Podcasts about varmasti

Juha Klaavu, Lapsuuden kehityksellinen trauma -kirjan kirjoittaja ja psykoanalyyttinen psykoterapeutti (Valvira, Kela, EFPP), Jungilainen psykoanalyytikko (C.G.Jung Institute Zürich, FEGAP, IAAP) kiinnostui jo psykoterapeutti-uransa alussa emotionaalisen traumatisoitumisen vaikutuksesta ihmiseen ja ihmisen hyvinvointiin. Varmasti jokainen psykoterapeutti kohtaa trauman jälkiä ihmisessä, mutta Juhaa alkoi erityisesti kiinnostamaan kehityksellinen trauma.  Juha kertoo kehityksellisen trauman syntymisen olevan mutkikas prosessi:  — Trauman ajatellaan olevan yksittäinen tapaus, joka ylittää ihmisen sietokyvyn, josta seuraa eri tasoilla ilmeneviä psyykkisiä, ruumiillisia, hermostollisia ongelmia. Toki traumaattiset kokemukset voivat olla toistuvia, traumaattiseen lapsuuteen mahtuu usein monia traumaattisia kokemuksia. — Kehityksellinen trauma on nimenomaan kehitys-vuorovaikutussuhteisiin liittyvä trauma, joka alkaa elämän ensimmäisen vuoden aikana suhteessa äitiin, siitä kerroksittain rakentuen myös muihin tärkeisiin ihmisiin. Eli aina tulee kerroksia lisää, mutta ydin on ihan siinä dyadissa äidin ja vauvan välillä. Jos vauvaa tai lasta ei emotionaalisesti nähdä, kuulla tai kohdata, vauvan kokemus on, että minut on hylätty. Hylkääminen voi olla fyysistä, äidin poissaoloa. Tai vaikka äiti olisi fyysisesti läsnä, mutta vauva ei saa emotionaalista läsnäoloa, vaan pelkkää mekaanista hoitoa tätä seuraa emotionaalisen hylkäämisen kokemus, josta alkaa muodostua väärä identiteetti. Ihminen yleensä alkaa ajatella olevansa arvoton, valuvikainen, jotenkin viallinen, paha, häpeällinen, että kaikki ajatukset, olemus, kaikki on huonoa, väärää, häpeällistä ja ihminen on mystisesti kaikkein pahaan syypää. Eli kehityksellinen trauma vaikuttaa identiteettiin, minuuden kehitykseen, Juha kertoo. Monet kehityksellisestä traumasta kärsivät ihmiset ovat käyneet läpi jopa useita psykoterapiaprosesseja löytämättä itselleen apua. Tämän seurauksena olo on voinut entisestään heiketä, varsinkin jos on muodostunut kokemus että on niin “huono, että edes psykoterapia ei voi auttaa”. Vasta kun ymmärrys nimenomaan kehityksellisen trauman ja sen minätilojen merkityksestä ja toipumisesta alkaa kehittyä, voi toipuminen alkaa.  Ymmärrystä kehityksellisestä traumasta ja muista traumoista olisi hyvä olla varhaiskasvatuksen, koulun ja lastensuojeluyksiköiden puitteissa sekä psykiatrian osastoilla ja muualla, erityisesti tietenkin kodeissa. Täältä löydät lisätietoa jaksossa esiin nostetuista asioista sekä Juha Klaavun työstä ja ajatuksista:  https://www.jormatahka.com/hoito-treatment/ https://www.youtube.com/@JuhaKlaavu https://www.klaavu.fi/ https://www.instagram.com/lapsuudenkehityksellinentrauma/ https://www.facebook.com/psykoterapeutti.juhaklaavu.9/ http://www.klaavu.fi/ Luentoja kehityksellisestä traumasta ja Jungilaisuudesta youtubessa: https://www.youtube.com/@JuhaKlaavu Tutustu kirjaan Lapsuuden kehityksellinen trauma: https://kauppa.viisaselama.fi/sivu/tuote/lapsuuden-kehityksellinen-trauma/4428065 Podcast kehityksellisen trauman vaikutuksista työelämässä: https://podcasts.bcast.fm/e/xnv3lpq8-kehityksellinen-trauma-vaerittaeae-ihmisen-maailman-vaeaerin-vieraan-juha-klaavu Katso infoa alkavista terapiaryhmistä: https://juhaklaavu.liquidblox.com/Ryhmapsykoterapia+-+Juha+Klaavu

Istumatyö tekee ihmisistä lahnarankaisia vässyköitä, jotka eivät selviä terveinä eläkepäiviä viettämään. Pitäisikö istumatyötä alkaa säätelemään ja tehdä siitä tarveharkintaista? Onko järkevää uhrata kokonaisten sukupolvien terveys epäergonomisen tietotyön alttarille? Miksi Asselmointi tekee eniten kauppaa silloin kun Matti ja Juho ovat pelaamassa golfia? Näihin ja muihin kysymyksiin löydät vastauksen tästä jaksosta.

Lahden uudesta kaupunginjohtajasta äänestetään kaupunginvaltuustossa maanantaina 2. lokakuuta. Ehdokkaiden kärkikolmikko esittäytyy kaupunginvaltuutetuille keskiviikkoiltana 27. syyskuuta valtuustoinfon yhteydessä. Loppusuoralla mukana olevat Rinna Ikola-Norrbacka, Niko Kyynäräinen ja José Valanta pohtivat Radio Voimalla tuntemuksiaan ennen valtuustoinfoa. - Ilta on erityinen ja vaikeus siinä, miten tiivistää 10 minuuttiin 30-35 vuoden työhistoria ja tuo siitä esille vain oleellisen. Tehtävä ei ole helppo, mutta se on mieluinen, mietti Valanta. - Odotan innolla iltaa ja totta kai vähän jännittää. Sehän olisi epänormaalia, jos ei jännittäisi. Jokainen meistä tekee varmasti parhaansa. Koitan hengitellä ja pohdiskella syvällisisä, kertoi Ikola-Norrbacka. - Jännittynein tuntein odotan. Varmasti tulee paljon keskustelua, kysymyksiä ja myös uusia tuttavuuksia. Odotan hyvää vuorovaikutusta, sanoi Kyynäräinen. Kuuntele haastattelusta myös, miten ehdokkaat kuvailivat lahtelaisia ihmisiä ja minne he itse veisivät ulkopaikkakuntalaiset vieraansa, jos ajatuksena olisi näyttää jotain, mitä vieraat eivät Lahdesta ennestään tiedä. Entä millaiset olivat kaupunginjohtajaehdokkaiden ehdotukset Lahden sloganiksi vuodelle 2024?

