Podcasts about teoksen

Unelmista totta, kesän mieleenpainuvimmat reseptit ja Kesäruokapäiväkirja.Uusimmassa podijaksessa on luvassa spesiaalivieras ja erityisaihe: kaikki Kian ja Taran yhteisestä unelmaprojektista. Kerromme, miten kahden kesäruokarakastajan omista kesäpäiväkirjoista kasvoi 150-sivuinen teos, jonka sivuilla kuljetaan juhannuspöydistä sienimetsiin ja lapsuuden kesiin. Avataan Kesäruokapäiväkirjan syntyä, sen tekoprosessia ja kerrotaan meidän omat lempireseptit.Juttelemme myls sardelliranskiksista, pannukakkukakusta, täydellisestä eväs- ja aamiaisleivästä sekä siitä, millaista on tehdä töitä ystävän kanssa. Alussa jaamme myös molempien mökkiviikonlopun simppelit kokkailut ja vinkkejä landekeittiöihin.Teoksen voin ostaa ennakkoon kesäruokapäiväkirja.fi / mainos omalle teokselle

Saima Harmajan päiväkirja -niminen musikaali tulee ensi-iltaan Lahdessa Teatteri Vanhassa Jukossa keskiviikkona. Päijät-Hämeen rahasto myönsi Saima-työryhmälle kärkihankeapurahan vuoden keväällä 2023. Teoksen käsikirjoituksesta ja sävellyksistä vastaava Anna-Maija Koskinen nähdään myös Saima Harmajan roolissa. Teatterintekijä tahtoi projektissa ottaa vastaan haasteen siitä, että musikaalissa ei hypättäisi nuoruudesta ja teinivaiheesta suoraan aikuisuuteen, vaan käsikirjoittaja pyrki syventymään nuorten maailmaan. - Kävimme Musiikkiteatteri-festivaaleilla näyttämässä work-shopissa puolikkaan teoksesta. Sain keski-ikäiseltä mieheltä palautteen, että "en tiennytkään samaistuvani 13-vuotiaaseen tyttöön" ja se oli paras palaute, joka ihminen voi saada, kertoi Koskinen Radio Voimalla tiistaina. Lahtelaisnäyttelijä Elina Ruti esittää teoksessa musiikintekijäksi kasvavaa Maijaa. Ruti myös kirjoitti apurahahakemuksen Päijät-Hämeen rahastolle. - Saimme Lahden kaupunginteatterilta ja Teatteri Vanha Jukosta suositukset, kertoi Ruti kiitollisena. Kuuntele haastattelusta, miten kärkihankeapuraha-prosessi eteni, minkä verran työryhmässä on jäseniä ja minkälaisia unelmarooleja teoksesta löytyy. Podcastilta selviää myös, mikä on teatterikielessä "läpäri" ja miten teatteritekijät suhtautuvat tänä päivänä viheltämiseen teatterissa.

Keskustelemme runoilija Miia Toivion kanssa hänen uusimmasta runokokoelmastaan Hukka tukka nukka. Sekä mm. kertomuksen mahdottomuudesta, tytön hahmosta kirjoittajan ja lukija apuna vaikeita aiheita kohden menemisessä, runouden opettamisen ja kirjoittamisen toisiaan ruokkivuudesta, siitä miten kirja tarvitsee lukijaa ja saattaa olla tämän paras kaveri - sekä yllättävän pitkään ja hartaasti armottomuudesta, armollisuudesta. Armosta! Ryhdy kanssamme runolle! ja käy hankkimassa tämä teos sekä muita kirjoja Teoksen ja Siltalan joulumyyjäisistä tai verkkokaupasta https://verkkokauppa.teos.fi/sivu/tuote/hukka-nukka-tukka/5074554

Uusi omakohtainen tietokirja Suuri valhe vammaisuudesta (Tammi) pyrkii purkamaan vammaisuuteen liittyviä ennakkoluuloja ja vammaisvihaan liittyviä ongelmia. Teoksen takana ovat cp-vammainen yhteiskunta-alan ammattilainen Riikka Leinonen sekä vammaisen lapsen äiti ja toimittaja Sofia Tawast, joiden tavoite on viihdyttävällä tavalla tuoda esiin vammaisten kohtaamia ongelmia ja asenteita sekä arkielämässä että kulttuurissamme. Kulttuuriykkönen sivuaa myös taannoista DEI-yhtenvertaisuuskoulutuksiin liittyvää kohua, jonka yhdeksi osapuoleksi päätyi myös Sofia Tawast YleX-kanavan toimittajille vetämänsä koulutuksensa tiimoilta. Vieraina tietokirjailijat Riikka Leinonen ja Sofia Tawast sekä sukupuolentutkimuksen professori Leena-Maija Rossi. Ohjelman toimittaa Juhani Kenttämaa.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa käsitellään kulttuurin ja median ajankohtaisia ilmiöitä sekä arvokysymyksiä vakiovieraiden seurassa. Vieraina Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston johtaja, myös elokuvan historiaa tutkinut Outi Hupaniittu, elokuva-tutkija Jari Sedergren ja toimittaja/elokuvakriitikko Matti Rämö. Juontaja Vesa Kytöoja. Tällä viikolla otsikoihin nousi 15-vuotiaan tytön raiskaus ja henkirikos Valkeakoskella. Teosta epäiltynä on vangittu 18 -vuotias nuori mies. Iltalehden Ville Ranta teki Valkeakosken traagisesta tapahtumasta pilapiirroksen (28.5), jossa karhu himoitsee kieli pitkällä nuorta tyttöä met- sässä. Kuvassa tyttö hihkaisee törmätessä karhuun: “Huh, pelästyin että siellä on mies!” Seuraavana päivänä YK:n Naisten Suomen osasto julkaisi Instagram päivityksen: ”Jos valkeakoskelainen 15-vuotias tyttö olisi kohdannut metsässä karhun, hän olisi todennäköisesti elossa” Karhu vai mies -meemi on ollut netissä äärimmäisen suosittu ja leviävä aihe. Raati pohtii miehillä yleisen naisvihan syitä, Ylilauta-keskusteluforuumin kulttuuria ja toisaalta johdattiko tragedian meemittäminen keskustelun sivuraiteille. Ja mistä kertoo se, että nuori 20-vuotias nainen saa ison määrän miesten läähätys-viestejä someensa julkisen esiintymisen jälkeen? Tunnetusti kesällä Suomen niemen asukkaat eivät nuukahda, vaan kiertävät maita ja mantu- ja kesäkekkereissä, joita kyllä on riittänyt. Vaan onko nyt raja tullut vastaan, sillä uuti- sointia festivaalien suosion hiipumisesta on havaittu? Paitsi niiden järjestäminen, myös lippujen hinnat ovat taivaissa. Valitusta olen kuullut myös festivaalien sisällä: hintataso pöyristyttää. Hotellien ja muun majoituksen hinnat ovat nekin kovia, useita satoja euroja. Miten käy kesätapahtumien? Raati keskustelee naisten tekemästä taiteesta. Onko naisten näkymättömyyden esiintuominen muuttanut tapaa, jolla katsotte taidetta tai elokuvaa? Millaiselta uusi, monipuolisempi taide näyttäytyy verrattuna vanhempaan? Miten tekijän sukupuoli vaikuttaa sisältöön? Nuorisolle suunnattu printtimedia on kuolemassa sukupuuttoon, niin NYT-liite kuin ylioppilaslehdet. Miksi nuorille suunnattuja sisältöjä on kohdannut tällainen kato? Voiko ”some-aika” olla ainoa syy? Ja mitä sen seurauksena menetetään, kun esimerkiksi nuoret intellektuellit eivät saa ensimmäistä harjoituskenttäänsä?

