Podcasts about palkka

Työnhakijat haluavat tietää palkkatason jo rekrytointivaiheessa, mutta työnantajat eivät kerro. Miksi juristialalla palkka on tabu, vaikka EU:n palkka-avoimuusdirektiivi kolkuttaa ovella? - Miksi työnantajat eivät halua kertoa palkkatasoja?
 - Miten EU:n palkka-avoimuusdirektiivi mullistaa pelin? - Miten palkka-avoimuus vaikuttaa hakijakokemukseen? Tässä jaksossa Paragraaffin juristirekrytoinnin asiantuntijat Katariina Tuomela ja Erica Holmlund avaavat palkka-avoimuuden hyötyjä sekä ongelmakohtia. Palkka ei ole tabu tässä jaksossa!

NBA-tuokion 11. jaksossa kerrataan tähdistöviikonlopun tärkeimmät tapahtumat sekä syvennytään NBA-joukkueiden omistajiin ja talouteen, palkkakattoon sekä pelaajien tuloihin ja menoihin. Markkas-vartissa aiheena tähdistöviikonloppu, Chicagon tankkaus sekä Arizonan ja NCAA:n hulinat. Lopuksi vastaillaan kuulijoiden kysymyksiin muun muassa pallopoikien ja cheerleadereiden palkkauksesta, yli- ja alipalkatuimmista pelaajista sekä podcast-isäntien omista tuloista.

Palkka-avoimuus on noussut laajaan keskusteluun EU:n uuden palkkaläpinäkyvyysdirektiivin myötä. Sini Jämsénin kanssa aiheesta on keskustelemassa palkka-avoimuutta jo vuosia harjoittaneen Fraktion toimitusjohtaja Joonas Pajunen. Fraktiossa harjoitettava radikaali palkka-avoimuus vaatii paljon sekä yrityskulttuurilta että henkilöstöltä. Miten palkka-avoimuus Fraktiossa toimii? Millaisia vinkkejä voi antaa yrityksille, jotka ovat ottamassa ensiaskeleitaan avoimuuden ja läpinäkyvyyden suuntaan?

Miten erikoissairaanhoito ja terveyskeskus eroavat toisistaan lääkärin näkökulmasta ja voiko terveyskeskustyö olla erikoissairaanhoidon työtä haastavampaa? Lisäksi kauden viimeisessä jaksossa pureudutaan lääkisopiskelijan tuloihin ja niiden kehittymiseen opiskeluiden edetessä. Tervetuloa Meducate podcastin pariin!

SISÄLTÄÄ HARJOITUKSEN. Mikä ihme on sosiaalinen palkka? Me kerrotaan, miten opetetaan sosiaalista palkkaa ja jaetaan teille kiva harjoitus asiaan liittyen. Jaksossa selviää myös, mikä on meidän seuraavan luennon aihe. http://www.instagram.com/perusasentopodcast

https://twitter.com/natu https://www.instagram.com/natucsgo/ https://twitter.com/RobuJohnson https://www.instagram.com/robujohnson/ https://twitter.com/TwistaCSGO (00:00) - Twista (03:40) - Kiina ja CS2 (12:00) - Bootcamp Kiinassa (17:45) - Palkka (19:00) - Major-bannit (22:50) - Rare Atom pelaajat (32:00) - Kommunikaatio (37:30) - Kiina-cs:n erot (43:30) - Odotukset (51:30) - Twistan mietteet CS2 (1:06:00) - IEM Sydney (1:15:50) - cadiaN Liquidiin? (1:25:00) - NAVIin performance coach

RKP kokoustaa Ahvenanmaalla. Päättäkö puolue hallitusjatkosta? Politiikan toimittaja Tuomas Hyytinen haastatetlavana.  Kuinka Suomi torjuu terrorismia? Pääministeri Orpon mukaan Palkka-armeija Wagnerin tilanne vakava uhka Suomelle. Millaista uhkaa Wagner luo Suomelle? Onko Ruotsin heikentyneellä turvallisuustilanteessa vaikutusta Suomeen? Haastateltavana terrorismi tuktija Juha Saarinen sekä eikoistutkija Anna Santaholma Suojelupoliisista. Kuinka Wagner-palkka-armeijan johtohenkilöiden kuolemat vaikuttavat palkka-armeijan toimintaan Afrikassa. Kirjeenvaihtaja Pasi Toivonen raportoi.  Asumisoikeusasuntojärjestelmään tulee suuria muutoksia. Kuinka kannattava asumismuoto aso-asunnot ovat tällä hetkellä? Haastateltavana lainsäädäntöneuvos Anu Karjalainen Ympäristöministeriöstä sekä varapuheenjohtajaElias Kiviranta Suomen asumisoikeusyhteisöt ry:stä.  Millaisia talousnäkymiä OP ennustaa SUomelle? Haastateltavana OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen. Juontajana Mikko Haapanen. Toimittajina Ilkka Lahti ja Matti Konttinen. Tuottajana Marija Skara. 

