Podcasts about lotta hoppu

Charlotta gick i en finsk klass i 80-talets Jordbro. 40 år senare vill hon veta hur det gick för alla. Slumpen leder henne till Solvallamördaren Janne Raninen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Åren 1985-1991 går Sveriges Radio Finskas reporter Charlotta i en finsk klass i Lundaskolan i Jordbro i Haninge utanför Stockholm. Där lever hon och hennes klasskamrater i en slags finsk bubbla, parallellt med de svenska eleverna. De har sina klasser i en annan byggnad. På rasterna är det svennar mot finnar.De finska klasserna finns över hela Sverige på 80-talet och har tusentals elever. Hur har det gått för Charlotta, Susanna, Janne och de andra? Vilka spår har åren i den finska klassen och uppväxten i Jordbro lämnat hos dem?”Tänk dig hur likadana och oskyldiga vi är här (på skolfotot, reds. anm.) och hur vägarna kan gå så olika”, säger Charlottas skolkamrat Janne Raninen, som i slutet av 90-talet hamnade på löpsedlarna som Solvallamördaren.Intervjupersoner: Susanna, Miia, Janne/fd. elever på Lundaskolan, Erik Olsson/professor emeritus i socialantropologi, Stockholms universitetEtt program av Charlotta HaapakorpiProducent: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se Manus: Charlotta Haapakorpi, Lotta Hoppu och Tiina Laitila Kälvemark   Slutmix: Björn Nitzler Arkivklipp: Sveriges Radio.Programmet gjordes våren 2025.Finska klasser i SverigePå 1980-talet fanns hundratals finskspråkiga klasser i kommunala skolor runt om i Sverige. Toppåret 1981 var antalet verksamma klasser totalt 468 med ett elevantal på 7000-9000 elever, enligt boken Tvåspråkighet med förhinder? av Kenneth Hyltenstam (1996). Sedan 1980-talet har de finskspråkiga klasserna lagts ner en efter en. Enligt en kartläggning av Sveriges Radio Finska återstår år 2025 bara två kommunala skolor med finskspråkiga klasser med ett elevantal på totalt 29 barn.

Globenin jääkiekkokatsomo on loppuunmyyty ja meteli korviahuumaava, mutta Jarmo Myllys ei kuule sitä. Hän keskittyy pian alkavaan finaaliin, josta tulisi historiallinen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Suomen Leijonien ja Ruotsin Tre Kronorin saapuessa Globenin kaukaloon 7. toukokuuta 1995 katsomosta lähtevä meteli on korviahuumaava. Suomen maalivahti Jarmo Myllys ei kuule sitä: hän on täysin keskittynyt pian alkavaan finaalipeliin Ruotsia vastaan.Kun kiekko lähtee liikkeelle, Lea Leskinen on liimautunut tv-ruudun ääreen olohuoneessaan Etelä-Tukholmassa. Vannoutunut Leijonien kannattaja on toiveikas: jospa nyt – viimeinkin – olisi Suomen vuoro?VM 1995 och Jarmo Myllys – målvakten som stoppade SverigeGlobens läktare är fullsatta och närmare 14 000 åskådare är på plats för att se VM-finalen i ishockey. Det är söndagen den 7 maj 1995 – ett datum som kommer att gå till historieböckerna. De Finska Lejonen och Sveriges Tre Kronor kommer ut i rinken till ett öronbedövande jubel från publiken, men Finlands målvakt Jarmo Myllys hör inget: han är helt fokuserad på finalmatchen mot Sverige som snart ska starta.När matchen startar sitter den hängivna supportern Lea Leskinen fastklistrad vid tv-skärmen i sitt vardagsrum i södra Stockholm. Hon är hoppfull: kanske är det Finlands tur att äntligen få lyfta bucklan?Programmet är på finska.Haastateltavat/intervjupersoner: Jarmo Myllys, Lea Leskinen/fani/supporter, Kaj Kunnas/Urheilutoimittaja/sportjournalistOhjelman teki/programmet gjordes av: Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.se Tuottaja/producent: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.seKäsikirjoitus/manus: Tiina Laitila Kälvemark ja Maiju Ristkari Kertoja/berättarröst: Ramin Farzin   Loppumiksaus/slutmix: Björn NitzlerArkistomateriaali: SVT, Yle ja Sveriges Radio Ohjelma tehtiin keväällä 2025  Programmet gjordes under våren 2025.Maalivahti Jarmo MyllysJarmo Myllys on kotoisin Savonlinnasta, Itä-Suomesta. Hänestä tulee jääkiekkoammattilainen 18-vuotiaana. Parikymppisenä Myllys pelaa NHL:ssä useamman kauden. Vuonna 1994 hän siirtyy Ruotsiin, Luleå HF:ään. Kausia Luleå HF:ssä kertyy Myllykselle lopulta seitsemän, ja sinä aikana hän nousee niiden harvalukuisten maalivahtien joukkoon, jotka ovat laukoneet pelissä maalin. Ensin hän tekee sen vieraspelissä – ja sitten Luulajassa, kotiyleisön edessä.Myllyksen paita nostetaan Luulajssa kattoon vuonna 2011, kymmenen vuotta sen jälkeen, kun hän on siirtynyt Luleå HF:stä takaisin Suomeen.Jarmo Myllys on mukana Suomen maajoukkueessa lukemattomia kertoja, ja voittaa useita arvokisamitaleja. Jääkiekkouransa hän lopettaa vuonna 2005, 39-vuotiaana.MM95 – jääkiekon MM-kisat vuonna 1995Miesten jääkiekon MM-turnaus alkaa huhtikuussa 1995. Suomi on edellisvuosina alkanut päästä arvokisoissa mitalisijoille, ja nyt tavoitteena on ensimmäinen MM-kulta. Ruotsalainen valmentaja Curt ”Curre” Lindström on valanut pelaajiin uskoa: Leijonat kyllä pystyisivät siihen.Finaalissa vastakkain ovat rakkaat veriviholliset: Leijonat ja Tre Kronor. Ruotsi on voittanut maailmanmestaruuden jo kuusi kertaa aiemmin, ja tähtäimessä on kulta myös tällä kertaa.Vaikka Ruotsi pyörii kiivaasti Suomen päädyssä, pelin ensimmäisen maalin tekee Leijonat. Jännitysnäytelmä kestää kolmanteen erään saakka, ja lopulta ottelu päättyy luvuin 4–1. Suomi on voittanut ensimmäisen miesten jääkiekon maailmanmestaruuden!Kultajuhlia vietetään ensin Tukholmassa Sergelin torilla ja seuraavana päivänä Suomessa Kauppatorilla. Ihmismassat kerääntyvät hurraamaan Leijonille, Suomen liput liehuvat ja Den Glider In raikaa. Lamasta toipuva Suomi on mennyt sekaisin.

