Podcasts about tiina laitila k

Charlotta gick i en finsk klass i 80-talets Jordbro. 40 år senare vill hon veta hur det gick för alla. Slumpen leder henne till Solvallamördaren Janne Raninen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Åren 1985-1991 går Sveriges Radio Finskas reporter Charlotta i en finsk klass i Lundaskolan i Jordbro i Haninge utanför Stockholm. Där lever hon och hennes klasskamrater i en slags finsk bubbla, parallellt med de svenska eleverna. De har sina klasser i en annan byggnad. På rasterna är det svennar mot finnar.De finska klasserna finns över hela Sverige på 80-talet och har tusentals elever. Hur har det gått för Charlotta, Susanna, Janne och de andra? Vilka spår har åren i den finska klassen och uppväxten i Jordbro lämnat hos dem?”Tänk dig hur likadana och oskyldiga vi är här (på skolfotot, reds. anm.) och hur vägarna kan gå så olika”, säger Charlottas skolkamrat Janne Raninen, som i slutet av 90-talet hamnade på löpsedlarna som Solvallamördaren.Intervjupersoner: Susanna, Miia, Janne/fd. elever på Lundaskolan, Erik Olsson/professor emeritus i socialantropologi, Stockholms universitetEtt program av Charlotta HaapakorpiProducent: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se Manus: Charlotta Haapakorpi, Lotta Hoppu och Tiina Laitila Kälvemark   Slutmix: Björn Nitzler Arkivklipp: Sveriges Radio.Programmet gjordes våren 2025.Finska klasser i SverigePå 1980-talet fanns hundratals finskspråkiga klasser i kommunala skolor runt om i Sverige. Toppåret 1981 var antalet verksamma klasser totalt 468 med ett elevantal på 7000-9000 elever, enligt boken Tvåspråkighet med förhinder? av Kenneth Hyltenstam (1996). Sedan 1980-talet har de finskspråkiga klasserna lagts ner en efter en. Enligt en kartläggning av Sveriges Radio Finska återstår år 2025 bara två kommunala skolor med finskspråkiga klasser med ett elevantal på totalt 29 barn.

Globenin jääkiekkokatsomo on loppuunmyyty ja meteli korviahuumaava, mutta Jarmo Myllys ei kuule sitä. Hän keskittyy pian alkavaan finaaliin, josta tulisi historiallinen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Suomen Leijonien ja Ruotsin Tre Kronorin saapuessa Globenin kaukaloon 7. toukokuuta 1995 katsomosta lähtevä meteli on korviahuumaava. Suomen maalivahti Jarmo Myllys ei kuule sitä: hän on täysin keskittynyt pian alkavaan finaalipeliin Ruotsia vastaan.Kun kiekko lähtee liikkeelle, Lea Leskinen on liimautunut tv-ruudun ääreen olohuoneessaan Etelä-Tukholmassa. Vannoutunut Leijonien kannattaja on toiveikas: jospa nyt – viimeinkin – olisi Suomen vuoro?VM 1995 och Jarmo Myllys – målvakten som stoppade SverigeGlobens läktare är fullsatta och närmare 14 000 åskådare är på plats för att se VM-finalen i ishockey. Det är söndagen den 7 maj 1995 – ett datum som kommer att gå till historieböckerna. De Finska Lejonen och Sveriges Tre Kronor kommer ut i rinken till ett öronbedövande jubel från publiken, men Finlands målvakt Jarmo Myllys hör inget: han är helt fokuserad på finalmatchen mot Sverige som snart ska starta.När matchen startar sitter den hängivna supportern Lea Leskinen fastklistrad vid tv-skärmen i sitt vardagsrum i södra Stockholm. Hon är hoppfull: kanske är det Finlands tur att äntligen få lyfta bucklan?Programmet är på finska.Haastateltavat/intervjupersoner: Jarmo Myllys, Lea Leskinen/fani/supporter, Kaj Kunnas/Urheilutoimittaja/sportjournalistOhjelman teki/programmet gjordes av: Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.se Tuottaja/producent: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.seKäsikirjoitus/manus: Tiina Laitila Kälvemark ja Maiju Ristkari Kertoja/berättarröst: Ramin Farzin   Loppumiksaus/slutmix: Björn NitzlerArkistomateriaali: SVT, Yle ja Sveriges Radio Ohjelma tehtiin keväällä 2025  Programmet gjordes under våren 2025.Maalivahti Jarmo MyllysJarmo Myllys on kotoisin Savonlinnasta, Itä-Suomesta. Hänestä tulee jääkiekkoammattilainen 18-vuotiaana. Parikymppisenä Myllys pelaa NHL:ssä useamman kauden. Vuonna 1994 hän siirtyy Ruotsiin, Luleå HF:ään. Kausia Luleå HF:ssä kertyy Myllykselle lopulta seitsemän, ja sinä aikana hän nousee niiden harvalukuisten maalivahtien joukkoon, jotka ovat laukoneet pelissä maalin. Ensin hän tekee sen vieraspelissä – ja sitten Luulajassa, kotiyleisön edessä.Myllyksen paita nostetaan Luulajssa kattoon vuonna 2011, kymmenen vuotta sen jälkeen, kun hän on siirtynyt Luleå HF:stä takaisin Suomeen.Jarmo Myllys on mukana Suomen maajoukkueessa lukemattomia kertoja, ja voittaa useita arvokisamitaleja. Jääkiekkouransa hän lopettaa vuonna 2005, 39-vuotiaana.MM95 – jääkiekon MM-kisat vuonna 1995Miesten jääkiekon MM-turnaus alkaa huhtikuussa 1995. Suomi on edellisvuosina alkanut päästä arvokisoissa mitalisijoille, ja nyt tavoitteena on ensimmäinen MM-kulta. Ruotsalainen valmentaja Curt ”Curre” Lindström on valanut pelaajiin uskoa: Leijonat kyllä pystyisivät siihen.Finaalissa vastakkain ovat rakkaat veriviholliset: Leijonat ja Tre Kronor. Ruotsi on voittanut maailmanmestaruuden jo kuusi kertaa aiemmin, ja tähtäimessä on kulta myös tällä kertaa.Vaikka Ruotsi pyörii kiivaasti Suomen päädyssä, pelin ensimmäisen maalin tekee Leijonat. Jännitysnäytelmä kestää kolmanteen erään saakka, ja lopulta ottelu päättyy luvuin 4–1. Suomi on voittanut ensimmäisen miesten jääkiekon maailmanmestaruuden!Kultajuhlia vietetään ensin Tukholmassa Sergelin torilla ja seuraavana päivänä Suomessa Kauppatorilla. Ihmismassat kerääntyvät hurraamaan Leijonille, Suomen liput liehuvat ja Den Glider In raikaa. Lamasta toipuva Suomi on mennyt sekaisin.

