Podcasts about espanja

Kuuntelijoiden toiveita on kuunneltu taas pitkästä aikaa! Tällä kertaa Sotaa ja historiaa podi sukeltaa Yhdysvaltojen vapaussodan pyörteisiin, jossa kaikkien todennäköisyyksien vastaisesti, 13 siirtokuntaa onnistui punnertamaan itsensä itsenäiseksi maailman mahtavimman kuningaskunnan ikeestä. Tässä jaksossa tarkastelemme myös, miten vanhan mantereen monarkiat, kuten Ranska, Espanja ja Hessen, laittoivat hopeoidut lusikkansa uuden mantereen vallankumouksen soppaan. Lopuksi myös selvitämme miten tämä konflikti resonoi maailmanlaajuisesti. HUOM! Jakson lopussa äänitysohjelmisto päätti lopettaa yhteistyön, joten lause katkeaa omituisessa kohtaa. Pahoittelemme.Podcastia voi tukea rahallisesti osoitteessa https://www.buymeacoffee.com/sotaajahistoriaSotaa ja historiaa podi kiittää kaikkia lahjoittaneita.

Het is smullen geblazen in de derde grote ronde van het jaar. Wie is er goed? Wie is er slecht? Welke ploeg kan de boel controleren? En wie is eigenlijk de kopman van Decathlon? Zo veel vragen, zo weinig tijd. Alhoewel, Madrid is nog best ver eigenlijk. De komende twee weken gaat het plot nog minstens 4 keer 180 graden draaien. Wat een feest.

”Los moimoi de Fuengirola” on taiteilija Riiko Sakkisen luoma, antropologisella otteella toteutettu näyttely ”Suomen eteläisimmän kaupungin” suomalaisista. ”Fuge” näyttäytyy Sakkisen provosoivassa visiossa Suomeakin suomalaisempana yhteisönä, jota voi näyttelyssä tarkastella moninaisen kenttätyöaineiston muodossa. Tässä jaksossa ”turborealistista antropologia” haastattelee itsekin Aurinkorannikon suomalaisia tutkinut Jukka Jouhki. 

Euroopan hedelmä- ja vihanneskori, Espanja, on jo vuosia käyttänyt pohjavettä vesipitoisten vientikasvisten viljelyyn, koska jokivedet eivät enää riitä. Pitkäaikainen kuivuus ja ilmaston lämpeneminen käristävät Espanjaa ja kuivuus uhkaa jo ruuan tuotantoa. Helle ja haihtuminen lisäävät entisestään kasteluveden tarvetta viljelmillä, mutta vesivarat on jo pumpattu vähiin. Veden käyttöä on pakko alkaa rajoittaa, sillä nykytahdilla Espanjan vesivarat eivät ehdi uusiutua. Laittomat pohjaveden pumppaamot pahentavat tilannetta entisestään. Espanjan tilanne on vain alkusoittoa kehitykselle, joka uhkaa muitakin maita. Mitä tehdä, kun maailmanlaajuinen makean veden kiertojärjestelmä on nyrjäytetty raiteiltaan? Haastateltavana: professori Matti Kummu Aalto yliopistosta ja apulaisprofessori Miina Porkka Itä-Suomen yliopistosta. Toimittajana on Leena Mattila.

Miksi Palestiinan tunnustaminen jakaa Euroopan maita? Noin kolmasosa EU-maista on tunnustanut Palestiinan valtion, mutta suomi ei ole näin tehnyt. Tiistaina Palestiinan tunnusti Norja, Irlanti ja Espanja. Haastattelussa Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola ja Ulkoministeriön Lähi-idän yksikön päällikkö Riikka Eela. Toimittajana on Linda Pelkonen. Juusolan mielestä Suomen olisi jo pitänyt tunnustaa Palestiinan valtio. Eela on arviossaan varovaisempi, mutta näkee, että Suomikin voi olla pian tunnstamassa Palestiinan valtiota. - Olen virkamies enkä ota kantaa kun poliitikot sen päättävä, mutta vääjäämättä edetään vaihteeseen jossa nähdään eurooppalaisten maiden tunnustamisia. Jos pitäisi veikata, Suomikin on siellä joukossa ei niin hirveän pitkässä tulevaisuudessa, Eela pohtii. Juusola ja Eela ovat yksimielisiä siitä, että tunnustaminen on vasta symbolinen ele, joka tarvitsee vahvoja ja konkreettisia toimia tuekseen. Aiemmin myös Ulkopoliittisen instituutin tutkija Timo Stewart, CMI:n asiantuntija Laura Hendry ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Bruno Jäntti ovat sanoneet Ylen haastatteluissa, että Suomen tulisi tunnustaa Palestiinan valtio. Kansainvälinen yhteisö on puhunut kahden valtion ratkaisusta vuosikymmenien ajan. Se tarkoittaisi, että Israelin rinnalle perustetaan itsenäinen Palestiinan valtio. Raamit Palestiinan valtion perustamiselle luotiin jo 1990-luvun Oslon rauhansopimuksessa.

Suomalaisten odotukset turpopolitiikalle eurovaaleissa. Entä kuinka muissa EU-maissa näitä asioita katsotaan? Haastateltavana yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass ja professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta. Etelä-Korea, Kiina ja Japani neuvottelevat vapaakauppasopimuksesta. Maiden uusista suhteista raportoi kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Norja, Irlanti ja Espanja tunnistavat Palestiinan valtion. Onko tunnustamisella jotain merkitystä sotatilanteen kannalta? Eteneekö kahden valtion malli tai saadaanko rauhaa? Haastateltavana asiantuntija Laura Hendry rauhanvälitysjärjestö CMI:stä sekä väitöskirjatutkija Bruno Jäntti Helsingin yliopistosta. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Anssi Väisänen ja Veera Sinervo. Tuottajana Marija Skara.

