Podcasts about paavo arhinm

Toivon kanssa kunta- ja aluevaalien jälkipyykkiä pesee KU:n vakiokommentaattori, vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja ja Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki. Tässä jaksossa keskustellaan Paavo Arhinmäen kanssa siitä, mitkä olivat kuntavaalituloksen syyt ja seuraukset.Mistä tämä vaalitulos tuli, mitä se kertoo suomalaisesta politiikasta ja miten se vaikuttaa politiikkaan ja yhteiskuntaan Suomessa – nyt ja tulevaisuudessa.Tue podcastia ja sivistä itseäsi: Tilaa KU helposti tästä: https://ku.fi/tilaa/

Helsingin pormestariehdokkaat kohtasivat maanantaina HS:n tentissä. Kuka luopuisi musiikkiluokista, entä ketä harmittaa pysäköinnin hinta? Vain osalle ehdokkaista kelpaisi apulaispormestarin paikka – mutta kenelle? Tentattavana ovat valtuustopuolueiden pormestariehdokkaat Daniel Sazonov (kok), Atte Harjanne (vihr), Eveliina Heinäluoma (sd), Paavo Arhinmäki (vas), Wille Rydman (ps), Marcus Rantala (r), Harry Harkimo (liik) ja Terhi Peltokorpi (kesk).Tentin juontavat Lauantaikerhon toimittajat Veera Paananen ja Milla Palkoaho. Tentti järjestettiin Sanomatalossa maanantaina 31. maaliskuuta.

Toivo Haimi on taistelevan työväenliikkeen kamppailun ansiosta vapaalla, siksi Jussi keskustelee Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäen kanssa lähestyvistä kunta- ja aluevaaleista. Arhinmäki kertoo, mitä tämän hetkisistä mielipidemittauksista voi päätellä ja mitä ne eivät kerro. Vasemmiston näkymät vaaleihin ovat hyvät, sekin selviää jaksossa.Toisessa osassa katsotaan tarkemmin Helsingin tilannetta, missä lähiluonto on noussut tärkeäksi vaaliteemaksi. Helsinki on myös tarina vasemmiston muutoksesta.Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutiset

Lauantaikerho palaa tauolta!Tämän viikon jaksossa politiikan toimittajat Veera Paananen ja Milla Palkoaho analysoivat Helsingin vaaliasetelmia. Kokoomus on ollut Helsingin suurin puolue iäisyyden. Onko sen paikka uhattuna? Vasemmistoliitto sai nostetta eurovaalijytkystä, mutta vihreiden tilanne näyttää apealta.Jaksossa ruoditaan myös pormestariehdokkaat. Huippupestiin ovat tyrkyllä suurimmista puolueista kokoomuksen Daniel Sazonov, vihreiden Atte Harjanne, demareiden Eveliina Heinäluoma ja vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki.

Toivo on poikkeuksellisen kiireinen, joten Jussi on saanut studioon vieraaksi Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Paavo Arhinmäen.Paavon kanssa ruoditaan muun muassa vasemmistoliiton muuttunutta julkisuuskuvaa ja kannattajakuntaa sekä Helsingin kuntapolitiikkaa. Mitä kaikkea vasemmistoliitto on saavuttanut Helsingissä viimeisten 20 vuoden aikana, ja mikä on ollut Paavo Arhinmäen rooli vasemmistoliiton muutoksessa?Support the Show.Tue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio pohtii kulttuurin ja median ajankohtaisia teemoja sekä arvokysymyksiä vakiovieraiden kanssa. Tämänkertaisina vieraina toimivat kirjailija ja tiedetoimittaja Tiina Raevaara, Hki Pride-yhteisön toiminnanjohtaja Annu Kemppainen sekä toimittaja ja elokuvakriitikko Matti Rämö. Ohjelma alkaa keskustelulla Timo Vornasen, kansanedustajan ja entisen poliisin, yöllisestä ammuskelusta. Vertailu kohdistuu aiempiin poliitikkojen suuriin kohuihin, kuten Sanna Marinin biletyskohuun ja Paavo Arhinmäen graffititekoihin. Ovatko poliitikkokohujen mediakäsittelyt ja somekohut olleet lainkaan suhteessa niiden yhteiskunnalliseen merkitykseen? Ohjelmassa käsitellään myös suomalaisten huonoa työmotivaatiota, joka on Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen vähäistä. Suomalaiset ovat toisaalta maailman onnellisin kansa. Raati pohtii, voiko onni kummuta muusta kuin työstä. Mikä luo hyvää työmotivaatiota? Pakottaako kulutus ja rahan tarve suomalaisen mukautumaan epämotivoivaa työhön? Keskusteluun tulevat myös sairaat kauneusihanteet ja esteettiset toimenpiteet. Keskustelijat pohtivat, miksi riskialttiit kauneushoidot ovat nousseet suosioon ja millainen psykologia vaikuttaa ilmiön taustalla. Helsingin Sanomissa kolumnisti Laura Friman peräänkuulutti naisten omaa vastuuta kauneusihanteiden levittämisestä. Raati käsittee myös kauneuskulttuurin ja -bisneksen kriittisiä näkökulmia, kuten hoitojen valvonnan häiritsevää puutetta Suomessa. Tanskalaisen mediayhtiö Zetlandin laajentuminen Suomeen nousee esille. Zetland tunnetaan tukivasta journalismista. Keskustelijat pohtivat, millaista sisältöä uuden mediayhtiön tulisi tuottaa vastaamaan suomalaisen yleisön tarpeisiin. Onko "laatumedialla" enää kysyntää? Lopuksi ohjelmassa käsitellään homoseksuaalisuuden ja sateenkaarihistorian esittämistä taiteessa. Annu Kemppainen nostaa esiin Carl Knifin teoksen, joka pyrkii tekemään näkyväksi homoseksuaalisen vähemmistön kirjoittamattoman historian. Raati muistaa useita hyviä tietokirjoja ja dokumentteja joissa sateenkaarihistoriaa ja aids-kriisiä on käsitelty. Onko Suomi kulkenut kehityksen jälkijunassa?