Kirjailija Antti Jalava muutti lapsena Suomesta Ruotsiin ja joutui pilkan ja kiusaamisen kohteeksi. Aikuisena hän käänsi kielihäpeän voimakseen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Antti Jalavan romaani Asfalttikukka on ruotsinsuomalainen klassikko. Silti sitä on ollut vaikea löytää kirjastoista ja kirjakaupoista.Antti Jalava oli 10-vuotias, kun hän muutti perheensä kanssa Lappeenrannasta Tukholmaan. Antti aloitti ruotsalaisen koulun osaamatta sanaakaan ruotsia. Kun hän kirjoitti suomeksi, opettaja rankaisi häntä. Lopulta Antti lakkasi puhumasta suomea.Lapsuuden kokemukset saivat myöhemmin uuden elämän hänen kirjojensa sivuilla: kieli ja kielettömyys, häpeä ja sen voittaminen muodostavat Jalavan teosten punaisen langan. Onko mahdollista herättää henkiin kieli, jonka on kerran tappanut?Haastateltavat: Leena Koivuneva /toimittaja ja Antti Jalavan ystävä, Ali Jonasson / kirjastonhoitaja ja kirjoittajaReportteri ja äänisuunnittelu: Mika Tahvanainen Käsikirjoitus: Mika Tahvanainen, Tiina Laitila Kälvemark ja Lotta HoppuTuottajat: Lotta Hoppu ja Tiina Laitila Kälvemark Kertoja: Tiina Laitila Kälvemark Slutmix: Björn Nitzler Lyssna på svenska: Antti Jalava – Att döda sitt språk och ge det liv igenKuka oli Antti Jalava?Ruotsinsuomalainen kirjailija ja kääntäjä Antti Jalava syntyi Lappeenrannassa Etelä-Karjalassa vuonna 1949. Hän muutti perheensä kanssa Tukholmaan vuonna 1959. Antti Jalavan tunnetuin ja merkittävin teos on romaani Asfaltblomman (Asfalttikukka, 1980), joka kertoo äidinkielen ja identiteetin menettämisestä ja takaisin saamisesta. Antti Jalava on kirjoittanut kirjat Matti (1974), Jag har inte bett att få komma (Kukaan ei kysynyt minulta, 1976), Asfaltblomman (Asfalttikukka, 1980), Sprickan (Halkeama, 1993) ja Känslan (1996). Kirjat Asfaltblomman, Sprickan ja Känslan muodostavat ruotsinsuomalaisen trilogian. Antti Jalava kuoli 72-vuotiaana vuonna 2021.Vem var Antti Jalava?Den sverigefinska författaren och översättaren Antti Jalava föddes i Villmanstrand i finska Karelen år 1949. Han flyttade med sin familj till Stockholm år 1959. Antti Jalavas mest kända och framstående verk är romanen Asfaltblomman (1980) som handlar om att förlora och återta sitt modersmål och identitet. Antti Jalava har skrivit böckerna Matti (1974), Jag har inte bett att få komma (1976), Asfaltblomman (1980), Sprickan (1993) och Känslan (1996). Böckerna Asfaltblomman, Sprickan och Känslan utgör en sverigefinsk trilogi. Antti Jalava dog vid 72-års ålder år 2021.

Asfaltblomman. Tioåriga Antti flyttar till Sverige år 1959. Han kan ingen svenska och klasskamrater och grannar skriker glåpord efter familjen. Där sås fröet till vad som ska bli en banbrytande sverigefinsk författare. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Vem var Antti Jalava, författaren vars böcker och citat har berört över generationsgränserna och blivit symbol för sverigefinsk identitet, inspirerat till akademiska examensarbeten och blivit slagord som klottrats i Stockholms tunnelbanor?Antti Jalava flyttade till Sverige som tioåring och sattes i svensk skola där han förbjöds att tala sitt modersmål. Denna uppväxt i en kulturellt och språkligt undertryckande miljö formade hans liv och författarskap. Är det möjligt att återuppliva ett språk som man med våld kvävt till döds?Intervjupersoner: Leena Koivuneva/Journalist och vän till Antti Jalava, Andreas Ali Jonasson/BibliotekarieReporter: Mika Tahvanainen Manus: Mika Tahvanainen, Tiina Laitila Kälvemark och Lotta HoppuProducenter: Lotta Hoppu och Tiina Laitila Kälvemark Berättarröst: Tiina Laitila Kälvemark Slutmix: Mika Tahvanainen Programmet gjordes hösten 2023 och sändes första gången i december 2023.Vem var Antti Jalava?Den sverigefinska författaren och översättaren Antti Jalava föddes i Villmanstrand i finska Karelen år 1949. Han flyttade med sin familj till Stockholm år 1959. Antti Jalavas mest kända och framstående verk är romanen Asfaltblomman (1980) som handlar om att förlora och återta sitt modersmål och identitet. Antti Jalava har skrivit böckerna Matti (1974), Jag har inte bett att få komma (1976), Asfaltblomman (1980), Sprickan (1993) och Känslan (1996). Böckerna Asfaltblomman, Sprickan och Känslan utgör en sverigefinsk trilogi. Antti Jalava dog vid 72-års ålder år 2021.Asfaltblomman kom ut som nyutgåva i oktober 2024.Kuka oli Antti Jalava?Ruotsinsuomalainen kirjailija ja kääntäjä Antti Jalava syntyi Lappeenrannassa Etelä-Karjalassa vuonna 1949. Hän muutti perheensä kanssa Tukholmaan vuonna 1959. Antti Jalavan tunnetuin ja merkittävin teos on romaani Asfaltblomman (Asfalttikukka, 1980), joka kertoo äidinkielen ja identiteetin menettämisestä ja takaisin saamisesta. Antti Jalava on kirjoittanut kirjat Matti (1974), Jag har inte bett att få komma (Kukaan ei kysynyt minulta, 1976), Asfaltblomman (Asfalttikukka, 1980), Sprickan (Halkeama, 1993) ja Känslan (1996). Kirjat Asfaltblomman, Sprickan ja Känslan muodostavat ruotsinsuomalaisen trilogian. Antti Jalava kuoli 72-vuotiaana vuonna 2021.

Oktober 1982. Kerttu Sturesson tar emot en svårt sjuk man han blir Sveriges första kända fall av aids. Kerttu blir en legend bland homosexuella män i Stockholm och på 2000-talet ber Jonas Gardell henne om hjälp: han har något stort på gång. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. När den febriga och hostande mannen kommer till Roslagstulls sjukhus är han rädd, men det är inte Kerttu. Hon tar emot honom med en kram. Därefter jobbar hon outtröttligt under den dödliga aidsepidemin.Kerttus mod och medmänsklighet kommer att betyda mycket för dem som utsätts för samhällets hat och drabbas av aidsepidemin som drar in över 80-talets Sverige. Hon ägnar en stor del av sitt liv åt att hjälpa de som drabbas av hiv och aids, främst homosexuella män. Hon engagerar sig även genom frivilligorganisationen Noaks Ark.År 2013 får Kerttu utmärkelsen Svenska hjältars livsgärning, för sitt stora engagemang för de hiv- och aidsdrabbade.Intervjupersoner: Kerttu Sturesson, Jonas Gardell/författare och dramatiker, Lena Lennerhed/professor emeritas i idéhistoriaProgrammet gjordes av: Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.se och Charlotta Haapakorpi charlotta.haapakorpi@sverigesradio.se Producent: Maiju Ristkari Manus: Maiju Ristkari, Tiina Laitila Kälvemark och Charlotta HaapakorpiSlutmix: Eskil LövströmBerättarröst: Ramin FarzinÖvriga medverkande: Jukka Aminoff/senior rådgivare Noaks ArkArkivklipp: Sveriges Radio, SVT, Noaks Ark, TV4 och AftonbladetProgrammet gjordes hösten 2024.Fler dokumentärer från Sveriges Radio FinskaVem är Kerttu Sturesson?Kerttu Sturesson flyttar i slutet av 50-talet till Sverige från Finland. Hon börjar senare jobba på Roslagstulls sjukhus, där hon blir sjuksköterskan som tar emot Sveriges första aidspatient. Det krävs mod för att jobba med aids, när oron i samhället är stor. Kerttu är aldrig rädd och snart får hon smeknamnet ”Ängeln på Roslagstull”. Hon finns där för de dödssjuka patienterna, som får tröst mot hennes axel. Hiv och aids i Sverige under 80-taletI början av 80-talet kommer det oroande rapporter från USA, om en mystisk sjukdom som sprider sig och främst drabbar homosexuella män och sprutnarkomaner. Sverige får sitt första kända fall av aids 1982. Fram till 2010 blir cirka 2 400 personer i Sverige smittade av hiv, för att sedan insjukna i aids – närmare 90 procent av dem dör. Det innebär också ett bakslag för de framsteg som nåtts för homosexuellas rättigheter fram till 1979, då Sverige som första land i världen slutat klassa homosexualitet som en sjukdom.

