Podcasts about englanti

Tämänkertaisessa jaksossa analysoidaan Suomen ja Englannin välinen kohtaaminen.Maajoukkuepodcastin isäntänä toimii Kimmo Kantola ja tässä jaksossa vierailee Pauli Loukola.Jakso nauhoitettu 14.10

Suomi-Irlanti- ottelun jälkipuinti ja Englanti- pelin ennakko.Maajoukkuepodcastin isäntänä toimii Kimmo Kantola ja jaksossa vierailevat Mitri Pakkanen sekä Pauli Loukola.

Kreikka -ottelun pettymyksen jälkeen katseet on käännetty tiistaiseen Englannin kohtaamiseen. Brittifutiksen ekspertti Pauli Loukola taustoittaa Suomen tulevan vastustajan taustoja sekä nykytilaa.Maajoukkuepodcastin isäntänä toimii Kimmo Kantola.* Kreikka-Suomi (1:09)* Englanti-Suomi -ennakko (22:05)Jakso nauhoitettu su 8.9.

Meillä on ilo saada vieraaksi Rahamaniaan kokenut asuntosijoittaja Niina Huhtala, joka on menestynyt asuntosijoittamisessa myös Englannin Liverpoolissa.

Kielentutkija ja dosentti Janne Saarikivi puhuu siitä, mitä kieliä EU:ssa käytetään nyt ja mitä ehkä kannattaisi käyttää. Minkälaista kielipolitiikkaa EU harjoittaa? Minkä takia juuri englannin käyttö yleiskielenä EU-alueella ei ole hyvä ajatus? Ja miksi voisi olla järkevää, että EU-kansalaiset opiskelisivat vaikka italiaa, saksaa ja tšekkiä? Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella Brysselin kone.

Englanti on suomalaisille kuin kansalaistaito mutta laajempi kieliosaaminen on maailmanpoliittisesti tärkeää. Humanisti vastaa -podcastissa englannin kielen professori Pekka Lintunen antaa suomalaisille tunnustusta englannin kielen osaamisesta. Erityisesti puhutun kielen tutkimukseen paneutunut Lintunen vannoo harjoittelun nimiin. Kielitaitoisuus on suomalaisille tärkeää. Turun yliopiston professori Pekka Lintunen korostaa, että laaja kielitaito on kilpailuetu kansainvälisillä markkinoilla. Hän muistuttaa, että monien kielten hallinta on maailmanpoliittisesti tärkeää ja auttaa ymmärtämään erilaisia kulttuureja ja kielialueita. Siksi on yhteiskunnallisesti tärkeää säilyttää tietty perusvalmius ja pitää Suomen kielivaranto kunnossa. Pekka Lintunen muistuttaa, että suomen kieli on hyvin erilainen kuin englanti ja silti yleiskielitaidon taso on hyvä. Hän on ylpeä suomalaisten englannin kielen taidosta eikä suostu vähättelemään rallienglantia. Podcastin pikavalintatehtävässä professori joutuu kuitenkin valitsemaan, kumpi miellyttää korvaa enemmän: ranskalaisaksentti vai rallienglanti. Lintunen ottaa kantaa myös siihen, pitääkö Suomessa tieteen ykköskielen olla englanti vai suomi. Humanisti vastaa -podcastissa vinkataan, miten voi viettää Talk like Shakespeare -päivää 23. huhtikuuta. Podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Runeberg, Johan Ludvig (1804 – 1877) Mitä uutta hänestä kirjoitan, saanko uuden näkökulman avaramman? Hän syntyi Pietarsaaressa, opiskeli eripuolilla Suomessa. Hän Suomesta ihannekuvan loi, sen kansaa ja luontoa jumaloi. Lähes kaikki suomalaiset suurmiehet olivat ruotsinkielisiä, niin myös Runeberg. Hän pikkuserkkunsa nai, kahdeksan lasta sai, joista kuusi poikaa jäi eloon. Runeberg kirjoitti runoja, toimi professorina ja lehtorina. Hän Maamme laulun kirjoitti ja itsetuntoamme vahvisti. Pitkänä ja komeana, hän herätti huomiota. Tiedetään hänen useastikin rakastuneen, ja ainakin yhden suhteen pitempäänkin jatkuneen. Runeberg ensimmäisenä suurmiehenä mainitaan, ja kyllähän häntä paljosta kiittää saa. Hän kansan itsetuntoa vahvisti, ja lehtorina kansaa valisti. Hänet myös maisterina mainitaan, papiksikin valmistui aikanaan. Opettajana oli ankaravanhan ajan opettaja. Hänen mukaansa nimettyjä katuja ja aukioita on eripuolella, kaukaisin niistä jopa ruotsissa. Hänen runojaan on käännetty usealle kielelle, toi näin iloa myös ulkomaisten mielelle. Saksa, Tanska, Ranska ja Englanti mainitaan, italiaksikin jotain runoa lukea saa. Hän monta virttä valmisti ja korjasi, harrastuksenaan metsästi. Metsällä hän myös aivoinfarktin sai, ja loppuikänsä ihmisiä ikkunasta katsella sai. Hän kuoli Porvoossa, hautajaisissa oli tungosta: Helsingistä tuli kolme junanvaunullista väkeä, koko valtiopäivät kiipesi hautauspaikan mäkeä. Runeberg korkeimmalle kummulle haudattiin, hautajaisreitti pikkukuusilla ja kuusenoksilla koristeltiin. Ulla-Maija Mantere

