Podcasts about ihmisille

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Maija Vilkkumaa, Ruben Stiller ja Juha Itkonen. Maija Vilkkumaa haluaa puhua vastuullisesta sijoittamisesta ja miten se on aikojen saatossa muuttunut. Ennen oli ilmiselvää kaikille, että vastuullista sijoittamista ei ole esim. asekauppaan sijoittaminen. Tämä on muuttunut ihan totaalisesti ja tällä hetkellä monet pankkien- ja eläkeyhtiöiden sijoitusjohtajat pitävät aseisiin sijoittamista myös osana vastuullista sijoittamista. Maija kysyy kanssakeskustelijoiden mielipidettä, onko aseisiin sijoittaminen vastuullista sijoittamista. Ruben Stillerin aiheena on Donald Trumpin loppunäytös. Millainen tulee olemaan Trumpin tarinan loppu, jos ajattelemme että se on esim. elokuva tai kirjallinen tarina? Rubenin mielestä ihmisiltä on mennyt perusturvallisuuden tunne, koska Trump ei ole saanut rangaistusta, joka kuuluu tällaiselle "kaaoksen ruhtinaalle", vaan hän selviytyy kaikesta. Välttämättä Trumpin loppunäytös ei ole niin kaukana kuin monet luulevat. Ruben kysyy raatilaisilta, millainen heidän mielikuvissa ja ennustuksissa on Donald Trumpin loppunäytös ja mitä sen jälkeen välittömästi tapahtuu. Juha Itkonen nostaa keskusteluun kirjallisuusteeman. Lukevan älymystön suosima kirjailija Rachel Cusk kävi Helsingissä julistamassa pitkälti erilaisista kielloista koostuvat kirjalliset teesinsä. Juha esittelee muutaman Cuskin esiin nostamista teeseistä: - Rachel Cusk inhoaa juonta. Tosielämä ei hänen mukaansa seuraa juonta, miksi romaani tekee niin. - Cuskin mukaan minä-kertojan pitäisi kirjallisuudessa olla varattu vain niille, joilla ei ole muuta vaihtoehtoa. Ihmisille jotka ovat marginalisoituja ja joilla ei ole muuta kuin oma todistuksensa. - Toisaalta Cusk ei tunnu pitävän myöskään siitä, että kirjailijat kirjoittavat jostain muusta kuin itsestään. Hän ei usko romaanihenkilöihin. Juha kysyy raatilaisilta, mitä ajatuksia teeseistä herää? Vastaavatko nämä kirjallisia ihanteitanne?

Taas pääsevät Repe-setä ja Pastori vauhtiin oikein setäilyn ytimessä: pilaako Onlyfans nuorison sielut ja mielet? Sydämet täynnä ylpeyttä ja intoa julistamme OY-operaatioiden uudeksi pääkallopaikaksi Goldfish barin! Letkeä ilmapiiri, loistava palvelu, Guinnessia hanassa... mitä ihminen vielä muuta tarvitsee? Tule viihtymään ja nauttimaan juoma jos toinenkin osoitteeseen Korkeavuorenkatu 21! Ja tsekkaa Goildfish myös iigeessä instagram.com/goldfish_helsinki OY-hupparit ja t-paidat ovat taas saatavilla! Nappaa omasi haltuun Otetaan yhdet – Bulkkinen Helsinki ink -tatuointimessut järjestetään tänä vuonna jo 30. kertaa eli upeat juhlamessut tulossa! Tule sinäkin paikalle nauttimaan kansainvälisistä artisteista, upeasta ohjelmasta ja live-musiikista Kaapelitehtaalle 4.-6.4.2025. Nappaa lippusi haltuun tiketti.fi/tarjous -linkin kautta ja käyt koodia tatskamessut niin saat oman OY-jengin alen! Kiinnostaako yrittäjyys, mutta kaikki siihen liittyvä tuntuu liian vaikealta? Ryhdy kevytyrittäjäksi, ja siinä sinua auttaa alusta loppuun Odeal. Kevytyrittäjyys on oivallinen tapa harjoittaa liiketoimintaa, ja Odealilta saat avun ihan kaikkeen. Kevytyrittäjyyden aloitat ja lopetat milloin vain ilman mitään hässäkkää. Käy rekisteröitymässä Odealin sivuilla ja käytä koodia OTETAANYHDET. https://odeal.fi Njord-nikotiinipussit, klassiseen nuuskanhimoon! Njordin kaikki maut löydät S-ryhmän kaupoista. Miehisen kauneudenhoidon ylläpidosta vastaa Dick Johnson. Osoitteessa www.dickjohnson.fikoodilla teamoy15 alennusta -15% kaikille tilaajille. Lisää sielunravintoa tarjoaa Nextory, ilmainen 45 päivän kokeilujakso koodilla nextory.fi/otetaan45