Keskustelemme kirjailija Touko Kauppisen kanssa hänen romaanistaan Näkyvät ja näkymättömät. Sen kertoja Nipe hakee yhteyttä luontoon vanhassa teollisuushallissa Teksti on posthumanistisen ajattelun läpäisemää ja samalla syvästi hauskaa. Puhumme siitä, miten Nipe eroaa aikaisemmista kirjallisista erakoista pyrkiessään uuteen tapaan kommunikoida ja antaa kielellle mahdolkisuuksia, nin ihmisten kuin hämähäkkien suhteen. Voiko romaani toimia matkakumppanina matkalla havaitsemaan luonto ja elämä kaikkialla ympärillämme? Osta Näkyvät ja näkymättömät Teoksen verkkokaupasta https://www.teos.fi/Nakyvat+ja+nakymattomat

Zodiakissa esitetään 13.4. asti Esa Kirkkopellon ohjaamaa ja koreografioimaa tanssiteosta Saatana on kuollut. Siinä tutkitaan miten nykyisellä post-demonisella aikakaudella on tanssin keinoin mahdollista luoda kestävämpi ja yhteisjaollisempi suhde välillämme ja ympärillämme riehuviin ihmistä mahtavampiin voimiin.  Teoksen estetiikan ja filosofisen maailmankuvan ohella jaksossa käsitellään Kirkkopellon kanssa myös hänen 90-luvun ohjaustöitään (muun muassa Mahnovitsina 1992 ja Yrjö Kallisen valaistuminen 1995), hänen esittävän taiteen ruumiillisuutta käsittelevää akateemista tutkimustaan ja osin niiden pohjalta etenkin Toisissa tiloissa -ryhmän kanssa toteutettuja teoksiaan (muun muassa Avalokiteshvara Superclusters 2017). Samalla puhutaan esittävän taiteen olemuksesta ja mahdollisuuksista maailman ymmärtämiseen ja muuttamiseen.

Kirjakevät alkaa keskustelulla kirjailija Anna Maria Mäen kanssa hänen tuoreesta romaanistaan Uudessa valossa. Päähenkilö Iiris välttelee taidehistorian gradua ja elättää itseään (jotenkuten) hyvinvointi-influensserina. Hänen äitinsä Helena on menestynyt motivaatiopuhuja ja Iiriksen mielestä huono äiti. Kun Helena kuolee, Iiris joutuu tarkastelemaan omaa ja äidin elämää uudessa valossa. Puhumme vaikuttamisesta, motivaatiopuhujien motivaatiosta, perityistä naistenmalleista, rooleihin juuttumisesta ja taiteen vapauttavasta voimasta! Osta Uudessa valossa Teoksen verkkokaupasta https://verkkokauppa.teos.fi/sivu/tuote/uudessa-valossa/4979721 Anna Maria Mäen kuva Milka Alanen

Keskustelemme kirjailija Tomi Kontion kanssa hänen uusimmasta runoteoksestaan Tunturin luokse, rakkaan, sekä hänen 30 vuotta kestäneestä monipuolisesta kirjailijanurastaan, kodittomuuden tunteesta, sanattomuudesta ja tekstin vyöryttämisestä, erämaan kokemisesta, haikailun välttelystä, kissasta nimeltä koira, sekä siitä, miten kaikki (Kontion) teokset ovat rakkaudesta ja kuolemasta. Tomi Kontion kuva Heli Sorjonen Osta Tunturin luokse, rakkaan Teoksen kirjakaupasta https://www.teos.fi/Tunturin+luokse+rakkaan

Tanssiteatteri Minimi toi ensi-iltaan marraskuun puolivälissä 2023 erikoislaatuisen ja innovatiivisen Biodatasonaatti- teoksen. Kyseessä on tanssiteos ja näyttämöllinen tutkielma tanssijuudesta ja sen ruumiillisesta elämäkertatiedosta. Teoksen lähtökohtana on ollut sonifikaation soveltaminen koreografisessa näyttämöteoksessa. Sonifikaatio on menetelmä, jolla voidaan muokata mitattua tietoa äänellisesti koettavaksi. Tanssijoilla on kehoissaan liikesensoreita, joiden mittaama tieto muutetaan ääneksi.Tarkemmin aiheeseen saatiin syventyä Savon Iltapäivässä, kun Savon Aaltojen studiovieraiksi saapuivat Itä-Suomen Yliopiston tutkijatohtori Paavo Vartiainen sekä Tanssiteatteri Minimin taiteellinen johtaja Mikko Makkonen, joka toimii myös tämän Biodatasonaatti-teoksen koreografina. Haastattelijana: Sami Turunen

