Podcasts about monesti

Monesti parhaat keksinnöt tapahtuvat vahingossa. Tänään se tapahtui Cityn Aamun poikien puolesta, kun Pingviini vai Mopo -kilpailu sai alkunsa. Jere ja Samuel reflektoivat myös itsepetoksesta sekä laittomista huusseista. Ja mitäs Jeren FeetFinder -tilille kuuluu? Kuuntele kaikki perjantain parhaat läpät tästä!

Konsta Hietanen palkittiin Päijät-​Hämeen Vuoden yksinyrittäjänä Päijät-Hämeen Maakunnallisessa Yrittäjäjuhlassa perjantaina.- Yrittämistähän tämä on nimenomaan ollut, isolla Y:llä, sanoi Hietanen Radio Voimalla tiistaina ja jatkoi.- Pohdin tätä siellä maakunnallisissa juhlissa, katsoin ympärilläni muita yrittäjiä ja loppupeleissä tuollaisissa tilanteissa heidän kanssaan samoissa pöydissä olen ollut aika vähän. Monesti ennemminkin olen ollut viihdyttämässä siellä lavalla.Taiteilija kokee olevansa syntynyt muusikoksi ja esiintyjäksi.- En pysty musiikkia tai esiintymistäkään lopettamaan niin kauan, kuin vaan täällä olen. Samalla tavalla kuin tarvitsen happea, tarvitsen sitä, Hietanen mietti syvällisesti.Kuuntele haastattelusta, mikä osa yrittäjyydessä on Hietasen mielestä ikävää hommaa, millainen kesä monitaiturilla on tiedossa ja millainen työtarjous saisi hänet harkitsemaan yrittäjyydestä luopumista.

Monesti on kuullut sanottavan, ettei Suomessa voi rikastua – tai ainakaan se ei ole helppoa. Syyksi nimitetään useimmiten korkeaa verotusastetta sekä matalaa palkkatasoa.   Millaisia mahdollisuuksia suomalaisilla on vaurastua? Miten Suomen lainsäädäntö ja verotus vaikuttavat yksityishenkilöiden vaurastumisen mahdollisuuksiin? Entä millaista politiikkaa tarvitaan, että mahdollisuudet paranisivat ja hyvinvointivaltio olisi reilu jokaiselle?  Tässä jaksossa sukelletaan syvälle suomalaisten vaurastumisen mahdollisuuksiin ja taloudelliseen ympäristöön, kun Jasmin ja Kaisa saavat vieraakseen Finanssiala ry:n toimitusjohtajan Arno Ahosniemen.   Jaksossa Arno jakaa Jasminin ja Kaisan kanssa näkemyksiään suomalaisesta vaurastumisen kulttuurista. Miksi raha on monille meistä niin herkkä aihe ja mistä se johtuu? Entä millaisia eroja suomalaisessa lainsäädännössä sekä vaurastumisen kulttuurissa on muihin maihin verrattuna? Entä mitä Jasmin, Kaisa ja Arno ajattelevat erilaisista veroista, kuten perintöverosta tai kiinteistöverosta, ja niihin kaavailluista muutoksista?  Kuuntele herättelevä jakso ja jaa omat ajatuksesi somessa! Tägää mukaan #taloudellinenmielenrauha @kivipeltokaisa @jasminhamid ja @danskebank niin jatketaan keskustelua! 

Jokainen meistä toivoo elävänsä omannäköistä elämää. Aina se ei ole jostain itsestä riippumattomista syistä mahdollista. Monesti sen rakentaminen tulee kuitenkin vastaan jonkin ison elämänmuutoksen seurauksena, kuten eron myötä. On tunnistettava omat tarpeet, irrotettava miellyttämisestä ja huomattava asioita, joista itse aidosti nauttii.

Matkoja on mahdollista tehdä hyvin monella eri tavalla. Harvoin kuitenkaan pysähdymme sen äärelle, mistä matkojen tekemisen tarve kumpuaa. Monesti reissumme suuntautuvat johonkin ulkomaan kohteeseen, mutta matkoja voit myös tehdä sisälle. Molemmissa näissä riittää kosolti tutkittavaa, joskin jälkimmäinen tuntuu olevan joogan - ja kenties myös merkityksellisen elämän kannalta - olennaisempi suunta. Laita jakso kuunteluun ja tule mukaan tälle kiehtovalle retkelle! Miten aloittaa shaktajooga? Kalasataman joogakoululla: shakta.fi/ensikertalaiselle Netissä Shakta Onlinessa: shakta.fi/online-jooga

Ongelman ratkaiseminen alkaa usein ongelman ymmärtämisestä. Monesti kuitenkin ihmiset eivät halua kuulla ongelman juurisyytä ja kuinka sitä olisi mahdollista lähteä ratkaisemaan. (00:00) Esittelyt (00:53) Mitä vastuu itsestä tarkoittaa (03:33) Erilaiset hoidot eivät ole ihmelääke (09:03) Mistä eri oireet voivat tulla (11:26) Kukaan ei hyödy, jos valehtelet voinnistasi (15:04) Vastuun ottaminen työyhteisöissä (17:37) Maailma ei pyöri sinun ympärilläsi (18:23) Omien rajojen vetäminen (20:28) ADHD ja rajat (23:52) Kieltäytymistä ei tarvitse selitellä (25:03) Vastuu diagnooseistasi (27:34) Jokainen on vastuussa omista tunteistaan (31:38) Käytännön vinkki tunteiden havainnointiin (33:25) Pienet teot voi vaikuttaa hyvinvointiin (34:53) Sillä millä sävyllä mietit asioita on suuri vaikutus (38:06) Loppusanat

Tänään on perjantai 13. päivä ja vihdoin sain aikaiseksi katsoa pitkästä aikaa näitä vanhoja Perjantai 13. leffoja. Monesti on pitänyt näin tehdä, mutta huomaan aina liian myöhään että on perjantai 13.  Päätin katsoa siis muutaman näitä legendaarisia slasher kauhuleffoja ja päätin aloittaa ensimmäisestä jatko-osasta eli part 2. Ei oikeastaan mitään syytä miksi, mutta jätin nyt ensimmäisen osan myöhempään ajankohtaan.  Kakkos osan jälkeen katsoin myös osat kolme ja neljä ja lopulta myös vitosen, jotka myös arvostelen tässä.  Jos joku halua näitä katsella niin osat 2-8 löytyy nyt SkyShowtimesta.  Oletko nähnyt? Mitä mieltä olet näistä? Mikä on sinun suosikki Friday The 13th leffa? 

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Yrittäjän päivä. Yrittäjän päivä Yrittäjän päivää tänään vietetään, ehkä syvennytään yrittäjyyteen hieman pidempään. Yrittäjyydessä on hyvät, sekä huonot puolet, nyt kyllä unohdetaan huolet. Yrittäjä saa mieluistaan työtään toteuttaa, monesti ei vietä lomaa ollenkaan. Monesti hänet ahkeruudesta tunnetaan, usein häntä myös kadehditaan. Yrittäjä saa itse valita työajat, joskin hämärtyvät työn ja vapaa-ajan rajat. Yrittäjä toimii pomona itselleen, ja saa monesti arvostelua osakseen. Monesti hän muita palvelee, enemmän arvostusta ansaitsee. Yrittäjät monesti muita työllistää, tätä luetteloa voisi jatkaa pidempään. Yrittäjät uusia työpaikkoja luo, ja tämähän meille iloa tuo. Ulla-Maija Mantere