Voinko minä päästä lääkikseen? Onko minusta tähän? Varmasti suurin osa lääkishakijoista on joskus miettinyt näitä kysymyksiä. Tässä jaksossa koitamme omalta osaltamme pohtia, mitä vastausten takana voisi olla. Jakson vieraana Miikka tulee kertomaan oman polkunsa lääkikseen. Mielenkiintoisen siitä tekee eritoten se, että se on kaikkea muuta, kuin perinteinen "lukion jälkeen lääkikseen".

NOVU -pohjoismaisten ystävyyskaupunkien kulttuuriviikko järjestetään Islannin Akureyrissä 25.kesäkuuta – 1. heinäkuuta. Lahdesta valitaan matkalle 17 lahtelaista 16-20 -vuotiasta nuorta. Matka on nuorille maksuton. Lahden kaupungin nuorisopalveluiden Erja Sulonen muisteli Radio Voimalla tiistaina viime vuoden NOVU -kulttuuriviikkoa Lahdessa. - Meillä oli suunnilleen 90 nuorta Lahden kaupunkiympäristössä. Yhtenä päivänä kävimme Enonsaaressa viettämässä kesäpäivää. Sulonen kertoi NOVU-viikkojen hyvästä yhteishengestä ja kulttuurien kohtaamisesta. - Jotenkin tämä pohjoismaalainen veri yhdistää meitä. Varmasti nuoret saavat hyviä kokemuksia sieltä. Kuuntele koko haastattelu:

Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä yrityksen Jyväskylän koirauimala kanssa. https://www.instagram.com/jklkoirauimala/ Koirien fysiikan treenaaminen kiinnostaa sekä meitä että kuuntelijoita. Miksi fysiikkaa kannattaisi treenata? Miten fysiikkaa kannattaisi treenata? Studiossa kaikkien alojen asiantuntijat Elli ja Ninja, joten jospa nyt ainakaan pahasti sekoilla termeissä. Varmasti pointeista saavat kaikki kiinni. Puhutaan myös luonnollisesti uimisesta. Seuraa meitä somessa: http://www.instagram.com/perusasentopodcast Jos tykkäät meidän podista, arvostetaan suuresti, jos jaat meidän jaksoja somekanavissa ja vinkkaat kaverille!

Money, money, money! Me puhutaan ensimmäistä kertaa rahasta näin avoimesti. Puhutaan luonnollisesti koiriin liittyvästä rahankäytöstä, mutta avataan myös omaa rahasuhdettamme. Tästä tuli syvällinen keskustelu! Kerrotaan säästövinkit pilke silmäkulmassa, puhutaan vähän rahastoista ja tunneostamisesta. Varmasti paljon jäi sanomatta. Olisiko teillä toiveita toisen rahajakson suhteen? Seuraa meitä somessa: http://www.instagram.com/perusasentopodcast Liity myös chat-ryhmään: https://www.facebook.com/groups/1606220286213046 Alkumusiikki: JRRO-bändi

Naiset kohtaavat syrjintää tekniikan aloilla.TEKin tutkimuspäällikkö Susanna Bairohin mukaan tekniikan aloilla naisista joka kolmas on kokenut syrjintää ja miehistä vain muutama prosentti. Monet naiset törmäävät siihen, että heitä vähätellään eikä osaaminen koskaan tunnu riittävän. Jos jatkuvasti törmäät siihen, ettei sinuun uskota, niin kyllähän se alkaa syödä, sanoo Bairoh toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa nimimerkki Osaan vaikka olen nainen opiskelee ympäristötekniikkaa. Hän on huomannut omasta ja kavereiden kokemuksista, että naisten on paljon vaikeampi työllistyä. ”Naisilta vaaditaan todisteluja omista kyvyistään, kun taas miehiltä vähäinenkin viittaus CV:ssä nähdään uskottavampana”, sanoo 31-vuotias nimimerkki Osaan vaikka olen nainen. Äänisuunnittelija: Laura Koso Lukijat: Susanna Vainiola, Silja Raunio ja Jenniina Järvi Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen Tuottaja: Pertti Ylikojola Lähteet: Bairoh, Susanna & Putila, Sanna (2021) ”Pätevät naiset eivät etene” vai “naisia suositaan”? Sukupuoleen perustvan syrjinnän ristiriitaiset kokemukset tekniikan korekakoulutettujen työpaikoilla. Työelämän tutkimus. Perez, Criado, Caroline (2020) Näkymättömät naiset. Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille.

HotLipsin ketjuomistaja Samuli Katainen vieraili Radio Voiman Iltapäivässä juttelemassa Minni Salmisen kanssa aikuisten leikeistä, leluista ja leikkimielisyydestä. - Varmasti nostaa jännitystä päivän aikana, jos saat aamulla pikkutuhman tekstiviestin, että kävin tuossa liikkeessä ja arvaas, mitä ostin. Ei varmasti mene kumppani kaljakuppilaan, vaan tulee kotiin pikaisesti! Katainen kertoi, että Lahdessa ollaan samanlaisia kuin muissakin kaupungeissa, mitä tulee aikuisten leluihin. - Ei lahtelaiset ole sen "pervompia tai siveyden sipulimpia" kuin muuallakaan. Tarkemmin pohdittuaan Katainen muisti kuitenkin muutaman erikoisen pointin lahtelaisista. - Luova hulluus täällä on ihan ok - ja teillä on mäkimonttu ja muuta täällä, että ei kai se Suomen Chicago ihan tyhjästä tule.

Äitiys, mikä sen mahtavampaa. Harputkin ovat äitejä, mutta millaisia?