Suomen ruokottomin show, studiossa epäpyhä duo Patrik & Johanna. Parhaat läpät jauhetaan tauolla. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. #kaffepaussi #23media

Tämän viikon jaksossa aiheina ovat Venäjä ja Jevgeni Prigožinin kapina, elinkeinoministeri Vilhelm Junnilan natsivihjailut ja Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäen graffiti. Studiossa kesätiimiin kuuluvat Venla Kuokkanen, Joona Aaltonen ja Matilda Jokinen. Jakson leikkasi Tuukka Lindholm. Lue podcastista lisää tästä jutusta: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009685625.html Podcast toimitetaan HS:n talouden ja politiikan toimituksessa. HS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastin kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastin sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit. Muut podcastin ilmestymiskanavat löydät kootusti täältä: hs.fi/uutisraporttipod.

Otetaan yhdet -podcast on toteutettu yhteistyössä 19 Crimes -viinien ja Viinimaan kanssa. Tsekkaa eläväiset viinietiketit osoitteesta experience.19crimes.com Vanha kunnon vasuri Paavo Arhinmäki teki sillein tyhmästi että maalasi luvattomasti graffitia seinään ja jäi kiikkiin. Tästä päästäänkin keskusteluun graffitin laittomuuden luonteesta, suhteesta perinteisempään kuvataiteeseen ja lopulta käsitellään taiteen olemusta ylimaallisesti. Henry Westons -siiderit kesäiseen nautiskeluun niin Alkosta, kaupoista kuin baareistakin! Imatranajot ajetaan 1.-2.7. Imatralla tottakai ja nyt kannattaa hankkia liput jo ennakkoon osoitteesta www.imatranajo.fi linkin kautta kauppaan ja koodilla OY10 saat -10% alennusta yhden ja kahden päivän lipuista. OY-operaatioiden päämajana ja mukavuusalueena toimii HOB eli Helsinki Original Beerhouse Kalasatamassa, osoitteessa Capellan puistotie 2. Tsekkaa myös instagram @hobhelsinki. Olybet Bar & Grill on ehdoton ykköskohde kun suuntaat Tallinnaan! Olybet Bar & Grill on sporttirafla tuotuna tälle vuosituhannelle ja se näkyy kaikessa menusta ravintolan sisustukseen. Tallinnan yksi suosituimmista ravintoloista suomalaisten keskuudessa löytyy Vapaudenaukion kupeessa osoitteessa Harju 6. CBD-öljyjen ehdoton ykköskauppa on organia.fi. Tilauksen yhteyteen naputtelet koodin otetaan30 niin saat hulppean -30% alennuksen tilauksestasi. C.P Companyn ja monet muut mannermaisen miestenmuodin merkit  löydät vaatturiliike Saumasta. Verkkokauppa osoitteessa .www.vaatturiliikesauma.fi Miehisen kauneudenhoidon ylläpidosta vastaa Dick Johnson. Osoitteessa www.dickjohnson.fi koodilla teamoy15 alennusta -15% kaikille tilaajille. Lisää sielunravintoa tarjoaa Nextory, ilmainen 45 päivän kokeilujakso koodilla nextory.fi/otetaan45

Jo 1930-luvulla haaveiltiin tanssin suuresta näyttämötilasta kun tunnettu tanssija Maggie Gripenberg otti esille idean. Vasta helmikuussa 2022 tämä idea toteutui Helsingin Kaapelitehtaalla Tanssin talon muodossa. Se on Suomen ensimmäinen tanssin ehdoilla suunniteltu tila. JKMM Arkkitehtien ja ILO arkkitehtien yhteistyössä syntynyt rakennus on 5400 neliötä suuri ja koostuu kahdesta salista, joista suurempaan Erkko-saliin mahtuu 700 ja pienempään Pannuhalliin 250 henkeä. Jane ja Aatos Erkon säätiö lahjoitti 15 miljoonaa euroa Tanssin talolle. Miten käy Suomen ensimmäiselle tanssille omistetulle tapahtuma- ja esitystilalle tulevaisuudessa rahoituksen suhteen? Miten Helsingin kaupunki on suunnitellut rahoittavanasa tätä tilaa? Onko nyt suuri riski että Tanssin taloa täytyykin vuokrata muihin tapahtumiin? Tanssin talon filosofia on ollut alusta asti tanssin tuominen mahdollisimman monen saataville ja tanssin aseman ja arvostuksen vahvistaminen. Ohjelmaa suunnitellaan koko ajan yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten tanssin tekijöiden kanssa. Jos Helsingin kaupunki ei nosta rahoitusta, Tanssin taloon teoksia tekevät ryhmät ovat pulassa, mistä seuraa, että talossa on jatkossa yhä vähemmän tanssia. Miten tämän voisi estää? Ohjelman vieraina ovat Ylen toimittaja Jonni Aromaa, tanssitaiteilija ja Tanssiteatteri Sivuun Ensemblen taiteellinen johtaja Ninni Perko, tanssija ja nykytanssiryhmä Raekallio Corp:n taiteellinen johtaja Valtteri Raekallio ja kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Paavo Arhinmäki. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kahden jakson viikko! Taas!Kaikki Uusiksi -podcast valmistautuu jo pääsiäisen viettoon, mutta sitä ennen Jussi ja Toivo keskustelevat Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäen kanssa siitä, mitä viime viikon sunnuntaina oikein tapahtui ja miksi.Onko vasemmistoliitolla miesongelma? Miksei puolueen ydinviesti erottautunut tarpeeksi demareista? Kannatus keskittyy suuriin kaupunkeihin, mikä neuvoksi? Muun muassa näitä asioita pyöritellään Kaikki Uusiksi -podcastissa tällä viikolla.Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Toivo on ehdolla eduskuntavaaleissa, joten hän on vaalikaranteenissa paikassa, jonne ei yhteyttä saa. Siksi Jussilla on viikon jaksossa vieraana Helsingin apulaispormestari, entinen vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki!Jussi & Paavo ottavat tarkasteluun erään tärkeimmistä asioista, joka liittyy huhtikuun alun eduskuntavaaleihin. Tässä jaksossa puhutaan siis yhteiskunnallisesta eriytymisestä eli segregaatiosta sekä erityisesti koulujen eriarvoistumisesta.Mistä alueellinen eriarvoistuminen ja koulušoppailu johtuvat, ja mitä niille voidaan tehdä? Suosiiko koulutuskeskustelu vasemmistoa? Muun muassa näihin kysymyksiin haetaan vastauksia Lähiöpormestarin kanssa!Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Ukrainan sota, kansainvälinen oikeus ja robottiaseet kieltävä sopimus ovat tämän jakson aiheita. Timo Virtalan haastateltavana on Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki. Arhinmäki muun muassa muistelee tunnelmiaan ministerinä vuonna 2014 kun Venäjä miehitti Krimin niemimaan, ja pohtii rauhanliikkeen toimia ja Suomen hallituksen kantaa robottiasekieltosopimuksen hyväksi.

