Podcasts about haasteena

Miksi ärsyttävät hyttysetkin ovat tärkeitä ja minkä vuoksi jokaisen lajin katoamisesta pitäisi olla huolissaan? Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Luonnontieteellisen keskusmuseon eläintieteen yksikön johtaja Pasi Sihvosen teksti Elonkirjon säilyttäminen ihmiskunnan haasteena on alun perin ilmestynyt Kuinka maailma pelastetaan? -pokkarissa (Gaudeamus 2020): https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/kuinka-maailma-pelastetaan-/3229682. Tekstin lukija on Anu Vilhunen.

Avainmedia ja Fida International ovat yhdessä median välityksellä tavoittamassa Afrikan lapset ja nuoret. Avainmedia lähetysjärjestön toiminnanjohtaja Marko Selkomaa ja Fida International Senior Advisor Ari Joensuu

Palkittu marjaviinitila Ainoa Winery sijaitsee Hollolan Miekkiössä, kymmenen kilometriä Lahden keskustasta. Ainoa Wineryn viineissä maistuvat suomalaiset villimarjat, kuten mustikka, puolukka ja lakka. Lisäksi viineissä käytetään muun muassa vedelmaa, vaapukkaa, omenaa ja hunajaa. Viinit ovat voittaneet useita kansainvälisiä palkintoja muun muassa Saksassa, Yhdysvalloissa ja Ranskassa. Vuonna 2019 Ainoa Winery voitti Embla Nordic Food Artisan -palkinnon työstään pohjoismaisen ruokakulttuurin hyväksi. Iso työ palkituissa viineissä on muuttaa kuluttajien ja toisaalta ravintoloitsijoiden mielikuvat marjaviineistä. Perinteisistä rypäleistä tehty viini on useimmille tuttu. Marjaviinit tehdään samalla prosessilla, kuin ns. normaaliviinit. Makeiden viinien ystäville, marjat tuovat uusia ja upeita vivahteita, jotka ovat tuoneet Ainoa Winerylle uusia faneja. Miekkiössä sijaitseva viinitila houkuttelee koko ajan marjaviinien ystäviä vierailulle. Paikalle voi tulla ostoksille tai toistaalta herkuttelemaan viinien ja makupalojen kera. Samalla uutuustuotteet tulevat tutuiksi. Ensimmäisiä marjaviinejä löytyy nykyään jo Alkon tilausvalikoimista, sekä muutamista ravintoloista ja myymälöistä. Sympaattinen yrittäjäpariskunta kannustaa kaikkia kokeilemaan kotimaisista tuotteista tehtyjä viinejä, sekä tilaamaan niitä esimerkiksi omiin juhliin. Ainoa Winery on aviopari David ja Paola Cohenin yhteinen projekti. Kaksikko muutti 2000-luvun alkupuolella Davidin päätyön perässä Suomeen. Viininvalmistuksesta kiinnostunut pariskunta halusi jatkaa harrastustaan Suomessa, missä rypäleitä ei kasva. Lopulta kokeilujen kautta he oppivat valmistamaan kotimaista marjoista ja yrteistä ainutlaatuisia viinejä, jotka on sittemmin palkittu kansainvälisesti omissa kategorioissaan. Vaikka matka ei ollut helppo, ovat he kehittäneet kasvavan yrityksen, joka sijaitsee Hollolassa. Nykyään viisihenkinen perhe on kotiutunut Päijät-Hämeeseen erinomaisesti, joka on vallannut heidän sydämensä. Tulevaisuus näyttää hyvältä! Kuuntele Radio Voiman haastattelu!

