Podcasts about niill

Mitä 1900-luvun alun postikorttien kuvat kertovat? Niillä viestitettiin poliittisia mielipiteitä ja propagandaa, arjen ylittävää fantasiaa ja hillitöntä huumoria. Kortit toimivat myös uutiskuvina, sillä lehdissä ei julkaistu vielä juurikaan valokuvia. Moni suomalainen sai vasta postikorttien välityksellä nähdä, miltä muualla maassamme tai ulkomailla näyttää. Studiossa kortteja tutkiskelevat Olavi Hankimo ja Harri Kalha, jotka ovat kirjoittaneet tietoteoksia korttien historiasta. Ohjelman toimittaa Harto Hänninen.

Mitä 1900-luvun alun postikorttien kuvat kertovat? Niillä viestitettiin poliittisia mielipiteitä ja propagandaa, arjen ylittävää fantasiaa ja hillitöntä huumoria. Kortit toimivat myös uutiskuvina, sillä lehdissä ei julkaistu vielä juurikaan valokuvia. Moni suomalainen sai vasta postikorttien välityksellä nähdä, miltä muualla maassamme tai ulkomailla näyttää. Studiossa kortteja tutkiskelevat Olavi Hankimo ja Harri Kalha, jotka ovat kirjoittaneet tietoteoksia korttien historiasta. Ohjelman toimittaa Harto Hänninen.

Millainen vaikutus on Yhdysvaltain uusilla tulleilla? Keskustelemassa seniorianalyytikko Antti Ilvonen Danske Bank sekä taloushistorian professori Jari Eloranta Helsingin yliopistosta. Kanadasta raportoi kirjeenvaihtaja Ilmari Reunamäki. Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu vierailee Yhdysvalloissa. Millaisia neuvotteluja Israelin ja äärijärjestö Hamasin tulitauosta käydään? Keskustelemassa LÄhi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistolta ja vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki Ulkopoliittisesta instituutista. Gazan humanitaarisesta tilanteesta on haastateltavana viestintäpäällikkö Linda Nyholm Lääkärin ilman rajoja -järjestöstä. Kuulemme myös millainen kuva Suomesta on maailmalle välittynyt vuonna 2024. Haastateltavana Ulkoministeriön erityisasiantuntija Meira Pappi. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Mikko Haapanen. Tuottajana Marija Skara.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Taru Tujunen, Mika Pantzar ja Ruben Stiller. Taru Tujunen on pannut merkille, että meillä on parhaillaan käynnissä ennennäkemätön teknologian ja politiikan liitto. Suurista amerikkalaisista teknologiajäteistä on tullut merkittäviä poliittisia vallankäyttäjiä. Ei ollut Nokian kulta-aikana tällaista! Amazonin, Metan ja X:n kaltaisista yrityksistä on tullut poliittisia toimijoita. Nämä yhtiöt muokkaavat ja päättävät siitä, mistä me kommunikoimme, mistä saamme tietoa ja sitä kautta ne ohjaavat myös miten ajattelemme. Tekoälyn kehitys on ulkopoliittinen kysymys, kiinalaiset ja amerikkalaiset eivät mittaa toisiaan enää ainoastaan sotilaallisella voimalla, vaan sillä kummalla on isommat teknologia-jäbät rosterissa mukana. Miksi mielestänne näin on tapahtunut? Mitä perinteisen poliittisen vallan ja teknologisen vallan yhdistämisestä voi mielestänne seurata? Mitä näet uhkana tai mahdollisuutena? Mika Pantzar haluaa raatilaisten pohtivan tekoälyn käyttöä profiloinnissa. Mika kertoo Euroopan unionin ja myös Suomen lainsäädännön rajoittavan nykyään aika vahvasti profilointia tekoälyllä tai algoritmeillä. Niillä ei saa profiloida ihmisiä erilaisiin ryhmiin. Mikaa ärsyttää sosiaalisen median tapa luokitella ihmisiä, esim. että olet persu, fasisti tai fillari-kommunisti. Ikään kuin sovitettaisiin ihmisen kokonaisuus johonkin stereotyyppiseen yhteen kuvaan, siinä häviää ihmisen moninaisuus. Vaivaako teitä ihmisten luokittelu kapeisiin kategorioihin? Voisimmeko vaatia samaa ihmisiltä kuin tekoälyltä, että ei ryhdytä liian pitkälle vietyyn profilointiin? Ruben Stiller ihmettelee Yhdysvaltain uuden presidentin Donald Trumpin ensimmäisen virkapäivän päätöksiä, mm. Meksikonlahti on nyt Amerikanlahti ja tammikuun 6. päivän valtaajat kaikkiaan 1500 henkilöä armahdettiin. Mitä ajattelette Trumpin ensimmäisistä päätöksistä ja millainen historiallinen murros on menossa? Onko kyseessä amerikkalaisen unelman viimeinen vaihe – spektaakkelien sirkus?

Eurovaalit on pidetty, eivätkä mielipidetiedustelut osanneet ennakoida tuloksia kovin hyvin. Sivupersoonat pohtivat Li Anderssonin äänivyöryn syitä ja seurauksia. Tärkeää on huomioida laitaoikeiston nousu osassa Eurooppaa ja sen vaikutus työelämän lainsäädäntöön. Petteri Oksa on Insinööriliiton edunvalvontajohtaja. Filosofi, joka kuvaa itseään yhteiskunnallisen toiminnan moniottelijaksi. Mielipiteitä joka lähtöön: Petterille ei mikään inhimillinen ole vierasta. Suomen suosituin työmarkkinatubettaja. Jari Rauhamäki On Insinööriliiton viestintäpäällikkö ja liiton lehden päätoimittaja. Painostuksen alla tunnustaa olevansa politrukki ja lobbari, jolla kuitenkin on journalistin suuri sydän. Urheilumies. Motoristi. Joidenkin mielestä hauska veikko.

Halleluja! Ylistäkää Herran nimeä, ylistäkää, te Herran palvelijat, te, jotka toimitatte palvelusta Herran temppelissä, Jumalamme temppelin esipihoilla! Ylistäkää Herraa, hän on hyvä! Soittakaa hänen nimensä kunniaksi, se on ihana ja suloinen! (Ps.135:1-3)Herra on suuri, minä tiedän sen, meidän Herramme on suurempi kuin mikään muu jumala. Kaiken, mitä Herra tahtoo, hän tekee taivaassa ja maan päällä, merissä ja syvyyden vesissä. (Ps.135:5-6)Muiden kansojen jumalat ovat hopeaa ja kultaa, ihmiskätten työtä. Niillä on suu, mutta ne eivät puhu, niillä on silmät, mutta ne eivät näe, niillä on korvat, mutta ne eivät kuule. Henkäystäkään ei ole niiden suussa. (Ps.135:15-17) Seurassasi on Juha Vihriälä.

