Podcasts about hesarin

Salla Vuorikoski on palkittu toimittaja, Hesarin tutkivan ryhmän esihenkilö, Uutisraportti -podcastin vakiojäsen sekä 2024 Tieto-Finlandia -ehdokas kirjallaan Poikkeuksellinen pääministeri - Sanna Marin. Keskustelimme tutkivan journalistin tavasta katsoa maailmaa, kirjan toteutusprosessista, Sanna Marin -ilmiöstä ja hieman myös vapaata lehdistöä uhkaavista voimista. Kiitos vierailusta Salla! https://www.instagram.com/svuorikoski https://www.wsoy.fi/kirjat/sanna-marin-poikkeuksellinen-paaministeri/ Takakansi-podcast Some ja www: Instagram: https://instagram.com/takakansipodcast Facebook: https://facebook.com/takakansipodcast Takakansi.fi https://takakansi.fi Tuottaja Marko Suomi: https://instagram.com/markosuomi https://linkedin.com/in/markosuomi Tunnusmusiikki: Bucket - No More Than Human https://bucketpunk.bandcamp.com/album/always-chasing-greener-grass https://www.instagram.com/bucketpunks/

Median ja kulttuurin ajankohtaisaiheet ja arvokysymykset ovat jälleen kolmen vakiraatilaisten puntarissa, kun Kulttuuriykkönen avaa Perjantaistudionsa. Aihekimaran kimpussa oikeushammaslääkäri Helena Ranta, kirjailija Jarkko Tontti sekä päätoimittaja Mirva Saukkola. Juhani Kenttämaa toimittaa. Kulttuurialan säästöjen ja Museoviraston yt-neuvottelujen lopputulemana suljetaan ainakin seuraavat suositut museokohteet: Helsingin Seurasaari, joka tunnetaan Suomen Skanssenina, Eliel Saarisen ja kumppaneiden itselleen suunnittelema erämaa ateljé Hvitträsk Kirkkonummella, Langinkosken keisarillinen kalastusmaja Kotkassa sekä Mannerheimin synnyinpaikka Louhisaaren kartanolinna Maskussa. Onko tässä mitään järkeä? Suomessa suomen kielen taitoa vaaditaan tai ollaan vaatimatta suomea osaamattomilta sosiaalisen ja yhteiskunnallisen statuksen perusteella. Tätä teoriaa tukee vahvasti kielitieteilijä Janne Saarikivi viikonlopun Hesarin-kolumnissaan. Onko raati samaa mieltä? Ja miten suomalaiset sopeutuvat voimakkaaseen maahanmuuttoon, joka on tilastokeskuksen ennusteen perusteella tulevaisuuden linja? Turismin vastaiset tavallisten ihmisten protestit yleistyvät Euroopassa, kun asuntojen hinnat nousevat ja voitot valuvat toisiin taskuihin. Onko turismi ajautumassa umpikujaan? Tällä viikolla vietettiin YK:n päivää, järjestö täyttää 79 vuotta. Sen uudistamisesta erityisesti turvallisuusneuvoston osalta on keskusteltu vuosikausia. Viiden pysyvän jäsenmaan veto-oikeus on "tehokkaasti" estänyt humanitaarisen Intervention kriisitilanteissa. Järjestöä on syytetty tehottomaksi ja hampaattomaksi. Mitä ajattelee raati? Lauri Nurmen Sanna Marin -henkilökuvakirjasta syntyi kiistaa Marinin ja kirjoittajan välille. Raati pohtii onko auktorisoimaton elämäkertakirja kuitenkin parempi ja kiinnostavampi kuin kiltti ja hampaaton auktorisoitu kirja. Muodin uusi trendi on “Old money”. Nuoret matkivat pukeutumisellaan vanhaa USA:n itärannikon yläluokan ja Harvard-porukan tyyliä. Onko tämä konservatiivisuutta vai ironiaa?

Erja Yläjärvi pitää suurimpana virheenään hätäisyyttä ihmisten johtamisessa. Hesarin toimittajille hän on linjannut, että sosiaalisen median keskusteluissa ei aina tarvitse olla läsnä, koska tärkeintä on tehdä journalismia omiin kanaviin.

Hypergamialla tarkoitetaan ylöspäin naimista eli sitä, että mennään naimisiin ihmisen kanssa, joka on meitä varakkaampi ja/tai koulutetumpi tai korkeamman statuksen omaava. Onko tämä väärin? Miksi se olisi väärin? Vai olisiko siinä ehkä jotain järkeäkin? Jaksossa pohditaan aihetta monelta kannalta, kommentoidaan Hesarin artikkelia aiheesta (jossa tämäkin podi mainittiin), jaetaan omia kokemuksia tämän ympärillä ja miksi Suomessa ollaan jumissa joko/tai-ajattelussa. Coaching on tauolla. Instagram: ⁠⁠https://www.instagram.com/dearladiesfinland/⁠⁠ ⁠⁠https://www.instagram.com/iamsaragrady/⁠⁠