Hösten 1944 flyr 55 000 finländare över gränsen till Sverige. På andra sidan älven står Finland i lågor. En av dem, Sirkka, bär på en stor hemlighet. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Sirkka Kokko, 24, bor med sin lilla son Paavo i en liten by i norra Finland. Andra världskriget har härjat i Finland till och från i flera år. En dag i september 1944 kommer evakueringsordern: hela byn ska tömmas, hela Lappland ska evakueras. Ingen vet om de någonsin kommer tillbaka. När Sirkka flyr från Finland bär hon på en stor hemlighet, som kommer att avslöjas först efter hennes död.Intervjupersoner: Åke Marklund/Sirkkas son, Kurt Marklund/Jörnbo, Lars Hansson/historiker, Göteborgs universitetProgrammet gjordes av: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se Producent: Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.seManus: Tiina Laitila Kälvemark och Lotta Hoppu Berättare: Ramin Farzin   Slutmix: Eskil Lövström Arkivmaterial: Sveriges Radio och Yle Programmet gjordes våren 2025.Finskspråkig dokumentär om Lapplandskriget: Katri, Eevi ja Lapin sota – lasten pakomatka RuotsiinVad var Lapplandskriget och den nordfinska evakueringen?Lapplandskriget bryter ut hösten 1944 och är Finlands tredje krig under andra världskriget. När fortsättningskriget mot Sovjetunionen tar slut 1944 kräver fredsvillkoren att norra Finland töms på landets forna vapenbröder – tyskarna. Det finns över 200 000 tyskar i Lappland. De finländska myndigheterna fruktar en ny väpnad konflikt och att tyskarna inte kommer att ge sig av frivilligt. Den finländska staten beslutar därför att omgående evakuera över 100 000 kvinnor, barn och äldre från sina hem.Strax före Lapplandskrigets utbrott beslutar sig Sverige för att hjälpa Finland: på kort tid tar man emot över 50 000 nordfinska flyktingar. En del av dem korsar gränsen till fots, andra med tåg eller bil. Hösten 1944 strömmar människor över gränsen till Sverige. Haparanda är den sydligaste av gränsövergångsställena. Hundratals, ibland tusentals äldre, kvinnor och barn i alla åldrar anländer dit varje dag. Med dem kommer också tusentals kor.De evakuerade flyttas till olika delar av norra Sverige: Norrbotten, Västerbotten, Västernorrland, Jämtland och Gävleborg. Även flyktingläger upprättas i Sverige. I Västerbottens län finns två stora läger där hundratals människor bor i baracker: Kusforslägret och Jörn-Lindå-lägret, i folkmun kallade Lilla Helsingfors och Lilla Rovaniemi.

