Podcasts about teini

Teini-ikäisen Ailinin* elämä on todella kovaa: hän on sekä vainottu kristitty että kuurojen vanhempien lapsi. Mutta häntä voidaan auttaa: tuki Open Doorsin työlle mahdollistaa sen, että joulu on hänelle ilon aikaa.   https://opendoors.fi/koko-maailma-juhlii/  

18-vuotiaan Villen äiti on huolissaan, sillä poikaa ei kuulu kotiin.Kadonneen etsintöjä ohjaa Villen ystävä Dzmitry Tsiakuchau, 19, joka vietti Villen kanssa aikaa tämän katoamisiltana.Viikkoa myöhemmin koiranulkoiluttaja löytää ruumiin, ja teon taustalta alkaa purkautua mustasukkaisuuden vyyhti. Mitä Dzmitryn ja Villen välillä tapahtui viimeisenä iltana?Studiossa rikostoimittaja Heini Pitkänen.Jakson leikkasi Janne Elkki.Podcastin muut ilmestymiskanavat ja lisätietoa löydät täältä: hs.fi/elinkautinen.ämän podcastin tuottaa Jenni Kangasniemi.Helsingin Sanomat julkaisee useita podcasteja, joiden avulla pysyt mukana tärkeimmissä käänteissä. Katso koko valikoima täältä: hs.fi/podcastitHS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastit aina kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastit HS-sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit.

Tämän kertainen vieraamme kasvoi perheessä, jota varjosti isän alkoholin käyttö. Aivan liian aikaisin olosuhteiden pakottamana huolehtijan roolin joutunut nuori tyttö kantoi isälle buranaa ja oksennusämpäriä krapulapäivinä. Vanhempien kesken käydyt äänekkäät riidat loivat pelkoa kotiin. Lapsuudesta aikuisuuteen kantautunut läheisriippuvuus, epävarmuus hylätyksi tulemisen pelko, miellyttämisen halu, huono itsetunto ja supersuorittajan rooli olivat kaikki asioita, joita on käsitelty aikuisena paljon. Teini-iässä vääränlaisen huomion hakeminen seksin kautta johti epäterveisiin ihmissuhteisiin ja lopulta aina pettymykseen ja suruun. Itseluottamuksen kasvattamista, hyväksyntää ja läheisyyttä sekä hyväksyntää haettiin teoilla, jotka eivät tuntuneet hyvältä retropespektiivissä. Huomionhakuinen seksikäyttäytyminen sekä vääränlaisen kumppanin etsiminen ovat suoraan käyttäytymismalleja vajaaksi jääneestä isä-tytär suhteesta, jota on tullut myös käsiteltyä. Paniikkikohtaukset ovat edelleen elämässä läsnä, mutta harvemmin ja ne eivät ole enää niin pahoja, sillä vieraamme on oppinut tunnistamaan aukaisevat tekijät ja osaa rauhoittaa itsensä kohtauksen iskiessä. Aikuisiällä on koettu yksi masennuskausi sekä kolme loppuun palamista, jotka puolestaan ovat olleet super suorittajan ja yli tunnollisuuden peruja. Ihmissuhderintamalla meni pitkään, että vieraamme oppi heittäytymään ja luottamaan. Lapsuudessa totuttiin epävakaaseen elämään, josta takia oli varhaisaikuisuudessa vaikea kestää tasaista arkea ja pysyä pitkään yhdessä ihmissuhteessa.

Lempipodin toinen tuotantokausi käynnistyy romantiikan merkeissä, kun perehdymme upean laulajan Sabrina Carpenterin rakkauselämään! Sabrinalla on ollut urallisesti megamenestynyt vuosi tähän mennessä, eikä rakkausrintamallakaan näytä huonolta. Julia kertoo romanssikuviot nykyisen kumppanin, näyttelijä Barry Keoghanin osalta sekä perehdyttää meidät kolmiodraamaan Joshua Bassettin ja Olivia Rodrigon kanssa. Elina puolestaan käy läpi suhdehuhut Shawn Mendesin kanssa. Jaksossa käymme läpi myös kesän popkulttuurikuulumiset ja kerromme, minkä sarjojen ja julkkisten parissa kesä on kulunut. Eras Tour -keikkahuuma kasvaa kovaa vauhtia Lempipodissa, joten myös Taylor Swift pääsee jaksossa valokeilaan useamman kerran.

Teini-iässä yllätyskeikalle Sarah Vaughnin kanssa Pori Jazz päälavalle. Ja siitä suoraan NYC Village Vanguardiin Paquito d´Riveran bändiin. Kuuntele Severi Pyysalon huikea tarina.

Biologisen äidin huumeriippuvuus johti lapsena Oonan huostaanottoon ja tie vei vahvaa hallintaa harjoittavan isoäidin hoiviin. Viiden vuoden ikäisenä Oonalle selvisi, että isoäiti ei olekaan hänen äitinsä. Manipulointi ja henkinen alistaminen aiheutti sen, että Oona joutui tapaamaan omaa pikkuveljeään isoäidiltä salaa. Teini-iässä mielenterveysongelmat vahvistuivat ja lopulta Oona päätyi yrittämään ensimmäisen kerran itsemurhaa vain viidentoista vuoden iässä. Biologisen äidin kanssa päästiin rakentamaan äiti-tytär suhdetta kunnes Oonan oma päihteiden käyttö ja äidin väkivaltainen miesystävä astuivat kuvioon. Oonasta tuli itsestään äiti 17-vuotiaana ja se pakotti itsenäistymään vauhdilla. Oonan biologinen äiti päätyi traagisesti itsemurhaan vuonna 2020. Vuonna 2023 saatu kaksisuuntainen mielialahäiriö diagnoosi toi helpotusta Oonalle. Terapian ansiosta hän ymmärtää omia haasteita sekä toimintamalleja ja tiedostaa mistä ne johtuvat.