Etevä etäjohtaminen -podcastsarjan vieraana Tomi Kasurinen, uuden ajan johtamisen ja työyhteisön yhteiskehittäjä, DreamLeader Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja(www.dreamleader.fi). Vakioääninä Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä. Dreamleaderin kehittämistyön tavoitteena on rakentaa tulevaisuuden menestyviä ja hyvinvoivia työyhteisöjä yhteiskehittämisen keinoin. Tällä hetkellä työelämässä on viimeinen sukupolvi, joka on tyytynyt siihen, että kerran vuodessa kysytään työhyvinvoinnista ja asioille ei tapahdu mitään. Uusi työntekijäsukupolvi vaatii käytännön tekoja. Meidän pitää siis toimia. Yhdessä. Johtajan tulisi olla 1. kiinnostunut ihmisistä ja 2. kiinnostunut aidosti ihmisestä. Oleellista on, että johtajalla on keskusteluyhteys ja tätä kautta hän voi tulla tietoiseksi siitä mitkä asiat työntekijää innostavat ja mitkä turhauttavat tai miten hyvin hän onnistuu palautumaan työn ja vapaa-ajan haasteista. Palautekulttuurin aktivointi on yksi parhaita keinoja kulttuurin kehittämiseen käytännössä. Johtamiskyvykkyys koostuu sekä organisaatiotason että yksilötason kyvykkyyksistä. Jos systeemi ohjaa kontrolliin, niin esihenkilö tekee kontrollia. Jos luottamusta tai psykologista turvallisuutta halutaan edesauttaa, niin johtamisjärjestelmässä pitää muuttaa ajattelu- ja toimintatapaa. Johtamisen yksilötason kyvykkyydet ovat tieto, taito, tahto, toimijuus ja tuki. Monesti organisaatioissa sudenkuoppana on tahto. Esihenkilöt ovat ikään kuin ajautuneet rooliin ja oikea halu johtaa hyvin voi olla kadoksissa. Johtamisen kehittämisessä tulisi hyödyntää paremmin niitä, jotka sitä työtä käytännössä konkreettisesti tekevät ja kehittää yhdessä heidän kanssansa. Kyse on yhteiskehittämisestä. Yhteiskehittämisen 4 kovaa koota: kysy, kuuntele, keskustele ja kehitä. Vaikuttavaa kehittämistä voidaan tehdä myös etänä. Fyysinen etäisyys tai läheisyys ei onnistumista ratkaise vaan hyvä suunnittelu ja valmistautuminen. Yhteisöllisyydessä on kysymys henkisestä läheisyydestä, jossa jaetaan yhteinen käsitys siitä missä me ollaan ja mikä on meidän maalimme mihin tähdätään. Johtajalta yhteisöllisyyden tukeminen vaatii selkeää ja jatkuvaa viestintää päämääristä ja tavoitteista sekä organisaation rooleista ja vastuista. Yhteisöllisyyttä ja sen kehittämistä on myös se, että meillä on samanlainen käsitys siitä, että mitä asiakkaat meiltä odottavat. Meidän pitäisi yhdessä ymmärtää myös mitä asioita ja mitä kyvykkyyksiä me tarvitsemme strategian toteuttamiseen ja mitkä ovat meidän kilpailuetumme. Yhteisöllisyyden kehittäminen on siis pohjimmiltaan toimivan työyhteisön perusasioiden kehittämistä. Isoimpia muutoksia tulevaisuudessa on siirtyminen yksilötason osaamisen kehittämisestä yhteisöllisen oppimisen kehittämiseen ja johtamiseen. Miten yhteisönä opimme esim. virheistä ja estämme niiden toistumisen? Miten jaamme tietoa, analysoimme sitä ja ratkaisemme ongelmia? Oppiminen ei tapahdu sattumalta ja sitä pitää johtaa. Yhteenvetona kolme asiaa mihin tulisi keskittyä 1. Varmistaa, että johtamisen johtamisen ketju toimii. 2. Varmistaa, että organisaation toiminta perustuu nykyaikaisiin ajattelu- ja toimintatapoihin. 3. Muistetaan yksilötason johtamisen kehittämisessä, että se ei ole pelkästään tietoa ja taitoa vaan myös tahtoa, toimijuutta ja tukea. Johtamisen kehittäminen ei tarkoita esihenkilöille vain uusia vastuita ja velvollisuuksia, vaan johtamista tulee tehdä yhdessä ihmisiä kuunnellen ja ymmärtäen. Sitä kautta saadaan kestäviä tuloksia. Teksti: Hilkka Heikkilä Pohdinnat liittyvät Virtual Leaders - Virtuaalijohtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia -projektiin, jota Jamk hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.9.2020 – 31.8.2023. jamk.fi/fi/projekti/virtual-leaders Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Podcastien litteroinnit löytyvät bit.ly/podcastteksti

Häpeä - tuo korvien punoitusta aikaansaava ja ihmisen käyttäytymistä muokkaava tunne. Mitä meidän kaikkien olisi hyvä ymmärtää siitä? Se selviää tässä mainiossa juttutuokiossa, jossa pohdimme vieraan kanssa mm. seuraavia kysymyksiä: Mitkä tai millaiset asiat meitä ihmisiä hävettää? Mistä häpeä syntyy? Voiko häpeästä päästä eroon eli että ei hävetä enää koskaan? Mitä haitallista häpeästä voi seurata?  Sanotaan, että häpeä piiloutuu muiden tunteiden taakse. Mitä tämä tarkoittaa? Miten voidaan luoda sellainen yhteisö kotiin, työpaikalle, treeniporukkaan tms., jossa ihmisiä ei hävetä vaan voivat olla omia itseään? Voiko häpeä olla joskus yksilölle myös hyväksi? Milloin se muuttuu haitaksi? Monesti ajatellaan, että häpeä estää meitä tekemästä asioita. Mutta saako se myös aikaan nimenomaan asioiden tekemistä? Millä tavalla ja miksi? Usein törmää ihmisten kertomukseen, että he häpeävät omaa kehoaan ja siksi eivät kehtaa mennä kuntosalille tai uimarannalle. Mitä tälle asialle mielestäsi kannattaisi tehdä yhteiskunnan tasolla, rakenteissa, keskustelussa, yms. ja mitä yksilö itse voisi tehdä, esim. päästäkseen yli häpeästä? Ulkonäön lisäksi välillä törmää siihen, että moni kokee olevansa niin huono, että oma huonous hävettää ("jos tulen sinne teille treenaamaan niin olenko kaikkein huonoin, onko ne kaikki jotain kilpaurheilijoita?") Miten häpeä ja vireystila ovat kytköksissä toisiinsa?  Näitä ja muita teeman kysymyksiä pohditaan psykologi, kognitiivinen ylemmän erityistason psykoterapeutti ja kognitiivisen käyttäytymisterapian kouluttajapsykoterapeutti Katja Myllyviidan kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Katja Myllyviita - Kotisivu: https://psykoterapiakatjamyllyviita.webnode.fi/ - Kirjat: https://verkkokauppa.duodecim.fi/catalogsearch/result/?q=katja+myllyviita - FB: https://www.facebook.com/profile.php?id=100057547265942 - Linkedin: https://www.linkedin.com/in/katja-myllyviita-73436643/

Monesti maailman parhaaksi ravintolaksi äänestetty tanskalainen Noma ilmoitti reilu viikko sitten, että se pistää ovensa säppiin. Siitä alkoi maailmanlaajuinen kuohunta, kuoleeko fine dining ja kuinka eettistä huippuravintoloiden toiminta edes on. Mutta miltä fine diningin tulevaisuus näyttää – ja miksi sillä on merkitystä jokaisen meistä arjessa?Toimittajana Antti Tiainen, vieraana Teemu Luukka.Tämä podcast julkaistiin 18.1.2023.#hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa.HS Visio -podcast julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä:Supla: http://bit.ly/suplavisioSpotify: http://bit.ly/spotifyvisioApple: http://bit.ly/applepodcastvisioGoogle Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisiosekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit.Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast.Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena:Youtube: http://bit.ly/youtubevisioInstagram: http://bit.ly/instagramvisioTwitter: http://bit.ly/twittervisioHS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Kaius Niemi.Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Monesti luullaan, että huipulle päästäkseen urheilijana pitäisi olla tietynlainen, mutta se ei ole totta! Minna Kauppi ei suostunut urheilu-urallaan boxiin, vaan teki asiat omalla tavallaan ja siksi menestyi (vaikka hän ei suosittelekaan tekemään asioita samalla tavalla kuin hän

Milloin koodi on tarpeeksi hyvää? Monesti koodarit voivat aiheuttaa itsellensä tarpeetonta stressiä tuottamalla jatkuvasti ylilaadukasta koodia.

Milloin koodi on tarpeeksi hyvää? Monesti koodarit voivat aiheuttaa itsellensä tarpeetonta stressiä tuottamalla jatkuvasti ylilaadukasta koodia.

Kannattaisiko sinun siirtyä arkkitehtuuritiimin vetäjäksi, jos tällaista paikkaa tarjotaan? Pesti ei ole missään nimessä helppo. Vetäjällä pitäisi olla sekä riittävä arkkitehtuurin yleissivistys, kuin myös sinnikkyyttä viestinnässä ja organisoinnissa. Monesti on myös kiinni pelkästään arkkitehtuuritehtuuritiimin vetäjästä, lähteekö arkkitehtuurityö organisaatiossa lentoon ollenkaan. Jos homma ei tunnu kunnolla käynnistyvän, kannattaa hakea apua.

Äitienpäivä Tämä päivä äideille omistettu on, olkoon se äideille huoleton. Pelkkää päivänpaistetta vaan, saanen silti kukkakimpun ojentaa. Äiti, tiedätkö sen, olet minulle tärkeä ihminen. Monesti mielesi pahoitin, sanoilla sinua haavoitin. Nyt paremmin sinua ymmärrän, liitän kukkasiin tunteen lämpimän. Äitienpäivä oma, olkoon jokaiselle äidille huoleton ja soma. Ulla-Maija Mantere