Jaakko Rahja ja Open Doorsin Miika Auvinen keskustelevat kristittyjen tilanteesta Syyriassa, joka on WWL-vainoraportin sijalla 12.   Syyrian vuosia kestäneet konfliktit ovat luoneet maahan ilmapiirin, jossa vaino kukoistaa rangaistuksetta. Radikaalien islamistiryhmien hallitsemilla alueilla vanhojen kirkkokuntien johtajat ovat julkisen näkyvyytensä vuoksi sieppausten ja pahoinpitelyjen kohteita. Niillä halutaan lisätä pelkoa kristittyjen yhteisössä. Useimmat kirkot on joko purettu tai niitä käytetään islamistisina keskuksina. Kristillisen uskon julkinen esiin tuominen on kielletty, eikä kirkkoja tai luostareita saa korjata tai entisöidä. Myös valtion hallinnoimilla alueilla evankelioimistyö ja islamista kääntyminen nähdään uhkina yhteiskunnan vakaudelle, minkä vuoksi ne on vahvasti tukahdutettu. https://opendoors.fi/syyria/    

"Muiden kansojen jumalat ovat hopeaa ja kultaa, ihmiskätten työtä. Niillä on suu, mutta ne eivät puhu, niillä on silmät, mutta ne eivät näe. Niillä on korvat, mutta ne eivät kuule, niillä on nenä, mutta ne eivät haista. " Psalmista 115. Mihin sitten kannattaa elämässään turvata? Seurassasi Asta Vuorinen

Historiallisen Carl Gustaf Emil Mannerheimin lisäksi suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttaa toinen, fiktiivinen Mannerheim. Tutkijan uutuuskirja kertoo, mihin kaikkeen häntä on käytetty.

Pienydinvoimaloihin kohdistuu nyt kova kiinnostus ympäri Eurooppaa. Niillä voisi tuottaa kaukolämpöä ja sähköä ja siten pyristellä irti venäläisestä fossiilisesta energiasta.

Suomeen eksyi nälkiintynyt mursu ja kuoli. Se muistutti ilmastonmuutoksesta, myös monista muista aikamme epäkohdista. Mikä on suomalaisin kesälause? "Minulla on talo täynnä viinaa", "alavilla mailla hallanvaara", "porkkanaraastetta Rosson noutopöydästä" etc..? Missään maailmassa ei ole yhtä paljon kesäteattereita kuin Suomessa. Miksi suomalaiset ovat hurahtaneet niin vimmatusti tähän taidemuotoon? Vesiskootterit ärsyttävät mökkeilijöitä ja rannalla makaajia. Niillä ajelu on epäekologista, vaarallista ja monen mielestä turhaa. Pitäisikö niiden huvikäyttö kieltää kokonaan? Vieraina kirjailija, tiedetoimittaja Tiina Raevaara, liikemies Sami Kuusela ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala. Lähetyksen juontaa Vesa Kytöoja.

Risteilyt ja ruotsinlaivat olivat aikoinaan portti maailmalle ja erilaisiin ruokakulttuureihin. Niillä pääsi tutustumaan eksoottisiin makuihin, joka on tietenkin myös kutkuttanut kokkiemme mieliä. Jaksossa onkin tarjolla kattaus parhaimpia risteilymuistoja, kokkien silmin tietenkin.

Pienin niistä mahtuu tulitikkulaatikkoon ja suurimmallekin margariinilaatikko on kuin iso yksiö. Niillä on pitkä kuono ja niiden täytyy syödä lähes koko ajan. Näkö on heikko, mutta hajuaisti hyvä. Luontoretkellä tutustutaan päästäisten salaperäiseen maailmaan. Juha Laaksosen retkikaverina Espoossa on Paavo Hellstedt.

Uskon askeleita ohjelmat koostuvat kolmesta osuudesta, jossa jokaisessa kuullaan keskustelu, joka liittyy jollain tavalla kristittynä elämiseen. Tässä ohjelmassa kuullaan Uuraisten helluntaiseurakunnan pastorin Timo Koiviston elämästä ja kokemista rukousvastauksista, joista yksi on kyllä rajua kuultavaa. Mikko puhuu Jaakko Pirttiahon kanssa särkymisestä, elämän kivuista ja Jumalan armosta. Näistä aineksista Jaakko kirjoitti kirjan Rakkaat raajarikot, joka sai eniten yleisöääniä vuoden kristilliseksi kirjaksi. Mikko ja Timo Koivisto keskustelevat myös rukouksen, Raamatun lukemisen ja Pyhällä Hengellä täyttyilyistä. Niillä kaikilla on sekä yskilöllinen että yhteisöllinen ulottuvuus. Ohjelman ensimmäisessä osuudessa Uuraisten Helluntaiseurakunnan pastori Timo Koiviston kertoo elämästään, uskon löytymisestä sekä siihen liittyneestä vahvasta näystä. Timo kertoo miten kutsu lähteä hengelliseen työhön kohtasi ujoa ja arkaa miestä. Jumala on ollut uskollinen ja johdattanut koko ajan. Puhe kääntyi myös rukousvastauksiin. Timo kertoi vaimonsa Hilkan tienneen jo viisi vuotta ennen Timoa, että heistä tulee aviopari. Lopulta Timokin hoksasi tämän ja sai rinnalleen sopivan vaimon ja avun. Toinen rukousvastaus onkin sitten karu, sillä se liittyi veljen katoamiseen sekä siihen liittyneeseen aavistukseen, joka johti veljen ruumiin löytymiseen. Ohjelman toisessa osuudessa Mikko Matikainen ja Jaakko Pirttiaho keskustelevat Jaakon kirjottamasta kirjasta Rakkaat raajarikot. Tuo kirja syntyi, kun Danielle Miettinen sai valmiiksi Jaakon elämästä, epäonnistumisista ja särkymisistä kertoneen kirjan Juokse Jaakko juokse. Jaakolla on taito puhua omasta särkyneisyydestään käsin toisille särkyneille Jumalan rakkaudesta. Hän tunsi Jumalan kutsuvan kirjan kirjoittamiseen. Jaakko nostaa Raamatun henkilöiden särkymisten ja epäonnistumisten kautta esiin Jumalan armoa kaikesta huolimatta. Jaakko käsittelee niitä ongelmia ja haasteita, joiden kanssa ihmiset kamppailevat. Jaakolle Vivamon evankelistakurssi oli merkittävä sisäisen parantumisen ja hyväksytyksi tulemisen kannalta. Tästä lisää ohjelmassa. Ohjelman kolmannessa osuudessa Mikko keskustelee Timo Koiviston kanssa Raamatun lukemisesta ja sen tärkeydestä meidän elämämme kannalta. Puhumme myös rukouksesta, Jumalan edessä hiljentymisestä ja hyvästä johdatuksesta. Pyhä Henki on aina meitä lähellä. Hän haluaa avata meille Raamattua, auttaa meitä kohtaamaan Jeesuksen rakkautta. Hän haluaa myös täytellä meitä uudelleen ja uudelleen. Rukouksella, Raamatun lukemisella ja Pyhällä Hengellä täyttyilyllä on yksilöllisen ulottuvuuden lisäksi vahva yhteisöllinen ulottuvuus. Tasapainoinen hengellinen elämä sisältää molempia näkökulmia. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2021: Johanna Parikka Altenstedt lähti opiskelemaan oikeustieteitä 53-vuotiaana, sillä hän halusi itse vaikuttaa vähemmistöjen oikeuksien toteutumiseen, mutta myös susien asemaan Ruotsissa. Kesäpuhuja Johanna Parikka Altenstedt on sosiologi, toimittaja, kieli- ja susiaktivisti sekä juristi ja hän aikoo pureutua ruotsinsuomalaisuuteen kolmen eri teeman kautta. Sudet, sisu ja suomalaisuus ovat johdattaneet Johanna Parikka Altenstedtin lakiopintojen pariin 53-vuotiaana. Se joka ei ole taistellut kielensä ja identiteettinsä puolesta vieraassa kulttuurissa, ei ymmärrä, kuinka kuluttavaa se on. Tuottaja Tytti Jussila tytti.jussila@sverigesradio.se