Katri ylittää rajan kävellen, Eevi junalla. On syksy 1944, ja tuhannet ihmiset pakenevat Suomesta Ruotsiin Lapin sodan alta. Evakuointi on valtava operaatio, jonka todistajista enää harva on jäljellä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Lapin sota alkaa syksyllä 1944. Kymmenet tuhannet ihmiset evakuoidaan kodeistaan, ja yli 50 000 Lapin sodan evakkoa päätyy Ruotsiin turvaan.Ranualaiset Katri, 8, ja Eevi, 14, ovat osa tätä tuhansien naisten, lasten ja vanhusten joukkoa. Katri vaeltaa Ruotsiin perheen lehmien kanssa – matkaa on lähes 150 kilometriä. Eevi matkustaa Ruotsin puolelle auton lavalla ja junalla.Evakkoaika koettelee erityisesti lapsia. Kuolleiden suomalaisten lasten listat ovat pitkiä. Samaan aikaan, kun suomalaiset evakot elävät uutta arkea Ruotsissa, sota pyyhkäisee Pohjois-Suomen yli: Lappi palaa.Katri, Eevi och Lapplandskriget – barnens flykt till SverigeLapplandskriget bryter ut hösten 1944. Tiotusentals människor evakueras från sina hem och fler än 50 000 nordfinska flyktingar söker skydd i Sverige.8-åriga Katri och 14-åriga Eevi är två av de tusentals evakuerade bestående av barn, kvinnor och äldre. Katri tar sig över gränsen till fots med familjens kor – en resa på nästan 150 kilometer. Eevi tar sig till Sverige med bil och tåg.Evakueringen är särskilt svår för barnen. Listorna över döda finska barn är långa. Samtidigt som de evakuerade lever ett nytt liv i Sverige sveper kriget över norra Finland: Lappland brinner.Programmet är på finska.Haastateltavat/intervjupersoner: Katri Impiö, Eevi Heinonen, Outi Autti/yliopistotutkija Oulun yliopisto/forskare vid Uleåborgs universitetOhjelman teki/programmet gjordes av: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se Tuottaja/producent: Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.seKäsikirjoitus/manus: Tiina Laitila Kälvemark ja Lotta Hoppu Kertoja/berättarröst: Ramin Farzin   Loppumiksaus/slutmix: Magnus Kjellsson Arkistomateriaali: Sveriges Radio ja Yle Ohjelma tehtiin syksyllä 2024.  Programmet gjordes under hösten 2024.Mikä oli Lapin sota?Lapin sota alkoi syksyllä 1944 ja on Suomen kolmas sota toisen maailmansodan aikana. Suomi oli hävinnyt jatkosodan Neuvostoliittoa vastaan ja rauhanehdot vaativat, että Pohjois-Suomi oli tyhjennettävä Suomen entisistä aseveljistä, saksalaisista. Heitä oli Pohjois-Suomessa enimmillään yli 200 000.Aluksi saksalaiset vetäytyvät rauhanomaisesti, mutta lokakuussa 1944 Suomi aloittaa Neuvostoliiton painostuksesta sotatoimet ja Saksa ottaa käyttöön potetun maan taktiikan. Sota lasketaan päättyneeksi 27.4.1945, kun viimeisetkin saksalaiset olivat poistuneet Suomesta. Sota jättää jälkeensä pahoin palaneita paikkakuntia ja yli miljoona miinaa ja räjähdettä.Lapin sodan evakot olivat lapsia, naisia, vanhuksiaJuuri ennen Lapin sodan alkua Suomen viranomaiset päättivät, että Lapin siviiliväestö on evakuoitava mahdollisen sodan tieltä. Suomen valtio päätti kiireesti siirtää yli 100 000 naisen, lapsen ja vanhuksen joukon turvaan kodeistaan. Ruotsi otti Suomen pyynnöstä vastaan yli 50 000 suomalaista evakkoa eli pakolaista. Loput evakuoitiin Suomen rajkojen sisään, pääosin Pohjanmaalle. Evakot olivat pääosin vanhuksia, kaikenikäisiä naisia ja lapsia. Myös lehmiä evakuoitiin tuhansittain.Lapin sodan evakot RuotsissaRuotsissa Lapin sodan evakoi sijoitettiin eri puolille Pohjois-Ruotsia: Norrbotteniin, Västerbotteniin, Västernorrlantiin, Jämtlantiin ja Gävleborgiin, yhteensä 359 eri paikkakunnalle.Ruotsissa sijaitsi myös pakolaisleirejä. Västerbottenin läänissä oli kaksi suurta leiriä: Kusforsin leiri ja Jörn-Lindån leiri, jotka saivat kansan suussa nimet Pikku-Helsinki ja Pikku-Rovaniemi. Niissä asui satoja ihmisiä parakeissa.Vad var Lapplandskriget och den nordfinska evakueringen?Lapplandskriget bryter ut hösten 1944 och är Finlands tredje krig under andra världskriget. När fortsättningskriget mot Sovjetunionen tar slut 1944 kräver fredsvillkoren att norra Finland töms på landets forna vapenbröder tyskarna. Det finns över 200 000 tyskar i Lappland. De finska myndigheterna fruktar en ny väpnad konflikt och att tyskarna inte kommer att ge sig av frivilligt. Den finska staten beslutar därför att omgående evakuera över 100 000 kvinnor, barn och äldre från sina hem.Strax före Lapplandskrigets utbrott beslutar sig Sverige för att hjälpa Finland: på kort tid tar man emot över 50 000 nordfinska flyktingar. En del av dem korsar gränsen till fots, andra med tåg eller bil. Hösten 1944 strömmar människor över gränsen till Sverige. Haparanda är den sydligaste av gränsövergångsställena. Hundratals, ibland tusentals äldre, kvinnor och barn i alla åldrar anländer dit varje dag. Med dem kommer också tusentals kor.De evakuerade flyttas till olika delar av norra Sverige: Norrbotten, Västerbotten, Västernorrland, Jämtland och Gävleborg. Även flyktingläger upprättas i Sverige. I Västerbottens län finns två stora läger: Kusforslägret och Jörn-Lindå-lägret, i folkmun kallade Lilla Helsingfors och Lilla Rovaniemi. Här bor hundratals människor i baracker.

