Podcasts about saksaan

Tällä historiallisella päivämäärällä Nokia ilmoitti lopettavansa televisioiden valmistamisen Suomessa ja siirtävänsä tuotannon Saksaan, Hanna Pakarinen voitti ensimmäisen Idols-kilpailun ja iPhone esiteltiin yleisölle.

Saksa on yksille läpikulkumaa, toisille päämäärä. Saksa on iso maa, jota voi katsoa monenlaisten linssien läpi ja aina se näyttää vähän erilaiselta. Eurovaalien ja Saksassa järjestettävien jalkapallon EM-kisojen kynnyksellä eurooppalaista identiteettiä kannattaa tarkastella saksalaisen prisman lävitse. Anglosaksisten kulttuurivirtausten aikana ei kannata unohtaa, että suomalainen kulttuuri, valtiomuoto ja ajattelu on vakaasti saksalaista juurta. Ja usein konemaiseksi moitittu saksalainen jalkapallo on itse asiassa vanhan mantereen värikkäintä, vauhdikkainta ja viihdyttävintä. Kulttuuriykkösessä J.P. Pulkkisen seurassa on kaksi Saksaan retkahtanutta ja Saksasta kirjoittanutta. Johanna Nordlingin Jalkapallon muotoinen Saksa ilmestyi tänä keväänä ja Jukka Koskelaisen Viisi matkaa Saksan sieluun viime vuonna. Toimittajana on J.P. Pulkkinen.

Tässä kuulijatoivejaksossa kerron ehkä historiamme kuuluisimmasta riivaustapauksesta; Anneliese Michelin riivauksesta. Tapahtumat sijoittuvat 1952-1976-vuosien Saksaan. Tapaus on hyvin kiistelty ja sen pohjalta on tehty useita elokuvia, kirjoja ja musiikkia. Lähteet: https://www.arcaneknowledge.org/movies/annam.htm  https://www.historydefined.net/anneliese-michel/   https://www.historicmysteries.com/anneliese-michel-exorcism/  https://en.wikipedia.org/wiki/Anneliese_Michel  https://www.washingtonpost.com/archive/politics/1978/04/21/cries-of-a-woman-possessed/94bf2fd3-8e64-482d-869d-1f929851ca8f/  https://allthatsinteresting.com/anneliese-michel-exorcism  https://www.nytimes.com/1977/07/14/archives/2-priests-charged-in-exorcism-death-of-german-woman.html  https://eosty.medium.com/true-exorcism-story-of-anneliese-michel-e11abbdb1b1d  Kiitos kun kuuntelet!

Nyt on tarjolla herkkua hifistelijöille ja kovan luokan harrastajille! Tällä viikolla sukellamme nimittäin autoilun historiaan ja erilaisiin autoilun kulttihahmoihin. Kuinka monen autoja kehittäneen historia juontaa 1930-1940-luvun Saksaan ja milloin kehitettiin ensimmäinen sähköauto? Entä millaisia olivat ensimmäiset Ferrarit ja Lamborghinit? Mitä autoja testataan vieläkin julkisilla kaduilla poliisien katsoessa muualle? Autotoimittajat Arttu Toivonen ja Henri Posa kuljettavat tämän kyydin läpi vuosisatojen.Jakson tuotti ja leikkasi Riikka Nyman.

Tänään minulla on vieraanani Virpi Hach, joka on monelle tuttu Instagramin Finnish 2 Go -tililtä. Olipa mukava tutustua Virpiin! :) Kysymyksiä jaksosta: 1. Missä Virpi asuu? 2. Mitä kieliä Virpi opettaa? 3. Miksi ja milloin Virpi muutti Saksaan? 4. Milloin Virpi perusti Finnish 2 Go -Instagram-tilin? 5. Kenen kanssa Virpi suunnittelee ja tekee videoita? 6. Millaisia suomen kielen kursseja Virpi järjestää tällä hetkellä? 7. Mikä on Virpin mielestä tehokkain tapa oppia suomea? Lisää Virpistä: - Virpin Instagram: https://www.instagram.com/finnishtogo - Virpin kurssit: https://finnishtogo.podia.com/ - Virpin podcast saksan kielestä: https://deutsch-podcast.com/deutsch-lernen-virpi-hach/