Mitä Putinin kokin eli Jevgeni Prigozhinin mahdollinen kuolema merkitsee Venäjällä? Haastattelussa Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro Aleksanteri-instituutista ja vanhempi tutkija Jussi Lassila Ulkopoliittisesta instituutista. Kangaspuro arvioi, että Prigozhinin kuolema juhannuksen kapinan jälkeen on "viesti Venäjän eliitille". Kangaspuro ja Lassila arvioivat, että Prigozhinin johtaman palkka-armeijan Wagnerin tulevaisuudennäkymät ovat huonot, ja todennäköisesti joku muu palkka-armeija pyritään ottamaan sen paikkaa. – Wagnerin loppu on käsillä, Lassila toteaa. Mikä voi olla Putinin ja Venäjän tulevaisuus kun Putinin vastustajien lisäksi yllättävällä tavalla kuolee jo lähipiirinkin edustajia? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Neuvostoliiton pelko, seikkailumieli ja isän konkurssi toivat Ruotsiin 1950-luvun nuoret Arvo Lattusen, Aira Lepistön ja Virpi Korhosen. Vain hetkeksi piti jäädä on sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. 1950-luvun Suomi oli sodan runtelema ja maata jälleenrakennettiin. – Suomi oli ikävä maa, toteaa Arvo Lattunen ja kertoo olleensa yhä peloissaan, että Suomen sotavihollinen, Neuvostoliitto, vaikeuttaisi elämää Suomessa.Hän päätti muuttaa Ruotsiin 50-luvun alussa, ja olihan hänellä toinenkin syy muuttoon. Silloinen tyttöystävä oli jo aikaisemmin tullut Tukholmaan.Tyttöystävä auttoikin alkutaipaleella. Hänen ansioistaan kellosepäksi valmistunut Arvo sai heti työpaikan, vaikka ei osannut sanaakaan ruotsia.Elämä uudessa maassa lähti hyvin käyntiin. Arvo urheili, kävi tansseissa Alenin tanssiravintolassa ja tienasi niin paljon rahaa, että pystyi ostamaan unelmiensa Vespan. – Se oli niin ihmeellistä, että täältä sai hedelmiä ja kaikkea hyvää, mitä Suomesta ei saanut.Asunnon hankkiminen Tukholmassa oli kuitenkin hankalaa huutavan asuntopulan takia.– Onnistuin vuokraamaan Östermalmilta huoneen. Se oli kamalan pieni, ja siinä oli hirveän huono sänky, muistelee Arvo.Äiti haukkui ja ihmetteli, miksi pitää lähteä maailman ääriinTurkulaisen Barkerin kutomon tyttö Aira Lepistö kuuli kesälomaltaan palatessaan, että Vetlandaan haettiin kutojia. – Töitähän minulla oli Suomessa, mutta ei asuntoa, kuittaa Airi.21-vuotias Airi päätti lähteä seikkailumielessä Ruotsiin, vaikka tuskin edes tiesi, missä Vetlanda on. Seuraksi lähti muutama muu tyttö Turusta.– Juna pysähtyi Nässjössä ja menin Epan tavarataloon. Ostin sieltä kattilan, ja se on minulla vieläkin tallella.Airin muuttopäätös ei ollut kaikkien mieleen, ja hänen äitinsä uskoikin, ettei ikinä enää näkisi tytärtään. Vetlandassa Airia odotti kalustettu huone ja työpaikka kutomossa.– Skånelainen työnjohtaja opasti ensimmäisenä työpäivänä, mutta en kyllä ymmärtänyt sanaakaan. Minulla oli kaksi pientä sanakirjaa ja niistä opettelin sanoja.Sain ottaa mukaani vain yhden nukenVirpi Korhonen oli alle kouluikäinen, kun hän perheineen muutti Tukholmaan. Hänen isänsä oli muuttanut Ruotsiin jo aikaisemmin. Isän firma oli mennyt konkurssiin Suomessa, ja uudet haasteet vetivät hänet Ruotsin puolelle.– Isän piti tulla meitä vastaan Tukholman Skeppsbrolle, mutta hän olikin nukahtanut ja unohtanut, että olimme tulossa. Onneksi äiti tiesi, missä hän asuu ja löysimme perille.Uusi asuinmaa ei saanut Virpiä hullaantumaan. Lähinnä häntä harmitti, että piti luopua miltei kaikista leikkikaluista. Äiti antoi ottaa mukaan vain yhden nuken.Korhoset asuivat ahtaasti ensin Tukholmassa ja sitten Nynäshamnissa.– Meillä oli huone ja keittiö ja siinä asui viisi henkeä. Sitten saimme vähän suuremman asunnon, kaksi huonetta ja keittiön.Virpi Korhosen huippuhetkiä 50-luvulla olivat lauantait, jolloin työnjohtaja toi isälle palkan kotiin. – Se oli mahtavan paksu nippu tuhannen kruunun seteleitä. Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