Kauden ensimmäinen Drift Masters osakilpailu Espanjan Valenciassa on ajettu ja tuttuun tapaan Leiska ja Muumi ottavat kisan käsittelyyn. Kaksikon analyysien jälkeen saatiin jutulle neljä viikonlopun suomalaiskuskeista.Heinonen (1:43:25)Peltola (2:13:05)Pöytälaakso (2:27:59)Rintanen (2:57:42)Äänessä: Arto "Leiska" Leinonen ja Juha "Muumi" VehviläinenOsta "kahvi" ja tue podcastin tekoa - https://donate.stripe.com/7sIg0b9SK2V5bFm3ccErihinaus - Hinaukset Etelä-Suomen ja Lahden alueella. Ja pesut Tuusulassa https://erihinaus.fi/Podcastin nettisivut - https://leiska.fi/#podcastLiikennepodiisi Facebookissa - www.facebook.com/LIIKENNEPODIISILeiska Facebook - https://www.facebook.com/Leiska.fiLeiska Instagram - https://www.instagram.com/leiskafiLeiska TikTok - https://www.tiktok.com/@leiskafiLeiska Twitter - https://twitter.com/LeiskaFiPodcastin graafinen ilme - Jyrki Määttä  - https://jyrkimaatta.fiSupport the Show.

Espanja tarjoaa viihdettä ja elämyksiä moneen makuun: auringonpalvojien ja kulttuurimatkailijoiden lisäksi myös kulinaristien on syytä kääntää katseensa kohti aurinkoista Espanjaa. Huippukokit Antti Vahtera, Pekka Terävä ja Petteri Luoto antavat yhdessä Pauli Aalto-Setälän kanssa matkavinkkejä kulinaristeille. Mikä on Espanjan paras ruokakaupunki? Missä ravintoloissa kannattaa vierailla?Kokit antavat pikakurssin espanjalaisiin kinkkuihin sekä kertovat reseptin täydelliseen paellaan.

Ronja on saapunut takaisin kuukauden Espanjassa olon jälkeen. Miten koko perheen eli kahden koululaisen ja kahden aikuisen kuukausi järjestyi? Tässä jaksossa puhumme siitä mitä irtiotto maksoi, miten koululaiset hoitivat koulunsa ulkomailla tippumatta Suomen perusopetuksen piiristä ja mitä oivalluksia ulkomailla olo sai aikaan. Reissussa Ronja myi pois sijoituksiaan ja oivalsi, että haluaa die with zero. Mitä hän tällä tarkoittaa? Kuuntele jakso siitä, kuinka unelmat muuttuvat todellisuudeksi ja kuinka unelmia voi toteuttaa myös perheenä.   Koko perheen rahakirja- paras joululahja on antaa taloudelliset taidot! Parasta mitä voit antaa lahjaksi lapselle ja nuorelle ovat paremmat yksilötalouden taidot. Oletko koskaan pohtinut, miten voit opettaa lapsellesi jotain sellaista, mitä sinulle ei koskaan opetettu? Me havahduimme rahataitojen puutteeseen 4 vuotta sitten. Tajusimme, että emme olleet milleniaaleina saaneet tarvittavia rahataitoja nuorena, koska ei sellaisia missään opetettu! Tajusimme, että jos haluamme opettaa omille lapsillemme paremmat tiedot ja taidot liittyen rahaan, talouden hallintaan sekä vaurastumiseen, on meidän tehtävä jotain toisin. Nyt haluamme auttaa myös sinua kasvattamaan lapsistasi aikuisia, joiden rahasuhde on terveellä pohjalla ja jotka osaavat toimia rahan kanssa. koska rahakasvatus on oikeasti vanhempien vastuulla. 99 % ihmisistä suhtautuu rahaan negatiivisesti. Mikä on siis todennäköisyys, että juuri sinun rahasuhteesi olisi terveellä pohjalla? Todella pieni! Lasten ja nuorten säätiö kirjoittaa: ” Suomalaisten talousongelmat ovat yleistyneet, ja nuoretovat yliedustettuina maksuhäiriöisten joukossa (Suomen Pankki, 2018: Talouslukutaito 2020-luvulla). Heikko sosioekonominen asema periytyy usein sukupolvelta toiselle. Nuorilla on erilaiset lähtökohdat hoitavat omaa talouttaan. Siksi ennaltaehkäisevä työ on tärkeää. ” Jos raha on vaikea aihe aikuisille, kuinka voimme olettaa, että lapsi oppii asiat itsenäisesti? Nyt Koko perheen rahakirja koko joulukuun 29,90 €(norm.34,90). Saat kaupanpäälle tunnin mittaisen Rahakasvatus webinaarin. Osta oma kirjasi verkkokaupastamme osoitteesta www.naistakomo.fi/kauppa  