Tällä kertaa Kaikki Uusiksi -podcastissa käännetään taas katsetta ulkomaille, sillä Saksan ja Ison-Britannian politiikassa on niinsanotusti hulina päällä, mutta eri syistä.Saksassa vasemmistopuolue Linken loru alkaa olla lopussa, kun entinen puoluejohtaja Sahra Wagenknecht vähkytti itsensä ja tukijansa ulos puolueesta. Britanniassa taas työväenpuolue Labour johtaa gallupeja ja sai mittavan vaalivoiton kahdessa vaalipiirissä, joissa ennen äänestettiin tukevasti konservatiiveja.Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella? Sitä Jussi ja Toivo pohdiskelevat Kaikki Uusiksi -podcastin uusimmassa jaksossa!https://www.ku.fi/artikkeli/4929107-saksan-vasemmistopuolue-hajosi-ex-puheenjohtaja-toteutti-vihdoin-uhkauksensaSupport the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Heinolalaisella Kusmikulla oli jännittäviä käänteitä jo menomatkallaan katuruoan EM-kisoihin Saksan Saarbrückeniin. European Street Food Awards -tapahtumassa kilpailtiin 16 eri maan edustajien kesken katukeittiömestaruuksista. Kusmiku vei nimiinsä parhaan jälkiruoan mestaruuden. - Sain viime kesänä pizzavaunulla idean päähäni. Tein mansikka-mascarpone-suklaa -yhdistelmää vaunulla ja se oli aika hitti. Se oli täydellinen makean ja suolaisen yhdistelmä, kun pohja on suolainen ja hapanjuureen tehty, muisteli Leppänen. Kesän aikana Kusmikussa mietittiin, millaisella Suomeen vivahtavalla jälkiruokareseptillä Saksaan lähdettäisiin kisaamaan. - Tuli mieleen, että mitäs jos yhdistäisimme lakritsin ja vadelman. Teimme muutamia koepaistoja ja ensimmäinen versio ei ollut todellakaan sellainen, että sillä olisi päässyt lähellekään tuomaripöytää. Muutaman pienen viilauksen jälkeen makea pizza oli idean ja reseptin kehittäjän mukaan täydellinen. "Onneksi se uskalsitte tavallaan pakottaa meidät maistamaan annosta lakritsin kanssa", kommentoivat asiakkaat Saksassa Leppäsen mukaan. "Tämä on tosi riski tuoda näin vahvoja skandinaavisia makuja meidän nenän eteen", tokaisivat puolestaan tuomarit lakrtsipizzan nähtyään. Kuuntele koko haastattelu.

Heinolalaisen Kusmikun yrittäjät Miku ja Jenita Leppälä lähtevät edustamaan Suomea Euroopan katuruoka kisoihin Saksaan. Kusmikun taitajien tavoitteena on mestaruus ja torijuhlat Heinolaan.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  117. jaksossa vieraanani on suomentaja Lotta Toivanen, jonka kanssa keskustelen Eric Vuillardin teoksista Kongo/Köyhien sota ja Kunniallinen vetäytyminen. Millainen kirjailija on Eric Vuillard? Mistä Vuillard saa inspiraationsa teoksiinsa? Millaisen tarinan 1800-luvun lopulle sijoittuva Kongo kertoo? Mikä on 1500-luvun Saksaan sijoittuvan teoksen Köyhien sota sanoma? Millaisia haasteita on Vuillardin teosten suomentamisessa? Onko jo viisi Vuillardin teosta suomentaneelle Lotalle on kehittynyt rutiineja? Lotta lukee myös otteen Une sortie honorable -teoksesta ja sen Kunniallinen vetäytyminen -suomennoksesta! Lotta Toivanen on kertonut Vuillardista myös jaksossa #83 ja Edouard Louisista Mikko Viinamäen kanssa jaksossa #62.  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Saksaan paenneen venäläistoimittajan Antonin kouluikäinen poika luuli pitkään, että Putin on synonyymi johtajalle eikä suinkaan henkilön nimi. Lapsi oli elänyt koko elämänsä yhden ja saman johtajan ja järjestelmän maassa, jonka yksi tukijalka on ollut valtion talutusnuorassa oleva lehdistö. Nyt Anton (jonka sukunimeä ei paljasteta turvallisuussyistä) opettelee saksaa, mutta toivoo palaavansa jonain päivänä kotimaahansa. Anton on yksi tuhansista kotimaansa jättäneistä toimittajista. Tammikuun lopussa Putinin hallinto kielsi riippumattoman Meduza-uutissivuston toiminnan, koska "se on turvallisuusuhka Venäjälle". Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa kritisoinut toimittaja Marina Ovsjannikova kertoi aiemmin tässä kuussa pelkäävänsä yhä henkensä puolesta. Mikä merkitys Venäjän ulkopuolelta toimivien uutissivustojen merkitys on, ja millainen tulevaisuus odottaa Venäjää, joka on kitkenyt vapaan lehdistön maasta? Suorassa lähetyksessä Venäjän median tilanteesta ja sen ahdingosta ovat keskustelemassa Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro, toimittaja Jarmo Koponen ja dosentti Katja Lehtisaari Tampereen yliopistosta. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Venäjän joukot osallistuvat sotaharjoitukseen Valko-Venäjällä. Samaan aikaan huhut uudesta liikekannallepanosta käyvät kuumana Venäjällä. Toteutuuko mobilisaatio jo lähiaikoina? Moskovasta raportoi Ylen kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen.  Ukraina on tehnyt tällä viikolla tuhoisia drooni-iskuja Venäjälle. Miten iskuihin on suhtauduttu Ukrainassa? Kiovasta tilannetta arvioi Ylen toimittaja Maxim Fedorov.   Ukraina on tehnyt viime päivinä tuhoisia droneiskuja Venäjälle. Millaisia vaikutuksia iskuilla on sodan kulkuun? Entä yrittääkö Ukraina talven aikana uutta hyökkäystä vallatakseen takaisin Venäjän miehittämiä alueita? Vieraana työelämäprofessori Martti J. Kari Jyväskylän yliopistosta.  Rain Kooli Tallinnasta - Viron pääministeri Kaja Kallas tapaa Saksan liittokanslerin Olof Scholzin. Millaisia terveisiä Kallas vie Saksaan? Millaisesta avusta Ukrainaan Viro ja Saksa aikovat sopia? Saksassa äärioikeiston epäillään valmistelleen sotilaallista vallankaappausta. Tuoreimmat tiedot tapauksesta päivittää Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen. Millainen on äärioikeston tila Euroopassa laajemmin ja entä onko äärioikeistolaisen terrorismin uhka voimistunut Suomessa? Keskustelemassa tutkija Oula Silvennoinen Helsingin yliopistosta ja Kimmo Elo Turun yliopistosta. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Mikko Haapanen, Satu Heikkilä ja Riikka Luukkonen. Tuottaja Hanna Juuti. 