Länsimainen elämäntapa pyörii pitkälti kuluttamisen ympärillä. Ihmisille kaupitellaan onnea materian muodossa ja uusia tarpeita synnytetään tehokkaasti. Muodin syklit ovat nopeita ja uusimpia villityksiä tulvii silmille varsinkin sosiaalisessa mediassa. Viimeisimpänä paljon puhuttaneena ilmiönä on ultrapikamuoti ja kiinalaisista verkkokaupoista, kuten Temusta, tilattava halpa krääsä. Esimerkiksi tulli on älähtänyt olevansa pulassa EU:n ulkopuolelta tulevien lähetysten määrän kanssa. Suomeen tilattiin viime vuonna 28,2 miljoonaa lähetystä ja kahdessa vuodessa määrä on 35-kertaistunut. Kulttuuriykkönen pohtii kulutuskulttuurin muutosta viime vuosikymmeninä. Millaisia mekanismeja kuluttamisen taustalla on? Mistä kulutustarpeet syntyvät? Miksi ostaminen ja omistaminen tekee meidät onnelliseksi? Entä millaisia seurauksia nykyisellä valtavalla erityisen halvan tavaran ostamisella on?. Lopetammeko ikinä ylenpalttista kuluttamista? Vastaliikehdintää on toki myös paljon ilmassa: Löytyykö esimerkiksi aktivismista apuja kestävämmän elämäntavan omaksumiseen? Vieraana ovat yliopistotutkija ja markkinoinnin dosentti Essi Pöyry, LUT-kauppakorkeakoulun markkinoinnin apulaisprofessori Jenni Sipilä, Eetti Ry:n toiminnanjohtaja Emma Mikkilä sekä väitöskirjatutkija Jannica Nyman. Toimittaja on Reetta Arvila.

Vanhusten palvelujen ja hoivan tilanne. Haastateltavina vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo sekä professori emerita Marja Jylhä. Kuulemme myös, mitä on perhehoito ikäihmisille, haastateltavana Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö Sanna Kosonen.  Ranskan taloudesta raportoi toimittaja Annastiina Heikkilä Pariisista.  Euroopan laajuista yhteistyötä tarvitaan, kun ilmastonmuutos etenee. Euroopan ympäristökeskuksen pääjohtaja Leena Ylä-Mononen sekä Suomen ympäristokeskuksen tutkimusjohtaja Eeva Primmer. Kuinka kaupunkirakenteemme on tehty kestämään ilmastonmuutosta? Haastateltavana rakennusfysiikan professori Juha Vinha Tampereen yliopistolta.  Espanjalaisia lehtiä on lukenut toimittaja Maija Salmi.  Juontajana Mira Stenström. Toimittajana Roosa Kajander. Tuottajana Marija Skara. 

Tässä jaksossa keskustellaan Ville Ojasen kanssa siitä miten luodaan hyvä kasvualusta ihmisille, erinomaisuuden kulttuuri, kulttuuri jossa ihmiset voivat kasvaa kohti omaa optimaalista potentiaaliaan. Ville on aivotutkimuksesta väitellyt psykologi jolla on 20 vuoden kokemus työelämän parissa työskentelystä. Ville toimii myös käyttäytymistieteellisen asiantuntijaryhmän jäsenenä pääministerin kansliassa. Hodge ja kumppanit (2014) kirjoittivat tieteellisen artikkelin Uuden-Seelannin Rugbymaajoukkueen kasvutarinasta, siitä miten ryyppäilevästä ja välinpitämättömästä joukkueesta kasvoi yksi urheilumaailman ihailluimmista yhteisöistä ja joukkueista, joka lopulta voitti maailmanmestaruuden vuonna 2011. Keskustelun pohjana käytetään tätä tarinaa jota ristiinpölytetään yritysmaailman ja Villen kokemusten kanssa.

Hämähäkit suunnittelevat saalistusreittejään päiväkausia. Muurahaiset osaavat kutsua kaverin apuun, kun ovat hädässä. Ihmiskeskeisyys hallitsee kulttuuria, yhteiskuntaa, tiedettä ja olemistamme maailmassa. Koemme kollektiivista narsismia suhteessa muuhun elämään. Ihminen on keskittynyt kertomaan itsestään ja ihmisestä riippumattomana olentona, sanoo ekologi, kasvatustieteilijä ja väitöskirjatutkija Sami Keto toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Havaintoja ihmisestä -sarjaan kokemuksensa jakoi myös nimimerkki Havukka-ahon ajattelija. ”Ihmiskeskeistä ajattelua pitäisi purkaa, jos haluamme selvitä lajina. Ihmisille pitäisi kouluissa opettaa asioita joista ei välttämättä ole hyötyä ”talouskasvun” kannalta, vaan kokonaisen elämän kannalta täällä”, sanoo siis nimimerkki Havukka-ahon ajattelija. Lähteet: Elinkeinoelämän valtuuskunta, EVA (2023) Suomalaisten suhtautuminen ilmastouhan vakavuuteen politisoitunut – suomalaiset aiempaa valmiimpia ilmastotekoihin Helsingin Sanomat (2017) ”Kuudes sukupuutto” hävittää lajeja paljon pelättyä rajummin – Hyönteisten tilanne on hälyttävä, ja seuraukset voivat olla katastrofaalisia meille kaikille Keto, Sami (2022) enemmän kuin sapiens Tsing, Lowenhaupt, Anna (2020) Lopun aikojen sieni. Elämää kapitalismin raunioissa. Helsinki. Tutkijaliitto WWF (2023) Raportti: Suomalaisyritykset tiedostavat luontokadon uhkaavan liiketoimintaansa – toimet luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi ovat vielä riittämättömi Toimittaja: Satu Kivelä Haastateltava: Ekologi, kasvatustieteilijä, väitöskirjatutkija Sami Keto Äänisuunnittelija: Laura Koso Lukijat: Miika Lauriala, Susanna Vainiola ja Veli Kauppinen Tuottaja: Pertti Ylikojola Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen

Erja Lyytinen kiertää parhaillaan Suomea ja piipahtaa kiertuepäivien välissä myös maailmalla Tunisian Sicca Jazzeilla. Lahteen Möysän Musaklubille muusikko saapuu bändeineen torstaina 9. maaliskuuta. Luonnossa liikkumisesta ja hiihtämisestä pitävä, kiertuepaikkakunnilla minivaelluksilla käyvä Lyytinen toivoisi näkevänsä uutisissa otsikon, joka kertoisi ruokaa riittävän kaikille maailman ihmisille. - Maailmassa on niin paljon vähäosaisuutta. Se olisi iso juttu. Kuuntele koko haastattelu:

Tue ohjelmaa Patreonissa: https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Podcastin 63. jakson vieraana tarinoita tulviva videojournalisti Jaakko Keso. Jakso taltioitiin 4.8.2022 Videoversio: https://youtu.be/_PihcB5xWFA Spotify: https://spoti.fi/3VEQl2T Apple Podcasts: https://apple.co/3TqFQi0 RSS: http://bit.ly/3zsSJ1X Jaakon ääni on ekan puolituntisen ajan vähän kämänen koska piuha oli irti. Sitten paranee. 00:00:00 Alkumalja, kahvi ja rituaalit. 00:07:56 Uuden juhlapäivän perustaminen. 00:10:36 Japanilaisen kulttuurin pidettävyys. 00:14:10 Ohjelman rakenteesta ja lähestymistavasta. 00:21:47 Jaakon journalismin alkumetrit. 00:28:24 Mikä tekee journalismista journalismia? 00:31:17 Gonzo. Objektiivisuus ja subjektiivisuus tiedonvälityksessä. 00:38:18 Mukaan heittäytymisen arvo. 00:40:03 Ylellä kriiseillään nuorten saavuttamisesta. 00:43:22 Monilähteinen tiedonhankinta. 00:45:16 QAnon tiedonhahmottamisprosessina. 00:50:53 Huolestuttaako vaihtoehtomediat? 00:58:51 Kulttuurien valtavirtojen sokeat pisteet. 01:04:15 Fringe-ilmiöt ja misinformaatio. 01:12:10 Kuvalaudat. 01:16:27 Operaatio Mauno ja muu masinointi. 01:25:39 Kiljuhakkerointi. 01:37:02 Graffiti. 01:40:57 Katy Bowman ja stäkkääminen. 01:44:28 Vääntö "aidosta" graffitista. 01:49:51 Banksyn motiivit. 01:53:28 Mainokset ja tupakkapropaganda. 02:01:24 Henryn lähestymistavat. 02:05:40 Jaakon valaiseva matka journalismiin. 02:14:35 Lisää ajavista voimista. 02:20:38 Yksinäisyys ja nöyristely. 02:25:30 Natsit ja miellyttämisenhalu. 02:29:44 Fasismi ja voiman ja väkivallan ihannointi. 02:43:13 Platformaaminen. 02:49:37 Digimaailman pelisäännöt ja vapaus. 02:56:58 Avaruusoliot ja kuvalaudat. 03:08:24 Trollaamisen ja poliittisen vaikuttamisen raja. 03:15:40 Alt-rightin ja Trumpin nousun syyt. 03:22:13 Henryn kaoottiset tiedonhankintamenetelmät. 03:32:54 Näkökulmia Jordan Petersoniin. 03:43:55 Vaivaantuneisuuden tutkailua. 03:51:53 Keskustelijoiden edellinen kohtaaminen. 03:59:59 Autenttisuus ja itsetietoisuus. 04:17:01 Somen vaikutus todellisuuteen. 04:32:20 Nathan Fielder ja cringe. 04:43:56 Kaavojen rikkominen journalismissa. 04:49:50 Kännissä töissä. 04:55:16 Fielderin Rehearsal-sarja. 05:04:33 Cringe-leffat. 05:10:30 Ihmisille nauraminen ja ilkeys. 05:14:49 Jogiin86-ilmiön tausta ja kuvalautakieli. 05:23:50 Ruisleipää, nokkosia ja munien rääkkäämistä. 05:35:21 Dolan ja muut hauskat ankat. 05:40:18 Suomen nettikultturin ainutlaatuisuus ja memeettinen sodankäynti. 05:50:50 Tosi-TV:n autenttiset ulottuvuudet. 06:02:19 Kyltymätön suhde elämään. 06:06:41 Loppulyhyet Linkkejä: Jaakko ja ufotutkijasukulainen https://bit.ly/3eLOJDN Jaakon 5-osainen itsenäisyyspäiväreportaasi https://bit.ly/3VD1rp6 Jonathan Rowson ja jordanpetersonitis https://bit.ly/3ScZ4GA Jaakon alkoholireportaasi https://bit.ly/3giMwjU Sota, energia ja ympäristökriisi https://bit.ly/3MKorOV (Jordan Hallin QAnon-tekstiä ei valitettavasti enää löytynyt netistä) Jaakon Kioski-Youtube https://www.youtube.com/c/JaakkoKeso-YleKioski Jaakon oma Youtube https://www.youtube.com/c/JaakkoKeso Jaakon Insta https://www.instagram.com/ug_keso/ Jaakon Twitter https://twitter.com/j_keso ----- Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • Twitter: https://twitter.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Youtube: https://youtube.com/ihmisiis • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE • Apple Podcasts https://apple.co/32jaPqX • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis Tilan ja laitteistoa podcastille tarjosi https://audiospot.fi