Yksinhuoltajan lapsena Sami Tallberg kehittyi luovaksi seikkailijaksi, joka tutustui ympäröivään maailmaan täysillä ja omaehtoisesti.Teini-iässä hänen villi puolensa veti reiveihin ja laittomiin yksityisbileisiin, samalla kun hänen kurinalainen puolensa jo valmisteli ryhtiliikettä: kokkikoulua hän halusi käydä tosissaan. Ja se kannatti. Pian hän työskenteli Lontoon ytimessä tehden ruokaa Madonnan ja Jack Nicholsonin kaltaisille julkkiksille. Lontoon urbaanista ytimestä alkoi kuitenkin myös liike toiseen suuntaan. Tallberg innostui villiyrteistä ja niiden keräämisestä. Niin hänestä tuli palkittu villiyrttiguru ja kirjailija, joka omistautuu perheelleen ja kokee elävänsä täydellisessä harmoniassa luonnon kanssa. Toimittaja on Jonni Roos

Käytiin lasten kanssa katsomassa Dreamworksin animaatioelokuva Ruby -teini-ikäinen merihirviö, joten täytyyhän siitä hieman kertoa mietteitään.  Kyseessä on melko vähälle huomiolle jäänyt leffa, joka vielä hetken kai pyörii teattereissa Oletko sinä nähnyt tämän? Aiotko mennä katsomaan? Jos olet nähnyt, mitä mieltä? 

Uusi Teenage Mutant Ninja Turtles: Mutant Mayhem on koomikko Seth Rogenin, action-näyttelijä Jackie Chanin ja räppäri Ice Cuben tähdittämä leffa, joka kertoo uudelleen tarinan neljästä renesanssiajan taiteilijaneron mukaan nimetyistä mutanttininjakilpikonnasta. Michelangelo, Leonardo, Rafaello ja Donatello nousevat New Yorkin viemäreistä pelastaakseen maailman toisten mutanttien sekä asekorporaation pahoilta juonilta. Elokuva on esteettiseltä tyyliltään liituvaha- ja vaha-animaation sekoitus, joka on toteutettu tietokonetekniikalla. Kulttuuriykkönen tutkii, mikä pitää 1980-luvulla parodiasarjakuvana alunperin julkaistua Teinimutanttininjakilpikonnia edelleen relevanttina konseptina? Elokuvien, animaatiosarjojen, sarjakuvien, lelujen ja videopelien supersuosio Suomessa alkoi jo 1990-luvulla, jolloin julkaistiin kolme Turtles-toimintaelokuvaa peräkkäin. 2014 julkaistiin edellinen reboot-elokuva tuottaja Michael Bayn toimesta. Mihin uutta elokuvaa ja Turtleseja ylipäätään tarvitaan ajassamme? Ovatko mutantit jälleen pop, ja mitä ne kuvaavat kulttuuristamme? Vieraana Totuus elokuvasta -vlogin Rauli Ylitalo sekä mm. Elämäni supersankarit -podcastin tekijä Antti Melkko. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Teini-ikäinen Alexandra ei palannut kotiin päiväreissultaan läheiseen kaupunkiin. Vanhemmat huolestuivat ja yrittivät tehdä tyttärestään katoamisilmoituksen saman illan aikana. Asiaa ei otettu poliisilaitoksella tosissaan ennen kuin seuraavana päivänä Alexandra soitti paniikissa hätänumeroon kertoakseen, että hänet on kidnapattu. Uutinen nuoren tytön kidnappauksesta levisi ympäri Romanian ja toimenpiteet aloitettiin Alexandran pelastamiseksi. Nopeasti tapaukseen yhdistettiin muutamaa kuukautta aiemmin kadonneen 18-vuotiaan Luizan tapaus. Mitä Alexandralle ja Luizalle oli tapahtunut? Yhteydenotto: ⁠rikosarvoitukset@gmail.com⁠ Instagram: @rikosarvoitukset Lähteet: https://yle.fi/a/3-10906727 https://www.bbc.com/news/world-europe-49195906 https://www.bbc.com/news/world-europe-49149953 https://news.sky.com/story/alexandra-macesanu-missing-romanian-teenager-begged-police-to-stay-on-the-line-11775505 https://www.rferl.org/a/how-it-took-the-disappearance-of-two-girls-to-halt-romania-s-controversial-legal-overhaul/30091869.html https://www.romania-insider.com/caracal-murder-confirmed-dna https://www.romaniajournal.ro/society-people/caracal-case-the-mystery-of-missing-girls-presence-on-whatsapp-group/ https://bekah302.medium.com/on-the-line-the-case-of-alexandra-macesanu-and-luiza-melencu-9f8fed33c3cc https://en.wikipedia.org/wiki/Kidnapping_of_Alexandra_Măceșanu_and_Luiza_Melencu https://www.g4media.ro/exclusiv-cum-a-ars-cadavrul-alexandrei-dinca-a-amestecat-vaselina-cu-carbid-obtinand-temperaturi-superioare-pentru-a-arde-oasele-diicot-are-doi-martori-care-confirma-fumul-si-mirosul-internetul-a.html https://www.g4media.ro/adevarul-cronologia-crimei-din-caracal-in-date-esentiale-cum-a-ajuns-statul-roman-complicele-ucigasului-alexandrei-macesanu.html https://recorder.ro/cronologia-neputintei/ https://www.cotidianul.ro/probele-adn-confirma-ca-alexandra-a-fost-ucisa/ https://www.romaniajournal.ro/society-people/social/head-of-the-romanian-police-sacked-in-the-caracal-case-resignations-of-olt-prefect-and-police-chief-also-asked/ https://yle.fi/a/3-10900029 https://yle.fi/a/3-10896617 https://www.romania-insider.com/prison-sentence-caracal-murder-case-romania-2022 https://www.romaniajournal.ro/society-people/caracal-case-the-mystery-of-missing-girls-presence-on-whatsapp-group/ https://news.sky.com/story/alexandra-macesanu-missing-romanian-teenager-begged-police-to-stay-on-the-line-11775505 https://adevarul.ro/stiri-locale/slatina/criminalul-dinca-apel-delirant-din-inchisoare-2212254.html?fbclid=IwAR2CSV_cDBw5LzJAeeVUub4WKwYMyV5CtQJvnhVfx-_dUklemauwyNcbgDw