EU tekee parhaillaan uutta kauppastrategiaansa ja pohtii kauppapolitiikkaansa. Tarkoitus on, että uuden kauppastrategian avulla myös vaikutetaan esimerkiksi ilmastonsuojeluun ja työoloihin eri maissa. Mutta käyttääkö EU samalla näitä asioista omien markkinoidensa suojaamiseen? Ja onko EU:lla parhaillaan viimeiset hetket vaatia muuta maailmaa noudattamaan sen omia arvoja kauppapoliittisissa sopimuksissa, ennen kuin EU:n asema maailmassa tulee heikkenemään? Ja onko silloin edessä eri tahojen arvojen taistelu kauppapolitiikan osana? Ja miten USA käyttää dollarin asemaa politiikan teon välineenä, kun se herättää EU:ssa ärtymystä? Haastateltavana on vanhempi tutkija Saila Turtiainen Ulkopoliittisesta instituutista ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Itsemyötätunto on noussut viime vuosina keskusteluun - eikä syyttä! Myötätuntoinen, armollinen ja lempeä asenne itseä kohtaan voi olla vastalääke sisäiselle vaativuudelle ja perfektionismille. Huono omatunto ja syyllisyys ovat usein puheissa ikään kuin erottamattomia osia äitiyttä. Näin tavallaan onkin: Niillä on tärkeä tehtävä ohjata meidän toimintaa lapsen edun mukaiseksi. Ongelmallista on, kun itsekriittisyys, häpeä, ankaruus tai perfektionismi alkavat haitata yhteyttä itseen ja lapseen. Silloin saatamme toimia tavoilla, jotka eivät ole meille tai muille hyväksi: suoritamme, käperrymme pois yhteydestä, koemme vaikeutta säädellä tunteitamme. Hyvän näkemisen sijaan löydämme virheet ja puutteet. Se on uuvuttavaa, lannistavaa ja vähentää koettua iloa ja tyytyväisyyttä. Tässä jaksossa juttelemme itsemyötätunnon merkityksestä ja mahdollisuuksista. Säde kertoo, miten terapia on ollut merkittävässä roolissa itsemyötunnon kehittämisessä. Petra kertoo, miten väsymys on hankaloittanut itsemyötätuntoa ja miksi itsemyötätunnon harjoittelussa on tärkeää kiinnittää mielen sisäisten ajatusten lisäksi huomiota myös kehon rauhoittamiseen. Ihanaa saada sinut seuraamme! Löydät jakson Podplaysta, Spotifysta ja Apple podcastista.

Viikkoraadissa keskustelevat verkkotuottaja Eero Leppänen laulaja ja taiteilija Jaakko Laitinen ja kolmantena raatilaisena toimittaja Mari Molkoselkä. Tänään seuraavat aiheet Rovaniemi suorastaa sekosi visioissaan kun välähti lupaus miljardeista Eu-elvytyspaketissa. Kaapeista kaivettiin pölyttyneet vanhat ideat ja palkattiin kovan rahan konsultti. Niilläkö miljardit irtoavat? Ro­va­nie­mi ta­voit­te­lee jät­ti­pot­tia – Tyr­kyl­lä on niin paljon rahaa, että sillä voisi kattaa Ou­nas­vaa­ran ja ra­ken­taa gon­do­lin kes­kus­taan Lockdownille keksittiin suomenkielinen sana ja se on sulku. Miltä ravintolasulku näytti tunturikohteessa ja kuinka voimme auttaa ahdingossa olevia ravintoloita? Olisiko wolttaaminen hyvä tapa? Yl­läk­sel­lä lo­ma­lai­sia on ta­val­li­sen hiih­to­lo­ma­vii­kon verran – Ra­vin­to­lan antimia ja omia eväitä nauttii kym­me­nit­täin ihmisiä ulkona laa­vul­la, mutta sisällä pöydät on pinottu kasaan Tampereen elokuvajuhlat alkoivat. Siellä on hieno kattaus lappilaisia elokuvia ja elokuvantekijöitä. Haastattelemme Katja Gauriloffia. "Avaan omaa pol­kua­ni ja käyn läpi 15 vuoden uraani elo­ku­van­te­ki­jä­nä" – Katja Gau­ri­lof­fin op­pi­tun­ti Tam­pe­reen elo­ku­va­juh­lien verk­ko­fes­ti­vaa­lil­la Kerromme myös mikä teki meidän onnelliseksi tällä viikolla: Kuka saa rokotteen sunnuntaina?, mitä ruokaa Jaakko valmistaa viikonloppuna? Mikä instatili iski Marin huumorisuoneen?

Meidän on usein vaikea hahmottaa omia uskomuksiamme ja miten ne vaikuttavat omaan elämäämme. Niillä on kuitenkin suuri merkitys siinä mitä kaikkea teemme tai jätämme tekemättä, mihin uskomme itsemme pystyvän ja millaiseksi elämän polkumme muotoutuu. Mutta mitä uskomukset ihan tarkalleen ottaen ovat, miten ne muotoutuvat ja miten ne ilmenevät käytännössä arjessamme? Miten uskomuksia voi tunnistaa ja muuttaa tarpeen mukaan paremmiksi? Uskomusten syvempää anatomiaa ja hyviä konkreettisia esimerkkejä jaksossa käy kanssani läpi yksi Laavu Performance Oy:n perustajista, psykologi Salla Ibrahim. Linkit: https://www.laavu.io https://www.linkedin.com/in/sallareinikainen/ https://open.spotify.com/episode/72dp2giQfB0r1byxWZ2lQ7?si=6cA1EWXIRDKaoSzUhgDh6Q