Olympiakomitean kuntavaalipodcastsarjassa eri puolueiden kansanedustajat keskustelevat liikunnasta ja urheilusta. Neljännessä osassa mukana ovat Liike Nyt ja Vasemmistoliitto. Vieraana ovat kansanedustajat Paavo Arhinmäki (vas) ja Hjallis Harkimo (liik). Arhinmäki ja Harkimo ovat ehdolla Helsingissä.  Miten puolueet pitävät liikuntaa esillä kuntavaaleissa?  Kansanedustaja Paavo Arhinmäen mukaan Vasemmistoliitolle tärkeä teema on erityisesti lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet. Hän pitää keskeisenä tavoitteena kuntien onnistumista harrastamisen Suomen mallissa, jolla peruskoululaisille taataan yksi mieleinen harrastus koulupäivän yhteydessä.  – Liian moni lapsi ja nuori jää harrastusten ulkopuolelle liian korkeiden kustannusten takia tai sen vuoksi, ettei löydy omaa harrastusta. Jokaisessa lähiössä ja kaupunginosassa pitää olla paikka, jossa voi liikkua - niin lapset ja nuoret kuin vanhemmatkin.  Lisäksi Arhinmäki toivoo esimerkiksi koulujen pihojen kehittämistä liikunnallisemmiksi, mikä tukisi harrastamista koulupäivän aikana ja sen jälkeen.   Liike Nytin kansanedustaja Hjallis Harkimo korostaa liikuntapaikkojen merkitystä Helsingissä, jossa on itse ehdolla. Liike Nyt näkee liikunnan edistämisen paikallisena asiana eri kuntien erilaisista näkökulmista johtuen, joten liikunta ei ole suoraan mukana puolueen valtakunnallisessa kuntavaaliohjelmassa.   Harkimo toivoo, että kunnissa päämääräksi asetettaisiin jokaisen lapsen oikeus ilmaiseen harrastukseen.   – Yksi ongelma on, että nuoret voivat syrjäytyä silloin, kun he eivät pääse harrastamaan sellaisia harrastuksia, mitä muut pääsevät. Nuoret syrjäytyvät, kun heidän vanhemmillaan ei ole varaa maksaa harrastuksia. Maksut ovat yksi tärkein syy, mikä meidän pitäisi saada pois, koska se vaikuttaa myös syrjäytymiseen.  Seuraavalla valtuustokaudella tekemistä harrastamisen edistämisessä riittää, nimittäin korona-aikana harrastustoiminnasta on Olympiakomitean arvion mukaan pudonnut kymmeniätuhansia lapsia ja nuoria. Ratkaisuna haasteeseen Harkimo painottaa seurojen roolia lasten ja nuorten harrastamisen edistämisessä.   – Nyt kun jäsenmaksut ja kaikki muu rahoitus on jäänyt pois, pitää varmistaa, että taloudelliset resurssit eivät katoa seuroilta. Seurojen pitäisi pystyä houkuttelemaan takaisin ne, jotka ovat olleet mukana seuratoiminnassa.  Myös Arhinmäki jakaa huolen siitä, että lapset ja nuoret ovat pudonneet seuratoiminnasta. Hän näkee tarpeen mittavalle koronan jälkihoito-ohjelmalle, jossa myös harrastaminen huomioitaisiin. Lisäksi hän ehdottaa uutta mallia lasten ja nuorten tavoittamiseen.  – Kun meillä ollut etsivää nuorisotyötä, niin pitäisi olla jonkinlaista etsivää liikuntatyötä. Tarvitaan niitä, jotka yksi kerrallaan käy etsimässä tytöt ja pojat, jota ei ole näkynyt koronakriisin aikana, ja houkuttelee heitä takaisin.   Huippu-urheilun edistäminen vaatii olosuhteita ja resursseja  Podcastissa keskustellaan myös huippu-urheilun edistämisestä. Arhinmäki muistuttaa, että tukemalla lasten ja nuorten harrastamista kunnissa luodaan pohja, josta myöhemmin kasvaa myös huippu-urheilijoita. Esimerkiksi elinvoimainen seuratoiminta on hyvin keskeinen huipulle kasvavien nuorten näkökulmasta.  – Kuntien pääasiallinen tehtävä on liikuntamahdollisuuksien turvaaminen. Kun turvataan hyvät liikuntamahdollisuudet, niin sieltä nousee myös huippuja.   – Toinen, mitä kunnat pystyvät aidosti tekemään on se, että miten huipulle murtautumisen vaiheessa tuetaan nuoria, kun pitäisi yhtä aikaa harjoitella ammattimaisesti käytännössä ja samaan aikaan opiskella. Pitää turvata sellaisia mahdollisuuksia, jossa harjoittelu ja koulu pystytään yhdistämään.   Myös Harkimo korostaa olosuhteiden merkitystä huippu-urheilun edistämisessä. Kunnat eivät pysty välttämättä järjestämään suoraa rahoitusta huippu-urheilulle, mutta ne voivat kuitenkin toteuttaa hyvät olosuhteet harjoittelulle.  Haasteena huippu-urheilussa Harkimo pitää huipulle nousevien nuorten rahoituksen järjestämistä. Muutamalle nuorelle urheilumanagerina toimiva Harkimo on havainnut haasteita nimenomaan nuorten urheilijoiden kohdalla. Hän vaatiikin enemmän rahoitusta huippu-urheilulle.  – Vaikeus tulee siinä, kun sä olet ollut nuorten kisoissa ja sä pärjäät niissä hyvin, niin mistä se seuraava steppi sitten otetaan ja miten se rahoitus järjestetään siihen. Me tarvitaan eittämättä enemmän rahaa huippu-urheiluun.   – Kun mä tunnen näitä urheilijoita, niin niistä on hyvin harva semmoinen, jolla on hyvä taloudellinen tilanne tänä päivänä, vaikka voittaisivat mitaleita esimerkiksi yleisurheilun EM-kisoissa tai jossain muualla. On todettu, että suomalaiset pärjäävät hyvin nuorten kisoissa, mutta sitten he eivät enää pärjää vanhempien kisoissa, vaan jotenkin jäävät siinä välissä pois.   Yhtenä ratkaisuna Harkimo näkee Olympiarahaston, jolla tuetaan huipulle pyrkiviä nuoria. Myös Arhinmäki pitää rahastoa tärkeänä, jotta yhä useampi murtautumisvaiheessa oleva nuori urheilija saisi tukea.  Podcastin alussa kuullaan myös kansanedustajien mieleenpainuvimmat urheiluhetket!  