Itä-Suomessa paistaa aurinko, mutta eihän siitä Helsingissä kukaan tiedä. Miksi mopoautoilevat nykynuoret uupuu ja masentuu, vaikka eivät joudu kantamaan vettä eikä hiihtämään kouluun? Ylen juontjat syyniin jatkuvasta puhelinnumeron toitottamisesta ja Osuuspankki vaihtoon, kun kerran lehtikin muuttui digitaaliseksi. Suomalaisten nenätippojen hinnat, eläkeläisten pankki sekä paahtoleivän kotimaa. Patjojen hinnat ja Black Fridayn vastustus. Englanti pois mainoksista sekä joululauluista ja bingohallit sekä kirjekaverit takaisin yksinäisyyttä estämään. Avustuskeräykset hyvästä, mutta kenelle kaikille pitäisi kerätä ja kuka niihin loppujen lopuksi antaa rahaa. Yksi kaipaa edesmennyttä koiraansa, toinen puolestaan ei haluaisi törmätä niihin edes kadulla. Nuorten aggressiivisuus, raja-aidan järjettömyys ja muistelmia kolmelta ankealta jouluaamulta. Toimittaja on Mira Selander. Puhelinvastaaja: 0800 154 64 (soittajalle maksuton) WhatsApp: 044 55 154 64 Sähköposti: kansan.radio@yle.fi Postiosoite: Kansanradio PL 79, 00024 Yleisradio

Tässä jaksossa studiossa vieraana Niina Huhtala joka Instagramissa sijoittamisesta puhuu @kasvussa nimimerkin alla. Niina juontaa myös suosittua Asuntosalkku kasvussa podcastia. Niina on myös Rahamedian perustajajäsen - rahamedian löydät @rahamedia.fi Instassa. Niina sijoittaa Englantiin ja Suomeen. Miten markkinat eroavat toisistaan? kuinka pitkälle 30.000 euro riittää ulkomailla? Jokainen, joka uppoutuu uuteen asiaan, saa luultavasti kuulla vanhalta piiriltään, että on ”muuttunut” – muuttuminen on loogista ja kuuluu asiaan mutta mitä se tuo mukanaan? Miten ystäväpiiri muuttuu, kun sijoittamiseen lähtee tositarkoituksella? Miksi jokainen tarvitsee vähintään viisi cheerleaderia ympärilleen? Mistä Niina on löytänyt omat tukijansa? Mikä on rapuilmiö ja koska siihen voi törmätä? Muut tärkeät keskustelunaiheet podcastissa: Säännöllinen sisällöntuottaminen ei ole pieni harrastus, ja rahavaikuttajien on aika seistä selkä suorana oman tekemisen edessä. Mitä sisällöntuotanto vaatii vuonna 2022? Kuinka paljon työtä on podcastin perustaminen? Millainen ympäristö Instagram on 2022? Saako äiti olla yrittäjä? Reppureissu ilman lapsia, onko se sallittua äidille? Muista tilata podcastia jotta saat tietoa uusista jaksoista. Ota myös meidän instat haltuun @syo.nuku.saasta @romsronja @erjarossi @idastepanow

Perhevapaat ovat uudistuneet. Ukraina kuljettaa taas viljaa Mustallamerellä. Suomesta on lähtenyt palomiehiä Kreikkaan. Englanti on jalkapallon naisten Euroopan mestari. Tiistaina sataa vettä, mutta keskiviikkona sää poutaantuu.