Kokoomus haluaa kiristää maahanmuuttolinjaa, mutta lisätä työperäistä maahanmuuttoa. Miten yhtälö onnistuu? Keskustelemassa kansanedustajat Pia Kauma (kok), Jussi Halla-aho (ps) ja Paavo Arhinmäki (vas). Lehtikatsaus. Mikä Tunisian tilanteessa kytee? Vieraina Uppsalan yliopiston Afrikka-insituutin vanhempi tutkija Liisa Laakso ja sosiaaliantropologian yliopistonlehtori Susanne Dahlgren Tampereen yliopistosta.   Ulkomaanlehtikatsaus Ateenasta, toimittajana Sara Saure.  Juontaja Marja Ala-Kokko, toimittajat Carolus Manninen ja Marija Skara, tuottaja Hanna Juuti.

HS Visio -podcastin 4-osaisessa vaalisarjassa talouden ja politiikan toimittaja Emil Elon haastateltavana ovat Juhana Vartiainen, Anni Sinnemäki, Nasima Razmyar sekä Paavo Arhinmäki. Elon haastatteluissa Helsingin pormestariehdokkaat kertaavat virheitään ja puhuvat vallasta.

HS Visio -podcastin 4-osaisessa vaalisarjassa talouden ja politiikan toimittaja Emil Elon haastateltavana ovat Juhana Vartiainen, Anni Sinnemäki, Nasima Razmyar sekä Paavo Arhinmäki. Elon haastatteluissa Helsingin pormestariehdokkaat kertaavat virheitään ja puhuvat vallasta.

HS Visio -podcastin 4-osaisessa vaalisarjassa talouden ja politiikan toimittaja Emil Elon haastateltavana ovat Juhana Vartiainen, Anni Sinnemäki, Nasima Razmyar sekä Paavo Arhinmäki. Elon haastatteluissa Helsingin pormestariehdokkaat kertaavat virheitään ja puhuvat vallasta.

HS Visio -podcastin 4-osaisessa vaalisarjassa talouden ja politiikan toimittaja Emil Elon haastateltavana ovat Juhana Vartiainen, Anni Sinnemäki, Nasima Razmyar sekä Paavo Arhinmäki. Elon haastatteluissa Helsingin pormestariehdokkaat kertaavat virheitään ja puhuvat vallasta.

Tiedekulman pormestaritentissä pohdittiin, millainen on parempi Helsinki asumisen, koulutuksen ja tutkimuksen näkökulmasta. Tentissä käsiteltiin lähiympäristön ja asumisen laatua, koulujen eriytymistä sekä osaamisen ja tutkimuksen merkitystä Helsingin elinvoimalle. Mukana ovat Paavo Arhinmäki (vas.), Jussi Halla-aho (ps.), Nasima Razmyar (sd.), Anni Sinnemäki (vihr.) ja Juhana Vartiainen (kok.). Tutkittua tietoa ja näkökulmia paremmasta Helsingistä ovat antamassa vararehtori Hanna Snellman, kasvatustieteen apulaisprofessori Sonja Kosunen ja kaupunkimaatieteen professori Mari Vaattovaara. Keskustelun juontaa Reetta Räty. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 1.6.2021. Voit katsoa jakson myös tekstitettynä videona: https://youtu.be/rcyzMkifQEU

Valtuusto-podcastin viimeisessä pormestariehdokashaastattelussa Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki! Kuulemme miten Paavo aloitti poliittisen uransa jo alakoulussa ja puhutaan tietysti myös jalkapallosta. Podcastaajat ensimmäistä kertaa kolmeen kuukauteen kahvilassa ja hilpeällä tuulella.