Miten Joe Bidenin valinta vaikuttaa Pariisin ilmastosopimukseen? Haastatteltavina ympäristöneuvos Outi Honkatukia ja Ulkopoliittisen instituutin ilmastonmuutokseen erikoistunut johtava tutkija, Itä-Suomen yliopiston dosentti Antto Vihma. Honkatukia korostaa, että Pariisin sopimus oli diplomatian suuri voitto, ja enää ei kiistellä tavoitteesta, vaan ainoastaan siitä, miten toimet toteutetaan ja kuka ne rahoittaa. Yhdysvaltojen presidentinvaalien voittaja Joe Biden on luvannut tuoda Yhdysvallat takaisin Pariisin sopimukseen, josta istuva presidentti Donald Trump maan irtautti. Yhdysvaltojen osuus maailman kasvihuonepäästöistä on noin 15 prosenttia, joten maan palaaminen yhteisiin ilmastotavoitteisiin on tärkeää koko maailmalle. "Tämä on Pariisin ilmastosopimukselle tosi iso asia. Kun sopimusta neuvoteltiin ja luotiin USA ja Kiina olivat keskeisessä asemassa, koska näiden kahden maan päästöjen osuus on globaalisti suurimmat", Honkatukia sanoo. "Yhdysvallat palaa luultavasti (presidentti Barac) Obaman linjoille aktiiviseksi ilmastoneuvottelijaksi ja vaikuttajaksi kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Se on erittäin positiivinen asia," Vihma toteaa. Vihma pitää harmillisena, että populistit ja autoritääriset johtajat ympäri maailmaa ovat ottaneet ilmastotyön ja kansainväliset sopimukset ja monenkeskisen yhteistyön hyökkäyksen kohteeksi. "Trumpin aika nosti selkeästi esiin sen, mitä monessa paikassa kukkiva autoritäärinen populismi voi tehdä ilmastopolitiikalle. Se ottaa ilmastopolitiikan tähtäimeen, ja osoittaa, että vieraantunut eliitti tekee vääränlaista politiikkaa ja pettää kansan. Tähän liittyy myös kansainväliset sopimukset", Vihma pohtii. Honkatukia ja Vihma ovat toiveikkaita ilmastotyön tulevaisuudessa, vaikka haasteitakin on. "Maailman moninapaistuminen on suuri haaste, suurvaltojen kilpailu, johon maailma saattaa ajautua. Kiina ja Yhdysvallat tällä hetkellä erottautuu teknologisesti toisistaan maailman näyttämöillä on iso kehityskulku ja sillä voi olla arvaamattomia seurauksia. Toinen ongelma on populistinen liikehdintä, mitä nähdään Yhdysvalloissa, Euroopassa, Breziliassa, Filippiineillä, Turkissa ja Venäjällä. Tämä voi hyvin napata muuten myötätuulessa olevia toimia", Vihma kertoo. "Iso pyörä on kääntynyt. Esimerkiksi ilmastotiedettä ei enää sivuuteta. Nuorten aktivisiten ääni kuuluu vahvemmin. Haluan suhtautua luottavaisesti tulevaisuuteen", Honkatukia kiteyttää ilmastotyön tilannetta. Hän arvioi, että vähäpäästöinen energia lisääntyy jatkossa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tämä jakso on tehty yhteistyössä Float Kallion / Roban (https://wefloat.fi/) ja Oura-älysormuksen (https://ouraring.com/partners/Lepopaiva/) kanssa. Vastaamme jaksossa seuraaviin kuuntelijoiden kysymyksiin: "Hei, Lähetin teille kysymyksen aiemmin HRV:n nostamiseen liittyen ja pyysitte laittamaan kuulumisia. Ikävä kyllä meditaatiolla ei ole ollut toivomaani taikavaikutusta HRV:n nousuun. Silti se on jäänyt osaksi arkeani koska hyödyt tuntuvat silti muutoin, kiitos vinkeistä. Sain selville, että minulla on yksinkertaisesti niin herkkä hermosto että kroppa vaatii paljon palautumista ja palautumisen huomioimista kaikessa. Tätä olen nyt tässä opetellut ja joutunut keventämään treenaamistakin ikävä kyllä aika paljon. Perusarki kuormittaa jo itsessään niin paljon, että treeni ei voi hapottaa liikaa. Paljon vielä opittavana siitä, mistä kaikista palikoista omaa palautumistani rakennan. Vinkkejä teiltä toki tähän kuulen lisää. Kysymykseni liittyy uusimpaan jaksoonne. jossa puhuitte siitä ettei pilateksesta tai joogasta saa maksimaalista voimaa keskivartaloon. Itsellä keskivartaloon pitäisi juuri saada puhumaanne voimaa ja toiminnalista vahvuutta, jotta alaselkä ei kuormittuisi enempää ja saisi lantion, alaselän, pakarat ja koko setin tasapainoon. Millaisilla treeneillä/liikkeillä lähtisitte tekemään? Haasteena vielä heitän, että koronan vuoksi (ja koska tykkään treenata omalla pihalla) olen siirtynyt pois crossfit salilta ja treenaan kotosalla apuvälineinä kahvakuula, käsipainot, renkaat ja leuanvetotanko. Kiitos teille ja aurinkoista kesää!" "Kalorit lepo- ja treenipäivänä - luonnollinen kalorivaihtelu (evolutiivisesta näkökulmasta). Eli iskeekö instant katabolia jos ei joka päivä saavuta sitä tiettyä kalsumäärää, ja olisko joskus parempi vetää överit ja toisinaan vajarit. Jos siis ajattelee että esi-ihminen ei, joka päivä saanut luuytimiä syödäkseen."