Varttuneempaa väestöä, senioreita ja ikäihmisiä on Suomessa vuosi vuodelta enemmän ja me Väkevä elämä -podcastissa jakson vieraiden kanssa haluamme olla auttamassa heidän hyvinvointiaan, sekä omatoimisesti että valmennusavun kautta. Tässä jaksossa pureskelemme mm. että kun ikää alkaa olla 50v+ niin mikä kehossa muuttuu ja mitä sellaista tapahtuu, että toimintakyky, lihasmassa, liiketaito, yms. lähtee helposti alamäkeen? Mitä konkreettisesti tarkoittaa hyvä toimintakyky? Miten keski-iässä tehdyt valinnat heijastuu myöhemmälle iälle? Mitkä ovat hyvinvoinnissa ja elintavoissa asioita, joita ihmisten kannattaisi välttää, että tiedetään heikentävän ennustetta toimintakyvylle? Mitä ihmisten kannattaa tehdä, jotta toimintakyky, yms. pysyy hyvänä? Näitä ja muita päivän teemoja käydään läpi fysioterapeutti ja terveystieteiden maisterin Annele Urtamon ja filosofian tohtori ja liikuntatieteilijä Arto Tiihosen kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Annele Urtamo & Arto Tiihonen Arton aikaisempi vierailu: https://open.spotify.com/episode/3T4LF67C3oa0JOeNVvlAjc?si=43d4a93b0c40494b Ikäinstituutti: https://www.ikainstituutti.fi/ Dallaten-hanke: https://dallaten.fi/ Miksi liikun -blogi: https://www.miksiliikun.fi/ Voimaa vuosiin -kirja: https://lkkp.kauppakv.fi/sivu/tuote/voimaa-vuosiin/2437399 Annelen yhteystiedot: annele.urtamo@gmail.com

Susanna Helke puhuu ikäihmisten hoitopalveluiden laadusta Markus Raivion haastattelemana. Helke haluaa nostaa ongelmakohtia kansan tietoisuuteen. Erityisesti tarkastelussa jaksossa on se, miten yhteiskunnassa nähdään ikäihmiset ja heidän suhteensa hyvinvointivaltion eetokseen. Susanna Helke on Armotonta menoa- elokuvan ohjaaja. Tämä dokumentaarinen lauluelokuva kertoo hoivatyön monista puolista hoitajien kirjeisiin pohjautuen.

Kasvata itsestäsi esteetikko Järvenpäässä. Avoinna 28.8.2022 asti, jarvenpaantaidemuseo.fi

Sandra Lounamaa ja Meri-Tuuli Laaksonen perustivat vanhuspalvelujen startup-yritys Gubben marraskuussa 2018. Palvelun kautta tukea saa jo yli tuhat ikäihmistä ja yhteisössä on yli 1200 gubbeilevaa nuorta.Kirjoittaja ja lukija: Sandra Lounamaa See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Ajattelin nuorempana, ettei aikuisille naisille enää huudeta kadulla törkeyksiä. Luulin väärin, sanoo Laura Hallamaa kolumnissaan.

Maakuntavero sai kylmää vettä niskaansa parlamentaariselta maakuntaverokomitealta. Oliko kysymyksenasettelu väärä vai maakuntien rooli liian suppea? Tulisiko Suomessa siirtyä Sveitsin malliin mukaisesti laajaan lähidemokratiaan maakuntaveroineen vai pitäisikö pysyttäytyä nykyisissä veroissa? Fukushiman voimalaonnettomuus vuosikymmen sitten aiheutti atomivoiman suosion romahtamisen, niin Japanissa kuin Saksassa. Yhdysvalloissa on kuitenkin juuri hyväksytty uudenlainen mini-ydinvoimalamalli. Kun suurydinvoimalat eivät Suomessa ota valmistuakseen, olisiko Suomeenkin jo aika rakentaa pieniä city-ydinvoimaloita? Vqikka Suomen vienti ja tuonti laskivat tammikuussa vuodentakaisesta, talous kasvaa jo monella maailman alueella. Ihmisille kertynyt säästöjä ja yritykset ovat lykänneet investointejaan. Kun rokotesuoja saapuu, maailma ostaa taas hulluna kaikkea. Nyt pitäisikin tehdä kaikki mahdollinen, jotta suomalaisyritykset olisivat parhaassa mahdollisessa vientikunnossa ja -valmiudessa. Sitä ennen, rokotteita Suomeen – tyyli vapaa!

Kiedy nie dyskutować z Konstancją, z kim pijała Sylwia oraz dziwne okoliczności porannej pobudki Klaudii, czyli odcinek pełen anegdotek o alkoholu i po alkoholu. Zapraszamy na nasze social media: Zołzy Mówią na fb i instagramie, gdzie dzielimy się naszymi popkulturowymi przemyśleniami. Oprawa muzyczna: Marek Kunicki, Ars Musica sp. z o.o.