Katri ylittää rajan kävellen, Eevi junalla. On syksy 1944, ja tuhannet ihmiset pakenevat Suomesta Ruotsiin Lapin sodan alta. Evakuointi on valtava operaatio, jonka todistajista enää harva on jäljellä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Lapin sota alkaa syksyllä 1944. Kymmenet tuhannet ihmiset evakuoidaan kodeistaan, ja yli 50 000 Lapin sodan evakkoa päätyy Ruotsiin turvaan.Ranualaiset Katri, 8, ja Eevi, 14, ovat osa tätä tuhansien naisten, lasten ja vanhusten joukkoa. Katri vaeltaa Ruotsiin perheen lehmien kanssa – matkaa on lähes 150 kilometriä. Eevi matkustaa Ruotsin puolelle auton lavalla ja junalla.Evakkoaika koettelee erityisesti lapsia. Kuolleiden suomalaisten lasten listat ovat pitkiä. Samaan aikaan, kun suomalaiset evakot elävät uutta arkea Ruotsissa, sota pyyhkäisee Pohjois-Suomen yli: Lappi palaa.Katri, Eevi och Lapplandskriget – barnens flykt till SverigeLapplandskriget bryter ut hösten 1944. Tiotusentals människor evakueras från sina hem och fler än 50 000 nordfinska flyktingar söker skydd i Sverige.8-åriga Katri och 14-åriga Eevi är två av de tusentals evakuerade bestående av barn, kvinnor och äldre. Katri tar sig över gränsen till fots med familjens kor – en resa på nästan 150 kilometer. Eevi tar sig till Sverige med bil och tåg.Evakueringen är särskilt svår för barnen. Listorna över döda finska barn är långa. Samtidigt som de evakuerade lever ett nytt liv i Sverige sveper kriget över norra Finland: Lappland brinner.Programmet är på finska.Haastateltavat/intervjupersoner: Katri Impiö, Eevi Heinonen, Outi Autti/yliopistotutkija Oulun yliopisto/forskare vid Uleåborgs universitetOhjelman teki/programmet gjordes av: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se Tuottaja/producent: Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.seKäsikirjoitus/manus: Tiina Laitila Kälvemark ja Lotta Hoppu Kertoja/berättarröst: Ramin Farzin   Loppumiksaus/slutmix: Magnus Kjellsson Arkistomateriaali: Sveriges Radio ja Yle Ohjelma tehtiin syksyllä 2024.  Programmet gjordes under hösten 2024.Mikä oli Lapin sota?Lapin sota alkoi syksyllä 1944 ja on Suomen kolmas sota toisen maailmansodan aikana. Suomi oli hävinnyt jatkosodan Neuvostoliittoa vastaan ja rauhanehdot vaativat, että Pohjois-Suomi oli tyhjennettävä Suomen entisistä aseveljistä, saksalaisista. Heitä oli Pohjois-Suomessa enimmillään yli 200 000.Aluksi saksalaiset vetäytyvät rauhanomaisesti, mutta lokakuussa 1944 Suomi aloittaa Neuvostoliiton painostuksesta sotatoimet ja Saksa ottaa käyttöön potetun maan taktiikan. Sota lasketaan päättyneeksi 27.4.1945, kun viimeisetkin saksalaiset olivat poistuneet Suomesta. Sota jättää jälkeensä pahoin palaneita paikkakuntia ja yli miljoona miinaa ja räjähdettä.Lapin sodan evakot olivat lapsia, naisia, vanhuksiaJuuri ennen Lapin sodan alkua Suomen viranomaiset päättivät, että Lapin siviiliväestö on evakuoitava mahdollisen sodan tieltä. Suomen valtio päätti kiireesti siirtää yli 100 000 naisen, lapsen ja vanhuksen joukon turvaan kodeistaan. Ruotsi otti Suomen pyynnöstä vastaan yli 50 000 suomalaista evakkoa eli pakolaista. Loput evakuoitiin Suomen rajkojen sisään, pääosin Pohjanmaalle. Evakot olivat pääosin vanhuksia, kaikenikäisiä naisia ja lapsia. Myös lehmiä evakuoitiin tuhansittain.Lapin sodan evakot RuotsissaRuotsissa Lapin sodan evakoi sijoitettiin eri puolille Pohjois-Ruotsia: Norrbotteniin, Västerbotteniin, Västernorrlantiin, Jämtlantiin ja Gävleborgiin, yhteensä 359 eri paikkakunnalle.Ruotsissa sijaitsi myös pakolaisleirejä. Västerbottenin läänissä oli kaksi suurta leiriä: Kusforsin leiri ja Jörn-Lindån leiri, jotka saivat kansan suussa nimet Pikku-Helsinki ja Pikku-Rovaniemi. Niissä asui satoja ihmisiä parakeissa.Vad var Lapplandskriget och den nordfinska evakueringen?Lapplandskriget bryter ut hösten 1944 och är Finlands tredje krig under andra världskriget. När fortsättningskriget mot Sovjetunionen tar slut 1944 kräver fredsvillkoren att norra Finland töms på landets forna vapenbröder tyskarna. Det finns över 200 000 tyskar i Lappland. De finska myndigheterna fruktar en ny väpnad konflikt och att tyskarna inte kommer att ge sig av frivilligt. Den finska staten beslutar därför att omgående evakuera över 100 000 kvinnor, barn och äldre från sina hem.Strax före Lapplandskrigets utbrott beslutar sig Sverige för att hjälpa Finland: på kort tid tar man emot över 50 000 nordfinska flyktingar. En del av dem korsar gränsen till fots, andra med tåg eller bil. Hösten 1944 strömmar människor över gränsen till Sverige. Haparanda är den sydligaste av gränsövergångsställena. Hundratals, ibland tusentals äldre, kvinnor och barn i alla åldrar anländer dit varje dag. Med dem kommer också tusentals kor.De evakuerade flyttas till olika delar av norra Sverige: Norrbotten, Västerbotten, Västernorrland, Jämtland och Gävleborg. Även flyktingläger upprättas i Sverige. I Västerbottens län finns två stora läger: Kusforslägret och Jörn-Lindå-lägret, i folkmun kallade Lilla Helsingfors och Lilla Rovaniemi. Här bor hundratals människor i baracker.

