Vieraina ovat runoilija Heli Laaksonen ja Suomen kylät ry:n maallemuuton asiantuntija Johanna Niilivuo.

Radio Novan Iltapäivä starttaa pettyneissä tunnelmissa - Suvi julistaa olevansa varsinainen floristi, mutta Eskolla on heittää tähän kovinkin eriävä mielipide. Kuulija kyseenalaistaa onko Esko ja Suvi oikeita henkilöitä auttamaan Jesseä kaverin puolesta kyselen -osiossa. Jessen ongelmana on hänen puolisonsa, joka on varannut hääpaikan, vaikka he eivät ole vielä edes kihloissa. Voisitko syödä samaa ruokaa 50 vuotta? Tätä Esko ja Suvi pohtivat tänään Iltapäivässä. Myös siilit ja avoautot puhuttavat studiossa. Kuuntele Radio Novan Iltapäivän parhaat TÄSTÄ.

Tässä erikoisjaksossa Juuso pekkinen ei etukäteen tiedä, ketä hän haastattelee – eikä myöskään sitä, mistä jaksossa keskustellaan. Ennen jakson äänitystä Juuso on kuitenkin saanut etukäteen pienen tehtävän. Jaksossa Juuso ja nimimerkki Kissa ajautuvat keskustelemaan melusta, ääniympäristöistä ja hiljaisuudesta. Ihminen voi koettaa teknologian avulla hallita sitä mitä kuulee, mutta olisiko tarkoituksenmukaisempaa pohtia miten omaan ääniympäristöönsä voi vaikuttaa? Sähköautot muuttavat ehkä kaupunkien keskustojen äänimaisemaa - minkälaisia ajatuksia polttomoottorin ääni tulevaisuudessa ehkä herättää? Hiljaisuus on ihmiselle terveellistä, mutta sen kokemiseen vaikuttaa myös tulkinta ja hiljaisuuden syy. Kuolinvuoteen äärellä hiljaisuus on totaalista. Juuso Pekkinen Freestyle on alunperin kesäsarja. Tämä kyseinen haastattelu jäi kesällä 2021 tekemättä, joten se äänitettiin myöhemmin syksyllä.

Pelle Miljoona, punk- ja rockmuusikko, kirjailija ja suuri persoona avaa elämänsä värikkäitä vaiheita pikkupojasta vanhuuden kynnykselle. Jakso on tuotettu yksinoikeudella Podmelle. Shownotes: 04:20 Pikkupojan kokonaisvaltainen kokemus ja karjalaisuus kuljettaa miehen joogan kautta punk-rockin idoliksi. Ei ihan tavallisin tie. 28:15 Tarina kertoo maailmanympärireissusta mm. Pakistaniin, Intiaan ja Japaniin. Jenkitkin ajetaan läpi. Läsnä on sama kodittomuuden tunne joka väritti myös Pellen lapsuutta. Eikä se ole vain huono tunne. 41:22 Vanheneminen , kuolema ja parisuhteet. Kolmas käännekohta käsittelee isoja asioita, menneisyyttä ja tulevaisuutta unohtamatta.

PELLE MILJOONA ACOUSTIC TRIO on lauantaina (09.10.) keikalla Kuopiossa, ravintola Ullan Groovyssa. Pitkän linjan artisti on uransa varrella on kokenut keikan jos toisenkin, mutta millaisia muistoja Pelle Miljoonalla on Pohjois-Savon keikkapaikoista? Mistä asioista Pelle ammentaa energiaa elämäänsä musiikin lisäksi? Entä milloin jo yli 40 albumia julkaisseelta Pelleltä on odotettavissa lisää uutta musiikkia levyllisen verran? Näistä ja muista aiheista keskusteltiin Savon lauantaissa, kun Pelle Miljoona oli haastattelussa. Haastattelijana: Sami Turunen

