Podcasts about ruotsin nato

Lakot pysäyttävät jälleen Suomea. Miltä Suomen taloustilanne näyttää, kun jälleen lakkoillaan?  Kuulemme tunnelmia lakkopaikkakunnilta. Studiossa haastateltavina Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju sekä Laboren makrotalouden, ennusteiden ja toimialan taloustieteen tutkimuslohkon tutkimusohjaaja Ilkka Kiema. Brysselissä on maanantaina juhlaliputus Ruotsin Nato-jäsenyyden kunniaksi. Kuinka Ruotsissa Nato-jäsenyyttä juhlistetaan? Kirjeenvaihtaja Pirjo Auvinen raportoi.  Länsimaat lupaavat humanitaarisen avun satamaa Gazan rannikolle. Joko apua toimitetaan?  Muslimien pyhäkausi Ramadan on alkanut, sen alkamista pidettiin takarajana tulitauolle.  Miltä näyttää sodan tilanne? Millaisia jännitteitä? Haastateltavana Suomen Ramallahin-edustuston päällikkö Päivi Peltokoski,  studiossa haastateltavana vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki Ulkopoliittisesta instituutista.  Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Kreeta-Maria Kivioja sekä Rasmus Montonen. Tuottajana Marija Skara. 

Sisäpolitiikan kohut ovat velloneet tänä keväänä Unkarin pääministerin Viktor Orbanin lähipiirissä. Orbanin sisäpiiriin lukeutuvan presidentin ja oikeusministerin erot lastenkotiskandaalin saattelemina ovat olleet vakava isku valtapuolue Fideszin maineelle. Myös Unkarin viivytystaistelu Ruotsin Nato-jäsenyydestä on ohi. Onko Orbanin valtapiiri Unkarissa murenemassa? Kaventuuko Orbanin geopoliittinen liikkumatila Euroopassa? Onko Euroopan pahaksi pojaksi tituleerattu, Venäjä-mielisenä tunnettu Orban, presidentti Vladimir Putinin marionetti Euroopassa? Unkarin ulko- ja sisäpolitiikasta keskustelvat tutkijatohtori Annastiina Kallius Helsingin yliopistosta, sekä Turun yliopiston dosentti Heino Nyyssönen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Pohjolan puolustus Ruotsin Nato-jäsenyyden jälkeen. Vieraina kenraali evp., kansanedustaja, Jarmo Lindberg (kok) ja tutkijatohtori Iro Särkkä, Ulkopoliittinen instituutti.  Mitä jäi käteen presidentti Macronin isännöimästä Ukrainan tukikokouksesta, johon väistyvä tasavallan presidentti Sauli Niinistökin matkasi? Pariisista raportoi Jari Mäkinen. Eurooppalainen maatalous ja ruoantuotanto on murroksessa. Miltä traktorimarssit näyttävät suomalaisesta maatalousvinkkelistä katsottuna? Vieraana EU:n maatalousministerien kokouksesta palannut maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd). Puhelimessa tutkimusprof. Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus LUKE:sta. Kansainvälisen ympäristöpolitiikan korkein päätöksentekoelin eli YK:n ympäristökokous käynnistyy Nairobissa. Mitä siltä odotetaan? Afrikka-kirjeenvaihtaja Pasi Toivonen raportoi.  Juontaja Mikko Haapanen, toimittajat Jaakko Parkkinen ja Anna Lehmusvesi. Tuottaja Hanna Juuti.

Charly on taas täällä, joten on tilannekatsauksen aika! Aiheita Charly Salonius-Pasternakin kanssa on: Uusi ylipäällikkö, uusi komentaja, reservistä eroaminen, geopoliittinen shakki, NATO-operaatiot, kansalaispalvelu, Ruotsin NATO-polku ja vaikka sun mitä! Kuuntele jälkilöylyt Patreonin puolella! Jatkettiin Nison kanssa Patreonissa hieman yleisiä keloja elämästä ja maailmasta.patreon.com/MightyFinlandMighty Finland Podcastia tehdään kaupallisessa yhteistyössä meidän mahtavien yhteistyökumppaneiden kanssa:Savox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja. Never Alone. - savox.comVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiOta meihin yhteyttä Instagramin directissä tai laita mailia osoitteeseen mighty.finland1917@gmail.com, jos sulla on aiheideoita, ajatuksia vieraista tai muuten vaan rakentavaa palautetta.Instagram: @mighty_finland_

Presidentinvaalien loppukiri. Vaalien ensimmäisen kierroksen äänestyspäivään on enää kolme yötä, ja tänä iltana tulee Ylen viimeinen vaalikeskustelu. Puhelimessa yliopistotutkija Jenni Karimäki, Helsingin yliopisto. Studiossa politiikan tuottaja Elli Harju, Iltalehti ja politiikan toimittajat Robert Sundman, Helsingin Sanomat ja Antti Pilke, Yle. Suomen itäraja on suljettu, millainen on tilanne Pohjois-Norjan rajalla? Norjan Kirkkoniemestä raportoi ulkomaantoimittaja Erja Tuomaala. Unkarin pääministeri Viktor Orbán haluaisi ratifioida Ruotsin Nato-jäsenyyden mahdollisimman pian. Onko Ruotsin Nato-tie nyt selvä? Vieraina tutkijatohtori Iro Särkkä, Ulkopoliittinen instituutti ja tutkijatohtori Annastiina Kallius, Helsingin yliopisto. Ulkomaanlehtikatsaus Keniasta, toimittajana Pasi Toivonen. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Mira Stenström ja Janette Leino. Tuottaja Hanna Juuti.

MIltä näyttää Suomen talous? Kansainvälinen valuuttarahasto antoi oman arvionsa ja talouspolitiikan arviointineuvosto julkistaa vuosittaisen näkemyksensä hallituksen talouspolitiikasta. Keskustelemassa ennustepäällikkö Päivi Puonti Etla  sekä  ennustepäällikkö Juho Koistinen Laboresta.  Kuinka moni äänesti ennakkoon presidentinvaaleissa?  Yhdysvalloissa presidentinvaalien esivaalikierros etenee. New Hampshiren tuloskesta raportoi Juri von Bonsdorf.  EU:n mitta tuli täyteen Israelin siviileille aiheuttamasta kärsimyksestä. Onko Israelin ja Hamasin välisessä sodassa näkyvissä muutosta? Haastateltavana maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen sekä projektipäällikkö  Cecilia Pellosniemi CMI:stä.   Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointi Turkissa, tilannetta arvioi vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista.  Juontajana Mikko Haapanen. Toimittajina Mira Stenström ja Rasmus Montonen. Tuottajana Marija Skara. 

Tulitaukoa pidennetään, Gaza saa jatkoaikaa. CMI:n vanhempi projektipäällikkö Saana Keskitalo analysoi. Voiko Suomen itäraja mennä kokonaan kiinni? Kansainvälisen oikeuden näkökulmia valottavat professori Outi Korhonen Turun yliopistosta sekä Hybridiosaamiskeskuksen haavoittuvuudet ja resilienssi -verkoston johtaja Jukka Savolainen. Suomen itärajan ongelmat sekä mm. Ruotsin Nato-jäsenyys puhuttavat Naton ulkoministerikokouksessa Brysselissä. Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos raportoi. Studiossa vanhempi tutkija Iro Särkkä, Ulkopoliittinen instituutti. THL selvitti henkisen väkivallan yleisyyttä. Erikoistutkija Johanna Hietamäki. THL selvitti henkisen väkivallan yleisyyttä. Tuloksista kertoo erikoistutkija Johanna Hietamäki. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajat Matti Konttinen ja Elina Sonkajärvi. Tuottaja Anne Achté.