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  123. jaksossa puhutaan kirjallisista väärennöksistä. Vierainani ovat Sanna Nyqvist ja Outi Oja, jotka ovat kirjoittaneet kirjan Kirjalliset väärennökset. Huijauksia, plagiaatteja ja luovia lainauksia (Gaudeamus, 2018). Teoksen mehukkaimmat palat ilmestyivät äänikirjasarjana (2023). Miten kirjallisia väärennöstyyppejä voi luokitella? Miten voidaan tietää, onko joku plagioinut vai ei? Väheneekö vai lisääntyykö tekijäkeskeisyys tulevaisuudessa? Millainen identiteettivarkaus paljastui Ranskan Goncourt-palkinnon voittaneella kirjailijalla 1970-luvulla? Millainen kirjasota syttyi, kun ruotsalainen esikoiskirjailija oli perustanut yhden romaaninsa luvuista ranskalaisen kirjailijan Georges Perecin novelliin? Mitä tapahtui kun nuori kirjallisuuskriitikko kirjoitti V.A. Koskenniemen  plagioineen runoja ranskalaiselta runoilijalta? Voiko väärennöksistä olla jotakin hyötyä? Millainen on väärennösten tulevaisuus tekoälyn aikakaudella? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ari Tolppanen aloitti uransa elokuvabisneksessä, siirtyi sitten teollisuuden pariin ja pian pääomasijoitusyhtiö CapManin ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi. Tässä roolissa hänellä on ollut suuri vaikutus koko toimialan rakentamisessa ja juurruttamisessa Suomeen. Nykyisin hän tekee sijoituksia ja vaikuttaa maailmaan ennen kaikkea oman family officensa Aristo-Investin kautta. Tässä kaikkien aikojen ensimmäisessä 10X Live Podcastissa eli elävän yleisön edessä äänitetyssä ohjelmassa keskustelemme Arin kanssa hänen kokemuksistaan pääomasijoittamisen parissa. Ari myös avaa metodejaan ja oppejaan, joita voi soveltaa muillekin elämänalueille kuin sijoittamiseen.  Syy 10X Live -tilaisuuteen oli kokeilunhalun lisäksi uusi kirja, jonka olen kirjoittanut,  joka kertoo Ari Tolppasen toimintatavoista ja seuraa muutaman tuoreen hankkeen kehittymistä oivalluksesta aina toteutukseen asti. Teoksen nimi on Tulisielun pelikirja. Löydät sen asiallisista kirja- ja verkkokaupoista. Hyviä kuunteluhetkiä!

Pienen karanteenikirjakerhon syyskausi käynnistyy! Vieraana kirjailija Lauri Levola, aiheena hänen määritelmiä vierastava proosateoksensa Mauri Erik Schröder Self-Help, tuttavallisemmin MESS. Kirjan nimihenkilö Mauri Erik Schröder (tai Henri Rautiainen?) on kirjaimellisesti hukannut itsensä. MESSistä muodostuu yhtäaikaa hauska ja vakava tutkielma "minuudesta", hukassa olemisesta, olemisen häilyvyydestä. Yksilön itsensäauttamisyritysten lisäksi se piirtää kuvaa myös yhetiskunnasta laajemmin, myös työnteon kurjistumiseen ja vieraantumiseen. Sen luvuissa käsitellään otsikkoja myöten suuria teemoja valtauskonnoista ja vedenpaisumuksesta masennukseen ja länsimaiseen esoteriaan. Viitteissä vilahtelevat Platon, Deleuze & Guattari ja Jung, sekä Wu-Tang Clan ja Tonttujen jouluyö. MESSin voi lukea monella tapaa, fragmentaarisena romaanina tai palata herkuttelemaan eri luvuilla, tai vähän kuin suosikkibändin levyn aina alusta loppuun ja lopusta alkuun. Lauri Levola tunnetaankin myös Ruusut-yhtyeen sanoittajana. Ruusujen biiseista tuttua leikkiä kielellä ja rakenteilla on myös kirjassa. Puhumme myös eri aikatasojen päällekkäisyydestä, vääränkin muiston totuudesta, ja siitä, miten realismi ja samastuminen syntyy absurdista. Osta Mauri Erik Schröder Self-Help omaksesi Teoksen verkkokaupasta https://verkkokauppa.teos.fi/sivu/tuote/mauri-erik-schroder-self-help/4746129

Otto Latvan ja Maarit Leskelä-Kärjen kirja ”Meri ja Tove” (2022) toi esille ennennäkemättömiä puolia Tove Janssonin suhteesta merelliseen luontoon ja hänen vaiheistaan Pellingin saaristossa. Teoksen kansikuvassa on myös vähemmälle huomiolle jäänyt kuva Tove Janssonista Klovharun saarella. Kuvan on ottanut valokuvaaja ja luontoaktivisti Johannes Runeberg. Jaksossa Latva ja Leskelä-Kärki haastattelevat Runebergia, joka on muun muassa viettänyt kesiään Janssoneiden vieraana Pellingissä. Keskustelussa seikkaillaan Pellingin lisäksi myös Runebergin kotipaikkakunnalla Hangossa, jossa hän on tehnyt mittavaa työtä kansanvalistajana ja luontoaktivistina. Tekstivastine: https://sites.utu.fi/aallonharjalle/podcast/

Tanssiteatteri Minimin kevään 2023 pääteos RAJA on Mirva Mäkisen ja Katja Mustosen viidelle tanssijalle suunniteltu teos rajalla olemisesta, rajojen luomisesta ja rajojen ylittämisestä. Teoksen keskiössä on fyysinen, kehojen välinen dialogi tanssijoiden välillä. Mustonen ja Mäkinen ovat työskennelleet kansainvälisellä kontakti-improvisaatio kentällä parinkymmenen vuoden ajan. Heidän osaaminen ja tanssitaidot ovat vahvasti improvisaatiossa, paritekniikoissa ja kontakti-improvisaatiossa. Teoksen ensi-ilta nähdään Kuopion kaupunginteatterin Maria-näyttämöllä 13.4., ja muut näytökset ovat 27.4.-11.5.2023. Mirva Mäkinen ja Katja Mustonen saapuivat Savon Aaltojen lauantaivieraiksi kertomaan mm. tästä teoksesta tarkemmin ja siitä, että kuinka aikoinaan tanssi löytyi heidän elämäänsä ja millainen matka se onkaan heille ollut? Haastattelijana: Sami Turunen

Tietokirjailija, yrittäjä Mikko Leskelän teos Bisnesantropolgia ja muut ihmistieteet strategiatyössä voitti toissa viikolla sekä raadin että yleisön suosikkina Suomen ekonomien business-kirjapalkinnon. Teoksen perusväite on, että perinteiset strategiatyön menetelmät ovat kriisissä, koska ne tutkivat maailmaa liian kapeasti. Yritysten globaali kilpailukenttä ja toimialarajojen hämärtyminen edellyttävät entistä syvempää ymmärrystä ihmisistä. Onko siis niin, että perinteisesti humanistisille aloille yhdistetyt aineet, kuten psykologia, filosofia, taidehistoria tai kulttuurintutkimus tekevät tuloaan yritysmaailmaan, jossa markkinat ja raha määrittävät arvon ja onnistumisen? Kulttuurykkosen vieraana on tietokirjailija Mikko Leskelä, Kuluttajatutkimuskeskusken tutkimusjohtaja Päivi Timonen sekä strateginen konsultti Lauri Vaisto. Toimittajana on Ville Talola.