Johan Christian Julius Sibelius , eli Jean Sibelius, tuttavallisemmin vain Janne, jäi isästään orvoksi vain kaksivuotiaana, valehteli sujuvasti jo pikkulapsena. Omasi vilkkaan mielikuvituksen, ja merimiessedän käyntikortit ruokkivat sen, sedän nimi Johan oli kirjoitettu tyylikkäästi Jean, ja näin hän nimesi itsensäkkin. Janne oli varsin tuhlaavainen, taiteellisena kai ailahtelevainen. Hän ylellisyydestä nautti, ja itsensä Saksaan ja Wieniin vapautti. Yritti Wienin filharmooniseen orkesteriin, mutta hermojen pettäminen johti omanlaiseen musiikkiin. Palasi takaisin kotimaahan, Tottisalmelle ja Karjalahan. Siellä vihittiin Aino Järrefelt ja Janne, häämätka tehtiin Suomalaiselle ”pikku Niegaralle!. eli Imatran koskelle. Janne vieraili Lontoossa ja Yhdysvalloissa, luomistyö toimi hyväsä vauhdissa. Velkapino vain jatkoi kasvuaan, kun Janne rahoitti tuhlailuaan. Sisällissodan aikana perhe haettiin turvaan Ainolasta. Janne sävelsi jääkärinmarssin, josta punaiset hänet valkoiseksi luulivat, ja tämän luulon onneksi jotkut viisaat kuulivat. Sai mittavan rahasumman 60-vuotislahjakseen, ja näin tiedetään Jannen köyhyyden päättyneen. Hän sai aivoinfarktin 91-vuotiaana, ja kuoli taloudellisesti rikkaana. Hänet Ainolan pihalle haudattiin, ehkä joskus palaamme Jannen tyttäriin. Ulla-Maija Mantere

Kusmiku Heinolasta voitti lauantaina 24.9. Lahdessa järjestetyn European Street Food Awards Suomen osakilpailun! Kusmiku puhdisti pöydän karjalanrieskallaan. Kilpailun päätuomari Mika Pikkis Tuomonen perusteli voittajaa seuraavasti: ”Kusmikun annos ansaitsi voiton, se edustaa innovatiivista suomalaisuutta, tärkeä asia pitää mielessä, kun lähtee edustamaan Suomea Saksaan lokakuussa." Kusmiku kisaa seuraavaksi Saksassa Münchenissä (7-9.10.), Euroopan katuruokaherruudesta. Radio Voiman Kristoffer Ignatius tavoitti puhelimitse Kusmikun toisen perustajista ja omistajista Miku Leppälän, joka oli luonnollisesti innoissaan ja otettu voitosta ja menestyksestä kilpailussa. Miku toivoo saavan Päijät-Hämeläiset mukaan tukemaan ravintolan kisamatkaa Saksaan, joka on edessä pian. Tarvetta olisi erilaisille yhteistöille, jolla voidaan kattaa matkan kustannuksia ja menoja! Tue Kusmikun kisamatkaa, yhteistiedot löydät täältä!!! Kuva: Kusmiku.fi