Elina Lappalainen, kasvuyritystoimittaja HS Visiosta kertoo miten Tornihuoneen salaseura – Rahan jäljillä -kirja auttaa lasten talouskasvatuksessa. Kirjassa neljä lasta ansaitsee yli tuhat euroa yksinhuoltajaäidin lapsen puhelimen pelastamiseksi palautukselta. (00:00) Elina Lappalainen – HS Vision ja ura lastenkirjailijana Tornihuoneen salaseura – Rahan jäljillä (Tammi). Matilda Miettisen kysymys: Onko tämä osa jotain kirjasarjaa? (01:40) Graafikkona Mitja Mikael Malin – Seriouslyn peligraafikko mm. Best Fiends-peli. Peliaddiktioita puolin ja toisin (02:30) Israelilaisen Playtikan huono maine raadollisena yrityskauppojen toteuttajana. Pelit tähtäävät jatkuvaan laskutukseen (04:02) Elina Lappalaisen muita kirjoja Syötäväksi kasvatetut, Nakki lautasella, Pelien valtakunta – Rovio, NextGames, Supercell, Housemarque. Yrityskaupoista osa on ollut “hyviäkin” (05:38) Matildan kysymys: Mihin hahmoista samastuit eniten? Tarinallistaminen ja pulman ratkaisu neljän kaveruksen kesken. Lapsikombon merkitys (08:34) Elina Lappalaisen yrittäjänuoruus toimittajana ja kuvaajana Itä-Suomessa (10:10) Miten opettaa lapsille taloudellista vastuuta? Insentiivit, kuukausiraha ja säästäminen. Vanhempien ammatit rahoitusalalla (12:35) Rahastosijoittaminen lasten puolesta kumuloituu korkoa korolle. Hyvä vai paha OST? (14:00) Matildan kysymys: Pitikö sinun tehdä taustatyötä kirjaa varten? Mikä on kirjan kohderyhmä? (15:25) Matildan kysymys: Mikä on korko? Negatiiviset korot unohtuivat lapsiltakin (16:09) Faktaboksit kirjan kerronnan sisällä – esimerkkinä rahan arvo, inflaatio, deflaatio ja korot (16:32) Matildan kysymys: Mitä eroa on yrittämisellä ja palkkatyöllä? Kasvurittäjyyden merkityksellisyys (17:55) Matildan kysymys: Mikä on vähäpalkkainen? Tuloerot ja työttömyys. Lapsien kateuden tunteet. Budjetointi ja odotukset elämältä (21:31) Kirja ei ole poliittinen. Samin räntti EU:n korkeimmasta rajaveroasteesta 59,4% ei kuulu tähän kirjaan, mutta yritysmyönteisyys kyllä (22:30) Graafikon easter eggs yrtitysbrändeissä: Swappie ym.Pikkuyrittäjät, Timo Holmström ja TET (23:30) Cameo-hahmot Rahan jäljillä -kirjassa aukeavat kuvituksen kautta. Mikael Rautanen ja Hanna (24:24) Lastenkirjat tulee ostaa kuvakirjoina - myös kirjailija tienaa enemmän. Äänikirjojen pitkä häntä ja kulutustapojen muutos (27:00) Suomalaiset aikuiset heikkoja taloustaidoissa. Koulutusjärjestelmä vaikuttaisi nyt opettavan taloustaitoja kohtuullisen hyvin (30:20) Yhteiskunnan vs. vanhempien tuuppaus (nudge) osakesäästösijoittamisessa. Hallituksen vähentynyt tuki vähävaraisille on vaarallista (34:43) Kotitalous fokuksessa. Kirjan mahdollisia katvealueita - markkinatalouden ja yritysten toiminta (37:32) Journalistinen taloustoimitus vs. kaupallinen yhteistyö- debatti (41:11) Samin räntti Mika Aaltolan mediakritiikistä. Sisältömarkkinoinnin palomuurit. Hesarin uutispodcastien uusi tuleminen? (42:51) Samin räntti kansanedustaja Pauli Aalto-Setälän YLE:n maksamasta Riita-podcastista (43:50) Tornihuoneen salaseura – Rahan jälijillä (Tammi) (44:15) #neuvottelija Sisäpiiri – Miten taloujournalistin kanssa kannattaa keskustella

Erkka keskustelee isoveljensä Juhani Mykkäsen kanssa siitä, mitä Juhani oppi kirjoittamisesta työssään toimittajana. Juhani aloitti toimittajan uransa kesätöistä Helsingin Sanomien Kaupunki-toimituksessa ja päätyi Nyt-liitteen esimieheksi. Siinä välissä hän kirjoitti juttuja lähes kaikkiin Hesarin osastoihin Taloudesta Kuukausiliitteeseen ja editoi tolkuttoman määrän muiden toimittajien juttuja. Juhani vaatii tekstiltä tarkkoja havaintoja ja fraasien sekä adjektiivien välttämistä. Hän kertoo myös, mitä kirjoittaja voi oppia Game of Thrones -sarjasta ja miten hänen HS Vision kolumninsa syntyvät. Lopuksi Erkka haluaa tietää, miksi veli ei lue käytännössä lainkaan kaunokirjallisuutta.

Hesarin vaalikone on nyt julkaistu. Politiikan toimittaja Joona Aaltonen kävi läpi, mitä mielenkiintoista ehdokkaiden vaalikonevastauksista selviää.Toimittajana Antti Tiainen, vieraana Joona Aaltonen.Tämä podcast julkaistiin 15.2.2023.#hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa.HS Visio -podcast julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä:Supla: http://bit.ly/suplavisioSpotify: http://bit.ly/spotifyvisioApple: http://bit.ly/applepodcastvisioGoogle Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisiosekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit.Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast.Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena:Youtube: http://bit.ly/youtubevisioInstagram: http://bit.ly/instagramvisioTwitter: http://bit.ly/twittervisioHS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Helsingin Sanomat paljasti viestintätoimisto Ellun Kanojen entisten harjoittelijoiden kokemuksia vuoden mittaisesta, nollatuntisopimuksella pyörineestä harjoittelujaksosta. Harjoittelijoiden massiivinen määrä johti työtehtävistä kilpailuun ja epäreiluun jakautumiseen. Motivaattorina toimi se pieni mahdollisuus, että saatoit saada jatkoa konsulttiurallesi mikäli hoidit hommasi hyvin ja mukisematta… Mutta ovatko tällaiset käytännöt todella poikkeuksellisen huonoja vai pikemminkin business as usual? Tässä jaksossa käydään läpi nuoren korkeakouluopiskelijan tyypillistä urapolkua harjoittelun kautta määräaikaisputkeen tai kevytyrittäjäksi. Hesarin jutun voi lukea täältä (se on syystäkin maksumuurin takana, sillä TYÖSTÄ KUULUU MAKSAA): https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000009255538.html

Puurojengin viidennessä jaksossa käsitellään netissä vastaan tulleita kaljuuntumisväitteitä ja käydään läpi tuoreimpia salisattumuksia. Lisäksi jaksossa tehdään brutaali Hesarin tunnelukkotesti. HS artikkeli: https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000009133632.html Host: Tomas Grekov Palautetta / Ajatuksia: @tomasgrekov (Instagram)

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Maija Vilkkumaa. Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Ruben Stiller. Alussa käy ilmi, että ritarit ovat valmistautuneet hyvin eri tavoin talven mahdollisiin sähkökatkoihin. Kaarinalla ja Anulla on taskulamppua, vesitonkkaa ja muuta tarviketta sekä lähiluottamusta: naapureiden kanssa sopimusta kakkakuoppien kaivuusta – Maijalla ja Rubenilla ei mitään. Anu Koivunen on hämmentynyt siitä, että hallituskriisistä näyttää tulleen uusi normaali. Meillä on hänen mielestään ymmärrys, että suomalainen poliittinen järjestelmä on vakaa ja että Suomi on laajapohjaisten monipuoluehallitusten maa. Hazard on katsonut A-studiota ja pohtii, onko televisioitujen Eduskunnan kyselytuntien puhe vuotanut muuhunkin puolueiden tapaan puhua. Vilkkumaa kysyy, eikö näin ole aina uhiteltu. Hän sanoo menettäneensä luottamuksensa politiikkaan korona-aikana. – Politiikka on suoraan ihmisille valehtelua kirkkain silmin. Kaarina Hazard miettii, onko kansanedustajuus työ vai arvo. Hän viittaa keskustelua herättäneeseen Helsingin Sanomien juttuun "Voiko kansanedustaja tehdä kaupallista yhteistyötä? Puolueilla ja ehdokkailla edessään hankala päätös". Siinä on haastateltu mm. yrittäjä Natalia Salmelaa, jonka käyttöä melko monissa Hesarin ja Ylen jutuissa Hazard myös ihmettelee. Maija Vilkkumaa kertoo olevansa turhautunut keskusteluun naisten elintilasta. – Apua, taasko ja vieläkinkö? Onko keskustelusta lopulta mitään hyötyä yhteiskunnassa? Turhautumisen on herättänyt toimittaja Tuija Pehkosen podcast-sarja "Kiltin tytön tottelemattomuuskoulu". Sukupuolentutkimuksen professorina Anu Koivunen huomauttaa, että on eri asia lukea kirjasta epätasa-arvon historiasta kuin itse kohdata epätasa-arvo tai sorto. – Ne tulevat valtavana traumana ja järkytyksenä.