Tässä se nyt on. Jakso ja vieras jota moni on pyytänyt, rukoillut ja odottanut. Yksi viime vuosien puhutuimpia perhokalastuspersoonia Suomessa. Perhokalastaja joka onki Suomen reittikoskella maagisen sarjan yhden illan aikana noin 20 heitolla: 69, 70, 75 ja 84cm taimenet. Kaloja joista jokainen olisi kuolevaiselle perhokalastajalle useiden vuosien trophy kala. Varmasti kaikki somessa olevat perhokalastajat Suomessa ovat panneet merkille tämän sepän kalakuvat, jotka ovat suorastaan surrealistisia. Ja se tahti, millä isoja kaloja Mikko Pohls saa laittaa meidät kysymään; miten? Ei tätä jaksoa sen enempää voi hehkuttaa. Kyl te tiedätte. Tervetuloa messiin.

Jakso 56. Traagiset tarinat kappaleiden takana. Mistä Eric Claptonin Circus Left Town -kappale kertoo? Entä The Beatlesin Blackbird? Jaksossa käsitellään myös monta muuta kappaletta, joten kannattaa kuunnella nopee! Sisältövaroitus: jakso sisältää asiaa kuolemasta, ja myös pienen lapsen kuolemasta. Jos tällaiset aiheet järkyttävät sinua, suosittelemme kuuntelemaan jonkin toisen jakson kaikista upeista jaksoistamme. Varmasti löytyy kuunneltavaa kaikille! Äänessä jälleen Rosanna ja Mandéloz.

Jaakko Sahimaa haluaa tuoda merkityksen takaisin työelämään ja siinä sivussa brändätä itsensä.

Pelicans-kasvatti Taavi Vartiainen avaa Hockey Time -podcastin haastattelussa suhdettaan bipolaarisen mielialahäiriön kanssa. Ilves-sopimuksensa helmikuussa purkanut asennehyökkääjä oli terveydellisellä aikalisällä myös vuonna 2015, tuolloin aivoinfarktin vuoksi. --- Hockey Time -podcastin puheenaiheet: --- Sielun Veljien lyriikoilla liikkeelle. Alkusalaattien kautta kiinni itse pihviin (00:09). --- Kevätkelien kirkastuessa myös Taavi Vartiaisen mieli muuttuu päivä päivältä positiivisemmaksi. Lokakuun lopulla Pelicans-kasvatti kertoi julkisesti kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstään. Avoin ulostulo ja ongelmista puhuminen ovat poikineet paljon positiivisia asioita, joiden avulla Vartiainen on pystynyt kehittämään itseään taistelussa persoonallista ominaisuutta vastaan. Helmikuussa Vartiainen ja Tampereen Ilves purkivat 2+1-vuotisen pelaajasopimuksen: "Oli parempi ratkaisu, että laitan itseni 110 prosenttiseen kuntoon kaikessa rauhassa ja hiljaisuudessa". Millainen suhde apua saaneelle, ja aiheeseen perehtyneelle Vartiaiselle on kehittynyt bipolaarisen mielialahäiriön kanssa (01:56)? --- "Luonnevikainen elukka" – Vartiainen sai diagnoosin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstään elokuussa 2019, mutta pelasi ongelmistaan huolimatta menneen kauden loppuun Pelicans-paidassa. Lahtelaisseura ja Ilves olivat alusta asti tietoisia Vartiaisen tilanteesta: "Se on mielestäni miehen mitta, että uskaltaa sanoa ja puhua myös vaikeammista asioista". Hän toivoo esimerkkinsä helpottavan muiden vastaavien ongelmien kanssa painivien kynnystä puhua mielenterveyteen liittyvistä asioista ajoissa (09:52). --- Vartiaisen toistaiseksi viimeistä Liiga-ottelusta on kulunut reilu vuosi. Perjantain Pelicans–Ilves-ottelua työtön jääkiekkoilija aikoo seurata mielenkiinnolla: "Varmasti mielenkiintoinen matsi tulossa. Molemmilla joukkueilla on paljon nuoria kiekkotaitavia pelaajia". Ilon ja stressittömyyden kautta päivittäinen treenaava Vartiainen ei ole asettanut itselleen tarkkaa paluuaikataulua. Tavoitteena on kuitenkin olla ensi kaudella kovemmassa kunnossa kuin koskaan: "Mulla on parhaat pelivuodet vielä pelaamatta". Viikonloppuna Vartiainen aikoo suunnata pilkkihommiin ensimmäistä kertaa liki kymmeneen vuoteen (15:55). --- Viime viikon kolmesta ottelusta täydet yhdeksän pistettä naarannut Pelicans jatkaa pelejään perjantaina Ilveksen isäntänä ja lauantaina KalPan vieraana. Kapteeni Hannes Björninen kaapii aloitusvoittoja illasta toiseen, mutta muilla lahtelaissenttereillä oli varsinkin Raumalla vaikeaa. NHL:ssä noin 40 prosenttia aloituksistaan voittanut tshekki Filip Chlapik hävisi Lukko-pelin kymmenestä aloituksestaan yhdeksän (21:27) --- Millaisia ajatuksia mielenterveysteeman ympärillä pyörinyt Hokipodi sinussa kirvoitti? Kommentteja, risuja tai ruusuja voit lätyttää Twitterissä tilille nimeltä Hockey Time Lahti (@HokiPodi) ja aihetunnisteella #hokipodi.

Muistatko työpäiväsi numero 255? Tuskin. Entä ensimmäisen työpäiväsi uudessa työpaikassa? Varmasti. Perehdytyksen tehtävänä on antaa uudelle työntekijälle edellytykset onnistua työssään ja ottaa hänet osaksi organisaation yhteisöä ja kulttuuria. Valitettavan usein hyvin hoidettu rekryprosessi vesitetään huonolla tai jopa olemattomalla perehdytyksellä. Näin ei kuitenkaan aina tapahdu, vaan joskus perehdytysprosessi onkin mainio jatkumo hyvälle rekrytoinnille. Tässä jaksossa Salesforce-asiantuntijatalo Fluido Oy:n henkilöstöjohtaja Pauliina Löytty, kertoo miten perehdytys hoidetaan esimerkillisesti.