Keskusta väittää olevansa se kotimainen. Kokoomuksen sydän sijaitsee oikealla. Perussuomalaiset äänestävät Suomea takaisin. RKP on lähempänä kuin arvaatkaan. Minkä puolueen iskulause on se kaikkein tarttuvin? Kenen kuntavaalislogan iskee tajuntaan kuin miljoona volttia? Mikä on päivän politiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Skotlannin vaalit ja kalastuskiistan kärjistyminen. EU:n ja Britannian suhteet koetuksella. Toimittaja Pasi Myöhänen, Edinburgh ja Juha Jokela, ohjelmajohtaja, Ulkopoliittinen instituutti. Auttaisiko koronarokotepatenttien murtaminen saamaan rokotteet myös köyhiin maihin? Sirpa Rinta, Lääkepoliittinen johtaja, Lääketeollisuus ry, Tosi-tv ja sen eettisyys. Keskustelemassa viestinnän ja median tutkija Mikko Hautakangas, Helsingin yliopisto ja Ylen sisältöhankinnan päällikkö Tarmo Kivikallio. Koittaako vihdoin vetytaloden aika? Johtaja Antti Arasto Teknologian tutkimuskeskus VTT. Blogi. Erkka Mikkonen: Syrjäinen Kaukoidän kaupunki kertoo Venäjän kurjuudesta – Miljoona venäläistä asuu purkutuomion saaneissa kodeissa. Skotlannin vaalit ja kalastuskiistan kärjistyminen. EU:n ja Britannian suhteet koetuksella. Toimittaja Pasi Myöhänen, Edinburgh ja Juha Jokela, ohjelmajohtaja, Ulkopoliittinen instituutti. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Marja Ala-Kokko, Jukka Vanninen ja Jaana Kallio. Tuottajana Tarja Oinonen.

Samalla kun Kreml ruokkii lähipiiriään taloudellisesti tehottomilla suurhankkeilla korjauskelvottomien asuinrakennusten määrä jatkaa kasvamistaan. Neuvostoajoilta periytyvä asuntokanta on valtava ongelma Venäjällä, sanoo Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen blogissaan.

Miljoona suomalaista on pian saanut koronarokotteen. Korona koettelee Intiaa. Ainakin 3 ihmistä loukkaantui vakavasti kolarissa Suomussalmella. Maa järisi Etelä-Pohjanmaalla.

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Kauden kuudennessa jaksossa Roosa-Maria Säntin vieraaksi saapuu Kelan IT-palveluista ja yhteisistä palveluista vastaava johtaja Nina Nissilä. Jaksossa keskustellaan mm. asiakaskokemuksesta Kelan digipalveluissa, joissa asioidaan tunnistautuneena yli miljoona kertaa joka viikko. Nissilä kertoo myös, miten data auttaa tänä päivänä Kelan asiakkaita ja työntekijöitä, ja miten toimii Kelan oma innovaatioyksikkö KelaLab. Laita Tietoa tulevasta -podcast seurantaan Spotifyssä! Liity myös TietoEVRYn datasta ja sillä johtamisesta kiinnostuneiden #datainsiders-yhteisöön osoitteessa http://www.tietoatulevasta.fi. Tervetuloa mukaan!

Uuden albumin toukokuun lopulla julkaiseva Pelle Miljoona oli haastattelussa Katjalla Nostalgian Iltapäivässä 19.5. kertomassa kuulumisiaan.

Miljoona suomalaista tekee töitä kotonaan, mutta tehostuivatko työtavat? Mitä poikkeustila paljastaa kyvystämme johtaa omaa työtämme? Ellun Kanojen siivittäjä, valmentaja Anna Perho ja Aalto-yliopiston ohjelmajohtaja, ketterien menetelmien opettaja Laura Sivula pohtivat, mitä itseohjautuva työkulttuuri edellyttää. He kertovat myös, mitkä ovat yleisimmät tavat ymmärtää itseohjautuva työkulttuuri väärin, ja miksi kyse ei ole pelkästä omatoimisuudesta. Labra luo ajankohtaisia näkökulmia työelämän tulevaisuuteen ja yritysten kykyyn uudistua. Podcastia juontaa Marjaana Toiminen.