Kulttuuriykkönen kokoaa vakioraatilaiset Perjantaistudioon keskustelemaan ajankohtaisista kulttuuriaiheista ja ilmiöistä. Vieraina ovat Virpi Hämeen-Anttila, Sami Kuusela ja Tiina Raevaara. Meeri Koutaniemen ottama valokuva ja tuunaama muotokuva pääministeri Sanna Marinista kuohuttaa nyt taiteellisessa mielessä. Esiintyykö teoksessa viittauksia kommunistiseen taiteeseen tai herätyskristillisyyden Jeesus-kuviin -- vai meikkimainoksiin? Boomereita kohtaan suunnattua syyllistämispuhetta ympäristökatastrofista on esiintynyt mediassa paljon. Onko kyseessä perinteinen nuorison kapina vanhempia sukupolvia kohtaan vai aiheellinen kritiikki? Kuitenkin hyvinvointivaltion suuret uudistukset ovat boomereiden aikaansaannoksia. Mitä tekikään nykynuorten vanhempien X-sukupolvi siinä välissä? Joi kaljaa Kalliossa? Hesarin päätoimittaja Kaius Niemi kärähti bileiden jälkeisenä aamuna rattijuopumuksesta ja erosi heti. Miksi oli niin kiire, kysyy raatimme? Suosittu radion aamujuontaja Jaajo Linnamaa lopetti hommansa. Nyt pohditaan sitä, millaisella persoonallisuuden rakenteella pystyy suoltamaan puhetta neljä tuntia joka aamu. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Radio Novan Iltapäivässä ollaan tänään sekä Helsingissä, että Oulussa. Kaverin puolesta kyselen -osiossa autetaan ongelmassa, josta Esko ja Suvi ovat yhtä mieltä. Lasten talvipukeutuminen sekä piikit puhuttavat myös studiossa. Hesarin mielipidepalstan aihe intouttaa Eskon laulamaan studiossa – miksi? Kuuntele Iltapäivän parhaat palat tästä!

Mitä ajatella Hesarin jutusta, jossa valotetaan Hjallis Harkimosta oligarkkien asialla? Sanoma-konsernille ainakin jäi hampaankoloon siinä vaiheessa, kun Harkimo osti Helsinki-hallin muut osakkaan halvalla ulos ja myi heti perään halvalla venäläisille. Poliitikko-Harkimolle ja hänen Liike Nyt -puolueelleen oligarkki-lobbaaminen saattaa olla kallista. Onpas hauskaa, Venäjä ostaa aseita ja ammuksia Iranilta ja Pohjois-Korealta! Vai onko? Kuka aseistaa Pohjois-Koreaa? Kiina. Eli Pohjois-Korea on Kiinan ja Venäjän asekaupan bulvaani. Lisäksi Putin tapaa pian Xin Uzbekistanissa. Eikös siitä pitäisi olla huolissaan?

Kuningatar Elisabet kuoli Balmoralin linnassa otettuaan paria päivää ennen vastaan Britannian uuden pääministerin. Jopa kuollessaan hän edisti Britannian yhdessäpysymistä, Skotlantihan pohtii edelleen itsenäistymistä. Pääministeri Liz Truss kannattaa Teemu Pukin Norwichia, että on meillä suomalaisilla jokin yhteys Britannian uuteen pääministeriin. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola kerää suuria yleisöjä, Petäjäveden kirkossa oli 800-päinen ennätysyleisö häntä ihailemassa. ”Tämä juttu miehille”, Keskisuomalainen raportoi. Hevosmiesten tietotoimiston mukaan Aaltolaa kosiskellaan jo useammankin puolueen presidentivaaliehdokkaaksi.

Esko ja Suvi muistelevat Radio Novan Iltapäivässä tänään lapsuuden luokkaretkiä. Hesarin uutinen eläkeläisestä Hannusta saa Suvi miettimään, mistä Hannu on jäänyt paitsi, kun ei ollut koko työuransa aikana sairaslomalla ja Miten Esko kääntää Hannun tilanteen Suviin? Kaverin puolesta kyselen -osiossa autetaan Tuulia, jonka ystävä ostaa tuliaisia, jotka eivät miellytä häntä lainkaan. Myös vanhat talot, remppaaminen ja kurtturuusu muistot puhuttavat studiossa. Kuuntele Radio Novan Iltapäivän parhaat palat TÄSTÄ!

Eduskunnan täysistunnosta alkaa tänään keskiviikkona vyöryä prosessi, joka johtaa todennäköisesti Suomen Nato-jäsenyyteen. Mitä tänään ja lähitulevaisuudessa siis oikein tapahtuu? Siitä meille kertoo Hesarin politiikan toimituksen uutistuottaja Minna Nalbantoglu. Toimittajana Antti Tiainen, vieraana Minna Nalbantoglu. Tämä podcast julkaistiin 20.4.2022. Lue lisää aiheesta: -> Näin Suomen Nato-päätös etenee – Valtionjohto voi periaatteessa esittää jäsenyyttä milloin tahansa https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008725479.html #hsvisio #hsvisiopodcast #nato Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa. Oheinen video on osa HS Visio -podcastia, joka julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Podcastissa avataan päivän tärkeimmän uutisen merkitys ja kerrotaan lyhyesti, mitä uutisnotifikaatioita puhelimiin on päivän aikana luvassa. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä: Supla: http://bit.ly/suplavisio Spotify: http://bit.ly/spotifyvisio Apple: http://bit.ly/applepodcastvisio Google Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisio sekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit. Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast. Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena: Youtube: http://bit.ly/youtubevisio Instagram: http://bit.ly/instagramvisio Twitter: http://bit.ly/twittervisio HS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Kaius Niemi. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Savosec presents: Turvakäräjien parhaat palat!https://savosec.fi/Hesarin artikkeli palvelunestöhyökkäyksistähttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008739221.htmlYlen artikkeli samasta aiheestahttps://yle.fi/uutiset/3-12396843KKO:2022:23 Ennakkopäätös koskien VPN-palveluntarjoajalta takavarikoituja lokejahttps://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/kko202223.htmlIlta-Sanomien uutinen aiheestahttps://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-2000008732480.htmlFBI:n yllätys-sysadminointiahttps://www.reuters.com/world/us-fbi-says-it-foiled-cyberattack-by-russian-hackers-2022-04-06/

Radio Novan Iltapäivässä ruoditaan vuoden 2021 suosituimpien nimien listaa. Eskoa harmittaa miksi listalta löytyy vanhoja nimiä kuten Olavi, muttei Eskoa! Kaverin puolesta kyselen -osiossa autetaan Hannaa, jonka lapsi on muuttamassa pois pesästä, eikä hän ole valmis! Hesarin uutinen ennakkoluulottomasta rakkaudesta ja ennenäkemättömästä rakkaustarinasta saa Eskon ja Suvin kylmille väreille. Kuuntele Radio Novan Iltapäivän parhaat TÄSTÄ.