Muistatko työpäiväsi numero 255? Tuskin. Entä ensimmäisen työpäiväsi uudessa työpaikassa? Varmasti. Perehdytyksen tehtävänä on antaa uudelle työntekijälle edellytykset onnistua työssään ja ottaa hänet osaksi organisaation yhteisöä ja kulttuuria. Valitettavan usein hyvin hoidettu rekryprosessi vesitetään huonolla tai jopa olemattomalla perehdytyksellä. Näin ei kuitenkaan aina tapahdu, vaan joskus perehdytysprosessi onkin mainio jatkumo hyvälle rekrytoinnille. Tässä jaksossa Salesforce-asiantuntijatalo Fluido Oy:n henkilöstöjohtaja Pauliina Löytty, kertoo miten perehdytys hoidetaan esimerkillisesti.

Mitä yhteistä on Jari Sarasvuolla ja villinaiseudella? Varmasti paljonkin, mutta ainakin minä!Minulta pyydettiin jaksoa läsnäolosta, tästä piti tulla sellainen, mutta muutaman mutkan kautta jutut ajautuivat läsnöolosta Jariin, myytteihin, arkkityyppeihin, elämän sykleihin ja takaisin läsnäoloon.Uudet tuulet tuntuvat jo kasvoilla, mutta vielä on aika toimia vanhojen tuulien tuivertaessa. Miten olla läsnä tässä hetkessä keskellä muutosta? Luottaen, intuitiota kuunnellen.Kuuntele jakso, ja kerro fiilikset mulle ig:ssä: @mariawalkama

Ilveksen jalkapallojoukkueen tähtipelaaja Lauri Ala-Myllymäki kertoo miten kauteen valmistautuminen on onnistunut. Tänään Ilves kohtaa Ratinassa Ifk Maarianhaminan kello 18.30 alkavassa ottelussa. Ala-Myllymäki kertoo, että Ilves on valmis Veikkausliigan avausotteluun.

Tampereen Raitiotie Oy:n kalustopäällikkö Ali Huttunen kertoi FUN Tampereen haastattelussa muutama viikko sitten kaupunkiin saapuneen protovaunun antamasta ensivaikutelmasta.

Miten estetään etteivät koronalomautukset paisu massatyöttömyydeksi? Vieraana on työministeri Tuula Haatainen (sd.). Tehtiinkö yritystuissa kiireen takia pahoja virheitä? Miten tämä korjataan? "Ongelma on ollut, että ei ole ollut rahoitusinstrumentteja tällaisen kriisin varalta", Haatainen kertoo. Uusia välineitä yritysten tukemiseen ollaan nyt valmistelemassa. Haataisen vastuulla on hallituksen esitys 123 miljoonan euron määrärahasta ravintolayrityksille kompensaationa siitä, että hallitus päätti korona-kriisin takia sulkea ravintolat. Haatainen korostaa, että normaalissa lainsäädäntöhankkeessa menee puolitoista vuotta aikaa. Nyt uusi laki tuli reilussa kuukaudessa. Haatainen pitää tärkeänä, että uudesta tukivälineestä tulee automaattinen ja se on nopeasti yrityksen tilille. Uusi laki yritystuesta on nyt eduskunnna käsittelyssä. "Jos pystymme estämään, että lomautukset eivät muutu irtisanomisiksi, se on jo paljon. Varmasti tullaan näkemään irtisanomisia ja konkurssejakin," Haatainen kertoo. Kesäkuussa hallitus käy läpi miten taloutta voidaan elvyttää, miten ostovoimasta pidetään huolta. "On varmasti paljon hankkeita joita voidaan aikaistaa: investointeja, liikennehankkeita ja osa rakennushankkeista," Haatainen sanoo. Meneekö hallitusohjelma kokonaan uusiksi korona-kriisin takia? Näyttää siltä, että hallitusohjelmasta kaatuu liuta hankkeita. Haataisen mukaan hallitusohjelma on hyvä kannattelemaan tällaisissa tilanteissa. SDP on pitänyt erityisesti esillä oppivelvollisuuden pidentämistä. "Meillä ei ole varaa menettää meidän nuoria", Haatainen toteaa, ja muistuttaa 1990-luvun laman virheistä. "Näin sen mitä silloin tapahtui Helsingin lähiöissä. En halua, että sellainen maailma toistuu, vaan pystytään pitämään huolta nuorista", Haatainen toteaa. Työelämäprofessori Vesa Vihriälän johtama työryhmä esitti viime viikolla hallitukselle kolmevaiheisen strategian: tue yrityksiä, elvytä taloutta ja vakauta julkinen talous. Kun Suomi pääsee korona-kriisin jälkeen kolmanteen vaiheeseen, valtio on ottanut massiivisen velan rahoittaakseen koronan takia kituvia yrityksiä. Voiko veronmaksajien piikki yrityksille olla auki loputtomiin? Missä vaiheessa valtio jättää yritykset markkinoiden armoille? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Koronaepidemia lukitsi suomalaiset koteihinsa, ja sen on jokainen sinkusta suurperheeseen huomannut ainakin siinä että ruokaa kuluu ihan älyttömät määrät. Varmasti siksikin monet ovat kääntyneet take-awayn puoleen. Onni Niemi selvitti Woltilta pyytämänsä datan perusteella, mitä korona-suomi syö.HS Päivä on uutispäällikkö Tuomas Peltomäen (@tuomaspeltomaki) toimittama ja Helsingin Sanomien arkiaamuisin julkaisema podcast, jonka avulla pysyt paremmin kärryillä uutisista Suomessa ja maailmalla. Voit kuunnella podcastia: o HS:n sovelluksella (http://hs.fi/päivä), o Applen Podcastit-sovelluksella (https://apple.co/39bABuL), o Spotifyssä (https://spoti.fi/33BJJI4), o Suplassa (https://bit.ly/398h12J) ja useimmissa muissa podcast-soittimissa. Podcastin tilaajille HS tarjoaa kahden viikon HS Digi-näytetilauksen osoitteessa hs.fi/parempaakuunneltavaa.

Rodeo-jengi ei ole vielä ehtinyt vajoa näin syvälle, täällä pohjalla sitä nyt ollaan. Luvassa tarinoita nuoruuden seikkailuista. Jos ei ole tullut jo selväksi, materiaali ei sovi heikkohermoisille.