Profeettojen 22. jakso ottaa tyttösalibandyn käsittelyyn. Vieraina ovat asiantuntijat Tapio Hämeen-Anttila ja Mikko Nummelin. Profeettojen juontajina toimivat Jari Nissinen sekä Tommi Manninen, ja jaksot nauhoitetaan Gamesaverin tiloissa. Löydät jakson myös Itunesista, Acastista ja Spotifysta. Sisältö: 00.00- 07.03 - Jabba onnittelee itseään, sillä Jabbasta vihdoinkin tullut valmentaja, "valmis valmentaja" - FBA: uusi video aiheutti keskustelua profeettojen kesken. Miljoona euroa, mutta mitä sillä saadaan? 07.04- 1.21.47 - Tyttösalibandysta keskustelemassa Tapio Hämeen-Anttila ja Mikko Nummelin

Huippukokki Tomi Björk on skandaalin keskellä, mutta selvisi yhdellä lauseella kuiville. Kuningatar Elizabeth sulaa jouluna, ja Shirly kertoi myös, mikä on huonoin joululahja.

Viraaleja koiravideoita ja foliohattuja. Tämän jakson jälkeen vaihdat sähköpostisi salasanan.

Pilottijaksossa tapaamme konsultti Stinde Koistisen, joka kertoo miksi edustamansa liiketoiminta-bisnes-konsulttiyhtiö Flamingo on alallaan "Suomen johtava". Pääsemme myös kuuntelemaan 90-luvulle jämähtäneen  toimistotarviketukku Klemmarin kaksituntista maanantaipalaveria. Lisäksi kuulemme talous-bisnes-uutiset ja katsauksen alan uusimpiin tuuliin. Vierailevana tähtenä Pilipalist Groupin toimitusjohtaja Ville Tolvanen sekä radiotoimittajat Sari Ursin ja Juha Blomberg. Tervetuloa Pilipalisaatioon! Käsikirjoitus, ohjaus, äänisuunnittelu ja tuotanto: Aki Kiminki. Päärooleissa: Stinde Koistinen: Aki Kiminki, Seppo Tönttö: Janne Pullinen, Liisa Pörsä: Helena Valtonen. KATSO LISÄÄ: blogi, muut roolit yms https://www.pilipalisaatio.fi (https://www.pilipalisaatio.fi/) ...sekä Facebook, Instagram, Twitter ja YouTube: hakusana/hashtag "pilipalisaatio".

Tunneleista puhutaan vain matkustajatunneleina, mutta Peter Vesterbacka aikoo laittaa tunneliin myös nykyään kumipyörillä kulkevat pienpaketit. Kaiken lisäksi paketit liikkuisivat täysin automaattisesti. Lisäksi Vesterbacka visioi, että Suomen Lappiin saadaan miljoona kiinalaista turistia vuodessa.(Podcastin kieli: suomi)Tuotanto: Suomen Podcastmedia – Podcast Finland***In this Finnish podcast Peter Vesterbacka and his team explain the process of building a tunnel between Helsinki and Tallinna - and doing it with private funding and in record time.(Language: Finnish)Production: Suomen Podcastmedia – Podcast Finland

Tuoreinta Tuntematonta sotilasta katsotaan ja kiitellään meillä ja maailmalla. Mutta millainen mies on yli miljoona katsojaa teattereihin keränneen elokuvan ohjaaja? Haastattelussa selvitellään myös, mitä Aku itse ajattelee menestyksestä ja vieläkö häneltä löytyy tulevaisuuden haaveita. Ja mitä Akusta ajattelee ex-vaimo Laura Malmivaara? Kaikki selviää radioselfiessä Tuija Pehkosen vieraana.

Pönttölintujen kevätkonsertti. Toimittajina Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Minna Pyykkö.