Francisco Franco oli Länsi-Euroopan viimeinen diktaattori. Yllättävällä tavalla Espanja ja Suomi kuitenkin jakoivat historiaa ja maailmanpolitiikkaa aivan erilaisissa olosuhteissa. Sisällissodan jälkeisessä Espanjassa kunnioitettiin talvisotaa ja Suomen anti-kommunistista eetosta. Franco oli säälimätön diktaattori. 1960-luvulle tultaessa turismi ja kauppa avasivat kuitenkin Espanjan ovia muulle lännelle. Alkoi prosessi, jossa Espanja avautui ja uudenlainen kulttuuri-ilmapiiri synnytti Espanjaa sellaisena kuin me sen nyt tunnemme. Alue- ja kulttuurintutkimuksen prof. Jussi Pakkasvirta on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Jussi Lilja ja Toni Perätalo Korkialta pohtivat uusiutuvan energian hankkeiden toimintaympäristöä. Sähkön hinta on laskenut mutta jäänyt historiallista tasoa korkeammalle. Tuuli- ja aurinkohankkeita edistää akkuteknologian kasvu ja vihreän vedyn potentiaali. Riskit ovat kiinteistökehitystä huomattavasti paremmin hallinnassa. Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Korkian kanssa. (00:00) Jussi Lilja toista kertaa #neuvottelija -kanavalla. Katso myös #neuvottelija 151 - Uusiutuva energia sijoituskohteena (00:40) Toni Perätalo kiinteistöpuolelta uusiutuvaan energiaan. Parempi toimiala, mutta voi ajatella voimalaitoskiinteistö-segmenttinä (02:01) Kansainvälinen vaihtelu energiakehityskohteiden olosuhteissa on suurta, kaikkia nostaa kuitenkin isot myönteiset trendit (03:08) Kriittiset äänet – YLE:n artikkeli Tuulivoimarakentamisen kulta-aika on ohi (03:40) Pitää olla edullista sähköä, jotta tulee investointeja. Muna-kana-ilmiö, eli enemmän sähköä kutsuu investointeja, ei toisinpäin (04:40) Suomen sähköverkko on iskussa. Tosin uusiutuvan energian projektit voivat hyötyä myös vaikeammista olosuhteista muissa maissa (05:25) Uusi ulottuvuus – akut ja jopa vihreä vetytalous. Uusi Korkian rahasto iskee kiinni erityisesti akkutalouteen. Vety on pidemmissä puissa, mutta jo nyt käytössä fossiilisesti tuotettuna (07:28) Niko Korteen ja SSAB:n kohtalokas päätös – muutetaanko Raahen yksikkö vihreän vedyn jättikäyttäjäksi (08:28) Korkian rahastohankkeet ovat kahdeksassa maassa Suomen lisäksi mm. Kanada, Espanja, Ruotsi ja lisää tulee (09:01) Tuuli ja aurinko yhä teknologiat – kehitystä tapahtuu kuitenkin koko ajan. Aurinko yleisvoittaja, mutta Suomi suhteellisesti vahva maatuulessa (10:10) Sähkön hintapiikit ovat alhaalla mutta yleistaso jäänyt aiempaa korkeammalle (10:50) Agri-pv, eli maanviljelysmaan päälle asennetaan korkealle nostettuja aurinkokennoja. Vesikadon vähennys (12:10) Uusiutuvien energiaratkaisujen monikerroksellisuus on iso trendi. Hybridihankkeet ja maa-alan ja verkkoyhteyden hyödyntäminen (13:40) Elon Muskin kuluttajapuolen kaksisuuntaisuudesta sähköistyvään teollisuuteen. Kaikki minkä voi sähköistää kannattaa sähköistää. Vihreä vety 2030- (15:30) Akkuvarastojen kasvutrendi +25%/vuosi. Litiumakut dominoivat (16:40) Eurooppa hyötyy uusiutuvan energian kasvutrendistä monin tavoin (18:50) Uusiutuvien energiahankkeiden sijoitusprofiilin pituus jopa 40 vuotta. Tontin, sijainnin, verkkoyhteyden, jäännösarvon ja kierrätyksen merkitys (21:40) Maakohtainen osaaminen tärkeää. Naapurimaiden välinen yhteistyö ja säätövoima ydinvoimalla ja vesivoimalla (24:08) Hintaennusteen ja trendin merkitys uusiutuvan energian hankkeille. Johdannaisten rooli (25:48) Korkian rahastot keskittyvät teollisen kokoluokan aurinko-, tuuli- ja energiavarastointihankkeisiin, mutta eivät toteuta niitä. Hankkeiden ostajat ovat hyvälaatuisia (27:14) Taloudellinen tuotto ei ole ainoa kriteeri. Kestävän rahoituksen SFDR-asetuksen mukaiset artikla 8-periaatteet (29:39) Korkian rahastokuulumisia – ensimmäinen rahasto suljettu EUR 70 miljoonan tasolla. Korkia on perustanut uuden rahaston (30:27) Vihreän vedyn sveitsiläinen veitsi – potentiaali on iso mutta tulevaisuudessa. Michael Liebreich (31:02) Hajautus: sijoittaminen uusiutuvan energian hankkeisiin toimii parhaiten kymmeniin hankkeisiin hajautetulla portfoliolla. Korkia on suomalaisten omistama yhtiö, jolla on kokemusta jo viidestä rahastosta (34:00) Kysyntäriskit vs. murros fossiilisista uusiutuviin. Kutsu Korkian agraariasiantuntijoille pohtimaan agri-pv-trendejä. (36:22) Erikoissijoitusrahastojen lunastukset – huoli. Korkian suljettu 5+2 vuoden rahasto ei kärsi tästä ongelmasta (37:56) Uusiutuvan energian hankekehitys ei ole yhtä syklistä kuin kiinteistökehitys. Vastustusta hankkeille on vähemmän kuin luullaan. Maanomistajat kiinnostuneita sekä turve- että jättömailla (40:20) #neuvottelija Sisäpiiri 23 sähköautot - Jussin, Tonin ja Samin autot Yhteystiedot: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Etelä-Euroopan ennätyshelteet. Lämpöennätyksiä tehdään nyt muuallakin maapallolla. Mistä on kyse? Hannele Korhonen, tutkimusprofessori, Ilmatieteen laitos ja toimittaja Jenna Vehviläinen, Rooma. Espanja valmistautuu parlamenttivaaleihin. Miten käy maata johtavan vasemmiston ja vaikuttaako helle vaaleissa? Toimittaja Maija Salmi, Barcelona. EU ja luonnon ennallistaminen. Mitä parlamentin viime viikon päätös lopulta tarkoittaa? Mikä on ennallistamisen merkitys Suomelle? Puhelimessa eurokansanedustaja Sirpa Pietikäinen, kok. Studiossa Anne Tolvanen, ohjelmajohtaja, professori, Luke ja Jyrki Wallin, toiminnanjohtaja, MTK. Juontajana Justus Laitinen, toimittajina Atte Uusinoka ja Seppo Kivimäki. Tuottaja Tarja Oinonen.