Onko Ruotsissa kaikki paremmin kuin meillä Suomessa? Ainakin hoitoalalla on! Vieraana tässä jaksossa on parempien työolojen ja palkkauksen perässä Ruotsiin muuttanut sairaanhoitaja Saija Heikkinen. Saija on saanut osakseen valtakunnallista medianäkyvyyttä jakaessaan instagram tilillään @vaurassairaanhoitaja tiukkaa asiaa liittyen mm.hoitoalan palkkakuoppaan sekä nykyisiin työoloihin. Mikä sai Saijan poistamaan sairaanhoitajan laillistuksensa Suomesta? Kuinka on mahdollista, että hoitoalalla Suomen ja Ruotsin palkkauksessa on useiden tuhansien eurojen ero? Keskustelemme myös siitä kuinka tärkeää on puhua epäkohdista avoimesti mm.somessa.

Pitäisikö työpaikkailmoituksessa viestiä avoimesti palkasta? Juristien näkemys on selvä - 94% alan työnhakijoista toivoo, että työpaikkailmoituksessa ilmoitettaisiin palkkahaitari selviää uusimmasta Työelämätutkimuksestamme. Rekrytointien palkka-avoimuus on ollut vahvasti pinnalla viime aikoina ja rekrytointiprosessin aikaisesta avoimesta palkkaviestinnästä hyötyy työnhakijan lisäksi rekrytoiva yritys. Usein palkka-avoimuudeksi mielletään tarkat luvut työpaikkailmoituksessa, mutta läpinäkyvyyttä voi edistää myös muilla keinoilla. Miten palkka-avoimuus näkyy tällä hetkellä asiantuntija-alan rekrytoinneissa? Entä päätyykö asiantuntija hakemaan työtehtävää, mikäli palkkatoive ei mahdu työpaikkailmoituksen palkkahaitariin? Rekrytointien palkka-avoimuuteen perehdytään yhdessä Duunitorin Recruitment Content Specialist Lotta Viljamaan kanssa.

Yhdistetyn ykkösnimi Ilkka Herola sekä purjelautailija Aleksandra Blinnikka kertovat, mistä urheilijan tulot ja menot koostuvat. Urheilun ja raha-asioiden yhdistäminen nimittäin ei ole yksinkertaista. Tulot voivat vaihdella kuukausittain ja treenaaminen vie ison osan ajasta. Miten urheilija huolehtii talousasioistaan? Kuuntele Ilkan ja Aleksandran omakohtaiset kokemukset Rahapuhetta-podcastin vuoden viimeisestä jaksosta.

Palkka-avoimuus ja työpaikan tarjoamat edut ovat yhä tärkeämpiä työnhakijoille. Rekrytointimarkkinoilla palkitsemisella on valtava merkitys ja sitä tulisi hyödyntää keinona enemmän, sanoo rekrytoinnin ammattilainen Saana Rossi. Myös Oikotie Työpaikkojen johtaja Joonas Pihlajamaa Schibstediltä tietää, että eurot kiinnostavat. Yli 90 prosenttia työnhakijoista hakisi paikkaa todennäköisemmin, jos palkkahaarukka olisi tiedossa. Sini Jämsénin juontamassa jaksossa käydään läpi asioita, jotka rekrytoijan pitäisi ymmärtää palkitsemisesta.