Miljoona linnunpönttöä -kampanja päättyy viikonloppuna. Tunnelmissa mukana Juha Laaksonen ja Urpo Koponen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Lähetyksessä pohditaan kololintujen elämää ja linnunpönttöjen merkitystä. Pönttöjen rakennusmateriaalit, koot ja pöntöissä pesivät lajit tulevat tutuiksi. Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaa yli 3600 linnunpöntön huoltaja ja toimitusjohtaja Urpo Koponen, toimittajina Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Kaikki kotona -tiimi päätti kantaa kortensa kekoon Ylen pönttötalkoissa. Miljoona linnunpönttöä -kampanja luovutti askarteluumme valmiiksi sahatut runkotarpeet, nauloineen kaikkineen. Tavoitteenamme oli rakentaa sellainen linnunpönttö, että Huvila ja huussi -ohjelmakin olisi siitä kateellinen. Vasaran varressa pönttömestarina Juha Laaksonen sekä Sanna Pirkkalainen ja Paula Jokimies. Varhainen kevät virittää kysymyksen useampaan kertaan pesivistä linnuista. Laaksosen mukaan isot linnut eivät juurikaan pesi kahdesti. - Osa pikkulinnuista mm. talitiainen, sinitiainen ja haarapääsky pesivät useampaan kertaan. Ei voi yksiselitteisesti sanoa, että tietyt lajit pesivät kahdesti. Pesintöjen määrä riippuu naaraan kunnosta. Laaksonen letkauttaa, että koirashan on aina kunnossa. Emme ole toukokuun lopussa myöhässä rakennuspuuhassa, tuumaa mestari Laaksonen. Toiseen kertaan pesivät tintit ja vasta pesintäänsä aloittelevat kirjosiepotkin tarvitsevat kodin. Hän huomauttaa, että pönttö on pitkäikäinen sijoitus. Sen huoltotoimiin sitoudutaan noin kymmeneksi vuodeksi. Pönttö on aika turvallinen pesäpaikka linnulle. Luontaisia vihollisia ovat mm. kissa ja näätä, myös ilkeämieliset käpytikka yksilöt saattavat hakea poikaset pesän sisältä. Kaupungissa liian alas sijoitettu pönttö voi herättää ihmisen uteliaisuuden käydä tutkailemassa pönttöä. Sanna ehdottaa ratkaisuksi pöntön viereen kiinnitettävää lappua, jossa lukee "Älä näplää lähimmäisesi pönttöä". Pöntön teon lomassa keskusteltiin nikkaroinnin terapeuttisesta vaikutuksesta. Käsillä puuhastelun sanotaan auttavan stressiinkin. Onko Juha parempi ihminen rakentaessaan pönttöjä? - Kyllä käsillä tekeminen poikkeaa paljon mielen sopukoita rassaavasta työstä. Teen kesäisin erilaisia viritelmiä, esim. avolavoja ilman tarkkoja sääntöjä. Nikkarointi luo mukavaa balanssia työhön ja vapaa-aikaan. Mielenkiintoinen prosessi oli vaalean, uudenkarhean pöntön maisemointi mutaamalla se. Sanna valkoisissa vaatteissaan säästyi tältä puuhalta, kun Paula työhanskoineen tarttui tomerasti toimeen. Juha kaatoi pullosta vettä pöntön kylkiin ja sitten Paula pyöritteli kosteaa pönttöä maassa, hieroen multaa sen kylkiin. Hieno "design -pönttö" kiinnitettiin sähköjohdolla kiinni puuhun, johon Radio Suomen studiosta on suora näköyhteys. Nyt siis suoritamme vaativia pöntöntarkkailutehtäviä juontamisen ohella.