Kulttuurituottaja, säveltäjä ja kitaristi Mauri Lehtovirta sekä säveltäjä-kitaristi Veli-Pekka Oinonen ovat esittäneet Rakkauden evoluutio -nimistä musiikkiteosta lähes sata esitystä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Projektiin ovat osallistuneet jo vuodesta 2005 lähtien vaihdellen soittajina myös Ari-Pekka Hyrkäs, Marko Manninen, Mikko Romppanen ja Juha Mäntylä. Pienet kokoonpanot ovat olleet levittämässä tätä sana- ja säveltaiteen iloista uutista henkisen tiedon seminaareilla, luennoilla, kesäkursseilla ja lukuisissa palvelutaloissa. Kuuluisien ja vähemmän tunnettujen runoilijoiden teoksista musiikkiteokseen on valittu rakkauden teemaa monipuolisesti valottavia tekstejä. Runoilijoista muun muassa V. A. Koskenniemi, Sylvi Pöyry, L. Onerva, Eino Leino ja Terhi Tuominen siivittävät kuulijaa elämän mysteereistä ehkä kaikkein eniten palstatilaa ja levyraitoja saanutta rakkautta kohti. Rakkauden evoluutio -teos puhuu ihmisenä olemisesta ja IHMISEKSI kasvamisesta. Ilon, onnen, surun, kaipuun, rakkauden, veljeyden, ahneuden, katkeruuden ja myötätunnon muotoja, eettisen itsekasvatuksen kautta; siinä on henkisen evoluution kenttä. Runoilijoiden rikkaus on kertoa samoista asioista lukemattomin sanoin. Muusikoiden taito on muovata sanat melodioiksi ja asettaa ne sointukulkuihin, jotka tarttuvat pysyvästi kuulijan korviin. Teoksen juonnot ja soitot tallennettiin kolmessa osassa kesällä 2020. Editoinnin teki Marko Manninen talven aikana. Työryhmä haluaa kiittää Kulmakoulusäätiötä sekä Vähäkylä säätiötä projektin mahdollistamisesta ja konserttisarjan tukemisesta lukuisien vuosien aikana. Toivomme, että tallenteena Rakkauden evoluutio antaa yhä edelleen myös uusille kuulijoille sen ilon ja ajatuksellisen kipinän, mitä se tähän asti live-tilaisuuksissa on antanut. https://mesokosmos.com/2021/04/24/rakkauden-evoluutio-musiikkiteos-opus-3/

Tällä viikolla tapahtui niin, että houkuttelin Esa Saarisen kustantamon pienimpään huoneeseen kahvittelemaan ja keskustelemaan teoksesta ”E. Saarisen ajatuksia elämästä, rakkaudesta ja ajattelun ajattelusta”. Kirjassa Esa Saarinen käy läpi E. Saarisen tähänastista elämää, keskiössä rakastuminen ja rakkauden ylläpitäminen Pipsaan. Tämä kokemus putkahtaa esiin jatkuvasti, esim. kesken Sokrates-luennon. Mitä tämä läpitunkeva rakkaus on tehnyt Saariselle ajattelijana? Kirjasta voi lukea myös herkullista kuvausta yliopiston ja mediajulkisuuden lähihistoriasta. Keskustelemme myös esseistisyyden ajatuksesta, joka on kiehtonut E. Saarista siitä asti, kun nuori poika löysi Hyvinkään uuden kirjaston hyllystä Jean-Paul Sartren esseitä. Teoksen idea ei ole niinkään esitellä E. Saarisen valmiita ajatuksia, kuin avata paremman ajattelun mahdollisuuksia lukijalle. Tervetuloa kanssamme haparoimaan, etsimään ja kokeilemaan ajatusten polulla! Esa Saarinen esiintyy Tampereen kirjafestareilla sunnuntaina 4.12. klo 15.30. Katso festareiden ohjelma ja osta liput täältä https://kirjafestarit.fi Esa Saarisen kuva AJ Savolainen/WSOY

Valokuvauspodcastin jaksossa 118 meillä on vieraana malli Laura Tullila. (00:00) - Intro (00:31) - Laura Tullila (02:12) - Mistä mallin ura sai alkunsa? (04:49) - Millaisia kuvauksia teet? (08:20) - Nudekuvaus Suomessa (10:33) - Teoksen synty (11:57) - Miten alastonmalliksi voi ryhtyä? (16:25) - Henkilökemiat (20:51) - Parasta mallina olemisessa (22:41) - Vaikeinta mallina olemisessa (24:44) - Missä kuvia julkaistaan? (27:41) - Unelma mallina (28:38) - Vinkit aloitteleville malleille (30:59) - Poseeraus (33:45) - Mallin ja kuvaajan suhde (39:56) - Esikuvat (44:13) - Loppusanat