Lk 2:1-20. Äänitetty Filia-saarnaksi 20.12.2020. Kansanlähetys.fi/helsinki

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2020: Jalkapalloilija Joona Toivio kertoo, miten Suomen miesten jalkapallomaajoukkue ensimmäistä kertaa koskaan saavutti EM-kisapaikan marraskuussa 2019. Ruotsin Allsvenskanissa göteborgilaisjoukkue BK Häckenissä pelaava Joona Toivio kertoo, mitä erityistä on nykyisessä Suomen maajoukkueessa, joka saavutti maan historian ensimmäisen EM-kisapaikan. Toivio kertoo myös lapsuudestaan perheessä, johon kuului perhehoitoon sijoitettuja lapsia. "Jalkapalloilijana minulta on monesti kysytty, kuka tai ketkä ovat esikuviani. Vastaus on aina ollut omat vanhempani", Joona Toivio sanoo. Hanna Sihlman hanna.sihlman@sverigesradio.se

Me pyysimme kehuja, te lähetitte niitä – niin paljon, että niistä saatiin kaksi jaksoa! Keräsimme kuuntelijoiltamme kehuja teatteri-ihmisille koronakevään apeutta piristämään. Kevään viimeisessä Musikaalimatkassa-jaksossa kuullaan näyttelijöille suunnattuja kehuja. Podcast vetäytyy tämän jakson myötä viettämään koronan takia aikaistunutta kesälomaa. Paljon tsemppiä kaikille kuuntelijoillemme poikkeustilaan – ja toivottavasti pääsemme pian palaamaan uusien musikaalimatkojen merkeissä! Juontajina Laura Haajanen ja Siiri Liitiä. Vieraana Viljatuuli Ylikoski. Kehuja lukemassa Saara Jokiaho ja Severi Saarinen. Spiikki: Niina Markkanen.

Me pyysimme kehuja, te lähetitte niitä! Keräsimme kuuntelijoiltamme kehuja teatteri-ihmisille koronakevään apeutta piristämään, ja tässä jaksossa alamme purkaa ihanien viestien vyöryä. Lähdemme liikkeelle kulissien taakse suunnatuista kehuista ja aloittelemme myös näyttelijöiden kehumista… Juontajina Laura Haajanen ja Siiri Liitiä. Vieraana Viljatuuli Ylikoski. Kehuja lukemassa Saara Jokiaho ja Severi Saarinen. Spiikki: Niina Markkanen.

Zoonoosivirologian professori Olli Vapalahden mukaan uusi koronavirus ei ollut yllätys, sillä eläinten taudit siirtyvät ihmisiin, kun lajirajan ylitykselle tehdään suotuisat olot. Eläimistä ihmisiin siirtynyt tuorein koronavirus on hommattu kiinalaisen lihatorin kautta lepakoista. Tätä ennenkin koronavirukset ovat siirtyneet lepakosta, varsinaisesta isännästään, väli-isäntien kautta ihmiseen. SARS levisi aikoinaan kiinalaisesta lepakosta sivettikissan kautta maailmalle Aasiasta ja MERS kamelien kautta Lähi-Idästä. Ihmisille vanhat tutut koronavirukset aiheuttavat tavallisia lieviä räkätauteja, mutta Wuhanin koronavirusversio on uusi ja siksi kovempaa sorttia. Mikä tekee uudesta koronaviruksesta vanhoja tuttavuuksia pahemman ja miten se suhtautuu aikaisempiin vakaviin koronavirustauteihin SARS:iin ja MERS:iin? Lajirajan vast'ikään ylittänyt zoonoosi eli eläimistä ihmisiin tarttuva tauti on tuoreeltaan ärhäkkä ja voi tappaa uuden isännän, jolta puuttuu vastustuskyky eläintautia vastaan. Ajan myötä virus ja ihminen sopeutuvat toisiinsa ja viruksen aiheuttama tauti lievenee. Virus tavallaan kesyyntyy ihmisten joukossa kiertäessään.Zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti kertoo koronaviruksista ja muista zoonooseista. Koronavirusta vastaan kehitetään parhaillaan useita erilaisia kandidaattirokotteita. Miten rokotteita kehitetään ja miksi niiden kehittäminen vie niin pitkään? Miten immuuniteetti kehittyy sairastamalla tai rokottamalla ja miten laumasuoja toimii, infektiosairauksien professori Anu Kantele puhuu tarttuvista taudeista ja rokotteista Tiedeykkösessä. Ohjelma on koostettu kahdesta jo aikaisemmin Tiedeykkösessä esitetystä haastattelusta. Koosteen toimittaja on Leena Mattila ja lukija on Jenni Stammeier. Kuva: All Over Press

Eläimistä ihmisiin siirtynyt tuorein koronavirus on hommattu kiinalaisen lihatorin kautta lepakoista. Tätä ennenkin koronavirukset ovat siirtyneet lepakosta, varsinaisesta isännästään, väli-isäntien kautta ihmiseen. SARS levisi aikoinaan kiinalaisesta lepakosta sivettikissan kautta maailmalle Aasiasta ja MERS kamelien kautta Lähi-Idästä. Lajirajan vast'ikään ylittänyt zoonoosi eli eläimistä ihmisiin ja takaisin tarttuva tauti on tuoreeltaan ärhäkkä ja voi tappaa uuden isännän, jolta puuttuu vastustuskyky eläintautia vastaan. Ajan myötä virus ja ihminen sopeutuvat ja mukautuvat toisiinsa ja viruksen aiheuttama tauti lievenee. Miten Suomessa ja pärjätään uuden Wuhanista tulevan koronaviruksen kanssa, siitä kertoo infektiotautien erikoislääkäri Eeva Ruotsalainen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä. Zoonoosivirologian professori Olli Vapalahden mukaan uusi koronavirus ei ollut yllätys, sillä eläinten taudit siirtyvät ihmisiin, kun lajirajan ylitykselle tehdään suotuisat olot. Ihmisille vanhat tutut koronavirukset aiheuttavat tavallisia räkätauteja, mutta Wuhanin koronavirusversio on uusi ja siksi kovempaa sorttia. Mikä tekee uudesta koronaviruksesta ikivanhoja tuttavuuksia pahemman ja miten se suhtautuu aikaisempiin vakaviin koronavirustauteihin SARS:iin ja MERS:iin. Tiedeykkösessä puhutaan vakavista koronaviruksista infektiotautien erikoislääkäri Eeva Ruotsalaisen ja zoonoosivirologian professori Olli Vapalahden kanssa. Ohjelman toimittaa Leena Mattila. Kuva: All Over Press aleksej sarifulin / Alamy