Ruotsinsuomalaisten tunteman karaokeisäntä Lauri Kuusisen elämä on ollut mutkikas. Kun naapuri eräänä päivänä yllättäen koputtaa ovelle, Lauri heittäytyy musiikin maailmaan. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Keväällä 2024 Sveriges Radio Finskan toimittaja tapaa Laurin täpötäydessä karaoketapahtumassa. Lauri kertoo, mikä on johtanut hänet tähän hetkeen. Laurin tarina on kertomus sota-Suomen pojasta, joka musiikin kautta jättää jälkensä ruotsinsuomalaiseen kulttuuriin.Lauri – resan från krigets fattiga Finland till den svenska karaokescenenLauri Kuusinen är ett välkänt namn på den sverigefinska karaokescenen – men karaokekungens liv har haft många vändningar. När Lauris liv gör en helomvändning 1974, är det också dags för något nytt. En dag får Lauri oväntat besök av en granne och kastas därmed in i musikens värld.Programmet är på finska.Haastateltavat/intervjupersoner: Lauri Kuusinen, Pekka Suutari/Itä-Suomen yliopiston kulttuurintutkimuksen professoriReportteri/reporter: Jorma Ikäheimo jorma.ikaheimo@sverigesradio.seKäsikirjoitus/manus: Jorma Ikäheimo, Tiina Laitila Kälvemark ja Lotta HoppuTuottaja/producent: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.seKertoja/berättarröst: Ramin FarzinLoppumiksaus/slutmix: Magnus KjellsonArkistoäänet/arkivklipp: YLE, Sveriges Radio, “Lost In Translation”-elokuva, Suomen valtioneuvosto, Ruotsin hallitus, Valkoinen talo, BBC ja Ruotsin hoviOhjelma tehtiin keväällä 2024.Programmet gjordes våren 2024.

Ruotsinsuomalainen Kalle taistelee Ukrainan sodassa Venäjää vastaan. Hän pitää päiväkirjaa kokemuksistaan Kalle tietää, ettei välttämättä palaa kotiin hengissä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Kun Venäjä aloittaa täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan helmikuussa 2022, kolmikymppinen Kalle on töissä rakennustyömaalla jossain päin Ruotsia. Uutisen kuullessaan suomalaistaustainen Kalle ajattelee heti Suomen sotahistoriaa.”Että siis, nythän on Ukrainan talvisota. Historia on toistunut. On tehtävä jotain.” Ymmärrätkö, että voit menettää henkesi?Samaan aikaan kun ukrainalaiset pakolaiset jonottavat rajalla päästäkseen pois maastaan, Kalle ilmoittautuu vapaaehtoiseksi sotilaaksi Ukrainan armeijaan.”Siellä ne sitten kysyi, onko sotakokemusta joo tai ei. Ymmärrätkö, että täällä voi menettää hengen? Joo, ymmärrän. Okei, tervetuloa.”Sodassa Kalle kirjoittaa joka päivä kokemuksistaan päiväkirjaan. Tämä on hänen tarinansa.Kaksiosaisen dokumentin ensimmäinen osa. Toinen osa löytyy täältä.Kallen nimi on muutettu turvallisuussyistä. Myös ohjelmassa esiintyvän Oleksanderin nimi on oikeasti joku muu.Haastateltavat/intervjupersoner: Kalle/vapaaehtoinen sotilas Ukrainan armeijassa/frivillig soldat i den ukrainska armén, Ilmari Käihkö/sotatieteen dosentti Tukholman maanpuolustuskorkeakoulussa/docent i krigsvetenskap vid Försvarshögskolan i StockholmReportteri/reporter: Hanna SihlmanTuottajat/producenter: Lotta Hoppu & Tiina Laitila Kälvemark Loppumiksaus/Slutmix: Magnus KjellssonKertoja/Berättare: Tiina Laitila KälvemarkOhjelman arkistoklipit/arkivklipp: Sveriges Radio, Yle, BBC, New York Times.Ohjelma tehtiin keväällä 2024. Programmet gjordes våren 2024.Lisää Dokumentti-podcasteja löydät myös Sveriges Radio Play -apista, hakusana on Dokumentti. Fler Dokumentti-avsnitt hittar du också i vår app Sveriges Radio Play – sökordet är Dokumentti.