Tämänkertaisessa jaksossa matkustetaan aurinkoiseen Espanjaan. Entinen olympia uimahyppääjä Peter David Tarsey ja hänen vaimonsa Jean Ellen muuttivat Espanjaan vuonna 1990 viettämään rauhallista loppuelämää. 77-vuotiaat David ja Jean löydettiin kotoaan Xalosta sunnuntaina 29 maaliskuuta 2015 murhattuina, yhä toisiaan syleillen. Kuka halusi rakastetun eläkeläispariskunnan hengiltä? Podin instagram: murhamatkallapodcast Musiikki: Dragón Rojo - The Mini Vandals  Lähteet:  https://www.mirror.co.uk/news/world-news/moroccan-who-murdered-former-british-8332234 https://www.dailymail.co.uk/news/article-3017909/Elderly-British-couple-shot-dead-locked-s-arms-Spanish-villa.html https://news.sky.com/story/man-confesses-to-murder-of-ex-olympian-and-wife-10346611 https://www.irishmirror.ie/news/world-news/former-british-olympic-diver-protecting-5443361 https://www.majorcadailybulletin.com/news/local/2015/04/01/40544/alicante-victims-wanted-join-sons-living-here-majorca.html https://elpais.com/politica/2015/09/11/actualidad/1442002742_406751.html https://www.abc.es/espana/comunidad-valenciana/alicante/abci-piden-42-anos-carcel-para-asesino-saltador-olimpico-y-esposa-201605061848_noticia.html https://www.informacion.es/sucesos/2016/07/04/condenan-31-anos-carcel-asesino-6131205.html https://www.informacion.es/sucesos/2016/05/11/fiscalia-pide-42-anos-presunto-6182134.amp.html https://www.elmundo.es/comunidad-valenciana/2015/09/15/55f82adb22601d1b2c8b4594.html https://www.dailystar.co.uk/news/latest-news/man-charged-murders-brit-olympic-18834164 https://www.informacion.es/sucesos/2015/09/12/detenido-matar-pareja-xalo-conocia-6338264.html

Poliittinen keskustelu ja kritiikki pyörii keskiluokan ympärillä. Mutta mitä muuttaa se että keskiluokka kritisoi keskiluokan makua? Eikö luokka-analyysin idea ole löytää aseita siihen, että lakkautetaan koko luokkajärjestelmä, eikä tarjota yksilökeskeistä syyllisyyspohdintaa? Toinen jakson polttava kysymys on, miksi etsimme politiikan inspiroivat esimerkit aina omien yhteiskuntiemme ulkopuolelta, kaukaisista maakamppailuista ja muista selkeistä vastakkainasetteluista. Onko tietoteollinen kapitalismi liian monimutkaista, jotta voisimme kamppailla siinä? Ja onko helpompi tehdä politiikkaa sorrettujen "toisten" puolesta jossakin kaukana kuin tarkastella omaa asemaansa tieto- ja tunnetyön arjessa? Pontuksen kuulumiset liittyvät apurahan mahdollistamaan luksuselämään, joka on heittänyt hänet oopperan permantopaikan kautta työlomalle Napoliin saakka Veikkaa näkemään. Veikka taas pohdiskelee kitkaa elementtinä, jonka diginomadi yrittää eliminoida elämästään. Kaiken pitää olla smoothia, helppoa ja kansainvälistä. Napoli on erikoistunut tämän vastustamiseen: italialaiset ovat ehkä keksineet gentrifikaation vastaisen työkalun. Suosituksissa podcast-kurssin ilmoittautuminen, joka on auki vielä 24.11.2022 saakka, muistiinpanoäppejä, Ylen sarja hippihourailijasta ja runoilijat ihmistyyppinä. Jaksossa mainittuja asioita: Mark Fisher: Postcapitalist Desire https://www.youtube.com/watch?v=fCEjtjkrDng&ab_channel=criscrypto Asad Haider: Mistaken Identity Layla Martinez: No utopia es una isla Ylen sarja Syvään päätyyn https://areena.yle.fi/1-62377370 Muistiinpanotyökalut Simplenote, Google Docs, Scrivener ja Obsidian (https://obsidian.md) Tube Ripper -palvelu https://tuberipper.com Pontuksen kympin viinit Alkon nettikaupasta: mausteisen paahteinen Quinta do Espirito Santo, Portugal kevyenhavuisesti mehevänhilloinen Fonte de Beco, Portugal pureskeltavan täyteläiseksi kehittynyt Durius Tempranillo, Espanja

YleX Aamun Viki ja Köpi suorana Yle Areenassa arkisin 06:30!