Hesarin toimittaja Petteri Tuohinen on ollut tämän viikon Kiovassa ja sen lähialueilla, jossa Venäjän armeijan raakuudet ovat paljastuneet. Siviilien kiduttamisia, teloituksia ja joukkohautoja. Tässä jaksossa hän kertoo, mitä on nähnyt ja kuullut. Toimittajana Antti Tiainen, vieraana Petteri Tuohinen.Tämä podcast julkaistiin 8.4.2022.Lue lisää aiheesta:-> Motižinin kylästä paljastui järjestelmällinen siviileihin kohdistunut tuho – nyt asukkaat kertovat HS:lle, mitä kokivat: ”Heitä oli kidutettu, heidät hakattiin hengiltä” https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008732201.html#hsvisio #hsvisiopodcast #hs ukrainassa Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa.Oheinen video on osa HS Visio -podcastia, joka julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Podcastissa avataan päivän tärkeimmän uutisen merkitys ja kerrotaan lyhyesti, mitä uutisnotifikaatioita puhelimiin on päivän aikana luvassa.Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä:Supla: http://bit.ly/suplavisioSpotify: http://bit.ly/spotifyvisioApple: http://bit.ly/applepodcastvisioGoogle Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisiosekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit.Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast.Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena:Youtube: http://bit.ly/youtubevisioInstagram: http://bit.ly/instagramvisioTwitter: http://bit.ly/twittervisioHS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Kaius Niemi.Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Antti X Antti -podcastin 138. jaksossa käsitellään Matti Huhdan eli Seren meille lähettämää kysymystä: "Olisi kysymys Anteille. Aamulehti aloittelee juttusarjaa Tampere-räpistä. Skannatessani paikallisia tekijöitä mainitsin toimittajalle, että Tampereelta on eräänlainen aivovuoto Helsinkiin. En tiedä ovatko tuntemani tekijät lähteneet tosissaan breikkaamaan, tekemään ammattia itselleen vai pelkästään saamaan isompia leivänmuruja. Osa on saattanut lähteä muistakin syistä: rakkaus, duuni, maiseman vaihto jne. Joka tapauksessa suunta on selvä, eikä se ole sattuma. Kysymykseen... 2000-luvun alussa oli vielä vallalla käsitys, että musauran voi tehdä Tampereelta tai muusta saman kokoluokan taajamasta käsin, ilman maakunnallista leimaa. 2010-luvulla viimeistään Helsingistä tuli eräänlainen Los Angeles, jonne melkein kaikki kansallisiksi artisteiksi tosissaan pyrkivät lähtivät. En tiedä tarkkaan miten rockin ja popin saralla, mutta eiköhän sama ilmiö näy sielläkin. Samaan aikaan kuitenkin Tampereen vetovoima yleisesti on tapissaan. Poikkeuksia tietysti on, mutta tunnistatteko saman kehityksen? Milloin se on alkanut ja johtuuko se vain Helsingin koosta, maantieteestä ja alan keskittymisestä? Minkä pitäisi muuttua, ettei ilmiö vahvistuisi? Onko tässä edes mitään ongelmaa? Lyhyesti: Pitääkö artistin muuttaa Helsinkiin, jos haluaa breikata?" Vastaamme kysymykseen! Käsittelemme myös Helsingin Sanomien mielestämme epäonnistunutta sadan maailman parhaan biisin listaa. Mikä meni pieleen ja miten tällaiset listat pitäisi tehdä? Lisäksi toinen Antti hehkuttelee tenniksen ihanuutta! -Antit

Kulttuuriykkösen Perjantaistudissa ajankohtaisista kulttuuriaiheista ovat keskustelemassa kosmologi Kari Enqvist, kirjailija Tiina Raevaara, toimittaja-elokuvakriitikko Matti Rämö ja filosofi Tuomas Nevanlinna. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

KalloCastin jaksossa numero 84 käydään erityisesti läpi F-liigan viikonlopun avauskierrosta. Kierrosta käydään läpi avauserässä ja kakkoserässä tapetilla ovat kierroksella eniten puhuttaneemmat tapaukset. Kolmoserän brandytyöryhmässä selvitellään muun muassa Haukkamiehen arvoitusta ja muita perinteisiä ohjelmanumeroita. Jakso on historiallinen, sillä se on ensimmäinen, jossa KalloCastilla on sponsori. KalloCastin isäntinä toimivat Pääkallo.fi:n Joel Siltanen ja Toni "Ylijohtava" Lötjönen. Teknisenä tuottajana ja kolmantena juontajana toimii Reeo Tiiainen. Löydät jakson myös Spotifysta, Itunesista ja Acastista. Jakson sisältö: 1. Erä: F-liigan avauskierros 00.00-27.06 - Nurmon sauna varaukseen? - Astalan merkitys Indiansille - Sieppi palasi ryminällä - SPV voittoputkessa - TPS:n koppi jo menetetty? 2. Erä: Puhuttavia tapauksia 27.07-52.59 Juuso Aholan ja Nemo Sipilän törmäys - Onko liigapeleissä tarpeeksi osaavaa henkilökuntaa tällaisiin tilanteisiin? - Mahdollinen pelikielto ja muita seurauksia? - EräViikingeillä positiivinen startti kauteen Bläk Boks - Tunnelmia paikan päältä - Tunnelmia vastaanottimien äärestä - Happee oli hyvä, mutta Classic parempi 3. Erä: Brandytyöryhmä 53.00-1.13.41 - Kenet pelaajan/pelaajat olisit laittanut Hesarin etusivulle? - Viikon posi/nega - Ottelunosto KalloCast tekee kaupallista yhteistyötä Budget Sportin kanssa.