Hattutemppu podcast on Hattrick onlinejalkapallomanageripeliin liittyvä podcast, jossa käsitellään Hattrickiin liittyviä aiheita. Tässä jaksossa jatketaan jaksossa 41 alkanutta Suomen aikuisten maajoukkueen päävalmentajan GM-Puzon matkan seuraamista Suomen ohjaksissa. Tässä viidennessä ja viimeisessä osassa maajoukkuematkasta jatketaan siitä mihin neljännessä osassa jäätiin, jolloin paikka 16 joukossa oli varmistunut ja Albania ottelua oli hieman ennakoitu. Tässä jaksossa käytiin nelosvaiheen ottelut läpi ja miten matka nelosvaiheen jälkeen jatkui viidenteen vaiheeseen. Käytiin viidennen vaiheen ottelut läpi ottelu kerrallaan seuraten samalla lohkotilannetta. Matka ei harmillisesti jatkunut enää välieriin, mutta käytiin kuitenkin välierät ja finaali läpi. Tehtiin yhteenvetoa Puzon kampanjasta. Puzo avasi hieman ajatuksia millaisen joukkueen seuraava valmentaja saa käyttöönsä, kun vaalit olivat keskusteluiden aikana käynnissä. Lopuksi kuultiin nähdäänkö Puzo vielä joskus Suomen päävalmentajana ja Puzon kiitokset niin taustatiimille kuin koko Suomen kansalle. Matka tuli tämän jakson myötä päätökseensä, joten vielä suuret kiitokset Puzolle matkan seuraamisen mahdollistamisesta. (00:00:00-00:01:52) Alkuporinat ja sen jälkeen nelosvaiheen läpikäyntiä (00:01:53-00:06:13) Albania matsista (00:06:14-00:12:33) Nigeria matsista (00:12:34-00:16:28) Portugali pelistä ja lohkon katselmusta samalla (00:16:29-00:19:09) Viidennen vaiheen lohkosta (00:19:10-00:25:54)Dominikaaninen tasavalta matsista (00:25:55-00:31:59) Englanti matsista ja lohkon toisesta ottelusta (00:32:00-00:40:10) Italia matsista ja viidennen vaiheen yhteenvetoa (00:40:11-00:47:39) Välieristä ja finaalista (00:47:39-00:53:22) Puzon kampanjan yhteenveto (00:53:23-01:01:58) Millaisen joukkueen seuraava valmentaja saa käyttöön? (01:01:59-01:07:04) Nähdäänkö Puzo vielä joskus Suomen valkkuna? ja hieman majutreenaamisesta (01:07:05-01:08:36) Puzon kiitokset taustatiimille ja Suomen kansalle (1:08:37) --> Loppusanat Palautetta ja ideoita podcastiin liittyen voi lähettää HT-postilla Wesqu-nimimerkille, Suomen yleisellä foorumilla olevaan Hattutemppu Podcastin foorumipuuhun, Hattutemppu Podcastin järjestön puihin, Instagramiin hattutemppupodcast -tilille tai podcastin sähköpostiosoitteeseen hattutemppupodcast(ät)gmail.com --- Send in a voice message: https://anchor.fm/hattutemppupodcast/message

Joulukuu avataan Laukaisulla, jossa joulubiisit ovat vahvasti esillä. Edustettuina Suomen lisäksi ainakin Hollanti, Italia ja Englanti! Tällä kertaa käsittelyssä seuraavat kappaleet:Accent - Let it snowAnathema - Make it rightTori Amos - WinterHalflives - BurnMarlou Vriens - Christmas TreeDaggerplay - Let's have a peaceful christmasKipinät-kuoro - Hei joulumieli

Sallinen & Virkki pohtivat päänsä puhki finaalin potentiaalisia tapahtumia. Vedonlyönnin kannalta edessä ei ole helpoin finaali, mutta pelaamista aina löytyy!