Iskelmälaulaja Marita Taavitsainen on jälleen uuden elämäntilanteen äärellä. VIP-vieras kertoo ostaneensa vihdoin unelmiensa talon, jonka sisustaminen täyttää hänen sydämensä. Teini-ikäiset tyttäret tuovat elämään myös vipinää. Mitä Taavitsaiselle tapahtui tangokuningatar-tittelin myötä ja miten hänen asemaansa hyväksikäytettiin?

Mimmien kanssa studiossa keskustelee artisti ja teknologiayrittäjä Henri Vähäkainu. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Syyllisyys, häpeä ja yksinäisyys ovat tunteita, jotka liittyvät voimakkaasti uskonnollisesta yhteisöstä irtaantumiseen. Kuoleman- ja kadotukseen joutumisen pelko voivat seurata vuosia eroamispäätöksen jälkeen ja herättää epäilyä, oliko päätös sittenkään oikein. Terapeutti Pirita Jaaksi keskustelee vanhoillislestadiolaisuuden jättäneiden Silkan ja Venlan kanssa heidän eroamisprosessistaan. Mukana ohjelmassa on myös Suomessa toimivan Uskontojen uhrien tuki -yhdistyksen toiminnanjohtaja Joni Valkila. Uskonnollisesta yhteisöstä eroaminen on useimmiten pitkäaikainen prosessi, ja moni on täysin yksin ajatuksiensa kanssa. Eropäätöstä siivittävät myös häpeä, syyllisyyden tunto sekä pelko ja ahdistus siitä, mitä tapahtuu, kun jää yhteisön ulkopuolelle. Silka kertoo pelänneensä jo lapsena kuolemaa. Häntä pelotti, jos ei pääsekään taivaaseen, koska oli katsonut salassa televisiota tai kuunnellut musiikkia. TV:n katsominen ja musiikin kuuntelu ovat kiellettyjä vanhoillislestadiolaisilta. Teini-ikäisenä Silka eli kaksoiselämää, meikkasi kouluun, mutta pyyhki meikit pois ennen kotiintuloa. Ei-uskovaisten kaverien kohtalo alkoi myös mietityttää. Vanhoillislestadiolaisten oppien mukaan Silkan ystävät joutuisivat kadotukseen elintapojensa takia. Tämä oli Silkan mielestä kovin epäreilua. Hänen eroamisensa vanhoillislestadiolaisuudesta tapahtui pikkuhiljaa yläasteen aikana. Eroon liittyi paljon tuskaa ja epäilyä. "Se mitä on jäänyt lapsuudesta on kuolemanpelko. Jos menee sinne yliajatteluun ja rupeaa miettimään kuolemaa. Se on ehkä se ainoa missä miettii, voiko se olla totta sittenkin, se mitä ne opetti." Silka Venla kasvoi pienessä kylässä, jossa liki kaikki kuuluivat vanhoillislestadiolaiseen yhteisöön. Perhe muutti toiselle paikkakunnalle, jossa ei ollut muita samaan uskonliikkeeseen kuuluvia. Siellä Venla sai uusia, ei-uskovaisia ystäviä. Venlan irtiotot liittyivät ensin ulkonäköön ja ehostamiseen. Meikkaaminen on vanhoillislestadiolaisuuden mukaan syntiä. Venla meikkasi, ja se herätti paheksuntaa.Kun Venla oli tehnyt päätöksensä erota vanhoillislestadiolaisuudesta, hänen vanhempansa yrittävät yhä saada hänet mukaan seuroihin eli lestadiolaisten tapaamisiin. Venlalle vanhoillislestadiolaisuudesta eroaminen ei ole jättänyt traumoja, hän on päässyt niistä eroon. "Vaikka eroaminen voi tuntua siinä tilanteessa raskaalta päätökseltä, mutta kun siitä pääsee eroon, niin se on ainakin oman kokemuksen mukaan paljon enemmän antavaa kuin ottavaa" Venla Uskontojen uhrien tuki -yhdistyksen toiminnanjohtaja Joni Valkila kertoo yhdistyksen tarjoavan vertaistukea. Yhdistys tiedottaa ongelmista, joita esiintyy uskonnollisissa yhteisöissä ja mitä tapahtuu ihmiselle, joka irtaantuu tiiviistä yhteisöistä. Yhdistys toivoo myös, että esimerkiksi viranomaiset puuttuisivat hengellisen väkivallan ilmiöihin. Henkilölle on väkivaltainen kokemus joutua tiiviin yhteisön ulkopuolelle sulkemaksi, sanoo Vakila. Pahimmassa tapauksessa ihminen voi menettää perheensä, sukunsa ja ystävänsä. Tällä voi taas olla vakavia seurauksia kuten mielen- tai fyysisen terveyden menettäminen tai syrjäytyminen, jos ei pysty esimerkiksi jatkamaan työskentelyä tai opiskeluja. Kaikille kokemus ei ole yhtä traumaattinen ja parhaimmassa tapauksessa taas uskonnollisesta yhteisöstä eronnut saa vertaistukea jopa omalta perheeltään, kertoo Vakila. Esimerkiksi vanhollislestadiolaisilla on usein hyvin suurikokoisia perheitä ja on yleistä, että sisaruksista useampi irtaantuu vanhoillislestadiolaisuudesta. Kipupiste -ohjelma haluaa välittää toivoa sekä madaltaa kynnystä puhua mielen voinnista. Ohjelman juontaja on tukholmalainen terapeutti Pirita Jaaksi. Virpi Inkeri, tuottaja virpi.inkeri@sverigesradio.se

Neljätoistavuotias nuori oli ollut käsiekseeman vuoksi ihotautilääkärin hoidossa, ja hänellä oli aiemmin todettu kissa- ja koivuallergia.

