Podcasts about balkanin

Send us a textEpisode 508 "The Penguin" Actor: Louis Cancelmi One of my favorite actors working today. He was terrific in #ThePenguin #KillersOfTheFlowerMoon and #TheIrishman not to mention #Billions and so much more. He is very much like John Carroll Lynch, low key, usually fuels and steals the show or the projects he's in. Terrific talent. Old school look.Louis Cancelmi.You can currently find Louis in "The Penguin" as Rex Calabrese. He has an amazing filmography highlighted by Killers of the Flower Moon and The Irishman. Louis and I cover serious ground about life, acting, his roles and more. Louis also played undercover agent Mike D'Angelo on "Boardwalk Empire" (HBO, 2010-14), Louis also enjoyed recurring roles on "Blue Bloods" (CBS, 2010-), "Billions" (Showtime, 2016-) and "The Looming Tower" (Hulu, 2018-). Born in Anchorage, AK, Cancelmi studied Theater at Yale College before making his screen debut in dark workplace comedy "New Guy" (2003). He went on to play Balkanin in pre-WW1 drama "Si Laraby" (2003) and guest on "Third Watch" (NBC, 1999-2005) but initially focused on the stage, performing in productions of "Death of a Salesman," "A View from the Bridge" and "Love Lies Bleeding." But he eventually returned to the film world when he appeared alongside actress sister Annie Parisse in indie "First Person Singular" (2009). Roles in family dramedy "Gabi on the Roof in July" (2010), romantic comedy "The Ride of Tom and Valkyrie" (2011), love triangle tale "Green" (2011) and LGBT movie "Gayby" (2012) then followed, as did a brief spot in "The Amazing Spider-Man 2" (2014). Cancelmi then appeared alongside his real-life wife Katherine Waterston and father-in-law Sam Waterston as a theatre director struggling with impending fatherhood in "Please Be Normal" (2014), and then again in his brother-in-law Graham's short film "And It Was Good" (2015). Cancelmi's profile grew considerably when he was cast as undercover agent Mike D'Angelo in Emmy-winning crime drama "Boardwalk Empire" (HBO, 2010-14). A year later he enjoyed a three-episode stint as serial killer Thomas Wilder on police procedural "Blue Bloods" (CBS, 2010-), played a thieving zoo worker on "Elementary" (CBS, 2012-) and added indie movies "Funny Bunny" (2015) and "Manhattan Romance" (2015) to his filmography. After showing up in Doug Liman's virtual reality drama "Invisible" (2016), Cancelmi played violent criminal Jimmy in NYC drama "Tramps" (2016), eco-criminal Owen in "The Blacklist" (NBC, 2013-) and successful trader Victor Mateo in three episodes of "Billions" (Showtime, 2016-). Cancelmi then landed supporting roles in art world satire "Fits and Starts" (2017) and comedy thriller "Green Olds" (2018), shared the screen with Robert De Niro and Al Pacino in hitman biopic "The Irishman" (2018). Welcome, Louis Cancelmi www.mmcpodcast.com https://linktr.ee/mondaymorningcritic #thepenguin  #killersoftheflowermoon  #billions  #theirishman