Palma jää taakse ja edessä on yksi reissun isoimmista päätöksistä, hyvin yllättävä sellainen. Vuorovedet ja tuulet pitävät huolta vauhdista ja luontokin tulee kylään, monessa muodossa ja ihan kannelle asti.

Espanja nousi eurooppalaisen gastronomian aateliin parikymmentä vuotta sitten. Tänään Michelin-tähdillä palkittuja ravintoloita on kautta maan. - Se mitä tapahtuu keittiössä on aina seuraus siitä mitä tapahtuu yhteiskunnassa, sanoo Espanjan johtaviin gastronomia-tuntijoihin kuuluva Benjamin Lana. - Esimerkiksi Ranskassa alkoivat ensimmäiset tunnetut kokit toimia ravintoloissa Ranskan suuren vallankumouksen jälkeen. Benjamin Lana kertoo miten kulinarismi on kehittynyt Euroopan historiassa ja mihin suuntaan eurooppalaiset huippukokit kulkevat tänään.

Uusi kausi on täällä! Myrskyisänä yönä siirrytään Espanjaan Menorcan ja Mallorcan saarille, joissa edessä on korjailu- ja turistihommia sekä ystäväperheen kanssa lomailua.

Miten koronavirus ja sen muunnokset nyt käyttäytyvät? Virologian prof. Olli Vapalahti, HY ja tilastotieteen prof. Pauliina Ilmonen, Aalto-yliopisto. Ulkomaanlehtikatsaus Maija Salmi, Espanja. Afganistanin tilanne pahenee. Puhelimessa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr). Vieraina Suomen Kabulin suurlähettiläs Pekka Kosonen ja Ylen ulkomaantoimittaja Antti Kuronen. Maailmanparannusta vai vakoilua? Puhelinten tietoturva, case Apple. Vieraina tietokirjailija Petteri Järvinen ja pj Leena Romppainen, EFFI.  Kolumni. Pekka Juntti: Pelottavan hurmaava 20-luku. Uusinta. Miten koronavirus ja sen muunnokset nyt käyttäytyvät? Virologian prof. Olli Vapalahti, HY ja tilastotieteen prof. Pauliina Ilmonen, Aalto-yliopisto. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Marija Skara, Jukka Vanninen, Carolus Manninen ja Kaija Kellman, tuottaja Hanna Juuti

Miesten olympiaturnauksen lohkovaihe huipentuu! Toisella ottelukierroksella ei tuloksellisia yllätyksiä juurikaan ollut, mutta muutaman joukkueen taso on hämmästyttänyt. C-lohkon päätöskierroksella riittää panosta, kun Slovenia ja Espanja taistelevat lohkovoitosta. Luka Doncic ei ole kertaakaan Slovenian paidassa arvokisaottelua hävinnyt, onko kokeneesta Espanjasta heidän kaatoon? Miten käy tiukassa B-lohkossa? Coach Palotielta löytyy vastaukset. Jakson lopussa myös livereaktio Russell Westbrook -kauppaan! See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Sallinen & Virkki kisojen kolmanneksi viimeisessä jaksossa. Joko Espanjan murot on syöty? Kuinka iso menetys Leonardo Spinazolan loukkaantuminen oli Italialle? Mitä betsattavaa ottelusta löytyy? Vastaukset näihin löydät jaksosta.

Perjantain otteluissa kohtaavat Italia ja Belgia, sekä Sveitsi ja Espanja. Jaksossa käydään hieman läpi Round 16 tapahtumia ja ennakoidaan tulevaa. Nyt viimeistään Espanja näyttää osaamisensa. Äänessä Sallinen & Virkki.

Sallinen & Virkki ennakoivat maanantain ottelut. Espanja hallitsee palloa Kroatiaa vastaan, mutta pystyykö Kroatia haastamaan? Jatkuuko yllätykset? Illan ottelussa Sveitsi haastaa Ranskan.

Valjuraadin EM-höpinät jatkuvat. Juhannuksen alla Jaakko ja Mr. Byyri Nicolas kokoontuivat studioon spekuloimaan tulevia neljännesvälieriä. Ensimmäisen pudotuspelikierroksen parit ovat: Tanska–Wales, Italia–Itävalta, Hollanti–Tšekki, Belgia–Portugali, Kroatia–Espanja, Ranska–Sveitsi, Englanti–Saksa sekä Ruotsi–Ukraina. Mistä asetelmista jatkopeleihin lähdetään? Ketkä menevät jatkoon? Tervetuloa Bandwagoniin!

Korsikan sisääntuloaukon mysteeri ratkeaa, ja saari tekee vaikutuksen koko porukkaan. Tosin baskereita sieltä ei löydy. Täydellinen hetki turistihommiin, sillä edessä on 30 tuntia rynkytystä, rankkasadetta ja pitkiä kalsareita – Espanja ja Baleaarit odottaa.