Kaisa Ritola on lähtöisin länsirannikolta, Vaasasta. Esittävän taiteen opinnot ja työt ovat vieneet Ritolaa Norjaan, Australiaan, Itävaltaan ja Saksaan sekä Suomessa Kokkolaan, Rovaniemelle ja Helsinkiin. Tällä hetkellä Kaisa kuitenkin asuu ja työskentelee Savon maisemissa. Kaisa on esittävän taiteen moniosaaja ja taidepedagogi, joka syttyy kansainvälisille ja yhteiskunnallisille projekteille sekä yhteisötaiteelle. Kaisa kohdataan myös työssään Kuopion kaupunginteatterissa, jossa hän toimii yleisötyöntekijänä. Kuinka Kaisan tie toi hänet Savoon? Mitä kaikkea yleisötyöntekijän työnkuva pitää sisällään? Mitkä asiat inspiroivat Kaisaa kulttuurissa ja taiteessa? Entä kuinka tuoda teatteria entistäkin lähemmäksi yleisöä? Näitä aiheita mm. pohditaan seuraavassa tarkemmin. Yksi esimerkki teatteritaiteen jalkautumisesta konkreettisesti kansan pariin on saatu kokea alkusyksyn aikana. Kuopiossa sijaitsevien puistojen penkit ja aukiot sekä Kanttilan sisäpiha ja Kahvila Kantin terassi ovat toimineet estradina paikallisille teatterintekijöille, jotka esittävät kohtauksia Aapelin eli Simo Puupposen teksteistä ulkoilmassa. Aapelia aukiolla tarjoilee poikkileikkauksen kuopiolaisten rakastaman kirjailijan tuotannosta viiden eri kohtauksen muodossa. Teoksen ovat dramatisoineet Antti Heikkinen ja Janne Puustinen. Heikkinen nähdään myös näyttelijän roolissa, kuten myös Kaisa Ritola ja Tiina Naumanen. Ohjaus on työryhmän, mutta Puustinen on toiminut toimii teoksessa ohjausapuna. Teoksen tuottajana toimii Tiina Naumanen. Aapelia aukiolla on jatkumoa yhteisöteatteriproduktiolle Kanttia kadulla, jota esitettiin Minna Canthin teoksiin pohjautuen viime syksynä. Tarkemmin tästä Aapelia aukiolla- teoksesta kuullaan ohessa myöskin lisää. Haastattelijana: Sami Turunen

Päivän mietelauseena on katkelma Eino Leinon pienoisromaanista Pankkiherroja, joka ilmestyi vuonna 1914. Teoksen alaotsikko kuuluu ”Kuvaus nykyaikaisesta suomalaisesta liike-elämästä”. Mietelauseen on valinnut Juho-Pekka Rantala. Lukijana on Jari Aula.

Kuopion kaupunginteatterin Maria-näyttämöllä sai ensi-iltansa 09. helmikuuta näytelmä nimeltään Nimeni on Susanna. Kyseessä on lempeä draama neljän eri-ikäisen naisen välisestä vankasta ystävyydestä. Näytelmä antaa arvon pitkille ja suvaitsevaisille ystävyyssuhteille, muttei kaunistele myöskään niiden mutkikkaita ja paikoitellen ärsyttäviäkin ulottuvuuksia. Teoksen keskiössä on 55-vuotias hauska, fiksu ja menestynyt toimittaja Susanna, joka sairastuu yllättäen Alzheimeriin. Kuinka vakava sairaus muuttaakaan Susannan ja hänen läheistensä elämän? Näytelmä myös kysyy, mitä toisen eteen on lopulta valmis tekemään? Mihin ystävyksien keskinäisen lojaliteetin pitäisi venyä ja mihin se saa venyä? Tunteikkaassa ja ajatuksia herättelevässä näytelmässä ennen kaikkea pääsevät esiin ne elämän hyvin moninaiset puolet, kaikkine iloineen ja suruineen. Kulttuuria Savosta- ohjelman jaksossa tutustumme näytelmään ja sen tekoprosessiin tarkemmin. Haastattelussa ovat näytelmän ohjaaja Marika Vapaavuori sekä näyttelijät Riina Björkbacka, Ritva Grönberg, Sari Happonen sekä Sari Harju. Näyttelijä Ritva Grönberg tekee myös tämän näytelmän myötä viimeisen roolinsa Kuopion kaupunginteatterissa. Ohessa saamme kuulla, että millaisin miettein merkittävän työuran teatterissa tehnyt Ritva suuntaakaan eläkkeelle? Haastattelijana: Sami Turunen Kulttuuria Savosta- ohjelmassa yhteistyössä: Kuopion kaupunginteatteri

Uuden Arte con Espresso –jakson vieraana mittavan kokoelmansa Turun taidemuseolle lahjoittanut, lääkäri, taiteenkeräilijä ja mesenaatti Lars Göran Johnsson. Marjatta ja Lars Göran keskustelevat muun muassa Stendhalin syndroomasta ja siitä, miten Lars Göran aikoinaan joutui myymään autonsa saadakseen haluamansa teoksen. --- Send in a voice message: https://anchor.fm/galerie-forsblom/message

Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkuuden sai kaksoiselämäkerta Suomen ensimmäisestä naisarkkitehtista Wivi Lönnistä ja ensimmäisestä naiskauppaneuvoksesta Hanna Parviaisesta. Millä tavalla tämä rakkaustarina otettiin vastaan aikana jolloin homoseksuaalisuus ei ollut suvaittua? Kristiina Markkasen ja Leena Virtasen teos Wivi ja Hanna on kaksoiselämäkerta lasikattoja pirstoneesta naiskaksikosta. Wivi Lönn ja Hanna Parviainen vaikuttivat Suomen historiaan uraauurtavasti. Wivi Lönn (1872–1966) perusti ensimmäisenä suomalaisnaisena arkkitehtitoimiston ja piirsi rakennuksia Tampereelle, Jyväskylään ja Helsinkiin. Hanna Parviainen (1874–1938) oli jyväskyläläisen kauppiasperheen tytär, joka toimi suuren vaneritehtaan johtajana ja sai ensimmäisenä suomalaisnaisena kauppaneuvoksen arvon. Teoksen kirjailijat Kristiina Markkanen ja Leena Virtanen ovat ohjelman vieraina. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Lahteen pystytettävä Kohtaamisten metsä kutsuu kokemaan ja saamaan lohtua – Kerro omat kokemuksesi yksinäisyydestä ja ulkopuolisuudesta Lahden Sibeliustalon lähellä sijaitsevaan Massinpuistoon (Vesijärvenkatu 47 - 49)syntyy lokakuun alussa taiteilija Kaisa Salmen taideteos Kohtaamisten metsä. Laajentuvan taideteoksen lähtökohta on yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemisen tutkiminen. – Teoksen tiimoilta syntyy myös lyhytelokuva ja siihen toivoisin saavani aitoja yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemuksia. Tarinat ovat luottamuksellisia, sillä elokuvassa tekstejä lukevat näyttelijät, Salmi kertoo Radio Voiman haastattelussa. Omia kokemuksia voi laittaa kaisa.salmi@aalto.fi-sähköpostiosoitteeseen. Kohtaamisten metsä on teos, joka avaa uusia näkökulmia yksinäisyyden ja/tai ulkopuolisuuden kokemiseen, mahdollistaa kohtaamisia ja parhaimmassa tapauksessa lohduttaa. Laajenevan teoksen ensimmäisessä vaiheessa Massinpuistoon istutetaan kymmenen punakoivua. – Teos laajenee myöhemmin ja puita istutetaan lisää. Lisäksi metsään tulee tekstikylttejä, joissa käsitellään yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta. Salmen lisäksi teoksen toteuttamisessa on mukana filosofi Sanna Tirkkonen. Kohtaamisten metsään tulee myös penkkejä. Edellisen kerran Salmi toteutti Lahteen teoksen vuonna 2013, kyseessä oli yhteisöllinen Fellmanin pelto -performanssi. Teos on Lahden kaupungin osallistavan budjetin hankkeita. Kohtaamisten metsä -teoksia on suunnitteilla myös muihin kaupunkeihin, esimerkiksi Oulu on saamassa omansa. Kuuntele Radio Voiman podcastista, miksi taitelija Kaisa Salmi halusi tutkia yksinäisyyttä istuttamalla puita!