Harri Nykänen on Itä-Helsingin kovien katujen kasvatti. Hän toimi 20 vuoden ajan Helsingin Sanomien rikostoimittajana ja kivenä rötösherrojen kengissä. Nykänen tuli tunnetuksi periksiantamattomana tutkivana journalistina, joka raportoi niin alamaailman pikkurikollisten rötöksistä kuin päällystön isojen herrojen rikkomuksista. Jälkimmäistä kategoriaa edustaa esimerkiksi virkavallan väärinkäyttöä puiva artikkeli Poliisijohdon makeat vuodet, josta Nykänen voitti Tutkivan journalismin yhdistyksen Lumilapio-palkinnon vuonna 1995. Raportoidessaan silmäätekevien väärinkäytöksistä, petoksista ja hyvä veli -verkostoista, Nykänen tuli astuneeksi monen merkittävässä asemassa olevan henkilön varpaille - myös Hesarin toimituksen sisällä. Usein hän löysi itsensä taistelemasta tekstiensä julkaisusta, vaikka uutista tukevaa todistusaineistoa olisi ollut enemmän kuin riittävästi. Vuonna 2001 Nykänen kirjoitti kohtalokkaan jutun, joka paljasti silloisen Veikkauksen toimitusjohtaja Matti Ahteen ahdistelleen alaisiaan. Vaikka asiasta löytyi runsaasti näyttöä, päätettiin Ahteen nimi sensuroida uutisesta. Pian sen jälkeen Nykänen paljasti “erään suuren yhtiön toimitusjohtajan” henkilöllisyyden television suorassa lähetyksessä. Se oli liikaa Hesarille. Nykänen sai lähteä lehdestä - mutta niin lähti myös Ahde Veikkauksesta. Nykänen on käyttänyt rikostoimittajan tietämystään dekkareissaan, kuten Ariel Kafka sekä Johnny & Bantzo -kirjoissa. Hänen tunnetuin hahmonsa lienee kuitenkin Raid, jonka tarina on versioitu niin televisioon kuin valkokankaallekin. Hän on kirjoittanut myös lukuisia true crime -kirjoja, kuten Rööperi - Rikoksen vuodet 1955-2005 (2005) ja Rikoksen kuvat - Helsingin poliisin arkistokuvia 1910–1960 (2006). Jean Mancini haastatteli Harri Nykästä 11.8.2021. Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: jean.mancini.podcast@gmail.com

Vaimo osti toimittaja Stillerille pullon punaviiniä. Tismalleen sama viinimerkki kummitteli myöhemmin Instagramissa. Mistä oli kysymys? Tietokirjailija Petteri Järvinen ratkaisee Tarapacan arvoituksen. Olemmeko me suomalaiset todella maailman onnellisin kansa? Oikeesti? Professori Mika Pantzar kertoo, mitä YK:n tutkimuksessa mitattiin. Pettikö Suomi kolmikymppiset? Hesarin toimittaja Emil Elo analysoi petettyjen lupausten ja odotusten sukupolvea.

Radio Novan Aamussa Aki, Minna ja tuottaja Parta-Markus ovat jälleen yhdessä! Perinteinen kiistely kevään alusta herättää keskustelua ja Markuksen Finlandia-hiihtokin pitäisi kohta hiihtää. Mikä on koirien ja Hesarin välinen yhteys ja ennen kaikkea, missä hiiva? Kuuntele parhaat palat tästä!

"Valtamediaa" syytetään toistuvasti vasemmiston suosimisesta. Hesari ja sen nuorille suunnattu Nyt-liite on usein tulilinjalla. Tuomas Peltomäki on entinen Nyt-liitteen esimies, nykyisin Helsingin Sanomien uutispäällikö. Tuomas, onko Nyt-liite vihervasemmiston puudelikoira? #puopolo

Kalifornialaiset hipit unelmoivat villistä ja vapaasta netistä. Unelma törmäsi todellisuuteen. Unelman raunioilla kysymme: oliko Trumpin Twitter-tilin sulkeminen ainoa oikea ratkaisu? Hesarin politiikan ja talouden toimituksen esimies Jussi Pullinen kertoo mille alustalle Trump pakenee. Millainen draaman hahmo Trump on? Näytelmäkirjailija Juha Jokela tekee roolianalyysin. Onko poliittisen väkivallan todennäköisyys kasvanut Suomessa? Oliko hyökkäys Juha Sipilää kohtaan merkki tulevasta? Maaseudun tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen kertoo oman näkemyksensä.

Hesarin urheilutoimittaja Ari Virtanen oli jätkien kuultavana etä-yhteyden voimin. Loistavia tarinoita toimittajan uran varrelta, kuuntelusuositus!

Miten Me too muutti suomalaista kulttuurikenttää? Onko miesnerojen aika ohi? Näyttelijä Ville Virtanen käynnisti keskustelun uudelleen Hesarin haastattelussa. Elokuvaohjaaja Taru Mäkelä kertoo, mikä on muuttunut. Mitä hyvää on nationalismissa? Historiantutkija Teemu Keskisarja puolustaa fennomaaneja ja muistuttaa kommunismin rikoksista. Kaipaatko Linnan juhlien kättelyä? Tuntuuko elämä tyhjältä, kun et pääse itsenäisyyspäivänä haukkumaan naisten iltapukuja? Professori Laura Kolbe avaa Linnan juhlien historian.

Haluaisitko kokeilla Persingerin jumalkypärää, jolla yritetään tuottaa Jumalan läsnäolon kokemus? Yliopistotutkija Jukka Häkkinen selittää tieteellisesti yliluonnollisia kokemuksia. Miten Häkkinen selittää Stillerin kokemuksen pahan läsnäolosta? Tinder ja muut deittausapit laulavat kilpaa. Muutummeko itseämme brändääviksi markkinointipäälliköiksi klikkaavan rakkauden markkinoilla? Väestöliiton psykologi Jaana Ojanen kertoo digirakkaudesta. Onko Facebook ja Mark Zuckerberg kriisissä? Pitäisikö some laittaa kuriin? Hesarin poliittisen toimituksen esimies Jussi Pullinen vastaa. Ohjelma on uusinta syyskuulta.

Biden voitti – so what? Mukana Maria Annala Ulkopoliittisesta instituutista (0:00) Nuorisorikollisuus, maahanmuutto ja hysteria (24:31) Varhaiskasvatuksen vaikuttavuus ja Hesarin pääkirjoitustoimitus (35:12)

Hesarin juttu Nixusta ja Tietoturvakilpikonna Toisiosta.https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007074683.htmlShortland-voittajathttps://shortland.fi/YLE Areena - Internet haluaa tietää susta kaiken - Miksi sen pitäisi kiinnostaa?https://areena.yle.fi/1-50508056Hakkerit löysivät testivaiheessa aukkoja uudesta Apotti-potilasjärjestelmästähttps://yle.fi/uutiset/3-11630403Maze-rikollisryhmä kiistää olevansa kartelli ja ilmoittaa lopettavansa toimintansahttps://www.bleepingcomputer.com/news/security/maze-ransomware-shuts-down-operations-denies-creating-cartel/Techcrunchin uutinen Maze-rikollisryhmästähttps://techcrunch.com/2020/11/02/maze-ransomware-group-shutting-down/Deloitten Hacker IQ-testipeli hakkeroitiin.https://www.theregister.com/2020/11/05/deloitte_hacker_test/Applen 14.2-päivitykset korjaavat lukuisia kriittisiä haavoittuvuuksia, mm. aivan mielivaltaisen koodin suorittamisen.https://support.apple.com/en-us/HT211929Kyberturvallisuuskeskuksen haavoittuvuusilmoitus Applen haavoittuvuuksistahttps://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/apple-julkaisi-korjaavia-kriittisia-paivityksia-ios-laitteiden-0-paivahaavoihinYhdysvaltain viranomaiset takavarikoineet miljardin dollarin edestä edesmenneen Silk Road-darknetmarketin bitcoineja.https://www.justice.gov/usao-ndca/pr/united-states-files-civil-action-forfeit-cryptocurrency-valued-over-one-billion-usYlen uutinen alkuvuodelta Tullin takavarikoimista Bitcoineistahttps://yle.fi/uutiset/3-11221295Kyberturvallisuuskeskuksen kybermittari auttaa yritysjohtoa ja organisaatioita saamaan kyberriskit kattavammin hallintaan.https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/kybermittari