Olympiakomitean kuntavaalipodcastsarjassa eri puolueiden kansanedustajat keskustelevat liikunnasta ja urheilusta. Neljännessä osassa mukana ovat Liike Nyt ja Vasemmistoliitto. Vieraana ovat kansanedustajat Paavo Arhinmäki (vas) ja Hjallis Harkimo (liik). Arhinmäki ja Harkimo ovat ehdolla Helsingissä.  Miten puolueet pitävät liikuntaa esillä kuntavaaleissa?  Kansanedustaja Paavo Arhinmäen mukaan Vasemmistoliitolle tärkeä teema on erityisesti lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet. Hän pitää keskeisenä tavoitteena kuntien onnistumista harrastamisen Suomen mallissa, jolla peruskoululaisille taataan yksi mieleinen harrastus koulupäivän yhteydessä.  – Liian moni lapsi ja nuori jää harrastusten ulkopuolelle liian korkeiden kustannusten takia tai sen vuoksi, ettei löydy omaa harrastusta. Jokaisessa lähiössä ja kaupunginosassa pitää olla paikka, jossa voi liikkua - niin lapset ja nuoret kuin vanhemmatkin.  Lisäksi Arhinmäki toivoo esimerkiksi koulujen pihojen kehittämistä liikunnallisemmiksi, mikä tukisi harrastamista koulupäivän aikana ja sen jälkeen.   Liike Nytin kansanedustaja Hjallis Harkimo korostaa liikuntapaikkojen merkitystä Helsingissä, jossa on itse ehdolla. Liike Nyt näkee liikunnan edistämisen paikallisena asiana eri kuntien erilaisista näkökulmista johtuen, joten liikunta ei ole suoraan mukana puolueen valtakunnallisessa kuntavaaliohjelmassa.   Harkimo toivoo, että kunnissa päämääräksi asetettaisiin jokaisen lapsen oikeus ilmaiseen harrastukseen.   – Yksi ongelma on, että nuoret voivat syrjäytyä silloin, kun he eivät pääse harrastamaan sellaisia harrastuksia, mitä muut pääsevät. Nuoret syrjäytyvät, kun heidän vanhemmillaan ei ole varaa maksaa harrastuksia. Maksut ovat yksi tärkein syy, mikä meidän pitäisi saada pois, koska se vaikuttaa myös syrjäytymiseen.  Seuraavalla valtuustokaudella tekemistä harrastamisen edistämisessä riittää, nimittäin korona-aikana harrastustoiminnasta on Olympiakomitean arvion mukaan pudonnut kymmeniätuhansia lapsia ja nuoria. Ratkaisuna haasteeseen Harkimo painottaa seurojen roolia lasten ja nuorten harrastamisen edistämisessä.   – Nyt kun jäsenmaksut ja kaikki muu rahoitus on jäänyt pois, pitää varmistaa, että taloudelliset resurssit eivät katoa seuroilta. Seurojen pitäisi pystyä houkuttelemaan takaisin ne, jotka ovat olleet mukana seuratoiminnassa.  Myös Arhinmäki jakaa huolen siitä, että lapset ja nuoret ovat pudonneet seuratoiminnasta. Hän näkee tarpeen mittavalle koronan jälkihoito-ohjelmalle, jossa myös harrastaminen huomioitaisiin. Lisäksi hän ehdottaa uutta mallia lasten ja nuorten tavoittamiseen.  – Kun meillä ollut etsivää nuorisotyötä, niin pitäisi olla jonkinlaista etsivää liikuntatyötä. Tarvitaan niitä, jotka yksi kerrallaan käy etsimässä tytöt ja pojat, jota ei ole näkynyt koronakriisin aikana, ja houkuttelee heitä takaisin.   Huippu-urheilun edistäminen vaatii olosuhteita ja resursseja  Podcastissa keskustellaan myös huippu-urheilun edistämisestä. Arhinmäki muistuttaa, että tukemalla lasten ja nuorten harrastamista kunnissa luodaan pohja, josta myöhemmin kasvaa myös huippu-urheilijoita. Esimerkiksi elinvoimainen seuratoiminta on hyvin keskeinen huipulle kasvavien nuorten näkökulmasta.  – Kuntien pääasiallinen tehtävä on liikuntamahdollisuuksien turvaaminen. Kun turvataan hyvät liikuntamahdollisuudet, niin sieltä nousee myös huippuja.   – Toinen, mitä kunnat pystyvät aidosti tekemään on se, että miten huipulle murtautumisen vaiheessa tuetaan nuoria, kun pitäisi yhtä aikaa harjoitella ammattimaisesti käytännössä ja samaan aikaan opiskella. Pitää turvata sellaisia mahdollisuuksia, jossa harjoittelu ja koulu pystytään yhdistämään.   Myös Harkimo korostaa olosuhteiden merkitystä huippu-urheilun edistämisessä. Kunnat eivät pysty välttämättä järjestämään suoraa rahoitusta huippu-urheilulle, mutta ne voivat kuitenkin toteuttaa hyvät olosuhteet harjoittelulle.  Haasteena huippu-urheilussa Harkimo pitää huipulle nousevien nuorten rahoituksen järjestämistä. Muutamalle nuorelle urheilumanagerina toimiva Harkimo on havainnut haasteita nimenomaan nuorten urheilijoiden kohdalla. Hän vaatiikin enemmän rahoitusta huippu-urheilulle.  – Vaikeus tulee siinä, kun sä olet ollut nuorten kisoissa ja sä pärjäät niissä hyvin, niin mistä se seuraava steppi sitten otetaan ja miten se rahoitus järjestetään siihen. Me tarvitaan eittämättä enemmän rahaa huippu-urheiluun.   – Kun mä tunnen näitä urheilijoita, niin niistä on hyvin harva semmoinen, jolla on hyvä taloudellinen tilanne tänä päivänä, vaikka voittaisivat mitaleita esimerkiksi yleisurheilun EM-kisoissa tai jossain muualla. On todettu, että suomalaiset pärjäävät hyvin nuorten kisoissa, mutta sitten he eivät enää pärjää vanhempien kisoissa, vaan jotenkin jäävät siinä välissä pois.   Yhtenä ratkaisuna Harkimo näkee Olympiarahaston, jolla tuetaan huipulle pyrkiviä nuoria. Myös Arhinmäki pitää rahastoa tärkeänä, jotta yhä useampi murtautumisvaiheessa oleva nuori urheilija saisi tukea.  Podcastin alussa kuullaan myös kansanedustajien mieleenpainuvimmat urheiluhetket!  