Kaisa Ritola on lähtöisin länsirannikolta, Vaasasta. Esittävän taiteen opinnot ja työt ovat vieneet Ritolaa Norjaan, Australiaan, Itävaltaan ja Saksaan sekä Suomessa Kokkolaan, Rovaniemelle ja Helsinkiin. Tällä hetkellä Kaisa kuitenkin asuu ja työskentelee Savon maisemissa. Kaisa on esittävän taiteen moniosaaja ja taidepedagogi, joka syttyy kansainvälisille ja yhteiskunnallisille projekteille sekä yhteisötaiteelle. Kaisa kohdataan myös työssään Kuopion kaupunginteatterissa, jossa hän toimii yleisötyöntekijänä. Kuinka Kaisan tie toi hänet Savoon? Mitä kaikkea yleisötyöntekijän työnkuva pitää sisällään? Mitkä asiat inspiroivat Kaisaa kulttuurissa ja taiteessa? Entä kuinka tuoda teatteria entistäkin lähemmäksi yleisöä? Näitä aiheita mm. pohditaan seuraavassa tarkemmin. Yksi esimerkki teatteritaiteen jalkautumisesta konkreettisesti kansan pariin on saatu kokea alkusyksyn aikana. Kuopiossa sijaitsevien puistojen penkit ja aukiot sekä Kanttilan sisäpiha ja Kahvila Kantin terassi ovat toimineet estradina paikallisille teatterintekijöille, jotka esittävät kohtauksia Aapelin eli Simo Puupposen teksteistä ulkoilmassa. Aapelia aukiolla tarjoilee poikkileikkauksen kuopiolaisten rakastaman kirjailijan tuotannosta viiden eri kohtauksen muodossa. Teoksen ovat dramatisoineet Antti Heikkinen ja Janne Puustinen. Heikkinen nähdään myös näyttelijän roolissa, kuten myös Kaisa Ritola ja Tiina Naumanen. Ohjaus on työryhmän, mutta Puustinen on toiminut toimii teoksessa ohjausapuna. Teoksen tuottajana toimii Tiina Naumanen. Aapelia aukiolla on jatkumoa yhteisöteatteriproduktiolle Kanttia kadulla, jota esitettiin Minna Canthin teoksiin pohjautuen viime syksynä. Tarkemmin tästä Aapelia aukiolla- teoksesta kuullaan ohessa myöskin lisää. Haastattelijana: Sami Turunen

Jos olet aloittanut uudessa duunissa, niin Radio Cityn Aamussa Samuel & Jere tarjoilevat asiantuntevat vinkit siihen miten sinut huomataan! Millaista on kökkiä yö 200 metrin korkeudessa ilman vessa ja miten selität sen että sait mummolta viis tonnia? Millainen on pyöräilyä opetteleva aikuinen joka kiukuttelee kypärästä ja miksi helvetissä Tampereelta kuskataan löylyvettä Saksaan? Mukana myös älytön jarrupölyvero ja kohta vanhaksi menevät joululahjat!

Ukrainan sota vaikuttaa monin tavoin ja isosti Saksaan ja Saksan harjoittamaan politiikkaan. Ja kun Saksassa asiat isosti muuttuvat, niin se heijastuu muuallekin EU-alueelle. Mutta miten kiusallinen tilanne EU:ssa se on Saksalle, että se samaan aikaan ostaa energiaa Venäjältä, kun muissa EU-maissa jo on saatu paljon isoja pakotteita voimaan? Onko Saksassa itseruoskinta tähänastisesta liiasta luottamuksesta Venäjään jo alkanut? Entä mikä merkitys sillä on Suomelle ja EU:lle, kun Saksa lisää rajusti puolustusmenojaan? Haastateltavana on poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta ja ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo. Ohjelmaa voi kommentoida twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Venäjän hyökkäys muutti Saksan ulkopolitiikan linjan. Keskustelemassa Euroopan historian professori Laura Kolbe ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tuomas Iso-Markku. Sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainalle, Saksan liittokansleri Olaf Sholtz ilmoitti perustavanlaatuisesta muutoksessa Saksan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa: Saksa kasvattaa puolustusbudjettiaan tänä vuonna sadalla miljardilla eurolla ja nostaa puolustusmenonsa yli kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Lisäksi Venäjältä Saksaan kulkeva Nord Stream 2 -kaasuputkihanke peruutettiin. Saksa päätti myös toimittaa aseapua Ukrainaan. "Tämä on todella iso käänne. Ennen olisin pitänyt tällaista vaihtoehtoa hyvin epätodennäköisenä", Iso-Markku toteaa. Päätösten merkittävyyttä lisää myös se, että Saksan painoarvo Euroopassa on Kolben mukaan kasvanut. "On kiinnostavaa, miten Euroopan painopiste on siirtynyt oltuaan pitkään Lontoon ja Pariisin akselilla. Sanoisin, että Berliini on tällä hetkellä Euroopan todellinen pääkaupunki", Kolbe sanoo. Toimittajana on Linda Pelkonen. Muuta Ukrainaan tai Venäjään liittyvää kuunneltavaa löydät kootusti Yle Radion 1:n Areena-sivuilta.