Onko johtamiskulttuuri muuttumassa myös myskihärkäisessä jääkiekossa ja diplomi-insinöörien ja ekonomistien johtamassa talous/elikeinoelämässä? Mitä nykypelaaja haluaa valmentajalta? Varmasti muutakin kuin karvauskuvioiden piirtämistä! Osaako nykyjohtaja luopua kaiken tietävästä roolistaan ja mikä on itseohjautuvuuden rooli tulosurheilussa?

Ei pitäisi suostua exän kanssa mainoskuviin. Karvinen toi Lontoon kosteat terveiset studioon ja Kinaret koki elämänsä parhaan hetken. Lisäksi ihmettelimme suomalaisten mediatottumuksia (Toivo Sukari uimahousuissa) ja Tempurin markkinointia.

Aste eli Jani Sutelainen ei loistanut koulussa, eikä sen jälkeen ollut varma, minkä suunnan elämässään valitsisi. Kun räppäri lomautettiin raksatöistä, hän haki Kelan tukien perässä M-Eazy Music -studiolle työelämän valmennukseen. Siellä Aste kuvitteli pääsevänsä löysäilemään, mutta tuottaja Henry Lanz laittoikin räppärin hommiin.

Feliks Heikkisen luotsaamassa Ilmaveivi-podcastissa on edetty kolmanteen jaksoon. Tällä viikolla erityishuomiossa on tänä vuonna lanseerattu naisten liigan B-lohko (NLB). Jakson vieraina ovat ÅIF:n maalivahti Sanna Viitanen ja LoSB:n pääluotsi Mikko Honkanen. Puolituntisen aikana keskustellaan yleismaailmallisten salibandyaiheiden lisäksi NLA:n sekä NLB:n voimasuhteista. NLB:n ennakkosuosikit Loisto ja Pirkat keräsivät suitsutusta, mutta myös alemmaksi arvioitu NST nähtiin mahdollisesti ennakkoa vahvempana joukkueena. Ilmaveivi löytyy Soundcloudin lisäksi Spotifysta, Acastista ja Itunesista. Jakso nauhoitettiin Gamesaverin tiloissa ja sen teknisenä tukena toimi Jari Nissinen.

Koodausvuosia on takana jo lukemattomia, mutta mitä jää kertoman jälkipolville? Löytävätkö pojat tässäkään jaksossa vastausta miksi aina React eikä Vue? Kuuntele niin tiedät mistä kylillä puhutaan. Kysymykset Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät erot siinä, päätyykö alalle yliopiston vai ammattikorkeakoulun kautta? Onko jotakin yleisiä eroja odotuksissa työnantajan puolelta ja vaikuttaako se esimerkiksi palkkaan tai työllistymismahdollisuuksiin valmistumisen jälkeen? Moro Antti ja Riku, kaikki alan ""sotatarinat"" on mun mielestä aina hauskoja ja niitähän kyllä kertyy näissä koodailuhommissa. Kertokaapa joku kuumottavan nerokas hack tai kantapään kautta saatu oppi, mikä on tullut vuosien varrella nähtyä ja on erityisesti jäänyt mieleen. Kiitti mahtavasta podcastista ja terveiset Suomen Turusta! Teemu Pöntelin Moro! Teen tässä pikkuhiljaa siirtymää tai laajentumista WordPress- ja LAMP-stack-maailmasta kohti Reactia ja Nodea (sitä mukaa, kun ehdin Helsingin yliopiston oivaa Fullstack Open -kurssia töiden ohessa tehdä). Nyt pohdituttaa se, miten tällaista React-projektia lähtisi sitten hahmottelemaan, jos haluaisin jonkun harrasteprojektin tehdä. Mielessä on parikin harrasteprojektia, joita lähteä viemään eteenpäin ja molemmissa olisi tarvetta tehdä jonkinlainen frontti, jonka avulla sitten veivataan dataa, jota jossain tietokannassa säilötään, joten joku backend siihen väliin sitten varmaan – mutta missäs järjestyksessä tätä kannattaisi rakennella? Tehdäkö ensin jollain json-serverillä feikkiä dataa ja frontti käpistelemään sitä, vai pitäisikö lähteä pohtimalla miten data asettuu ja kenties miten sitä backendissa pyöritellään ja sitten kasata fronttia päälle vai kui? Varmasti vaihtoehtoja on monia eikä yhtä oikeaa ole, mutta kuinka te, oi gurut, tekisitte? Mikko Saari Moi! Miten tunnistat tilanteen, milloin tarvitset reactia tai vastaavaa framework:iä ja milloin et. Eli on varmasti tilanteita, jolloin vue, react, angular jne ovat ikään kuin turhan yliampuvia tarpeeseen. P.S. Aloitin ohjelmoinnin suurinpiirtein samaan aikaan, kun teidän podcastinne alkoi, olen kuunnellut lähes joka jakson ja saanut niin monta hyvää vinkkiä joita olen sitten heti kokeillut itse, viimeisimpänä otin sentry:n tarkasteluun. Kiitos!!! P.S 2 Ja appelsiinit säilötään jääkaapissa nykyään. tuuletinpoika Miksi aina React eikä Vue? Mitä mieltä olette netissä tarjottavista erilaisista kurssisivustoista ohjelmoinnin oppimiseen? Ovatko kalliimmat sivustot kuten frontendmasters ja egghead.io hyviä sijoituskohteita verrattuna vaikkapa udemyn tarjontaan? OnkoWörtti Linkit json-server Frontend Masters egghead Jakson valinnat Riku: Club-Mate Cola Antti: Hyper.is Ota yhteyttä! @webbidevaus webbidevaus.fi