Emilian ja hänen veljensä Miskan lapsuutta varjostaa turvattomuus. Miska kuolee traagisesti ennen kuin ehtii täyttää 40, mutta Emilia selviää lapsuudesta hengissä ja hänestä tulee kirjailija. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Emilia Aalto syntyy Göteborgissa vuonna 1989. Kymmenen vuotta vanhempi isoveli Miska on innoissaan: hän on toivonut pikkusisarusta monta vuotta.Elämä perheen isän kanssa on kuitenkin arvaamatonta, ja lopulta äiti lähtee lasten kanssa turvakotiin. Emilia on silloin 3-vuotias.39-vuotiaana Miska kuolee traagisesti. Isoveljen kuoleman jälkeen Emiliasta tulee kirjailija: teos När bror dör kertoo Miskasta ja lapsuudenperheestä, elämästä ja kuolemasta.Emilia: jag överlevde – men min bror dogEmilia Aalto föds i Göteborg 1989. Den tio år äldre storebrodern Miska är lycklig: han har önskat sig en lillasyster i många år. Men livet med pappan är oberäkneligt, och till slut tar mamman sig och barnen till ett skyddat boende. Emilia är då tre år gammal.Vid 39 års ålder dör Emilias storebror Miska tragiskt. Efter hans bortgång blir Emilia författare: boken När bror dör handlar om Miska, om barndomshemmet och familjen, om liv och död.Programmet är på finska. Haastateltavat/intervjupersoner: Emilia Aalto/kirjailija/författare, Ingrid Lindholm/asiantuntija/ möjliggörare Nationellt kompetenscentrum anhörigaDokumentin teki/Programmet gjordes av: Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.seTuottaja/producent: Tiina Laitila Kälvemark tiina.laitila@sverigesradio.seKertoja/berättarröst: Ramin FarzinLoppumiksaus/slutmix: Magnus KjellssonProgrammet gjordes under våren 2024.Ohjelma tehtiin keväällä 2024.Vem är Emilia Aalto?Emilia Aalto är en sverigefinsk författare vars debutroman När bror dör publicerades år 2023 av Wahlström & Widstrand förlag. Boken fick flera positiva recensioner och nominerades till Borås Tidnings debutantpris 2024. Emilia Aalto är född i Göteborg. Hon har bland annat studerat litteraturvetenskap och är idag bosatt i Stockholm.Kuka on Emilia Aalto?Emilia Aalto on ruotsinsuomalainen kirjailija, joka julkaisi vuonna 2023 esikoisteoksensa När bror dör. Teos sai huomattavaa mediajulkisuutta ja oli ehdolla Borås Tidnings debutantpris 2024 -palkinnon saajaksi. Emilia Aalto on syntynyt Göteborgissa. Hän on opiskellut mm. kirjallisuutta ja hän asuu nykyisin Tukholmassa.Läheisille ja omaisilleOletko päihderiippuvaisen tai psyykkisistä ongelmista kärsivän läheinen ja haluat tukea tilanteeseesi? Voit soittaa oman kuntasi vaihteeseen ja pyytää heitä ohjaamaan sinut oikealle taholle.

Vesa Franzon joutuu koko elämän mullistavaan onnettomuuteen vuonna 2006, kun hän kaatuu työpaikkansa ulkorappusilla. Sitä seuranneet vuodet ovat Vesalle kärsimyksen ja välillä hengenvaaran aikaa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Vuosi on 2012 ja Vesa makaa leikkaussalin pöydällä sairaalassa. Tämä on jo Vesan viides leikkaus onnettomuuden jälkeen, turman, joka muutti hänen elämänsä 2006. Yhtäkkiä jokin menee pahasti pieleen – Vesan henki on vaarassa, eikä se ole viimeinen kerta.Vesa och den ödesdigra olyckan – 18 år av plågaVesa Franzon är med om en livsomvälvande olycka 2006, när han halkar och faller i trappan utanför sin arbetsplats. De många år som följer blir för Vesa en tid av lidande – och ibland livsfara.Året är 2012 och Vesa ligger på ett operationsbord på sjukhuset. Det här är redan Vesas femte operation sedan olyckan som helt förändrade hans liv 2006. Plötsligt går något fruktansvärt fel – Vesas liv är i fara och det kommer inte att vara sista gången.Programmet är på finska.Reportteri/reporter: Jorma Ikäheimo jorma.ikaheimo@sverigesradio.seTuottaja/producent: Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.se Käsikirjoitus/manus: Jorma Ikäheimo, Tiina Laitila Kälvemark, Maiju Ristkari ja Lotta HoppuLoppumiksaus/slutmix: Magnus KjellssonKertoja/berättarröst: Ramin FarzinHaastateltavat/intervjupersoner: Vesa Franzon, Emilie Friberg/dosentti, Vakuutuslääketieteen osasto, Kliinisen neurotieteen laitos, Karoliininen instituutti/docent, Avdelningen för försäkringsmedicin, Institutionen för klinisk neurovetenskap, Karolinska institutet. Dokumenttia varten haastateltiin myös ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Ville Puistoa. Inför dokumentären intervjuades även Ville Puisto, specialist i ortopedi och traumatologi.Ohjelma tehtiin syksyllä 2024. Programmet gjordes hösten 2024.

Ulf Grüssner är sex år gammal när kostymklädda män dyker upp på hans familjegård på Åland. Enligt männen tillhör marken nu Sovjet. Hör historien om Putins strandtomt och om en mans kamp för sitt barndomshem. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. 6-årige Ulf Grüssner, hans mamma och tre syskon vräks från sitt älskade hem Solkulla på Åland. Sovjetunionen tar över huset som en del av fredsavtalen efter andra världskriget.Som vuxen startar Ulf en livslång kamp för att få tillbaka sitt barndomshem, som idag ägs av Ryssland.När Finland går med i Nato 2023 känner Ulf att han har tidsandan på sin sida. Kanske är det äntligen dags för honom att få tillbaka sitt Solkulla?Ett program av Hanna Sihlman hanna.sihlman@gmail.comExekutiv producent: Tiina Laitila Kälvemark tiina.laitila@sverigesradio.seSlutmix: Björn NitzlerBerättarröst: Tiina Laitila KälvemarkIntervjupersoner: Ulf Grüssner, Dan Nordman/lektor i historia vid Ålands lyceumArkivklipp: Sveriges Radio, Yle, ExpressenProgrammet gjordes under 2024.Fler dokumentärer från Sveriges Radio FinskaDet demilitariserade ÅlandÅland kallas ibland för Fredens öar, eftersom öarna har varit demilitariserade och neutrala sedan mitten av 1800-talet. Det innebär att inga militära befästningar eller soldater får finnas på Åland. Sverige var drivande i demilitariseringsprocessen, säger Dan Nordman, lektor i historia vid Ålands lyceum.– Svenskarna brukar säga att ett Åland i främmande makts hand är som en pistol riktad mot Sveriges hjärta, säger Dan Nordman.

Ruotsinsuomalaisten tunteman karaokeisäntä Lauri Kuusisen elämä on ollut mutkikas. Kun naapuri eräänä päivänä yllättäen koputtaa ovelle, Lauri heittäytyy musiikin maailmaan. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Keväällä 2024 Sveriges Radio Finskan toimittaja tapaa Laurin täpötäydessä karaoketapahtumassa. Lauri kertoo, mikä on johtanut hänet tähän hetkeen. Laurin tarina on kertomus sota-Suomen pojasta, joka musiikin kautta jättää jälkensä ruotsinsuomalaiseen kulttuuriin.Lauri – resan från krigets fattiga Finland till den svenska karaokescenenLauri Kuusinen är ett välkänt namn på den sverigefinska karaokescenen – men karaokekungens liv har haft många vändningar. När Lauris liv gör en helomvändning 1974, är det också dags för något nytt. En dag får Lauri oväntat besök av en granne och kastas därmed in i musikens värld.Programmet är på finska.Haastateltavat/intervjupersoner: Lauri Kuusinen, Pekka Suutari/Itä-Suomen yliopiston kulttuurintutkimuksen professoriReportteri/reporter: Jorma Ikäheimo jorma.ikaheimo@sverigesradio.seKäsikirjoitus/manus: Jorma Ikäheimo, Tiina Laitila Kälvemark ja Lotta HoppuTuottaja/producent: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.seKertoja/berättarröst: Ramin FarzinLoppumiksaus/slutmix: Magnus KjellsonArkistoäänet/arkivklipp: YLE, Sveriges Radio, “Lost In Translation”-elokuva, Suomen valtioneuvosto, Ruotsin hallitus, Valkoinen talo, BBC ja Ruotsin hoviOhjelma tehtiin keväällä 2024.Programmet gjordes våren 2024.