Jästipää Homo sapiens ei opi virheistään, vaan hakee vähän väliä villieläimistä uusia virustauteja riesakseen. Villieläinten virukset eivät hyökkää puun takaa, vaan joku meistä hakee ne vaivaksi muillekin. Toisaalla, kun kehitettiin bakteereihin tehoavat antibiootit, niin sitten niitä lutrattiin ja lutrataan ympäriinsä niin paljon, että bakteereista on valintajalostettu antibiootteja kestäviä. Tiedeykkösessä näistä ihmisen itseaiheutetuista ongelmista keskustelevat infektiosairauksien professori Anu Kantele ja zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti. Toimittaja on Leena Mattila. Ihminen sorkkii luontoa sademetsistä mikrobeihin ja yleensä huonoin seurauksin eikä ota opikseen vaan toistaa samoja virheitä. Ihminen myös levittää koronat, ebolat ja zikat mantereelta toiselle. Virus tai antibioottiresistentti bakteeri ei ylitä valtamerta eikä vuoristoa ilman kuljettajaa. Mikrobi ei omin avuin aiheuta pandemiaa, siihen tarvitaan ihminen, joka kuljettaa sen mantereelta toiselle. Jotain mikrobit sentään tekevät ihan omin avuin: ne muuntuvat elinympäristön muutosten mukana. Parhaiten sopeutuneet selviävät jatkoon ja lisääntyvät, vaikka eivät tiedä Darwinista ja luonnonvalinnasta mitään. Niillä ei oikein ole muuta mahdollisuutta, koska perimä on epävakaa eikä tytärsoluista tule täydellisiä kopioita vanhemmistaan. Ja aina joku niistä epätäydellisistä kopioista selviää jatkoon myös muuttuneissa oloissa.

1980-luku oli suurien balladien vuosikymmen. Kasarilla tehtailtiin komea nippu aikakirjoihin jääneitä balladeja, jotka tuottivat bändeille menestystä ja mainetta. Niillä myös myytiin miljoonia levyjä ja vallattiin mainstream-listojen kärkisijoja. Ei siis ihme, että lähes jokainen bändi tehtaili oman keitoksensa, jolla menestystä tavoiteltiin. Tässä Kasarin Lapset -podcastin jaksossa käydään läpi megaballadin anatomia, sekä listataan kasarin balladien Top-10 -lista. Kasarin Lapset -podcastin isäntänä on Vesa Winberg.

Tässä jaksossa mennään vähän syvemmälle koiranohjaajan arvomaailmaan, kun mietitään koiran itseisarvoa sekä koiraan kohdistuvia odotuksia. Mitä asioita koirassa voi muuttaa ja mitkä asiat ovat sellaisia, joiden kanssa on vain opittava elämään? Jaksossa selviää myös, miten tähän aiheeseen liittyy jalkapallojoukkue. Muistathan seurata meitä somessa @perusasentopodcast. Kommentointi ja palaute ovat erittäin tervetulleita. :) https://www.facebook.com/perusasentopodcast/ http://www.instagram.com/perusasentopodcast/ Alkumusiikin tiedot Track: Itro & Kontinuum - Alive [NCS Release] Music provided by NoCopyrightSounds Watch: https://www.youtube.com/watch?v=-xKKo7t72Tg