Cappuzine juhlistaa kolmattakymmenettä jaksoaan miettimällä, miten kahvitietäjät käyttäytyvät kahvilassa - ja miten semmoiseksi voi helposti tekeytyä. Jos siis olet aina halunnut tehdä vaikutuksen lähimmäisiisi kahviosaamisellasi, niin nyt kannattaa klikata play-nappia! Kahvitiedon syvään päätyyn sukeltavat ammattibaristat Jarno Peräkylä ja Samuli Parkkinen pohtivat espresson oikeaoppista juomista, maitovaahdon koostumuksen arviointia ja kahvitietäjälle ihanteellista pukeutumista. Jakson kaikkia ohjeita tulee noudattaa omalla vastuulla, eikä Cappuzine ota mitään vastuuta siitä, jos jaksossa nimetyillä tempuilla neppailu ei kiinnostakaan ketään. Jakson alkupuolella keskustellaan myös ajankohtaisista asioista liittyen maailman ja kotimaan kahvikuulumisiin, eli ei tässä ihan täysin kahvimaailman seiskaksi olla menty. Jos et muuten usko, niin kysy vaikka jakson äänenlaatua roplanneelta Tuomas Paavolalta. Linkkejä: https://sprudge.com/molecular-coffee-just-got-a-2-6m-investment-from-the-impossible-burger-149753.html https://sprudge.com/burger-king-has-a-coffee-subscription-service-for-5-a-month-141811.html https://www.youtube.com/watch?v=iI09bbH22vQ

Tämän viikon jaksossa mimmit käsittelevät maailman kahdeksannen ihmeen, eli korkoa korolle -ilmiön. Mikä korkoa korolle -ilmiö on ja miten se voi tehdä sulle rahaa? Jakson jälkeen tiedät! See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Onko musiikki yliarvostettua? Varmasti, jos musiikkia ymmärtämättömiä katsotaan oudosti. Hena ymmärtää rajallisuutensa kitaran varressa, kun taas hevimurrosikäinen Syke oireilee hevikansaansa vastaan. Kuka on oikeassa, voiko musiikin paremmuudesta edes keskustella? Miten Yö-yhtye liittyy tähän kaikkeen? Taatun kärjistettyä Mutu-laatua! MUTURADIO - Epätieteellisiä arkikäsityksiä Youtubessa: https://urly.fi/QnI Kiekussa: https://www.kieku.com/channel/Muturadio Facebookissa: https://www.facebook.com/MUTURADIO Instagramissa: https://www.instagram.com/muturadio/ City.fi:ssä: https://www.city.fi/blogit/muturadio Otamme viestejä vastaan täällä: muturadio@gmail.com

Viimevuotisen iskun ja vuoden 2013 iskujen kemialliset näytteet muistuttavat toisiaan, mikä asiantuntijoiden käytännössä varmistaa Syyrian iskujen .. Lisää >> http://ift.tt/2niUsDq

Virtuaalisairaalan Terveyskylä sisältää laajan joukon eri sairauksien hoitoon liittyviä taloja. Pian lääkärin tai hoitajan vastaanotolle voi osallistua myös etänä vaikkapa omalta kotikoneelta käsin. Kuulemme myös ltsensä mittaamisesta ja aihiolääkkeistä.ta.

Varmasti kuin kesä, tulee aina myös HessunKahvila. Tänään käsitelyssä piiiitkän kaavan mukaan ainakin seuraavat aiheet: Beddit ja Apple Pyöräily, Zwift ja innovointi Garmin Fenix 5X vs Polar V800 Shane Miller Cycling Maven Durianrider Casey Neistat Muchos Grande Palauteloosterin setlaus Pistäös palautetta, siellä se loosteri on (palaute at hessunkahvila piste com)

Tämän syksyn tunnelma. Käyn läpi hiukan tämän syksyn ja syksyisyyden tunnetta tunnelmaa reilusti dramatisoiden asiaa. Varmasti tämä podcasti kertoo myös paljon melankoliasta ja sen rakastamisesta.

Moni haluaa, että tuhkat ripotellaan aikanaan metsään. Kansanedustaja haluaisi ripotella metsään jo nyt - ja vielä elossa olevia ihmisiä! Kotimaassa on jo monta päivää ihasteltu kansanedustaja Susanna Kosken reseptiä nuorten miestemme toimettomuuteen. Kansanedustaja tiesi, että metsässä on paljon tekemätöntä työtä, ei tarvitse kuin junan ikkunasta katsoa. Siitä tekemään. Nuoret ovat valitettavasti fiksuja. He tietävät, että motivaatio on piilossa puun ja kuoren välissä. Samassa paikassa on myös nila, puun pehmeä solukko, johon motivaatio ajan saatossa liukenee. Kaikessa tässä hepulissa unohtuu, että kyse on vakavasta asiasta. Miten Suomen huoltosuhde saadaan paremmaksi, verotuloja kassaan ja miten saadaan se iso joukko kotiin jääneitä nuoria miehiä ymmärtämään jotain yhteiskunnallisen ansaintalogiikan päälle. Pitäisikö nuoret miehet päästää metsään? Poliittinen broileri ei siellä selviytyisi, mutta hieman villimpi otus saattaisi. Ainakin työn pitäisi olla tuottavaa. Risusavotta on enemmän vapaa-ajalle kuuluvaa toimintaa, johon vanhemmat vielä täysi-ikäisenkin pakottavat. Varmasti kansanedustajakin tarkoitti kunnon tukkien kaatamista ja luonnollista karsintaa. Ja joku pilaa aina kaiken! Ammattilaiset eivät tietenkään kouluttamattomia julleja metsään päästäisi. Yksityismetsätalouden työnantajien puheenjohtaja Antti Teivaala sanoo metsätöiden olevan nykyään ammattilaisten itsenäistä työtä ilman valvovia esimiehiä. Ammattitaidoton saa lyhyessä ajassa paljon tuhoa aikaan. Puuliiton mies säestää Husqvarnalla. Muutenkin metsurien keski-ikä on noussut. Juuri valmistuneet nuoret metsurit ovat alalla vain muutaman vuoden, koska työ on kuulemma henkisesti ja fyysisesti rankkaa ja yksinäistä. Poliitikoilta tulee niin vähän laadukasta mahlaa, kuin rikkinäisestä pipetistä, että vielä en teilaisi kokoomuslaisen nuoren kansanedustajan neronleimausta. Kansallinen kokeilu voisi tulla kyseeseen. Kaikki nuoret miehet, joilla opinnot jäävät kesken ja energiajuoma kasvaa käteen, kuljetettaisiin määräajaksi metsään. Ehdotan puolta vuotta, mutta nokkela kansanedustaja näkee isomman kuvan kuin minä ja näkisi mielellään varmaan kollit havujen siimeksessä ainakin pari vuotta. Tai siis olisi näkemättä. Nimittäin maailmalla, meilläkin, joutilaat parikymppiset miehet ovat se kallein aines. Heillä on tuskastumisgeneraattorin kehittämää voimaa ja konepellin alla luontainen kuohunta. He saattavat ajaa liian kovaa ja lyödä vastaantulijaa. Jos nämä saataisiin metsään, olisivat poissa muusta pahanteosta. Osa poimisi kansanedustajan liisteisessä unessa poroille jäkälää ja brittiläinen lihava turisti saisi Jouluna ratsastaa pullealla porolla. Toiset tallentaisivat kännykameroilla viimeisiä aarniometsiämme tulevien sukupolvien iloksi. En tiedä miten ruumiillinen työ saa tulevaisuudessa nuoret julperomme innostumaan. Hiki ja luonto ovat monelle kännykän kasvatille luonnottoman tuntuisia asioita. Maallamme on edessään ihania haasteita. Meidän täytyy olla realisteja ja kehittää yhteiskunnan kannalta ihan uudet tuottavuus- ja ansaintamallit. Mielikuvitusta ei ole enää varaa kahlita. Puiden sijasta pitää nähdä seuraavat jatkojalosteet. Siksi tervehdinkin suurella ilolla uutista, jonka mukaan tulevana Jouluna meidän kinkkurasvamme saavat uuden elämän biodieselinä ja mäski vieläpä lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Tunnen lähipiirissäni veijareita, jotka paistavat jo nyt kaksi joulukinkkua. Nyt he paistavat varmasti kolmannen ja syövät itsensä lähelle kuolemaa. Ja nauttivat ajatuksesta, että kaikella tällä sulaneella laardilla Suomi lähtee väkisinkin nousuun! Lisää ideoita tarvitaan. Kyyneleet voidaan pullottaa, niin kuin nais-kisu laulussa jo suosittaa. Työtehoseuran entinen aktiivi oli ehdottanut siemennesteen keräämistä tapettiliisteriksi, mutta hieno idea kuulemma torpattiin viime hetkellä tasa-arvon vastaisena. Maallikkosaarnaaja Maasola