Paavo Arhinmäki vieraili Radio Nostalgialla Katja Ståhlin haastattelussa. Arhinmäki kertoi uuden jalkapalloaiheisen "Kaiken se kestää"-kirjan synnystä. Arhinmäki puhuu myös jalkapalloon liittyvistä muistoistaan, fanikulttuurista ja suomalaisen jalkapallon nykytilasta.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta tyrmäsi hallituksen pitkään valmisteleman esityksen liikkumisrajoituksista. Tällä viikolla hallituksen on määrä julkaista suunnitelma siitä, mitä nyt rajoitusten suhteen tapahtuu. Tietojen mukaan harkinnassa ovat kokoontumisrajoitusten tiukempi rajoittaminen, yksityisten tilojen sulkeminen, ei välttämättömien kauppojen sulkemiset, maskipakko. Mitä rajoitustoimia voisi ottaa käyttöön? Mitkä toimet olisivat epidemian hallitsemisen suhteen ehdottoman välttämättömiä tai oikeasuhtaisia? Keskustelemassa ovat kansanedustajat Ben Zyskowicz (kok.), Paavo Arhinmäki (vas.), Päivi Räsänen (kd.) ja Johannes Koskinen (sd.). Toimittajana on Tapio Pajunen. Virheen korjaus: Lähetyksessä esiintyy tieto, että kaikki uskonnolliset tilaisuudet, joissa on yli kuusi henkeä, olisi kielletty. Tieto on virheellinen. Aluehallintoviraston määräämät kokoontumisrajoitukset eivät koske uskonnollisten yhdyskuntien järjestämiä jumalanpalveluksia ja muita vastaavia toimituksia. Uskonnollisella yhdyskunnalla tarkoitetaan evankelis-luterilaista kirkkoa, ortodoksista kirkkokuntaa ja muuta uskonnollista yhdyskuntaa, joka on rekisteröity uskonnonvapauslain mukaisesti. Uskonnollisten yhdyskuntien toimintaa säätelevät yhdyskunnat itse. Aluehallintovirastolla ei ole lain mukaan toimivaltaa rajoittaa tällaisia tilaisuuksia. Käytännössä monet seurakunnat ja uskonnolliset yhteisöt kuitenkin noudattavat yleisiä kokoontumisrajoituksia ja suosituksia. Poikkeus ei koske uskonnollisiksi yhdyskunniksi rekisteröimättömiä uskonnollisia yhteisöjä ja yhdistyksiä. Niitä koskevat aluehallintoviraston määräykset yleisötilaisuuksista. Sen sijaan tartuntatautilain nojalla aluehallintovirastojen antamat päätökset etäisyys- ja hygieniamääräyksistä koskevat myös uskonnollisia yhdyskuntia.

Koronarajoitusten teho tilastotieteilijän silmin. Apulaisprofessori Pauliina Ilmonen, Aalto-yliopisto. Poliitikot koronarajoituksista. Keskustelussa mukana kansanedustajat, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi, kesk., perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Antti Häkkänen, kok. ja Paavo Arhinmäki, vas. Erkki Tuomioja: Tulevaisuuden varjossa. Selviääkö ihmiskunta? Brasilian vaikea koronatilanne. Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta ja toimittaja Johanna Pohjola. Heikki Hiilamo: Myytti kotihoidon tuesta ja syntyvyydestä. Uusinta. Poliitikot koronarajoituksista. Löytyykö perusteita liikkumisrajoituksille? Keskustelussa mukana kansanedustajat, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi, kesk., perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Antti Häkkänen, kok. ja Paavo Arhinmäki, vas. Juontajana Päivi Neitiniemi, toimittajina Marja Ala-Kokko, Jaana Kangas ja Pirjo Auvinen. Tuottajana Tarja Oinonen.

Virheen korjaus: Politiikkaradiossa viitattin virheellisesti vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäen twiitistä tehtyyn kuvamanipulaatioon. Keskiviikkona 10.3.2021 Politiikkaradio-ohjelmassa keskusteltiin kuntavaalien siirtämisestä. Ohjelmassa väitettiin virheellisesti, että vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki olisi kirjoittanut sosiaalisen median palvelu Twitterissä seuraavaa: "Vihjailulla vaaliajankohdalla politikoinnista halutaan rapauttaa luottamusta demokratiaan ja on äärioikeistolle tyypillistä." Lainaus perustui kuitenkin edustaja Arhinmäen twiitistä tehtyyn kuvamanipulaatioon, jota oli jaettu Twitterissä. Paavo Arhinmäen alkuperäinen twiitti on kirjoitettu 6.3.2021 ja kuvamanipulaation kohteena oleva teksti kuuluu oikeasti seuraavasti: "Vihjailulla vaaliajankohdalla politikoinnista halutaan vain rapauttaa luottamusta demokratiaan." **** Miksi kahdeksan puoluetta yhdeksästä oli sitä mieltä, että vaalit pitää siirtää? Keskustelemassa SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman, vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Kari ja perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Lulu Ranne. Suomessa päätös tehtiin THL:n arvion pohjalta. Sen mukaan koronatilanne on vaarassa eskaloitua nopeasti. "Kyse on suomalaisten hengen ja terveyden turvaamisesta", Emma Kari toteaa. Lindtman korostaa, että "THL:n lukuja ei kukaan poliitikko voi mennä sörkkimään". Lulu Ranne kritisoi hallitusta koronatoimien oikea-aikaisuudesta ja voimakkuudesta. Perussuomalaiset oli ainoa eduskuntapuolue, joka vastusti vaalien siirtämistä. "Oikeusvaltiossa ei siirretä maalitolppia kesken pelin", Ranne sanoo. Ylen selvityksen mukaan maailmalla on 75 siirrettyä ja 105 ajallaan pidettyä vaalia. Esimerkiksi Saksassa paikallisvaalit siirrettiin. Minkälaisia vaikutuksia vaalien siirtämisellä kahdella kuukaudella eteenpäin on? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Navalnyin vastaanotto Moskovassa, kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen. Suomen ympäristökeskus Sykelle uusi pääjohtaja, biodiversiteetista ja luonnonvarojen kulutuksesta huolestunut Leif Schulman. Poliitikkoraati kotimaan ja ulkomaan tapahtumista. Aiheina ainakin Venäjä ja korona. Keskustelmassa kansanedustajat Elina Lepomäki, kok., Katri Kulmuni, kesk. ja Paavo Arhinmäki, vas. Hindulaisuus ja korona. Pyhiinvaellus vetää jopa miljoonia hinduja koronapandemian keskellä. Mistä uskonnon voima kumpuaa? Tutkija Jyri Komulainen, Kirkon tutkimuskeskus. Kolumni. Joona-Hermanni Mäkinen: Lääketeollisuus rahastaa rokotteilla ja vaikeuttaa epidemioiden ehkäisyä. Uusinta. Navalnyin vastaanotto Moskovassa, kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen. Juontajana Marja Ala-Kokko, toimittajina Hanna Juuti ja Atte Uusinoka. Tuottajana Tarja Oinonen.