Ovatko Gazan tapahtumat muuttaneet suhdettamme palestiinalaisiin ja israelilaisiin muuttunut länsimaissa, varsinkin Suomessa? Tunteet ovat pinnassa, myös kannattajien joukoissa. Ruotsin NATO-juna etenee, kun Turkki nosti jalan jarrupolkimelta. Suomella on omakohtaista kokemusta Ruotsin sotilasmahdissa. Vuonna 1809 rakkaat länsinaapurimme juoksivat karkuun niin lujaa, että venäläiset rauhantunnustelijat saivat heidät kiinni vasta Umajassa. Petteri Orposta tulee pian kaikkien aikojen siltarumpupoliitikko. Vähintään neljä miljardia euroa maksava, vartin nykyistä nopeampi junayhteys Turusta Helsinkiin sai 460 miljoonan euron rahoituksen ensivaiheeseensa.
Mitä muuta rahalla voisi tehdä? Itärannikon voisi yhdistää Kotkaan asti. Tai Norjaan voisi rakentaa junayhteyden. Tai sitten voisi rakentaa nopean radan vain Turusta Helsinkiin. USA:n talous jaksaa yllättää. Maan talous kasvoi 4,9 prosenttia kolmannella kvartaalilla verrattuna viime vuoteen. Inflaatio laski 3,7 prosenttiin. Mistä on kyse? Toiko Kiinan-vastaiset taloustappelut tuotantoa takaisin Yhdysvaltoihin?

Vielä Yhdysvallat haluaa olla maailman poliisi? Kuinka tarpeellista on Yhdysvaltain sotilaallinen tuki Ukrainalle ja Israelille? Millaisia riskejä Yhdysvaltain joukoilla on lähi-idässä? keskustelemassa professori Tommi Koivula MPKK sekä taloushistorian professori Jari Eloranta Helsingin yliopistosta. Kuinka pian Unkari etenee Ruotsin Nato-ratiointiin? Haastateltavana valtio-opin yliopisto-opettaja Heino Nyyssönen Turun yliopistosta. Yhä useampi ottaa kulutusluottoja. Haastateltavana Takuusäätiön neuvonnan vastaava asiantuntija Henri Hölttä. Kuinka jaksaa sotauutisten varjossa? Resilienssistä ja rankkojen uutisten jaksamisesta ovat keskustelemassa aivotutkija Minna Huotilainen sekä johtava psykologi Frans Horneman Mieli ry:stä.  Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Janette Leino sekä Rasmus Montonen. Tuottajana Marija Skara.

Miten Israelin iskut koetaan Libanonin puolella? Puhelimessa Suomen Beirutin-suurlähettiläs Anne Meskanen. Sodan laajenemisen uhka Lähi-idässä. Millaisiin mittasuhteisiin kriisi voisi kasvaa? Vieraina everstiluutnantti Juha Mäkelä, Puolustusvoimien tutkimuslaitos ja etäyhteydellä johtaja Susanne Dahlgren Suomen Lähi-Idän instituutista.  Ruotsin Nato-jäsenyys nytkähti eteenpäin, hakemus viedään nyt Turkin parlamentin käsitteyyn. Koska Ruotsista tulee Naton jäsen? Vieraina Yle Uutisten Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos ja johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak, Ulkopoliittinen instituutti. EU:n kalastuskiintiöstä odotetaan päätöstä, miten käy Suomen silakkatalouden? Vieraina toiminnanjohtaja Vesa Karttunen Kalatalouden keskusliitto ja etäyhteydellä erikoistutkija Jari Raitaniemi, Luonnonvarakeskus LUKE. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Anna Lehmusvesi ja Anna Nevalainen. Tuottaja Hanna Juuti.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden sekä Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky ovat puhuneet YK:n yleiskokouksessa. Millaiset ovat johtajien viestit. Toimittaja Juri von Bondsdorf raportoi New Yorkista.  Miten budjetti vaikuttaa suomalaisten työntekijöiden arkeen? Keskustelemassa ekonomisti Sami Pakarinen EK:sta sekä sosiaaliturvapäällikko Pirjo Väänänen SAK:sta.  Kuinka kivinen on Ruotsin Nato-tie? Ruotsi kiistelee Turkin kanssa lainsäädännöstä sekä jengirikollisen luovauttamisesta, miksi tämä vaikuttaa Nato-prosessiin? Entä miksi Unkari näyttää empivän Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointia? Keskustelemassa Ulkopoliittisen insituutin tutkija Iro Särkkä sekä Ylen ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen.  Hovioikeudessa alkaa poikkeuksellinen oikeudenkäynti, jossa syytettynä on kontra-amiraali evp. Georgij Alafuzoff. OIkeustoimittaja Tuomas Rimpiläinen raportoi tapauksesta.  Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Anna Lehmusvesi sekä Anna Nevalainen. Tuottajana Marija Skara. 

Ruotsi on joutunut islamistiterroristien silmätikuksi maassa tehtyjen useiden Koraanin polttamisten vuoksi. Ruotsi onkin nostanut terroriuhkatasoaan korkeimmilleen vuosikausiin. Ohjelmassa haastateltava terrorisimitutkija Magnus Ranstorp pitää Ruotsin turvallisuustilannetta vaikeimpana koko monikymmenvuotisella urallaan. Asiantuntijoiden mukaan Koraanin polttamisilla halutaan vaikuttaa myös Ruotsin Nato-prosessiin. Ohjelmassa pohditaan, miltä näyttävät Ruotsin turvallisuustilanne ja Nato-tie Koraanin polttamistempausten keskellä. Lisäksi kuullaan, miten Tanska yrittää ratkaista Koraanin polttamisongelman. Ohjelman ovat toimittaneet Pirjo Auvinen, Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Odotukset ja tunnelmat Vilnan Nato-huippukokouksen aattona. Vieraana Ylen entinen Nato-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Millainen rooli Suomelle Natossa lankeaa? Vieraana tuleva Nato-suurlähettiläs, ulkoasiainneuvos Piritta Asunmaa, ulkoministeriö. Ruotsin Nato-jäsenyydessä otettu loppukiri. Tukholmasta raportoi Tom Kankkonen.  Naton ulkopuolisten maiden maailmanpoliittinen asema. Vieraina maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen, Helsingin yliopisto ja Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola, Helsingin yliopisto. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Akseli Innanen ja Roosa Kajander. Tuottaja Hanna Juuti. Korjaus 10.7. lähetykseen: Siellä kerrottiin, että Fetulla Gylen yritti syöstä presidentti Erdoganin vallasta vuonna 2016. Tästä ei ole varmuutta. Erdogan syyttää häntä vallankaappausyrityksestä, mutta Gylen kiistää osallisuutensa.

Ukrainan vastahyökkäys etenee. Vieraana sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö. Kiovasta raportoi Maxim Fedorov. Turkin, Ruotsin ja Suomen kolmikantaneuvottelut Ruotsin Nato-jäsenyyden etenemisestä Ankarassa. Studiossa Turkkia seuraava ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen. Yhdysvalloissa entinen presidentti Donald Trump astui oikeuden eteen vastaamaan rikossyytteisiin asiakirjavyyhdissä. Kirjeenvaihtaja Iida Tikka raportoi Miamista. Hallitusneuvottelut kaartuvat kohti maalia. Säätytalolta raportoi politiikan toimittaja Jyrki Hara. Studiossa politiikan toimittaja Robert Sundman, Helsingin Sanomat, ja politiikan toimittaja-tuottaja Elli Harju, Iltalehti. Juontaja Seija Vaaherkumpu, toimittaja Atte Uusinoka. Tuottaja Hanna Juuti.