Uskon askeleita ohjelmat koostuvat kolmesta osuudesta, joissa jokaisessa kuullet keskustelun, haastattelun tai opetuksen. Tässä ohjelmasarjan jaksossa saat tutustua Mika Tuovisen elämään, kutusumukseen ja palvelutehtävien laajuuteen. Puhumme myös mediamissiosta, sen valmistelujen vaiheesta ja siitä innosta mitä se meissä herättää. Lopuksi päätimme hehkuttaa Jeesusta oikein kiitollisten sydämiemme pohjasta. Ohjelman ensimmäisessä osuudessa Mika Tuovinen kertoo lapsuuden kodistaan Keski-Suomessa Jyväskylän Tikkakoskella. Vanhemmat erosivat Mikan ollessa pieni. Isällä oli alkoholiongelma, joka näkyi ja tuntui. Yksinhuoltajaperheessä arki oli materiaalisesti niukkaa, mutta henkisesti ja hengellisesti rikasta. Mika kasvoi kuusilapsisessa perheessä. Niilo Yli-Vainion kokouksessa 13-vuotias antoi elämänsä Jeesukselle ja sai samassa lähetyskutsun. Tämä vei Mikan Kansanlähetyksen palvelukseen. Se lähetti hänet Viroon ja Saksaan. Sitten hän sai palvella Kansanlähetyksen lähetysjohtajana, kunnes tuli aika siirtyä pienen, mutta tärkeän evankelioimisjärjestön Mission Europen palvelukseen. Sydän ja koko mies palaa evankeliumille ja palvelemiselle. Tästä tiedät lisää kuuntelemalla tämän jakson. Ohjelman toisessa osuudessa Mika Tuovinen ja Mikko Matikainen keskustelevat syyskaudella 2022 toteutettavasta valtakunnallisesta mediamissiosta. Mika on valmistelutoimikunnan puheenjohtaja ja Mikko toinen varapuheenjohtajista. Missiossa ei käsitellä kristikuntaa jakavia asioita seksuaalietiikkaa, perhemalleja, kastekäsityksiä tai mitään vastaavia. Missio keskittyy täysin Jeesukseen ja hänessä ihmisten tekemiin löytöihin. Mission sanoma on Jeesus ja se tulee näkymään mediassa tavalla, jota ei koskaan aikaisemmin ole tässä maassa nähnyt. Jokaiseen kotitalouteen jaetaan missiokirja, jossa on 15 kertomusta siitä mitä ihmiset ovat löytäneet elämäänsä Jeesuksessa. Mission eri näkökulmia nousee keskusteluun. Kuuntelemalla jakson tiedät enemmän. Ohjelman kolmannessa osuudessa Mika Tuovinen ja Mikko Matikainen puhuvat mediamission ja oman elämänsä ytimestä eli Jeesuksesta. Keskustelu lähtee liikkeelle universumista ja miten Jeesus on ollut läsnä jo aivan luomisen aamusta alkaen ja on läsnä universumin loppuun asti. Siitä miehet innostuvat sitten hehkuttamaan Jeesusta oikein kunnolla. Keskustelu muuttuu ilakoinniksi ja kiitollisuudeksi Jeesusta kohtaan. Puheissa kuuluu oman elämän heikkous verrattuna Jumalan pyhyyteen sekä valtava armo, jonka saamme Jeesuksessa Kristuksessa. Jeesus ei vain pelasta, vaan hän antaa ja avaa meille merkittävän elämän. Siksi keskustelu on innon vuoksi lähellä lähteä ”lapasesta.” Tämä kannattaa kuunnella. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 83. jaksossa vieraanani on suomentaja Lotta Toivanen, joka kertoo Eric Vuillardin teoksista ja niiden kääntämisestä (Päiväkäsky ja 14. heinäkuuta, Siltala). Teoksia on luonnehdittu nimellä récit ('kertomus'), mitä se tarkoittaa? Millainen teos on natsi-Saksaan sijoittuva Päiväkäsky? Miten Vuillardin mieltymys luetteloihin ilmenee kirjassa 14. heinäkuuta? Millaisia haasteita oli suomentajalla henkilöiden nimiin liittyen? Millaista oli suomentajan yhteistyö kirjailijan kanssa? Miksi suomalaisen lukijan kannattaa lukea Eric Vuillardin teoksia? Lotta Toivanen lukee myös otteen ranskankielisestä kirjasta 14 juillet ja sen suomennoksesta! Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Aleksanterinkadun alkupäässä avaa ovensa ruotsalaisketjuun kuuluva Pincho Nation -tapasravintola. Perjantain avajaiset päättävät pitkään tyhjillään olleen ravintolatilan hiljaiselon. Samassa paikassa avattiin vuonna 1978 Suomen ensimmäinen Rosso ja viimeisimpinä ravintolana tilassa toimi Fresno, joka sulki ovensa muutama vuosi sitten. – Tilassa on ollut ravintolatoimintaa 1960-luvulta lähtien. Teemana on sirkus, ja sisustuksessa on tavoitteena, että joka käyntikerralla huomaa jotakin uutta, aluepäällikkö Helena Vahteri kertoo Radio Voiman haastattelussa. Nyt avautuvassa ravintolassa kaikki hoituu puhelinsovelluksella tilauksesta maksamiseen. Ravintolassa tarjoillaan monipuolisesti erilaisten makumaailmojen tapaksia ja drinkkivalikoimaan on panostettu. Henkilökuntaan kuuluu 16 henkeä. Asiakaspaikkoja on yhteensä 170, mutta tämänhetkisten koronarajoitusten vuoksi kaikki eivät heti ole käytössä. Pincho Nation on Ruotsissa vuonna 2012 perustettu ketju, joka on laajentunut Suomen lisäksi Norjaan, Tanskaan ja Saksaan. Pohjoismaissa toimii yli 70 ravintolaa. Helsingin ravintola on lopettanut toimintansa, mutta toinen saman konseptin ravintola toimii Turussa. Kuuntele Radio Voiman podcastista, miten heinäkuun lopussa ravintolan onnistui osallistua Headland-festivaaleille ilman omaa keittiötä! Aluepäällikkönä Lahden ravintolassa toimii Hollolasta kotoisin oleva Helena Vahteri, joka on muuttanut parinkymmenen Etelä-Saksassa vietetyn vuoden jälkeen takaisin synnyinseudulleen. Toimittaja: Eeva Ristkari