Tässä sarjassa mä kommentoin ja kopioin Jussi Halla-ahon blogia nimeltä Scripta -kirjoituksia uppoavasta lännestä, ja tänään puhutaan aseista. Argumentit 1. Ihmisille kelpaa sodan syyksi, jopa isäpapan opettama uskonto, ja tappaminen onnistuu millä vain. 2. Jos me halutaan oikeasti rakentaa rauhaa, niin me voidaan tehdä sodan käyminen mahdottomaksi sillä tavalla, että kaikkien osapuolien hyökkäysyritys johtaa aina varmaan kuolemaan. Kun kaikki valtiot pystyvät antamaan toisilleen kuoliniskun niin paras ratkaisu lienee olla tekemättä mitään. Rauhan paras tae on siis se, että kaikilla osapuolilla on yhtä paljon tarkkoja ja tuhovoimaisia aseita. 3. Huonoilla aseilla taistellessaan yhdenkään osapuolen varustus ei heikkene merkittävästi, jolloin sotaa voi käytännössä jatkaa hamaan tulevaisuuteen, koska rauhasta ei ikinä tule tarpeeksi houkuttavaa vaihtoehtoa. Kun hyökkäävällä osapuolella on käsitys, että he voivat voittaa sodan kärsimättä valtavia tappioita, niin hyökkääminen on houkutteleva vaihtoehto. LÄHTEET https://www.youtube.com/redirect?redir_token=8waozejy7PhYA__xrxJMuUeiERt8MTU4MDEzNTY5MUAxNTgwMDQ5Mjkx&event=video_description&v=VlO0SrFpMac&q=http%3A%2F%2Fwww.halla-aho.com%2Fscripta%2Frauhan_ja_asevarustelun_puolesta.html

Kevyen liikenteen väylien pitäisi olla turvallisia ja terveellisiä meille kaikille, mutta tilastojen valossa näyttää siltä, että iäkkäille ihmisille ne ovat moninkertaisesti vaarallisempia paikkoja kuin meille muille. Lue myös: Hoitavatko robotit pian vanhuksia? Virtuaalihoito yleistyy vanhusten kotihoidossa – katso, miten kotimaakunnassasi toimitaan jo nyt! Onnettomuustietoinstituutti kerää tilastoja kaikkein vakavimmista, kuolemaan johtaneista onnettomuuksista. Sen mukaan vuonna 2017 kevyenliikenteen väylillä menehtyi 17 yli 65-vuotiasta jalankulkijaa ja kymmenen pyöräilijää. Moottoriajoneuvo-onnettomuuksiin verrattuna lukumäärät ovat onneksi hyvin pieniä, mutta kun otetaan käsittelyyn prosentit, kuolleista pyöräilijöistä lähes puolet, 49 prosenttia, on eläkeiän ylittäneitä, jalankulkijoista 47 prosenttia. Ikäihmisten suurta osuutta liikennekuolemista selittää luonnollisesti se, että ikääntyessä ihmisen liikkumis- ja huomiokyky heikkenevät. Ja kun jotain sattuu, iäkäs keho on hauras ja herkempi vammautumaan. Lue myös: Järkyttävä ilmiö yleistyy: ihmiset eivät auta onnettomuuspaikalla, vaan ottavat mieluummin kuvia – läheisensä menettäneet kertovat, miltä se tuntuu "Monet pyöräilijät ajavat kuin liikennesäännöt eivät koskisi heitä" Viime vuoden ennakkotilastojen perusteella tilanne on hiukan parantunut ja ikäihmisten kuolemat vähentyneet, mutta vuodesta toiseen he kärsivät kevyenliikenteen onnettomuuksista silti enemmän ja raskaammin kuin me muut. Hiljattain eläkkeelle jäänyttä, Suomen ensimmäistä ja toistaiseksi ainoaa liikennelääketieteen professoria Timo Tervoa nämä luvut sapettavat. ”Onhan tämä nyt kumma, jos ei ketään muuta huolestuta”, Tervo puhisee. Tervo syyttää tilanteesta surkeaa liikennesuunnittelua. Hän nostaa esiin esimerkiksi Helsingin Mannerheimintiellä lukuisat vanhuksille vaaralliset ”giljotiinit”. ”Kun hitaasti liikkuva vanhus pääsee hengissä suojatietä pitkin autotien yli, ensimmäinen paikka, johon hän pääsee turvaan, ei olekaan jalkakäytävä, vaan kevyenliikenteen väylä, jossa äänettömät valtavaa vauhtia ajavat pyöräilijät suhahtelevat hänen ohitseen, elleivät aja päälle. Missään muualla Euroopassa ei näe tällaista”, Tervo sanoo. Suomessa puhutaan hänen mielestään aivan liikaa siitä, miten terveellistä pyöräileminen on, mutta enemmän pitäisi puhua siitä, miten terveellisiä pyöräilijät ovat muille tielläliikkujille. ”Monet pyöräilijät ajavat niin kuin liikennesäännöt eivät koskisi heitä lainkaan”, hän sanoo. Sähköpyörien yleistyessä pyörien painokin kasvaa. Tervon mielestä pyöräilijöitä pitäisi ryhtyä suitsimaan omilla liikennevaloilla samaan tapaan kuin Tanskassa. ”Jollain tavalla meidän pitäisi pystyä huomioimaan ja kunnioittamaan iäkkäiden liikkumista enemmän.” "Suojatien ylityspaikat ovat hölmöjä ratkaisuja" Onnettomuustutkintainstituutin liikenneturvajohtaja Esa Räty on Tervon kanssa samaa mieltä. Teillä vallitsee vahvojen ja nopeiden laki. ”Onnettomuusaineistojen kautta en pysty tähän ottamaan kantaa, mutta omien arkihavaintojeni perusteella nämä suojatien ylityspaikat ovat hölmöjä ratkaisuja ja ansoja sekä jalankulkijoille että pyöräilijöille.” Räty näkee, että pyöräilijöiden määrä on kasvanut viime vuosina niin rajusti, ettei pyöräteiden ja muun liikenteen suunnittelu ole aivan pysynyt perässä. Molempien miesten mielestä meillä kaikilla on petrattavaa liikenneasenteissa ja käyttäytymisessä. ”Kun väestö vanhenee, liikenteessä pitäisi yhä enemmän huomioida se, että liikkeellä on ikäihmisiä. Pitäisi miettiä sitä, miten selkeitä reittejä rakennetaan tai minkä kokoisia liikennemerkkejä tehdään, ettei kaikkea tehtäisi virkeässä virkaiässä olevien ehdoilla ”, sanoo Räty, joka pyöräilee itsekin päivittäiset työmatkansa. Entä millaisia kuskeja ikäihmiset itse ovat liikenteessä? Lue Kotiliedestä 25/2019 artikkeli, jossa pohditaan sitä, milloin ihminen on liian vanha auton rattiin. Tilaa lehti nyt tarjoushinnalla  tai kuuntele juttu podcastina!