Lähetyksen alkuun otamme yhteyden Tukholmaan. Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Pirjo Auvinen kertoo, miten Ruotsissa nähdään maan Nato-jäsenyyden edistyminen. Maanantaina Suomen Nato-jäsenyys saa sotilaallisen sinettinsä, kun puolustusvoimat ja Nato allekirjoittavat presidentinlinnassa yhteisen julkilausuman. Ruotsin ja Turkin virkamiehet puolestaan tapaavat ja ja odotukset Ruotsin Nato-jäsenyyden vahvistamiselle ennen Vilnan huippukokousta kasvavat. Naton suunnasta keskustelemassa tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg Helsingin yliopistosta ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ:n johdon vanhempi strateginen neuvonantaja Hanna Smith. EU:n parlamentti kokoontuu täysistuntoon maanantaina ja äänestää muun muassa tekoälyn sääntelystä. Suorassa EU-kirjeenvaihtaja Rikhard Husu. Ukrainassa taistelut jatkuvat, vaikka Kahovkan padon räjähtämisen aiheuttamista tuhoista yritetään vielä selviytyä. Taistelujen tilanteesta kertoo suorana toimittaja Antti Kuronen. Onko Ukraina pystynyt hyödyntämään aloitteensa itäisellä rintamalla? Keskustelemassa Ukrainan sotaa avointen tietolähteiden kautta analysoinut John Helin. Hallitusneuvotteluissa odotetaan ratkaisujen viikkoa. Millä keinoilla kipeimmät kiistakysymyset saataisiin ratkaistua ja hallitusohjelma kasattua? Puhelimessa Helsingin yliopiston yliopistotutkija Jenni Karimäki.

Päätyykö EU suitsimaan tekoälyä? EU-parlamentti äänestää neuvottelukantansa asetukseen ensi viikolla. Studiovieraina europarlamentaarikot Henna Virkkunen (kok.) ja Ville Niinistö (vihr.). Tekoälyn sääntelyä kommentoi julkisoikeuden professori Susanna Lindroos-Hovinheimo Helsingin yliopistosta. Turkin lisäksi myös Unkari antaa yhä odottaa Ruotsin Nato-jäsenyyshakemuksen ratifiointia. Miksi Unkari hautoo päätöstään? Budapestistä raportoi ulkomaantoimittajamme Jani Parkkari. Yhdysvaltain presidentinvaalit järjestetään marraskuussa 2024. Haastajapuolue republikaaneista on jo ilmoittautunut tukku ehdokkaaksi pyrkiviä. Millaisia ihmisiä he ovat? Washingtonista raportoi toimittaja Juri von Bonsdorff, studiossa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén. Juontajana on Mira Stenström. Lähetystä ovat valmistelleet Seppo Kivimäki, Matti Konttinen ja Tommy Fränti. Tuottajana Jaakko Parkkinen.

Vinoraitamiehet valtaavat TV-ruudut, hernekeittoa hiihtäjille, brasilialainen liha pois ruokapöydistä, parasta ennen -tuotteita ruokakaupassa ja alkossa, leivän pitäisi olla leivän muotoinen, elävä ravinto pitää sähkölaskun pienenä, elossaolotodistus ihmetyttää, turhia tutkijoita ja asiantuntijoita, mummot ja papat ovat huipputyyppejä, idästä virtaa kylmää ilmaa, tehdään Turkit Ruotsille, Putinilla muistinmenetys, hiilineutraalit panssarivaunut, poliitikot on täysin sekaisin, lisää maalaisia eduskuntaan, metsien ja hoitoalan ennallistamisesta, pahoinvointia hyvinvointialueilla, epätoivoa sähkösopimusten takia, Ahvenanmaan sähköstä ei voitot valu veroparatiiseihin, kertokaa vasta sitten kun Olkiluoto on ihan oikeasti valmis. Toimittajana Airi Saastamoinen. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64.

Tänään keskiviikkona Unkarin parlamentin pitäisi ottaa ensimmäinen konkreettinen askel kohti Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusten ratifiointia. Todennäköisesti tänään se samalla paljastaa hyvin paljon siitä tulevaisuudesta mitä Unkari on Suomelle ja Ruotsille suunnitellut.Toimittajana Tuomas Peltomäki, vieraana Teija Sutinen.Tämä podcast julkaistiin 1.3.2023.#hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa.HS Visio -podcast julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä:Supla: http://bit.ly/suplavisioSpotify: http://bit.ly/spotifyvisioApple: http://bit.ly/applepodcastvisioGoogle Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisiosekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit.Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast.Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena:Youtube: http://bit.ly/youtubevisioInstagram: http://bit.ly/instagramvisioTwitter: http://bit.ly/twittervisioHS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Unkarissa parlamentti käsittelee Suomen ja Ruotsin Nato-ratifiointeja. Joko Nato-juna nytkähtää eteenpäin? Unkarista raportoi Nato-erikoistoimittajamme Mika Hentunen.  Onko Unkarin Nato-ratifiontien hidastelussa kyse vain teatterista? Voiko Orban vaatia jotain vastineeksi Suomen ja Ruotsin Nato-ratifioinneista? Keskustelemassa väitöskirjatutkija Annastiina Kallius Helsingin yliopistosta sekä dosentti Heino Nyyssönen Turun yliopistosta.  Jäämeren rannalla Norjan Kirkkoniemessä kokoonnutaan keskustelemaan arktisesta alueesta, Pirjo Auvinen raportoi. Muuttunut turvallisuusympäristö, ilmaston lämpeneminen - kuinka arktinen alue voi vastata ongelmiin, joita se kohtaa? Keskustelemassa apulaisjohtaja Samu Paukkunen Ulkopoliittisesta instituutista sekä arktisen neuvottelukunnan pääsihteeri Nina Brander. Kauppa ja liikennettä rajakaupungeissa. Kiinan ja Venäjän rajalta Heihen kaupungista raportoi kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley.  Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajana Satu Heikkilä. Tuottajana Marija Skara.

Puolustusvoimain entisen komentajan Ari Puheloisen mukaan Ukrainan sodan suuri yllätys Venäjän kannalta oli maan joutuminen kahden rintaman sotaan. Puheloisen mukaan hyökätessään Ukrainaan Venäjä oli varautunut yhden rintaman sotaan, mutta joutuikin kahden rintaman sotaan, eli taloudelliseen sotaan lännen kanssa. "En olisi yhtään yllättynyt, jos Venäjä olisi pitänyt tätä yhden rintaman kuviota varmana", sanoo Puheloinen Politiikkaradiossa. Puheloisen mukaan taloudellinen sota "on pannut Venäjän improvisoimaan". Miten Venäjä muuttuneessa tilanteessa toimii? Lisääkö Venäjän eristäminen maan arvaamattomuutta? Miten Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys muuttaa Pohjois-Euroopan ja Itämeren strategista tilannetta? Mitä tarkoittaa sotilaallinen suunnittelu poliittisessa ympäristössä? Onko eduskunnan puolustuselonteoissa vedetty oikeat johtopäätökset Venäjästä? Vieraana on Sotilas ja työmies -muistelmakirjan kirjoittanut Puolustusvoimain entinen komentaja Ari Puheloinen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Samaan aikaan kun Turkki jarruttaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä, se uhittelee myös Kreikalle. Presidentti Recep Tayyip Erdoğan on väläyttänyt jopa sotilastoimia aluevesikiistan vuoksi. Kahden Nato-maan sotilaallinen konflikti olisi puolustusliitolle äärimmäisen epätoivottava kehityskulku. Ohjelmassa haastateltavan asiantuntijan mukaan Turkki asettaa toimillaan oman etunsa Naton edun edelle ja hakee itselleen myönnytyksiä. Ohjelmassa kuullaan myös, mitä Turkissa ja Kreikassa ajatellaan maiden kiristyneistä suhteista. Ohjelman toimittavat Tom Kankkonen, Sara Saure ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Pekka Seppänen. Suoraa puhetta johtaa ensi kertaa Olli Seuri. Väittelyä käydään Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenhakemusten Turkki-kiemuroista, kansanedustajien halusta/haluttomuudesta saada viinit ruokakauppoihin ja museokäyntien rahallistamisesta. Kaarina Hazard kutsuu saippuaoopperaksi Suomen ja Ruotsin liittymistä Natoon. "Uusissa jaksoissa pääpahiksena on Turkki. Ihailen tapaa, jolla Turkki pelaa tätä peliä. Pitäisikö Suomen odottaa Ruotsia vai mennäänkö Ruotsista huolimatta?" Pekka Seppänen pohtii, nouseeko oppositio viinin voimalla valtaan. Ylen kyselyyn vastanneiden kansanedustajien enemmistö kannattaa alle 15%:n alkoholijuomien tuomista maitokauppoihin. Juha Itkonen kertoo Museoliiton kyselystä, jonka mukaan museovierailu tuottaa museokävijälle keskimäärin 864 euron arvosta hyvinvointivaikutuksia. Näin arvioivat museokävijät siis itse. Pekka ei selvästikään pidä aineettomien asioiden rahallistamisesta, Kaarina pitää numeroita trollauksena. Juha Itkonen toimii Taiteen edistämiskeskuksessa Taideneuvoston puheenjohtajana, ja Pekka Seppänen Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n puheenjohtajana.