Onko Balkan päässyt vieläkään jaloilleen Jugoslavian hajoamissotien jälkeen? Maailman huomio on viime vuosina kiinnittynyt muualle ja Balkan on vähän kuin unohtunut junnaamaan paikalleen. Alueella kytee edelleen kansanryhmien välisiä jännitteitä. Korruptio ja köyhyys ovat suuria ongelmia. Monet Länsi-Balkanin maat ovat pyrkineet tuloksetta EU:hun vuosikausien ajan ja pettyneet. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman viidennessä 60-vuotisjuhlavuoden erikoisjaksossa puhutaan Balkanista. Ohjelman juontaa Teemu Juhola. Vieraina ovat ulkomaantoimittajat Minna Pye ja Tom Kankkonen. Äänitarkkailijoina ovat Katja Kostiainen ja Matias Puumala. Arkistotoimittajana on Sini Peura. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Mikä on muisti?  Vastauksia on monenlaisia, kysymyksiä vielä enemmän.  Uudessa soolojaksossa ihmettelen muistin neuropsykologiaa, muistamisen prosessin käsittämättömyyttä, kollektiivista muistia ja esimerkiksi sitä, miksi eri kansat muistavat asioita niin kovin erilaisilla tavoilla. Tämähän johtaa jatkuvasti konflikteihin.  Kaikilla on intuitiivinen tieto siitä, mitä muisti tai muistaminen tarkoittaa, mutta asia ei lopulta olekaan niin yksinkertainen. Muistammeko ikinä tapahtumaa itseään, vai rakentuvatko muistomme toistensa päälle niin, että lopulta muistamme sen, miten muistimme viimeksi sen, kun muistimme aikaisemman muistomme aikaisemmasta muistosta, ja niin edelleen? Onko muisti prosessi vai joku fyysinen, staattinen asia jossain? Voiko muiston objektiivisuutta mitata? Mikä pitää ihmisen samana, kun hänen muistinsa alkaa mennä? Voivatko toisten ihmisten yhteiset muistot dementikosta pitää hänet samana ihmisenä, vaikka hänen kokemus omasta identiteetistään häviäisi, hänen omat muistonsa?  Jaksossa höpisen muun muassa seuraavista aiheista.  - Miten kansallinen ja kulttuurinen identiteetti muodostuu yhteisten muistojen kautta, ja miksi tämä aiheuttaa konflikteja. Esimerkkinä Ukraina / Neuvostoliitto ja Balkanin valtiot.  - Kahnemanin "muistava minä" ja "nykyinen minä", ja miten nämä liittyvät turismiin.  - Onko kaikilla ihmisillä jonkinlainen yhteinen muisti?  - Mitä tapahtuisi, jos olisit yhteisössäsi ainoa ihminen, joka muistaa menneisyydestä mitään?  - Mikseivät kaikki muista kaikkea?  - Pitääkö muisti yksilön kokemuksen omasta identiteetistään kasassa, kun kaikki muuttuu? Onko se ainoa suhteellisen pysyvä asia? Entä kun muistikin heikkenee olemattomaksi?- Onko nykyhetkeä edes olemassa, vai muodostuuko kaikki kokemuksemme jonkinlaisesta muistin ja muistojen sekamelskasta?Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Ajankohtaisen podcast-jakson aiheena on Ukrainan sodan aiheuttamat vaikutukset EU:n laajentumispolitiikkaan. Jakson vieraana on EU:n laajentumispolitiikkaan perehtynyt Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen. Jaksossa keskustellaan muun muassa siitä, miksi EU:n laajentumispolitiikka on juuri nyt muutoksessa pitkän hiljaiselon jälkeen, miten laajentumispolitiikkaa on uudistettu edellisen laajentumiskierroksen jälkeen, miten yhdistetään integraation syventämisen ja laajentamisen tavoitteita sekä miten EU:n laajentumisella voidaan edistää Länsi-Balkanin rauhaa ja vakautta. Jakson juontaa Pihla Hankamäki.

Martti Ahtisaari oli mukana ratkaisemassa merkittäviä rauhanneuvotteluja. Hän tavoitteli myös rauhaa Palestiinan ja Israelin välille. VTT Alpo Rusi muistelee Ahtisaaren saavutuksia ja ristiriitoja sekä mahdollista ratkaisua Lähi-Itään. Kaupallinen yhteistyö, Tradeka. Ei pelkkää puhetta -podcast: ttps://open.spotify.com/show/7JEwkpgu03MFbkas6wS7pX?si=0b54c545349d406bTradekan verkkosivut: https://www.tradeka.fi/Tradekan vastuullisuusraportti 2022: https://www.tradeka.fi/sites/default/files/2023-03/230314-Tradeka-Vastuullisuusraportti-2022.pdf 00:00 VTT Alpo Rusi. Ahtisaaren mysteeriksi jäänyt lause Uusi neuvotteluvalta-kirjasta Lähi-Idän rauhasta Israelin ja Palestiinan välillä 00:56 Kaupallinen tiedote – Sami Miettinen, Mika Leskinen ja Jari Pussinen Tradekan Ei pelkkää Puhetta podcastissa. Suomen toinen paternoster. Kim Väisänen ja Sonja Finer 01:55 Alpo Rusin pääasiallinen työskentelykausi Presidentti Martti Ahtisaaren kanssa alkaa EU:n ja etujen analyysillä 1991 03:30 Pyyntö avustaa Ahtisaarta presidentinvaalikampanjassa 04:15 Erkki Tuomioja ristii Rusin ”Ahtisaaren Kissingeriksi”. Paluu Suomeen ja työskentely Ahtisaaren ulkomaanmatkoilla 07:20 Kalevi Sorsa vs Martti Ahtisaari. Ahtisaaren muutos hylätyn toisen presidenttikauden lähestyessä10:40 Mauno Koiviston vaikutus Venäjä-suhteisiin. Venäjän Idea-kirja 14:22 Martti Ahtisaari uskoi oikeusvaltioperiaatteen voimaan kirjahaastattelussa. Poliisi ja oikeislaitos 16:00 Ahtisaari-Nevala-Halonen. Alpo Rusin oikeudenkäynti ja sen voitto ei korjannut vääryyttä 20:00 Presidenttiehdokas Olli Rehn suoraselkäisenä puolustamassa Rusia lähes yksin 21:40 Tarja Halosen nousu Martti Ahtisaaren sijaan presidenttiehdokkaaksi venäjänsuhteiden varjolla. Venäjän nuotitus 23:50 Ahtisaaren ja Boris Yeltsinin suhde, Balkanin neuvottelut ja Kosovo. Viktor Tšernomyrdin ja NATO. Pertti Torstila 25:46 Johtiko Kansanliiton mandaatin onnistunut neuvottelu Namibiassa Ahtisaaren tavoitteeseen neuvotella rauha Lähi-Itään? ”Ahtisaaren mysteeri” 30:20 YK:lla oli ennen valtaa ja voimaa. Maailmanpolitiikan voimatasapaino Kosovossa ja nykyään. NATO ja Venäjä taas kerran 32:27 Ahtisaari Pohjois-Irlannissa. Tony Blair (Sanna Marinin uusi yhtiökumppani). Onnistuminen antaa toivoa Gazaan. Strategiset vs idealistiset konfliktit. Venäjä-Ukraina 33:36 Ottomaaneista brittiläiseen mandaattiin ja Israelin syntyyn YK:n päätöslauselman pohjalta. Arabimaiden 1948 sota 35:10 Kahden valtion malli 38:00 Oslon prosessin epäonnistuminen. Jasser Arafat 39:05 ”From the river to the sea”. Toinen intifada, kansannousu. Terrorin nousu. Hamas voittaa Fatahin vaaleissa. Gaza irtoaa omaksi alueekseen. 2010 ja 2014 sodat 41:20 Oikeistolaiset voimat valtaan Israelissa. Venäjä, Iran. Saudi-Arabia. Arabimaat alkavat hyväksyä Israelin olemassaolon oikeutuksen – Hamas aloittaa brutaalin terrorismimurhan Israelia kohtaan 44:07 Jihadististen voimien nousu ja uhka. 57:00 Loppupeli Israel-Gaza-Länsiranta lähtee Hamasin tuhoamisesta ja arabimaiden vastuunotosta 58:54 Ahtisaaren Aceh-Indoneesian autonomia voisi olla ratkaisu Palestiinan alueille 01:00:01 Israel on demokratia, ehkä jopa eurooppalainen valtio 01:02:23 Lähi-Idän konflikti ei ole uskontojen välinen 01:03:36 Alpo Rusi muistelee Martti Ahtisaaren kanssa viettämiään hyviä hetkiä 01:06:34 Alpo Rusi #neuvottelija Sisäpiiri – Suomen koneisto lähti hakemaan syytettä valtiopetoksesta ja hävisi