Jalkapallon EM-Kisat, Finaali Italia vs Englanti Su 11/07/2021 #Otteluennakko #emfutis #euro2020fi #emkisat #itaeng #euro2020final

EM-kisojen loppuottelussa pelaavat Englanti ja Italia. Valjuraadin viimeinen EM-kisajakso ääniteltiin automatkalla Turusta Helsinkiin heti Englanti–Tanska-ottelun jälkeen. Liikkuvassa studiossa jutun juurta olivat iskemässä Jaakko ja Nicolas. Jaksossa paketoitiin välieriä ja luotiin katseita finaaliin. Kumpi on vakuuttanut enemmän Englanti vai Italia? Kumpi kruunataan kisojen voittajaksi? Tervetuloa bandwagoniin!

Sallinen & Virkki äänessä toisen välierän ennakossa. Englanti on ollut läpi turnauksen vakuuttava, mutta pystyykö Tanska jälleen yllättämään?

Sallinen & Virkki keskustelevat lauantain puolivälieräotteluista. Jatkuuko Tsekin lento ja pitääkö Englanti edelleen maalinsa puhtaana? Nämä ja paljon muuta päivän jaksossa.

Round 16 -otteluiden viimeinen kierros. Englanti kohtaa hyvin pelanneen Saksan ja Ruotsi, sekä Ukraina ottelevat jatkopaikasta. Kuinka suuri asia Kulusevskin paluu Ruotsille oikein on? Äänessä Sallinen & Virkki.

Valjuraadin EM-höpinät jatkuvat. Juhannuksen alla Jaakko ja Mr. Byyri Nicolas kokoontuivat studioon spekuloimaan tulevia neljännesvälieriä. Ensimmäisen pudotuspelikierroksen parit ovat: Tanska–Wales, Italia–Itävalta, Hollanti–Tšekki, Belgia–Portugali, Kroatia–Espanja, Ranska–Sveitsi, Englanti–Saksa sekä Ruotsi–Ukraina. Mistä asetelmista jatkopeleihin lähdetään? Ketkä menevät jatkoon? Tervetuloa Bandwagoniin!

Byyrin ennakkotykitys jatkuu perjantaina alkavia EM-kisoja silmällä pitäen. Neliosaisen EM-ennakkopaketin toisessa kipaleessa Valjuraadin Roope ja Jaakko spekuloivat Mr. Byyri Nicolaksen kanssa lohkoja C ja D. Arvokisoihin palaava Hollanti tähdittää C-lohkoa. De Oranjea haastaa Ukraina, Itävalta ja ensimmäistä kertaa arvoturnauksessa nähtävä Pohjois-Makedonia. D-lohkossa kohtaavat MM-kisojen finaaliin yltänyt Kroatia, kisojen ennakkosuosikkeihin lukeutuva Englanti, ensimmäistä kertaa 2000-luvulla kisoihin selviytynyt Skotlanti sekä Tšekki. Seuraavat kaksi jaksoa julkaistaan lähiaikoina. Niistä ensimmäisessä puidaan lohkoja E ja F. Päätösjakso on pyhitetty Huuhkajille. Tervetuloa bandwagoniin!

Guess who's back!? Jorma Vuoksenmaan ja Jussi Heikelän Hetkinen TV tekee paluun sopivasti ennen kesän penkkiurheilu- ja vedonlyöntikohokohtaa, eli jalkapallon EM-kisoja. Huuhkaja-buumi saa koko Härmän sekaisin, mutta miten analyyttinen ammattivedonlyöjä suhtautuu Suomen menestysmahdollisuuksiin? Pystyykö kukaan haastamaan Ranskaa – vai jämähtääkö hallitseva maailmanmestari kivikovaan alkulohkoon? Entä miksi Jorma on ensimmäistä kertaa arvokisojen vedonlyöntipäätöksissään Englanti-myönteinen? Aikakoodit: Huuhkajat (0:00), Suomen alkulohko B:n ennakko (19:28), Kisojen voittajasuosikit (1:04:42).