Millainen historian hahmo Donald Trump on? Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto EJ Penttilä sijoittaa Trumpin historian näyttämölle. Tulos ei ole vielä varma, mutta me kartoitamme mahdollisia polkuja. Miten Trumpin mahdollinen häviö vaikuttaa republikaanien piirissä? Onko maltillisilla republikaaneilla mitään mahdollisuuksia puolueen sisäisessä pelissä? Hesarin pääkirjoitustoimituksen esimies Saska Saarikoski analysoi puolueen tilaa. USA:n presidentinvaalin voittajan ongelmana on joka tapauksessa Kiina. Kulttuurintutkija dosentti Jari Ehrnrooth uskoo, että edessämme on ideologinen sota, joka on jo alkanut.

Tämä ohjelma nauhoitettiin 2.9. jolloin ohjelmassa mainittu Jokereiden lähtö Minskiin pelaamaan oli vielä ratkaisematta. Koronapandemia sekoitti maailman urheilukalenterin ja siirsi mm. Tokion kesäolympialaisia vuodella. Ylilääkäri Maarit Valtonen vastaa Suomen olympiakomiteassa urheiluterveydenhuollon järjestelmien rakennuksesta, mutta kuluneen vuoden aikana häntä on työllistänyt johtamis-, kehitys- ja tutkimustyön ohella myös koronan vaikutus suomalaisurheilijoiden arkeen. Valtonen avaa työtehtäviään mm. liikuntalääketieteen erikoislääkärikoulutuksesta Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksessa omiin kokemuksiinsa Suomen hiihtomaajoukkueen lääkärinä. Millaista on ns. osallistuva asiantuntijuus ja toimiva yhteistyö lääkärien ja valmentajien välillä? Kenellä on lopulta viimeinen sana, valmentajalla vai lääkärillä? ”Urheilija ei tervettä päivää näe”, sanotaan, mutta minkälaisin keinoin lääketiede voi ylilääkäri Valtosen mielestä parantaa huippu-urheilijoiden terveyttä ja suorituskykyä 2020-luvulla? Väittelyissä Hesarin vetoomus Jokerien pelaajiin, viime hetken päätös yleisurheilumaaottelusta sekä miesten ja naisten Mestarien liigan palkintorahat.

Jos maailmanlaajuinen pandemia ei olisi sotkenut kaikkien suunnitelmia, en todellakaan olisi käyttänyt tätä kesää kirjallisuuden ja siitä puhumisen parissa, vaan istunut nenä televisiossa ja netin jalkapalloforumeissa seuraamassa Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen historiallista ensimmäistä arvokisalopputurnausta. Koska EM-kisat ja kiihkeä spekulaatio jouduttiin siirtämään ensi vuoteen, hain lohdutusta arvokisatyhjiöön lukemalla Hesarin jalkapallotoimittaja Ari Virtasen historiikin Huuhkajien matkasta "vaikeuksista voittoon", rähmälläänolon pitkästä ajasta uuden ja oudon Nation Cup -systeemin kautta EM-karsintalohkosta sensaatiomaisesti jatkoon (Oi Suomi on!, HS Kirjat). Kirjallisuuspodcastissa kun ollaan, keskustelemme Arin kanssa erityisesti erilaisista narratiiveista jalkapallon ja suomalaisen maajoukkuejalkapallon ympärillä erityisesti. Suomalaiset futiskannattajat on opetettu kertomukseen, jossa hävitään niille joille pitikin ja jossa hyvän ottelun tunnusmerkki on lopussa saatu pilkku ja kunniakas taistelu itseä parempia vastaan. Pitääkö nyt löytää uusia kertomuksia? Miksi meillä on tarve nähdä kollektiivin keskellä, kentällä ja kentän laidalla sankareita ja kavaltajia? Miten jalkapalloa työkseen seuraava pysyy itsekriittisenä tarinoidensa kanssa, ja miten hän ottaa huomioon jalkapalloa ympäröivän yhteiskunnan ja poliittisen todellisuuden?

HS Päivä podcast on jäänyt kesätauolle, mutta jatkuu syksyllä uudistettuna uutispodcastina, jossa Tuomas ja Hesarin toimittajat käsittelevät päivittäin sen päivän tärkeimmän tai mielenkiintoisimman aiheen inhimillisesti, hauskasti ja syvällisesti. Pidä siis tilauksesi ennallaan! Siten saat uudet jaksot puhelimeesi heti kun ne alkavat ilmestyä. Kiitos koronakaranteenin ajan kuuntelusta kaikille kuulijoille! Lähettäkää haukut, kehut, rakkaudentunnustukset, kehitysehdotukset ja kaikki muu sähköpostilla tuomas.peltomaki@hs.fi.

Ohjelman vainoharhaisella juontajalla on pipo kireällä. Miksi ihmiset eivät anna tilaa jalkakäytävällä, miksi helvetissä nettiyhteys pätkii, miksi tämä on tätä? Tartuntavaara nostaa aggressiot pintaan ja reviirikäyttäytyminen korostuu. Onneksi maailmassa on myös tasapainoisia ihmisiä. Pitkänerjantain ohjelmassa kirjailija ja yrittäjä Ronja Salmi, Hesarin toimittaja Paavo Teittinen ja toimitusjohtaja Jari Sarasvuo kertovat miten koronan uhka on vaikuttanut heidän elämäänsä ja työhönsä. Tsekkaa tämä, Jeesuskin olisi kuunnellut!

Tässä sarjassa kommentoin ja kopioin Jussi Halla-ahon blogia nimeltä Scripta -kirjoituksia uppoavasta lännestä.

Sanoma osti Almalta Aamulehden, Satakunnan Kansan ja 13 paikallislehteä. Pitäisikö kansalaisen olla huolestunut sananvapauden keskittymisestä suurten organisaatioiden käsiin? Vai onko sananvapaus nyt Suomessa suurempi kuin koskaan aikaisemmin? Ruben Stillerin ohjelmasta kuulet, mitä hokema median murroksesta todella tarkoittaa. Vieraina ovat . Hesarin päätoimittaja Kaius Niemi, median murroksesta väitöskirjan tehnyt Pasi Kivioja ja toimittaja Jouni Tervo.