Hitlerin toisen maailmansodan aikainen luomus Ante Pavelic muistetaan myös nimellä ”Balkanin teurastaja”. Pavelic oli fasisti ja hänen toimeenpanemansa murhat Kroatiassa olivat niin barbaarisia, että jopa kansanmurhia tehneet natsitkin pitivät niitä pöyristyttävinä, elleivät jopa järkyttävinä.  Saksalaiset Kroatiaan sijoitetut Wehrmachtin upseeritkin valittivat toistuvasti, että Pavelicin toimeenpanemat puhdistukset toteutettiin holtittomasti. Saksan ja Italian miehitettyä Jugoslavian vuonna 1941 Hitler nimitti kyvykkään miehen Ante Pavelicin luomaan itsenäisen Kroatian valtion. Pavelic kiitti ja osoitti luottamusta puhdistamalla maan kaikista ei-kroatialaisista. Esimerkiksi vuonna 1941 Glinan kylässä sadat serbit määrättiin kirkkoon käännytystilaisuuteen, ja kun he olivat sisällä rakennuksessa, ovet suljettiin ja kirkko sytytettiin tuleen. Yksikään ei selvinnyt.  Diktaattori Ante Pavelicin valtakaudella vuosina 1941-1945 juutalaisiin, romaneihin ja ortodoksisiin serbeihin kohdistamalla silmittömällä vainolla teurastettiin arviolta noin 700 000 viatonta ihmistä.  Asiantuntijana kirjailija ja filosofi Leif Sundström. Toimittajana Raimo Tyykiluoto, tuottajana Sami Hahtala / Yle.