Suuri palkka jakso! Kuinka paljon tienasimme viime vuonna ja mistä tulot koostuvat? Palkasta puhuminen ei ehkä ole se tavallisin kahvipöydän keskustelunaihe mutta koimme että on korkea aika nauhoittaa tämä jakso, josta olemme puhuneet niin monta kertaa jo. Miksi palkkakeskustelu on niin tärkeä? Helposti ajattelemme ja arvailemme muiden tuloja mutta ainoastaan suoralla rahapuheella numerot selviävät. Millaista arkea saa esim. 20.000 euron vuosituloilla? Onko palkka paras tapa arvioida varallisuutta?

3. sunnuntai ennen paastonaikaa 13.2.2022. Panu Pitkänen puhuu päivän tekstin Matt. 20:1–16 pohjalta.

Vieraina Aada Lätti ja Auli Viitala. “Rahalla saa ja hevosella pääsee”, kuuluu sanonta. Eli kannattaako oman hevosen hankinta, pohtivat ratsastajat Aada ja Ida. Toisissa perheissä vanhemmat maksavat harrastukset ja autokoulun, toisissa ei. Syy voi olla rahan puute tai kasvatuksellinen. Kun rahaa on eri määrä, miten yhteiset kulut pitäisi jakaa? Emme tiedä, mutta vastaamme silti. Jaksossa vieraat kertovat myös, paljonko saavat palkkaa, kuinka isoja sakkoja on tullut maksetuksi ja mikä on noloin iso ostos.

Lapsikin tietää, että minimipalkka syö pienituloisten työmahdollisuuksia. Mutta talouden nobelisti on eri mieltä: David Card ja Alan Krueger järisyttivät aikanaan taloustiedettä väittämällä, että korkeampi minimi voi luoda uusia työpaikkoja. Menikö Nobel oikeaan osoitteeseen vai onko kyseessä ekonomistien three card trick, ovela silmänkääntötemppu? Mika Malirannan ja Matti Apusen uusi podcast M&A jyrähtää käyntiin kuin rekan diesel ja kysyy, mihin katosivat kansainvälisen kaupan verenkierrosta punasolut - rekkakuskit. Talous laahaa, kun hurjaan kysyntäpiikkiin ei saada tavaraa. Ja entäpä jos ”Tanssii tähtien kanssa” olisi täynnä taloustieteilijöitä? Lujasti svengaava M&A antaa vastaukset näihin kysymyksiin 19. marraskuuta alkaen. LISÄÄ AIHEESTA: Card, David and Krueger, Alan B.: Minimum Wages and Employment: A Case Study of the Fast-Food Industry in New Jersey and Pennsylvania Ekaterina Jardim, Mark C. Long, Robert Plotnick, Emma van Inwegen, Jacob Vigdor, Hilary Wething: MINIMUM WAGE INCREASES AND INDIVIDUAL EMPLOYMENT TRAJECTORIES

Keskustelijoina Mika Pantzar, Ruben Stiller ja Maija Vilkkumaa. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Pitääkö sähköpotkulautailuun määrätä promilleraja? MIksi joku vastustaa palkkojen avoimuutta? Onko vastakkainasettelu harhaa? Pitääkö Linnan juhlia muuttaa? Ei!

Ensimmäisessä Mamma Betalar -jaksossa Jasmin ja Nata haaveilevat Tinderin käytöstä ja paljastavat kriittiset luvut tuloistaan ja salkuistaan. Entä kumpi on istunut verotoimistossa kurkkimassa kollegojen tuloja ja miksi? Jakson kaupallinen yhteistyökumppani on Bookbeat.

Onko opiskelijan arki automaattisesti pelkkiä nuudeleita soluasunnossa vai voiko vaurastuminen olla mahdollista myös opiskelijalle? Onko ensiasunnon ostaminen saavuttamaton unelma? Tässä jaksossa Jasminin ja Kaisan vieraana on Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Veera Nyfors.

Mitä tehdä, kun mieli tekisi kasvattaa perheen omaisuutta, mutta puoliso vaan kuluttaa? Kuinka muuttaa omia rahankäyttöön liittyviä tapoja pysyvästi ja saada vielä kumppanikin motivoitumaan?Jasminin ja Kaisan kanssa keskustelemassa on tällä kertaa Rahaviisaus –kirjan kirjoittanut terveyspsykologian erikoispsykologi Maarit Lassander.