Siis mikä panda-homma? (0:50) Turpo-valtataistelu (11:07) Mitä jos Ruotsin NATO-polku tyssää? (23:29) Persujen EU-vastaisuus (30:23)

Tämän päivän jaksossa on kaksi teemaa. Ensiksi: Ruotsissa on käynnissä kiihtyvä väkivalta-aalto. Toiseksi: Turkki on hermostunut Ruotsille pahanpäiväisesti, ja viikonloppuna tilanne äityi suorastaan räjähdysherkäksi. Se tarkoittaa, että nyt on pitkä matka siihen, että Turkki suostuisi ratifioimaan Ruotsin Nato-jäsenyyden.Toimittajana Antti Tiainen, vieraana Jussi Sippola.Tämä podcast julkaistiin 24.1.2023.#hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa.HS Visio -podcast julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä:Supla: http://bit.ly/suplavisioSpotify: http://bit.ly/spotifyvisioApple: http://bit.ly/applepodcastvisioGoogle Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisiosekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit.Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast.Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena:Youtube: http://bit.ly/youtubevisioInstagram: http://bit.ly/instagramvisioTwitter: http://bit.ly/twittervisioHS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola keskustelee sodan realismista Sami Miettisen kanssa - Yksityinen Chatham House-säännnön alainen tapahtuma johon Aaltola ja Miettinen osallistuivat. Miten luottamuksellinen tilanne eroaa julkisesta analyysistä ja filosofian vaikutus Mikan kirjaan Mihin menet Suomi? Pelon aika Euroopassa (WSOY, 2022) - Oliko USA Suomen ja Ruotsin NATO-hakemusta vastaan sodan ensimmäisillä viikoilla Risto E. J. Penttilän kirjan nimettömän lähteen tulkinnan mukaisesti? - Sodan realismi ja realismin teoria, valtapiiriajattelu ja ”mearsheimerilaisuus” - Ase-eskalaation logiikka Ukrainassa: nyt ollaan jo Leopard-taistelupanssarivaunujen lähettämisen kynnyksellä - Suomen strateginen kulttuuri, kansan tahto liittyä NATO:on vs. polittinen inertia - Martti J Kari:n #neuvottelija 126 jakso Vladimir Putin ja Venäjän strateginen kulttuuri - Ukrainan ja Venäjän neuvotteluratkaisut ja jäätynyt konflikti - Arktisen konfliktin logiikka ja Pekka Toverin #neuvottelija 125 Ukrainan panssarisota ja Putinin virheet - Mika Aaltolan presidenttiyden noussut todennäköisyys ja presidentin sitoutumattomuus - Suomalainen yhteiskunta tarvitsee jykevää johtamista, poliittinen keskustelu polkee paikallaan 00:00-01:19 Mika Aaltolan näkemykset Ukrainan sodan lopputuloksesta, Suomen strateginen merkitys, realismin teoria, Suomen poliittinen debatti ja kansalaisyhteiskunnan reaktiot 01:20-54:31 Mika Aaltola ja Sami Miettinen keskustelevat sodan realismista, strategisista kulttuureista, Ukrainan sodan neuvotteluratkaisuista ja presidentti-instituutiosta #sota #neuvottelija #neuvottelijat #neuvottelu #ukraina #venäjä #NATO #talouspakotteet #presidenttivaalit #realismi #mearsheimer #EU #karnevalisointi Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Yhteystiedot: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Turkissa demokratia on pahoissa vaikeuksissa. Oikeuslaitos tuottaa poliittisia tuomioita presidentin vastustajille, vapaa tiedonvälitys on henkitoreissaan. Millaiseen kuristusotteeseen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä jarruttava presidentti Erdogan on ottanut Turkin? Entä mitä tämä tekee ensi vuoden vaaleille? Ohjelmassa kuullaan raportit Erdoganin tulilinjalle joutuneista. Ohjelman toimittavat Tom Kankkonen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifiointi on edennyt poikkeuksellisen nopeasti puolustusliiton jäsenmaissa. Mutta vauhti on nyt hidastunut Turkin vetkutellessa. Pintaan on noussut huolta, että Turkki ratifioisi Suomen, mutta ei Ruotsin hakemusta. Ohjelmassa kuullaan, mitä Turkin mutkistamasta Suomen ja Ruotsin Nato-tiestä ajatellaan Naton päämajassa Brysselissä. Nato-diplomaattien ja -asiantuntijoiden lisäksi ohjelmassa kuullaan turkkilaisasiantuntijan tilannearvio. Ohjelman toimittavat Tom Kankkonen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Suomen ja Ruotsin perinteisessä pikkuveli-isovelisuhteessa roolit vaihtuivat vuoden 2022 alussa. Uutta oli se, että Ruotsi alkoi seurata Suomea. Taustalla olivat muutokset turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Euroopassa, sekä Suomen ja Ruotsin hakuprosessit sotilasliitto Natoon. Ohjelmassa peilataan Suomi-kuvan muuttumista Ruotsissa kuluneen vuoden 2022 aikana. Tukholman Suomen suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurineuvos Elna Nykänen Andersson, Sydsvenskan -lehden politiikan päätoimittaja Heidi Avellan sekä Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuslaitoksen apulaisprofessori Johan Strang kertovat näkemyksensä siitä, mitkä syyt ja tapahtumat johtivat siihen, että Suomi oli yhtäkkiä jatkuvana puheenaiheena ruotsalaismediassa. Perinteinen kuva on ollut sellainen, että Ruotsi on kuin isoveli ja myös edellä ajassa. Ruotsi on ollut se malli ja Suomi on seurannut ja tehnyt omia poliittisia päätöksiä aina suhteessa Ruotsin. Siksi uusi tilanne keväällä, koska Ruotsi joutui seuraamaan Suomea tai ainakin odottaa sitä mitä Suomi tekee ja tekemään omat päätökset sen perusteella. Johan Strang, Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuskeskuksen apulaisprofessori Ei ole koskaan ollut sellaista mediakyselyiden tulvaa, mitä on tullut. Ihan faktakyselyitä, asiakyselyitä, taustoitusta, haastattelupyyntöjä meidän lähettiläällemme sekä suomalaisille ministereille. Jos aikaisemmin on yritetty tarjota haastatteluita, niin nyt ei kaikkiin edes pystytty antamaan myöntävää vastausta. Elna Nykänen Andersson, Tukholman Suomen suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurineuvos Roolit Suomen ja Ruotsin pikkuveli-isovelisuhteessa vaihtuivat, ja se näkyi ruotsalaismediassa. Dagens Nyheterin pääkirjoituksen otsikko Släpp storebrorskomplex vi måste lära oss mer om Finland (3.5.2022) sekä Expressen-lehden otsikko Tack för Nato-hjälpen storebror Finland (12.5.2022) ovat esimerkkejä lukuisista Suomea ylistävistä otsikoista ruotsalaislehdistössä kevään 2022 aikana. Koulu Suomessa on ollut erityisasemassa, kun ruotsalaiset ovat katsoneet Suomeen. Toinen asia on ollut vuosien varrella puolustusvoimat. Sitä on ihannoitu, mutta muuten Suomea on pidetty pikkuveljenä. Nyt Suomi näytti, että Suomi on isoveli, ehkäpä jopa aikuinen tässä asiassa, ja ruotsalaiset olivat hidastelleet pitkään. Nyt Suomi auttoi Ruotsia mukaan tähän. Sydsvenskan-lehden politiikan päätoimittaja Heidi Avellan Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusprosessista Ohjelmassa pohditaan myös, mikä on median uudenlaisen Suomi-retoriikan todellinen kertomus. Esiin nousee myös Suomen pääministeri Sanna Marinin musta, biker-mallinen nahkatakki, joka hänellä oli yllään lehdistötilaisuudessa huhtikuisessa Tukholmassa, ja sen vaikutus Suomen maakuvaan.Radiodokumenttiohjelma "Kun Suomi-kuva muuttui - pikkuveljestä tuli isoveli" on tehty elo-syyskuussa vuonna 2022. Ohjelmassa kuullut lehtien otsikot ja sekä sitaatit ovat Dagens Nyheter-, Dagens Industri-, Svenska Dagbladet- sekä Expressen-lehdistä. Esimerkit luki Erik Regnström. Ääninäytteet ovat Sveriges Radion eri ohjelmista.Virpi Inkeri, tuottaja ja toimittaja virpi.inkeri@sverigesradio.se