Kalle från Sverige strider för Ukraina mot Rysslands invasion. Vid fronten skriver han dagbok Kalle vet att han kanske inte återvänder hem vid liv. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. I februari 2022 anfaller Ryssland Ukraina. Samma vår åker över 900 svenska frivilliga för att strida sida vid sida med de ukrainska soldaterna. En av dem är Kalle.”Jag ser det som att det här är Ukrainas vinterkrig. Jag ska nog vara där så länge det krävs.” Kalles har delvis finska rötter. Hans gammelfarbror stred i vinterkriget mot Sovjetunionen och stupade i fortsättningskriget 1944.Kalle korsar den ukrainska gränsenSamtidigt som ukrainska familjer köar för att fly sitt land efter Rysslands anfall, korsar Kalle gränsen åt motsatt håll för att ta värvning som frivillig soldat. På rekryteringskontoret sker en kort intervju, sedan är han klar för strid. Kalle skriver dagbok om allt han är med om vid fronten. Det här är hans berättelse. Kalles namn har bytts ut av säkerhetsskäl. Även Oleksander som nämns i programmet heter egentligen något annat.Vill du hellre höra dokumentären på finska? Här hittar du den i två delar!Intervjupersoner: Kalle/frivillig soldat i Ukrainas armé, Ilmari Käihkö/docent i krigsvetenskap vid Försvarshögskolan i StockholmReporter: Hanna SihlmanProducenter: Lotta Hoppu & Tiina Laitila Kälvemark Slutmix: Björn NitzlerBerättarröst: Tiina Laitila KälvemarkArkivklipp: Sveriges Radio, Yle, BBC, New York Times.Programmet gjordes våren 2024.Fler dokumentärer från Sveriges Radio FinskaReporter: Hanna SihlmanProducent: Lotta Hoppulotta.hoppu@sverigesradio.seProducent: Tiina Laitila Kälvemarktiina.laitila@sverigesradio.se

Ruotsinsuomalainen Kalle on taistellut Ukrainan armeijan joukoissa keväästä 2022 lähtien, ja kohdannut kuoleman silmästä silmään. Kaksiosaisen dokumentin toinen osa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Päätös Ukrainan sotaan lähtemisestä oli Ruotsissa kasvaneelle Kallelle helppo.”Meidän Eurooppa on uhattuna. Tämä on kuin talvisota. Jokainen voi tehdä jotakin, ja minä voin tehdä tämän.”Kuolema koko ajan läsnäRintamalla kuolema on läsnä jokaisessa päivässä. Sodan edetessä Kalle joutuu jättämään lopulliset hyvästit monelle sotilastoverilleen, ja on antanut joukkonsa jäsenille ohjeet myös oman kuolemansa varalta.Venäjän strategia mietityttääKalle pohtii usein myös vihollissotilaiden kohtaloa.”Niin paljon kuin Venäjä pystyy kärsimään tappioita... Montako ne tuhlaa tähän?”Tämä on kaksiosaisen dokumentin toinen osa. Ensimmäinen osa löytyy täältä.Kallen nimi on muutettu turvallisuussyistä. Myös ohjelmassa esiintyvän Oleksanderin nimi on oikeasti joku muu.Haastateltavat/intervjupersoner: Kalle/vapaaehtoinen sotilas Ukrainan armeijassa, Ilmari Käihkö/sotatieteen dosentti Tukholman maanpuolustuskorkeakoulussaReportteri/reporter: Hanna SihlmanTuottajat/producenter: Lotta Hoppu & Tiina Laitila Kälvemark Loppumiksaus/slutmix: Magnus KjellssonKertoja/berättare: Tiina Laitila KälvemarkOhjelman arkistoklipit/arkivklipp: Sveriges Radio, Yle, BBC, New York Times.Ohjelma tehtiin keväällä 2024.Programmet gjordes våren 2024.Lisää Dokumentti-podcasteja löydät myös Sveriges Radio Play -apista, hakusana on Dokumentti. Fler Dokumentti-avsnitt hittar du också i vår app Sveriges Radio Play – sökordet är Dokumentti.

Ruotsinsuomalainen Kalle taistelee Ukrainan sodassa Venäjää vastaan. Hän pitää päiväkirjaa kokemuksistaan Kalle tietää, ettei välttämättä palaa kotiin hengissä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Kun Venäjä aloittaa täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan helmikuussa 2022, kolmikymppinen Kalle on töissä rakennustyömaalla jossain päin Ruotsia. Uutisen kuullessaan suomalaistaustainen Kalle ajattelee heti Suomen sotahistoriaa.”Että siis, nythän on Ukrainan talvisota. Historia on toistunut. On tehtävä jotain.” Ymmärrätkö, että voit menettää henkesi?Samaan aikaan kun ukrainalaiset pakolaiset jonottavat rajalla päästäkseen pois maastaan, Kalle ilmoittautuu vapaaehtoiseksi sotilaaksi Ukrainan armeijaan.”Siellä ne sitten kysyi, onko sotakokemusta joo tai ei. Ymmärrätkö, että täällä voi menettää hengen? Joo, ymmärrän. Okei, tervetuloa.”Sodassa Kalle kirjoittaa joka päivä kokemuksistaan päiväkirjaan. Tämä on hänen tarinansa.Kaksiosaisen dokumentin ensimmäinen osa. Toinen osa löytyy täältä.Kallen nimi on muutettu turvallisuussyistä. Myös ohjelmassa esiintyvän Oleksanderin nimi on oikeasti joku muu.Haastateltavat/intervjupersoner: Kalle/vapaaehtoinen sotilas Ukrainan armeijassa/frivillig soldat i den ukrainska armén, Ilmari Käihkö/sotatieteen dosentti Tukholman maanpuolustuskorkeakoulussa/docent i krigsvetenskap vid Försvarshögskolan i StockholmReportteri/reporter: Hanna SihlmanTuottajat/producenter: Lotta Hoppu & Tiina Laitila Kälvemark Loppumiksaus/Slutmix: Magnus KjellssonKertoja/Berättare: Tiina Laitila KälvemarkOhjelman arkistoklipit/arkivklipp: Sveriges Radio, Yle, BBC, New York Times.Ohjelma tehtiin keväällä 2024. Programmet gjordes våren 2024.Lisää Dokumentti-podcasteja löydät myös Sveriges Radio Play -apista, hakusana on Dokumentti. Fler Dokumentti-avsnitt hittar du också i vår app Sveriges Radio Play – sökordet är Dokumentti.

Komikern Ismo Leikola vill bli bäst, och finskheten får honom att sticka ut från mängden. En dag sitter han i jacuzzin i Los Angeles, när han får ett telefonsamtal som ska lyfta hans karriär till helt nya höjder. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Den första dokumentären om komikern Ismo Leikolas väg mot toppen – nu på svenska! Ismo vill inte bygga sin karriär runt sin finskhet, men samtidigt är brytningen hans starka karaktärsdrag.Sveriges Radio Finskas reporter fick följa med i Ismo Leikolas turnébuss under ett dygn. Under resan ger Ismo föreställningar, badar bastu och berättar om sitt liv och sitt internationella genombrott. Han blir även påmind om gamla fördomar som han hade glömt bort.”Doing this interview made me realise that I have totally forgotten... I didn't remember that Finland has like a weird stereotype in Sweden. That swedish people make fun of finnish people for being stupid and straight out of the forest, uncivilized drunks and idiots.”Intervjupersoner: Ismo Leikola/komiker, Stellan Beckman/etnolog, skribent och innehavare av Instagramkontot @finska_stereotyperReporter: Mika Tahvanainen Producent: Hanna Sihlman Manus: Mika Tahvanainen, Hanna Sihlman & Tiina Laitila Kälvemark Berättarröst: Ramin FarzinArkivklipp: SVT, Sveriges Radio, Laugh Factory, Ruutu.com, Aftonbladet. Youtube: Team Coco, Laugh Factory & ISMOVad är komikern Ismo Leikola känd för?Ismo Leikola vann tävlingen Funniest person in the world arrangerad av standupklubben Laugh Factory år 2014. Han slog igenom stort internationellt år 2018 efter att ha uppträtt i tv-programmet CONAN och blev känd som ”Ismo from Finland”. Han är bland annat känd för stand up-repertoarerna ”No niin”, ”Ass is the most complicated word in the English language” ”I didn't know sh*t”, tv-programmen CONAN med Conan O'Brien, The Late Late Show with James Corden, Laugh Factory med mera. Efter att ha skämtat om engelskans ord ”ass” hos Conan O'brien blev Ismo Leikola även känd som ”the assman” och ”the ass guy”. I dag använder Ismo Leikola ofta kort och gott namnet och varumärket ISMO. Ismo Leikola har över 2,5 miljoner följare på Facebook, Instagram och Youtube. Ismo Leikola bor i Los Angeles men kommer ursprungligen från staden Jyväskylä i Mellersta Finland.