Maailman tilanne viimeisen vuoden aikana on opettanut ainakin sen, että lisätulot ovat bueno juttu. Extra tulot tuovat turvaa ja liikkumavaraa. Millaisia tuloja/keikkoja meillä on ollut arkityön ohella? Miten laittaa oma osaaminen töihin? On hyvä muistaa, että palkka rahana ei välttämättä aina ole se tärkein, myös vaihtokauppa voi olla oiva tapa edetä. Luovuutta mukaan myös lisätulojen hankintaan.

Tässä Työradion jaksossa vieraina ovat ohjelmistotalo Sysartin toimitusjohtaja Petri Mäenpää sekä Suomen Ekonomien erityisasiantuntija Riikka Sipilä. Onko palkka se kaikkein motivoivin asia työssä? Palkka ja palkitseminen ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Minkälaista on nykyaikainen palkitseminen? Ohjelman juontavat Riikka Mykkänen sekä Perttu Pölönen.

Synnytäänkö pomoksi vai voiko sitä oppia? Mikä työssä oikeasti motivoi? Mitkä ovat 2020-luvun stressitekijät työelämässä? Onko työyhteisöjen moninaisuus trendi vai elinehto? Näitä asioita pohtivat futuristi ja keksijä Perttu Pölönen sekä Suomen Ekonomien yhteiskuntasuhdepäällikkö Riikka Mykkänen mielenkiintoisten vieraiden kanssa.

Palkka ja palkkarakenteet - Avoimuutta kohti - Laura Ylä-Sulkava, Business Finland Jos jokin työsuhteen teema herättää tunteita, niin se on palkka ja palkkauksen avoimuus. Organisaation näkökannalta isoin palkkaan liittyvä kysymys on, onko palkkajärjestelmämme reilu ja oikeudenmukainen? Tässä jaksossa Panun vieraana on Business Finlandin henkilöstöjohtaja Laura Ylä-Sulkava, joka kertoo Business Finlandin askeleista kohti avoimempaa palkkamallia. Mitä muutettiin? Miksi muutettiin? Ja mitä sitten.

Palkka ja palkkarakenteet - Avoimuutta kohti - Laura Ylä-Sulkava, Business Finland Jos jokin työsuhteen teema herättää tunteita, niin se on palkka. Harva saa koskaan riittävästi palkkaa, vaikka sitä kuinka nostaisi, joten merkittävämpi kysymys organisaation näkökannalta onkin se, onko palkka ja palkkajärjestelmämme reilu ja oikeudenmukainen? Tässä jaksossa vieraana on Business Finlandin henkilöstöjohtaja Laura Ylä-Sulkava, joka kertoo Business Finlandin askeleista kohti avoimempaa palkkausta ja palkkajärjestelmää.

Naistenpäivän kunniaksi vieraanamme on Suomen UN Womenin toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas, joka on omistanut uransa oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistämiselle. Kuulemme hänen ainutlaatuisia kokemuksiaan ja oppejaan ulkomaankommennuksilta ja maailmalta YK:n kehitystyössä. Keskustelemme Jaanan tärkeästä työstä erityisesti sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi Suomessa. Puhumme myös syrjimättömyydestä, palkkatasa-arvosta ja miksi meidän tulee puhua palkoista avoimemmin.

Tässä jaksossa puhutaan meidän yhdestä lemppari aiheesta eli rahasta. Aloitamme raha keskustelun palkoista joista siirrymme budjetin tekemiseen. Paljonko me tienataan? Mitä hyötyä budjetin tekemisestä on? Mitä mieltä ollaan osamaksuista?

Säästäminen on tärkeä osa oman taloudellisen mielenrauhan saavuttamista, mutta miten omia tulojaan voisi kasvattaa? Tässä jaksossa sijoitusbloggaaja Jasmin Hamidin ja Danske Bankin sijoittamisen huippuasiantuntija Kaisa Kivipellon kanssa palkankorotuksista ja lisätienisteistä keskustelee Suomen Ekonomien urapalvelupäällikkö Marjut Hallavo.

Synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme. – Room. 6:23 Room. 6:23 on ensimmäinen Junioriavain vuodelta 2011

Raamattutunti 22.05.2019: Lauri Lankinen & Petrus Leppänen

Podcastin vieraana on vuonna 1999 perustetun ohjelmistotalon, Sysartin (www.sysart.fi), toimitusjohtaja Petri Mäenpää. Lähetyksessä Petrin kanssa keskustellaan palkka-avoimuudesta sekä organisaatiokulttuurin että rekrytoinnin kannalta. Sysartin palkkamallista tehtiin hiljattain julkinen. Yritys päätti poiketa valtavirrasta kertomalla avoimesti, kuinka paljon heillä tienaa oikeasti. Sysartin julkaisema palkkalaskuri löytyy osoitteesta www.koodarinpalkka.fi. 15.5.2019 äänitetyn jakson isäntänä toimii Aki Ahlroth. *** Musiikki/Music: "Hep Cats" Kevin MacLeod (incompetech.com) Licensed under Creative Commons: By Attribution 3.0 creativecommons.org/licenses/by/3.0/

Aki ja Minna olivat varautuneet virpojiin, joita ei kuitenkaan ovella näkynyt. Voiko virpojille palkan maksaa MobilePaylla? MM-lätkä ja vaali-ilta ajoivat Akin tulisille hiilille. Osoittautuiko uusi Game of Thrones -kausi huijaukseksi?

Perehdymme hieman palkanmaksun historiaan ja pohdimme tämän hetken palkkakeskustelua, miksi palkasta puhutaan niin paljon ja miksi se herättää tunteita sekä millaisia asioita yritykset voisivat pohtia omissa palkkamalleissaan.

Lomat on lusittu ja Nelinpelin tuomioistuin on jälleen auki! Suomen karvais-eroottisin pelipodcast on palannut aromatisoimaan ääniaallot ja tarjoamaan jäljittelemättömän kattauksen Suomen rautaisinta ja lihaisinta asiasisältöä viihdemaailman joka näyttämöltä.

Palkittu-podcastin neljännessä jaksossa pohditaan palkkauksen avoimuutta, jolla tavallisesti tarkoitetaan tietoa palkkojen määräytymisperusteista. Eräät yritykset ovat kuitenkin uskaltautuneet avaamaan kaikkien palkat julkisiksi. Mitä tämänkaltainen malli vaatii organisaatiolta? Miten palkkoja hallitaan niiden ollessa julkisia? Entä kenelle malli oikeastaan sopii? Jaksossa ohjelmistoyritys Vincitin toimitusjohtaja Mikko Kuitunen kertoo, miksi yritys päätyi avaamaan palkat julkiseksi ja mitä siitä seurasi. Jakson juontaa Mandatum Lifen palkitsemiskonsultti Johanna Maaniemi.

Miksi on tärkeää tietää, miten paljon muut saavat palkkaa ja miten palkkaneuvotteluissa voi menestyä? Kolmistaan-blogista tuttu Karoliina Sallinen sekä Salkkareista tuttu näyttelijä ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Jasmin Hamid kertovat, miten he oppivat puhumaan rahasta kiusaantumatta. Osallistu keskusteluun #lilytalks. Mitä pidit tästä jaksosta? Anna palautetta täällä. Lily Talks on viisas, oivaltava ja inspiroiva podcast Trendin ja Lilyn tekijöiltä. Jaksoissa Lilyn bloggaajat keskustelevat vieraidensa kanssa asioista, jotka puhuttavat juuri nyt. Uusi jakso joka keskiviikko.

Podcastin yhdennessätoista jaksossa kerrataan tähdistöviikonlopun tärkeimmät tapahtumat sekä syvennytään NBA-joukkueiden omistajiin ja talouteen, palkkakattoon sekä pelaajien tuloihin ja menoihin. Markkas-vartissa aiheena tähdistöviikonloppu, Chicagon tankkaus sekä Arizonan ja NCAA:n hulinat. Lopuksi vastaillaan kuulijoiden kysymyksiin muun muassa pallopoikien ja cheerleadereiden palkkauksesta, yli- ja alipalkatuimmista pelaajista sekä podcast-isäntien omista tuloista.