Mia Mantsinen on energinen ja innostava perheyrittäjä. Kuule kuinka nuoresta talousjohtajasta itsensä löytämisen kautta ja hyvän hallituksen kannustamana kasvoi yli 75 miljoonaa vaihtavan teollisuusyrityksen sydämellinen toimitusjohtaja.

Ryhmään ja ryhmiin kuuluminen ja hakeutuminen on kirjoitettu ihmisen perimään. Joukkoon kuuluminen täyttää perustarpeitamme turvallisuudesta ja ravinnosta samalla kun se tarjoaa meille mahdollisuuden esimerkiksi itseilmaisuun ja merkityksen kokemukseen. Koko inhimillisen kulttuurin paletti koostuukin erilaisista ryhmistä, lähtien perheistä ja suvusta ja päätyen työyhteisöihin, harrastus- ja vaikutuspiireihin ja lopulta asukkaana ja kansalaisena olemiseen. Kuinka varhainen on ihmislajin taipumus toimia ja elää ryhmässä? Miten ryhmä määritellään ryhmäksi? Minkälalaiset lainalaisuudet liittyvät ryhmässä toimimiseen? Mitä tutkimustietoa meillä on pienryhmistä? Onko ryhmälle eduksi vai haitaksi, jos sen jäsenet ovat keskenään erilaisia persoonaltaan ja osaamiseltaan? Minkälaisia rooleja ryhmässä yleensä on? Tiedeykkösessä ovat äänessä Helsingin yliopiston biologisen antropologian dosentti Sonja Koski, Itä-Suomen yliopiston innovaatiojohtamisen yliopisto-opettaja Pasi Hirvonen sekä Helsingin yliopiston sosiaalispykologian dosentti Jukka Lipponen. Toimittajana on Ville Talola.

Miten luoda työkulttuuri, jossa data rakentaa eikä hajota? Tekoälyn kanssa ollaan nyt aivan samassa tilanteessa kuin aikoinaan datan kanssa. Ihmisille tulee vastareaktio, kun tekoälystä jauhetaan joka paikassa. Paasaaminen kääntyy itseään vastaan. ”Meidän pitää miettiä, miten me käytämme kieltä, kun puhumme tällaisen muutoksen vaikutuksista. Muutos lähtee siitä, että on yhteinen kieli”, sanoo Jaakko. Luovassa organisaatiossa jännitteitä voi syntyä, jos onnistumisen mittarit tiivistyvät kylmiin numeroihin, mutta toisaalta tekijöiltä pitää voida myös odottaa avarakatseisuutta: itseään on vaikeaa kehittää ilman onnistumisen mittareita, ja täydellisiä mittareita ei ole, vaan heikoista vaihtoehdoista valitaan parhaat, miettii Kalle. Datan kanssa tekemisissä olevilla ihmisillä on tässä kohtaa myös peiliin katsomisen paikka. Avainasemassa on sen perusteleminen, miksi mikäkin mittari on olemassa. ”Kyse on niin suuresta kulttuurin muutoksesta, että pitää miettiä todella tarkkaan, miten se viedään organisaatiossa läpi”, sanoo Jaakko. Tässä jaksossa Jaakko ja Kalle käyvät esimerkkien kautta läpi steppejä, joita noudattamalla data rakentaa työkulttuuria terveellä tavalla. Kysymyksiä on paljon: Miten muutosta pitäisi ajatella yksilön kannalta? Mitä on piilotettu vesiputousmalli eli näennäinen dataohjautuvuus? Jos mittari on hyvä, mutta tekijät eivät ymmärrä sitä, niin onko mittari silloin oikeasti hyvä?