Tässä uutiskatsauksessa kahdessa uutisessa sukelletaan itä-Euroopan ja Balkanin ajankohtaisiin asioihin. Käsittelyssä on uutinen liittyen Puolan aborttilainsäädäntöön ja siihen liittyvään kuolemantapaukseen sekä uutinen Bosnia-Hertsegovinan kiristyneestä poliittisesta tilanteesta. Lopuksi kerron Moskovan metrossa tapahtuneesta tapahtumaketjusta, joka johti kahden ihmisen kuolemaan, toisen itsemurhan kautta. UUTISKATSAUKSEN UUTISET: Aittokoski, Heikki. HS, 22.10.2021. Järjestö: Ainakin 34 000 puolalais­naista on lain­muutoksen jälkeen hankkinut abortin laittomasti tai ulkomailta: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008352177.html Huusko, Jukka. HS, 7.11.2021. Bosnia ja Hertsegovinaa uhkaa repeytyminen, länsivallat vaikuttavat tilanteen suhteen voimattomilta: ”Tämä voi johtaa uuteen sotaan”: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008387396.html Huusko, Jukka. HS, 7.11.2021. Raskaana olleen naisen kuolema sytytti Puolassa suuria mielenosoituksia, joissa vastustettiin tiukentuneita aborttilakeja: ”Nykyinen lainsäädäntö tappaa naisia”: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008387755.html Jurev, Stanislav. MK, 14.11.2021. Самоубийца, которого пытался спасти погибший в метро, оказался его братом: https://www.mk.ru/incident/2021/11/14/samoubiyca-kotorogo-pytalsya-spasti-pogibshiy-v-metro-okazalsya-ego-bratom.html Korelina, Olga. Meduza, 14.11.2021. В Москве два пассажира метро упали на рельсы перед поездом. Один погиб, второй выжил — а вскоре покончил с собой СМИ сообщили, что погибшие были братьями: https://meduza.io/feature/2021/11/14/v-moskve-dva-passazhira-metro-upali-na-relsy-pered-poezdom-odin-pogib-vtoroy-vyzhil-a-vskore-pokonchil-s-soboy Romsi, Vilma. YLE, 7.11.2021. Lääkärit kieltäytyivät tekemästä aborttia, nainen kuoli – Puolassa vastustettiin jälleen tiukkaa aborttilakia: "Myös hänen sydämensä sykki": https://yle.fi/uutiset/3-12177965

Bosnia-Hertzegovinan monikansallisessa valtiossa ilmapiiri on kiristynyt. Serbijohtaja Milorad Dodik lietsoo suunnitelmia serbien autonomiasta. Voiko Balkanin ruutitynnyri räjähtää jälleen ja miksi alueen on niin vaikea irrottautua vaikeasta menneisyydestään? Politiikkaradion studiossa ovat Helsingin yliopiston tutkija Dragana Cvetanovic ja suurlähettiläs Kalle Kankaanpää. Toimittajana on Marjo Näkki.

Länsi-Balkan erikoistuotantokauden erikoishieno erikoishuipennus, jossa suurvaltapolitiikkaa ja Länsi-Balkanin asemaa niiden temmellyskenttänä ruotivat EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan tutkija Tyyne Karjalainen Ulkopoliittisesta instituutista, Länsi-Balkanilla rauhanturvaajana toiminut Henry Helakorpi ja Eurooppalaisen Suomen Länsi-Balkan -hankkeesta vastannut hankeasiantuntija Totti Sivonen. Jakson juontaa Aku Aarva.

Länsi-Balkan erikoistuotantokauden erikoishieno erikoishuipennus, jossa suurvaltapolitiikkaa ja Länsi-Balkanin asemaa niiden temmellyskenttänä ruotivat EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan tutkija Tyyne Karjalainen Ulkopoliittisesta instituutista, Länsi-Balkanilla rauhanturvaajana toiminut Henry Helakorpi ja Eurooppalaisen Suomen Länsi-Balkan -hankkeesta vastannut hankeasiantuntija Totti Sivonen. Jakson juontaa Aku Aarva.

Talous, korruptio ja Länsi-Balkan - kulkevatko ne käsi kädessä vai onko totuus tarua ihmeellisempää? Tänään vieraina ovat Helsingin yliopistossa eteläslaavilaisia kieliä sekä kulttuureja opiskeleva Elli Luukkainen ja Otto Tiikasalo, joka kirjoitti pro gradunsa Länsi-Balkanin talouskasvun sekä korruption välisestä suhteesta. Jakson juontaa Aku Aarva.

Talous, korruptio ja Länsi-Balkan - kulkevatko ne käsi kädessä vai onko totuus tarua ihmeellisempää? Tänään vieraina ovat Helsingin yliopistossa eteläslaavilaisia kieliä sekä kulttuureja opiskeleva Elli Luukkainen ja Otto Tiikasalo, joka kirjoitti pro gradunsa Länsi-Balkanin talouskasvun sekä korruption välisestä suhteesta. Jakson juontaa Aku Aarva.

Länsi-Balkanin maat ovat monella tapaa mielenkiintoisia Euroopan unionista tarkasteltuna. Kielet, kulttuurit, nähtävyydet ja rikas historia houkuttelevat turisteja, mutta alue on noussut puheisiin myös politiikan saralla. Länsi-Balkanin maista Kroatia liittyi Euroopan unioniin vuonna 2013, ja Montenegro sekä Serbia ovat käyneet jäsenyysneuvotteluja jo useampia vuosia. Tämän lisäksi Euroopan unionin neuvosto päätti viime vuoden maaliskuussa avata EU-jäsenyysneuvottelut Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa. Unionin mahdollisia ehdokasmaita ovat Bosnia ja Hertsegovina sekä Kosovo. Länsi-Balkan onkin Euroopan union ulkosuhde- ja laajentumispolitiikan pääpainoalueita, mutta aluetta tunnetaan kovin huonosti – Euroopassa ja Suomessa. Toisessa Länsi-Balkania käsittelevässä jaksossa puhutaan alueen järjestäytyneestä rikollisuudesta. Vieraina kaksiosaisen jakson ensimmäisessä osassa on Europolin vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntakeskuksen johtaja Jari Liukku. Juontaja toimii Aku Aarva.