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Henri Ruoste. Keskiviikkona Suomen joukkueeseen Tokion olympiakisoihin nimetty Ruoste tavoittelee maailman huippua kouluratsastuksessa – lajissa, jossa arki on jatkuvaa tasapainoilua urheilullisen potentiaalin maksimoinnin ja elannon hankkimisen välillä. Yksi Henri Ruosteen urheilu-uran unelmista täyttyi keskiviikkona, kun Suomen Olympiakomitean hallitus löi sinetin hänen valinnalleen Tokion olympiakisoihin. Ruosteen laji on kouluratsastus, jossa Suomi sai edustuksen mukaan viimeksi Lontoossa 2012. - Olin Riossa valmentajana, ja sain kokea muun muassa avajaisseremonian. Se on jotain käsittämätöntä kävellä sisään sinne areenaan. Tietenkin urheilun takia sinne mennään, ja sen takia jokainen urheilija tekee joka päivä töitä ja haluaa olla aina parempi kuin edellisenä päivänä, Ruoste iloitsee. Helmikuussa 29 vuotta täyttänyt Ruoste on tehnyt uransa pitkälti ulkomailla, sillä hän lähti Saksaan jo vuonna 2001. Välissä tie vei Englantiin, josta Ruoste palasi nykyiseen kotimaahansa Saksaan kymmenen vuotta sitten. Siellä Ruosteella on talliyritys, joka keskittyy hevosten kouluttamisen, myynnin ja kilpailuttamisen ohella valmentamiseen. - Muutto tänne tapahtui urheilullisista ja liiketoiminnallisista syistä. Englanti on vähän syrjässä, jos puhutaan hevoskauppabisneksen rakentamisesta. Se keskittyy pitkälti akselille Saksa, Hollanti, Tanska. Ne ovat keskeiset maat, kun Keski-Euroopan isot lentokentät ovat ajomatkan päässä monista talleista. Sitä kautta tällä alueella on myös eniten kilpailua, Ruoste avaa. Ratsastus onkin olympialajien joukossa hyvin poikkeava: kulut lajissa ovat massiiviset, ja tasapainoilu kilpailumenestyksen ja elannon hankkimisen välillä asettaa urheilijan haastaviin valintatilanteisiin. OlympiaCastin vieraana Ruoste avaa tätä dilemmaa ja ratsastajan arkea sekä lajin ominaispiirteitä laajemminkin. - Varsinkin alussa itsensä elättäminen tarkoitti aina parhaan hevosen myymistä, jolloin se on aina urheilusta pois. Jalansijan löytäminen vie aikaa. Hevosen löytäminen, ostaminen ja kouluttaminen kestää monta vuotta. Sen myyminen tarkoittaa sitä, että voi ostaa kaksi tai kolme hevosta lisää – ja taas kouluttaa ja myydä ne eteenpäin. Tämä tapahtuu uudestaan ja uudestaan, Ruoste kertoo arjestaan. - Eläinten kanssa ei ole mitään takuita, että se menee aina oikein. Kun eläintä kouluttaa, se on hidas prosessi. Eläinhän yrittää aina tehdä sen mukaan, mitä se on oppinut olevan oikein. Kun asioita yrittää tehdä eri tavalla, jotkut oppivat nopeammin ja jotkut hitaammin. Se tuo sen mielenkiinnon ja koko haasteen tähän lajiin ja liiketoimintaan. Se myös mahdollistaa urheilemiseni. Kun Tokion olympiakarsinnat lähestyivät, Ruoste teki päätöksen heilauttaa vaakaa enemmän urheilullisen puolen suuntaan. Se päätös kannatti, sillä olympiapaikka irtosi vuoden kestäneestä karsintaikkunasta Rossetti-nimisen ratsun kanssa. Tokion lähestyessä nuorempi ratsu Kontestro DB on noussut haastamaan Rossettin asemaa Ruosteen ykköshevosena.

Ja niin vain tuli aika lopettaa tämäkin hauskuus ja hulluus. Viimeisessä jaksossa arvostellaan Englanti vielä kerran läpi.