Luonto-Suomen teemaillassa puhutaan linnunpöntöistä ja niiden asukeista. Miljoona linnunpönttöä tempaus on huimassa vauhdissa ja lisää pönttöjä rakennettaan suurella innolla. Mitä linnunpönttöjä tehdessä ja asentaessa kannattaa ottaa huomioon? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaa Urpo Koponen, juontajina Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Kevätpörriäiset tulevat, oletko valmis? On taas se aika vuodesta kun pitää - on suorastaan pakko - pohdiskella kevään tuloa. Taas. Vastahan minäkin pari viikkoa sitten hoin että “Voi elämän kevät!”. Mutta sellainen tämä kevät on. Se hulluttaa ihmisen ihan täysin pohtimaan elämän jatkumoa ja osittain myös sen päättymistä. Pää pörisee keväästä kuin Panaman kaupunki. Havaintoja kirjataan ja niitä kerrotaan muille. Itse olen jo leskenlehdet, peipot ja kiurut nähnyt, sinivuokko, västäräkki ja pääskynen vielä puuttuvat. Ja hyvä niin. Koska vasta huhtikuun alku. Luonto herää kevääseen joka vuosi. Myös täällä Radio Suomessa. Ja suomalaiset heräävät samalla tavalla, joka kevät. Tänä keväänä heräämistä on vauhdittanut Juha Laaksosen kevätpörriäinen, nimittäin Miljoona linnunpönttöä -kampanja, joka on saanut luontosuomalaiset vauhkoontumaan täysin. Kuukaudessa on suomalaisissa pajoissa ja pönttöpiireissä nikkaroitu jo reilut puoli miljoonaa kotia kolopesijöitä varten. Pönttöpörriäisen purema on pahimmillaan johtanut jopa 200:n henkilökohtaisen pöntön rekisteröintiin. Itse olen tehnyt tähän saakka kaksi pönttöä. Löysin pari käytettyä Lundia -hyllyä ja parvekkeella annoin pistosahan laulaa ja porakoneen rallattaa pönttöilyn ilosanomaa. Tekemäni design -pöntot ovat vielä odottamassa ripustamistaan ja rekisteröintiä. Ajattelin tähdätä lähelle puolen miljoonan rajapyykkiä, mutta myöhästyin. Kevätpörriäinen, kuten kaikki ainakin eteläsuomalaiset tietävät, on myös koululaisten tekemä lehti, jonka sisällön lapset tekevät ihan itse. Sisältö on täynnä kaskuja ja tarinoita, osa sivuaa myös luontoa tyyliin: “Iiriksen mielestä maailman kovin nörtti on hämähäkki. No kun se roikkuu koko ajan verkossa.” ja toinen heti perään: “Pyry, Veikka, Kauri ja Sampo ovat porukalla keksineet, millä puulajilla on tunteet. Tietysti kaipuulla.” Ja tämän jälkimmäisen voisin kertoa uudelleen vaikkapa Metsäradiossa klo 20:n jälkeen. Kevät tuo tullessaan oikeat kevätpörriäiset. Ne pienemmät siivekkäät ystävämme, joille vähemmän rakennellaan keinotekoisia asumuksia. Vai onko kukaan kuullut hyttyspöntöistä? Mutta pitäisikö rakentaa? Miten olisi paritalo paarmoille, aravarahoitteinen ampiaisille, luhtitalo lutikoille ja baarihuone perhosille. Jaa mutta tuo viimeinen kuulostaa jotenkin tutulta. Ilmatila on vielä sen verran kolea, etteivät kaikki pörisevät, surisevat ja inisevät ole vielä liikkeellä, mutta sieltä ne taas tulevat - kevätpörriäiset. Ennemmin tai myöhemmin. Ja ilman keinotekoisten kotien rakentelua. Joidenkin mielestä valitettavasti, mutta ne isommat siivekkäät ystävämme ainakin ilahtuvat suuresti hyönteispopulaation räjähdysmäisestä kasvusta. Ainakin ne mustankirjavat paarmalinnut. Kevään ja sitten lopulta koittavan kesän aikana olisi muuten aika outoa viettää vaikkapa grilli-iltaa lämpimässä kesäillassa, jos niitä pörriäisiä ei olisi lainkaan. Paarman ensipuraisu polvitaipeesta on melkein yhtä ihanaa kuin se kuuluisa John Steinbeckin lanseeraama “Mikään ei voita oluen ensipuraisua.” -lausahdus. Mäkäräisten huitominen perhokalastuksen aikana on erinomainen selitys sotkeutuneelle heittosiimalle ja hyttysten ininä viileän mökkiaitan lakanoilla makoillessa saa aikaan ihan erilaisen tunnelman lemmenleikkeihin kuin kotimakuuhuoneen steriiliys. Ah sitä kutinan tuottamaa kutinaa.... Ja tähän loppuun vielä vitsi Kevätpörräisestä. Koska se on mun luonto. Hyttynen oli ensilennolla. Äiti kysyi: - Miten meni? Hyttynen vastasi: - Hyvin. Kaikki taputtivat.