Kirjoittamisesta-podcastin kolmannen kauden viimeisessä jaksossa Erkka keskustelee esikoiskirjailija Joonas Kallosen kanssa romaanista Giljotiini (WSOY 2021). Romaani kertoo etääntyneistä kaksosista, Mikaelista ja Sofiasta, jotka yrittävät omilla tavoillaan muuttaa maailmaa – toinen terrorismilla, toinen teatterilla. Teoksen kirjoittaminen kesti kolme vuotta, mutta valtaosa työstä tapahtui viimeisen puolen vuoden intensiivisen periodin aikana. Millaisen hinnan se otti? Entä miten synkistä aiheista kirjoittaminen muutti kirjoittajaansa? Jakso on osa "Näin kirjoitin esikoiskirjani" -sarjaa, jonka Erkka tekee kaupallisessa yhteistyössä WSOY:n kanssa. *** Mainos: Hanki itsellesi Storytel 30 päiväksi osoitteessa storytel.com/kirjoittamisesta! *** (2021)

Hollantilaisen historioitsijan Rutger Bregmanin mukaan ihminen on pohjimmiltaan kunnollinen olio. Hänen Hyvyyden historia -teoksensa mukaan ihmiset ovat historiansa aikana olleet mieluummin hyviä kuin pahoja. Provosoiva ajatus? Rutger Bregman on Kulttuuriykkösen haastattelussa kertomassa lisää. Miksi kuitenkin on sotia, hyväksikäyttöä ja keskitysleirejä? Suomalainen auttaminen -teos kertoo millaisia auttamisen muotoja suomalaisten arjessa on. Teoksen toimittajat Mirkka Danielsbacka ja Antti O. Tanskanen kertovat kuinka paljon auttamisenhalussa on evoluution tuottamia, lajityypillisiä käyttäytymismalleja. Juontajana on Pietari Kylmälä.

Tässä jaksossa Ihminen tavattavissa -terapeuttimme Virpi Luhtimaa ja Tiina Tuomikoski kuvaavat läheisriippuvuutta ilmiönä ja oman kokemuksensa kautta. Virpin ja Tiinan psykologisesta kasvusta voit lukea myös terapeuttiemme yhteisesti kirjoittamasta Lentoon-kirjasta. Teoksen julkaisija on Kirjapaja. Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Kakuzo Okakura luonnehtii teoksessaan Kirja teestä 700-luvulla eläneen kiinalaisen Lu Yun kuvausta teen valmistamisesta, nauttimisesta ja sitä seuraavasta olotilasta. Teoksen suomentaja on Minna Törmä, Kustannusosakeyhtiö Taide, 2011. Mietelauseen on valinnut Nina Naakka. Lukijana on Tuija Kurvinen.

Uupumus vie ilon ja tekemisen riemun. Uupumus tuo tullessaan kyynisyyden ja alakulon. Epävarmuus työelämässä pistää suorittamaan - ja se kostautuu herkästi uupumisena. Mutta löytyykö apu uupumukseen metsästä, joogasalilta, unesta, tietokonepelejä pelaamalla vai työterveyslääkärin vastaanotolta? Se voi löytyä näistä kaikista, mutta erityisesti itseä kuuntelemalla. Näin toteavat huoltamolla uupumuksen läpikäyneet sarjakuvapiirtäjä ja tuottaja Karoliina Korhonen sekä Ylellä asiakaspalvelun koordinaattorina ja yhteisömanagerina työskentelevä Riikka Porttila. Molemmat naiset kokivat burnoutin muutamia vuosia sitten. Molemmat tekivät isoja muutoksia elämässään ja löysivät muutoksen kautta uuden kipinän sekä uskon omiin kykyihin. Finnish Nightmares -sarjakuvistaan tunnettu Karoliina Korhonen on koostanut yhdessä Anssi Vieruahon kanssa sarjakuvateoksen Katkenneita lankoja, joka käsittelee nimenomaan uupumista eri näkökulmista. Teoksen tuotosta 75 % menee Mieli ry:lle. Riikka Porttila opiskeli joogaopettajaksi ja oppi kuuntelemaan kehoaan sekä tunnistamaan omat arvonsa joogaharjoituksen kautta. “Ilman joogaa en olisi ehkä ymmärtänyt pysähtyä ajoissa”, hän toteaa.

Oiva Paloheimon ajatelmia, teoksesta Oivalluksia, WSOY 1959. Teoksen takakannessa todetaan, että näiden oivalllusten “muoto on epätavallinen, usein särmikäs ja tahallisesti kärjistetty, mutta niiden sanottava on humoristin, joskus alakuloisen leikinlaskijan elämänviisautta”. Päivän mietelauseen on valinnut Nina Naakka. Lukijana on Juha Salomaa.

Ranskalais-suomalainen ohjaaja Aleksi Barrière kävi kertomassa La Passion de Simone -teoksesta. Teoksen on säveltänyt Kaija Saariaho.

Juuso Pekkisen vieraana ovat Vantaan Korsosta ponnistaneet "Ruti" ja "Pyökki". Sittemmin yrittäjinä toimineiden herrojen nuoruuteen kuuluivat mm. varkaudet, pankki- ja postiryöstöt, sekä viinan trokaaminen. Ruti ja Pyökki olivat osa Korsossa 60 - 80 -luvuilla vaikuttanutta porukkaa, joka harjoitti menestyksekästä pimeän viinan myymistä ja muuta monimuotoista rikollista toimintaa. Kirjailija Ansu Kivekäs on koonnut jengin kertomuksia yksiin kansiin. Teoksen nimi on Korson kriminaalit. Kivekäs on myös mukana keskustelussa. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaista keskiviikkoon kello kymmenestä yhteentoista.