Jo evoluutioteorian kehittänyt Charles Darwin tajusi, ettei pelkkä luonnonvalinta eli lajin hyvä sopeutuminen elinympäristöönsä riitä selittämään eliölajien kehitystä. Luonnonvalinnan rinnalla toinen vahva evoluutiota ajava tekijä on seksuaalivalinta. Monesti naaraat valitsevat lisääntymiskumppaninsa tiettyjen uroksen piirteiden perusteella, esimerkiksi komean pyrstön tai mahtavan lauluäänen avulla. Joskus näiden mieltymysten vuoksi vallitseviksi saattavat nousta luonnonvalinnan kannalta suorastaan käsittämättömät suuntaukset. Yksi esimerkki on riikinkukon valtava pyrstö. Ihmisen seksuaalivalinnassa on paljon samoja alkukantasia piirteitä kuin muillakin eläimillä. Haastateltavana on Helsingin yliopiston riistaeläintieteen dosentti, tietokirjailija Petri Nummi, joka on kirjoittanut toimittaja Pirjo Koskisen kanssa teoksen Lisääntymisen vimma. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Hyvinvointi ja itsensä näköisen elämän eläminen ovat yleisiä tavoitteita. Monesti kuitenkin tarvitsee tapahtua jotain pysäyttävää, ennen kuin elämää alkaa todella elämään heittäytyen ja hyvinvointia tuottavia asioita tehden. Elämä tapahtuu kuitenkin nyt. Tähän suureen teemaan pureudutaan uusimmassa podcast-keskustelussani vapaataiteilija, kirjailija Oskari Saaren kanssa. Puhumme elämästä ja kuolemasta Saaren uusimman kirjan teeman mukaisesti. Aki Hintsa - Tänään olen elossa: Kuolevan miehen päiväkirja (WSOY, 2021) on saanut aikaan palautevyöryn, sillä kirja on koskettanut monia syvästi. Kirja kertoo Hintsan tarinan taistelusta syöpää vastaan, ja lopulta yhden miehen tarinan kuolemasta. Keskustelemme podcastissa Saaren kirjasta ja sen kirjoittamisen prosessista. Kuoleman teema vie lopulta lohdullisesti elämästä iloitsemisen ja täysillä elämisen äärelle. Vapaataiteilija Oskari Saari tunnetaan kirjojen lisäksi muun muassa tuottajana, urheilutoimittajana ja Formula 1 -selostajana. Tutustu Saaren kirjoihin täällä: https://www.wsoy.fi/kirjailija/oskari.... Ammatiltani olen laillistettu psykologi ja työkseni valmennan yksilöitä ja organisaatioita muutostilanteissa. Puhun, keskustelen ja kirjoitan mielelläni muutokseen, työssä onnistumiseen, huippusuoriutumiseen ja hyvään elämään liittyvistä teemoista. Löydät tietoni osoitteesta http://www.ilonarauhala.fi Facebookissa minulla on sivut: https://www.facebook.com/ilonarauhala... Instagramista löydät minut nimellä: ilonarauhala https://www.instagram.com/ilonarauhala/ Twitteristä löydät minut nimellä Ilona Rauhala https://twitter.com/IlonaRauhala Blogini löydät täältä: https://www.palomacorento.fi/blogi Valmennussivustoni on: https://www.palomacorento.fi Itsensä kehittämisen yhteisöt: https://www.palomacoaching.fi

Tällä kertaa Auntien CEO Mervi Lamminen haastattelee ja vieraana on Auntie-ammattilainen Minna Lehikoinen, ja pohditaan onko konflikti mahdollisuus. Siinä hetkessä, kun itse on keskellä konfliktia, niin se ei välttämättä ollenkaan tunnu mahdollisuudelta, vaan joltain ihan muulta. Olemme tottuneet ajattelemaan konfliktia epäonnistumisena, eli on tapahtunut jotain, mitä ei olisi saanut tapahtua. Ajatuksen voikin kääntää niin päin, että joku on uskaltanut puhua, tuoda jonkun epäkohdan esiin tai ilmaista omia ajatuksiaan. On olemassa myös konflikteja, jotka ilmenevät vetäytymisenä yhteistyöstä. Monesti ollaan tyytyväisiä, että ihanaa kun täällä on näin rauhallista, kukaan ei tule valittamaan mistään. Mutta jotkut voivat vetäytyä loukkaantuneina siitä, että he eivät tulleet kuulluksi eivätkä kommentoi yhteisiä asioita, tuo ideoita esiin, eivätkä enää ole luovia - he vain käyvät töissä. Siinä mielessä konflikti on aina parempi. Mitkä ovat tyypillisiä työelämäkonflikteja? Miten konflikteja ratkotaan? Liittyvätkö tunteet ja motivaatio toisiinsa? Onko tunteilla ja yrityksen tuloksella korrelaatio? Kuuntele Minnan vinkit konfliktitilanteisiin.

Entisajan keittiöstä saattoi vuosien saatossa mystisesti hävitä lusikoita, jopa kuparipannuja. Monesti syyllinen näihin katoamisiin oli samassa perheessä asuva kalastaja, joka otti materiaalia uistimiin omasta kuormasta. Tietokirjailija Erkki Norell kertoi miten lusikkauistimet aikoinaan syntyivät ja millainen pyyntiväline se oikein oli. Asikkalan Vääksyssä oli toimittaja Asko Hauta-aho.

Mikä on testamentti ja miksi sellainen tulisi tehdä? Monesti ajatellaan, että testamentti on tärkeä vasta tulevaisuudessa, mutta oikeasti sitä kannattaisi miettiä jo nyt. Tekemällä testamentin varmistat, että omaisuutesi menee juuri niille ihmisille tai organisaatioille, joille haluat sen antaa. Testamentin tekeminen ei katso ikää, sillä sen voi laatia jokainen oikeustoimikelpoinen täysi-ikäinen. Tässä jaksossa lakimies Anna Heikkilä kertoo vinkit, kuinka testamentti tehdään ja mitä sen tekemisessä tulisi ottaa huomioon.

Monesti biiseihin, elokuviin ja kirjoihin otetaan vaikutteita tosielämän tapahtumista. Myös The Killers -yhtyeen kappale Jenny Was a Friend of Mine on kirjoitettu todellisen rikoksen pohjalta. Kuka siis on Jenny?

Terapia on monelle ihmiselle normaali osa elämää ja tärkeä tuki. Psykoterapiaan pääseminen ei kuitenkaan ole helppoa, ja terapia voi päättyä ennen aikoja. Mari Molkoselkä, Aurora Kuusisto ja Henriikka Korko keskustelevat Vasan uudessa podcast-jaksossa terapiasta ja mielenterveydestä. Miten terapiaan pääsy voikaan olla niin vaikeaa? Mielenterveyden tukeminen on yksi yhteiskunnan peruspilareista. Se, että ulospäin vaikuttaa siltä, että elämässä asiat sujuvat hyvin, ei tarkoita sitä ettei selviäisi ilman tukea. Podcastissa keskustellaan myös pärjäämisestä. Monesti ihminen yrittää jaksaa viimeiseen asti, kunnes tajuaa, että tarvitsee apua.

Monesti kuulee, että nyt tulisi harjoitella itsensä johtamisen taitoja mutta mitä se oikeasti tarkoittaa? Ja mitä se vaatii? Itsekuria, uhrauksia, henkistä raippaa joka päivä ja muutenkin isoja ja vaativia tavoitteita – vai jotakin aivan muuta? Tässä jaksossa puhutaan itsensäjohtamisesta, yhdestä keskeisestä tulevaisuuden työelämätaidosta. Mitä se oikeasti tarkoittaa ja miten se tehdään? Miten sitä voi harjoitella? Ja mihin kaikkeen sitä tarvitaan? Vieraanani on Itsensäjohtamisen valmentaja, työyhteisökehittäjä, ja yrittäjä yrityksessä Mokata Mindset Oy, eli Katja Salmijärvi.

Joulu alkaa juuri nyt kuusitaimikosta, koska sopivaa joulupuuta on aikaa etsiä vain viikko. Monet ostavat joulukuusen torilta tai marketin edustalta, mutta jos omistaa itse metsää niin sopivan puun voi valita kuusitaimikosta. Monesti samaan aikaan istutetut kuuset ovat jo kymmenen vuoden aikana kasvaneet hyvin erilaisella vauhdilla. Kannattaa aina siis etsiä niitä harvennukseen tulevia kuusia, joilla kasvuodotus on huonompi. Lumisateisessa Puumalassa olivat Risto Eronen ja Asko Hauta-aho.