Avainradio 04 / 2020 - Haasteena 2020 jälkihoitotyö ja hebreankieliset ohjelmat by Avainmedia

Markkinointi johtaa liiketoimintaa - vai onko se sittenkin myynti? Jos markkinointi onkin alistettu myynnille, mitä sitten? Data ja tietojärjestelmät sulautuvat kaikkeen tekemiseen. Kun siilot murtuvat, jäljelle jää vain yksi M&M yhteinen prosessi. Monessa yrityksessä näin ei kuitenkaan ole! Vain 26% prosenttia yrityksistä sanoo, että heillä on markkinointi ja myynti liitetty yhdeksi prosessiksi. Näillä yrityksillä on kuitenkin 38% paremmat voittoprosentit. 74% yrityksistä sanoo, että he haluaisivat olla dataohjattuja, mutta vain 29% on. Haasteena on se, ettei mittareita kaivata tai emme tiedä mitä mittareihin pitäisi priorisoida. Perustuuko teillä markkinoinnin ja myynnin päivittäinen johtaminen mutu-tuntumaan? Lisäksi työnhaussa on menty jo överiksi: koitetaan löytää sellaista ihmistä, joka on yksisarvinen. Koodari, joka osa markkinoida ja päättää kauppoja. Enää ei riitä, että myynti ja markkinointi elävät avioliitossa, vaan pitäisi kihlata myös teknologia. Kuuntele Janin ja Ruban vinkit johtamiseen ja myynnin kasvuun. Tarvitset asiakkaat mukaan johtamaan liiketoimintaasi. www.salescommunications.fi/janijaruba Käy antamassa palautetta ja kuuntelemassa kaikki jaksot. Jaksossa mainitut lähteet: https://go.forrester.com/blogs/16-03-09-think_you_want_to_be_data_driven_insight_is_the_new_data/ https://www.hubspot.com/marketing-statistics https://blog.hubspot.com/sales/stats-that-prove-the-power-of-smarketing-slideshare Kiitos Smartblock. LEAD & TRUST by Jani & Ruba: www.salescommunications.fi/janijaruba Yhteistyökumppanimme on Smartblock. Käy tutustumassa: www.smartblock.fi/fi/tuotevalitsin/ Kun ostat Smartblockin koodilla janijaruba saat 6kg suklaata kaupan päälle:) Seuraa Lead & Trust Podcastia TikTokissa