Suomen ja Ruotsin Nato-neuvottelut Turkin kanssa ovat hidastuneet, koska Ruotsin hallitus vaihtuu. Dieselin hinta voi nousta talvella paljon. Turkissa on tapahtunut kaivosonnettomuus. Presidentti Biden sanoo, että Iranin pitää lopettaa väkivalta mielenosoittajia vastaan. Sunnuntai on sateinen päivä.

Presidentti Sauli Niinistö haluaa vähentää venäläisten viisumeja. Lontoossa on pitkä jono kuningatar Elisabetin arkulle. Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson on eronnut. Kreikka on hyväksynyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet. Finnairin lento ei sujunut suunnitelmien mukaan hankalan matkustajan takia. Pilvisyys on perjantaina runsasta.

Yhdysvaltain senaatti ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden. Kolmiloikkaaja suivaantui haarovälistään julkaistuista valokuvista. Tekoäly oppii jo itsekseen. Espoo haluaa asukkaikseen vain kauniita ja rikkaita. Helsingin metro täytti 40 vuotta. Keskustelemassa ovat kosmologi Kari Enqvist, ekonimisti Heikki Pursiainen ja kirjailija Tiina Raevaara. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Yhdysvaltain senaatin käsittelyssä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys. Juri von Bonsdorff raportoi.  Miksi Yhdysvaltain hyväksyntä on niin merkityksellinen? Nato-ratifioinnista ja Yhdysvaltain Nato-näkemyksistä keskustelemassa valtiotieteen tohtori Iro Särkkä Helsingin yliopistosta sekä tutkija Maria Lindén Ulkopoliittisesta instituutista. Ruotsin näkemyksiä Nato-jäsenyyden edistymisestä avaa Ruotsin radion toimittaja Soili Huokuna.  Millaisia lupauksia puolueilta on odotettavissa, kun taantuma uhkaa, edessä ovat budjettineuvotelut ja keväässä siintävät vaalit? Keskustelemassa yliopistotutkija Jenni Karimäki Helsingin yliopistosta sekä tutkimusjohtaja Juho Rahkonen Taloustutkimus oy:sta.  Virolaisia lehtiä on lukenut toimittaja Rain Kooli.  Juontajana Marjo Näkki. Toimittajina Seppo Kivimäki ja Janette Leino. Tuottajana Marija Skara. 

Kuinka taantumassa tuetaan? Vieraina Etlantutkija Ville Kaitila sekä Työn ja talouden tutkimus Laboren toimitusjohtaja Mika Maliranta. Pohjois-Irlanti jakaa EU-rajan Irlannin kanssa. Millaisissa tunnelmissa Pohjois-Irlanti odottaa Britannian uutta pääministeriä. Erja Tuomaala raportoi.  Milloin Yhdysvaltojen kongressi ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet? Toimittaja Juri von Bonsdorf raportoi Washingtonista.  Missä vaiheessa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys on? Vieraina valtiotieteiden tohtori Iro Särkkä Helsingin yliopistosta sekä johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak Ulkopoliittisesta instituutista.  Maxim Fedorov raportoi Ukrainasta.  Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Seija Vaaherkumpi ja Mikko Pienipaavola. Tuottajana Marija Skara. 

Venäjä on lopettanut koronarajoitukset Suomen rajalla. Puolet Nato-maista on vahvistanut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet. Asuntomessut ovat alkaneet Naantalissa. Haminan rannalla kävi mursu. Sää on sateista.

Korona ei hellittänytkään kesäksi. Pitäisikö olla huolissaan? Ylilääkäri Asko Järvinen, HUS ja Varsinais-Suomen koronakoordinaatioryhmän pj, sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinnit pyörähtivät käyntiin heti liittymisasiakirjojen allekirjoituksen jälkeen eilen. Tänään on vuorossa ainakin Viro. Kansanedustaja, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Enn Eesmaa, Tallinna. Ruotsin politiikka-viikko Almedalen. Toimittaja Hannele Muilu. Eläkebarometri 2022. Mitä suomalaiset ajattelevat eläkkeistä, ja onko jälleen eläkeuudistuksen aika? Eläketurvakeskuksen asiantuntija Sanna Tenhunen ja vakuutus- ja eläkejohtaja Tiina Nurmi, Ilmarinen. Pörssin alkuvuosi oli pelkkää alamäkeä. Miltä tuleva näyttää? Keskustelemassa Pörssisäätiön talousosaamisen asiantuntija Joonatan Naukkarinen ja Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Jukka Vanninen ja Seppo Kivimäki. Tuottaja Tarja Oinonen.

Turkin aiheuttama pattitilanne Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksissa purkautui Naton huippukokouksessa Madridissa. Avain tilanteen purkuun oli Suomen, Ruotsin ja Turkin allekirjoittama ”kolmenvälinen yhteisymmärrysasiakirja”. Turkin presidentti Erdogan tulkitsi saaneensa asiakirjassa läpi vaatimuksensa. Erdoganin mukaan Suomi ja Ruotsi lupautuivat muuttaman terrorismilainsäädäntöään, eivät tue YPG:ta, eikä asevientikieltojakaan ole. Onko näin? Mihin Suomi ja Ruotsi sitoutuivat? Minkälaisesta paperista on kysymys? Onko kyseessä valtiosopimus, julkilausuma, asiakirja vai peräti uusi YYA-sopimus? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Turkki kääntyi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden kannalle. Suomi ja Ruotsi aloittavat nyt liittymisneuvottelut Natoon. VR on saanut paljon korvaushakemuksia juhannuksen myöhästelyistä. Suomen pölyttäjähyönteisiä tutkitaan.