Ensimmäisen linnunpönttöni tein Mikkelin Keskuskansakoulun puutyöluokassa joskus vuonna Nuijasota. Siihen aikaan tehtiin kottaraispönttöjä. Linnunpönttö oli yhtäkuin kottaraispönttö. Malli oli opettajan mukaan omasta päästä. Ja kyllä meitä poikia salaa nauratti tuo letkautus. Siihen aikaan ei muuten opettajille naurettu. Eikä silloin ollut mitään linnunpönttöoppaita, saati Birdlifen nettisivuja, joista olisi voinut tarkat, tieteellisiin faktoihin perustuvat senttimetrilukemat etsiä. Ja vaikka mitat olivat vähän sinnepäin ja takaisin, niin kyllä niihin pönttöihin useimmiten löytyi asukkaat. Joko silloin ennenvanhaan, kun koulua käytiin myös lauantaisin, linnut olivat tietämättömiä pönttöjen oikeasta mitoituksesta tai sitten ne eivät vaan välittäneet. Pönttö ku pönttö. Kolosta sisään ja asumaan. Eihän ne ihmisasumuksetkaan olleet samaa standardisoitua mallia kuin nykykodit ovat. Ennen oli ennen, nyt on nyt. Kävelin pari vuotta sitten Äkäslompolon maisemissa kollegani ja kaimani Juha Laaksosen kanssa pohdiskellen kampanjaa, jonka tavoitteena olisi saada suomalaisiin metsiin miljoona linnunpönttöä. Teoretisoimme ja konkretisoimme. Etsimme mallia, ei pöntölle vaan perusidealle. Sen tuumailuhetken jälkeen on Äkäslompolon taivaalla loistaneet lukuisat revontulet ja nyt keväällä 2016 kampanja on jo täydessä vauhdissa. Miljoonan linnunpöntön massasta on jo kasassa ensimmäinen kvartaali. Pönttöjä on rekisteröity nyt reilut 280 000 kpl. (tilanne ke 16.3.) Kukapa olisi uskonut suomalaisten hirmuisen innostuksen pönttöilyyn? Miksi ihmeessä sitten linnuille pitäisi tehdä pönttöjä? Eivätkö luontokappaleet enää pärjää ilman ihmisen apua. Kyllä ja ei, lienee tarpeeksi tarkka vastaus. Osa kolopesijöistä ei enää löydä sopivaa pesää, kiitos metsätalouden. Tikat ovat luonnon vastine meille tämänpäivän pönttötehtailijoille, mutta kas kun ne talousmetsät hakataan niin aikaisessa vaiheessa halki, poikki ja pinoon, ettei tikoille kelpaavia isoja puita ehdi enää kasvaa. Ja jos tikka ehtii kolon jyystää johonkin runkoon, niin kyllä se viimeistään seuraavissa hakkuissa kaadetaan eikä pesäkolon kierrätys pienempien asukkien käyttöön ehdi toteutua. Eli kun kerran ihminen on syypää luonnon pönttöjen puutteeseen, joutuu ihminen korvaamaan kolot itsetekemillään pöntöillä. Ja hyvä niin. Linnunpöntön teko ja puuhun ripustaminen on muuten erinomaisen hieno tapa perehdyttää jälkikasvua luonnon ihmeisiin. Ensin saa askarrella, vähän sahailla, porailla ja paukuttaa vasaralla ihan luvan kanssa. Sitten valmista pönttöä ihaillaan, sitä käännellään ja väännellään ja tokihan se myös ikuistetaan kännykällä ja postataan pönttöselfiekuva sosiaaliseen mediaan. Muttei ole pakko, jos ei taho. Seuraavaksi pöntölle etsitään sopiva paikka, mielellään sellainen, jossa pönttö on tarpeeksi rauhallisella paikalla. Usein pöntölle valitaan paikka, johon on myös ihmisellä näköhavaintomahdollisuus. Sillä mikäpä onkaan palkitsevampaa pöntönrakentajalle kuin lintupariskunnan asuntoesittelykäyntien ja sen jälkeisten pesimispuuhien seuraaminen. Valmistin viime keväänä velipojan ja siskonmiehen kanssa kasan pönttöjä erääseen pieneen Saimaan saareen. Pönttösulkeisten jälkeen mökkipihan pingispöydällä oli reilu puolenkymmentä pönttöä tiaisille ja siepoille, kolme telkkämallia ja yksi aika rujo prototyyppi puukiipijän pöntöstä. Heti seuraavana päivänä oli ensimmäinen kirjosieppopari tarkistamassa ripustamiamme uus'koteja ja niinhän siinä kävi että ns. paraatipaikan pönttö kelpasi rouvasiepolle ja pesäpuuhat alkoivat samantien. Mainittakoon, että paraatipaikka, tarkoitti meidän ihmisten näkökulmasta paraatipaikkaa. Suoraan verannan edustalla olevassa koivussa sijannut kirjosiepon koti ilahdutti mökkiläisiä koko alkukesän. Mutta nyt on aika väsätä kaupunkiresidenssini parvekkeella vanhoista Lundia -hyllyistä pari kottaraispönttöä ja kiikuttaa ne lähiseudun puihin. Lupaa en tarvitse, sillä Helsingin kaupunki on antanut siunauksensa kaupunkimetsien pöntötykselle. Ja vaikkei olisi antanutkaan, olisin pöntöt puihin ripustanut. Koska se on mun luonto.