Tässä jaksossa Pauliinalla on vieraana esteratsastaja ja valmentaja Mikko Mäentausta. Mikko on kilpaillut vuosia kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, edustanut Suomea arvokilpailuissa mm. EM-kilpailuissa sekä Nations Cupissa. Hän on tehnyt uraa ratsastajana, valmentajana, sekä hevosten välittäjänä Saksassa jo 20 vuotta. Milloin Mikko aloitti ratsastuksen? Kenen avustuksella hän lähti Saksaan? Mitkä ovat hänen valmentamisen kulmakivet? Lisää Mikosta löydät myös @ohjissa Instagram sivuilta.

Metsäradiossa vierailtiin Keski-Suomessa. Jyväskylässä asuu innokas ilvesharrastaja Jussi Ristonmaa, joka on jo vuosikymmenien ajan ajanut ilveksien asiaa. Ilveskeskuksen nettisivuilla todetaan, että Euraasian ilveksellä on melko laaja esiintymisalue ja levinneisyys. Elinalue kattaa suuren osan pohjoisesta pallonpuoliskosta ja pohjoinen havumetsä on tyypillistä ilveksen elinaluetta. Ilveksiä esiintyi aikoinaan hyvinkin runsaana koko Manner-Euroopassa, mutta 1800-luvulla alkanut lajiin kohdistunut viha hävitti suuria ilvesesiintymiä ja keskitti esiintymät Euroopan pohjois- ja itäosiin. Viime vuosina ilvestä on palautettu takaisin luontoon mm. Juran vuoristoon, Sveitsin ja Ranskan alueelle, Puolaan sekä Saksaan. Osa näistä uudelleen palauttamisista on onnistunut kehnosti, sillä lisääntyvä ilveskanta aktivoi myös niitä ihmisiä tarttumaan aseisiin, jotka jostain syystä eivät suvaitse ilvestä. Syrjäiset metsäalueet ovat ilvekselle mieluisinta asuinaluetta myös täällä kotimaassa. Vaihteleva maasto jossa korkealla paikalla päivämakuulla ollessa on hyvä tarkkailla ympäristöä, on paikka jossa ilves viihtyy. Muuttuvasta ympäristöstä johtuen ilveksen on kuitenkin täytynyt sopeutua asustelemaan ja liikkumaan hyvinkin lähellä ihmisasumuksia. Erilaisilla metsätyypeillä ei näytä olevan vaikutusta ilveksen sijaintiin. Jyväskylästä kävi Asko Hauta-aho.