Yrityksen johtaminen tässä ajassa ei ole yksinkertaista tai suoraviivaista. Toimialat muuttuvat, teknologiat kehittyvät vauhdilla, asiakkaat toivovat yhä parempaa palvelua – ja työntekijätkin odottavat, että työpaikan kulttuuri ja arvot ovat kohdillaan. Selvää on, että johtaja ei vanhoilla opeilla pärjää läpi uran. Sen sijaan vaaditaan nöyryyttä ja kykyä keksiä itsensä uudelleen useampaan kertaan. Aalto EE:n toimitusjohtaja ja Aalto-yliopiston Professor of Practice Pekka Mattila on auttanut lukemattomia johtajia ja yrityksiä uudistumaan. Tässä jaksossa hän kertoo, millainen on tämän päivän ja huomisen hyvä johtaja. Mattila avaa, millainen on resurssijoustava yritys ja mitä tarkoittaa, että johtajan pitää kyetä liikkumaan ketterästi ylä- ja alatasolla. Jakson lopussa Fluidon Pauliina Löytty kertoo, mitä uutta hän on oppinut henkilöstön motivoinnista.

Sanotaan, ettei ole vaikeampaa tehtävää kuin kasvattaa lapsia. Se on ollut vaikeaa kaikkina aikoina kaikissa kulttuureissa. Mutta millaista onkaan lasten kasvattaminen kristityissä perheissä vainon alla?   https://opendoors.fi/2019/10/17/haasteena-lasten-kasvattaminen-kristityiksi-vainojen-alla/

Vieraana naturaalikehonrakentaja Utti Hietala. Aiheina analyyttinen ote bodaukseen, urheilija-valmentaja -näkökulma ja synteettinen onnellisuus.

Kuinka robotti voisi oppia ymmärtämään ja tuottamaan puhetta, kun edes ihmiset eivät aina ymmärrä toisiaan? Haasteena siinä onkin elekielen, ilmeiden ja piilomerkityksien avaaminen tekoälylle. Palvelurobottien puheohjauksen ja puheen tuottamisen kehitystyö opettaa tutkijoille paljon myös ihmisten käytöksestä ja kommunikoinnista. Kaksiosaisen ohjelman ensimmäisessä osassa Tokiolaisen AI Research Centerin vanhemman tutkijan Kristiina Jokisen kanssa keskustellaan robottien ja ihmisten kielestä ja ensi viikolla kaikesta muusta, mitä kommunikaatioon tarvitaan. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Apulaisprofessori Mikko Sipilä Helsingin yliopistosta tutkii ja mittaa ilmakehän pienenpieniä, nanometrien kokoluokkaa olevia hiukkasia. Mittausmatkat vievät hänet eri puolille maapalloa kuten Huippuvuorille, Grönlantiin ja Etelämantereelle. Mittauksia tehdään useilla alueilla, koska hiukkasten syntyprosessit saattavat vaihdella paikan mukaan. Olot mittausasemilla ovat välistä ankarat ja edellyttävät myös erikoistoimia. Esimerkiksi ennen pohjoisen alueille menoa suoritetaan jääkarhun kohtaamiskurssi. Tähtitaivaalla on yhä nähtävää kuten Skorpionin tähdistön Antares-tähti etelässä sekä yöllä näkyvä kesäkolmio, jonka muodostavat Lyyran Vega, Joutsenen Deneb ja Kotkan Altair. Haastateltavina ovat apulaisprofessori Mikko Sipilä Helsingin yliopistosta ja professori Markku Poutanen Paikkatietokeskuksesta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Miten ihmeessä hermo kestää viiden mukulan kanssa, kun tuntuu, että yhdenkin kanssa on tekemistä? Ovatko suurperheen vanhemmat arjen sankareita ja mestarijärjestelijöitä, joilla on salattuja voimia? Vai ovatko he sittenkin ihan tavallisia isejä ja äitejä? Kaikki kotona -lähetyksen vieraina olivat viiden lapsen äiti Anne Ruottinen kera 10 kuukauden ikäisen Jade-tyttären ja neljän tyttären isä Mikko Rusama. Toimittajina Sanna Pirkkalainen ja Paula Jokimies. Ajanhallinnan superammattilaiset keskustelevat mm. perheen menojen aikatauluttamisesta. Anne Ruottinen kertoo pärjäävänsä vielä ilman kalenteria. Joskus lipsahduksia muistissa sattuu, tänä syksynä pari vanhempainiltaa unohtui. Mikko Rusaman perheessä on tiettyjä vakiomenoja, joiden aikataulutus on helppoa. Kimurantimpia ovat lasten vanhempainiltoihin osallistumiset. - Vanhempainiltoihin osallistumisesta huolehtii vaimo, joka kertoo minulle, mihin iltaan osallistun. Haasteena on se, että useampi lapsi on samassa koulussa ja joskus pitää samanaikaisista tilaisuuksista valita kenen vanhempainiltaan osallistuu. Jakamaton aika vanhemman kanssa on lapselle arjen luksusta. Anne Ruottinen kertoo, että jokaiselle lapselle pyritään tasapuolisesti järjestämään kahdenkeskistä aikaa. Mikko Rusama kertoo tekevänsä pieniä "arjen seikkailuja" yhden lapsen kera. Arkinen asia, kuten hampurilaisretki kaupunkiin tai jätskillä kruunattu kauppareissu toimii hyvin. Välillä syntyy kilpailua siitä, kuka reissulle pääsee mukaan.