Länsi-Balkanin maat ovat monella tapaa mielenkiintoisia Euroopan unionista tarkasteltuna. Kielet, kulttuurit, nähtävyydet ja rikas historia houkuttelevat turisteja, mutta alue on noussut puheisiin myös politiikan saralla. Länsi-Balkanin maista Kroatia liittyi Euroopan unioniin vuonna 2013, ja Montenegro sekä Serbia ovat käyneet jäsenyysneuvotteluja jo useampia vuosia. Tämän lisäksi Euroopan unionin neuvosto päätti viime vuoden maaliskuussa avata EU-jäsenyysneuvottelut Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa. Unionin mahdollisia ehdokasmaita ovat Bosnia ja Hertsegovina sekä Kosovo. Länsi-Balkan onkin Euroopan union ulkosuhde- ja laajentumispolitiikan pääpainoalueita, mutta aluetta tunnetaan kovin huonosti – Euroopassa ja Suomessa. Toisessa Länsi-Balkania käsittelevässä jaksossa puhutaan alueen järjestäytyneestä rikollisuudesta. Vieraana kaksiosaisen jakson toisessa osassa on Länsi-Balkanin järjestäytyneen rikollisuuden tutkija Olga Kantokoski Helsingin yliopistosta. Juontaja toimii Aku Aarva.

Länsi-Balkanin maat ovat monella tapaa mielenkiintoisia Euroopan unionista tarkasteltuna. Kielet, kulttuurit, nähtävyydet ja rikas historia houkuttelevat turisteja, mutta alue on noussut puheisiin myös politiikan saralla. Länsi-Balkanin maista Kroatia liittyi Euroopan unioniin vuonna 2013, ja Montenegro sekä Serbia ovat käyneet jäsenyysneuvotteluja jo useampia vuosia. Tämän lisäksi Euroopan unionin neuvosto päätti viime vuoden maaliskuussa avata EU-jäsenyysneuvottelut Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa. Unionin mahdollisia ehdokasmaita ovat Bosnia ja Hertsegovina sekä Kosovo. Länsi-Balkan onkin Euroopan union ulkosuhde- ja laajentumispolitiikan pääpainoalueita, mutta aluetta tunnetaan kovin huonosti – Euroopassa ja Suomessa. Toisessa Länsi-Balkania käsittelevässä jaksossa puhutaan alueen järjestäytyneestä rikollisuudesta. Vieraana kaksiosaisen jakson ensimmäisessä osassa on Europolin vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntakeskuksen johtaja Jari Liukku. Juontaja toimii Aku Aarva.

Länsi-Balkanin maat ovat monella tapaa mielenkiintoisia Euroopan unionista tarkasteltuna. Kielet, kulttuurit, nähtävyydet ja rikas historia houkuttelevat turisteja, mutta alue on noussut puheisiin myös politiikan saralla. Länsi-Balkanin maista Kroatia liittyi Euroopan unioniin vuonna 2013, ja Montenegro sekä Serbia ovat käyneet jäsenyysneuvotteluja jo useampia vuosia. Tämän lisäksi Euroopan unionin neuvosto päätti viime vuoden maaliskuussa avata EU-jäsenyysneuvottelut Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa. Unionin mahdollisia ehdokasmaita ovat Bosnia ja Hertsegovina sekä Kosovo. Länsi-Balkan onkin Euroopan union ulkosuhde- ja laajentumispolitiikan pääpainoalueita, mutta aluetta tunnetaan kovin huonosti – Euroopassa ja Suomessa. Toisessa Länsi-Balkania käsittelevässä jaksossa puhutaan alueen järjestäytyneestä rikollisuudesta. Vieraana kaksiosaisen jakson toisessa osassa on Länsi-Balkanin järjestäytyneen rikollisuuden tutkija Olga Kantokoski Helsingin yliopistosta. Juontaja toimii Aku Aarva.