Mitä hallituksen kehysriihessä tapahtuu? Onko keskusta kriisissä? Keskustelemassa SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen ja keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi. Miten paljon Suomi voi velkaantua? Suomen julkinen velka on noin 60 prosenttia bruttokansantuotteesta ja nousee tänä vuonna 70 prosenttiin. Jos koronakriisin velkahintalappua verrataan muihin maihin, yli 10 prosenttiyksikön nousu ei ole pahimmasta päästä: Kreikka, Italia, Britannia ja Espanja ovat velkaantuneet 20 prosenttiyksikköä vastaavassa ajassa. Mitkä ovat niitä työllisyyskeinoja, joita juuri nyt tarvitaan? Onko koronaelvytys työllisyystoimi vai ei? Millaisessa kriisissä keskusta on juuri nyt? Puheenjohtaja Annika Saarikko (kesk.) sanoi eilen, että usko hallituksen toimintakykyyn horjuu. Toimittajana Linda Pelkonen.

Kreikka ja Espanja valmistautuvat matkailijoiden vastaanottoon. Sara Saure Ateenasta ja Maija Salmi Barcelonasta raportoivat. Mosambikissa islamistitaistelijat ovat surmanneet ihmisoikeusjärjestöjen mukaan kymmeniä ihmisiä ja vallanneet Palman kaupungin. Miten levottomuudet ja kaasuesiintymät liittyvät yhteen? Suurlähettiläs Anna-Kaisa Heikkinen vastaa Maputosta. Verorahojen käyttöä vahtivan Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan Tytti Yli-Viikarin toimia ja rahankäyttöä selvitetään laajalti. Eduskunnan puhemiehistö esitti pääjohtaja Yli-Viikaria kuultuaan, että tänään koolla oleva kansliatoimikunta pidättäisi Yli-Viikarin virasta esitutkinnan ajaksi. Asiaa pohtivat julkisoikeuden emeritusprofessori Teuvo Pohjalainen sekä kansanedustajat Jukka Kopra (kok) ja Arja Juvonen (ps). Australian tulvista kertoo Suomi-lehden päätoimittaja Risto Söder Melbournesta. Kuraattori Hanna-Maija Lahtinen Korkeasaaresta tietää, miten eläimet selviytyvät, kun vesi vie asuinsijat. Tuukka Tervonen sanoo kolumnissaan, että vain kahden ihmisen avioliitto polkee hänen oikeuksiaan.

Tämä jakso on omistettu syksyn illallisille. On aika kaivaa villasukat ja padat esille, sytyttää kynttilät, avata tuhdimmat punkut ja kutsua rakkaat saman pöydän ympärille. Jaksossa käydään läpi meidän parhaat vinkit menujen rakentamiseen ja suunnitteluun. Kokataan yhdessä lämpimiä leipiä, uuniperunoita ja ravioleja ja vinkataan miten osallistaa myös lapset mukaan.  Lähdetään ruokamatkalle Meksikoon, Thaimaahan, Lähi-Itään ja metsään, jonne Kia jakaa herkulliset trangia-vinkit. Saamme myös kuulla ystävämme, sommelier Oscarin suunnitteleman Espanja-menun sekä yllätyksen, joka varmasti ilahduttaa varsinkin viininrakastajia. Jaksossa jaetaan taas iso kasa vinkkejä ja reseptejä. Mikä upea klassikkokastike yhdistää kaikkia parhaimpia lohturuokia? Miten mausteista saa kaiken irti? Miten misataan kuin ammattilaiset, jotta voidaan nauttia täysiä illasta? Miten valmistetaan upea lihapata?  Entä mikä on meidän mielestä paras alkoholiton juoma illallispöytään?

Espanja on yksi maailman suurimmista viinintuottajamaista, ja viinit lukeutuvat maan tärkeimpiin vientituotteisiin. Nyt Espanjan viinikulttuuri elää suurten murrosten aikaa. Taustalla vaikuttavat ilmaston-, arvostuksen- ja vientikaupan muutokset. Haastattelussa perinteisestä viinitilasta menestyvän vientiyrityksen rakentanut viininviljelijä Pedro Ruiz Aragoneses. Ohjelman on Ribera del Dueron viiniseudulla toimittanut Jyrki Palo. Ohjelmasarjan tuotanto, editointi ja lukija: Jorma Mattila.

Pienistä ydinvoimaloista lämpöä?  VTT :n ydinenergia-tutkimusalueen johtaja Tommi Nyman. Ranskan ja Espanjan välinen raja aukeaa. Toimittaja Ismo Nykänen, Figueres, Espanja. Tavoittavatko EU-maiden johtajat yhteisen ymmärryksen elpymisrahastosta ja budjettiraameista. Ulkopoliiise instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela ja eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg  Helsingin yliopisto. Koronasta kova isku vaatetus- ja tekstiilialalle. Suomen Tekstiili- ja Muoti ry:n vt. toimitusjohtaja Lasse Wendelin ja Sastan toimitusjohtaja Juha Latvala. Kolumni Aleksis Salusjärvi. Lapset ja vanhukset ovat jääneet ikuisen nuoruuden jalkoihin. Viikon luontoääni kehrääjä. Risto Nevanlinna esittelee. Juontaja Mira Stenström. Toimittaja Marija Skara. Tuottaja Sakari Kilpelä.  