Eduskunnan syksy lähti käyntiin ja heti alkoi kiista rahasta. Korona ja epävakaat talousnäkymät siivittävät politiikan syksyä. Miten tästä selvitään? Keskustelemassa vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen, perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Arja Juvonen ja kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa. Arhinmäki pitää tärkeänä, että hallitus parantaisi 1990-luvululla ylivelkaantuneiden asemaa niin, että myös ylivelkaantuneen kannataisi ottaa vastaan töitä. Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen ja asepalveluksen lyhentäminen olisivat Arhinmäen mukaan työllistäviä keinoja. Kurvinen kannattaa Arhimäen ehdotusta ylivelkaantuneiden aseman parantamisesta. Hän korostaa, että keskusta ei liputa tai tyrmää mitään työllisyyskeinoa, ja "ikävätkin keinot ja patistaminen" ovat keinovalikoimassa. Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) piti tiistaina eduskunnassa puheenvuoron, jossa hän esitti, että perustoimeentulotuen saajille maksettaisiin 75 euroa henkilöä kohden kuukaudessa koronan aiheuttamien kulujen kattamiseksi. Perussuomalaiset ainoana eduskuntapuolueena vastusti Pekosen ehdotusta eduskunnassa. Juvosen mielestä pitäisi selvittää ensin, mitkä kaikki ryhmät ovat kärsineet koronasta, ja sen jälkeen vasta miettiä keitä tuetaan. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Koronapandemia muutti hallituksen kehysriihen koronariiheksi. Kehyspäätösten sijaan pöydällä on kaikkien aikojen lisäbudjetti, jossa sosiaaliturvaan lisätään miljardi, yritysten tukiin toinen miljardi, kunnille kolmas miljardi ja suojavarusteisiin 600 miljoonaa. Yhteensä lisäbudjetti tekee 4,1 miljardin lisälaskun valtion piikkiin, joka kaikki tehdään velaksi. Estetäänkö lisäbudjetilla 1990-luvun laman virheiden toistuminen? Patoaako lisäbudjetti 1990-luvun lamassa koetun konkurssiaallon? Onko Suomessa hyvinvointiyhteiskunta myös koronakriisin jälkeen? Vai ajetaanko kohti uusia leikkauslistoja, koska valtio velkaantuu ja budjettitasapaino pettää? Marinin hallituksen koronariihipäätöksiä arvioivat eduskuntaryhmien puheenjohtajat Paavo Arhinmäki (vas.), Emma Kari (vihr.), Kai Mykkänen (kok.) ja Päivi Räsänen (kd.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tällä kertaa Valtuusto-podcastin vieraaksi saapui Paavo Arhinmäki, joka mm. paljastaa mikä on suurin saavutuksensa kuntapolitiikassa.

Rinteen hallitus kasasi ensimmäisen budjettinsa keskellä hidastuvaa talouskasvua. Valtiovarainministeriön uusimman talousennusteen mukaan Suomen bruttokansantuotteen kasvu on hidastumassa noin prosenttiin. Riittääkö yhden prosentin talouskasvu hyvinvointivaltion tarpeisiin? Kuinka vakavaa on, että valtion menot ovat tuloja suuremmat myös talouskasvun oloissa? Politiikkaradion budjettikeskustelussa ovat Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah, Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri, SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen sekä Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Irakissa jo sata kuollut mielenosoituksissa, nuoret miehet vaativat kaduilla töitä, kunnioitusta ja tulevaisuutta. Irakiin perehtynyt toimittaja Nina Järvenkylä ja Lähi-idän yksikön päällikkö Riikka Eela ulkoministeriöstä arvioivat Irakin tilannetta. Kaivoslain tiukennusta ja ympäristön parempaa huomioimista vaaditaan eduskunnalle luovutettavassa kansalaisaloitteessa, kertoo yksi aloitteen vireille panijoista Jukka Leppänen. Talous synkkenee, millä konsteilla hallitus saa aikaan 60-tuhatta uutta työpaikkaa, KD:n Sari Essayah, keskustan Antti Rantakangas ja vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki ennakoivat näkymiä. Miten yhteistyö Ruotsin kanssa toimii, Puolustusvoimien pääsotaharjoitus loppusuoralla, vieraana harjoituksen johtaja, eversti Juha-Pekka Keränen. Johanna Malinen on uusi kolumnistimme. Malisen aiheena on epäonnistuminen, hänen mielestään kyyneleitä ei kannata säästää, koska itkeminen on osoitus inhimillisyydestä. Ykkösaamun juontajana Päivi Neitiniemi, toimittajana Hannele Muilu, lähetystoimittajana ja tuottajana Marja Ala-Kokko.