Länsi-Balkanin maat ovat monella tapaa mielenkiintoisia Euroopan unionista tarkasteltuna. Kielet, kulttuurit, nähtävyydet ja rikas historia houkuttelevat turisteja, mutta alue on noussut puheisiin myös politiikan saralla. Länsi-Balkanin maista Kroatia liittyi Euroopan unioniin vuonna 2013, ja Montenegro sekä Serbia ovat käyneet jäsenyysneuvotteluja jo useampia vuosia. Tämän lisäksi Euroopan unionin neuvosto päätti viime vuoden maaliskuussa avata EU-jäsenyysneuvottelut Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa. Unionin mahdollisia ehdokasmaita ovat Bosnia ja Hertsegovina sekä Kosovo. Länsi-Balkan onkin Euroopan union ulkosuhde- ja laajentumispolitiikan pääpainoalueita, mutta aluetta tunnetaan kovin huonosti – Euroopassa ja Suomessa. Ensimmäisessä Länsi-Balkania käsittelevässä jaksossa puhutaan Jugoslavian hajoamissotien vaikutuksista alueen poliittiseen kehitykseen. Lisäksi keskustellaan siitä, mitenn hajoamissodat ja niiden jälkipyykki muuttivat ajatuksiamme rauhanturvaamisen perusfundamenteista. Aiheita valottavat rauhanturvaajana alueella toiminut Henry Helakorpi ja entinen sotakirjeenvaihtaja Rauli Virtanen. Jakson juontaa Aku Aarva. Tuotannosta vastasi Krash Oy.

Länsi-Balkanin maat ovat monella tapaa mielenkiintoisia Euroopan unionista tarkasteltuna. Kielet, kulttuurit, nähtävyydet ja rikas historia houkuttelevat turisteja, mutta alue on noussut puheisiin myös politiikan saralla. Länsi-Balkanin maista Kroatia liittyi Euroopan unioniin vuonna 2013, ja Montenegro sekä Serbia ovat käyneet jäsenyysneuvotteluja jo useampia vuosia. Tämän lisäksi Euroopan unionin neuvosto päätti viime vuoden maaliskuussa avata EU-jäsenyysneuvottelut Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa. Unionin mahdollisia ehdokasmaita ovat Bosnia ja Hertsegovina sekä Kosovo. Länsi-Balkan onkin Euroopan union ulkosuhde- ja laajentumispolitiikan pääpainoalueita, mutta aluetta tunnetaan kovin huonosti – Euroopassa ja Suomessa. Ensimmäisessä Länsi-Balkania käsittelevässä jaksossa puhutaan Jugoslavian hajoamissotien vaikutuksista alueen poliittiseen kehitykseen. Lisäksi keskustellaan siitä, mitenn hajoamissodat ja niiden jälkipyykki muuttivat ajatuksiamme rauhanturvaamisen perusfundamenteista. Aiheita valottavat rauhanturvaajana alueella toiminut Henry Helakorpi ja entinen sotakirjeenvaihtaja Rauli Virtanen. Jakson juontaa Aku Aarva. Tuotannosta vastasi Krash Oy.

Anna-Liisa Liljefors on ollut mukana Euroopan romaniyhteisöjen avustustyössä Balkanin eri alueilla kuten Bosniassa ja Kosovossa. Tällä hetkellä hän työskentelee Fida International ry:n  varainhankinnan suunnittelijana. Toivon kipinä -kampanja on Fida:n joka syksyinen kampanja Itä-Euroopan romanien hyväksi. Tämän vuoden kohderyhmänä ovat Ukrainan romaninaiset. Romanit asuvat Karpaateilla omissa kylissään ja elävät eristäytyneinä muusta yhteiskunnasta. Romaniyhteisöön kuuluu usein tuhansia perheitä. Heikoimmassa asemassa ovat tytöt ja naiset. Toivon kipinä -kampanja kertoo Ukrainan romaninaisten tarinoita valokuvien ja haastattelujen avulla. Heidän muotokuvistaan on tehty myös valokuvanäyttely. Toimittajana on Miriam Schwartz.

Tiedätkö miten suoritetaan norjalainen hit'n'run? Entä mikä on magnus-efekti? Nämä ja paljon muuta voit oppia tiedepodcastimme uusimmasta top-4-jaksosta, jossa listataan neljä huonointa matkakohdetta. Mukana on myös vieras, sillä Hyytisen Antti liittyy jälleen seuraamme purkamaan elämän kipupisteitä!Ultimaattinen armeijanimi. Vitsillä sisään. Käteviä ratkaisuja frisbeen heittämiseen pimeässä. Tykkääkö jengi pidemmistä jaksoista? Balkanin buumi ja Ruotsi. Ylikiimingin kirjastokortti. Täysin rutinoitunut risteilyisäntä. Hirvaskankaan ABC. Laiva kulkemisvälineenä. Lassin abiristeily. Jeremy. Terveiset Kimille. Magnus-efekti vs. Doppler-ilmiö. Kasteluletkujalat. Nakkimukit lämpiämään. Hossia ja hoosianna. Löysät norsuhousut. Viisi minuuttia sosialismia ja jeesusta.Jakso on nauhoitettu 17.10.2019.Lähetä meille palautetta, kannustusta ja kenties asioita, joista sinä olet pihalla! Meidät löytää sosiaalisen median palveluista @ihanpihallapodcast sekä sähköpostilla ihanpihallapodcast@gmail.com.