Ruotsinsuomalainen Kalle on taistellut Ukrainan armeijan joukoissa keväästä 2022 lähtien, ja kohdannut kuoleman silmästä silmään. Kaksiosaisen dokumentin toinen osa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Päätös Ukrainan sotaan lähtemisestä oli Ruotsissa kasvaneelle Kallelle helppo.”Meidän Eurooppa on uhattuna. Tämä on kuin talvisota. Jokainen voi tehdä jotakin, ja minä voin tehdä tämän.”Kuolema koko ajan läsnäRintamalla kuolema on läsnä jokaisessa päivässä. Sodan edetessä Kalle joutuu jättämään lopulliset hyvästit monelle sotilastoverilleen, ja on antanut joukkonsa jäsenille ohjeet myös oman kuolemansa varalta.Venäjän strategia mietityttääKalle pohtii usein myös vihollissotilaiden kohtaloa.”Niin paljon kuin Venäjä pystyy kärsimään tappioita... Montako ne tuhlaa tähän?”Tämä on kaksiosaisen dokumentin toinen osa. Ensimmäinen osa löytyy täältä.Kallen nimi on muutettu turvallisuussyistä. Myös ohjelmassa esiintyvän Oleksanderin nimi on oikeasti joku muu.Haastateltavat/intervjupersoner: Kalle/vapaaehtoinen sotilas Ukrainan armeijassa, Ilmari Käihkö/sotatieteen dosentti Tukholman maanpuolustuskorkeakoulussaReportteri/reporter: Hanna SihlmanTuottajat/producenter: Lotta Hoppu & Tiina Laitila Kälvemark Loppumiksaus/slutmix: Magnus KjellssonKertoja/berättare: Tiina Laitila KälvemarkOhjelman arkistoklipit/arkivklipp: Sveriges Radio, Yle, BBC, New York Times.Ohjelma tehtiin keväällä 2024.Programmet gjordes våren 2024.Lisää Dokumentti-podcasteja löydät myös Sveriges Radio Play -apista, hakusana on Dokumentti. Fler Dokumentti-avsnitt hittar du också i vår app Sveriges Radio Play – sökordet är Dokumentti.

Sirpa menettää työpaikkansa 35 vuoden jälkeen. Hän tehnyt koko uransa, 17-vuotiaasta asti, Saab Automobilen palveluksessa. Mistä löytyy uusi työ, kun Trollhättan on täynnä työttömiä? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Helmikuussa 2011 Saab Automobile juhlii ”itsenäisyyspäiväänsä” 372 kermakakulla. Vuoden lopussa yhtiö kaatuu yhdessä Ruotsin historian laajamittaisimmista konkursseista. Sirpa Eide on toisen polven ruotsinsuomalainen, ja toisen polven saabilainen. Hän ei jätä uppoavaa laivaa – edes puolentoista vuoden palkasta.Saabs konkurs – när Sirpa och tusentals andra förlorade sina jobbSirpa förlorar sitt jobb efter 35 år. Hon har arbetat i Saab Automobiles tjänst under hela sitt yrkesliv, ända sedan hon var 17 år gammal. Hur ska 50-plussaren Sirpa hitta ett nytt jobb, när hela Trollhättan är fullt av arbetslösa?Programmet är på finska.Haastateltavat/intervjupersoner: Sirpa Eide/Saab Automobilen entinen työntekijä/tidigare medarbetare på Saab Automobile, Jens B. Nordström/Saabista kaksi kirjaa kirjoittanut toimittaja/journalist och författare till två böcker om Saab: Cirkus Muller och Saabs sista strid : Den osannolika historien om Sveriges största konkursReportteri/reporter: Jorma Ikäheimo jorma.ikaheimo@sverigesradio.seKäsikirjoitus/manus: Jorma Ikäheimo, Lotta Hoppu ja Tiina Laitila KälvemarkTuottaja/producent: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.seKertoja/berättarröst: Ramin FarzinLoppumiksaus/slutmix: Eskil LövströmProgrammet gjordes under vintern och våren 2024.Ohjelma tehtiin talvella ja keväällä 2024.Varför gick Saab i konkurs?Saab Automobile försattes i konkurs i december 2011 efter flera år av sjunkande lönsamhet och ekonomiska svårigheter. Konkursen var bland de största genom tiderna i Sverige och avslutades först efter tio år i slutet av 2021.Miksi Saab meni konkurssiin?Saab Automobilen konkurssi käynnistettiin vuonna 2011 vuosia kestäneiden laskevan kannattavuuden ja taloudellisten vaikeuksien seurauksena. Konkurssi oli yksi Ruotsin historian laajamittaisimmista, ja se saatiin päätökseen vasta kymmenen vuotta myöhemmin, vuoden 2021 lopussa.