Opettaja Leena Paalanen kirjoittaa Trollhättanin suomalaisluokan vanhemmille kirjeen. Hän ei aio opettaa lapsille suomea, vaan ruotsinsuomea. Taistelu jatkuu vuosikymmeniä ja sillä on hintansa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Opettaja Leena Paalanen käy Trollhättanissa kielitaistelua 1980- ja 90-luvuilla. Hänen mielestään ruotsinsuomalaisilla lapsilla on oikeus äidinkieleensä, ja se äidinkieli on hänen mukaansa ruotsinsuomi, ei suomi. Hän lakkaa opettamasta oppilailleen suomen kielioppia. Vanhemmat, kollegat ja tutkijat kyseenalaistavat Leenan menetelmät, mutta hän ei aio luovuttaa. Leenan taistelulla on seurauksia sekä oppilaille, että hänelle itselleen.Läraren Leena och striden om sverigefinskanLäraren Leena Paalanen skickar ett brev till föräldrarna i finska klassen på en skola i Trollhättan. Hon tänker inte lära sina elever finska, utan sverigefinska. På 1980-talet påbörjar hon sin kamp, som kommer att vara i årtionden – och som har ett pris både för henne själv och för eleverna.Programmet är på finska.Haastateltavat / intervjupersoner: Karita Lehikoinen-Stedt – Leenan entinen oppilas / f.d. elev till LeenaLeena Paalanen nyk./numera Lindasdotter ent./tidigare Wallenius – opettaja, kieliaktivisti/lärare, språkaktivistJarmo Lainio – Tukholman yliopiston suomen kielen professori/professor i finska vid Stockholms universitetReportteri/reporter: Kalle KinnunenTuottaja/Producent: Lotta HoppuKäsikirjoitustiimi/manus: Kalle Kinnunen, Tiina Laitila Kälvemark & Lotta HoppuLoppumiksaus/slutmix: Jacob GustavssonKertojaääni/berättarröst: Tiina Laitila KälvemarkOtteet teksteistä lukivat/inlästa textutdrag: Jasmine Fooladi, Johan Karlsson & Hanna Sihlman Ohjelman arkistoklipit/Arkivklipp: Sveriges RadioOhjelma tehtiin syksyllä 2023. Programmet gjordes hösten 2023.Lisää Dokumentti-podcasteja löydät Sveriges Radio Play -apista, hakusana on Finska Dokumentti.Fler Dokumentti-poddar hittar du i vår app Sveriges Radio Play – sökordet är Finska Dokumentti.Onko ruotsinsuomi oma kieli?Ruotsinsuomi ei ole tunnustettu kieli. Ruotsinsuomi-termiä voidaan kuitenkin käyttää erottaakseen Ruotsissa puhuttu suomi Suomessa tai muualla puhutusta suomesta, Tukholman yliopiston suomen kielen professorin, Jarmo Lainion, mukaan. Ruotsinsuomalaiset ryhmänä viittaa ihmisiin Ruotsissa, joiden äidinkieli on suomi, sekä heidän jälkeläisiinsä, eli henkilöihin joilla on juuret suomen kielessä. Ruotsin tunnustetut kansalliset vähemmistökielet ovat suomi, saame, meänkieli, romani chib ja jiddiš. Ruotsin tilastokeskuksen tilastojen mukaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen sukupolven suomalaistaustaisten määrä Ruotsissa oli vuonna 2019 noin 727 000 henkilöä. Suurin on kolmas sukupolvi, johon kuuluvat ihmiset, joilla on vähintään yksi isovanhempi Suomesta.Onko Ruotsissa kunnallisia suomenkielisiä luokkia?1980-luvulla Ruotsissa oli satoja suomenkielisiä luokkia kunnallisissa kouluissa eri puolilla maata. Huippuvuonna 1981 Ruotsissa toimi yhteensä 468 suomenkielistä luokkaa, ja oppilaita oli 7000-9000, kirjan Tvåspråkighet med förhinder? (Kenneth Hyltenstam, 1996) mukaan. 1980-luvun jälkeen suomenkielisiä luokkia on lakkautettu yksi toisensa jälkeen. Sveriges Radio Finskan tekemän kartoituksen mukaan vuonna 2021 Ruotsissa oli vajaa kourallinen kouluja, joissa oli suomenkielisiä luokkia, ja oppilaita oli yhteensä noin 60.Är sverigefinska ett eget språk?Sverigefinska är inte ett erkänt språk. Däremot kan begreppet sverigefinska användas för att särskilja finskan som talas i Sverige från finskan som talas i Finland eller andra platser, menar Jarmo Lainio, professor i finska vid Stockholms universitet. Med gruppen sverigefinnar åsyftas människor med finska som modersmål i Sverige, samt deras ättlingar, dvs. personer med rötter i det finska språket. Sveriges erkända nationella minoritetsspråk är finska, samiska, meänkieli, romani chib och jiddisch. Antalet människor i Sverige med finländsk bakgrund i första, andra och tredje generationen beräknades till 727 000 personer år 2019 enligt statistik från SCB. Störst är den tredje generationen, dit räknas personer med minst en mor eller farförälder från Finland.Finns det kommunala finskspråkiga klasser i Sverige?På 1980-talet fanns hundratals finskspråkiga klasser i kommunala skolor runt om i Sverige. Toppåret 1981 var antalet verksamma klasser totalt 468 med ett elevantal på 7000-9000 elever, enligt boken Tvåspråkighet med förhinder? av Kenneth Hyltenstam (1996). Sedan 1980-talet har de finskspråkiga klasserna lagts ner en efter en. Enligt en kartläggning av Sveriges Radio Finska fanns år 2021 en knapp handfull skolor med finskspråkiga klasser och totalt ca 60 elever i Sverige.