Die Zaubermelodika eli satumelodika on pianisti, säveltäjä Iiro Rantalan ja kirjailija, libretisti Minna Lindgrenin uuden koomisen oopperan nimi. Eikä minkä tahansa oopperan. Se on nimittäin rohkeista ohjauksista kuuluisan, kovatasoisen Berliinin Komische Oopperan tilausteos. Vieraina pianisti, säveltäjä Iiro Rantala ja kirjailija, libretisti Minna Lindgren. He kertovat yhteistyöstään, kuinka teos sai alkunsa ja kuinka libretisti ja säveltäjä rakentavat yhdessä uuden teoksen. Saamme kuulla myös muutamia musiikkinäytteitä. Ohjelman juontaa Vesa Kytöoja. (Kuva: Lotta Kuusisto)

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Henri Ruoste. Keskiviikkona Suomen joukkueeseen Tokion olympiakisoihin nimetty Ruoste tavoittelee maailman huippua kouluratsastuksessa – lajissa, jossa arki on jatkuvaa tasapainoilua urheilullisen potentiaalin maksimoinnin ja elannon hankkimisen välillä. Yksi Henri Ruosteen urheilu-uran unelmista täyttyi keskiviikkona, kun Suomen Olympiakomitean hallitus löi sinetin hänen valinnalleen Tokion olympiakisoihin. Ruosteen laji on kouluratsastus, jossa Suomi sai edustuksen mukaan viimeksi Lontoossa 2012. - Olin Riossa valmentajana, ja sain kokea muun muassa avajaisseremonian. Se on jotain käsittämätöntä kävellä sisään sinne areenaan. Tietenkin urheilun takia sinne mennään, ja sen takia jokainen urheilija tekee joka päivä töitä ja haluaa olla aina parempi kuin edellisenä päivänä, Ruoste iloitsee. Helmikuussa 29 vuotta täyttänyt Ruoste on tehnyt uransa pitkälti ulkomailla, sillä hän lähti Saksaan jo vuonna 2001. Välissä tie vei Englantiin, josta Ruoste palasi nykyiseen kotimaahansa Saksaan kymmenen vuotta sitten. Siellä Ruosteella on talliyritys, joka keskittyy hevosten kouluttamisen, myynnin ja kilpailuttamisen ohella valmentamiseen. - Muutto tänne tapahtui urheilullisista ja liiketoiminnallisista syistä. Englanti on vähän syrjässä, jos puhutaan hevoskauppabisneksen rakentamisesta. Se keskittyy pitkälti akselille Saksa, Hollanti, Tanska. Ne ovat keskeiset maat, kun Keski-Euroopan isot lentokentät ovat ajomatkan päässä monista talleista. Sitä kautta tällä alueella on myös eniten kilpailua, Ruoste avaa. Ratsastus onkin olympialajien joukossa hyvin poikkeava: kulut lajissa ovat massiiviset, ja tasapainoilu kilpailumenestyksen ja elannon hankkimisen välillä asettaa urheilijan haastaviin valintatilanteisiin. OlympiaCastin vieraana Ruoste avaa tätä dilemmaa ja ratsastajan arkea sekä lajin ominaispiirteitä laajemminkin. - Varsinkin alussa itsensä elättäminen tarkoitti aina parhaan hevosen myymistä, jolloin se on aina urheilusta pois. Jalansijan löytäminen vie aikaa. Hevosen löytäminen, ostaminen ja kouluttaminen kestää monta vuotta. Sen myyminen tarkoittaa sitä, että voi ostaa kaksi tai kolme hevosta lisää – ja taas kouluttaa ja myydä ne eteenpäin. Tämä tapahtuu uudestaan ja uudestaan, Ruoste kertoo arjestaan. - Eläinten kanssa ei ole mitään takuita, että se menee aina oikein. Kun eläintä kouluttaa, se on hidas prosessi. Eläinhän yrittää aina tehdä sen mukaan, mitä se on oppinut olevan oikein. Kun asioita yrittää tehdä eri tavalla, jotkut oppivat nopeammin ja jotkut hitaammin. Se tuo sen mielenkiinnon ja koko haasteen tähän lajiin ja liiketoimintaan. Se myös mahdollistaa urheilemiseni. Kun Tokion olympiakarsinnat lähestyivät, Ruoste teki päätöksen heilauttaa vaakaa enemmän urheilullisen puolen suuntaan. Se päätös kannatti, sillä olympiapaikka irtosi vuoden kestäneestä karsintaikkunasta Rossetti-nimisen ratsun kanssa. Tokion lähestyessä nuorempi ratsu Kontestro DB on noussut haastamaan Rossettin asemaa Ruosteen ykköshevosena.