Kuopio, syyskuu 1969. 15-vuotias Irma on kadonnut jäljettömiin, eikä tule veljensä häihin. Perhe etsii häntä pitkin Kuopiota kunnes yhtenä päivänä eteiseen tipahtaa postikortti. Irma on Turun satamassa matkalla Ruotsiin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Irma rymmer till Sverige som 15-åringKuopio, september 1969. 15-åriga Irma har försvunnit spårlöst och uteblir från sin brors bröllop. Familjen letar efter henne fram till dess att ett vykort en dag dimper ner på hallgolvet. Irma befinner sig i Åbo hamn och är på väg mot Sverige.Programmet är på finska.Haastateltavat/Intervjupersoner: Irma Nykulla, Hanna Snellman/Helsingin yliopiston kansatieteen professoriReportteri/reporter: Jorma IkäheimoTuottaja/Producent: Lotta HoppuKäsikirjoitus/Manus: Tiina Laitila Kälvemark, Jorma Ikäheimo ja Lotta HoppuÄänisuunnittelu ja miksaus/Ljuddesign och slutmix: Mika TahvanainenKertojaääni/Berättarröst: Ramin FarzinLisää Dokumentti-podcasteja löydät Sveriges Radio Play -apista, hakusana on Dokumentti.Suuri muuttoaalto15-vuotias Irma on yksi sadoista tuhansista suomalaisista, jotka lähtevät Ruotsiin 1960- ja 70-luvuilla. Ruotsin tehdasteollisuus käy täysillä kierroksilla ja maassa vallitsee työvoimapula. Suomessa taas työttömyysaste on korkea ja palkat ovat pienemmät kuin Ruotsissa. Ruotsiin lähteminen on tähän aikaan melko yksinkertaista maiden välisen passivapauden ja yhteisten työmarkkinoiden ansiosta. Tilastollisesti suuren muuttaallon huippuvuodet ovat 1969-1970.Den stora flyttvågen15-åriga Irma är en av flera hundra tusen finländare som åker till Sverige under 1960- och 70-talen. Svensk tillverkningsindustri går på högvarv och det råder brist på arbetskraft. I Finland är arbetslösheten hög och lönerna är lägre än i Sverige. Att åka till Sverige är på denna tid relativt enkelt tack vare passfriheten länderna emellan och en gemensam arbetsmarknad. Statistiskt når den stora flyttvågen sin topp åren 1969-1970.

Från 2017. När Sovjetunionen anfaller Finland blir 70 000 finska barn flyktingar. De skickas till Sverige mellan 1939-46. För vissa blir det en räddning, andra möter en fullständig mardröm. Det kallas den största barnförflyttningen i världshistorien. Sverige beslutar att inte hjälpa Finland militärt. Under en sömnlös natt får Sveriges utrikesministers fru Maja Sandler en idé: Hon vill hjälpa finska barn genom att evakuera dem till Sverige.Över 70 000 barn kommer att skickas till Sverige under de följande sex åren. Barn så unga som tre månader separeras från sina föräldrar och syskon. Många förlorar sitt modersmål men resan blir också en räddning undan sjukdomar och bombanfall. Flera tusen kommer aldrig att återvända.En dokumentär av: Lotta Hoppu.Producent: Magnus Arvidson.Avsnittet publicerades för första gången: 2017. Detta är en något bearbetad och förkortad version från 2022.

Från 2017. När Sovjetunionen anfaller Finland blir 70 000 finska barn flyktingar. De skickas till Sverige mellan 1939-46. För vissa blir det en räddning, andra möter en fullständig mardröm. Det kallas den största barnförflyttningen i världshistorien. Sverige beslutar att inte hjälpa Finland militärt. Under en sömnlös natt får Sveriges utrikesministers fru Maja Sandler en idé: Hon vill hjälpa finska barn genom att evakuera dem till Sverige.Över 70 000 barn kommer att skickas till Sverige under de följande sex åren. Barn så unga som tre månader separeras från sina föräldrar och syskon. Många förlorar sitt modersmål men resan blir också en räddning undan sjukdomar och bombanfall. Flera tusen kommer aldrig att återvända.En dokumentär av: Lotta Hoppu. Producent: Magnus Arvidson. Publicerad: 2017.