Onko olemassa Rakentavaa susikeskustelua? Minkälainen kerroin keskusteluun tulee aikaisemmista kokemuksista? Mitä eroa on metsästäjän käytännön luontotietämyksellä ja biologin näkökulmalla? Tämän jakson vieras Jouni Tikkanen on biologi ja toimittaja, jolla on kokemusta niin luonnonsuojelupiireistä kuin metsästyksestäkin. Tikkasen kirja Lauma - 1880-luvun lapsensurmat ja susiviha Suomessa on vaikuttava tietokirja. Kirjassa käydään läpi yksityiskohtaisesti minkälaisissa olosuhteissa viime vuosisadan lapsensurmat tapahtuivat, miten ihmiset niihin reagoivat ja kuinka pitkiä kaikuja näillä tapahtumilla suomalaiseen kulttuuriin oli. Heti kun luin Hesarin artikkelin kirjasta, olin varma että tämän kaverin kanssa aiheeseen kuuluu sukeltaa syvälle ja oikeassa olin. Lauma-kirja on jokaiselle petokeskustelusta kiinnostuneelle must read ja näin ollen Metsästä podcastin uusin jakso must listen

Suomen viime vuosien suurin popmenestyjä Alma esiintyi viikonloppuna Ruisrockissa. Yhdessä välispiikissään hän kommentoi kevään "ilkeitä kirjoituksia" ja viittasi niihin myös Iltalehden ja Ilta-Sanomien haastattelussa. Käytännössä Alma tarkoitti Helsingin Sanomien kommenttia: "Luvattua esikois­levyä ei kuulu ja kiertue siirrettiin syksyyn: Onko Almasta tulossa suuren luokan floppi?" https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006063568.html Antti X Antti käsitteli Almaa ja Hesarin kirjoitusta 12. huhtikuuta julkaistussa jaksossa.

Lukuvika on tavoistaan poiketen kerrankin ajankohtainen kirjallisuuspodcast, sillä vierailimme hiljattain Helsinki Lit -festivaaleilla, ja uusi jaksokin ilmestyy vain viikko itse tapahtuman jälkeen. What is this sorcery?! Jaksossa keskustelua herättää Hesarin kolumni, jossa povataan tekstin kuolemista ja kirjallisuuden muuttumista vain pienen piirin puuhasteluksi. Suljettujen ovien takana tapahtuvilla kirjallisuusfestareilla puuhastellessamme tunsimme piston keskiluokkaisissa sydämissämme. Keskiluokan ongelmista kirjoittaa myös jakson keskustelun aiheena ollut norjalainen Nina Lykke. Mutta miten Kim Thuy oikein alkoi kirjoittaa romaania Ru? Miksi teinitytöt fanittavat André Acimania ja kuka kirjailija on luultavasti lukuvikalaisten uusi idoli? Vastaukset näihin kysymyksiin löydät uudesta jaksosta.

Motivaatiomiehen podcastissa puhutaan tällä kertaa politiikasta. Vieraana on Antti Leino joka toimii päivätöissään yhteiskuntasuhdepäällikkönä ja vapaa-ajallaan kampanjapäällikkönä. Jaksossa käydään Helsingin Sanomien vaalikoneen kimppuun ja siihen mihin kysymykset johdattelevat näin eduskuntavaalien alla. Lopussa pyritään löytämään vastausta siihen miten äänestyspäätöksiä kannattaa tehdä ja pohditaan sitä onko vaalikoneista ollenkaan hyötyä. ENJOY! Seuraa motivaatiomiestä: Web: motivaatiomies.net Instagram: motivaatiomies

Mediakeskustelua! The Correspondent keräsi yli 2,5 miljoonaa dollaria joukkorahoituksella ja alkaa tuottaa englanninkielistä riippumatonta journalismia vaihtoehtona englanninkielisen maailman polarisoituneelle uutismedialle. Mutta onko uudenlainen, mainostajista ja polittisista tahoista riippumaton media tarpeellinen? Mahdollinen? Hyödyllinen? Entäpä suomalainen media, jossa yksi suurimmista ja luotetuimmista toimijoista on julkinen toimija, jonka kaltaisia autoritääriset johtajat ympäri maailman käyttävät hyväkseen. Onko lintukodon mediassa kaikki hyvin ja syövätkö Hesarin klikkiotsikot maan luetuimman sanomalehden uskottavuutta?

Tässä jaksossa Vainio & Rinnekangas pohdiskelevat eriarvoisuutta meillä ja maailmalla. Luupin alle pääsevät mm. ihmisoikeusjulistus, Hesarin villapaidat ja robottityöläiset. Voiko hyväntekeväisyyttä brändätä? Voiko sen viedä mobiiliin?

007: Sami Kero - Mies, jonka hesari halusi (osa1) V-P Kangas keskustelee Inspired Podcastissa huippukuvaajien kanssa unelmista, tarinoista, inspiraatiosta, päämääristä, kuvista ja kohtaamisista. Tässä seitsemännessä jaksossa keskustelen Helsingin Sanomien valokuvaajan Sami Keron kanssa hänen uransa onnistumisista, haasteista ja siitä, mitä hän on oppinut itsestään valokuvauksen ja asiakaskohtaamisten kautta. Sami on kuvannut Suomen lisäksi myös monilla kriisialueilla, kuten Afganistanissa, Irakissa, Egyptissä, Haitissa, Israelissa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa. Sami on palkittu kolme kertaa Vuoden lehtikuva -palkinnolla, ja Suomen Lehtikuvaajat palkitsi Keron vuonna 2005 Vuoden kuvareportaasi -palkinnolla Gaza-kuvistaan. Silloin, kun olin Hesarin kesäkuvaaja, niin silloinen pomo kysyi, että jos me saadaan siirrettyä Oulusta vakikuvaajan pesti tänne Helsinkiin, niin ootko kiinnostunut? Mitä siihen voi nyt sanoa, kuin totta ihmeessä. :) -Sami Kero Alla näet tässä jaksossa mainittuja Samin ottamia kuvia. Kuvien alta löydät linkit myös Samin nettisivuihin ja somekanaviin. P.S. Muista tilata podcast sähköpostiisi! Krister juhlii jääkiekon maailmanmestaruutta Helsingissä. Torilla tavataan © Sami Kero Ice Hole © Sami Kero Ice Hole © Sami Kero Gaza © Sami Kero Vuoden Lehtikuva 2011 (Egypti) © Sami Kero Ylikersantti pelaa lasten kanssa jalkapalloa Bagdadin provinssissa. Vuoden lehtikuva 2008 (Irak) © Sami Kero Vuoden lehtikuva 2006 (Lordi) © Sami Kero Seuraa Sami Keroa website | instagram Osallistu V-P Kankaan ilmaiseen salamakuvaus-webinaariin Mikäli kaipaat intoa sekä inspiraatiota oppia lisää salamakuvaamisesta, niin nyt siihen on upea mahdollisuus. Pidän ilmaisen salamakuvauksen nettikoulutuksen eli webinaarin, johon olet tervetullut mukaan. Klikkaa alla olevaa linkkiä ja pääset lukemaan tarkemman kuvauksen, mitä koulutus pitää sisällään.