Nightwish yhtyeen kosketinsoittaja, säveltäjä ja sanoittaja Tuomas Holopainen on ollut kiinnostunut luonnosta jo pienestä pojasta lähtien. Hän kertoo suhtautuvansa edelleen luontoon pohjattomalla mielenkiinnolla ja kunnioituksella. Nightwish on uusimmalla ambumillaan käsitellyt evoluutioteoriaa ja biologi Richard Dawkins on ollut Tuomas Holopaisen innoittajana levyn tekovaiheessa. Miten Holopainen löysi Dawkinsin ja miten evoluution ihmeellisyys avautui hänelle? Tuomas Holopainen on myös mukana Ylellä tällä viikolla käynnistyneessä kampanjassa "Miljoona linnunpönttöä". Ohjelmassa puhutaan siitä, miksi hän innostui mukaan kampanjaan. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Maaliskuun alussa käynnistynyt Miljoona linnunpönttöä –kampanjan tarkoituksena on nostaa Suomen oksistoon miljoona linnunpönttöä toukokuun 2017 loppuun mennessä. Pöntöt ovat erinomainen apu kolopesijöiden asuntopulaan. Nyt tarkistetaan vanhat pöntöt, rakennetaan uusia ja rekisteröidään ne vieläpä kartalle. Linnunpönttö on helppo ja toimiva tapa auttaa lintuja. Yle haastaa kaikki mukaan maailman suurimpiin pönttötalkoisiin! Ylen sivuilla yle.fi/miljoonaponttoa –sivulla on pönttörekisteröinti, eli kartta, jossa näkyy rekisteröityjen pönttöjen määrä kunnittain, pönttöjen rakennus- ja ripustusohjeet sekä paljon tietoa pönttöpesijöistä. Miljoona linnunpönttöä- lähetyksessä pohditaan kololintujen elämää ja linnunpönttöjen merkitystä. Pönttöjen rakennusmateriaalit, koot ja pöntöissä pesivät lajit tulevat tutuiksi. Radio Suomen studiossa on yli 2000 linnunpöntön huoltaja ja toimitusjohtaja Urpo Koponen. Toimittajina Juha Laaksonen ja Petri Rinne.

Vuosikymmenet vaihtuvat, Pelle Miljoonan suosio säilyy. Pelle on punkkari, rokkari, kirjailija, runoilija, ajattelija, maailmanmatkaaja - sanalla sanoen taiteilija. Pelle Miljoona on oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili, syntynyt 1955 Haminassa. Hän oli 1970- ja -80-luvuilla suomalaisen punk-liikkeen pioneereja. Pelle Miljoona on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua ja hänellä on useita eri yhtyekokoonpanoja, joista tunnetuin lienee Pelle Miljoona OY. Siinä ovat mukana muun muassa Andy McCoy ja Tumppi Varonen. Pellen tuotannon tunnetuimpia kappaleita ovat "Moottoritie on kuuma", "Tahdon rakastella sinua", "Väkivalta ja päihdeongelma", "Pelko ja viha" ja "Juokse villi lapsi". Pelle Miljoona on myös kirjoittanut kymmenen romaania, omaelämäkerran ja kaksi runokirjaa. Pelle Miljoonan 60-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistiin teos Eetos goes Paatos, joka sisältää laululyriikkaa, 60 runoa ja laulua, taiteilijan lähes neljäkymmentä vuotta kestäneen uran varrelta. Kirjan on toimittanut Pelle Miljoonan elämäntoveri Teija Varis. Hän kuunteli kaikki Pellen levyttämät yli 300 kappaletta ja poimi niistä koskettavia sanoituksia. Pelle Miljoona sai heinäkuussa 2015 Juha Vainio -sanoituspalkinnon. Soili Huokunan seurassa tavataan joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan.