Tilastokeskuksen mukaan naisten keskiansio vuonna 2016 oli 3 077 euroa, 17 prosenttia pienempi kuin miehillä. Mitä sukupuolten välinen palkkaero kertoo? Eivätkö naiset pärjää palkkaneuvotteluissa? Vai onko puhe naisen eurosta vain myytti, joka sekoittaa keskustelua palkkatasa-arvosta? Naisen Kengissä -keskusteluohjelman toisessa jaksossa pureudutaan palkkaeroihin. Maria Veitolan vieraina studiossa vapaa kirjoittaja ja bloggari Julia Thurén sekä Suomen Yrittäjien asiantuntija […]

Neuvostoliiton pelko, seikkailumieli ja isän konkurssi toivat Ruotsiin 50-luvun nuoret Arvo Lattusen, Aira Lepistön ja Virpi Korhosen. 1950-luvun Suomi oli sodan runtelema ja maata jälleenrakennettiin.  Suomi oli ikävä maa, toteaa Arvo Lattunen ja kertoo olleensa yhä peloissaan, että Suomen sotavihollinen, Neuvostoliitto, vaikeuttaisi elämää Suomessa.Hän päätti muuttaa Ruotsiin 50-luvun alussa, ja olihan hänellä toinenkin syy muuttoon. Silloinen tyttöystävä oli jo aikaisemmin tullut Tukholmaan. Tyttöystävä auttoikin alkutaipaleella. Hänen ansioistaan kellosepäksi valmistunut Arvo sai heti työpaikan, vaikka ei osannut sanaakaan ruotsia. Elämä uudessa maassa lähti hyvin käyntiin. Arvo urheili, kävi tansseissa Alenin tanssiravintolassa ja tienasi niin paljon rahaa, että pystyi ostamaan unelmiensa Vespan. Se oli niin ihmeellistä, että täältä sai hedelmiä ja kaikkea hyvää, mitä Suomesta ei saanut.Arvo LattunenAsunnon hankkiminen Tukholmassa oli kuitenkin hankalaa huutavan asuntopulan takia. Onnistuin vuokraamaan Östermalmilta huoneen. Se oli kamalan pieni, ja siinä oli hirveän huono sänky, muistelee Arvo.Äiti haukkui ja ihmetteli, miksi pitää lähteä maailman ääriinTurkulaisen Barkerin kutomon tyttö Aira Lepistö kuuli kesälomaltaan palatessaan, että Vetlandaan haettiin kutojia.  Töitähän minulla oli Suomessa, mutta ei asuntoa, kuittaa Airi.21-vuotias Airi päätti lähteä seikkailumielessä Ruotsiin, vaikka tuskin edes tiesi, missä Vetlanda on. Seuraksi lähti muutama muu tyttö Turusta.Juna pysähtyi Nässjössä ja menin Epan tavarataloon. Ostin sieltä kattilan, ja se on minulla vieläkin tallella.Airi LepistöAirin muuttopäätös ei ollut kaikkien mieleen, ja hänen äitinsä uskoikin, ettei ikinä enää näkisi tytärtään. Vetlandassa Airia odotti kalustettu huone ja työpaikka kutomossa. Skånelainen työnjohtaja opasti ensimmäisenä työpäivänä, mutta en kyllä ymmärtänyt sanaakaan. Minulla oli kaksi pientä sanakirjaa ja niistä opettelin sanoja.Sain ottaa mukaani vain yhden nukenVirpi Korhonen oli alle kouluikäinen, kun hän perheineen muutti Tukholmaan. Hänen isänsä oli muuttanut Ruotsiin jo aikaisemmin. Isän firma oli mennyt konkurssiin Suomessa, ja uudet haasteet vetivät hänet Ruotsin puolelle.Isän piti tulla meitä vastaan Tukholman Skeppsbrolle, mutta hän olikin nukahtanut ja unohtanut, että olimme tulossa. Onneksi äiti tiesi, missä hän asuu ja löysimme perille.Virpi KorhonenUusi asuinmaa ei saanut Virpiä hullaantumaan. Lähinnä häntä harmitti, että piti luopua miltei kaikista leikkikaluista. Äiti antoi ottaa mukaan vain yhden nuken. Korhoset asuivat ahtaasti ensin Tukholmassa ja sitten Nynäshamnissa. Meillä oli huone ja keittiö ja siinä asui viisi henkeä. Sitten saimme vähän suuremman asunnon, kaksi huonetta ja keittiön.Virpi Korhosen huippuhetkiä 50-luvulla olivat lauantait, jolloin työnjohtaja toi isälle palkan kotiin.  Se oli mahtavan paksu nippu tuhannen kruunun seteleitä. Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se 