Julius ja Emilia käsittelevät seksuaali- ja väkivaltarikosten rangaistuksia ja ennaltaehkäisyä. Podcastin tähän mennessä helposti raskain aihe herättää paljon ajatuksia ja sanavalintojen kanssa täytyy olla varovainen. Toivomme tämän jakson herättävän keskustelua. Loppukevennyksenä käsitellään myös nuoren ylemmän keskiluokan elämystentavoittelua. Suosittelemme lukemaan Hesarin jutun, jossa käsitellään ennaltaehkäiseviä keinoja hyväksikäyttötapauksiin.  

Perheväkivallasta on tilastotietoa ja tutkimustietoa vaikka kuinka – silti ongelmalle ei oikein haluta tai viitsitä tehdä mitään. Viimeisin parannus uhrin asemaan on lähestymiskieltolaki viime vuosituhannen lopulta. Turvakotipaikkoja on edelleen liian vähän, vaikka kansainvälinen sopimus vaatii niitä olevan huomattavasti enemmän. Lielahden traaginen surma tarjoaisi mahdollisuuden nostaa ilmiö poliittiseen keskusteluun, mutta eipä ole näkynyt poliitikkojen kannanottoja mediassa eikä Hesarin yleisönosastokirjoituksiakaan, joita tuli joka tuutista Turun puukotushyökkäyksen jälkeen. Kuvituskuva: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:USMC-04952.jpg

Ali ja Husu vetävät maton Trumpin jalkojen alta tai ainakin peruukin hänen päästään. Miten hän on ylipäätään päässyt näin pitkälle poliittisessa totssa sekä millainen maailma olisi mikäli Trump valittaisiin USA:n presidentiksi? Vieraina studiossa Uutisraportin vetäjä sekä Hesarin toimittaja Tuomas Peltomäki sekä Hesarin ulkomaantoimituksen uutistuottaja Petja Pelli.

Media pyrkii saamaan käyntejä hinnalla millä hyvänsä. Kun hinta ylittää sisällön ja siirrytään siihen, jota entisaikoina kutsuttiin lööppijournalismiksi, niin ollaan nykyajan versiossa: klikkihuorauksessa. Otsikot on aina yritetty saada myyviksi, koska otsikot ovat jutun mainos. Se, että supistetaan, typistetään ja oikaistaan, on pakkotilanne. Se, että otsikossa sanotaan jotain, jota jutussa ei ole, on vain ammattitaidottomuutta. Juttuja tehdään, jotta julkaisu myisi ja samalla perusteella tehdään koirista "journalistisia" aiheita - hipsut ovat harkitusti. Tällä kertaa otsikkoon pääsi sekarotuisten paperillisia veljiään parempi terveys. Puhun podcastissä ponnekkaasti YLE:stä. Kyseessä on freudilaistyyppinen lipsahdus, koska YLE on kunnostautunut koiria koskevissa aiheissaan säännöllisesti kritiikittömään laaduttomuuteen. Aidosti kyse on kuitenkin Hesarin artikkelista otsikolla Yhä useampi päätyy hankkimaan sekarotuisen koiran – Ne ovat rotukoiria terveempiä, sanoo eläinlääkäri. Asia ei silti muutu, vaan oikeammin vahvistuu - HS kunnostautuu nykyään klikkihuorauksen vanhassa toimessa hyvin menestyksekkäästi. Aidosti Vihdin pieneläinsairaalan vastaava sanoo artikkelissa: ”Jollain roduilla on enemmän periytyviä sairauksia, kuten hengitystieongelmia ja nivelongelmia. Sekarotuisilla on näitä vähemmän”, Björkenheim sanoo. Tuo on täysin eri asia. Niin eri asia, että otsikon yleistys ei enää päde. Plus että ei ole olemassa mitään sellaista yhteistä ryhmää kuin sekarotuiset tai rotukoirat. Tarkoittaako sekarotuinen maatiaista kylärakkia kingcharlesin ja chihuahuan sekoitusta paperitonta saksanpaimenkoiraa Romaniasta Entä tarkoittaako rotukoira pentutehtailtua mopsia käyttölinjaista malinoisia kaverin uroksella tehtyä lapinkoiraa Meillä on paperillinen workkilijainen jackrusseli kotimaisesta jalostuksesta. Meillä on myös paperiton irkkumaatiainen russelina, toki Suomessa tehty. Perustuuko nyt molempien terveys tai sairausalttius siihen, että toinen on suunniteltua jalostusta ja toisen sukutaulu on aidosti tuntematon - noinkohan emänemäkään tiesi isää. Otsikointi hajoaa muutenkin, koska jutun sisältö käsittelee aidosti Helsinkin koirakannan muutosta ja sekarotuiskysymyksessä keskittyy rescueihin. Helsinkikeskeisyyteen ei kannata jäädä roikkumaan, sillä artikkeli on HS Helsingin tuotantoa  Aiheena on, että paperillisten koirien rekisteröinnit ovat laskeneet Helsingissä, ja syytä sitten etsitään kasvavista sekarotuisten markkinoista sekä rescuetuonnista. Sekarotuisten terveys oli artikkelissa vain yksi sivujuonne, ei pääasia. Jostain kumman syystä otsikoksi ei kelvannut aiheeseen liittyvämpi ja taatusti yhtä myyvä "Koirien Helsinki muuttuu monikulttuuriseksi - sekarotuiset tekevät väestönvaihtoa". Minä olen saanut äidinkielentunneilla aineista ja esseistä kirjoituksen arvoa alemman arvosanan, koska en pysynyt otsikon aiheessa. Turun norssissa silloinen opettajani totesi, että on tarkoitus oppia kirjoittamaan, eli opetella lehtimiestaitoja - joten ongelma tunnettiin jo silloinkin, kauan sitten. Koska mainittiin rescuet ja sekarotuisten terveys, niin minäkään en kyennyt pysymään podcastin aiheeksi päättämässäni aiheessa. Suurin osa podcastistä käsittelee iänikuista toistoa siitä, että sekarotuisten parempi terveys on myytti ja rescuejärjestöjen väitteet terveystarkastusten merkityksestä ovat onttoja sanoja. Tarkoitus oli kuitenkin keskittyä selittämään, että uutiset ja artikkelit on luettava, koska otsikot ovat aivan yhtä luotettava asia kuin valita suomalaiselle käyttölinjaiselle persjalkaiselle mekkoa amerikkalaisen huippumallin mainoskuvan perusteella.