Kaikkihan me tiedämme, mikä teos alkaa sanoilla: ”Niin kuin hyvin tiedetään, on Jumala kaikkivaltias, kaikki tietävä ja kaukaa viisas” ja päättyy sanoihin ”aika velikultia”. Se on luonnollisesti Väinö Linnan Tuntematon sotilas. Mutta mikä maineikas teos alkaa sanoilla: ”Kun levitämme silmäiltäväksi maatamme esittävän kartan, viriää mielikuva huppupäisestä naishahmosta, joka seisoo leninkinsä helmoihin ulottuvassa Itämeren lahden vedessä.” Tehtävän helpotukseksi kerrottakoon saman teoksen loppulause: ”Äidin puhe katkeaa selvään nyyhkään ja se helpottaa oloani.” Jos tunnistitte Kalle Päätalon Iijoki-sarjan alun ja lopun, onneksi olkoon! Sarjan ensimmäinen osa Huonemiehen poika ilmestyi vuonna 1971 ja viimeisenä osana pidetään joko vuoden 1995 kirjaa Hyvästi, Iijoki – jonka loppulause äsken kuultiin – tai kolme vuotta myöhemmin ilmestynyttä Pölhökanto Iijoen törmässä. Teos käsittää siis laskutavasta riippuen 25 tai 26 järkälemäistä opusta. Pisimmillään teos käsittää 16 993 sivua. Nykyihmisen on hankala kuvitella jo pelkästään Päätalon tuotannon volyymin merkitystä suomalaiselle kirja- ja kustannusalalle. Neljännesvuosisadan ajan joka vuosi ilmestyi kirja, jota myytiin lähes 100 000 kappaletta. Sarjaa kokonaisuudessaan on myyty 2,5 miljoonaa kappaletta. Mittakaavan vuoksi mainittakoon, että vuoden 2001 tilastojen mukaan vuonna 1954 ilmestynyttä Tuntematonta sotilasta oli myyty hiukan yli 700 000 kappaletta ja myydyintä suomalaista kirjaa, Seitsemää veljestä, noin 1,5 miljoonaa. Mutta millaista oli Kalle Päätalon kieli? Mitä Päätalo teki murteella? Mitä ovat uksiminen, masominen, läyryäminen ja pinhuusi? Ritva Ylönen on väitellyt Päätalosta tohtoriksi, kysytään häneltä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tuula Viitaniemi.

Miljoona suomalaista säästää sijoitusrahastoihin. Mitä he saavat vastineeksi rahastoyhtiöille maksamilleen palkkioille? Antaako aktiivinen ja yleensä kalliimmin hinnoiteltu sijoituspolitiikka paremman tuoton? Vai kannattaisiko minimoida kulut ja tyytyä markkinoiden keskimääräiseen tuottoon eli panna rahat indeksirahastoon? Rahastosijoittamisen peruskysymysten äärellä markkinajohtaja Nordean rahastojen salkunhoidosta vastaava johtaja Vesa Ollikainen, indeksitalo Seligson & Co:n toimitusjohtaja Ari Kaaro ja rahastoluokittaja Morningstarin Suomen-analyytikko Matias Möttölä.

Miljoona yli 65-vuotiasta - uhka vai mahdollisuus? Uusiutuvan energian sovellukset vaativat osaamista. Elämäntavat osaksi masennuksen hoitoa. Parempi päivä: Pitäisikö liikkumattomuudesta huolestua?