  Tässä jaksossa annan sinulle 5 tehtävää, joita miettimällä pääset kehittämään kevyttä verkkokurssia. Jos kaipaat pienen kynnyksen ratkaisua verkkokurssin tekemiseen, ilman suurta budjettia tai panostusta, kuuntele tästä vinkit. Verkkokurssin rakentaminen ei tarvitse (eikä saa!) olla iso tai kallis projekti!   KUUNTELE JAKSO TÄSTÄ:   Jos et halua kuunnella, lue jakson sisältö tästä: Tämä on nyt syyskauden 2020 eka podcast-jakso ja kahdeskymmenes koko Bisneskoulun podcastissa, jonka aloitin noin vuosi sitten. Toivottavasti sinulla on kesä mennyt hyvin ja olet päässyt lepäämään. Kevät oli rankka meille jokaiselle ja niille meistä joilla on koululaisia kotona, erityisen rankka, sillä lapset ovat olleet kotona käytännössä nyt maaliskuun puolivälistä eli noin 5 kuukautta. Se on varmasti vaikuttanut jokaisen yrittäjän elämään ja bisnekseen. Mutta nyt on aika taas aloittaa alusta. Toki korona vielä vaikuttaa ja siihen pitää vaan nyt varautua. Jokaisella on hyvä olla B-suunnitelma siltä varalta, että käy samoin kuin keväällä. Mikä sinun B-suunnitelmasi on? Jos et siis voikaan tavata asiakkaita face-to-face? Tai jos et pysty tuottamaan palveluitasi sillä tavalla mihin olet ehkä jo vuosia tottunut? Tein viime viikolla Youtubeen syyskauden aloitus vinkkejä, ja tänään ajattelin vähän vielä syventää aihetta. Se minkä itse koen tosi tärkeäksi jokaiselle palveluitaan tarjoavalle yrittäjälle, on kehittää joku digitaalinen palvelu. Siis siltä varalta, että itse sairastut, lapset sairastuvat tai joudutte karanteeniin. Kun sinulla on jotain mitä voit myydä ja tarjota verkon välityksellä, niin sinulla on joku tulonlähde yritykselle. No se, mitä moni ajattelee on, että tämä on kallis ja paljon aikaa vievä, ISO projekti. Mut sen ei tarvitse olla. Kun sinulla on ajatus siitä, miten haluat auttaa asiakkaitasi, niin sinun tarvitsee vain purkaa se videoille, ja pistää ne verkkoon. Sinulla ei tarvitse olla huipputeknistä kurssisivustoa. Sinulla ei tarvitse olla tuotantoyhtiötä, isoa budjettia, rahoitusta. Voit tehdä ihan kaiken itse, ja nopeastikin. Jos sä et ole ihan varma siitä sun verkkokurssin aiheesta, myykö se, niin silloin erityisesti kannattaa tehdä ensimmäisellä kerralla kurssi mahdollisimman pienellä budjetilla ja pienellä panostuksella. Kun mietit, minkälaisen digipalvelun, verkkokurssin tekisit, niin pidä se tosi yksinkertaisena. Mieti mikä on suosituin palvelusi. Mitä ihmiset useimmiten sinulta kysyvät? Keskity siihen yhteen ongelmaan. Älä lähde rakentamaan isoa kaiken kattavaa verkkokurssia. Tiedän, että moni yrittäjä on todella kunnianhimoinen, ja ehkä perfektionistinenkin. Ja olen sitä itsekin. Mutta olen tässä 6 vuoden varrella, ja kahdeksan verkkokurssin tekemisen kokemuksella havainnut, että kun on lähdössä tekemään digituotetta, kannattaa pitää alussa rima tosi matalana. Eli älä lähde rakentamaan täydellistä verkkokurssia, täydellisellä tekniikalla ja täydellisellä toteutuksella. On hyvä jos sinulla on visio siitä täydellisestä, mutta voit edistyä kohti sitä pienin askelin. Olet varmaan kuullut puhuttavan minimum viable product -ajattelusta. Eli siitä, miten ensimmäinen tuote ei saa olla täydellinen. Tuote pitää lanseerata siinä vaiheessa kun se on riittävän hyvä. Kun se toimii. Ja sen jälkeen sitä lähdetään kehittämään eteenpäin. Asiakkaiden avulla. Eli mieti mikä on se minimi, mitä verkkokurssin ostaja tarvitsee ongelmansa ratkaisuun. Ja minimillä tarkoita siis nyt verkkokurssin toteutusta ja toimitustapaa. En sisältöä. Sisältöön kannattaa panostaa, mutta toisaalta, jos olet asiantuntija, se on sinulla jo selkärangassa. Se riittää, kun annat ohjeet kurssillasi. Anna ohjeet siihen, mitä kurssilaisen pitäisi tehdä Itse tein koronakeväänä kahdessa viikossa verkkokurssin niin, että tein videon päivässä. Ihan selkärangasta sellaisen, missä kerron mitkä asiat minimissään pitää olla kunnossa verkkokurssin tekemiseen, lanseeraukseen ja myyntiin, ja toimitukseen. Miten pääsee oikeasti nopeasti eteenpäin digitaalisen palvelun rakentamisessa? Ilman suurta budjettia. Ilman monimutkaisia teknisiä ratkaisuja. Tämä kurssi on Tee kevyt verkkokurssi, jossa todella kurssilaiset rakensivat verkkokurssin ja sille markkinoinnin muutamassa viikossa. Monesti se meidän perfektionismi estää tekemästä asioita. Se on se juttu, mikä junnaa siinä, ettei saa aikaan, pääse alkuun, saa tehtyä. Kun lähtee tekemään jotain liian suurta, sitä ei saa koskaan valmiiksi. Siksi haluan nyt kannustaa sinua madaltamaan rimaa. Mieti vaikka ihan pienin mahdollinen kurssi ja ratkaisu. Voisitko esimerkiksi tehdä kolme videota ja lähettää ne kurssin ostajille linkkinä sähköpostiin? Ajattele vaikka nykyisiä asiakkaitasi. Mitä videoita voisit tehdä heille, jotta he saisivat paremmin tuloksia tai pääsisivät eteenpäin siitä, mihin olet heidät livevalmennuksella jo saattanut? Jos sinulla on taipumusta visioida isoja juttuja, niin tämä voi olla haastavaa. Riisua sitä visiota pienemmäksi ja pienemmäksi ja vieläkin pienemmäksi. Mutta mitä enemmän riisut sitä täydellisen verkkokurssin mielikuvaa, sen helpommaksi sen toteutus tulee. Kokeile vaikka näitä viittä tehtävää. Ihan ensimmäisenä rajaa kohderyhmäsi. Eli mieti yksi ihmistyyppi, paras asiakkaasi, ihanneasiakas, mitä hän sinulta kaikista eniten tarvitsee? Riisu sitten se ongelma. Rajaa se niin tarkasti, että kurssisi ei ole esim. hyvinvointikurssi vaan hyvinvointikurssi niille jotka ovat juuri synnyttäneet. Tai juuri astuneet uuteen työpaikkaan. Tai juuri jääneet työttömiksi asiantuntijatyöstä. Rajaa sitä niin tiukasti kun vain kehtaat. Kolmantena riisu se miten toteutat verkkokurssisi. Älä suunnittele liikaa. Älä pidä rimaa liian korkealla. Älä osta mitään uutta. Ota kännykkäsi, ja tee videot sillä. Varmista silti, että valaistus on hyvä ja ääni selkeä. Oikeasti tärkeintä videoissa on se, että sinulla on sydän mukana ja videoista näkee innostuksesi aiheeseen. Sen palon, varmuuden ja asiantuntemuksen. Sinä tiedät, miten tämä homma ratkaistaan. Neljäntenä riisu verkkokurssisi toimitus. Kun laitat videot vaikka Youtubeen piilotettuina videoina (tutustu myös Vimeoon) ja liität ne linkkeinä kurssiaineistoon, sinulla on minimitoteutus. Viidentenä sitten markkinointi. Tee luontevia, lyhyitä, mainosvideoita someen ja linkitä kurssisi myyntisivulle. Näissä mainosvideoissa ihan sama juttu kuin kurssivideoissa. Ole oma itsesi, näytä innostuksesi ja vakaumuksesi, että tämä juttu toimii. Kun saat ensimmäisen version liikkeelle, voit lähteä kehittämään siitä eteenpäin. Samalla voit nostaa hintaa ja brändätä itseäsi, siirtyä automaatioiden rakentamiseen ja vaikka kurssisivuston. Mutta sinulla ei tarvitse olla niitä kurssin ekassa versiossa. Vähitellen voit kuvata videotkin uusiksi ja kehittää sisältöä palautteiden mukaan. Miten kauan olet pohtinut sitä, että tekisit jonkun verkkokurssin? Miten pitkään olet junnannut sen täydellisen ratkaisun ja toteutuksen kanssa? Olen huomannut että se, mitä monella on ensimmäisenä mielessä on se, mille kurssialustalle sen kurssin laittaisi. Niitä on markkinoilla todella paljon. Mutta se ei ole kynnyskysymys. Sen valinnan ei tarvitse olla ensimmäinen asia, minkä teet. Tiedän, että olisi kiva, että kurssilla olisi sivusto ja alusta. Mutta jos se jarruttaa tekemistä, niin älä valitse mitään. Toteuta verkkokurssi sähköpostitse. Kun sitten rakennat sivuston, voit nostaa kurssin hintaa. Aluksi se voi olla edullinen. Näin tein itse asiassa itsekin keväällä tekemälleni kurssille. Pian rakennan sille sivuston, johon toki päästän kaikki kurssin ostaneet, mutta kun sivusto on valmis, kurssin hinta nousee. Nyt siis vielä jos kuuntelet tämän elokuun aikana, saat kurssin edullisemmin. (Tästä kurssin ilmoittautumissivulle >>) Mutta nyt toivottavasti tästä oli sinulle hyötyä. Todella kannustan lähtemään verkkokurssia rakentamaan, sillä sen kautta saat monistettua itseäsi yhä useammalle asiakkaalle. Se myös brändää sinua osaajana, se on vähän kuin kirjoittaisit kirjan aiheestasi. Kun asiantuntemuksesi konkretisoituu verkkokurssissa, niin kaikki tietää, mitä sinä yrittäjänä osaat ja teet. Ja kun saat ensimmäisen verkkokurssin, vaikka kevyenäkin versiona, markkinoille, niin osaat jo niin paljon enemmän. Silloin sinulla on innostusta ja motivaatiota lähteä opettelemaan uutta ja kehittämään kurssia, sen toteutusta, toimitusta, markkinointia. Jostain pitää siis aloittaa. Pidä rima todella alhaalla toteutuksen suhteen, ei sisällön. Sisällön kuuluu olla timanttista, ja sen varmasti osaat tehdä. Toivotan sinulle nyt oikein mahtavaa syyskauden aloitusta. Podcastissa kuullaan taas parin viikon kuluttua, mutta sillä välin tule mukaan Bisneskoulun Youtube-kanavalle, jossa olen läsnä kerran viikossa. Jutellaan videoiden alla myös kommenteissa. Bisneskoulun löydät myös instagramista ja facebookista, joihin haluan kutsua sut myös juttelemaan kanssani näistä ja muista aiheista. Laita myös viestiä jos on jotain aiheita, joista haluaisit podcastissa kuulla, lähetä vaikka sähköpostia anja@bisneskoulu.fi  Miten voin auttaa sua paremmin pääsemään kohti sitä unelmien bisnestä, ja unelmien elämää.