Kierrämme maailmaa sadunkertoja Anja Kallion matkassa. Tämän sadun kotimaa on Espanja. Äänisuunnittelu: Anders Wiksten Tuotanto: Radioteatteri, Soila Valkama

Espanjan historia selittää maassa tunnettavan vahvan Eurooppa-mielisyyden, joka yltää vasemmistosta oikeistoon, sanoo poliittisten tieteiden tohtori Ignacio Molina Espanjan Kuninkaallisesta Elcano-instituutista. Espanja eli erossa muusta Euroopasta puolitoista vuosisataa. Siksi EU-jäsenyyden kannatus ei johdu ainoastaan Brysselin tukirahoista, vaan kansalaisten halusta kuulua modernin, demokraattisen Euroopan yhteyteen. Ohjelman on Madridissa toimittanut Jyrki Palo. Tuotanto, editointi ja lukija: Jorma Mattila.

Äänenlaatu vaihtuu paremmaksi kohdassa 17:00. Pahoittelumme mikkiongelmista! Kim jong unilla on downin syndrooma, Meidän Espanja sanasto, Niparit suojautuu, 90day Fiance ja paljon muuta... INSTAGRAM: @heraapodcast @neaairut @visaalenius @rober.tk @wadeyson @antonvirta Business: heraapodcast@gmail.com

Espanja alkaa tänään avata varovasti maan taloutta. Poliisi on joutunut hajottamaan nuorten kokoontumisia Porissa. Suomessa on nyt yli 3000 varmaa koronatartuntaa. Verenluovuttajia tarvitaan myös koronaepidemian aikana.

Koronadiplomatiaa ja Yhdysvaltain tilanne. Haastateltavana Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola. Mukana myös Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Paula Vilen. Kolumni; Pekka Juntti: Korona halkaisi kaupunkini Koronaviruksen talousvaikutukset. Hallitus on nimittänyt asiantuntijatyöryhmän selvittämään kriisin vaikutuksia Suomen talouteen. Ykkösaamun haastattelussa on ryhmän jäsen, taloustieteen professori Roope Uusitalo. Pääsiäisviikko ja henkinen tila koronan runtelemassa Euroopassa. Puhelut Maija Salmi, Espanja, Jenna Vehviläinen, Italia ja Kirsi Heikell, Ruotsi. Uusinta: UPI:n Mika Aaltola koronadiplomatiasta ja Yhdysvaltain tilanteesta. Viikon luontoääni: ahma. Sen esittelee Paavo Hellstedt. Juontajana Tom Kankkonen, toimittajina Marja Ala-Kokko ja Atte Uusinoka, tuottajana Tarja Oinonen.

"Espanja on vanha suurvalta, jossa rajojen avoimuuteen on totuttu. Integraatio työelämään saa espanjalaiset hyväksymään tulijat", sanoo tunnettu politologi José Ignacio Torreblanca. Hän johtaa Madridissa EU:n ulkosuhteita tarkkailevaa ajatushautomoa ECFR. Parin vuosikymmenen aikana Espanjaan on muuttanut miljoonia ihmisiä, jotka ovat löytäneet työtä ja asunnon hakematta turvapaikkaa. Ohjelman on Madridissa toimittanut Jyrki Palo. Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja on Jorma Mattila. Lukija: Jorma Mattila. Kuvassa: José Ignacio Torreblanca, johtaja, European Council on Foreign Relations, Madrid. Kuva: Jyrki Palo

Miksi ja miten Kataloniassa on yritetty itsenäistyä jo vuosisatoja ja miksi Espanja ei sitä itsenäistymistä halua? Minkä vuoksi Katalonian on niin vaikeaa saada itsenäistymiselleen tukea EU:lta tai muista EU-maista? Haastateltavana on emeritusprofessori Jukka Havu Tampereen yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella myös Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Espanjassa on nähty kovia protesteja. Levottomuudet alkoivat viikko sitten kun Espanja tuomitsi Katalonian itsenäisyysliikkeen johtajia pitkiin vankeusrangaistuksiin. Yli puolimiljoonaa ihmistä on kaduilla. Viikon aikana on loukkaantunut noin 400 ihmistä, joista noin puolet on poliiseja. Miksi Espanja on ajautunut poliittisten protestien ja väkivallan aaltoon? Espanjan poliittista tilannetta analysoivat Suomen Madridin suurlähettiläs Tiina Jortikka-Laitinen, ulkopoliittisen instituutin tutkija Teemu Tammikko sekä Helsingin yliopiston professori Jussi Pakkasvirta. Toimittajana on Linda Pelkonen. Espanjassa järjestetään marraskuussa toiset parlamenttivaalit vuoden ja neljännet parlamenttivaalit neljän vuoden sisällä. Miksi keväällä vaalit voittaneet sosialistit eivät kyenneet muodostamaan hallitusta viisi kuukautta kestäneissä hallitusneuvotteluissa?

Karhu Basket on kaksinkertainen mestari, mutta mitä voimme odottaa tällä kaudella, kun mestaruuspaineita siirrellään Helsinkiin? (03:21) NBA:sta kuului outo uutinen, kun Kawhi Leonardin sisko jäi kiinni kuolemaan johtaneesta ryöstöstä. Vasilije Micic jäi Serbian joukkueen mukaan, vaikka hänen äitinsä menehtyi kesken kisojen, ja Isaiah Thomas joutui Bostonissa pelaamaan playoff-pelin heti siskolleen sattuneen kuolettavan onnettomuuden jälkeen. Miksi huippu-urheilijat pelaavat tragediankin keskellä? (27:02) FIBA-kisat ovat ohi. Espanja on mestari ja Marc löysi varmasti Pekingistä roseepullon, jonka kietaista kierteellä alas. Yhtään jenkkiä ei mahtunut kisojen all-stars -viisikkoon. Mitä muuta Kiinan mm-kisoista jäi käteen? (36:53) Jakson vieraana vasta 23-vuotiaana lupaavan ammattilaisuransa lopettanut, mm. Turkissa ja Susijengissä pelannut Anton Odabasi. Miksi Odabasi löi tossut naulaan? Millaista keskustelukulttuuria lajin sisällä tulisi harrastaa? Miten kovassa Turkin pääsarjassa pelaava nuori jäi ilman kunnollista maajoukkuepaikkaa? (55:01)

SuomiRockin Aamun aiheena myös aina romanttiset talipunkit, salibandy ja NHL-vaimotyrkyt. Hyökätään myös vähän Touko Aallon jykevien rintalihasten kimppuun.