Ehjänä eläkkeelle on videoluento, jolla on vahva yleissivistävä merkitys. Se on jaettu omiin kokonaisuuksiinsa alkaen esittelystä, mennen pentuvaiheen kautta nuoriin aikuisiin ja siitä aktiivin uran jälkeen tavoitteeseen: jos ei rauhalliseen, niin ainakin seesteisen terveisiin eläkevuosiin. Selko-KATISKA: Selkokielinen versio Harrastavien koirien omistajat painivat aina kahden asian kanssa: miten koiran kanssa pärjätään miten koira saadaan pysymään ehjänä Lähes kaikissa harrastuksissa joudutaan tekemään pientä riskiarviointia. Jokaisessa harrastuksessa on riskinsä. Toisaalta, ei arkipäiväkään ole riskitöntä. Silti riskejä on minimoitava aina kun mahdollista. Riskien arviointi vaatii ymmärrystä koirasta, miten mitkäkin asiat harrastuksessa vaikuttavat koiraan ja missä ne aidot riskit piilevät. Intro: https://www.youtube.com/watch?v=JIJHewUIWyw Audio: Voit ladata luennon diat tästä: Pentuaika Pentuaikana tehdään pohja tulevalle uralle. Yleensä pennut ovat kohtuullisen turvassa, sillä niillä ei ei riitä voima eikä vauhti aiheuttamaan mitään vakavampaa. Se, että jossain vaiheessa jalat vievät nopeammin kuin pää, voi muuttaa tilannetta. https://www.youtube.com/watch?v=JJ3FceCKDfM Audio: Pentu ei saa itseään rikki, ellei sen rakenne ole jo syntymästään pielessä. Jos pentu hajoaa liikkuessaan synnynnäisten tai perinnöllisten vikojen vuoksi, niin sillä ei olisi ollut muutenkaan eväitä elämään. Surullista. mutta näin asiat ovat. Siksi pentua ei saa pitää kuplamuoviin pakattuna lasipallossa. Liikkuminen tekee kolme asiaa: se vahvistaa elimistöä, myös niveliä se paljastaa synnynnäiset ongelmat se parantaa pennun koordinaatiota Samalla toki lihaksisto vahvistuu, mutta se ei ole samanlaista vahvistumista kuin aikuisen lihastreeni. Siinä lihaksisto oppii ja valmistautuu treeniä varten sillä hetkellä, kun kasvuhormoni lakkaa kasvattamasta luustoon pituutta ja muuttukin lihasvoimaa tekeväksi työkaluksi. Pentuna riittävästi liikkuneen lihaksisto ei tarvitse yhtä paljon työtä kehittymiseen kuin sohvalla maanneen, joka aloittaa nollapisteestä. Nuori aikuinen Nuoret koirat ovat välimuoto. Kroppa alkaa olla valmis, mutta mieli ei. Tekeminenkin on hieman samanlaista. https://www.youtube.com/watch?v=iGxUcrAyVys Audio: Koiralla on hyvin samankaltainen kehittyminen kuin ihmislapsella. Vauvavaihe on ennen luovutusta kasvattajalla. Lapsuus alkaa siinä kuuden viikon korvilla ja jatkuu noin puoleen vuoteen asti. Alkaa murrosikä. Noin kahdeksan kuukauden kohdalla käyttäytydytään kuin 15-kesäinen teini ja siitä siirrytään nopeasti eteenpäin nuoruudessa. Vuoden kohdalla koira vastaisi ihmisissä jotain 17 - 19 vuoden väliä. Ollaan nuoria aikuisia, mutta ei ihan vielä aidosti. Tuo oli kaavamainen kuvaus ja pätee noin 30 kg kokoluokassa. Toki yksilöeroja kehitysvauhdissa löytyy, kuin myös roduissa, mutta suurempi merkitys on koiran kokoluokalla. Kääpiöt kehittyvät kasvussaan nopeammin ja ovat usein käytännössä aikuisia jo viimneistään puolen vuoden kohdalla. Kiihkein kasvu, joka on merkityksellisin mittari, on pienillä koirilla ohitettu jo samoihin aikoihin kun otetaan toiset rokotukset. Jäteillä kehitys on taasen hitaampaa. Niillä kiihkeä kasvu saattaa alkaa vasta kuuden kuukauden jälkeen ja loppua 10 kuukauden tietämissä. Kasvu on käytännössä loppunut viimeistään 14 kk kohdalla. Kasvun merkitys terminä ei ole aina aivan selvä, ja siksi monet vetävät tässä vaiheessa syvään henkeä ja aloittavat vastaväitteet. KAsvun loppuminen tarkoittaa, että koira on saavuttanut 95 - 97 % aikuiskorkeudestaan. Se voi vielä kasvaa hieman säkäkorkeutta lisää, mutta sillä ei ole enää merkitystä koiran fysiologialle. Kasvu ei tarkoita henkistä kasvua, joka saattaa osassa rotuja viivästyä jopa lähelle elinikää (tai ei tapahdu koskaan). Kasvu ei myöskään tarkoita lihavuutta ja painoa. Se on lihomista. Kasvu ei myöskään tarkoita lihaksikkuutta. Se tulee treenaamalla. Kasvu on vain ja ainoastaan litkien luiden pituuskasvua ja sitä kuuluu mitata säkäkorkeudesta. Suositus: Koiran kasvu Suositus: Pennun ruoka ja kasvu Nuoruus ei muuta mitään koiran elämässä, kun mietitään treeniä. Tehdään samaa kuin pentunakin. Määrää ja rasitusta lisätään koko ajan sen mukaan miten koira jaksaa ja kykenee. Mutta lajista riippuen ollaan kilpatreenin kynnyksellä. Koulutettavissa lajeissa ollaan koko ajan treenattu osaamispuolta. Se aloitettiin samana päivänä kun pentu tuli kotiin. Fyysisissä lajeissa taasen viimeistään vuoden kohdalla aletaan siirtämään painotusta varsinaiseen treeniin. Tässä on kuitenkin pidettävä jalat maassa. Koiran henkisen ja fyysisen kypsyyden on riitettävä. Greyhoundeissa on hyvin tyypillistä, että pienillä nartuilla päästään aloittamaan varsinainen työ hyvin nuorena ja ne ovat valmiita kilpailuihin 14 kk ikäisenä. Isoilla uroksilla on tuon ikäisenä mielessä enemmänkin leluautot ja hiekkalaatikko, kuin työnteko. Fysiikkaa ehkä olisi, mutta jalat eivät kulje samassa tahdissa. Niillä joudutaankin usein odottamaan seuraavaan kesään, antamaan käytännössä vuosi enemmän aikaa kypsyä. Valjakot ja vinttikoirat ovat ääriesimerkkejä syntymäajan merkityksestä. Jo pelkästään siksi, että niiden ura on vuodenaikasidonnainen. Agilityssä on siltä osin helpompaa, koska varsinaista kautta ei ole - unohdetaan nuorilla koirilla arvokilpailujen sijoittuminen kalenteriin. Koiria voidaan niputtaa syntymävuoden mukaan vasta komivuotiskaudelta eteenpäin. Sitä ennen ikä on muutakin kuin numeroita. Se on hyvinkin merkityksellinen asia. Kun koulu alkaa, niin samana vuonna syntyneet ovat samalla luokalla ja ovat samanikäisiä. Tammikuun ensimmöinen syntynyt on vuoden vanhempi kuin uudenvuidenaattona lahjansa avaava ja se näkyy. Nuorilla muutos 13 ja 14 välillä voi olla hyvinkin radikaali. 17 vuotias ei kykene lähellekään sitä mitä 19 vuotias pystyy. Sen sijaan 30 ja 40 ovat samalla akselilla. Ero vahvistuu taas vanhemmiten. 40 ja 50 vuoden välillä on jo suurempi kuilu kuin edellisellä kymmenjaksolla. 