Marita on 33-vuotias kolmen lapsen äiti. Teini-ikään tullessaan hän huomasi olevansa todella kiinnostunut ihmisistä ja halusi päästä kokeilemaan asioita. Pitkäaikainen puoliso löytyi nuoruudessa. Ensimmäinen vauva odotutti itseään ja lopulta perheeseen syntyi kolme lasta. Nuoruudessa alkanut kehohäpeä hellitti raskausaikana ja äitiys on tuonut lisää ymmärrystä ja armollisuutta itseä ja omaa kehoa kohtaan. Parin vuoden takainen uupumus ja siitä seurannut masennus pysäyttivät Maritan pohtimaan, kuka hän oikeastaan on. Eräs kirjoitus netissä sai Maritan pohtimaan, voisiko ADHD selittää esimerkiksi parisuhteen vuorovaikutukseen liittyviä ongelmia ja tutkimusprosessi on diagnoosia vaille valmis.

Māra Ieaka:  “biblioterapiju” - uz dullo paņemt grāmatu no grāmatplaukta, nejauši atšķirtā lapaspusē vilkt ar pirkstu, līdz tas apstājas pie kāda teikum, vai rindkopas, to izlasīt un par to padomāt Induļa Paiča Facebook video ierakstus.  Vitas Kalniņas grāmatu “Niķu nav”  Visus seriālus ar Nikolas Kidmenas dalību, jo īpaši “Big Little Lies” un “The Undoing”. Nākamais Māras listē ir “Nine Perfect Strangers”, bet tas, kad viņa iemācīsies reģistrēties HBO :) 

Vasaras izskaņā viņa ar savu grupu noblieza divu stundu koncertu Mežaparkā, kuru viņi izziņoja pagājušajā ziemā. Tas toreiz bija pilnīgs neprāts, jo tajā brīdī saslimstības rādītāji bija uzskrējuši līdz griestiem, valstī bija viena no čābīgākajām situācijām un, visticamāk, ne tikai viņiem pašiem, bet arī visiem mums, doma par traku dejošanu pūlī, koncertā šķita vairāk kā utopiska.  Ne tikai lēmums par koncertu, arī šī saruna ir drosmīga. Un Māra tāda ir!  Martā Māras dēliņš Ezra, pēc 8 mēnešu ilga cīniņa ar leikēmiju, beidzot devās mājās no Bērnu slimnīcas 10.nodaļas, kur viņu sagaidīja uzraksts - "Ezra vesels!" Tas ir dzīvi mainošs notikums visai ģimenei un Māra ir izvēlejusies par to runāt.  Mēs runājām arī par mūziku, dzīvi, produktivitāti un mazliet par krūtīm :) 

Voihan teinit ja mörköily. Millaisia mörköilyjä meidän koirilla on ollut? Miten koiran teini-iästä selviää? Studiossa Elli Kinnunen ja Ninja Korpelin. Seuraa meitä somessa: http://www.instagram.com/perusasentopodcast Liity myös chat-ryhmään: https://www.facebook.com/groups/1606220286213046 Alkumusiikki: JRRO-bändi

Nackie and Carl talk about the Texas Abortion Law, Teini Elisara's gradation and community events.

Tänään Sukupuolten taistelussa koettiin yllätyskäänteitä, kun kisaan Jukkaa vastaan ilmoittautui hänen vanha ystävänsä Mari. Kommelluksilta ei vältytty.

Suku lähti kasiluokkalaisen kanssa keräämään kasviota. Se sai pohtimaan muuttuvaa tienpiennarta ja kadonneita dinosauruksia. Jotain on tehtävä tai rentun pitää päivittää ruusunsa 2020-luvulle, kertoo Matikainen.

Kesän ensimmäisessä erikoisjaksossa puhuttavat Hot Girl Summer, flirttailu sekä sunnuntaipoikaystävä. Arno ja Jussi kertovat myös teinimuistoistaan ja lukevat muistokirjoituksen.

Gelawej Viyanille yksi tapa pitää yllä omaa historiaa ja kultuuria, on laittaa ruokaa. Sitä samaa, jota hän söi esimerkiksi omassa lapsuudessaan Iranin Kurdistanissa ja jota hän valmistaa myös suositussa "Ripaus kurkumaa" - blogissa. Ruoka on Gelalle myös tapa luoda kontakti. Silloinkin, kun ei ole yhteistä kieltä. Kuten esimerkiksi 20 vuotta sitten Hangossa paikallisen ystäväperheen kanssa. Tuolloin Gelawej oli 14-vuotias ja saapunut lapsuudenperheensä kanssa kiintiöpakolaisina Turkin kautta Suomeen. Uudessa maassa oli kylmää eikä perheen lisäksi kukaan puhunut heidän kanssaan samaa kieltä. Teini-ikäisen piti ottaa haltuun uusi maa ja uusi kieli. Taas kerran. Minkälaista on elää ilman varsinaista kotimaata ja minkälainen sitten olisi se oma kotimaa, johon Gelawej toivoo saavansa vielä joku päivä asettua? Missä määrin omaan identitettiin tai ulkopuolisuuden tunteeseen vaikuttaa se, että tietää kuuluvansa niin sanotusti "kiellettyyn kansaan" ja miten taviskokki voi saada omaan ruokaansa niin sanotun Lähi-idän twistin? Toimittaja on Mira Selander. Kysy mitä vaan -ohjelmassa eri alojen ammattilaiset, asiantuntijat ja kokijat vastaavat Mira Selanderin johdolla kuuntelijoiden lähettämiin kysymyksiin. Tässä ohjelmassa mikään kysymys ei ole liian nolo tai tyhmä.