Poliisin suuroperaatio pysäytti miljoonabisneksen Ruotsin ja Suomen pohjoisella rajalla. Mitä oikein tapahtui, kun cowboy-hattu päässään öljylasteja kuljettanut Kenneth Hannu poistui laittomasta diesel-bisneksestä ja paikan ottivat isommat tekijät? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. 90-luvun puolivälissä halpa punainen diesel Suomen puolella on houkutteleva bisnes. Dieselin salakuljettajat, jotka hakevat dieseliä Suomesta ja myyvät sitä Ruotsissa, tienaavat suuria rahoja. Yksi heistä on övertorneålainen Kenneth Hannu. Hänellä riittää asiakkaita, jotka kannustavat ja tukevat häntä, ja hänestä tulee monien sankari. Vuonna 1996 Expressen kirjoittaa Kenneth Hannusta otsikolla: ”Oljekungen är folkets hjälte” – mutta viranomaisten tuomio on täysin toinen.Se, mikä alkaa yksittäisistä salakuljettajista kasvaa 2000-luvulla osittain järjestäytyneeksi rikolliseksi, ja viranomaiset näkevät sen yhteiskunnalle vaarallisena toimena.Ruotsin ja Suomen viranomaiset käynnistävät yhteisen erityisoperaation: Operation Gränsland – ja yhtenä aamuna poliisit eri puolella Norrbottenia saavat kirjekuoret, joiden sisältä löytyy salaiset toimintaohjeet.Dieselsmuggling – från folkrörelse till kriminella gängDieselsmugglingen i Tornedalen startar i mitten av 90-talet. Kenneth Hannu från Övertorneå är en av flera som tjänar stora pengar på smuggling och försäljning av billig röd diesel från Finland. Många i Sverige vill köpa den billiga finnoljan, och Kenneth Hannus kunder uppmuntrar och hejar på honom. Snart skapar dieselsmugglingen och Kenneth Hannu rubriker även nationellt: år 1996 skriver Expressen: ”Oljekungen är folkets hjälte”.Det som börjar med enstaka dieselsmugglare växer på 2000-talet när kriminella ligor intresserar sig för smugglingen. Operation Gränsland, samarbetet mellan svensk och finsk polis inleds, och en morgon får poliserna i Norrbotten ett kuvert med hemliga order. Nu är det dags att slå till...Programmet är på finska.Den svenskspråkiga dokumentärserien Dieselsmugglarna finns att se på SVT Play.Haastateltavat / intervjupersoner:Juha Pantsar – eläkkeellä oleva rikosylikomisario Rovaniemen poliisi / pensionerad polisKenneth Hannu – dieselin salakuljettaja / dömd dieselsmugglareStefan Ström – poliisi, Luulajan poliisi / kommissarie från Luleå polisAino Pietilä – Tukholman kansainvälisen syyttäjäviranomaisen syyttäjä / åklagareReportteri/reporter: Pekka KenttäläTuottaja/Producent: Hanna SihlmanKäsikirjoitustiimi/manusteam: Tiina Laitila Kälvemark, Pekka Kenttälä ja Hanna SihlmanLoppumiksaus/slutmix: Tobias CarlssonKertojaääni/berättarröst: Tiina Laitila KälvemarkOtteet lehtiartikkeleista luki Erik RegnströmOhjelman arkistoklipit/arkivklipp: Sveriges RadioOhjelma tehtiin syksyllä 2023.Lisää Dokumentti-podcasteja löydät Sveriges Radio Play -apista, hakusana on Dokumentti.Fler Dokumentti-poddar hittar du i vår app Sveriges Radio Play – sökordet är Dokumentti.Reportteri/reporter Pekka Kenttäläpekka.kenttala@sverigesradio.seTuottaja/Producent Hanna Sihlmanhanna.sihlman@sverigesradio.se

Tioåriga Antti flyttar till Sverige år 1959. Han kan ingen svenska och klasskamrater och grannar skriker glåpord efter familjen. Där sås fröet till vad som ska bli en banbrytande sverigefinsk författare. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Vem var Antti Jalava, författaren vars böcker och citat har berört över generationsgränserna och blivit symbol för sverigefinsk identitet, inspirerat till akademiska examensarbeten och blivit slagord som klottrats i Stockholms tunnelbanor?Antti Jalava flyttade till Sverige som tioåring och sattes i svensk skola där han förbjöds att tala sitt modersmål. Denna uppväxt i en kulturellt och språkligt undertryckande miljö formade hans liv och författarskap. Är det möjligt att återuppliva ett språk som man med våld kvävt till döds?Intervjupersoner: Leena Koivuneva/Journalist och vän till Antti Jalava, Andreas Ali Jonasson/BibliotekarieReporter: Mika Tahvanainen Manus: Mika Tahvanainen, Tiina Laitila Kälvemark och Lotta HoppuProducenter: Lotta Hoppu och Tiina Laitila Kälvemark Berättarröst: Tiina Laitila Kälvemark Slutmix: Mika Tahvanainen Vem var Antti Jalava?Den sverigefinska författaren och översättaren Antti Jalava föddes i Villmanstrand i finska Karelen år 1949. Han flyttade med sin familj till Stockholm år 1959. Antti Jalavas mest kända och framstående verk är romanen Asfaltblomman (1980) som handlar om att förlora och återta sitt modersmål och identitet. Antti Jalava har skrivit böckerna Matti (1974), Jag har inte bett att få komma (1976), Asfaltblomman (1980), Sprickan (1993) och Känslan (1996). Böckerna Asfaltblomman, Sprickan och Känslan utgör en sverigefinsk trilogi. Antti Jalava dog vid 72-års ålder år 2021.Kuka oli Antti Jalava?Ruotsinsuomalainen kirjailija ja kääntäjä Antti Jalava syntyi Lappeenrannassa Etelä-Karjalassa vuonna 1949. Hän muutti perheensä kanssa Tukholmaan vuonna 1959. Antti Jalavan tunnetuin ja merkittävin teos on romaani Asfaltblomman (Asfalttikukka, 1980), joka kertoo äidinkielen ja identiteetin menettämisestä ja takaisin saamisesta. Antti Jalava on kirjoittanut kirjat Matti (1974), Jag har inte bett att få komma (Kukaan ei kysynyt minulta, 1976), Asfaltblomman (Asfalttikukka, 1980), Sprickan (Halkeama, 1993) ja Känslan (1996). Kirjat Asfaltblomman, Sprickan ja Känslan muodostavat ruotsinsuomalaisen trilogian. Antti Jalava kuoli 72-vuotiaana vuonna 2021.

År 1940 är Matti Sundsten en av de över 9000 svenska frivilliga i finska vinterkriget. Han överlever mirakulöst, men kriget lämnar honom aldrig, och sonen Bengt växer upp med en pappa som har mardrömmar om kriget. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. År 1940 åker den 23-åriga stridsflygaren Matti Sundsten som frivillig till finska vinterkriget. På sitt första uppdrag kraschar hans plan och Matti hamnar bakom Sovjetunionens linjer. I fyra dygn åker Matti skidor ensam i skogen, och till slut hittar han finska trupperna. Och dom sina vapen mot honom.”Jag skrek det lilla finska jag kunde. Älä ammu – alltså skjut inte. Minä olen vapaaehtoinen – jag är frivillig. Ruotsalainen – svensk” säger Matti.Matti överlever vinterkriget men kriget lämnar honom aldrig. Sonen Bengt lär sig tidigt, att när pappa blir arg så är han jättearg, och att pappas mardrömmar handlar om kriget.I Finland bar varje familj på krigstraumat. Männen som kom hem från fronten hade händer som skakade, de hade svårt att sova, dödsångesten tyngde deras tankar, kriget dånade i deras öron. Men Bengt i Sverige hade inte så många att bära krigstraumat med. I Dokumentti berättar han hur han märkte att andra pappor inte var som hans.Programmet gjordes av Hanna Sihlman Manus: Hanna Sihlman & Tiina Laitila Kälvemark Producent: Lotta Hoppu Berättarröst: Tiina Laitila Kälvemark Inläsningar: Tuomas Ojala, Ludvig Larsson, Malin Lager, Eva BuskasSlutmix: Sophie Andersson Fler program från oss hittar du i Sveriges Radio Play appen, sök på Finska Dokumentti. Programmet gjordes hösten 2023.Vinterkriget 1939–1940Kriget mellan Finland och Sovjetunionen började den 30 november 1939 när Sovjetunionen anföll Finland. Samtidigt bröt Sovjetunionen icke-aggressionsavtalet som tecknats mellan länderna 1932. När vinterkriget bröt ut var Finland underlägsen och tusentals människor från andra länder anmälde sig frivilligt till den finska armén. De flesta frivilliga kom från Sverige. Vinterkriget, som varade totalt 105 dagar, upphörde den 13 mars 1940 – dagen efter att Moskvafreden antecknades mellan Finland och Sovjetunionen. Vinterkriget är känt för särskilt svåra vinterförhållanden där temperaturerna kunde sjunka till nästan –50 grader. Finland förlorade omkring 13% av sin landyta till Sovjetunionen i kriget. Under vinterkriget kom finländska krigsbarn att transporteras till de nordiska länderna, huvudsakligen till Sverige.Källa: Försvarsministeriet & Tammenlehvän Perinneliitto ryTalvisota 1939–1940Sota Suomen ja Neuvostoliiton välillä alkoi 30. marraskuuta 1939, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Samalla Neuvostoliitto purki maiden välisen, vuonna 1932 allekirjoitetun hyökkäämättömyyssopimuksen. Talvisodan syttyessä Suomi oli vahvasti alivoimainen, ja tuhannet ulkomaalaiset ilmoittautuivatkin vapaaehtoisiksi Suomen armeijan rinnalle. Eniten vapaaehtoisia saapui Ruotsista. Yhteensä 105 päivää kestänyt talvisota päättyi Moskovan rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeisenä päivänä 13. maaliskuuta 1940. Talvisota on tunnettu erityisen vaikeista talviolosuhteista, sillä talvi oli tuolloin yksi vuosisadan kylmimmistä ja pakkaslukemat saattoivat laskea lähes –50 asteeseen. Talvisodan seurauksena Suomi menetti Neuvostoliitolle noin 13% maa-alueestaan. Talvisodan aikana suomalaisia sotalapsia lähetettiin muihin Pohjoismaihin, pääasiassa Ruotsiin.Lähde: Puolustusministeriö & Sotiemme perinne/Tammenlehvän Perinneliitto ryReportteri/reporter: Hanna Sihlmanhanna.sihlman@sverigesradio.seTuottaja/producent: Lotta Hoppulotta.hoppu@sverigesradio.se