Romania toimii keväällä 2019 ensimmäistä kertaa EU-neuvoston puheenjohtajana. Puheenjohtajuutta varjostavat presidentin ja hallituksen väliset konfliktit, poliittiset juonittelut, katuprotestit sekä kaikkialla syvenevä korruptio. Maan johtavien poliitikkojen mukaan kaikki sujuu kuitenkin erinomaisesti. Vallassa oleva Sosiaalidemokraattinen Puolue (PSD ) kertoo pelkästään myönteisestä kehityksestä. Moniääninen Eurooppa-ohjelman Balkanin kirjeenvaihtaja Sabira Ståhlberg selvittää Bukarestissa professori Alexandra Horobetin kanssa Romanian monimutkaista politiikkaa, korruption eri muotoja ja maan tulevaisuuden näkymiä. Romania seisoo jo nyt poliittisessa risteyksessä ja EU-vaalit toukokuussa näyttävät, minkä tien se valitsee. Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja on Jorma Mattila Kuvassa: Professori Alexandra Horobet, Bukarest. Kuva: Sabira Ståhlberg

Moniääninen Eurooppa Bulgariasta ja Romaniasta siirtyy runsaasti EU-kansalaisia muualle Eurooppaan paremman työn ja toimeentulon perässä. Balkanin jäsenmaiden kautta kulkee edelleen myös pakolaisia kohti Länsi-Eurooppaa. - Bulgarian ja Romanian valtion haluavat antaa kuvan, että ne suojelevat Eurooppaa itää vastaan. Niinpä pakolaisvirrasta näiden maiden läpi ei juuri julkisuudessa puhuta, sanoo Bulgariassa asuva ruotsalainen taloustieteilijä ja politiikan kommentaattori Per-Olof Sving. Bulgaria ja Romania sijaitsevat unionin rajalla, mutta maat eivät ole mukana vapaan liikkuvuuden Schengen-alueessa. - Romanian ja Bulgarian Schengen-jäsenyys olisi selvä viesti EU:lta, että ne ovat todellisia jäsenmaita, pohtii Sving. Ohjelman on Sofiassa toimittanut Moniääninen Eurooppa-ohjelmasarjan Balkanin kirjeenvaihtaja Sabira Ståhlberg. Ohjelman tuottaa Jorma Mattila. Kuvassa: Bulgariassa asuva ruotsalainen taloustieteilijä ja politiikan kommentaattori Per-Olof Sving. Kuva: Sabira Ståhlberg.

Balkanisoikaa maailma, mutta balkanisoikaa se alhaalta ylöspäin! Jugoslavia on valtiona jäänyt historiaan, mutta idea eteläslaavien maasta, Jugoslaviasta, elää edelleen ihanteena, jota Andrej Grubacic haluaa vaalia. Kansallisuusaatteen hän haluaisi korvata anarkismin inspiroimalla idealla alhaalta nousevasta Balkanin federaatiosta, joka lopulta yhdistäisi koko niemimaan myönteisessä ja rakentavassa hengessä. Yhdysvalloissa asuva antropologi ja yhteiskunnallinen aktivisti Andrej Grubacic kieltäytyy kaikista jugoslavialaisuuden tilalle tarjotuista identiteetistä, olipa niiden pohjana pohjana serbialainen, kroatialainen, albanialainen tai mikä tahansa muu nationalismi. Hän valaisee taustoja tapahtumille, joiden tuloksena toisen maailmansodan jälkeinen Jugoslavia erosi Neuvostoliitosta ja muista valtiokollektivistisista maista. Ohjelman on toimittanut Hannu Reime, joka esittää myös omia kriittisiä kommenttejaan. Tuottaja on Jorma Mattila. Kuvassa Andrej Grubacic.

Eteläisen Euroopan mahtavimmat havumetsät ovat Etelä-Bulgariassa. Tämä oli yksi syy siihen, että puuvartisten kasvien tutkijoiden ja ystävien seura - Suomen Dendrologian seura järjesti matkan Rhodopi-, Piri- ja Rila-vuoristoon. Ne vuoret, joista laulussa kerrotaan, ovat Keski-Bulgariassa - kauan on kärsitty vilua ja nälkää Balkanin vuorilla taistellessa. Toimittaja Riitta Vauras / Kuva: Juha Fagerholm