JUHLAJAKSON KUNNIAKSI Q&A! Jussi kertoo mm. elämänsä pahimmasta krapulasta ja Arno deittailukakkaamisen vaikeudesta.

Godīgi stāstīt par aizvadīto gadu nebūtu iespējams bez necenzētas leksikas, LTV raidījumā “Kultūrdeva”, komentējot savu pieredzi Covid-19 pandēmijas laikā, atzina grupas “Astro'n'out” soliste Māra Upmane-Holšteine. Savukārt grupas “Satellites LV” mūziķis Jānis Žilde vērtē – šis gads būs līdzīgs iepriekšējam un pat smagāks. Taču, viņaprāt, šis ir labs brīdis, lai radītu un izglītotos, tomēr, kā norādīja Upmane-Holšteine, – šajā laikā radīt nemaz nav tik viegli.

Voiko aikuisiällä ihastumiselta vaatia enää samoja asioita kuin parikymppisenä? Onko rakkaus kertakäyttöistä? Kuulija kysyy, Naisasiamiehet vastaavat.

Teini-ikäinen Tarja Virolainen juoksi teininä savolaisissa metsissä cd-soitin korvillaan saadakseen omaa aikaa ja kuvitellen olevansa suosikkiyhtyeensä konsertissa. Nelikymppinen Tarja sitä vastoin kaipasi paitsi juoksulenkkeihinsä myös muuhunkin elämäänsä uusia tuulia ja tavoitteita. Hän päätti juosta läpi maailman suurimmat maratonit ja alkoi muuttamaan yhtä sun toista myös muilla elämänalueilla. Miten paljon maratoniin on kulunut rahaa tai aikaa ja mitä kaikkease on loppujen lopuksi hänelle tuonut? Miltä tuntuu maratonblues ja miten siitä pääsee yli? Ovatko muunlaiset alakulon jaksot helpottuneet juoksemisen myötä ja mikä saa Tarjan lähtemään päivä toisensa jälkeen säästä riippumatta liikkelle? Millä tavalla kulloinenkin ympäristö vaikuttaa itse juoksemiseen ja miten ihan tavallinen ihminen saisi hilattua itsensä sohvalta ylös ja juoksemisen pariin? Toimittaja on Mira Selander. Kysy mitä vaan -ohjelmassa eri alojen ammattilaiset, asiantuntijat ja kokijat vastaavat Mira Selanderin johdolla kuuntelijoiden lähettämiin kysymyksiin. Tässä ohjelmassa mikään kysymys ei ole liian nolo tai tyhmä.

Miksi neitsyyttä nostetaan jalustalle? Mikä on immenkalvo? Näitä asioita Arno ja Jussi pohtivat.

Teini-ikäisestä lähtien kitaraa soittanut Erja Lyytinen valittiin maailman toisiksi parhaaksi kitaristiksi! Kuopiolainen Blueskuningatar on puhtaasti rokkistara sekä kaksospoikien äiti.

Eri ikävuosiin keskittyvä podcast-sarjamme jatkuu teini-ikäisen ihonhoitovinkeillä! Teini-iässä hormonitoiminnan aktivoituessa ilmestyy monen iholle finnejä. Toisille enemmän, toisille vähemmän. Hoidossa tartutaan usein voimakkaasti peseviin ja finnejä kuivattaviin tuotteisiin. Tästä voi kuitenkin syntyä vuosien tai jopa vuosikymmenien turha iho-ongelmakierre. Jos siis olet teini-ikäinen tai lähipiiriisi kuuluu teini-ikäisiä nuoria laita tämä jakso kuunteluun, ihosi tulee kiittämään siitä! Jaamme asiantuntijavinkit yleisesti nuoren ihon hoitoon sekä epäpuhtauksien taltuttamiseen! Tuotesuositukset teini-ikäisen ihonhoitoon löydät myös verkkokaupastamme: https://twistbe.fi/blogs/ihonhoito-ohjeet/teini-ikaisen-ihon-hoito-n-13-18v Podcastissä mainitut tuotteet: Puhdistus: https://twistbe.fi/products/apeiron-hellavarainen-puhdistusmaito-150ml Kasvovesi Olivia Klein Hydra Toner: https://twistbe.fi/products/olivia-klein-hydra-spray-toner-kasvovesi-150ml Kasvovesi teepuuvesi: https://twistbe.fi/products/farfalla-kasvovesi-teepuu-75ml Öljy epäpuhtauksiin: https://twistbe.fi/collections/nuoren-ihon-oljyt/products/apeiron-jojobateepuuoljy-50ml ............................................................................................................................... Kaikki ihonhoidosta -podcastin takaa löydät kolme kokonaisvaltaisen ihonhoidon asiantuntijaa. Me Veera, Kati ja Annina olemme opiskelleet kauppatieteitä, ihon biologiaa, kosmetiikan valmistusta, ravintotieteitä ja palautumisen ja stressin välistä tasapainoa. Tiedämme mitkä kaikki tekijät vaikuttavat ihosi kuntoon, mitä ihosi tarvitsee, mitkä raaka-aineet täyttävät tämän tarpeen, sekä sen mistä tuotteista sinun kannattaa maksaa saadaksesi rahoillesi parhaan vastineen. Jaamme tietoa joka auttaa sinua oman kehon viestien tulkinnassa sekä ohjaamme valitsemaan omaan tilanteeseesi parhaiten sopivan tavan hoitaa mahdollisia oireita yksinkertaisesti, systemaattisesti ja luonnonmukaisesti. Haluamme sydämestämme voimaannuttaa kuulijoitamme ja asiakkaittamme huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan ilman stressiä tai syyllisyyttä itseensä investoimista ja auttaa sen oivaltamisessa, että omien oireiden panttivangiksi ei tarvitse jäädä. Tätä tietoa haluamme jakaa sinulle podcastissä, nettisivuillamme sekä verkkovalmennuksissamme. Lue lisää meistä: https://twistbe.fi/pages/mita-saat-meilta