Editointi ja musiikki: Mikael Mustonen Lukija: Jutta Saanila Hei! Olen Jutta Saanila, Minun näköinen mieli -hankkeen koordinaattori. Heikentynyt näkökyky tai sokeus aiheuttaa joskus kaikenlaista hämminkiä suhteessa näkeviin ihmisiin. Tämän podcastin koostin, kun olimme pohtineet aihetta ristiin rastiin erään porukan kanssa. Törmäilyä ja kaikenlaisia sattumuksia Useimmat kohtaamiset näkevien kanssa menevät ihan hyvin. Tähän on kerätty nyt ne kaikkein koomisimmat ja kiperimmät tilanteet, joita joillekin on tapahtunut. Niistä on kuitenkin jäänyt pysyvä jälki sisimpään, jonka käsitteleminen auttaa tulevia kohtaamisia onnistumaan paremmin. Kaikkein kipeimpiä kohtaamisia näkevien kanssa tulee liikenteessä. Loukkaantumisvaara on ilmeinen, kun pyörät suhahtelevat ohi. Vaara on moninkertainen, jos olet juuri näkövammautunut ja arastelet käyttää valkoista keppiä tai mitään muutakaan merkkiä, josta huomaisi, että liikut täysin korva- ja jalkatuntumalta. Joskus yksi jalka voi astua jonkun varpaille, jolloin turpiin saantikin on lähellä. Kaupungilla liikkuessa voi tulla vastaan auttamisintoinen ihminen, joka lähtee repimään vaatteista, lupaa kysymättä, johonkin suuntaan. Metrossa saman kaltaiset ihmiset voivat auttamishimossaan päättää puolestasi, että jäät samalla pysäkillä heidän kanssaan, jotta he saisivat auttaa sinua eteenpäin. Sosiaaliset tilanteet muuttuvat joskus hankaliksi, jos ei ole käsitystä keitä muita huoneessa oikein on. Jos he eivät pyynnöstä huolimatta suostu esittäytymään, voi tuntua todella tukalalta jäädä siihen tilanteeseen. Jos joistakin sosiaalisista tilanteista myös poistutaan sanomatta sanaakaan, voi jäädä aika ilkeä olo pitkäksi aikaa. Naapuri saattaa vasta kovassa kännissä ollessa uskoutua kovaan ääneen soimaamaan, että mikset koskaan häntä morjensta. Siinä sitten selittelet, ettet näe häntä. Mahtaako hän seuraavana päivänä muistaa, mitä olit kertonut? Joku kertoo puhelimessa ohjeita, miten saapua terveyskeskuksessa tiettyyn paikkaan. Kovasti saattaa tulla selitystä, että sieltä ja sieltä kautta tulet sitten. Onhan se paikka aina lopulta löytynyt. Monesti erilaisissa kirjoitustilanteissa kysytään, että mikset käytä kuule silmälaseja. Kerran katsastuskonttorissa jopa tarjottiin sellaisia laseja, joilla heidän mukaansa varmasti näkisi. Näkövammaista pidetään usein tyhmänä tai kehitysvammaisena ja ihmiset alkavat huutaa kovaa tai puhua hitaasti, jotta toinen käsittäisi mitä puhutaan. Saatetaan selittää saattajalle tai avustajalle asiat, kun sen voisi tehdä suoraan itse asianosaiselle. Mitä tarvitaan, että näkevät oppisivat suhtautumaan toisella tavalla? Jokainen näkeviin päivittäin törmäävä voi ainakin yrittää muistaa, että nämä monesti pelkäävät erilaisuutta ja sitä, että he joskus itse voisivat vammautua. Silloin he muuttuvat epävarmoiksi, pelkäävät, hämmentyvät ja tuntevat itsensä kenties tyhmiksi ja avuttomiksi. Näkövammaiset voivat olla heidän näkökulmastaan eräänlaisia mörköjä ja kummajaisia. Näkevää auttaisi paljon, jos hän saisi selvästi ja mutkattomasti kuulla, että toinen näkee huonosti tai ei ollenkaan. Lisäksi voisi olla hyvä aina sanoa suoraan, nasevasti ja ystävällisesti, jos tarvitsee apua tai myös sen, ettei tarvitse apua, niin näkevän ei tarvitse miettiä sitä kysymystä itse lainkaan. Voisi olla hyvä kertoa ainakin niille näkeville ystäville, joita usein tapaa niistä tilanteista, jotka liittyvät vaikka hiljaa poistumiseen ravintolapöydästä tai siihen, millä tavoin paikkojen löytämisohjeet voi muotoilla niin, että näkövammainen oikeasti löytää perille. Jos jotain taitoja tai älykkyyttä tunnutaan kyseenalaistavan, niin voisi silloin huumorilla tokaista jonkun ennalta harjoitellun fraasin, vaikkapa: Olen muuten täysissä sielun ja ruumiin voimissa, älykäs, viisas ja jopa filmaattinen!

Jumalalla on todella paljon varattuna meille. Monesti näemme vain murto-osan siitä, mitä Jumala on meille varannut.

Lukija: Jutta Saanila Musiikki ja editointi: Mikael Mustonen Hei! Minun nimeni on Jutta Saanila ja olen Minun näköinen mieli hankkeen koordinaattori. Seuraavassa podcastissa kerromme, miten tulla onnelliseksi ja löytää elämään tarkoitusta. Onnellisuus ja elämän tarkoitus Ihmisellä on iso tarve olla onnellinen. Olen tutkinut suomalaisien tutkijoiden, mm. Frank Martelan ajatuksia ja saanut tietää, että meillä on useiden tutkimusten mukaan kolme perustarvetta, jotka kun on täytetty, onnellisuus ja täyttymys on siinä. Palataan niihin kohta. Monesti tuntuu kuin elämän tarkoitus karkaisi teille tietymättömille. Kaikki tuntuu turhalta ja tyhjältä, tyhmältä ja mitään sanomattomalta. On turta olo. Silloin olisi hyvä muistaa, ettei elämässä ole muuta tarkoitusta kuin saada toteuttaa itseään ja tehdä itsestään merkityksellisen muille. Se on niin simppeliä. Mitä itsensä toteuttaminen sitten on? Teet jotain, josta saat mielihyvää ja joka vie omaa kehitystäsi eteenpäin. Saat tehdä vapaasti sitä, missä olet hyvä ja kykenevä ja paras. Siitä voi olla iloa myös muille, mutta ei välttämättä tarvitse olla sitäkään. Se toinen puoli onkin pikkasen kimurantimpi. Miten teet itsestäsi merkityksellisen muille? Onko sinulla halua päästää ihmisiä lähemmäksi itseäsi? Jos vastaus on kyllä, niin olet onnen Pekka/Liisa, mitään ongelmaa ei ole. Alat vain antaa erilaisissa tilanteissa enemmän itsestäsi. Pysähdyt kuuntelemaan ystävän vuodatusta kunnolla, yrität keksiä keinoja ilahduttaa läheistäsi, teet pieniä tekoja, jotka ilahduttavat itseäsi enemmän kuin sitä, kelle niitä teet. Tämä tuo rutkasti merkitystä elämääsi. Jos vastaus taas on ei. Et halua muita lähelle itseäsi, niin edetään varovaisemmin. Keskitä kaikki huomio joksikin aikaa vain itseesi. Anna itsellesi huomiota ja aikaa. Tee tilaa ajatuksillesi ja ennen kaikkea tunteillesi. Ole myötätuntoinen itsellesi, sillä olet varmasti kokenut jollain tavalla kovia. Saatat olla jopa haavoittunut, vaikket sitä itse näekään. Sinun on kohdattava ensin jotain itsessäsi ennen kuin olet valmis kohtaamaan ketään muuta. Anna prosessille aikaa ja etsi myös ulkopuolista apua, jotta saisit mahdollisuuden eheytyä. Ne kolme perustarvetta ovat jokaisella ihmisellä nämä: omaehtoisuus, kyvykkyys ja yhteisöllisyys. Jos pääset siis päivittäin vapaasti tekemään sellaista, josta nautit, niin olet todella pitkällä tärkeimpien tarpeittesi tyydyttämisessä. Sen lisäksi vain katsahdus ympärille. Aina on jossain ihmisiä, eläimiä tai luontoa, jonka kanssa voi luoda merkityksellisen suhteen tai syventää jo olemassa olevaa suhdetta. Jos se ei onnistu, luo suhde itseesi ja keskity parantumaan ja voimistumaan ensin itse. Tämä oli Minun näköinen mieli -podcast tällä kertaa. Järjestämme edelleen puhelinrinkejä ja niihin otetaan ilmoittautumisia vastaan. Ota yhteyttä: Jutta.saanila@nkl.fi . Lisäksi syksyllä järjestetään Minun näköinen mieli -valmennuksia ympäri Suomea. Pysy kuulolla, niin saat tietää lisää.