Euroopan ja Aasian rajamailla aaltoileva Mustameri on suosittu lomakohde, mutta kuinka moni matkailija tietää, millaisessa kunnossa Mustameri oikeastaan on? Kansainväliset erimielisyydet haittaavat meren hyvinvointia ja myös Euroopan Unionin ympäristöpolitiikan toteuttamista alueella. Moniääninen Eurooppa – ohjelman Balkanin kirjeenvaihtaja Sabira Ståhlberg keskustelee Mustanmeren verkoston bulgarialaisen projektikoordinaattorin Emma Gilevan kanssa merestä, ekologiasta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Mitä kuuluu Euroopalle? Siitä otetaan selvää tänä vuonna Yle Radio 1:n uudessa viikoittaissarjassa Moniääninen Eurooppa. Sarjassa Euroopan eri maissa työskentelevät tai niiden olosuhteita, politiikkaa ja kulttuuria muuten vankasti tuntevat suomalaiset toimittajat keskustelevat eurooppalaisten eri alojen tuntijoiden kanssa. Ohjelma kertoo heidän tarinansa ja piirtää samalla kuvaa maanosasta, sen ongelmista ja niihin pohdituista ratkaisuista. Moniääninen Eurooppa -sarjan tuottaja on Saksassa jo vuosikymmeniä toiminut ja Ylessä talouden ja EU-kysymysten erikoistoimittajana vuoteen 2010 asti työskennellyt Jorma Mattila. Kuvan henkilö: Mustanmeren verkoston bulgarialainsen projektikoordinaattori Emma Gilevan Kuva: Sabira Ståhlberg

Bulgaria toimii vuoden 2018 alusta lukien ensimmäistä kertaa Euroopan Unionin neuvoston puheenjohtajana. Moniääninen Eurooppa-ohjelman Balkanin kirjeenvaihtaja Sabira Ståhlberg selvittää millaisia muutoksia Bulgarian taloudessa, politiikassa ja sosiaalisessa elämässä on tapahtunut maan 10 vuoden EU-jäsenyden aikana.

Kertomuksia rohkeudesta -ohjelmassa vieraana entinen maailmanpolitiikan opettaja Aarni Tuominen. Keskustelua Jugoslavian hajoamissodista, Balkanin nykytilanteesta sekä pasifismista.

Kansa herää auttamaan maahanmuuttajia Pakolaisten virta yli Välimeren ja nyt Balkanin kautta yllätti Euroopan – myös Suomen. Hätämajoituspaikat ovat loppumassa, turvapaikanhakijoita on enemmän kuin koskaan ennen, uusia vastaanottokeskuksia avataan useille paikkakunnille. Tilanne yllätti myös helsinkiläisen Paavalin seurakunnan kirkkoherran Jorma Parviaisen, mutta oudolla tavalla: helsinkiläiset alkoivat tuoda vaate- ja avustuspaketteja Paavalin kirkolle satamäärin, kirkon käytävät täyttyivät ja vastaanotto oli vaikeuksissa. Avun antajat organisoituivat myös vastaanottajien ja käsittelijöiden avuksi ja nyt kaikki toimii. Sadat tämän ajan evakot saavat syysvaatetuksen Paavalin seurakunnan kautta. ”Eräskin rouva kysyi, saanko auttaa, vaikka en kuulu kirkkoon. Vastasin, että ilman muuta!” Jorma Parviainen kertoo. Hän on Tapani Ruokasen vieraana ja kertoo yli 40-vuotisen uransa huippuhetkistä, joita hän kokee juuri nyt auttaessaan seurakuntalaisiaan auttamaan turvapaikanhakijoita. Omituisinta lienee se, että juuri tämä seurakunta on Suomen ”pakanallisin”: kirkkoon kuuluu alle puolet alueen asukkaista. Parviainen näkee sosiaalisen median kautta syntyneessä kansanliikkeessä uuden tavan kirkon toiminnassa: on tavoitettava ihmiset ja tarjottava heille mahdollisuus tehdä hyvää. Se voi olla ratkaisu myös köyhtyvän kirkon henkilöstöongelmiin. Paavalin seurakunnan operaatio syntyi sosiaalisessa mediassa: 200 000 ihmistä tuli mukaan parissa päivässä. Toimintaa johdetaan nyt Facebookin kautta. Sama auttamisen aalto on syntymässä eri puolilla Suomea. Seurakuntien lisäksi myös monet järjestöt ja vapaaehtoisyhteisöt ovat heränneet käytännön toimintaan hädänalaisten pelastamiseksi. Koko Eurooppa etsii uutta linjaa historian suurimman pakolaistulvan keskellä.

Eurooppaan on tänä kesänä saapunut ennätysmäärä sotaa ja köyhyttä pakenevia ihmisiä. Suurin osa tulee nyt Kreikkaan, josta matka jatkuu Balkanin halki pohjoiseen. Mitä miettii Afganistanista paennut Isaf-joukkojen entinen tulkki puistonpenkillä Budapestissa? Miten kreikkalainen Kosin saari selviytyy tulijoiden kasvavasta joukosta? Johanna Numminen juontaa.