109. Haluaako Livenation muusikoista kevytyrittäjiä? Ja teini-iän parhaita levyjä! by Antti X Antti

80-lukua pidetään yleisesti heavy metallin ja hard rockin kulta-aikana. Suomessa konserttitarjonta yleistyi, mutta läheskään kaikki keikat eivät vetäneet mökkejä täyteen. Järjestäjien lisäksi myös yleisö opetteli maailmantähtien tavoille. Mikael Huhtamäki julkaisi hiljattain briljantin teoksen "Scream For Me Finland", jossa ansiokkaasti käydään läpi 80-luvun keikkatarjonta Suomessa. Nyt Mikael on Vesa Winbergin vieraana Kasarin Lapset -podcastissa.

Toimittaja-bloggaaja Julia Thurén heräsi siihen, että on helppo olla säästäväinen oman talouden kanssa, mutta lapselle on vaikea sanoa ei! Miten opettaa nykyisen kulutuskulttuurin keskellä lapsesta järkevä kuluttaja ja rahankäyttäjä? Teini-ikäisen pojan äiti Outi Peltoranta on miettinyt asiaa paljon ja jakaa jaksossa parhaat vinkkinsä.

Lapsille ja nuorille suunnatussa journalismissa vuorovaikutus on tärkeää: Z-sukupolvi ja tätä nuoremmat alfat haluavat vaikuttaa. Miten yhteistyön saa käyntiin? Miksi kaikki mediat hyötyisivät tettiläisistä ja verkkokyselyistä? Keskustelemassa aiheesta Demin tuottaja Roosa Oksanen ja nuorten toimituksen Roosa Ripatti. Jakso on neljäs osa #nuoretmyös-hankkeeseen syventyvää sarjaa, jonka juontaa Demin päätoimittaja Päivi Lehtomurto. Zetapodi on A-lehtien podcast sukupolvesta Z. Kuuntele Zetapodi, niin tiedät, miten maailma muuttuu nuorten mukana.

"Eniten pelottivat muiden reaktiot ja ennakkoluulot. Minulla kuvottaa kuulla sana teiniäiti, koska ne ennakkoluulot nousevat heti pintaan", kertoo Savanna Kauppila, joka tuli raskaaksi 17-vuotiaana. Teiniäitiyteen liittyy stereotypioita, joihin Kauppila ei kykene samaistumaan. Nuoruus tai ylipäätään elämä ei loppunut hänellä äitiyteen, vaan ennemminkin alkoi lapsen synnyttyä. Kauppila, Mari Molkoselkä, Julia Laiho ja Venla Kiiskinen keskustelevat teiniäitiydestä ja nuorten seksuaalikasvatuksesta Vasan uudessa podcast-jaksossa. Yhteiskunnassa kuvitellaan, että nuorten naisten henkilökohtaiset asiat ovat yhteistä omaisuutta, vaikka näin ei tietenkään ole. Teiniäitiys voi pienillä paikkakunnilla olla nimenomaan julkinen juoru äidistä eikä isästä. Mutta mitä tapahtuikaan Korkalovaaran yläasteella vuonna 2014? Jos aikuiset ihmiset eivät kykene puhumaan nuorille häpeilemättä seksuaalisuudesta, kuinka nuoretkaan koskaan oppivat, mitä on terve seksielämä?

Millaisia haasteita murrosikäisten äidit kohtaavat arjessaan? Erityisen haastavaa äitinä oleminen voi olla, jos ei ole ketään toista aikuista, jonka kanssa jakaa tuntemuksiaan - niin iloja kuin surujakin. Myös monikulttuurisuus voi aiheuttaa omia haasteita äitinä olemiseen. Äitiydestä keskustelemassa ovat NNKY:n Kamalat äidit® -hankkeen koordinaattori Vaula Hacklin sekä Grace Ondo saman hankkeen monikulttuurisesta Terrible Moms -ryhmästä. Kamalat äidit® on toimintamalli, joka perustuu vertaisuuteen. Mukana keskustelussa on myös hankepäällikkö Terhi Rapeli Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry:stä. Näin äitienpäivänä on syytä kysyä, vieläkö perheen vastuu lankeaa automaattisesti äidille. Lisäksi kuulemme Iida Ylisen toimittaman jutun, jossa ympäristöpsykologi Riitta Wahlström kertoo, mitä kevät tekee meille ihmisille. Ohjelman toimittavat Ari Minadis ja Hilkka Nevala.

Õhtulehe korvpallisaates „Viies veerandaeg“ oli sel korral ajakirjaniku Jarmo Jagomäe vestluskaaslaseks Tanel Tein. Intervjuu toimus Tartu kesklinna kontoris, kus asub kossulegendi reklaamiagentuur. Juttu tuli paljudel erinevatel teemadel. Miks valutab Tein Tartu korvpalli ja spordi pärast südant? Millise eesmärgiga loodi Rock Korvpalliklubi ja kuidas nende tegevus on ülikoolimeeskonda mõjutanud? Milline on Rocki suurem eesmärk? Millise pilguga vaatas Tein eilset euromängu? Mida arvab ta Eesti korvpalli üldisest seisust? Milliseid emotsioone tekitas Kerr Kriisa ja Indrek Visnapuu vaheline konflikt? Lisaks on luubi all Teini korvpallurikarjäär. Kuidas sattus ta 1990ndate lõpus USA ülikooli? Millise kogemuse sai ta Euroliigast ja mida võinuks sel ajal paremini teha? Kas ta võttiski end viimastel aastatel kokku alles play-off´ideks? Miks ei valinud ta treeneritööd? Vastuse saavad need ja paljud teised põnevad küsimused. Head kuulamist!