Impulsiivinen ja itsenäinen koira haastaa omistajansa jatkuvasti, rauhallisen ja ihmiseen tukeutuvan kaverin kanssa kaikki on helppoa. Koirillakin on persoonallisuuseroja - toisten koirien kanssa täytyy tehdä enemmän työtä kuin toisten - mutta tiedätkö millainen koira kotonasi asuu? Ja mitä siltä on kohtuullista odottaa? Vaikka kaikki ei aina suju oman mielen mukaan, kyse ei välttämättä ole kyse koiran tyhmyydestä. Päin vastoin, nokkela ongelmanratkaisija voi tuntua sellaiselta, ettei se opi mitään, mutta koirien "älykkyystesteissä" se loistaa kyvyillään. Ymmärrämme usein koiriamme väärin, ja kohtelemme niitä epäreilusti. Monesti arjessa ei tule ajatelleeksi, mihin kaikkeen koirat pystyvätkään. Ja toisaalta, miten moni asia vääristyy, koska katsomme koiraa ihmismielen läpi. Kun ihminen on jalostanut koiraa, koirassa on suosittu yhteistyötä ihmisen kanssa. Siinä missä koira hakee ihmisen katseesta apua, moni muu eläin kokee meidät kilpailijakseen. Tämä havainto sysäsi nykyaikaisen koiratutkimuksen liikkeelle, myös katseenseurannan suhteen. Tässä Tiedeykkösessä kurkistetaan koiran pään sisälle, ja kysytään, miten tiede tutkii koiran mieltä. Ja miksi ihminen ymmärtää koiraa lähtökohtaisesti väärin. Asiantuntijoina ovat koiran persoonallisuutta ja kognitiivisia kykyjä tutkinut Katriina Tiira Smartdog Oy:stä, koiran katseen seurantaa selvittänyt tutkija Sanni Somppi Helsingin yliopistosta ja tutkija Miiamaaria Kujala Jyväskylän yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen. Kuva: Pirjo Koskinen

Erikoishaastattelu! Podcastimme historian kautta aikain toiseksi vieraaksemme saimme Netflixin koneoppimisinfraa johtavan Ville Tuuloksen. Kuten meillä Suomessakin, myös Kaliforniassa on työskennelty koronan vuoksi kotoa käsin. Siksi tämäkin jakso on nauhoitettu etäyhteydellä suoraan Yhdysvaltain länsirannikolta, olkaapa hyvät! Villen nostoja mm: "[Onnistumisen mittaamisen kannalta] on olennaista, että firmalla on selkeä fokus. Netflix striimaa elokuvia ja sarjoja ihmisten koteihin." "- - - Monesti olemme päätyneet siihen, että kannattaa jopa käyttää väärää mutta yksinkertaisempaa mittaria ihan vaan sen takia, että ihmiset ymmärtää ja osaa toimia sen kanssa." "Datalähtöisyys on ollut Netflixin keskiössä aivan alusta asti. Mutta ei voi yleistää, koska maailma on monimutkainen paikka – joissain asioissa olemme lopettaneet mittaamisen ja keskittyneet ihmisten intuitioon, sitten taas toisissa asioissa panostetaan vieläkin enemmän tiukkaan mittaamiseen." "Koska Netflix on globaali firma, sama mittari ei välttämättä toimi yhtä hyvin kaikissa maissa, koska ihmisten käyttäytyminen on myös kulttuurisidonnaista." PS. Äänenlaadussa saattaa esiintyä pientä huojuntaa etäyhteyden takia.

"Jos ajatellaan ihmiselämää, kukaan ei selviä ilman menetyksiä" sanoo jakson vieraamme, psykologian tohtori Marjo Pennonen, jonka kanssa keskustelemme haastavista tilanteista ja tavoista selviytyä niistä. Kohtaamme elämässämme vastoinkäymisiä, joita saattaa tulla ajoittain useastakin eri suunnasta. Monesti kokee olevansa yksin haastavien tilanteiden kanssa, eikä loppua tunnu tulevan. Mitä tehdä? Kipeiden asioiden kohtaaminen on vaikeaa, siksi monesti niiden sivuttaminen on houkuttava tapa jatkaa elämää, mutta löydämme ne kuitenkin lopulta edestämme ja usein moninkertaistuneena. Marjon kirjoituksiin pääsee tutustumaan hänen Facebook sivuston kautta:https://www.facebook.com/kirjailija.marjo.pennonen/

Mistä lähteä rakentamaan kokonaisvaltaista hyvinvointia hetkellisten diettien sijasta. Monesti katsomme somesta fitness tähtiä ja toivomme näyttävämme heiltä. Aloitamme diettejä ja treenejä, jotka monet luovuttavat kun tuloksia ei tulekkaan niin nopeasti. Miten saavuttaa joka elämän osa-alueelle hyvä olo ja onnellisuus.