Kesäkunto on ymmärretty väärin. Jotta voisimme, täytyy muistaa talvikunto. Mitä tuo pimeys meidän kunnolle aiheuttikaan, vei melkein toimintakyvyn. Vielä ehdit kesäkuntoon. Sanovat, joka puolella. Olen ennenkin pohtinut tätä. Varmasti monella on olemassa talvikunto ja kesäkunto, jos karkeasti katsotaan. En suostu uskomaan, että kyse olisi pelkästään lihallisista asioista. Siihen ihminen on liian monimutkainen. Rasvaprosentti ei kerro meidän kunnosta paljoakaan. Kehonrakennus tuntuu liian yksinkertaiselta. Pakotat aluksi itsesi salille ja kierrät lappusen avustuksella tarvittavat vehkeet. Parin viikon päästä olet jo sen verran koukussa, että et kyseenlaista tätä ajanhukkaa mitenkään. Ensin lihakset alkavat tuntua, sitten näkyä. Kaverisi ei niitä huomaa. Semmosella jotkut kuvittelevat tulevansa Kesäkuntoon. Se on suorastaan kesän halventamista, kun väkisin luodaan kollektiivista kuvaa siitä, että rumilla metallihäkkyröillä saavuttaa ihminen Kesäkunnon. Suomessa valo on ainutlaatuinen ja sitä on tarjolla rajoitetun ajan. Jokaisessa lämpimässä heinäkuisessa aamussa on häivähdys kuolemaa. Aurinko paahtaa niin urku auki, että tietää jo itsekin nyypähdyksen lähestyvän. Ihminen ei meinaa ehtiä mukaan. Jos ihminen lukee vahingossa lehtiä ja hankkii lainausmerkkikesäkunnon, siitä seuraa vain huonoa. Viivyt salilla koko ajan pidempään, alat vaikuttaa itsekkäältä. Perheenjäsenesi seuraavat kun urheilukassisi liikkuu edestakaisin. Kolmen kuukauden sokerilakko tekee sinusta niin kireän, että ei tarvitse edes takapuolesta erikseen koittaa. Ja kun kesä vihdoin saapuu, kaikki on tuomittu epäonnistumaan. Kunto-ohjelma oli sen verran tiukanlainen, että et suo itsellesi tänä kesänä kovin montaa jäätelöä. Saatat löytää itsesi surauttelemasta vihannespirtelöitä, kun muut grillaavat rennonletkeinä. Kuka nyt haluaisi heti pilata kesäkuntonsa, tuskalla hankitun, ajattelet. Oikeasti kesäkunto ei tarkoita pienempää vatsaa, jota saunassa hipelöidä. Se ei myöskään tarkoita viistossa valossa erottuvia lihaksia. Suomalaiselle kesäkunto ja talvikunto ovat kaikenlaista toimintaamme määrittäviä monimutkaisia henkisiä asioita. Moni menee talvikuntoon jo lokakuun lopulla. Ei tarvitse edes ryypätä itseään huonoon kuntoon, huono kunto tulee itsestään vähenevän valon ja loskan kylkiäisenä. Talvikunto tarkoittaa yllättävän monelle toiseksi muuttumista. Talvikunnossa saattaa erakoitua. Suklaata ja pakastepitsaa menee paljon kehon muokkaukseen. Itku odottaa lupaa tulla. Talvikunnossa järkyttävä väsymys on normaali olotila. Televisio on päällä, kunpa olisi itsekin. Kesäkunto on vaikeammin sanottu. Kesäkuntoon saattaa päästä vaikka lihoisi tälläkin hetkellä kaksi kiloa viikossa. Se on parhaimmillaan, kun se yllättää. Kesäkunto on kuntoa, oloa, jossa voima virtaa vaihteeksi sisäänpäin ja tulevaisuus tuntuu tarjoavan mahdollisuuksia. Kesäkunto on jotain sellaista, joka näyttää sinut itsellesi ja muille uudessa valossa. Joku huomaa sinun hymyilevän, sitten haluat mennä jonnekin. Kun ihminen päästää irti suorittamisen pakosta, vaikka vain hetkeksi, hän saattaa löytää itsensä kesäkunnosta. Kesäkunnossa tittelit ja ammatilliset saavutukset menettävät merkityksensä. Lämpö haihduttaa ne. Silläkään ei ole väliä paljonko saat palkkaa vai saatko. Ihminen on arvokas, kun se pysähtyy ja yrittää olla liikkumatta nautinnon keskellä. Laiturin alla on elämää. Kesäkunto on yksilöllinen saavutus. Toisille se on euforiaa pimeässä saunakamarissa, toisen on pakko pissiä luontoon. Vaatetuksen määrällä ja paljaan lihan vilahtelulla ei ole mitään tekemistä oikean kesäkunnon kanssa. Olen nähnyt Tammelan torilla heinäkuun kuumimpana päivänä Dave Lindholmin talviturkki päällä. Jos saan arvata, hän oli täydellisessä kesäkunnossa. Maallikkosaarnaaja Maasola