55 ja 60 ero vain kasvaa. Koirissa pätee aivan sama. Aikavälit ovat vain huomattavasti lyhyempiä. Tämä tulee pitää takaraivossa, kun esittää, että fyysissä lajeissa 8 vuotias on elämänsä kunnossa ja laittaa sen kilpailemaan kolmevuotiaita vastaan. Tilanne on täysin sama, kuin että laittaisi 50 vuotiaan kilpailemaan 20 vuotiaiden kanssa. Ihmissä ei kukaan vakavissaan esitä, että moinen olisi järkevää. Jos koirissa 8-vuotias voittaa, niin se ei kerro mitään tuosta vanhuuden kynnyksellä olevasta. Se kertoo masentavaa tarinaa kolmivuotiaiden tasottomuudesta. Koulutuksellisissa lajeissahan ikä on helpostikin etu. Silti lajin vaatimukset fysiikalle on mietittävä. Nuoren koiran tyypillisimmät vammat Kun jalat vievät nopeammin kuin pää, niin jotain aina tapahtuu. Hyvä puoli on siinä, että keho korjaantuu myös nopeasti. https://www.youtube.com/watch?v=WPka0ZPZ-EQ Audio: Se, että kasvavaa koiraa ei saa pitää lasipallona, tarkoittaa myös sitä, että aina jotain tapahtuu. Kasvuaika itsessään saattaa aiheuttaa ongelmia. Ne ratkaistaan aina sitä mukaa, kun niitä tulee. Kasvava koira opettelee itseään ja ympäristöään törmäilemällä. Itse uskon vakaasti noin. Aidosti kyse on kuitenkin siitä, että koordinaatio ja silmä kehittyvät hitaammin kuin nopeus ja voima. Omia rajoja ja rajoitteita ei tunneta ja sitten kolisee. Kasvun ongelmat, tapaturmat ja rasitusvammat kannattaa luokitella sen mukaan kuinka nopeasti niistä toivutaan ja voiko ne hoitaa kotona. On toinenkin luokitus, mutta siitä kukaan ei pidä: vaikuttaako se treenamiseen ja uraan, ja jos kyllä, niin kuinka pahasti. Hieman yllätyksettömästi nuoren koiran vammat keskittyvät jalkoihin. Kun tulee sivuosumaa vartaloon, niin se johtuu kolarista - joko koira juoksee toista koiraa vastaan, tai sitten puu ei väistänytkään. Kaatumiset ovat myös yleisiä. Työssä käyvä aikuinen Jos kasvuajan merkitys eläkeajoille riippui enemmänkin tuurista, niin aikuisaikana omistaja päättää näkeekö koira terveitä eläkeläisvuosia vai ei. Toki tuuri ja onni on edelleen mukana. Ei rouva Fortunasta päästä koskaan täysin eroon. https://www.youtube.com/watch?v=8aQLIWTCx34 Audio: Kun puhutaan rasituksesta, niin ahneus tappaa. Se ei liity mitenkään rahapalkintoihin, vaan omistajan persouteen maineeseen ja menestykseen. Mitä enemmän taistellaan kunniasta, niin sitä suuremmassa riskissä ovat koirat. Olen usein puhunut amatööreistä ja ammattilaisista. Jako ei liity rahaan, vaan suhtautumiseen. Amatöörit harrastelevat ja heille ei ole mikään ongelma, jos koira hiukan ontuu. Balanssi on tuntematon termi tai sen kuvitellaan liittyvän etäisesti ruokaan. He hakevat titteleitä, koska koiralla on on kivaa. Ammattilaiset myöntävät kilpailuviettinsä ja halunsa voittaa. Siksi he opettelevat asioita ja pitävät kilpakoiransa kunnossa. Jos koira ei ole balansissa, niin sitä ei viedä töihin. Ontuva koira rikkoo itsensä ja sen jälkeen sillä ei voi kilpailla. Ammattilainen tietää, ettei koira halua kilpailuihin, Koira tekee töitä vieteillään eikä erota treeniä finaalista. Kaikki ne asiat, jotka vaikuttavat tekemiseen ja mitä mistäkin seuraa, voidaan laittaa kaavioon. Kaavion rakenne riippuu täysin tekijästä, hänen arvostuksistaan sekä painotuksistaan ja mitä halutaan esittää. Luennolla esitettu syy/seuraus-rakenne on siten vain yksi tapa esittää asiat. On ymmärrettävä, että koiraa ja sen hoitoa, treenaamista sekä kilpailemista ei voida toteuttaa vuokaavioilla. Kaavioissa on kyse perusteoriasta. Teorian toteuttaminen vaatii ymmärrystä siitä kokonaisuudesta, jota kutsutaan todellisuudeksi. Teoriaa ja siihen liittyviä seurauksia käytetään kahteen asiaan: tekemisen syiden ymmärtämiseen ja ongelmien ratkaisuun. Kaavio näyttää monimutkaiselta siksi, että monet asiat ovat päällekkäisiä. Ne pitäisi esittää kolmiuloitteisessa matriisissa, mutta siihen ei ole tekniikkaa. Ehkä joskus hologrammiaikana sitten. Veteraani-ikä Veteraani käsitteenä on tuttu näyttelyistä ja kaikissa sellaisissa lajeissa, jossa vanhoja koiria säästetään nuorten ylivoimalta. Se milloin koira siirtyy käsitteellisesti veteraaneihin, säännöt ovat oma asiansa, riippuu vahvasti lajin rasittavuudesta. https://www.youtube.com/watch?v=zoJUvHVp5r0 Audio: Koiralla on kaksi mittaria: kalenteri tuntimittari Kalenteri mittaa ikää, luonnollisesti. Mutta tarkoitan sitä, että vanheneva koira ei enää ole nuori. Tuo ollaan ymmärtävinään, mutta ei sitä aina aidosti tajua. Ikääntyvät ihmiset ymmärtävät asian helpommin ja joskus jopa osaavat tulkita sitä koirillaankin. Kun nuorena kolautti polvensa, niin saattoi kahden viikon päästä ihmetellä, että mistä tuo mustelma on tullut. Kun viidenkympin jälkeen kolauttaa polvensa, niin ensimmäisen viikon harkitsee sairaslomaa ja ontuu hivenen vielä kuukaudenkin kuluttua. Kovempi kolaus muistuttaa itseään loppuiän. Kyse on siitä, että elimistö ei enää palaudu ja korjaannu kuin ennen. Koira ei ole yhtään erilaisempi. Viiden vuoden kohdalla koira on kuin 40 tai 50 vuotias. Vauhtia piisaa edelleenkin, mutta joutuu hieman useammin istua hengähtämään. Ei olla nuoria enää, vaikka haluaisikin. Harmaatakin saattaa löytyä, vaikka se onkin enemmälti geneettinen taipumus. Keski-ikäiselle vuoden vanheneminen ei ole isompi juttu. Tuntuu vain tapahtuvan tiheämmin kuin nuorena. Koiralle vuoden vanheneminen vastaa helpostikin ihmisten kymmentä vuotta. Toki tuo on osaltaan rotu- ja yksilökysymys. Oikeammin rodun kokoon liittyvä. Pieni terrieri potkii helposti menemään lähelle 20 vuotta. Irlannin susikoira ei näe kymmenettä ikävuottaan. Jäteillä viiden vuoden kohdalla tapahtuva romahdus on nopea ja jyrkkä. Terrierillä se on huomaamattomampi, mutta alamäki silläkin on. Tuota alamäkeä omistajan on kunnioitettava. Tuntimittari pyörii kun koira on työssä. Se, että onko kyse treenistä vai kilpailusuorituksesta, ei ole merkityksellinen. Greyhoundeissa on vakaa usko, että reisilihaksella on kilometrimittari. Kun se tulee täyteen, niin se oli siinä ja hoidetaan revähdystä. Kyllä, uskon tuohon itsekin. Itseasiassa en tiedä greyhoundeista ensimmäistäkään osaavaa täysipäistä treenaria, joka ei väitettä allekirjoittaisi. Osaksi tuon takia menestyjät eivät tee turhia ratatreenejä. Aito syy on kuitenkin se, että treeni on yhtä riskialtis kuin kilpailu, ja turhan treenin takia ei riskejä kannata ottaa. Tunti- tai kulutusmittari kuvaa ajatusta, että elinikäinen kuormitus kertyy ja vaikuttaa koiraan. Se vanhenee nopeammin. Ajatus ei sinällään ole uusi. Vanhan suomalaisen sananlaskun mukaan juokseva koira ei elä vanhaksi. Se on samaa ajattelutapaa. Se, että voidaanko veteraanilla harrastaa ja kuinka kauan, riippuu tietenkin koiran lisäksi lajista. Mitä fyysisempi laji, niin sitä aikaisemmin aletaan keventämään ja harventamaan työtaakkaa. Kilpailut ovat aina yhtä raskaita, mutta kilpailu- ja treenikertoja voidaan harventaa. Eläkepäätös on myönnetty Kun koira siirtyy eläkkeelle, yleensä erittäin lyhyen veteraanikauden jälkeen, niin se todellakin on eläkkeellä. Töihin ei mennä. https://www.youtube.com/watch?v=rdgvuosdxPA Audio: Eläkeikä tarkoittaa muutamaa asiaa: paino saa noustaa puuhaillaan kaikkea hauskaa saa nukkua, jos nukuttaa EI TEHDÄ TÖITÄ Vanhusta hoidetaan hyvin pitkälle aivan samalla tavalla kuin pentua. Liikutaan sen minkä koira pakottamatta haluaa ja syödään hyvälaatuista ruokaa. Ei laihdutella eikä murehdita vyötäröstä - lihapullaksikaan ei tulla. Leikitään, jos leikityttää. Nukutaan, jos nukuttaa. Se siitä. Urakoira on ehtoopäivien levon ansainnut ja omalla tavallaan itse eläkkeensä maksanut. Se kuinka pitkä ehtoo on odotettavissa, on luojan huomassa - ja hiukan siitä miten omistaja on vastuunsa kantanut edeltäneinä vuosina. Kysyttävää? Jos sinulle tuli jotain kommentoitavaa, ajatuksia tai kysyttävää, niin käytä sivun kommentointia. Tarvitsetko apua oman koiran fysiikkatreenien kanssa, mietityttääkö palauttaminen, ruokintaongelmia vai kaipaatko apua terveysongelmissa? Anna Katiskan ammattilaisten auttaa ja buukkaa puhelinaika.