Vieraina sijoittaja, yrittäjä, bloggaaja Mika Koivisto ja sijoittaja Seppo Pennanen. Keskustelun pohjana Pennasen kirja Köyhästä rikkaaksi. Seppo Pennanen on vuosikymmenten aikana perustanut kymmeniä yrityksiä, ja harjoittanut samalla myös sijoittamista. Pennanen puhuu kustannustehokkaan ja pitkäjänteisen indeksisijoittamisen puolesta - pörssikurssit ja liituraitamiehet kannattaa hänen mielestään unohtaa. Elä tässä ja nyt, rohkaisee Pennanen, jonka mielestä sijoittaminen on hyvä peruskoulu tässä hetkessä elämiseen. Mika Koivisto havahtui säästämään ja sijoittamaan vuonna 2012 huolestuttuaan tulevasta eläketurvastaan. Ensimmäiseksi Koivisto maksoi pois kulutusluottojaan ja kasvatti säästöjään, nykyisin häneltä löytyy sijoituksia vertaislainoihin, osakkeisiin ja asuntoon. Viimeiset vuodet Koivisto on pitänyt Matkalla vaurauteen -blogia. Kuinka lähellä tavoitettaan hän tällä hetkellä on? Toimittajana Mikko Jylhä. Kuva: Barcelona, Espanja. Photo by Sergi Ferrete on Unsplash.

Saamme Eija Kanniston kiinni Barcelonasta. Hän on juuri palaamassa Afrikasta Espanjan kautta Suomeen. Eijaa matkakuume puri vasta keski-iässä, neljänkympin paremmalla puolella. - Minä olin kymmenen vuotta lasten kanssa kotona ja nautin siitä ajasta. Mutta sitten itsenäistyin kun lapset kasvoivat ja avioero tuli. Minun oli päästävä maailmalle. Ensin Eija reissasi Italiaan, sitten mukaan tulivat Espanja ja Turkki. Monikuisia reissuja hän teki aina töiden antaessa periksi. - Ei se pelkästään helppoa ole ollut. Usein on ikävä perhettä, lapsia ja lapsenlasta. Mutta kaipuu maailmalle on valtava. Olen halunnut reissuilla etsiä itseäni, en ole oikein koskaan tuntenut itseäni suomalaiseksi. Viimeiset seitsemän kuukautta Eija on viettänyt Gambiassa. Hän päätyi sinne alunperin lomamatkalle, mutta nykyään hän voi kutsua Länsi-Afrikkaa kodiksi. Eija nimittäin löysi sieltä uuden rakkauden ja meni syksyllä uusiin naimisiin. Eijan jännittävä elämä ei miellytä kaikkia. Blogiin tulee paljon ikävää palautetta. - Ehkä se sitten on sitä kateutta. Moni saattaisi haluta eläää juuri minun elämäni.

Osin historialliset syyt selittävät sen, miksi Espanjassa EU:hun liittyminen sujui kevyesti ja miksi se myös jatkuvasti suhtautuu EU:hun myönteisesti. Mutta mitä minkälainen jäsenmaa Espanja nykyisin on EU:ssa, mitä se EU:lta haluaa ja miten hyvin entinen suuri maailmanvalta saa EU:ssa äänensä kuuluville. Haastateltavana iberoromaanisten kielten professori Espanjan tuntija Timo Riiho Helsingin yliopistosta Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo.

Tällä kertaa ei puhuta Norjan surullisista tapahtumista, mutta uhreille osoitetaan kunnioitusta ja synkistellään musiikkivalinnoissa. Päällimmäisenä puheenaiheena on laihduttaminen. Lisäksi puhutaan pienistä asioista. Ohjelmassa soitettu musiikki: Marlene Dietrich - Where Have All The Flowers Gone Paul Whiteman with Johnny Hauser - Gloomy Sunday (1936) Billie Holiday - Gloomy Sunday Django Reinhardt - Please Be Kind

Tällä kertaa jatketaan puhumista Espanjasta, välillä poiketaan myös Kreikkaan. Tarkoitus on myös puhua dietistä, mutta se meinaa päästä unohtumaan. Ohjelmassa soitettu musiikki: Bing Crosby - It Must Be True Billy Murray - The Alcoholic Blues (Prohibition Song) Django Reinhardt and the Hot Club de France Quintet - TCH. PIX. Henry Burr - Good night, little girl, good night

Tällä kertaa jalkapallo valtaa Yömajan ja siitä puhetta riittää. Sivulauseissa on myös Espanja, jossa Yömaja nauhoitetaan kesän ajan. Ohjelmassa soitettu musiikki: Marlene Dietrich - Boys In The Backroom Billie Holiday - As Time Goes By Ella Fitzgerald - Its A Blue World Duane-Smith Band - I'm In Seventh Heaven