Emme ole tahallamme tämmöisiä. Meillä on tietyt geenit, jotka jylläävät konehuoneessa. Uusi tutkimustieto on tehty armahtamaan monen vaikeaksi havaitun veijarin. Kiitos siitä. Tässä iässä sitä tajuaa, että ainoat geenit jotka on varmuudella saanut, on karsinogeenit. Kaikki ne varhaislapsuuden mustanpuhuvat sopivasti hiiltyneet grillimakkarat ovat olleet hyvää polttoainetta matkalla kohti vehmaampia korpisuoria. Jo kohta unohdin opiskelijakämpässäni ranskalaiset uuniin. Olen puhaltanut yhteen hiileen, jos toiseenkin, ja pohtinut onkohan tämä peruna vai makkara? Mistä minä olen tehty ja minkälaiseksi voinkaan muuttua? Löysivät väkivaltageenin. Tämä on vasta alkua. Ihminen on maailman hämmästyttävin otus ja me tunnemme itsemme vieläkin niin huonosti. Tiede ei tee meistä yhtään tämän onnellisempia, mutta armollisempia se saattaa tehdä. Nakkikioskilla joka viikonloppu tappeleva Arppa näkyy uudessa valossa. Hän ei olekaan tietoisesti kasvattanut itseään vinoon ja puhjennut siksi rajun kurkun kastelun ansiosta luonnevikaiseen kukintoonsa. Hän on vain saanut sellaiset geenit. Sen verran inhottavaa väkivalta on, että vielä jää leijumaan kysymys, onko Arppa syntyjään paha? Hänen geneettinen vahvuusalueensa on siinä, että hänellä on kyky tarttua aina vaan rivakasti toimeen ja satuttaa toista väkivalloin. Näitä Arppoja tuntee jokainen. Karjaportin pikkujouluissa ne tiedettiin kiertää riittävän kaukaa. Jo ennen pääruokaa pihalla luovutettiin verta. Syksyn iloisin juhla, päällä ykköset. Moni sai rintapieleen tontunpunaisen ruusukkeen, kuin tilattuna. Syytä kunniaan ei tiennyt koskaan kukaan. Väkivaltageeni ei käy vielä lieventävänä asianhaarana oikeudessa, mutta se lisää ymmärrystä, miten meidät on rakennettu. Meille annetaan jokaiselle vähän erilainen eväskori, josta huikopalaa nappailla. Löydetäänkö köyhyysgeeni? Varmasti. Sen virallinen nimi saattaa olla Keskitulohakuinen itsetyytyväisyysmediaanigeeni. Se selittäisi miten meistä kaikista ei koskaan tule globaaleille markkinoille suuntaavia kasvuyrittäjiä, vaikka Nuorkauppakamari miten piiskaa. Puuttuu sellainen rahanhimo ja ymmärrys suurten rahavirtojen mukanaan tuomasta kestävästä onnesta. Sillä geenillä ostaminen ei oikein anna tyydytystä, vaikka joku rahaa käteen löisikin. Luotu köyhäksi, hakemaan sisältöä elämäänsä jostain toisaalta. Älkää minusta huolehtiko, minä keitän nyt laihat kahvit ja kirjoitan runon. Sitten löydetään laiskuusgeeni. Se helpottaa. Ei se tahallaan härnää ja muutu osaksi sohvaa, se vain toteuttaa geeniensä mukaista suurta tarinaa. Työnantajat oppivat kauniilla tavalla ottamaan laiskuusgeenin omaavat työntekijänsä huomioon. Tällaisesta ihmisestä ei lähde puristamalla yhtään enempää nektariinia kuin hellästi luovimalla. Laiskuusgeeninen ei ole yhtään huonompi ihminen kuin konttorin sähköjänikset. Hän toteuttaa itseään, antaa näin suurimman arvon itse elämälle, tälle rajalliselle ajalle. Voi sitä ilon päivää, kun löydetään huumorigeeni. Ei ihme, että Seppo ei voinut koskaan olla vitsailematta, edes hautajaisissa. Tämän geenilöydöksen kautta saatetaan nähdä myös ensimmäinen nuohoojatiimi, jossa nuohoojat eivät väännä tauotta rasvaisia vitsejä - jos niin rekrytoinnissa halutaan. Entäs todella ne joilta puuttuu kokonaan huumorigeeni? Laitetaanko heidät samaan työpaikkaan, samaan ihanan hiljaiseen avokonttoriin? Toivottavasti. Ja vielä. Tutkijoiden täytyy löytää jossain vaiheessa politiikkageeni. Mikä muu voisi selittää kaiken? Moni ei lakkaa ihmettelemästä, mikä saa ihmisen lähtemään politiikkaan, jaksamaan hullut vaalikampanjat ja tuhannet omituiset puhelut. Politiikka on yhteisten asioiden sotkemista. Politiikkageenin omaava jaksaa jatkuvaa kokoustamista, ei koskaan saa oireita puolen metrin tomuisista paperipinoista ja kiihottuu millon mistäkin. Vaikka palaveripäivä kestäisi 13 tuntia, sen jälkeen jaksaa vielä lähteä jazzbariin ja jatkoillekin. Mikä saa jaksamaan läpi havujen? Oikeat geenit. (Uusinta lokakuulta 2014) Maallikkosaarnaaja Maasola