Nostalgia ja kaiho sodassa menetettyjä kotikunnaita kohtaan on tuttua monelle karjalaisjuuriselle. Sosiaalinen media on mahdollistanut karjalaisille jotain sellaista, mistä ei aikaisemmin osattu haaveilla: digikunnaat. Niillä kokoonnutaan keskustelemaan siitä, mitä karjalaisuus on, muistelemaan sekä jakamaan niin vanhoja kuin uusiakin kuvia ja videoita Karjalasta.

Deskriptiivisessä analytiikassa katsotaan, mitä on tullut tehtyä ja opitaan siitä. Prediktiivisessä analytiikassa pyritään ennakoimaan asiakkaiden käyttäytymistä. Mitä se tarkoittaa ja onko se mahdollista? Esimerkiksi eräissä someanalytiikkatyökaluissa on ominaisuuksia, jotka pyrkivät arvioimaan, tuleeko jostain julkaisusta tulee ns. viraali. Niillä on toki oma hyötynsä, mutta voi helposti unohtua, että ihmisen käyttäytyminen ei ole kovinkaan usein rationaalista. Sitä voi ehkä ennakoida, muttei ennustaa. “Tähän asiaan pitäisi suhtautua niin kuin sääennusteeseen. Eihän sen tarkoitus ole, että näen että huomenna on tasan tarkkaan kahdeksan astetta, vaan se antaa minulle osviittaa”, huomauttaa Jaakko. “Eli kyse pitäisi olla enemmän skenaarioajattelusta kuin siitä, että yrittäisimme ennustaa täydellisesti jonkun yksittäisen asian onnistumista.”

Samalla kun osa maailmasta maallistuu, kasvaa kristinuskon suosio etenkin globaalissa etelässä, kuten eteläisessä Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja osissa Aasiaa. Kasvussa ovat etenkin niin sanotut karismaattiset liikkeet. Niillä on myös poliittista painoarvoa esimerkiksi Brasiliassa. Ohjelmassa käydään Rio de Janeirossa ja puhutaan kristinuskon muutoksista. Ohjelman toimittavat Erkka Mikkonen ja Sari Taussi: Kuva: Erkka Mikkonen / Yle

Koiralle mantteli on sama kuin ihmiselle talvitakki, tuulitakki ja sadetakki. Ja aivan kuten ihmiselläkin, niin kaikkia käytetään kun on tarve ja harvemmin pärjää yhdellä. Koiran elämää kuitenkin helpottaa turkki, jos sellainen on koiralle jalostuksella luotu. Tai säilytetty. Koira loimitetaan, tai sille puetaan takki tai loimi päälle (kyllä, hakukoneystävällinen lause) aina tarpeeseen. Kun on koiralle liian kylmää, tuulista tai kosteaa. Järkeä saa käyttää ja välttämättä siperianhuskya ei tarvitse pukea samalla pieteetillä kuin italianvinttikoiraa. Tarve koiran pukemiselle voi syntyä myös käyttötarkoituksesta. Urheilevilla, olivat ne sitten agility- tai vinttikoiria, koirat puetaan herkemmin. Tai ainakin pitäisi. Niillä mikä tahansa pieni jäykkyys saattaa eskaloitua kunnon jumiksi ja myöhemmin liikevirheen myötä jopa lihasvammaksi. Kotikoirat harvemmin, jos koskaan, liikkuvat samalla intensiteetillä. Ne saattavat näyttää menevänn hurjaa vauhtia, mutta säätelevät omaa liikkumistaan olosuhteiden mukaan. Urheilukoirat menevät pakolla, oli se sitten viettivoimaa tai koulutuksellista. Mutta toki poikkeuksia on, kummassakin ryhmässä. Myös kesällä voi joutua pukemaan manttelin päälle, jos on riittävän kylmää ja kosteaa, sekä varsinkin tuulista. Varsinkin tuulen ja kosteuden yhdistelmä on paljon pahempi kuin kuiva kylmyys. Tuuli painaa lämmön iholta. Manttelin on oltava koiralle mahdollisimman sopiva. Sen kuuluu istua niin hyvin kuin mahdollista, kuitenkaan estämättä liikkumista enempää kuin on pakko. Mutta tärkeintä on, että se suojaa rinnan, etujalkojen isot lihakset ja takapään. Selänhän suojaa mikä tahansa malli. Älä koskaan osta manttelia sikana säkissä vain mainosten takia. Kysele aina kokemuksia. Mainosväittämiin kuuluu suhtautua samalla varovaisuudella kuin vaikkapa lisäravinteissakin. Myyjä haluaa rahasi ja siksi kaikki lupaukset ovat luvallisia. Botti, joka tunnetaan paremmin nimellä Back On Track, on malliltaan hyvä, ainakin määrätyn tyyppisille koirille, mutta valmistaja on harrastanut puhdasta kusetusta murtaessaan fysiikan lait muinaisella kiinalaisella keramiikalla. Mantteleita voidaan käyttää myös lihaspuolen ongelmien ja loukkaantumisten tukihoitona, mutta koska osassa tapauksissa loimittaminen pahentaa samalla kun osassa parantaa, niin siitä on mahdotonta tehdä mitään koostetta. Ole kuitenkin hereillä sen suhteen mitä teet ja miksi.

Tuhatjalkaiset ovat selviytyneet maailmassa jo 400 miljoonaa vuotta! Niillä onkin monia hämmästyttäviä selviytymiskeinoja käytössään. Tuhatjalkaisiin kuuluvat myös juoksujalkaiset, jotka ovat huippupetoja. Suomessa elävät lajit ovat tosin hyvin pieniä, mutta niiden sukulaiset maailmalla voivat popsia jopa hiiriä ja lepakoita ruuakseen! Minna Pyykkö kävi Turun Eläinmuseon amanuenssi Varpu Vahteran kanssa tuhatjalkaisretkellä Kaarinassa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Teknoyritykset ovat kasvaneet mammuteiksi. Niillä on rahaa ja valtaa – ja ne pystyvät halutessaan vaikuttamaan kaikkien elämään. Voivatko Googlen, Amazonin, Facebookin ja Applen kaltaiset yhtiöt kasvaa niin suuriksi, että ne rikkovat kapitalismin? Selvästi parempi Apunen/Maliranta -podcast pureutuu teknologiajättien valtaan ja vaikutuksiin. Jaksossa kuullaan S-ryhmän kaupallisen johtajan Ilkka Alarodun kommentti Amazonin vaikutuksesta suomalaiseen vähittäiskauppaan ja ajankohtaisosiossa...