Milloin Turkin tasavalta sai alkunsa ja onko nykypäivän Turkki Osmanien valtakunnan jatke? Millä lailla turkkilaiset ovat historian saatossa nähneet itsensä suhteessa länteen? Miten ensimmäisen maailmasodan aikaiset tapahtumat, erityisesti Sèvresin rauhansopimus vuodelta 1923, ovat heijastuneet turkkilaiseen mentaliteettiin? Kuinka Mustafa Kemal Atatürkistä tuli Turkin ensimmäinen presidentti ja keitä olivat kemalistit? Mikä oli Anatolian vastarintaliike ja mitä tahoja vastaan se soti ja kävi valtakamppailua? Miksi monimutkainen suhde länsimaihin on Turkin valtion strategisen kulttuurin ytimessä ja miten Turkin ja Neuvostoliiton välisen suhteet saivat alkunsa? Mikä merkitys islamilla on turkkilaisessa kulttuurissa ja mikä on ollut islamin ja valtion välinen suhde Turkin historiassa? Miksi Mustafa Kemal Atatürk suhtautui islamiin kriittisesti? Miksi 1950-luvulla monipuoluejärjestelmään siirtymisen myötä islam teki paluun turkkilaisessa yhteiskunnassa ja miksi aleviitti-vähemmistö vastustanut tätä kehitystä? Mitä islamille Turkissa on tapahtunut presidentti Erdoğanin noustua valtaan? Minkälaiset ovat Turkin ja Kreikan väliset suhteet ja miksi Kypros on Turkin ja Kreikan välinen kiistankapula? Mikä merkitys Iso-Britannialla ja EU:lla on ollut Kyproksen kysymyksessä ja mikä johti Turkin sotilaalliseen interventioon Kyprokselle vuonna 1974? Miltä Kyproksen tulevaisuus näyttää? Onko presidentti Erdoğan yksinvaltias ja voiko valta vielä vaihtua Turkissa demokraattisesti? Mitkä tahot tukevat Erdoğania ja miksi? Minkälainen henkilö Erdoğan on, minkälainen tausta Erdoğaninilla on ja kuinka hän nousi valtaan? Ketkä ovat Erdoğanin vastustajia? Minkälainen asema kurdeilla on ollut Turkissa? Miten PKK eli Kurdistanin työväenpuolue syntyi ja mitä poliittisia päämääriä PKK on ajanut? Keihin kaikkiin PKK on kohdistanut väkivaltaa? Mikä on PKK:n perustajan ja pitkäaikaisen johtajan Abdullah Öcalanin asema PKK:ssa nykypäivänä? Miten Öcalanin poliittinen ajattelu on muuttunut vuosien myötä? Mikä on Syyrian PYD:n eli Kansanvaltaisen liittopuolueen suhde Kurdistanin työväenpuolueeseen ja mitä poliittisia päämääriä PYD ajaa? Miten länsimaat suhtautuvat Kurdistanin työväenpuolueeseen ja Kansanvaltaiseen liittopuolueeseen ja miksi kummatkin järjestöt liittyvät Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukseen? Miksi PYD on saanut aseellista tukea länsimailta? Millä keinoilla Turkki pyrkii vaikuttamaan Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksen avulla Yhdysvaltoihin ja mikä on Turkin tavoite? Minkälaiset suhteet Turkilla ja Venäjällä ovat? Millä perusteilla Turkki ja Venäjä ovat käyneet Syyriassa proxy-sotaa eli sijaissotaa? Mitä yhteisiä intressejä Turkilla ja Venäjällä on, miksi kummatkin valtiot kannattavat moninapaista maailmaa ja minkälaiset maailmanjärjestyksen Turkki haluaisi? Mikä merkitys Turkilla on ollut Ukrainan sodassa ja kenen puolella Turkki on? Studiossa vieraana Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta. Jakso on nauhoitettu 22.6.2022.

Naton huippukokoukseen Madridissa kohdistuu Suomen osalta poikkeuksellisen kovia intressejä. Pöydällä on kysymys Turkin takia jumiutuneista Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemuksista. Purkautuuko Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusjumi Madridissa? Vaatiiko Turkki Nato-prosessin vastineeksi Suomea ja Ruotsia määrittelemään Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n syyrialaisen sisarpuolueen PYD:n terroristijärjestöksi? Mikä on Turkin minimitavoite? Miten Turkin iltalypsy Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksilla vaikuttaa Turkin asemaan Natossa, tai maan kansainväliseen asemaan ja ulkosuhteisiin laajemmin? Miten Turkin johto näkee Turkin aseman kansainvälisessä politiikassa? Naton Madridin huippukokousta analysoi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta. Huippukokouksen ennakkotunnelmista raportoi Madridista johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak. Toimittajana on Tapio Pajunen.

USA:n senaatissa on keskusteltu Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä. Presidentti Niinistö on huolissaan koronatilanteesta. Juhannus lisää hukkumiskuolemia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos varoittaa helteestä juhannuksena.

EU-huippukokous alkaa, Brysselistä raportoi EU-erikoistoimittaja Janne Toivonen. Ukrainalaisten odotukset huippukokoukselle, Kiovasta raportoi toimittaja Maxim Fedorov.   Millaiselta näyttää Ukrainan EU-tie? Vieraana ohjelmajohtaja Juha Jokela, Ulkopoliittinen instituutti.  Yhdysvaltain senaatissa kuulemiset Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä, Washingtonista raportoi Iida Tikka. Nuhteeton käytös eduskunnassa. Vieraana puhemies Matti Vanhanen (kesk). Ulkomaanlehtikatsaus Tallinnasta, Rain Kooli.  Juontaja Atte Uusinoka. Toimittajat Mira Stenström, Anna Nevalainen ja Hanna Juuti. Tuottaja Marija Skara. 

Kultaranta-keskustelut. Naantalista politiikan toimittaja Matti Koivisto. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden eteneminen. Toiko Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin vierailu uutta valoa tilanteeseen? Keskustelemassa johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak ja Nato-asiantuntija, valtiotieteiden tohtori Iro Särkkä, Helsingin yliopisto. Ranskan parlamenttivaalien ensimmäisen kierroksen tulos. Toteutuiko vasemmiston nousu? Toimittaja Annastiina Heikkilä, Pariisi. Kunta-alan palkkaratkaisu nostatti myrskyn työmarkkinoilla. Keskustelemassa Janne Makkula, johtaja, Suomen Yrittäjät ja Ralf Sund, ekonomisti, Tehy. yömarkkina-asiantuntija, sosiologian professori Harri Melinin kommentti työmarkkinatilanteeseen. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Angela Nurmi ja Veera Sinervo. Tuottajana Tarja Oinonen.