Takamaa-kollektiivi on kolmen taiteilijan työryhmä, johon kuuluvat kuvanveistäjä Jenni Tieaho, valokuvataiteilija Anni Hanén sekä muusikko Johanna Pitkänen. Kollektiivin työskentelyssä kuva, veistos ja musiikki yhdistyvät. Lohjalla Tytyrin elämyskaivoksessa on koettavissa tämän taiteilijaryhmän teos nimeltä 'Joki'. Teoksen musiikin säveltänyt ja sen äänimaailmasta vastaava muusikko Johanna Pitkänen kertoo työprosessista. (valokuva: Anni Hanén)

Juuso Pekkinen paneutuu siihen, kuinka äänestä tulee teos. Minkälaisessa luovassa prosessissa biisi syntyy ja miten musiikin tekemisessä käytetty teknologia kuuluu lopputuotteessa? Milloin teoskynnys ylittyy? Moninäkökulmaisessa keskustelussa avataan audioteoksen anatomiaa. Lavalla tuotetaan puheen ohessa myös ääntä. Teoksen syntymistä tarkastellaan myös tekijänoikeuden näkökulmasta. Juusolla on vieraana Muusikkojen liiton lakiasiainpäällikkö Lottaliina Pokkinen, musiikkituottaja Jurek Reunamäki sekä tuottaja-dj Johannes "XMies" Naumanen. Ohjelma on tallennettu liveyleisön edessä Helsingin Töölössä pidettävillä Sideways-festivaaleilla.

Mikä on myyttinen homo economicus? Onko BKT kattavin mittari hyvinvoinnin mittaamiseen? Onko ihminen sittenkin heuristinen, eikä rationaalinen toimija? Onko talouskasvun korjaava vaikutus vain harhaa? Unohda kaikki, mitä klassinen taloustiede on sinulle opettanut. Näin tuntuu ajattelevan kapinallinen taloustieteilijä Kate Raworth, joka teoksessaan "Donitsitaloustiede" esittelee seitsemän tapaa ajatella kuin 2000-luvun taloustieteilijä. Mitkä nämä seitsemän tapaa ovat ja mikä on talouden donitsimalli? Teoksen suomentaja Juha Pietiläinen kertoo. -Donitsimalli näyttää vähimmillään sen, mitä tarvitsemme elämiseen ja paljonko se kuluttaa maapallon varoja. Lisäksi talouskasvun myyttejä purkaa kestävän talouden tutkija Maria Joutsenvirta. Auttaako talouskasvu todella pois köyhyydestä? Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Vallankumousjohtaja Lenin sai vaikutteita ja innoitusta filosofi Karl Marxin teorioista. Vallankumouksen jälkeen Neuvostoliitossa siirryttiin Leninin ohjeiden mukaan sosialismiin, jota pidettiin vain välivaiheena ennen kommunismia. Mutta kuinkas sitten kävikään? Marx, Lenin ja rahat -osan vieraana on sosiologian professori Risto Heiskala. Lukunäyte on kirjasta V.I. Lenin Valitut teokset (vuodelta 1947) Teoksen suomentajaa ei tunneta. Lukijana Anu Heikkinen. Äänisuunnittelu Joonatan Kotila. Toimittajana Jukka Kuosmanen. Sarjassa tulevat tutuiksi luhistuvan keisarikunnan ja neuvostojen maan kummallisimmat kohtalot ja tarinat.

Vallankumousjohtaja Leninin syntymästä tuli vuonna 1970 kuluneeksi sata vuotta. Sankaria juhlittiin näyttävästi niin Neuvostoliitossa kuin Suomessakin. Millaiset syntymäpäiväjuhlat Kremlin muurissa balsamoituna maannut ruumis sai? Ikuinen Lenin täyttää sata vuotta -osan vieraana on yliopistonlehtori Pia Koivunen Turun yliopistosta. Lukunäyte on kirjasta V.I. Lenin Valitut teokset (vuodelta 1947) Teoksen suomentajaa ei tunneta. Lukijana Anu Heikkinen. Äänisuunnittelu Joonatan Kotila. Toimittajana Jukka Kuosmanen. Sarjassa tulevat tutuiksi luhistuvan keisarikunnan ja neuvostojen maan kummallisimmat kohtalot ja tarinat.

Stalinin ajan Neuvostoliitto tuli tunnetuksi vankileireistä ja murhista. Kuinka Stalin pääsi asemaan, jossa hän pystyi tapattamaan myös vanhat vallankumoustoverinsa? Venäjän vallankumous -sarjan Punatähti Stalin -osassa vieraana on professori Kimmo Rentola Helsingin yliopistosta. Lukunäyte on kirjasta V.I. Lenin Valitut teokset (vuodelta 1947). Teoksen suomentajaa ei tunneta. Lukijana Anu Heikkinen. Äänisuunnittelu Joonatan Kotila. Toimittaja Jukka Kuosmanen. Sarjassa tulevat tutuiksi luhistuvan keisarikunnan ja neuvostojen maan kummallisimmat kohtalot ja tarinat. KUVA: YLE/Raili Tuikka & Jukka Kuosmanen

Puna-armeijan johtaja Lev Trotski oli tärkeä mies vallankumouksen onnnistumisessa, mutta myöhemmin hänen kohtalonsa oli monella tapaa traaginen. Miksi Trotskil ensin onnistui juhlittuna vallankumousjohtajana, mutta joutui myöhemmin pakenemaan aina Meksikoon saakka? Trotski ja viimeinen laiva -osan vieraana on tutkija Ira Jänis-Isokangas. Lukunäyte on kirjasta V.I. Lenin Valitut teokset (vuodelta 1947) Teoksen suomentajaa ei tunneta. Lukijana Anu Heikkinen. Äänisuunnittelu Joonatan Kotila. Toimittaja Jukka Kuosmanen. Sarjassa tulevat tutuiksi luhistuvan keisarikunnan ja neuvostojen maan kummallisimmat kohtalot ja tarinat. KUVA: YLE/Raili Tuikka & Jukka Kuosmanen