Englanti - mikä selittää englantilaisseurojen euromenestyksen? by Pausa

Lattjo dives, hyvää päivää! Aino ja Orvo Grönfors ovat molemmat aiemmin opettaneet romani chib -suomalaista murretta, eli kaalon kieltä. Nyt kumpikaan ei toimi enää opettajana, vaikka romanikieli on edelleenkin sydämen asia. Myös suomen kieli on ollut Grönforsien perheessä aina tärkeä. Tällä hetkellä he ovat huolestuneita molempien kielien vuoksi. Englanti ja ruotsi valtaavat alaa nuorten arjessa ja vähemmistökielten oppimiseen ei tahdo riittää motivaatiota.

Orvo ja Aino Grönfors ovat molemmat opettaneet romanikieltä koulussa. Nykyään kieliaktivismi on saanut uusia muotoja. "Lattjo dives, hyvää päivää!" Aino ja Orvo Grönfors ovat molemmat aiemmin opettaneet romani chib -suomalaista murretta, eli kaalon kieltä. Nyt kumpikaan ei toimi enää opettajana, vaikka romanikieli on edelleenkin sydämen asia. Myös suomen kieli on ollut Grönforsien perheessä aina tärkeä. Tällä hetkellä he ovat huolestuneita molempien kielien vuoksi. Englanti ja ruotsi valtaavat alaa nuorten arjessa ja vähemmistökielten oppimiseen ei tahdo riittää motivaatiota. "Monella romanilapsella, joka asuu Ruotsissa, tahtoo ottaa ruotsin kieli yli. He sanovat, mitä he ei tarvii romanikieltä, minä puhun suomee, ruotsia ja englantia." Aino Grönfors "Nyt viimeksi käänsin pappien käsikirjan kaalokielelle, toivottavasti jonakin päivänä sitä käyttävät." Orvo Grönfors Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa on kahdeksanosainen sarja, jossa ruotsinsuomalaiset romanit kertovat itse elämästään. Kirsi Blomberg kirsi.blomberg@sverigesradio.se

Eurooppalaiset siirtomaaherrat Afrikan karttaa pilkkoessaan eri nimisiksi valtioiksi jättivät jälkeensä myös eurooppalaisen kielen. Englanti on Nigerian virallinen kieli, mutta tässä podcastissa selviää mikä on se kieli mitä jokainen nigerialainen oikeasti puhuu. Toisena aiheena on juuri julkaistu onnettomien talouksien lista jossa eri valtioiden talouksia on verrattu keskenään. Kuuntele mille sijalle Nigeria sijoittuu tässä ja miksi. Anna palautetta ja ollaan yhteydessä!

Englanti, jokilaakso West Yorkshiressa, teollisuus ja työpaikat ovat kadonneet teollisen vallankumouksen synnyinseuduilta, huumeet ovat merkittävä tuontiartikkeli. Katsoja kohtaa satunnaisia konnia ja todellisia rikollisia, ontuvia perheitä ja vastustamattomasti esiintunkevaa elämää. Happy Valleyn käsikirjoittaja Sally Wainwright tietää mistä kirjoittaa. Hän on syntynyt vuonna 1963 Huddersfieldissä, eli sarjassa liikutaan hänen synnyinseuduillaan. Wainwrightin ura alkoi Emmerdale-sarjalla ja jatkui käsikirjoittajien korkeakoululla Coronation Streetillä. Hänen tuotannostaan tunnetaan Suomessa hyvin toinen poliisisarja Scott & Bailey sekä Viimeinen tango Halifaxissa, joka perustuu löyhästi Wainwrightin äidin kypsällä iällä solmimaan toiseen avioliittoon. Vuonna 2014 startannut Happy Valley käsittää kaksi kautta ja 12 jaksoa. Sen pääosassa on Sarah Lancashiren esittämä poliisi Catherine Cawood, joka asuu yhdessä addiktiosta toipuvan siskonsa Claren ja tyttärenpoikansa Ryanin kanssa. Katsoja saa pian tietää, että Ryan on syntynyt raiskauksen seurauksena ja että Becky on pian syntymän jälkeen tehnyt itsemurhan. Catherinen avioliitto on hajonnut ja hän on etääntynyt toisesta lapsestaan Danielista. Elämä ei ole helppoa, eikä Catherine Cawood ole helppo ihminen, mutta Wainwright on näistä aineksista rakentanut kenties kaikkien aikojen brittiläisen poliisisarjan. J.P. Pulkkisen vieraana on käsikirjoittaja Tove Idström. Kuva: Ben Blackall