  Tässä jaksossa kerron oman brändäystarinani. Vuodesta 2012 tähän päivään. Mitkä olivat niitä ratkaisevia päätöksiä ja oivalluksia matkan varrella. Listaan kahdeksan tärkeää asiaa, jotka sinunkin brändätessäsi kannattaa ottaa huomioon.   Kuuntele Bisneskoulun podcastin 3. jakso tästä!     Ilmoittaudu mukaan maksuttomaan Brändää itsesi epätäydelliseksi -webinaariin 21.11. klo 13.30-15.00 >>     Jos mieluummin luet jakson sisällön kuin kuuntelet, lue tästä: Perustin yritykseni vuonna 2008, jolloin aloin tarjota omia palveluitani copywriterina. Ja muitakin mainostoimistopalveluita. Pian tuli lapsia ja yrittäminen oli melko pätkittäistä vuoteen 2012 asti. Silloin keväällä perustin ensimmäisen blogini yrittäjä-äidin elämästä.  No syy miksi mainitsen tästä nyt, on se, että blogi on tärkeä itsensä brändäämisen paikka. Tässä blogissa kuitenkaan mielessäni ollut vielä itseni brändääminen, se asia tuli aika yllättäen mieleen vasta paljon myöhemmin. Tätä ensimmäistä blogiani (Sekuntielämää) kirjoitin salassa nimimerkillä Mamaonbis. Oikeastaan se oli purkautumistie ja tavoitteenani oli myös pitää yllä kirjoittamisen taitoani. Syksyllä 2012 perustin tavoitteellisen blogin yritykseni vapaamarkkinointi-sivustoille. Kirjoitin markkinoinnista tavoitteena päästä esiin verkossa sen avulla. Ja silloin opin jotain tosi isoa. Kirjoitin blogiin markkinoinnista isommille yrityksille. Mutta vaihdellen myös yrittäjille. Tajusin vähitellen, että blogin kirjoittaminen on todella vaikeaa, jos mielessä on ristiriitainen ajatus siitä, kenelle sitä kirjoittaa. Ja sen vuoksi motivaatio blogin kirjoittamiseen putosi koko ajan. En tiennyt kenelle kirjoitan, isommille yrityksille vai yrittäjille. Koska itselleni ei vielä ollut selvää se, mikä kohderyhmäni on, en saanut blogia vauhtiin tai näkyviin. Kirjoitukset olivat yleismaallisia ajatuksia markkinoinnista. Olin mainostoimistoyrittäjä ja minulle kelpasivat asiakkaina niin yrittäjät kuin isommat yritykset. En osannut rajata kohderyhmää koska en halunnut ja koska oikeastaan halusin isompia asiakkaita, joilla olisi varaa ostaa isompia projekteja. Kuitenkin asiakkainani oli enimmäkseen pieniä yrityksiä tai yrittäjiä. 2013 motivaationi oli pudonnut jo niin paljon mainostoimistotyöhön, jota olin siis tehnyt jo vuosia ennen yrittäjäksi lähtemistä. Silloin halusin saada jotain merkitystä elämääni ja löysin intohimoni. Perustin kolmannen blogin, Mamaonbis-sivuston, ja aloin kirjoittaa yrittäjä-äideille markkinoinnista ja ajan hallinnasta. Myin verkkokaupassa suunnittelemaani ajanhallinnan työkalua, planneria, unelmien kalenteria. Sen kautta halusin saada myös oman ajankäyttöni hallintaan, pienten lasten ja yrittämisen keskellä. Samalla auttaa muita samassa tilanteessa olevia yrittäjä-äitejä. Minulla oli siis hyvin tarkasti rajattu kohderyhmä ja missio. Mamaonbis-blogi lähtikin hyvin käyntiin. Sen ympärille alkoi muodostua yhteisö, jonka kanssa järjestin tapahtumia ja tapaamisia. Mamaonbis-blogissa annoin vinkkejä siis nimenomaan yrittäjille markkinointiin. Tein myös 2014 ensimmäisen verkkokurssini digimarkkinoinnista Mamaonbis Bisneskouluun. Se oli 8 viikkoinen kurssi siitä, mitä olin mainostoimistoyrittäjänä konsultoinut yrittäjä-asiakkailleni, ja myös edellisenä vuonna kirjoittamani e-kirjan pohjalta. 2014 loppuvuodesta tein jostain syystä päätöksen lähteä kasvattamaan mainetta isompien yritysten mainostoimistona. Ajattelin että se on tie kasvuun. Isompia projekteja ja isompia rahoja. Tajuamatta sitä, että olin jo Mamaonbis-sivustolla ja verkkokurssillani aloittanut itseni brändäämisen yrittäjien kouluttajana. Aloin kuitenkin saada enemmän yrittäjä-asiakkaita ja minua pyydettiin kouluttamaan yrittäjien tilaisuuksiin. Ja nyt se tuntuu niin mielettömältä opin tieltä. Siis se, että aloin menestyä siinä missä sydämeni oli, en siinä, mitä järki sanoi. Kun halusin kasvattaa bisnestäni raha mielessä, en onnistunut. Mutta kun halusin aidosti auttaa, menestyin. Eli vapaamarkkinointi-sivustolle tekemäni blogi ei koskaan lähtenyt käyntiin. En halunnut tehdä kylmäsoittoja yrityksiin kuten eräs mentori minulle ohjeisti. Ja moni muukin juttu törmäsi seinään isompien asiakkaiden hankinnassa. Kun taas se, mitä olin intohimolla ja sydämellä tehnyt, eli auttanut yrittäjä-äitejä markkinoinnissa Mamaonbis-blogissa, lähti helposti käyntiin. En siis onnistunut hampaat irvessä, vaan sydämellä. En koskaan ole kertonut tätä tarinaa näin, koska en ole nähnyt sitä näin ennen tätä. Olin ajatellut, että tietysti kun valitsin kohderyhmäni Mamaonbis-blogille, niin se lähti hyvin käyntiin. Ja kohderyhmän valinta onkin tärkeää. Mutta vielä tärkeämpää on se, että tekee asioita sydämestään. Että bisnes perustuu auttamisenhaluun, ei rahanhimoon. Mikä nyt on rumasti sanottu, en koe olleeni rahanhimoinen, mutta kyllä, mietin keinoja tienata enemmän, mikä on ihan luonnollista yrittäjälle, pitääkin ajatella kasvua. Mutta mikä tässä on olennainen oppi, on se, että pitää tehdä sitä, missä sydän on mukana. Se näkyy kaikessa, mitä tekee. No 2015 vuoden vaihteessa tajusin viimein, miten olen brändännyt itseni. Ja mitä oikeasti haluan tehdä. Tajusin, että olen brändännyt itseni yrittäjien kouluttajaksi ja itse asiassa haluankin tehdä töitä yrittäjien, en isojen yritysten kanssa. Tämä tuli vähä vähältä yhä enemmän ja enemmän selväksi. Isommissa yrityksissä on monta portinvartijaa, siis sellaista ihmistä, joiden läpi pitää päästä ennen kuin edes pääsee antamaan tarjousta. Ja se että pääsisi oikeasti puhumaan asioista päättävän kanssa, vaatisi enemmän, kuin mihin itse olin valmis. Silloin päätin lopettaa mainostoimistotyöt kokonaan ja ryhtyä kouluttamaan yrittäjiä verkossa. Lisäksi muutimme silloin ensimmäisen kerran perheeni kanssa ulkomaille, Puolaan, joten digibisnes sopi kuvaan sitäkin paremmin. 2015 perustin siis Bisneskoulun. Ja tein sinne uuden verkkokurssin. Blogin käynnistin 2015 ja se lähti heti vauhdilla käyntiin. Minulla oli jo kohderyhmä sille, sillä olin markkinoinut uutta e-kirjaani verkossa jo keväästä lähtien. Näin sain ensimmäisen kurssini hyvin lanseerattua ja homma lähti hyvin käyntiin. Syksyllä palasimme myös Suomeen ja minua pyydettiin Helsingin Yrittäjien yhteistyökumppaniksi digiopisto-hankkeeseen. No suostuin tietysti. Olin siis 2015 brändännyt itseni yrittäjien kouluttajaksi, sekä bloggaamisen että e-kirjan että verkkokurssin avulla. Minua haastateltiin mediaan, kutsuttiin kouluttamaan ja sain näkyvyyttä. Ja se on oikeastaan tarinani omasta brändäyksestäni. Se mitä olen oppinut vuosien varrella mitä kaikkea olen tehnyt sen eteen, on 1. säännöllinen ja kohdistettu, tavoitteellinen sisällöntuotanto blogiin, videolle, someen, podcastiin ja e-kirja 2. toimin sydämelläni, en raha silmissä kiiltäen 3. Verkkokurssit, kun teet verkkokurssin, se brändää sinua kurssin aiheen erityisosaajana 4. yleisön rakentaminen sähköpostilistalle, mitä useampi korva sinua kuuntelee, sen laajemmalle maineesi kiirii 5. kuva-aineisto: se että olen järjestänyt ammattikuvauksia alkuun muutaman vuoden välein, sitten vuoden välein, on pitänyt kanavieni visuaalisen ilmeen tuoreena. Kuvista puhun vielä hetken päästä lisää. 6. tyytyväiset kurssilaiset niin ilmaisilla kuin maksullisilla kursseilla ja webinaareissa 7. miten kohtelen ihmisiä, tasavertaisina ja aidosti haluten auttaa 8. elämänkokemukseni, mitä olen oppinut itsestäni ja muista, olen oppinut avoimeksi ja suvaitsevaksi, en odota ihmisiä puskemaan asioita juuri niin kuin sanon, vaan annan aikaa. Monesti olen kuullut kurssilaisilta, miten he viimein vuosien kuluttua ovat huomanneet, että se mitä jo alussa sanoin keskittymisestä omaan ydinosaamiseen, oli totta. Että nyt kun ovat viimein tehneet niin, on ovia avautunut. Mutta jokaisella on se oma kasvupolkunsa, sitä ei voi pakottaa. On iso juttu rajata omaa toimintaansa, menihän itsellänikin siihen noin 7 vuotta yrittäjyyttä, ennen kuin löysin sen, mitä todella haluan tehdä. Ja kaiken ydin on sisältömarkkinointi. Huomaan tänäkin päivänä sen, mitä aktiivisempi itse olen, sitä aktiivisempia myös asiakkaani ja yleisöni ovat. Olen myös huomannut sen, että kun sisältöä on riittävästi verkossa, asiakkaat löytävät luokseni vaikken vähään aikaan tekisikään mitään sisältöä. Kun brändikasvun saa alkuun, sitä ei voi pysäyttää. Brändi kasvaa, vaikkei sille välillä tekisikään mitään. Se, että pysyy nöyränä ja rehellisenä itselleen ja muille, pysyy brändikin tavallaan hallinnassa, eikä se lähde keulimaan liikaa. Mutta kuvista halusin puhua enemmän vielä. Valokuvahan kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Siitä ihmiset näkevät sinut, silmäsi, asentosi, kaikki sinussa kertoo tarinaa. Lisäksi se, missä olet. Mikä on se ympäristö, missä sinut on kuvattu? Sen pitäisi kertoa jotain arvoistasi, sinusta, tarinastasi. Ilmeesi kertoo myös tarinaa. Vaatteesi, seisotko, käveletkö. Kaikki se mitä kuvassa näkyy, rakentaa brändiäsi. Siksi kannattaa miettiä tarkasti, mikä ympäristö kertoisi sinusta parhaiten, ja olla luonnolisesti kuvissa. Näytä asenteesi ilmeessäsi, ja vaikka kuvaustilanne kuinka jännittäisi, näytä sielusi silmissäsi. Mikään ei ole pahempaa markkinointiin käytetyissä kuvissa, kuin epäaito hymy. Jos silmäsi eivät hymyile suusi mukana, tulee katsojalle epävarma fiilis sinusta. Ja palveluistasi. Ja brändistäsi! Kun 2013 menin ensimmäisiin kuvauksiin ammattilaiselle Mamaonbis-sivustoa varten, minut stailasi ja meikkasi Sohvi Nyman ja kuvasi Niina Stolt studio Onnin tiloissa. Molemmat ovat muuten nykyään hyviä ystäviäni. Sohvi kaivoi minusta esiin naisellisuuden ja Niina neuvoi miten kuvissa seistään ja asetutaan, jota Niina muuten kouluttaa nykyään muillekin. Silloin olin vähän hukannut itseni pikkulapsiarkeen, olin lihonnut raskauksissa enkä pitänyt ulkonäöstäni kummemmin. Silti Sohvi ja Niina taikoivat minusta ihanat kuvat. Seuraavat kuvat otatinkin vasta puolassa 2015, siis kaksi vuotta myöhemmin. Silloinkin stailisti valitsi vaatteeni ja minut meikkasi ammattilainen. Osasin olla kuitenkin jo huomattavasti luontevampi kuvissa. Oma itseni. Kuvissa halusin viestiä yrittäjyyden vapautta, joka on minulle yksi tärkeimmistä asioista. Myös rentoutta ja onnellisuutta. Seuraavat kuvat otin espanjassa asuessamme 2017 eli vähän vajaa kaksi vuotta myöhemmin. Rannalla, uima-altaalla, ihanissa unelmamaisemissa. Näissä kuvissa halusin viestiä erityisesti digiyrittäjyyden vapautta, että töitä voi tehdä missä ja milloin vain verkossa. Silloin minut meikkasi taas ammattilainen, mutta vaatteet valitsin itse. Nyt 2019 uudistin taas brändikuvani. Nyt halusin viestiä aitoutta ja rehellisyyttä. Asun helsingissä meren äärellä, joten kuvat otettiin ihan omissa arkiympyröissäni. Arkivaatteissani. Kuitenkin minut meikkasi ammattilainen ja kävin kampaajalla ennen kuvauksia. Kuvat otti ystäväni ja valokuvaajayrittäjä Satu Mali. Olen aikalailla sinut itseni kanssa, joten en koe, että kuvissa pitäisi esittää jotain muuta kuin mitä olen. Jos yrittäjyyden alussa musta tuntui että mun täytyy pukeutua siististi ja tyylikkäästi, niin mitä enemmän nyt olen taas itseeni tutustunut, sen enemmän palaan siihen tyyliin, joka minulla nuorena oli. Farkut, nahkatakki, rennot vaatteet ja hyvin pieni vaatevalikoima. Kaappini ovat täynnä niin sanottuja siistejä vaatteita, joissa yhä roikkuu hintalappu. En koe tarvetta tehdä vaikutusta vaatteillani vaan olen se mikä olen. Saat olla tästä kanssani eri mieltä. Vaatteet voivat jossain tilanteissa tehdä vaikutuksen, mutta itse en sellaisissa tilanteissa ole työssäni. Tai jos olisinkin, niin se että voin olla oma itseni on minulle todella tärkeää. Mutta. Koska valokuvaus on ihan oma tilanteensa. Ja kuvassa pitää olla vähän enemmän meikkiä kuin normaalisti ja se missä asennossa kuvassa on, vaikuttaa paljon lopputulokseen. Siksi on hienoa että kuvaaja osaa asetella minut. Ja näin ovatkin kaikki 4 kuvaajaa minua ohjeistaneetkin.  Ja muista kertoa kuvaajalle, mitä fiilistä kuvissa haet. Mitkä arvot on ne mitä haluat niissä viestiä. Kuitenkin somessa voit julkaista myös omia kuviasi. Kaikkien ei kannata olla selfieitä, joten kerran kuussa tai muutaman kuukauden välein olisi hyvä sopia jonkun ystävän kanssa somekuvauspäivä. Mikä sen parempaa kuin jos olette molemmat yrittäjiä ja kuvaatte toisianne, et tarvitse edes erityistä budjettia kuvauksiin. Mutta sivustosi pääkuvat kannattaa olla ammattilaisen ottamia. Ja niitä kannattaa uusia muutaman vuoden välein. Kuvat ovat siis tärkeä osa brändäämistä, mutta eivät yksistään riitä. Jos myyt palveluitasi, niin tee töitä sen eteen, että kohderyhmäsi pääsisi tutustumaan sinuun verkossa. Ihmiset ostavat mieluiten tutuilta, sellaisilta ihmisiltä, joihin tuntuu että voi luottaa. Säännöllinen sisällöntuotanto kantaa pitkälle. Vaikka ajattelisit että mainostat palveluitasi somessa tai Googlessa rahalla, niin ne ovat vain hetkellinen apu. Kun tuotat sisältöä verkkoon, se pysyy siellä ikuisesti. Mitä enemmän hyviä otsikoita tuuppaat blogiisi, sen paremmin asiakkaasi ja media löytävät sinut verkossa. Mitä enemmän olet esillä, sen enemmän pääset esiin. Haluaisitko tarkempia ohjeita brändäykseen? Tästä aiheesta jatkan ja annan tarkempia neuvoja torstaina 21.11. Brändää itsesi epätäydelliseksi -webinaarissa. Joka on siis täysin maksuton tilaisuus oppia lisää itsensä esiintuomisesta verkossa. Jos tätä kuunnellessasi tuo päivä on mennyt ohi, käy katsomassa bisneskoulu.fi-sivuilla, milloin seuraava on, tai kysy minulta suoraan sähköpostitse tai somessa. Mutta nyt. Kiitos että kuuntelit bisneskoulun podcastia. Jos tykkäsit, jaa jakso myös somessa. Bisneskoulua voit seurata Instagramissa tai facebookissa tai youtubessa ja liittyä sähköpostilistalle bisneskoulu.fi sivustolla. Tai jos haluat ottaa minuun henkilökohtaisesti yhteyttä, lähetä viesti anja@bisneskoulu.fi