Ilmastopolitiikka Euroopassa kiristyy keskellä geopoliittista kriisiä ja Venäjän vastaista pakotepolitiikkaa. Viimeisimmässä Eurooppa-neuvostossa päätettiin venäläisen tankkereilla saapuvan öljyn tuontikiellosta. Miten Euroopan parlamentin parlamenttiryhmissä suhtaudutaan Venäjä-pakotteisiin? Euroopan parlamentti äänesti valtavan Fit for 55 -ilmastopaketin esityksistä. Miksi esitys EU:n päästökauppauudistuksesta kaatui äänestyksessä? Viivästyvätkö EU:n ilmastotavoitteet päästökauppauudistuksen kaaduttua? Miten Euroopan parlamentissa suhtaudutaan Turkin vastustukseen Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyydelle? Kykeneekö EU vaikuttamaan Turkkiin Suomen Nato-jäsenyyden tukemiseksi? Strasbourgin radiostudiossa vieraina ovat europarlamentaarikot Elsi Katainen (re), Miapetra Kumpula-Natri (s&d) ja Laura Huhtasaari (id). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Venäjä hyökkää voimakkaasti Itä-Ukrainassa. Mikä on sotatilanne, Ilmari Käihkö, sotatieteiden dosentti, Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulu. Sisäministeri Krista Mikkonen ja itärajan turvallisuus. Miten pitää raja yhtä aikaa kiinni ja auki? Turkki, Syyria ja Suomen ja Ruotsin Nato-neuvottelut. Palapelissä on monta palaa. Vanhempi tutkija Toni Alaranta, Ulkopoliittinen instituutti ja Iro Särkkä, valtiotieteiden tohtori, Helsingin yliopisto. Vieläkö Ukrainan auttaminen kiinnostaa ja mitä apua sodan pitkittyessä ja taistelujen raaistuessa tarvitaan? SPR:n katastrofiavun päällikkö Marko Korhonen ja toiminnanjohtaja Linda Konate, Lääkärit ilman rajoja. Juontajana Seija Vaaherkumpu, toimittajina Kreeta-Maria Kivioja, Päivi Dahl, Marja Ala-Kokko ja Tarja Oinonen. Tuottajana Marija Skara.

Tämän viikon podcastissa Tuomas Peltomäki, Marko Junkkari ja Alma Onali keskustelevat Turkista rapotoineen toimittaja Sara Vainion kanssa Turkin toiminnasta Suomen ja Ruotsin Nato-kysymyksessä, ja siitä mitä tuoreet kannatuskyselyt kertovat mahdollisista tulevista hallituskokoonpanoista, sekä skandaalinkäryisestä oikeudenkäynnistä Depp vs. Heard. Uutisraportti podcast on Helsingin Sanomien julkaisema viikottainen podcast, jossa puretaan ja analysoidaan sen viikon tärkeimmät uutisaiheet. Tarkoitus on siis puhua tärkeistä aiheista, mutta sillä tavoin kuten ihmiset niistä normaalisti puhuvat: turhia jännittämättä. Kaikki vuosien aikana julkaistut jaksot löydät Suplasta https://bit.ly/2ygrn3T. Suplan lisäksi podcast julkaistaan myös - Spotify: https://spoti.fi/3dAuELu - Apple: https://apple.co/3bwLVDu - Soundcloud: https://bit.ly/2XGVBra. Podcastin nauhoitus lähetetään suorana lähetyksenä Helsingin Sanomien Facebook-sivulla torstaisin kello 14 – tosin aika saattaa vaihdella ja poikkeuksia on. https://www.facebook.com/helsinginsanomat/ Podcastien tekeminen on yleisesti tunnustettu synkäksi ja yksinäiseksi puuhaksi, joten ilahduta meitä lähettämällä joku kiva tai kriittinen viesti esimerkiksi - Twitterissä @uutisraportti https://bit.ly/2KaozrA, - Instagramissa @tuomaspeltomaki https://bit.ly/3eqJqVt, - Facebookissa @tuomaspeltomakipodcast https://bit.ly/2XF4UIj, tai - sähköpostilla tuomas.peltomaki@hs.fi. Muut Helsingin Sanomien podcastit löydät Suplasta: https://www.supla.fi/grid/1062

Turkin presidentti Erdogan herättää paljon kysymyksiä ja myös ärtymystä Suomessa ja Ruotsissa. Millainen mies viivyttelee Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä? Ylen toimittaja Tom Kankkonen on kirjoittanut kirjan Erdoganin noususta vallan huipulle. Täydellinen elämänhallinta voi olla vankila. Optimoitu ruokavalio , joogatunti ja personal trainer eivät välttämättä johda onnen kukkulalle. Psykologi Pekka Sauri kertoo onnen tavoittelun pakkomielteestä.

Ukrainan tilanne ja mietteet maassa kun sotaa on käyty kolme kuukautta. Puhelimessa Kiovaan palannut edustuston päällikkö Päivi Laine. Studiossa Ylen ulkomaantoimittaja Antti Kuronen. Mitä Virossa ajatellaan Suomen ja Ruotsin Nato-tien haasteista? Viron eduskunnan riigikokun puolustusvaliokunnan pj Enn Eesmaa. Apinarokko leviää ja huolestuttaa ympäri maailmaa. Ilkka Julkunen, virusopin professori, Turun yliopisto, asiantuntijalääkäri Leif Lakoma, THL ja toimittaja Maija Salmi, Barcelona. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Veikko Eromäki, Atte Uusinoka ja Tarja Oinonen. Tuottaja Hanna Juuti.

Miksi Turkki vastustelee Suomen Nato-jäsenyyttä? Keskustelemassa Lähi-idän instituutin asiamies Anu Leinonen ja suomenturkkilainen kaupunginvaltuutettu, taloustutkija Ozan Yanar. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on kertonut, ettei aio hyväksyä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Turkki on esitellyt vaatimuslistan, jonka mukaan Suomen ja Ruotsin on lopetettava tukensa terroristijärjestöille, annettava turvatakuut ja poistettava maahan kohdistuvat vientikiellot. "Näyttää siltä, että Turkki kokee, että heillä on hyvät pelimerkit ja siksi nostavat vaatimuksia keskusteluun", Yanar kommentoi. Hän arvioi, että nyt on Erdoganille otollinen tilanne kääntää katseet pois sisäpolitiikasta, mutta ei usko sen onnistuneen kovin hyvin. "Tämä ei ole suunnattu pelkästään Suomeen ja Ruotsiin vaan myös muille Nato-maille. Turkki vaatii että YPG julistettaisiin terroristijärjestöksi", Leinonen pohtii. Leinonen ja Yanar eivät näe, että Suomella olisi mahdollisuuksia luovuttaa kaikkia Turkin vaatimia henkilöitä ilman oikeuden päätöksiä. Yanar arvioi, että Turkki ei loppuun saakka voi vastustaa Suomen Nato-jäsenyyttä, vaan tulee vastaan kun saa joitain tavoitteistaan läpi. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suomen ja Turkin presidentit ovat keskustelleet Suomen Nato-hakemuksesta. Eduskunnan puhemies ei usko, että Turkki estää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden. Maakaasua ei enää tule Venäjältä Suomeen. Suomalaiset solmivat avioliittoja vähemmän kuin ennen. Saksassa on ollut myrsky. Suomessa sää on poutainen.