Neuvostoliiton pelko, seikkailumieli ja isän konkurssi toivat Ruotsiin 50-luvun nuoret Arvo Lattusen, Aira Lepistön ja Virpi Korhosen. 1950-luvun Suomi oli sodan runtelema ja maata jälleenrakennettiin.  Suomi oli ikävä maa, toteaa Arvo Lattunen ja kertoo olleensa yhä peloissaan, että Suomen sotavihollinen, Neuvostoliitto, vaikeuttaisi elämää Suomessa.Hän päätti muuttaa Ruotsiin 50-luvun alussa, ja olihan hänellä toinenkin syy muuttoon. Silloinen tyttöystävä oli jo aikaisemmin tullut Tukholmaan. Tyttöystävä auttoikin alkutaipaleella. Hänen ansioistaan kellosepäksi valmistunut Arvo sai heti työpaikan, vaikka ei osannut sanaakaan ruotsia. Elämä uudessa maassa lähti hyvin käyntiin. Arvo urheili, kävi tansseissa Alenin tanssiravintolassa ja tienasi niin paljon rahaa, että pystyi ostamaan unelmiensa Vespan. Se oli niin ihmeellistä, että täältä sai hedelmiä ja kaikkea hyvää, mitä Suomesta ei saanut.Arvo LattunenAsunnon hankkiminen Tukholmassa oli kuitenkin hankalaa huutavan asuntopulan takia. Onnistuin vuokraamaan Östermalmilta huoneen. Se oli kamalan pieni, ja siinä oli hirveän huono sänky, muistelee Arvo.Äiti haukkui ja ihmetteli, miksi pitää lähteä maailman ääriinTurkulaisen Barkerin kutomon tyttö Aira Lepistö kuuli kesälomaltaan palatessaan, että Vetlandaan haettiin kutojia.  Töitähän minulla oli Suomessa, mutta ei asuntoa, kuittaa Airi.21-vuotias Airi päätti lähteä seikkailumielessä Ruotsiin, vaikka tuskin edes tiesi, missä Vetlanda on. Seuraksi lähti muutama muu tyttö Turusta.Juna pysähtyi Nässjössä ja menin Epan tavarataloon. Ostin sieltä kattilan, ja se on minulla vieläkin tallella.Airi LepistöAirin muuttopäätös ei ollut kaikkien mieleen, ja hänen äitinsä uskoikin, ettei ikinä enää näkisi tytärtään. Vetlandassa Airia odotti kalustettu huone ja työpaikka kutomossa. Skånelainen työnjohtaja opasti ensimmäisenä työpäivänä, mutta en kyllä ymmärtänyt sanaakaan. Minulla oli kaksi pientä sanakirjaa ja niistä opettelin sanoja.Sain ottaa mukaani vain yhden nukenVirpi Korhonen oli alle kouluikäinen, kun hän perheineen muutti Tukholmaan. Hänen isänsä oli muuttanut Ruotsiin jo aikaisemmin. Isän firma oli mennyt konkurssiin Suomessa, ja uudet haasteet vetivät hänet Ruotsin puolelle.Isän piti tulla meitä vastaan Tukholman Skeppsbrolle, mutta hän olikin nukahtanut ja unohtanut, että olimme tulossa. Onneksi äiti tiesi, missä hän asuu ja löysimme perille.Virpi KorhonenUusi asuinmaa ei saanut Virpiä hullaantumaan. Lähinnä häntä harmitti, että piti luopua miltei kaikista leikkikaluista. Äiti antoi ottaa mukaan vain yhden nuken. Korhoset asuivat ahtaasti ensin Tukholmassa ja sitten Nynäshamnissa. Meillä oli huone ja keittiö ja siinä asui viisi henkeä. Sitten saimme vähän suuremman asunnon, kaksi huonetta ja keittiön.Virpi Korhosen huippuhetkiä 50-luvulla olivat lauantait, jolloin työnjohtaja toi isälle palkan kotiin.  Se oli mahtavan paksu nippu tuhannen kruunun seteleitä.  Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se 

Raamattutunti 23.03.2016: Osmo Hellman

Alaistaidot. Ketään ei oikeasti saa kutsua alaiseksi. Jos on valtasuhteessa sen ihmisen kanssa. Ja muistakaa tämä; palkka per päätös on tärkeä indeksi. Mitä isompia päätöksiä yrityksen pienipalkkaiset työntekijät tekevät sitä paremmin yritys menestyy. Palkka per päätös. -jarisi

Jumalan sanan noudattamisen palkka -osa 3

Jumalan sanan noudattamisen palkka -osa 2

Jumalan sanan noudattamisen palkka -osa 1