Teenage climate activist Greta Thunberg has angrily criticised world leaders at the United Nation's climate action summit in New York, and stared down US President Donald Trump as they crossed paths in a surprise encounter. - Teini-ikäinen ilmastoaktivisti Greta Thunberg on arvostellut kovin sanoin maailman johtajia YK'n ilmastokokouksessa New Yorkissa.

Teini-ikä on aina ollut vaikeaa ja mahtavaa aikaa. Diginen iltapäivä pohtii, millaista on etsiä itseään ja rakentaa maailmankuvaa 14–21-vuotiaana Tiktokissa, Snapchatissä ja YouTubessa. Jani Halme ja Tomi Saarinen keskustelevat aiheesta Anni Lintulan kanssa, joka työskentelee nuorten liiketoiminnan johtajana A-lehdissä. Entä millainen ansa viritetään Kivaa vai kauheaa -osiossa, jossa Halme etsii ihmeellisiä vekottimia internetin kummallisimmista nurkkauksista?

Teini-iässä poikabändit tekivät vaikutuksen, nykyään ihailee jotain sellaista, mitä itsellään ei ole. Ulkoa ja sisältä kumpuavat ihanteet voivat aiheuttaa paineita, joita vastaan keksitään erilaisia lyömäaseita. Tässä jaksossa Iso kolmonen pureutuu ihailuun, ihanteisiin ja ihastuksiin.

Aki sanoi jyrkän EI:n Minnan koputukselle, Minna kertoi koekuvauksistaan kirjaimen kääntäjänä ja Nostalgi-Aki havahtui Linnanmäellä ajatukseen teiniyden hienoudesta.

Mitä kuuluu leirikoulukaverille? Teini-iän ihastukselle? Terhi törmäsi nuoruuden rakkauteensa aikuisiällä Facebookissa ja antoi kohtalon viedä. Tässä jaksossa tapaamme naisen, joka elää värikästä työ- ja perhe-elämää Jyllannissa.

Saara Turusen esikoisteoksessa on kritiikin kohteena kotimaa. Mitä tehdä, kun oma kulttuuri ei miellytäkään? Kun äidin ohjeita on melkein pakko jättää noudattamatta ja kun on vaikea olla tavallinen? Saara Turunen voitti vuoden 2015 Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon.Rakkaudenhirviö-kirja herättää Koukun lukupiirissä keskustelua muutoksen mahdoillisuudesta, kun ympäristön säännöt ovat kuin pakkopaita. Lukupiiriläiset mittaavat kirjan myötä kansallista lämpötilaa ja testaavat omia arvojaan.Lukupiirissä mukana: Keijo Knutas, Hanna Hallakumpu ja koukuttajana Kai Rauhansalo.Hän (Saara Turunen) kyseenalaistaa suomalaista hiljaisuutta.Lämpö on Suomessa syvällä ja vaikeaa nähdä.Sä et saa näyttää iloa.Teini-ikäiset tehtävä on vähän kyseenalaistaakin.Vuoden 2010 suomalainen on erilainen kuin 1910-luvun suomalainen.Pääkaupungeissa ei enää olla oman maan muotin mukaisia.Raskasta kirjassa oli uskonnollisuus. Siitä ei annettu erikoisen mairittelevaa kuvaa.Omasta mielestäni olen avoin, mutta tää mieletön halaaminen on ihan älytöntä.Ihmisten keskenäinen lämpö. Me ollaan hävittämässä sitä.Kirjoita vaa lisää Saara Turunen, minä käyn kyllä hakemassa.Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se