Mihin suuntaan Nato on menossa? Suomen Atlantti-seuran pääsihteeri Terhi Suominen. Kun Venäjä valtasi vuonna 2014 Krimin, Nato palautti painopisteensä yhteiseen puolustukseen. Sitä ennen Natolla oli useita operaatioita muun muassa Balkanilla ja Afganistanissa. Onko Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota muuttanut Naton linjaa? Suominen kertoo, että Nato keskittyy nyt "toimintaympäristön vakauttamiseen", keskiössä on omien jäsenmaiden puolustamisessa. Onko Yhdysvalloilla Natossa enemmän valtaa kuin muilla Nato-mailla. Suominen arvioi, että niin sanottu harmaa aika on jäämässä lyhyeksi, koska "todellisuudessa Natolla on jo jonkinlainen poliittinen vastuu hyväksytystä jäsenkandidaatista". Suomen liittyminen Natoon vahvistaisi Pohjoismaista blokkia. Itämerestä muodostuu Naton sisämeri Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien myötä. Natolle Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset tässä aikataulussa on Suomisen mukaan yllättävä asia, koska edes Krimin valtaaminen ei vaikuttanut suomalaisten näkemykseen Natosta. Entä voiko Turkki estää Suomen Nato-jäsenyyden? Periaatteessa kyllä, mutta Suominen ei usko, että tähän käytännössä mennään. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Ykkösaamussa tiistaina: Ruotsin Nato-keskustelu ja presidentti Niinistön ja rouva Jenni Haukion valtiovierailu Ruotsiin. Toimittaja Pirjo Auvinen. Minkälaisia muutoksia sotilaallinen liittoutuminen tarkoittaa, vastaamassa Puolustusvoimien komentaja Timo Kivinen.  Eduskunnan Nato-käsittely tutkijoiden arvioitavana. Historian professori Henrik Meinander Helsingin yliopistosta ja politiikan tutkija Erkka Railo MustRead-mediasta.  Minkälaisia reaktioita Venäjällä on ollut Suomen Nato-hakemukseen ja Nato-mailta saamaan tukeen. Ylen Venäjä-kirjeenvaihtajana heinäkuussa aloittava Heikki Heiskanen studiossa.  Juontajana Mira Stenström, toimittajina Veera Sinervo ja Veikko Eromäki, tuottajana Marja Ala-Kokko.  

Suomen johto on ilmoittanut kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä, seuraako Ruotsi nyt perässä? Millaisia ovat Suomen ja Ruotsin Nato-pohdinnan yhteiset askeleet olleet? Kuinka selvää on, että Ruotsi päätyy samaan ratkaisuun Suomen kanssa? Naapurimaiden turvallisuuspoliittisia keskusteluja arvioimassa Ulkopoliittisen insituutin tutkija Matti Pesu sekä valtiotieteen emeritusprofessori Göran Djupsund. Ruotsin näkemyksistä raportoi kirjeenvaihtajamme Kirsi Heikel.  Millanen Nato-maa Suomi olisi? Jos Suomi liittyy puolustusliitto Natoon millaiset roolit voisivat Suomelle sopia? Kuinka paljon Suomella on Natolle annettavaa? Haasteltavana pääsihteeri Terhi Suominen Suomen Atlantti-seurasta ja  puolustuspoliittisen osaston päällikkö Janne Kuusela Puolustusministeriöstä.  Euroviisuja lauletaan Euroopassa, jossa käydään sotaa. Laulukilpailut perustettiin lähentämään Euroopan maita ja kulttuureja. Mikä on viisujen merkitys tänä vuonna? Onko laulukilpailuille haittaa poliittisuudesta? Tunnelmia kisapaikalta kertoo konkariviisutoimittaja Ville Vedenpää.  Lähetyksen juontaa Marja Ala-Kokko. Toimittajana Mikko Haapanen. Tuottajana Marija Skara. 

Norja kuuluu puolustusliitto Naton perustajavaltioihin. Maa on kuitenkin vuosien saatossa noudattanut Nato-jäsenenäkin politiikkaa, jonka tavoite on olla provosoimatta Venäjää. Norjaan ei ole sijoitettu ulkomaisia sotilaita, sotilastukikohtia eikä ydinaseita. Ohjelmassa pohditaan, voisiko Norjasta hakea mallia Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle. Lisäksi käydään Pohjois-Norjassa kysymässä, miten Naton ja Venäjän pohjoisella rajalla nähdään turvallisuustilanne nyt, kun Ukrainassa on sota. Kuullaan myös, miten Nato-päätös jakaa Ruotsin sosiaalidemokraattileiriä. Ohjelman toimittavat Kirsi Heikel, Tapani Leisti ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Anders Johansson. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

EU-komissio ajaa täyttä tuontikieltoa venäläiselle öljylle Venäjän aloittaman Ukrainan sodan takia. Komissio esittää sekä raakaöljyn tuonnin kieltoa, että jalostettujen öljytuotteiden kieltoa. Venäjän energiasta riippuvaiset Unkari ja Slovakia vastustavat raakaöljyn tuontikieltoa, mutta myös Saksalle kysymys on taloudellisesti vaikea. Meneekö komission esittämä venäläisöljyn tuontikielto läpi? Miten Venäjä-pakotteet ja energian tuontikiellot vaikuttavat Eurooppaan? Millä aikataululla Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys olisi mahdollinen? Miksi esityksessä EU:n uudeksi vaalilaiksi halutaan luoda koko Euroopan laajuinen ylikansallinen ehdokaslista? Politiikkaradiossa aiheista keskustelevat europarlamentaarikot Sirpa Pietiläinen (epp), Alviina Alametsä (greens) ja Silvia Modig (left). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Venäjä on aloittanut noin 200,000 maajoukkojen toimesta Ukrainan kaupunkien tuhoamisen siviiliuhreista välittämättä. Venäjän maajoukkojen, ml. panssariaseen teho on ollut huono ja ilmayliherruus on ollut riemastuttavan kaukana. Venäjän armeija on saanut huonolaatuista materiaalia kuten hajoavia renkaita Kiinasta ja sen huolto on ollut luokatonta. Venäjä on jakanut sotapanoksensa kelvottomasti maajoukkojen, ilma-aseen ja laivaston välillä. Kiinan ja Venäjän erityissuhde näkyy taustalla, jossa Xi Jingpin ja Vladimir Putin ovat sopineet koordinaatiosta, luottaen Ukrainan sodan nopeaan etenemiseen. Läntinen tuki Ukrainalle ja Venäjän taloudellinen eristäminen ovat olleet heille ikäviä yllätyksiä. Kiina tukee Venäjää mm. ostamalla raaka-aineita ja tarjoaa Swift-järjestelmää korvaava Renminbi-maksujen viestijärjestelmää ja likviditeettiä, jotka osin pitävät Venäjän talouden raunioita pystyssä. Liberaalin demokratian ja autoritääristen despoottien taistelussa Suomen presidentti Sauli Niinistö on tehnyt oikean siirron järjestäen korkeimman mahdollisen tason Joe Biden tapaamisen USA:ssa, jossa Niinistö myös tapasi CIA:n johtajan ja republikaanien edustajan Mitch McConnellin. Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyys on arvioni mukana lähellä. Turvatakuiden sijaan EU:n kasvanut puolustuskyky ja USA:n erityissuhde on riittävä tae täysjäsenyysprosessin käynnistämiselle. #neuvottelija -kanava on kutsunut useita #turpo -asiantuntijoita keskustelemaan näistä oletuksista ja kanavan juontaja Sami Miettinen käy mm. Ivan Puopolo, Puheenaihe ja Rahapodi-kanavilla keskustelemassa aiheista. Kuulijoilta ja katselijoilta toivotaan korkean tason vieraista ehdotuksia. 00:00-17:27 Sami Miettinen käy läpi Ukrainan ja Venäjän välisen sodan tilanteen 5.3. Suomen ja Ruotsin NATO-prosessin sekä Venäjän ja Kiinan yhteistyön tilannekatsauksen #sota #neuvottelija #neuvottelijat #ukraina #venäjä #NATO #sauliniinistö #talouspakotteet #neuvottelijat Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Kaikki #neuvottelija -jaksot ja haku: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Venäjän toimet Ukrainassa ja vaatimukset Naton laajentumisen estämisestä ovat sysänneet Nato-keskustelun Pohjolassa liikkeelle. Muuttaako Venäjän painostus Ruotsin Nato-linjan? Voisiko Ruotsin Nato-hakemus yllättää Suomen? Ruotsin turvallisuuspoliittista linjaa ja puolueiden Nato-kantoja analysoivat Pohjoismaiden tutkimuksen professori Peter Stadius Helsingin yliopistosta sekä tutkija Mikko Majander ajatuspaja Magmasta. Toimittajana on Tapio Pajunen.