Urho Kekkonen charmade kvinnorna, han var atleten som krossade sina konkurrenter och han var Finlands mångårige och nästan mytomspunna president. Han personifierade den politiska makten under flera årtionden och lyckades med det omöjliga; att hålla Sovjet på gott humör, men till vilket pris? Var han i själva verket en marionett och envåldshärskare eller var det tack vare hans politiska skicklighet som Finland behöll sin självständighet och inte ockuperades?Kekkonen var både älskad och föraktad, samtidigt som hans privatliv fylldes av festande och otrohetshistorier. Efter årtionden vid makten kantades hans sista tid i livet av sjukdom. Han lämnade ifrån sig makten för 40 år sedan, men hans ande vilar fortfarande över republiken Finland. Medverkande:Timo Kekkonen, barnbarn till Urho Kekkonen.Henrik Meinander, professor i svenskspråkig historia, Helsingfors universitet.Kati Katajisto, historiker vid Helsingfors universitet.Pär Stenbäck, före detta politiker (SFP) och kollega till Urho Kekkonen.Jaakko Iloniemi, tidigare toppdiplomat.Staffan Bruun, tidigare journalist vid Hufvudstadsbladet. Programmet har gjorts av Julia Wiræus.julia.wiraeus@sverigesradio.seProducent var Lotta Hoppu. Källor: Hyvärinen, Pekka: Suomen mies - Urho Kekkosen elämäMattson, Anne: Sylvi Kekkonen - Kiteitä, Sylvi Kekkosen elämäkertaMeinander, Henrik: Finlands historia.Venho, Johanna: Ensimmäinen nainenYle:s tv-serie Kekkonen av journalisten Jari Tervo. 

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2021: Karjalan evakko Pentti Käppi kertoo, miten sota vei häneltä kodin kerta toisensa jälkeen ja kuinka perhe jaettiin kahteen maahan ja kolmeen osaan. 88-vuotiaan Pentti Käpin elämä alkoi Karjalan kannakselta, mutta on tuonut hänet vuosien saatossa useita kertoja Ruotsiin, jonne hän asettui 1952. Talvi- ja jatkosota veivät Käpin perheenjäseniä niin evakoksi, rintamalle kuin sotalapsiksikin, Pentti heidän joukossaan. "Palasimme kahden sotalapsivuoden jälkeen Suomeen. Tilanne oli muutaman kuukauden vähän eriskummallinen, koska neljä perheenjäsentä puhui vain suomea ja neljä vain ruotsia. Minä puhuin molempia kieliä ja sain näin ollen tärkeän roolin tulkkina." Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se

I år har det gått 50 år sedan Finland avkriminaliserade homosexuella handlingar. I dokumentären hör vi om dem som kände sig tvungna att flytta till Sverige för att kunna leva fritt. Under 1960-, 70- och tidigt 80-tal flyttade hundratusentals finländare till Sverige. Många kom för att jobba och bland arbetskraftsinvandrarna fanns även homosexuella. I år, 2021, har det gått 50 år sedan Finland avkriminaliserade homosexuella handlingar 27 år senare än Sverige. I dokumentären Regnbågsflyktingarna hör vi om Finlands HBTQ-historia och om dem som kände sig tvungna att lämna landet för att kunna leva fritt. I programmet medverkar: Ira Baran, Ulf Månsson, Kati Mustola. Arkivmaterialet som används i programmet kommer från: Sveriges Radio, SVT och YLE. Slutmix: Girilal Baars En dokumentär från 2021 av Lotta Hoppu, Sveriges Radio Finska

1960- ja 70-luvuilla sadat tuhannet suomalaiset muuttavat Ruotsiin. Moni tulee työn perässä, mutta muuttajien joukossa on myös niitä, jotka kokevat, etteivät he voi jäädä Suomeen. Suuren muuttoaallon mukana Suomesta Ruotsiin muutti suuri joukko seksuaalivähemmistöjen edustajia. Monelle työntävä tekijä oli Ruotsin merkittävästi avoimempi ilmapiiri ja lainsäädäntö. Ruotsissa homoseksuaalisuus lakkasi olemasta rikos jo vuonna 1944, Suomessa vasta 25 vuotta myöhemmin. Sateenkaaripakolaiset-radiodokumentti kuljettaa kuuntelijan 1960-luvulta nykyaikaan. Dokumentissa kuullaan paitsi seksuaalivähemmistöihin kuuluvien tarinoita, myös asiantuntijoiden aikalaiskuvausta ja arkistomateriaalia niin Suomesta kuin Ruotsista. Ohjelmassa haastatellut: Jukka Aminoff, Olli Stålström ja Kati Mustola. Arkistomateriaali: Sveriges Radio, Stockholm Gayradio, SVT, YLE Käsikirjoitus ja toteutus: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se Loppumiksaus: Girilal Baars

Bergen har kallat Said Belhaj sedan barnsben. Idag är han Sveriges enda professionell bergsklättrare. Klätterlivet har tagit honom till de sex kontinenterna, över 40 länder och han talar sex språk flytande.I sitt program berättar Said Belhaj om det stundvis ensamma livet som proffsklättrare. Vi får följa med honom till Marocko, Frankrike och finska Österbotten - ett ort som har stor betydelse för Said.Finns det något som gör mig nostalgiskt är det finsk musik, sauna och vidderna i finska Österbotten.Said Belhaj, professionell bergsklättrareOch musik den spelar en viktigt roll i programmet för Said Belhaj är nämligen inte bara bergsklättrare men även musiker.Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se

Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä ovat saaneet purtavakseen sanat huithapeli ja skitgubbe. Niistä löytyy sanomista. Riina ja Henna selvittävät myös sanat höntsy ja polanne. Suomen kielen tulkkeja riittää Ruotsissa, mutta kaikki oikeutetut eivät kuitenkaan aina saa suomenkielistä tulkkia, vaikka sitä tarvitsisivat raportoi Göteborgista Lotta Hoppu.   Viikon uudissana on mylk, kasviperäisten maitojuomien yhteisnimike.  Manja Lehto antaa kolumnissaan äidillisiä neuvoja elämän eri aloilta. Juontajana Merja Laitinen.

Kampaus ja hiukset ovat tärkeitä viestittäjiä. Muusikolle ne ovat osa julkista imagoa. Sanna Ruohoniemi, Armaan Madar ja koukuttaja Silja Turunen keskustelevat. Kampaus musiikkityylin mukaan?Koukussa tällä kertaa iloinen keskustelu pääkarvoituksen ympärillä. Pianistin tarvitsee periaatteessa kammata vain toinen puoli tukastaan ja irokeesilla on oma aikansa muusikon elämässä. Ja kauniin kiharapään takana on usein suoristusrauta.Ohjelma on äänitetty Tukholman Suomen Instituutissa.Koukussa myösHelsingin kirjamessutTeemana oli tänä vuonna Pohjoismainen kirjallisuus ja paikalla oli kymmeniä kirjailijoita Suomen naapurimaista. Viidenkymmenen pohjoismaisen vieraan joukkoon ei kuitenkaan mahtunut kuin yksi ruotsinsuomalainen, Mark Levengood. Eikö ruotsinsuomalainen kirjallisuus kiinnosta Suomessa, vai eikö sitä tunneta? Tätä asiaa kävi messuilla ihmettelemässä kirjeenvaihtajamme Katri Nisula.Ruotsin kirkon nuorisokulttuuriprojektiUsko, toivo ja unelmat on parhaillaan käynnissä. Tukholmassa tapaa tänä viikonloppuna parisenkymmentä henkeä joista noin puolet Ruotsin kirkosta ja puolet nuoria ruotsinsuomalaisia. Mukana tässä projektissa on myös tunnettuja henkilöitä. Tällä kertaa Tanja Lorentzon. Kai Latvalehto vetää projetkia, hänet on tavannut Lotta Hoppu.Studiossa ohjelman tuottaja ja miksaaja Kirsi Blomberg.kulttuuri@sverigesradio.se

Said Belhaj on Ruotsin ainoa ammattivuoristokiipeilijä. Suomalaisen äidin ja marokkolaisen isän poika kasvoi Göteborgissa, mutta kesäpuheessaan hän vie kuuntelijan maailmalle ja juurilleen. Said Belhaj puhuu kuutta kieltä ja työ on vienyt hänet kuuteen maanosaan. Koti on hänelle vaikeasti määriteltävä käsite, mutta ystäviä ja perhettä on ympäri maailmaa. Silti työ ammattikiipeilijänä on paikoin yksinäistä ja uhrauksia täynnä.Jotkut toivovat, että pian on aika lopettaa, olenhan harrastanut tätä niin kauan jo. Mutta se on itse asiassa toisin päin - tuntuu että olen just päässyt vauhtiin ja kaikki muu tuntuu kaukaiselta.Said Belhaj, ammattivuoristokiipeilijäSaidin ottaa ohjelmassaan kuuntelijat mukaansa Marokkoon, Ranskaan ja Pohjanmaalle. Ja musiikilla on erityinen osa ohjelmassa onhan Belhaj paitsi vuoristokiipeilijä, myös muusikko.Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se

Kielitiede voi auttaa poliisia ratkaisemaan rikoksia. Jehu-sana löytyy Raamatusta. - Suomen kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija Ulla Tiililä antaa virka-apua poliisille rikostutkinnoissa. - Kielentutkija Kaarlo Voionmaa ja toimittaja Lotta Hoppu testaavat kielten ymmärtämistä. - Kielenhuoltaja Riina Heikkilän suusta kuullaan selitykset ekvativiilauseille ja sanalle jehu. - Murreasiantuntija Manja Lehto pakinoi murteellisen runouden asettamista megahaasteista kääntäjälle. Juontajana Merja Laitinen.

---PODD: Blogit ovat monille eräänlaisia julkisia päiväkirjoja. Oma arki välittyy netissä paitsi tutuille myös tuntemattomille. Tukholmalainen bloggaaja Ulla-Maj Saarinen kirjoittaa elämästään ja pitää näin myös perheen ja sukulaiset Suomessa ajan tasalla. Lotta Hoppu haastattelee.

Marikka Patrakka kertoo erilaisia kasvisruokavinkkejä. Lotta Hoppu haastattelee.