​Tämän kerran jaksossa kerron kuinka Englanti on ensimmäisenä Euroopan maana hyväksymässä Nigerian valuutan Nairan käyttöä kaupankäynnissä. Tästä voi olla Englannilla etua tai haittaa. Kuuntele mielipiteeni podcastissa. Toisena aiheena kerron kassakaappiin ilmestyneestä käärmeestä, jolle on kanssa maistunut nämä nairat. Eli Englanti ei selkeästi ole ainut. Kuuntele ja kommentoi!

Oikeastaan pitäisi sanoa vähintään kolmikielinen arki Malmössä, sillä myös Skoonen murre on mukana elämässä joka päivä. Keskustelijoina Lotta Happonen, Mauri Liebendörfer ja koukuttaja Sonja Skibdahl Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Kieli vaihtuu vähän väliä Ruotsi, suomi ja englanti vaihtuvat sujuvasti arkipäivässä, mutta kaikkien kanssa ei puhuta kaikkia kieliä. Joskus joutuu myös kääntämään esimerkiksi Skoonen murteen ja suomenruotsin välillä. Englanti on mukana myös työarjessa ja seurasta riippuen lauseen alku ja loppu voivat olla eri kielillä.  Koukussa keskustellaan tällä kertaa tutkija Lotta Happosen kotona kansainvälisessä Malmössä, jossa keskustelijat näkevät kielitaitonsa rikkautena. Saas nähdä, mitä tänä iltana tapahtuu? Koukussa myös jututettavana teatteriryhmä Stella Polaris. Ryhmä juo iloisena kahvia muutamaa tuntia ennen esitystä, vaikka kukaan ei osaa vuorosanoja. Näin kuuluukin olla, kun tehdään improvisaatioteatteria. Ryhmän jäsenet Niina Sillanpää, Pihla Penttinen, Elina Stirkkinen, Micke Rejström, Topi Korhonen (musiikki) ja Ainu Palmu (valot) vierailivat Tukholmassa Olympia teatterissa, Uuden Teatterin vieraana. /Toimittaja Kirsi Blomberg. Harri Mänty vaihtoi Kent-rokin sairaanhoitajan takiksi Eskilstuna ja rokkarin elämä muuttuivat Malmöön, sairaanhoitajan työhön sekä isänä olemiseen. Tätä nykyä kitara soi useimmin pikkutyttärelle./Toimittaja Jyri Markkula Koukun tuotti ja miksasi: Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se

Ruotsin kielen professori Eva Sundgren Mälardalenin korkeakoulusta harmittelee, että Ruotsissa elää vielä ajatus "Ruotsissa puhutaan ruotsia". Näin ei voi ajatella, hän toteaa. Sosiolingvisti Eva Sundgren on yhdessä professori Pirjo Lahdenperän kanssa koonnut uuden antologian, jossa korostetaan monikielisyyden merkitystä voimavarana kouluissa. Kielten lisäksi koulussa on professorien mielestä myös nostettava lasten omia kulttuureita, heidän osaamistaan ja tapojaan. Maahanmuuttajien kielet eivät uhkaa Ruotsin kieltä. Englanti saattaa sysätä ruotsin kielen syrjään joillakin alueilla, kuten koulutuksessa ja osin elinkeinoelämässäkin, Eva Sundgren arvelee.Andreas Ali Hietala Jonasson pakinoi lainasanoista, jotka ovat kulkeutuneet suomen kieleen indoeurooppalaisista kielistä jo ennen kuin Pohjolassa puhuttiin indoeurooppalaisia kieliä.Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittävät muunmuassa kyetä kynnelle-sanonnan alkuperää.Juontajana Merja Laitinen.kielipuoli@sverigesradio.se