Cappuzine. Ihmisille, joita kiinnostaa kahvi ja kulttuuri sen ympärillä. Niinpä niin. Jarno ja Samuli ovat olleet kaikessa hiljaisuudessa mukana järjestämässä Helsingin Kahviviikkoa, joka järjestetään tasan kuukauden päästä (22.-28.10.) Cappuzinen kahdeksannentoista jakson julkaisemisesta! Kahviviikko koostuu useista sateliittitapahtumista ympäri Helsinkiä ja sen tavoitteena on nostaa esille paikallisia kahviloita ja paahtimoita. Tapahtumapaikkoina toimivat kahviyritysten omat tilat! Kuuntele heti, mistä on tarkemmin kyse ja ala virittää itseäsi ja lähipiiriäsi Kahviviikko-tunnelmaan! Luvassa on ainakin elokuvanäytöksiä, työpajoja, ja vielä yhdet kahvin suomenmestaruuskilpailut! Cappuzine-podcast perustuu löyhästi Jarno Peräkylän ja Samuli Parkkisen ideaan kahvi-zinestä, joka ei koskaan toteutunut. Podcastin äänenlaatua kalibroi Tuomas Paavola.

Ihmisille on luontevaa elää useammassa todellisuudessa yhtä aikaa. Käsin kosketeltavan todellisuuden lisäksi elämme usein myös jollain toisella todellisuuden alueella – niitä voi kutsua muodikkaasti lisätyksi todellisuudeksi, ja ne esittävät kysymyksen: mitä jos jokin meille annetussa tilanteessa olisikin toisin? Vaikka kysymys on mitä inhimillisin, lisättyjä todellisuuksia arvotetaan keskenään hyvin eri tavoin. Esimerkiksi enkeleiden kautta koettu lisätty todellisuus on toisille kovin häiritsevää. Miksi sitä arvotetaan toisin kuin vaikkapa peliharrastusta? The post Enkeleitä ja muita lisättyjä todellisuuksia appeared first on AntroBlogi.

Duudsoneiden Rabbit Films tuotantoyhtiö on muun muassa Duudsonit tulivat taloon, Posse, Haluatko miljonääriksi Suomi ja Arman -sarjojen takana. Viime vuonna Rabbitin Huippujengi –formaatti myytiin Jenkkeihin Googlen omistamalle YouTubeRed –palvelulle, Duudsoneiden Activity parkkeja on avattu useisiin kaupunkeihin. Duudsoneista on tehty elokuva, kirja ja postimerkki. Mutta millainen paine kaiken tuon jälkeen on säilyttää ystävyys kunnossa, kun kyseessä onkin bisnes ja isot rahat? Duudsoneiden Jarppi vastaamassa tähän. Jarpin äiti saa myös kertoa siitä, millaista on ollut seurata oman pojan rämäpäisyyttä ihan läheltä.

Häätökiitäjä ja vitgumpseglare, siinä ovat uudet nimet linnulle, jonka vanha nimi koettiin loukkavana ja halventavana. Nyt rasistiset linnunnimet on siivottu pois sekä Ruotsissa että Suomessa. Kielipuolen aiheita: - Annika Lantto työskentelee navetassa. Pakinassaan hän paljastaa, miksi me kaikki olemme riippuvaisia lehmistä. - Remu Aaltonen puhuu ihan omanlaista stadin slangia. Saamme asiantuntijan selityksen siihen ja sanoihin svedut ja toukohousut.  - Viikon uudissana on valumakakku. - Kielenhuoltajat tarttuvat kuuntelijoiden kielellisiin pulmiin, esimerkiksi kukkaropiru. - Malmössä on nykyään jonoa suomenkieliseen esikouluun.   Juontajana Malmöstä: Anna-Lotta Hirvonen Nyström kielipuoli@sverigesradio.se

Ylpeyden vastahyve ei ole nöyryys vaan urheus. Ihmisten eriarvoiseksi näkeminen saa voimansa inhosta. Jarin aiheena tänään tabut. Tunti kaksikymmentä minuuttia suoraa puhetta. - Rukoilkaa kaikki etten rupea sinne Wikipedian kirjoittamaan ja viisastelemaan, totetaa Jari lähetyksensä lopuksi.

Seinäjoen Ilta 12.12.2015 Sitähän sä kysyit, osa 3//Ville Pitkänen vastaa kysymykseen "miksi pahoja asioita tapahtuu hyville ihmisille?"

"Hakeutukaa nyt hyvät ihmiset sellaiseen seuraan, missä viihdytte ja antakaa huumorin kukan kukkia", toteaa koomikko Timo Kahilainen Ali Show:ssa.

"Jäätyminen ja lavakuolema on huumorin edellytys. Pitää tehdä sitä juttua, mitä itse pitää hauskana. Sitte jos se ei mene perille, niin se on hirveetä", sanoo Jenni Pääskysaari.