Solukalvo sisältää paljon erilaisia fosfolipideitä. Niillä on vaikeita nimiä ja melko samanlainen rakenne. Fosfolipidien kirjosta parhaiten tietoa asiantuntijalta. Yliopistolehtori Reijo Käkelä Helsingin Yliopistosta on tutkinut solukalvon fosfolipidikoostumusta usean kymmenen vuoden ajan. Haastattelussa hän kertoo, miksi fosfolipidejä on niin monia.

Palkittu-podcastin viidennässä jaksossa keskustellaan pika- ja kertapalkitsemista. Niillä tarkoitetaan joustavia ja nopeita tapoja palkita työntekijöitä hyvästä työsuorituksesta. Miten siis ottaa pikapalkitseminen mukaan organisaation strategiaan? Mitä toimiva pikapalkitseminen vaatii? Jaksossa Efiman toimitusjohtaja Tero Salminen ja HR Ennakkoverokonsultointi Oy:n Jarkko Kuusinen kertovat, miten he ovat olleet tekemisissä pika- ja kertapalkitsemisen kanssa. Lisäksi jaksossa pohditaan, miten rakentaa hyviä pikapalkitsemisen käytänteitä.

Lavastus tai meikkaus mainitaan elokuvan lopputeksteissä. Niillä on suurempi merkitys kuin saattaa arvatakaan. Kolme suomalaista elokuvaa lähtee kiertämään Ruotsia ja TV-draama lähenee elokuvaa. Lavastaja ja meikkaaja ovat osa kuvaa Koukuttaja ja dokumenttielokuvaaja Manolo Diaz Rämö, lavastaja Elina Aho ja meikkaaja Tuija Valén kokoontuvat Elinan olohuoneeseen keskustelemaan elokuvatyöstä ja meikkaajan ja lavastajan asemasta tiimissä. Pohdittavana sekä plussat että miinukset. Minulle tulee aika nopeasti semmoinen fiilis, että jotenkin tämän oloinen maailma kuvastuu aivoihin. Elina Aho Dokumenttielokuvassa todellisuus on lavastus. Manolo Diaz Rämö On hauskinta työskennellä ohjaajien kanssa, jotka välittää yksityiskohdista. Tuija Valén Lisää elokuvaa Koukussa Tukholman Suomen instituutti näyttää kevään aikana Ruotsissa, yhteistyössä Folkets Bion kanssa kolme elokuvaa: Yösyöttö, Lauri Mäntyvaaran tuuheet ripset ja Perkele 2. Suomen instituutin elokuvavastaava Julia Radliff kertoo toimittajallemme Riitta Huikolle milloin ja mitä. Los Angelesissa asuva suomalaistoimittaja Kirpi Uimonen on Hollywood Foreign Press Associationin toiseksi ainoa suomalaisjäsen. Kyseinen yhdistys päättää, keille maailman tunnetuimpiin elokuva- ja tv-alan palkintoihin kuuluvat Golden Globet menevät - Toimittajamme Lotta Hoppu tapasi Kirpi Uimosen Göteborgin elokuvafestivaaleilla ja Uimosen mukaan TV-draama elää uutta kulta-aikaa. Myös kaikki ohjelman kappaleet ovat olleet mukana jossakin elokuvassa. Koukun tuotti ja miksasi: Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio

Ympäristön suojelulla on vaikutusta ja onnistuneita operaatioita löytyy myös Suomesta. Suomen vesistöjen ja myös Itämeren tilanne on monilta osin parempi kuin muutama vuosikymmen sitten esim. Itämeren harmaahylkeet ja merikotkat eivät enää keiku sukupuuton partaalla. Niillä menee huomattavasti paremmin kuin 70-luvulla. Sekä halli-harmaahylje että merikotka ovat huippupetoja ravintoketjun yläpäässä, joten niihin kertyi ympäristömyrkkyjä oikein korkojen kanssa. Myrkkytilanne on parantunut huomattavasti, mutta toisaalta merta uhkaavat muovijätteet, pintakäsittely - ja palonestoaineet ynnä muut uuden kemikaalit. Itämeren tilanne on toistaiseksi hiljalleen parantunut, kun ravinne- ja myrkkykuormitus ovat vähentyneet. Ongelmia tuovat kuitenkin merenpohjaan painuneet ravinteet, joita vapautuu suolavesipulssien jälkiseurauksena. Tanskan salmista ajoittain vyöryvä painava suolainen vesi painuu Itämeren syvänteisiin ja puskee tieltään ravinteet ja rikkivedyt Suomenlahden rannikolle. Ja sehän näkyy veden suolaisuudessa ja ikävästi myös ravinnepitoisuuksissa. Tutkija Emil Vahtera on perehtynyt Itämeren ravinnetilanteeseen ja ryhmäpäällikkö Jaakko Mannio uusiin ja vanhoihin synteihin eli myrkkyihin ja muihin kemikaaleihin. Toimittaja on Leena Mattila. (kuva: Leena Mattila/YLE)

Voittajien rukousaamiainen Helsingin Kalastajatorpalla järjestettiin (11.3.) ensimmäinen Amerikan mallin mukainen rukousaamiainen. Aamiaisen esikuva on vuosittainen Washingtonissa järjestettävä National Prayer Breakfast, jonka isäntänä toimii USA:n kongressi. Järjestelyistä vastaa kristillisfundamentalistinen järjestö Fellowship. Kristillisellä oikeistolla on perinteisesti ollut läheinen suhde USA:n poliittiseen eliittiin. Sille ei ole tuottanut mitään ongelmia yhdistää politiikkaa ja uskontoa ja tukea Yhdysvaltojen imperialistisia pyrkimyksiä. Suomen rukousaamiaisen taustavaikuttajina on joukko kristittyjä liikemiehiä ja yksityishenkilöitä. Koollekutsujana toimi kristillisdemokraattien kansanedustaja Sauli Ahvenjärvi. Tilaisuuteen oli kutsuttu kansanedustajien lisäksi muuta yhteiskunnallista kermaa taiteen, tieteen ja talouden piiristä. Kansanedustaja Ahvenjärvi totesi tilanteen luonteesta: ”On tällainen joukko, joka uskoo siihen, että kun kokoonnutaan yhteen kaikkivaltiaan Jumalan eteen ja pyydetään siunausta Suomen maalle ja kansalle, silläkin on oma arvonsa”. Rukousaamiaisen ajoitus oli tuskin sattumaa, näin eduskuntavaalien alla. Amerikan mallin mukaan aamiaisrukoilijat sitovat evankeliumin ideologiaan, jonka päämääränä on valtion, julkisen sektorin purkaminen. Markkinoiden tähden, voittajien tähden. Niillä joilla on, annetaan ja niillä joilla ei ole, otetaan pois sekin mitä heillä vielä on. Jotta evankeliumi voisi säilyttää vapauttavan voimansa, on uskonto (kirkko) ja valta pidettävä kaukana toisistaan.