Venäjän pääkaupungin vallankumousvuoden 1917 dramaattiset tapahtumat hejastuvat myös Suomeen. Mitä Helsingissä tapahtui, kun Venäjän pääkaupungissa nykyisessä Pietarissa ammuttiin vallankumouksen pyörteissä kaduilla? Helsinki näkee punaista -osan vieraana on tietokirjalija dosentti Samu Nyström. Lukunäyte on kirjasta V.I. Lenin Valitut teokset (vuodelta 1947) Teoksen suomentajaa ei tunneta. Lukijana Anu Heikkinen. Äänisuunnittelu Joonatan Kotila. Toimittaja Jukka Kuosmanen. Sarjassa tulevat tutuiksi luhistuvan keisarikunnan ja neuvostojen maan kummallisimmat kohtalot ja tarinat. KUVA: YLE/Raili Tuikka & Jukka Kuosmanen

Lokakuun vallankumouksen kohtalokkaasta yöstä kerrottiin myöhemmin montaa eri versiota. Mitä Lenin kumppaneineen oikeasti teki ja mitä ei? Mikä myöhemmin kerrotuista tarinoista oli paras ja käyttökelpoisin voittajille? Talvipalatsin kello pysähtyy -osan vieraana on tutkija Ira Jänis-Isokangas. Lukunäyte on kirjasta V.I. Lenin Valitut teokset (vuodelta 1947) Teoksen suomentajaa ei tunneta. Lukijana Anu Heikkinen. Äänisuunnittelu Joonatan Kotila. Toimittaja Jukka Kuosmanen. Sarjassa tulevat tutuiksi luhistuvan keisarikunnan ja neuvostojen maan kummallisimmat kohtalot ja tarinat. KUVA: YLE/Raili Tuikka & Jukka Kuosmanen

Mitä Venäjän keisarin armeijassa tsaaria uskollisesti loppuun saakka palvellut Mannerheim näki ja teki punaisen vallankumouksen pyörteisiin joutuneessa neuvostojen maassa? Mannerheim neuvostojen maassa -osan vieraana on professori Henrik Meinander. Lukunäyte on kirjasta V.I. Lenin Valitut teokset (vuodelta 1947) Teoksen suomentajaa ei tunneta. Lukijana on Anu Heikkinen. Äänisuunnittelu Joonatan Kotila. Toimittaja Jukka Kuosmanen. Sarjassa tulevat tutuiksi luhistuvan keisarikunnan ja neuvostojen maan kummallisimmat kohtalot ja tarinat. KUVA: YLE/Raili Tuikka & Jukka Kuosmanen

Kuinka vuosia ulkomailla asunut ja vallankumousta ajanut Lenin hankki Venäjälle palattuaan käteensä punaiset valttikortit ja löi vastustajansa? Leninistä itään -osan vieraana on Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro. Lukunäyte on kirjasta V.I. Lenin Valitut teokset (vuodelta 1947) Teoksen suomentajaa ei tunneta. Lukijana Anu Heikkinen. Äänisuunnittelu Joonatan Kotila. Toimittaja Jukka Kuosmanen. Sarjassa tulevat tutuiksi luhistuvan keisarikunnan ja neuvostojen maan kummallisimmat kohtalot ja tarinat. KUVA: YLE/Raili Tuikka & Jukka Kuosmanen

Lokakuun vallankumouksesta riitti tarinaa moneen elokuvaan, mutta minne panssarilaiva Potemkin vei matruusinsa ja neuvostoelokuva tekijänsä? Sarjan toisessa osassa ”Punainen valkokangas” vieraana on Kavin erikoistutkija dosentti Jari Sedergren. Lukunäyte on kirjasta V.I. Lenin Valitut teokset (vuodelta 1947) Teoksen suomentajaa ei tunneta. Lukijana Anu Heikkinen. Äänisuunnittelu Joonatan Kotila. Toimittaja Jukka Kuosmanen. Sarjassa tulevat tutuiksi luhistuvan keisarikunnan ja neuvostojen maan kummallisimmat kohtalot ja tarinat. KUVA: YLE/Raili Tuikka & Jukka Kuosmanen

Kirjailija Marjo Niemi vie henkilönsä, itsensä ja lukijan keskelle häpeää Kaikkien menetysten äiti -romaanissa. Teoksen monologi alkaa, kun uupunut nainen päätyy mustalle näyttämölle seuranaan ainoastaan äitinsä ruumis. Voiko häpeästä päästä eroon?

Jo kauan ennen kuin keisarikunnan loppu läheni moni tahtoi tsaariksi tsaarin paikalle, mutta kuinka Vladimir Iljitš Uljanovista tuli vallankumouksellinen Lenin? Sarjassa tutuiksi tulevat luhistuvan keisarikunnan ja neuvostojen maan kummallisimmat ihmiskohtalot ja tarinat. Sarjan ensimmäisen osan "Tsaariksi tsaarin paikalle?" vieraana on Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro. Lukunäyte on kirjasta V.I. Lenin Valitut teokset (vuodelta 1947) Teoksen suomentajaa ei tunneta. Lukijana Anu Heikinen. Äänisuunnittelu Joonatan Kotila. Toimittaja Jukka Kuosmanen. KUVA: YLE/Raili Tuikka & Jukka Kuosmanen

Kuvatut kulttuurit: Johdatus visuaaliseen antropologiaan -tiedekirja avaa konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä visuaalinen antropologia on. Tämä on ensimmäinen suomalainen aihetta käsittelevä kokoelmateos. Teoksen kirjoittamiseen on osallistunut 17 suomalaista ja ulkomaista visuaalisen antropologian eturivin tutkijaa ja tekijää. He eivät ole pelkästään antropologeja, vaan joukossa on myös dokumentaristeja, mediatutkijoita, taiteilijoita ja valokuva-arkiston hoitajia. The post Visuaalinen antropologia: taidetta vai tiedettä? appeared first on AntroBlogi.

Robert Anton Wilsonin "Prometheus nousee - Ihmisaivojen käyttöopas" (1983) on kulttikirja, joka on vastikään julkaistu suomeksi. Teoksen hämmentävästä ja hämmästyttävästä sisällöstä kertoo meille suomentaja Henry Vistbacka. Tutkija Nora Hämäläinen erittelee puolestaan itseapukirjallisuuden historiaa. Kuuntele lähetys ja valjasta piilevät sisäiset voimavarasi käyttöön! Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Viivi Luikin tuotannosta viimeksi on ilmestynyt Varjoteatteri, joka on ollut Virossa mennetys eli siitä on otettu jo viides painos. Teoksen keskiössä on Rooma - sekä kaupunkina että symbolina.