Kysymykset: “Kiitos podcasteistä, niitä on ilo kuunnella :) Jaska: Onko luonnollisen liikkumisen treenejä vielä joskus tulossa kisikselle tai muualle, vaikka maksullisina? Leirit eivät ole taloudellisesti tällä hetkellä mahdollisia, mutta olisi kiva saada jotain vinkkiä omatoimiseen harjoitteluun. “ - Jules “kuunteletteko itse jotain suomenkielisiä poadcasteja? voitteko suositella jotain?” - Ville “Moro. Keskivartalojannitysta voi kehittaa lankuilla jne erittain hyvaksi, jannitys ei kuitenkaan aina siirry toimintaan - esim kyykkyyn tai vaikka ponnistukseen. Mika on teidan nakokulma keskivartalovoiman toiminnalliseksi saamiseen?” - Johannes “Kuinka treenaisitte selkää, joka kipuilee liikkumattoman rintarangan takia alaselkään ja lonkkiin. Todettu lievä välilevyn pullistuma alimmassa nikamassa. Ryhdin korjaaminen lantiota eteen ja ylävartaloa eteenpäin hävittää kivun. Fyssarilta saatu ohjeet myös vatsamakuulla tehtäviin ylävartalon nostoihin sekä alaselän rentouttamiseen makuulla ja jumppapallon päällä.” - Selkävaivainen “Miten yhdistää tavoitteellinen juoksuharjoittelu ja crossfit? Haasteena on että WODit tulevat "yllätyksenä", ja jos olen suunnitellut juoksevani intervalleja, en halua tehdä edellisenä päivänä jalkatreeniä.” - Anna “Millaisena näette crossfit-harrastuksen viiden vuoden päästä? Mikä on muuttunut, jos on?” - Mika “miten kuntosaliharjoittelulla voi tehostaa crossfit-harjoittelua? miten salitreenit tulisi silloin jakaa? Voiko crossfitissä kehittyä paremmaksi vain harjoittelemalla crossfitiä?” - Mikaela “Moro, kuinka paljon keskitytte asiakkaidenne kanssa puolierojen tasoittamiseen? Oman kokemukseni mukaan monilla urheilijoilla toinen puoli vartalosta on huomattavasti vahvempi ja lihaksikkaampi kuin toinen. Tämän seurauksena mm. kyykyt alkaa kiertää, selkä on jumissa ja tempauksessakin kädet tulevat eri tasoon. Tämäkin tietysti lajispesifi juttu ja erilaisten pallopelien pelaajilla näkyy usemmin, mutta myös esim. olkapääoperaatioiden jälkeen. Teetättekö yleisesti asiakkaillenne toispuoleisia juttuja vai huomioittako nämä tapaukset jotenkin erikseen?” Linkit ja puffaukset Urheilijan ravitsemus luento CF Basementissa 18.1. http://www.jaakkosavolahti.com/2013/12/urheilijan-ravitsemus-luento-helsingissa-18-1-2014 Pikku Hiljaa Paleoon valmennus alkaa 28.1. http://www.jaakkosavolahti.com/2012/11/pikku-hiljaa-paleoon/ Hyvinvointikokonaisuus haltuun seminaari 3.8. http://www.jaakkosavolahti.com/tapahtuma/hyvinvointikokonaisuus-haltuun/ Mike Robertson maassa tehtävät coretreenit http://robertsontrainingsystems.com/blog/ground-based-core-training/ Mike Robertson Half-Kneeling poitteja http://robertsontrainingsystems.com/blog/5-hacks-half-kneeling/ Mike Robertson Hengityksestä nostoissa http://www.youtube.com/watch?v=qEJ-vJpiOY4 Eric Cressey coretreeni muiden liikkeiden yhteydessä http://www.ericcressey.com/5-indirect-core-stability-exercises-upper-body Eric Cressey miksi takareidet kiristävät http://www.ericcressey.com/5-reasons-tight-hamstrings-strain Postural Restoration Institute http://posturalrestoration.com/ PRI: Hengityksestä ja coresta http://www.posturalrestoration.com/resources/dyn/files/1061744zb974c270/_fn/The_Value_of_Blowing_Up_a_Balloon.pdf