Tanja on laulaja, näyttelijä, tanssija. Hän on syntyisin Värmlannista ja sinne hän on nyt palannut, lapsuudenmaisemistaan Suomesta Venäjän rajalta Norjan rajalle. Tanja Kortelainen syntyi 30.12.1984 Kilissä, Värmlandissa.Itse tekeminen on opittu kotoa. Ei pelota tarttua hommiin!Tanja kertoo: Isän sukujuuret ovat Pohjois-Karjalassa, äidin Värmlannissa. Äiti halusi oppia suomea ja 1986 muutimme Ruotsista Suomeen, Joensuuhun, jossa vanhemmat ovat edelleen. Molemmat kulttuurit ja kielet ovat olleet läsnä pienestä saakka. Olin liikkuva lapsi, urheilin ja tanssin. Tein esityksiä kotona, kiinnostuin teatterista. Aloitin sellon soiton 6-vuotiaana, kanteleen soiton 12-vuotiaana; opiskelin Joensuun Konservatoriossa n.1990-2006. Kaikki kouluvuodet lauloin kuorossa. 1994 näyttelin lapsipääosaa (Jaana) Markku Pölösen ohjaamassa elokuvassa Kivenpyörittäjän kylä. Haaveet näyttelijän urasta alkoivat orastaa. Kouluvuodet Pohjois-Karjalassa, Pyhäselässä, ja lukio Joensuussa. Olin suhteellisen ahkera koulussa, kiinnostunut ja valitsin mahdollisimman paljon kursseja laidasta laitaan, paljon kieliä ja luonnontieteitä. Ylioppilas 2004. Ammatinvalinta ahdisti; mitä valita monista kiinnostuksen kohteista? Musisointi ja tanssiminen oli hauskaa siitä tuli lopulta luonnollinen valintani. 2002-2003 vaihto-oppilasvuosi Torsbyssä, Värmlannissa. Vuosi merkitsi paljon identiteetilleni ja voimisti juuriani Ruotsissa. Ensimmäistä kertaa kohtasin kunnolla ruotsalaisen kulttuurin, sain ystäviä Ruotsissa ja koin ensimmäiset kulttuurishokkini. Kiinnostuin Värmlannin suomalaismetsistä ja samaistuin niihin. Tein (kesä)töitä jo 12-vuotiaasta. Kokeilin kaikenlaista postin lajittelusta ja lasten ohjaamisesta isäni antiikkiliikkeessä restauroimiseen. Matkustin/reilasin itsekseni Euroopassa, mm. saksalaisen kummini Hellmutin luokse. Jännittäviä teinivuosia. Hellmut opetti viinitilallaan viinikulttuuria ja sain käyttöä saksankielentaidoilleni. (Vietin Saksassa kuukauden ensimmäisen kerran jo 12-vuotiaana vieraassa perheessä asuen.) 2004-2007 tanssikoulutus Outokummussa. Aivan uusi maailma, seikkailu ja sukellus taiteeseen, identiteetin etsimiseen ja aikuisuuteen. Hain ammatillista suuntaani tanssi vai musiikki? Näyttelin Joensuun Kaupunginteatterissa koulun ohella. 2007 muutin Tukholmaan. Kohtasin jälleen ruotsalaisen kulttuurin, hieman vanhempana. Kulttuurishokkeja ja ihmetystä. 2008-2010 olin juontajana SVT:n suomenkielisessä lastenohjelmassa Karamelli. Kesät 2008 (Bannlyst) ja 2009 (Kalevala) näyttelin Västanån Teatterissa Sunnessä. Lapsuuden haaveeni toteutui.Tapasin siellä Ola Stinnerbomin, jonka kanssa työskentelen edelleen. Hänen kauttaan olen saanut tutustua saamelaiseen kulttuuriin, joka minua kiehtoo. Saamelaisuudessa on tuttuja elementtejä suomalaisiin juuriini liittyen, mutta myös kiehtovaa eksotiikkaa. 2010 muutin Torsbyyn, Pohjois-Värmlantiin, jossa sain tanssinopettajan sijaisuuden 2010-2012. Elämäni ehkä hienoin työnantaja antoi haasteita, vapautta ja vastuuta. Ammatillisesti kukoistin ja sain kokeilla siipiäni erilaisissa projekteissa. Opetin, ohjasin, esiinnyin. Talven 2011-2012 vietin ummikkona Sevillassa, Espanjassa, jossa tanssin flamencoa ja opettelin espanjaa. Ah vihdoin ulkomailla! 2012-2014 hain uudelleen ammatillista suuntaa mitä valita, mihin keskittyä? Olin työttömänä, Riksteatterilla suomenkielisen teatterin kiertueenvetäjänä , tein tanssiprojekteja, ohjasin, opetin tanssia ja musiikkia, opiskelin kulttuurin johtamista/tuottamista, jne. Paljon kytköksiä suomalaisuuteen ja suomen kieleen. 2013-2015 muutin taiteilijakommuuniin Hagsätraan. 5-6 muusikkoa kotona oli kivoja jameja ja aina seuraa. 2014 lähtien olemme Ola Stinnerbomin kanssa kiertäneet kouluissa Norjassa, jossa esitämme saamelaista esitystämme Mjandasj. Tämänhetkinen pääasiallinen projektini. Kierrämme Norjassa n. 2-3 kk/vuosi. Kiertue-elämän ja matkalaukussa elämisen välillä paluu Tukholmaan alkoi ahdistaa yhä enemmän. Kaipasin luontoa ja rauhaa omaa kotia, puutarhaa, pysyvyyttä. Lapsuuden mummolani (äidin vanhemmat) Kilissä, Värmlanissa, vapautui vuokralaisten muuttaessa sieltä kesällä 2015 ja heti syksyllä muutinkin jo sinne remonttipesään. Pikkuhiljaa siitä kaivautunee hieno 50-luvun helmi. Omaa fyysistä kotia vielä voimakkaammin löysin kotiin tutustuessani Andreakseen talvella 2014-2015. Olen lähes koko ikäni hakenut eksotiikkaa, jännitystä ja uusia (kulttuuri)kokemuksia nyt löysinkin kotiin siihen tuttuun ja turvalliseen. Andreas on kotoisin Pohjois-Ruotsista ja muistuttaa minua jotenkin suomalaisesta jähmeydestä, ollen samalla myös sopivasti ruotsalainen. Vaikkei yhteistä polkua vielä kauaa olla tallattukaan, tuntuu tämä syvemmällä kuin koskaan. Suunnittelen (ja haaveilen) edelleen oman esiintyjyyden kehittämistä, monitaiteellisia projekteja. Olen lopultakin hyväksynyt monipuolisuuden olevan valttikorttini, jota voin kehittää ja hyödyntää. Suomalaiset juureni ovat minulle tärkeät etenkin Ruotsissa asuessani. Ammennan niistä inspiraatiota niin arjessa kuin taiteessanikin. Monet ystävistäni asuvat Suomessa, mutten oikein tällä hetkellä osaa kuvitella muuttavani takaisin. Minulla on aina ollut vähintään kaksi kieltä ja kaksi kotia, niin hyvässä kuin pahassa. On ihanaa kypsyä ja vanhentua. Teini-iän uutuudenviehätys ja epävarmuus on vaihtunut itsensä hyväksymiseen ja itsestään ja elämästä nauttimiseen. Halusin kehittää itseäni ihmisenä, päästä pois vanhoista tavoista ja rooleista ja aloitin viime keväänä vuoden mittaisen taideterapia-työskentelyn. 30-kriisi on siis kohta paketissa.Soilin seurassa Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan.Ohjelma on uusinta.Haastattelija: Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se