Rinteen hallitus kasaa ensimmäistä valtion budjettiaan keskellä hidastuvaa talouskasvua. Riittääkö rahat jo päätettyihin noin miljardin euron uusiin pysyviin menoihin kun talouskasvu hidastuu? Joudutaanko jo päätettyjä panostuksia koulutukseen, luonnosuojeluun, sosiaaliturvaan ruksimaan yli? Vai tingitäänkö tavoitteesta, että julkinen talous olisi tasapainossa vuonna 2023? Entä toteutetaanko vaalien alla luvattu uusi hoitajamitoitus? Löytyykö budjetista rahat mitoituksen nostamiseksi 0,7 hoitajaan per hoidettava? Hallituksen budjettiriihestä keskustelevat Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki, SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Ilmari Nurminen ja kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Lindgren ja Sihvonen juhannuksen spesiaalilähetys ui kaksi tuntia urheilun syvissä vesissä. Ohjelmassa puidaan nobody-joukkueiden menestyksen salaisuutta Jukka Jalosen, kanssa; pohditaan, kuuluuko politiikka urheiluun Paavo Arhinmäen kera; mietitään onnen osuutta urheiluun Annimari Kortteen kanssa; ollaan urheilun kansallistunteen ja isänmaallisuuden kysymyksen äärellä Jari Kupilan kera; ja luodaan aivan uutta fokusta suomalaiselle urheilulle Pasi Mustosen opein. Totutusta poiketen ohjelman studiossa Petteri Sihvosen kanssa Tommy Lindgrenin sijaan Kaj Kunnas.

Eduskunnassa on tänään pääministerin tiedonanto hallitusohjelmasta. Uuden hallitusohjelman työllisyystavoite on 75 prosenttia. Miksi Antti Rinteen hallitus pääsisi tähän paremmin kuin Juha Sipilän hallitus? Sipilän hallituksen luoma aktiivimalli ollaan perumassa ja työmarkkinajärjestöjä kuullaan työllisyyden nostamisen keinojen suunnittelussa. Politiikkaradion studiossa ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen (sd.), kansanedustaja Wille Rydman (kok.) ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki. Haastattelijana Linda Pelkonen.

Urheiluministerin erityisavustaja Toni Ahva (sin) sekä kansanedustajat Paavo Arhinmäki (vas) ja Sari Essayah (kd). Paavo kuvaa tummia pilviä liikunnan rahoituksen taivaanrannassa – ellei suuntaa käännetä sekä penää vahvempaa tukea seuroille. Sarilla on ehdotuksia Veikkauksen aseman turvaamiseksi. Entä mitä järkeä on harrastuspassissa? Tervetuloa kuuntelemaan! Lähetys tehtiin eduskunnasta 14.3.2019. Juontajana toimi Ilmari Nalbantoglu Olympiakomiteasta.

Saksan liittokanslerin Angela Merkelin ja Yhdysvaltain varapresidentin Mike Pencen Münchenin turvallisuuskonferenssissa pitämien puheiden sävy oli kova puolin ja toisin. Yhdysvaltojen sotilaallinen läsnäolo Euroopassa ei näytä edelleenkään olevan Trumpin hallinnolle itseisarvo, vaan vastavuoroista kaupankäyntiä, jossa Euroopalta vaaditaan lisää rahaa puolustukseen. Lisäksi kauppapolitiikassa kasautuu uusia synkkiä pilviä Yhdysvaltain ja Euroopan välille. Saksassa pidetään jo lähes varmana, että Washington ottaa käyttöön pahimmillaan jopa 25 prosentin rangaistustullit eurooppalaisille tuontiautoille. Onko Saksan liittokanslerin ja Yhdysvaltain varapresidentin puheet Münchenin turvallisuuskonferenssissa merkki uudesta kriisistä Yhdysvaltain ja Euroopan välillä? Keskustelemassa ovat eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.), suuren valiokunnan toinen varapuheenjohtaja Tytti Tuppurainen (sd.) ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen Paavo Arhinmäki (vas.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Konstnären Tony Sjöman målar gator i New York. Queeraktivisten Roh Petas vill se en ökad öppenhet för hbtq-frågor i skolor. Dessutom hör vi röster från röda mattan på gaygalan. Konstnären Tony "Rubin 415" Sjömans verk syns både på stora husväggar och amerikanska kreditkort. Han har bott i New York i över tio år, men det var i Bergsjön i Göteborg som allting började på 80-talet. Vi ringer upp Tony och hör varför förra finska kulturministern Paavo Arhinmäki var eld och lågor över honom på sociala medier häromveckan. Finlandssvenska Roh Petas berättar hur hbtq-frågorna utvecklats i Sverige och Finland. Hen har under de senaste femton åren arbetat med jämställdhetsfrågor. I Popula berättar Roh hur hen arbetat med normkritik i skolor och varför det är viktigt med gaygalor och tillställningar som lyfter hbtq-personer i samhället.  Vi hör även röster från röda mattan. I veckan var programledaren Jasmin Lindberg och producenten Julia Wiraeus på årets stora gaygala, där de tog pulsen på stämningen. Hör varför Babsan lämnade klackarna hemma, hur gay Idol-vinnaren Sebastian Walldéns år har varit och varför Pekka Heino tycker att det är viktigt med bra hbtq-förebilder. Programledare:  Erkki Kuronen och Jasmin Lindberg Producent: Julia Wiraeus Popula tvåspråkig radio sedan 2014 Fredag 8 feb kl 20.40 Sveriges Radio P4 och i Sisuradio Facebook/Instagram/Twitter: SRPopula

Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki muistetaan ministerinä, joka valitsi koripallo-ottelun kulttuurin sijasta. Hän on kuitenkin paljon muutakin kuin urheilumies. Miten Arhinmäki suhtautuu työnsä julkiseen riepotteluun ja milloin hän hermostuu?