Menneiden korjaaminen ja muistojen paranteleminen on yksi ihmisen inhimillisistä piirteistä. Sen toteaa myös Tiina Laitila-Kälvemark romaanissaan H2O. Mietelauseen on valinnut Anna Tulusto.

Mikä dystopioissa kiehtoo? Mitä ne kertovat meidän yhteiskunnastamme? Mihin maailmamme on menossa?! Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan Oma huone -podcastin kolmannessa jaksossa kirjailija Katri Alatalon kanssa. Jaksossa mainitut teokset ja kirjalijat: - Han Kang (suom. Sari Karhulahti): Vegetaristi & Ihmisen teot - Piia Leino: Taivas - Aldous Huxley (suom. I. H. Orras): Uljas uusi maailma - Erika Vik: Hän sanoi nimekseen Aleia & Seleesian näkijä - Susanne Collins (suom. Helene Bützow): Nälkäpeli - Ursula K. Le Guin (suom. Kalevi Nyytäjä): Pimeyden vasen käsi - Anne Leinonen ja Eija Lappalainen: Routasisarukset-sarja - Mia Myllymäki: Väkevä mieli - Jan Salminen: Äidin maa - Margaret Atwood (suom. Matti Kannosto): Orjattaresi - Helena Waris ja Janne Nykänen: Entropia - Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa - Emmi Itäranta: Teemestarin kirja - Reeta Aarnio: Hän joka ei pelkää - George Orwell: Vuonna 1984 - Tiina Laitila Kälvemark: Seitsemäs kevät Lisäksi puhuimme - Black Mirror -tv-sarjan jaksoista Nosedive ja The Entire History of You - Elokuvasta WALL-E

Maarit Turtiaisen Eilisen seitit on tarina, jossa epärehellisyys ja puhumattomuus turmelevat ihmisten kohtaloita useampien sukupolvien ajalta. Ennen lukupiiriä kaksi romaania ilmastonmuutoksesta. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Lukupiirissä : Maarit Turtiaisen, Eilisen seitit  Keijo Knutas ja Hanna Hallakumpu ovat kokoontuneet lukupiiriin Kai Rauhansalon johdolla. Kierteet oikeaan suuntaan Eilisen seitit, päähenkilön Helenan elämä on kaiken aikaa sotkeutunut erilaisiin seitteihin. Jo lapsena Helenan isä jättää hänet ilman selityksiä ja itse vanhempana hän ei kerro tyttärelleen kuka hänen biologinen isänsä on. Se selviää vahingossa kirjahyllyä siivotessa, mistä alkaa pitkä matka Helenan menneisyyteen. Hän lähtee etsimään nuorta rakkauttaan Muratia. - Jos elämässä on joku negatiivinen kierre, niin miten saada se kääntymään. Tai positiivinenkin kierre, että miten pitää sitä yllä. Ja tällä Helenalla oli omassa elämässään käynyt pettämisen kierre läheisten kanssa ja hän ei saanut sitä kääntymään. Se vaan jatkui ja jatkui, Hanna Hallakumpu kertoo. - Siinä oli monessa sukupolvessa niitä väärinkäsityksiä ja asioiden puhumatta ja korjaamatta jättämisiä. Se niin kuin kertaantui sukupolvelta toiselle ne väärinkäsitykset. Eikä niitä ikinä keskusteltu valmiiksi paitsi kirjan lopussa, Keijo Knutas jatkaa. Keijo Knutas ja Hanna Hallakumpu ovat kokoontuneet lukupiiriin Kai Rauhansalon johdolla. Ohjelma alkaa 08:00 Kulttuurikeskustelu Koukussa myös Suomenruotsalainen kirjailija/toimittaja  Philip Teir on kirjoittanut ilmastonmuutosdystopian, Så här upphör världen. Se  kuvaa ihmisiä tilassa, jossa he ovat jo luovuttaneet maailmasta ja elämästäänkin. Hanna Lindberg haastattelee. Myös Tiina Laitila Kälvemarkin Seitsemäs kevät käsittelee ihmisiä ilmastonmuutoksen kourissa. Mitäpä jos kesää ei tulekaan? Jorma Ikäheimo haastattelee. Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se

---BSK: Aamun vieraana on nuori uppsalalainen ihmisoikeusaktiivi Nina Carlsson. 25-vuotias Nina työskentelee tutkimusassistenttina Uppsalan yliopiston eteläsaamen kielen elvytystä koskevassa projektissa, ja toimii vapaa-aikanaan Punaisen Ristin pakolaisryhmän vetäjänä. Tiina Laitila Kälvemark on tavannut Nina Carlssonin Uppsalan englantilaisessa puistossa ja keskustellut hänen kanssaan ihmisoikeuksista:

Perjantaina (8.3) jaetaan ruotsinsuomalainen Kaisa Vilhuinen kirjallisuuspalkinto. Ehdokkaina palkinnon saajiksi ovat Tiina Laitila Kälvemark kirjallaan Kadonnut ranta, Maarit Turtiainen kirjallaan Punainen paasto sekä Raimo Sillanpään Ihmike. Kolmikkoa kuullaan Huomenta Ruotsin aamun vieraana nyt peräkkäisinä päivinä. Ensimmäisenä vuorossa Raimo Sillanpää, jonka Jorma Ikäheimo tapasi viime viikolla.

Aamun vieras on Järfällassa Tukholman luoteispuolella asuva ja monessa mukana oleva Veikko Hirvo. Hän on ollut pitkään aktiivinen kotikuntansa ruotsinsuomalaisten parissa, muun muassa tanssien vetäjänä, ystäväpalvelussa ja eläkeläisjärjestö Varttuneiden väsymättömänä puuhamiehenä. Entinen metallimies harrastaa myös muun muassa kalastusta - ja työntekoa. Tiina Laitila Kälvemark on tavannut Veikko Hirvon, joka on viihtynyt Ruotsissa jo reilut 40 vuotta.

Sisuradion uutis- ja ajankohtaistuottaja Tiina Laitila Kälvemarkin novelllikokoelma Kadonnut ranta on juuri ilmestynyt Suomessa WSOY:n kustantamana. Neljäntoista tarinan kirjoittaminen on vienyt Sisuradion toimittajalta vuosia. Tiina Laitila Kälvemark sanoo kirjoittavansa ihmisenä olemiseen liittyvistä asioista. Tarinoiden henklöitä yhdistää lähtemisen ja jäämisen problematiikka. Liisa Paavilainen on tavannut esikoiskirjailijan.