Markus vastaa kolmeen kuulijakysymykseen: 1. Monesti kuulee sanottavan, että kaikissa uskonnoissa on kysymys pohjimmiltaan samasta asiasta. Mitä mieltä olet tästä? Johtavatko kaikki uskonnot samaan paikkaan? Kristinuskossa on kolme perusnäkemystä asiasta: 1) eksklusivismi, jonka mukaan vain kristityt voivat pelastua; 2) pluralismi, jonka mukaan pelastukseen on monia teitä, joista Jeesus on vain yksi; 3) inklusivismi, jonka mukaan Jeesus on ainoa pelastaja, mutta myös ei-kristityt voivat pelastua hänen kauttaan. 2. Jos aikakone keksitään joskus, voiko kristitty käyttää sitä hyvällä omallatunnolla? Liittyykö aikamatkustukseen teologisia kysymyksiä? Vastaus: Kyllä liittyy. 3. Tapahtuuko ihmeitä? Esimerkiksi parantaako Jumala tänä päivänä sairaita? Kysymykseen on vaikea vastata, koska tapa jolla ihmeet ymmärretään nykyään (yliluonnollinen eli fysiikan lakeja rikkova tapahtuma, joka on seurausta Jumalan väliintulosta) on kaukana kristinuskon klassisesta ihmekäsityksestä. Apua saattaa löytyä avoimesta ja relationaalisesta teologiasta, jossa Jumalan ajatellaan toimivan maailmassa suostuttelemalla. Kirjallisuutta: Avoimesta ja relationaalisesta teologiasta kiinnostuneille esimerkiksi Thomas J. Oord - God Can't Lopputunnari: Antti Luode --- Send in a voice message: https://anchor.fm/harhaoppia/message

durée : 00:02:05 - Les mots d'Oc de France Bleu Occitanie - Les Mots d'Oc dans le département du Tarn. Ce matin, on est entre Carmaux et Monestiés. Dans votre rendez-vous en occitan et en français, on vous souhaite la bienvenue à Saint Benoit de Carmaux …

Monesti on tätä yhdistelmää maailmanhistoriassa koetettu toteuttaa, mutta aina siinä on sydämiä särkynyt. Niin myös Jaakobin vaimojen kohdalla. Mutta mikä avuksi naiselle, jonka sydän on tällä tavalla särjetty?

Uhmaamon viidennessä jaksossa aiheena on: Kampanjoinnin sudenkuopat. Monesti suuria markkinointikampanjoita aletaan suunnittelemaan liian myöhään, niihin budjetoidaan liian vähän resursseja tai asiakkaiden tavoittaminen ei onnistu toivotulla tavalla. Jos kaipaat konkreettisia vinkkejä tuloksekkaan kampanjan toteuttamiseen ja haluat välttää suurimmat virheet niin sinun kannattaa ehdottomasti kuunnella tämä Uhmaamon jakso! Tässä jaksossa Uhman ammattilaiset käyvät uhmakasta keskustelua mm. kampanjoinnin budjetoinnista, sisällöstä, suunnittelusta sekä saat konkreettiset vinkit siihen, kuinka vältät kampanjoinnin sudenkuopat omassa mainoskampanjassasi!

"Monesti sanotaan, että Suomi on niin byrokraattinen maa, että ei täällä mitään tapahdu. Tässä on malliesimerkki siitä, että kyllä täälläkin saadaan tapahtumaan, jos halutaan" -Samuli Taskila Tässä jaksossa jatkamme keskusteluamme hyönteisruokaa myyvän Entiksen toimitusjohtajan, Samuli Taskilan kanssa. Kuuntele tämän viikon jakso, niin tiedät mihin Samuli alun lauseessaan viittaa. PS. Muista käydä rekisteröimässä oma BookBeat tilisi osoitteessa www.menestyksenmaaritelma.fi/bookbeat

Toisten vartaloihin kohdistuvat negatiiviset kommentit ovat ikäviä ja aina väärin, mutta miksi silti body shaming on valitettavan yleistä? Monesti harmittomaltakin kuulostavat lauseet ja sanavalinnat toisten ulkonäöstä kätkevät sisäänsä loukkaavan viestin. Tässä jaksossa Metti ja Hanna keskustelevat avoimesti body shamemaamisesta sekä jakavat omia kokemuksiaan aiheesta. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Tuhoaako vai pelastaako empatia ihmiskunnan tulevaisuuden? Voiko liikaan empaattisuuteen sairastua? Jenni väittää, että voi, vaikka samaan aikaan maailmassa kärsitään empatiavajeesta. Anna puolestaan harjoittelee aktiivisesti muiden tunteista irrottautumista silloin, kun suusta on pakko saada kakistettua "EI". Monesti se on mennyt ihan hyvin, mutta edelleen Anna pelkää, että universumi kostaa kiittämättömyyden sinkoamalla tulipallon hänen päähänsä hetkenä minä hyvänsä.

Suomen papan puuro on parasta, mutta mitä se oikein on? Perheissä syntyy sanoja ja sanontoja, jotka vain perheenjäsenet ymmärtävät. - Perheet käyttävät usein hauskoja omia sanoja ja sanontoja. Monesti ne ovat lasten keksimiä. Yhteistä keksityille sanoille on se, että ne ymmärretään vain perheen sisällä. Samalla ne kantavat sisällään historiaa ja paljon tunteita. Kirsi Blomberg on etsinyt perheiden omia sanoja löytänyt muunmuassa upin, tomskun ja Suomen papan puuron. - Västeråsilaisessa Pajusen perheessä on musiikki yleisin kieli. Kun veljekset Raimo ja Reijo Pajunen ryhtyivät perustamaan omaa yhtyettä, haluttiin sukunimi mukaan bändin nimeen, sillä olihan isä Kalevi Pajunen säestänyt itseään Olavi Virtaa. Pekka Pohjola Groupilta ajateltiin lainata group-sanaa bändin nimeen, mutta se ei toiminut, koska ruotsinsuomalainen yleisö äänsi sen joko ruuppa tai ruuppi. - Kaunokirjallisuuden kääntäjä Janina Orlov hakee käännöksiinsä hyvää rytmiä. Hän kääntää suomesta ja venäjästä ruotsiksi ja sanoo, että kieli pitää tuntea kaikilla aisteillaan. Janina palkittiin käännöstyöstään Suomen valtion ulkomaisella kääntäjäpalkinnolla. - Myös viikon pakinoija Markku Huovila on pohjakoulutukseltaan kääntäjä, siksi hän varmasti osaakin käännellä ja väännellä sanoja niin taitavasti. Sanakarikatyyriä odotettavissa.- Kielenhuoltajat Henna Leskelä ja Hannele Ennab vastaavat kysymyksiin muunmuassa orja-sanasta ja äijistä sekä ämmistä. Juontajana Merja LaitinenKielipuoli kielipuoli@sverigesradio.se 

Meistä useimmat – kai jokainen – tavoittelevat onnea ja hyvää elämää. Monesti tuo tavoittelu johtaa vuosikymmenien velkavankeuteen. Etsimme identiteettiämme liian usein kauppojen hyllyiltä, sanovat hyvästä elämästä ja vaurastumisesta kirjan julkaisseet Pasi Havia, Ville Lappalainen ja Antti Rinta-Loppi. Heidän mukaansa vaurautta voi kerryttää henkisen kasvuprosessin ja omien arvojen mukaisen elämän sivutuotteena. Miten temppu tehdään, sen kirjoittajista kaksi, eli Pasi Havia ja Antti Rinta-Loppi kertovat nyt.