Aiheina ovat kunniamerkit, rakentava nationalismi ja poikien Pisa-tulokset. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Mika Pantzar ja Olavi Uusivirta. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Edellispäivän itsenäisyyspäivän juhlien huumassa Pyöreä pöytä laski, kuinka montaa kertaa kukin on ollut presidentin vieraana: Juha 3, Pauli 2, Mika 1, Olavi 0 - ! Uusivirta tuo puheenaiheeksi kunniamerkkien merkityksen. Linnan juhlissa ainakin entiset ministerit Paavo Arhinmäki ja Erkki Tuomioja tulivat juhlaan ilman kunniamerkkejä rinnassaan. Mitaleita myös ideoidaan ja (huumorimielellä) jaetaan: Ruben Stiller saa Pyöreältä pöydältä Ritari Ässän ritarikunnan komentajamerkin. Pääministeri ja Yle uutisten päätoimittaja saavat Onnekkaan epäonnistumisen ritarikunnan merkin. Mika Pantzarin johdolla Pyöreä pöytä etsii rakentavaa nationalismia. Kansallisuusaatteesta ja kansallisesta itsemääräämisoikeudesta pitäisi hänen mielestään voida puhua neutraalisti tai arvostavasti. Juha Itkonen lukee Pisa-tuloksia ja oh huolissaan suomalaisten poikien koulumenestyksestä. Pantzar huomauttaa, että Suomessa tytöt ja pojat ovat koulumenestyksessä lähellä toisiaan, mutta monessa muussa maassa menestyvät vain pojat.

Hallituksen säästö- ja leikkauspolitiikka kasvattaa vasemmistopuolueiden gallup-kannatusta. Mutta millaisia vaihtoehtoja Vasemmistoliitto tarjoaa hallituksen politiikalle? Löytävätkö vasemmistopuolueet oppositiossa yhteisiä tavoitteita? Markus Leikolan ja Jussi Lähteen vieraana on tänään Vasemmistoliiton puheeenjohtaja Paavo Arhinmäki.

Mitä Paavo Arhinmäki ajattelee päättymässä olevasta eduskuntakaudesta? Kenen kanssa työskentely Kataisen hallituksessa oli vaikeinta? Entä kuinka hän näkee tällä kaudella eduskuntatyöhön mukaan tulleet kansalaisaloitteet? Eduskuntakauden alussa Vasemmistoliitto lähti ristiriitaisissa tunnelmissa mukaan kuuden puolueen hallitukseen. Osa puolueväestä näki, että mukana hallituksessa on enemmän saavutettavaa kuin menetettävää, osa näki päinvastoin. Hallituskauden puolivälin jälkeen Vasemmistoliitto lähti hallituksesta lapsilisiin, opintotukiin, työttömyyspäivärahoihin ja eläkkeisiin kohdistuvien leikkausten takia. Mitä Arhinmäki ajattelee siitä, että eduskuntakauden loppusuoralla Kokoomus kaatoi valtavan joukon suurhankkeita, kuten sote-ratkaisun, metropolihallinnon ja pisararadan? Eduskunta on myös viime töikseen päättämässä opintotuen rajaamisesta vain ensimmäiseen tutkintoon, jota Vasemmistoliitto vastustaa. Julkisuuskuva eduskuntakauden loppupuolella on hallituksen työskentelyä ja koko päätöksentekoa kohtaan varsin negatiivinen, jäikö käteen mitään positiivista? Keskustellaan myös siitä, mitä Vasemmistoliitto sanoo ajankohtaisiin teemoihin, kuten Nato-keskustelun ja Kreikan vaalien jälkeisen Euroopan talouskeskustelun. Millaisia talouspolitiikan suunnanmuutoksia vasemmiston mielestä tarvittaisiin? Millaista veromallia Vasemmistoliitto esittää eduskuntavaaleissa? Miksi tarvitaan elvyttävää talouspolitiikkaa leikkauspolitiikan sijaan? Millaisilla vaalikärjillä ja missä tunnelmissa Arhinmäki lähtee vaalikentille tavoittelemaan Vasemmistoliitolle vaalivoittoa?

Kokeellinen urheiluohjelma, jossa intohimo ja analyysi kohtaavat saman pelikirjan sivuilla. Tänään vieraana ex-kulttuuri- ja urheiluhuligaaniministeri, Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki

Monilla ihmisillä on ongelmia velkojen kanssa joulun jälkeen. Japani haluaa sulkea kaikki vanhat ydinvoimalat. Helsinki on nostettu esiin mielenkiintoisena matkakohteena. Vasemmistoliiton presidenttiehdokas Paavo Arhinmäki on mennyt naimisiin.

Aamun vieraana on vasemmistoliiton ehdokas Suomen presidentinvaaleissa. Hän on Paavo Arhinmäki, kaikkien aikojen nuorin presidenttiehdokas Suoomessa. 35-vuotias Arhinmäki istuu nykyisessä hallituksessa kulttuuriministerinä ja lähti mukaan vaaleihin hieman pitkin hampain kun muitakaan ehdokkaita ei löytynyt. Paavo Arhinmäen on Helsingissä tavannut Katri Nisula.