Ex tempore -jakso, jossa haetaan omaa näkökulmaa erilaisiin aiheisiin. Tapaamista ei edellisen jakson jälkeen järjestetty, joten luvassa on luovaa kaaosta aiheiden osalta. Uutisia Selainmaailman muutokset Opera vaihtaa WebKitiin Jonka jälkeen Google forkkaa WebKitin (nimeltä Blink) Blink rendering engine for chromium Chromium.org/blink VentureBeat: Google forks Webkit to give the Chrome browser its own rendering engine Engadget: Google’s Blink engine (gently) hints at a more streamlined future for Chrome Ja Opera seuraa perässä Paul Irish: WebKit for Developers Webshaped-tapahtuma Helsingissä lähestyy Webshaped.fi Puhujat Jake Archibald, Google Chrome Jonathan Smiley, ZURB Vitaly Friedman, Smashing Magazine Darrell Stephenson, Soundcloud Holger Bartel , uforepublic Yves Peters, FontFeed Andrew Nesbitt, Forward Pari videota Brad Frost : Death to Bullshit Brad Frost käskee keskittymään sisältöön. Unohtakaa hälinä (mainokset, QR-koodit ym) ja keskittykää sisältöön. Mike Monteiro : Fuck you. Pay me Asiallinen ja kärkevä “puhe” Mike Monteirolta mm. asianajajien tärkeydestä, sopimusasiakirjoista ja muista vaikeista asioista. Erityisen hyvä webbiyrittäjille. Breaking the 1000ms Time to Glass Mobile Barrier Todella mielenkiintoinen pureutuminen siihe, miten webbisivu saadaan nopeaksi. Ei vain mobiilissa vaan ihan yleensä. Läpi käydään mm. se kuinka paljon aikaa menee pelkkään verkkoneuvotteluun puhelimen ja maston välillä. Creative JavaScript in advertising Muita aiheita Media Queries are a Hack by Ian Storm Taylor Ovatko media queryt liian laajoja RWD sivujen tekoon? Tarvitaanko element queryjä? Responsive Nav Viljami Salmisen js-kirjastoriippumaton responsiivinen valikkoplugari Advanced cross-browser flexbox Edellisen podcastin flexbox käytännössä. Saavutettuja etuja (myös demossa) mm. media query -vapaa layout. Haasteena on kolme erilaista syntaksia (ns. vanha, hybridi ja speksin mukainen) Can I Use Frontend Friday Meillä on webbisivut osoitteessa ouluweb.github.io Seuraava miitti on sovittu tiistaille 30.4. Paikkana Business Kitchen, Torikatu 23 (4. krs.), 90100 Oulu Podcastia voi kommentoida Branchissa Sähköpostitse voi lähestyä ouluweb@gmail.com Miitti-ideoita otetaan vastaan Podcast-aiheita ja ideoita otetaan vastaan