Miten Suomen ja EU:n pitäisi reagoida venäläisen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin vangitsemiseen? Miltä näyttää Venäjän tulevaisuus? Keskustelemassa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsenet, kansanedustajat Eva Biaudet (r.), entinen ulkoministeri, kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Mika Niikko (ps.). Venäjällä on pidätetty noin 5000 Navalnyin puolesta mieltään osoittanutta ihmistä. Biaudet kertoo ottaneensa osaa Venäjän vastaisiin mielenosoituksiin. "On tärkeää näyttää, että kansalaiset Suomessa seuraa, mitä Venäjällä tapahtuu", Biaudet toteaa. Tuomioja, Niikko ja Biaudet ovat eri mieltä niiden sanktioiden kovuudesta, joita Venäjää kohtaan tulisi asettaa. Esimerkiksi Venäjältä Saksaan kulkevan Nord Stream -kaasuputken perumista on väläytelty. Tuomioja ei pidä Nord Streamin perumista järkevänä. Biaudet kannattaa erityisesti henkilöpakotteita. "On todella keskeistä, että Suomi ja EU pitää kiinni siitä, että oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia pitää kunnioittaa. Se ei ole toisen maan asioihin sotkeutumista. Myös Venäjä on sitoutunut kansainvälisiin normeihin", Biaudet sanoo. Miltä näyttää presidentti Vladimir Putinin tulevaisuus? Kuinka pahasti kahtiajakautunut Venäjän kansa on? Niikko korostaa, että suuri osa venäläisistä edelleen kannattaa Putinia, mutta on paljon etenkin nuoria, jotka eivät kannata Putinin politiikkaa. Niikko korostaa, että Suomen etu on säilyttää diplomaattiset välit Venäjään. Putinin johtamistyyli on muuttunut yhä tiukemmaksi. "On merkkejä siitä että, hän (Putin) olisi jollain lailla irtautumassa reaalimaailmasta. Se on hyvin vaarallinen tilanne, koska silloin ihminen muuttuu hyvin arvaamattomaksi. Se voi myös johtaa, että tulee palatsivallankaappaustilanne, jossa hänet syrjäytetään ja tilalle tulee joku samasta valtapiiristä", Tuomioja arvioi. Syksyllä Venäjällä on duuman vaalit. "Juuri mikään oppositiopuolueista ei ole yltänyt duumaan. Navalnyin tapaus voi muuttaa kehitystä, että oppositio pyrkii yhtenäisemmäksi", Niikko sanoo. Tuomiojan mielestä todellinen pelin muutos olisi jos valtapuolueelta riistettäisiin enemmistö. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Valta vaihtui USA:ssa ja Venäjä vangitsi oppositiojohtajan. Miten EU reagoi? Vieraina europarlamentaarikot Elsi Katainen (kesk.), Alviina Alametsä (vihr.) ja Petri Sarvamaa (kok.). Joe Bidenista tuli Yhdysvaltain presidentti virallisesti eilen. Alkaako tästä autuuden aika USA:n ja EU:n suhteissa, vai onko jotain haasteitakin luvassa? Biden lupaa tuoda Yhdysvallat takaisin Pariisin ilmastosopimukseeen ja Maailman terveysjärjestööön sekä neuvottella Iranin kanssa paluusta ydinsopimukseen. Kuitenkin Bidenin arvioidaan jatkavan jossain määrin protektionistisella linjalla. Katainen varoittaa liian optimistisista odotuksista Bidenin johtamaan Yhdysvaltoihin. Entä miten EU:n tulisi reagoida, jos Venäjä ei vaatimuksista huolimatta vapauta vangittua oppositiojohtaja Aleksei Navalnya? Sarvamaan mielestä EU:n pitäisi perua Venäjältä Saksaan rakenteilla oleva, loppusuoralla oleva Nord Stream -kaasuputki. Katainen ei ole samaa mieltä. Alametsä ehdottaa presidentti Vladimir Putinin lähipiirille tiukkoja pakotteita. Miltä näyttää EU:n yhteinen koronastrategia? Voisiko Suomi saada rokotteita nopeamminkin? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Saksalaista Lars Mittankia on kutsuttu Youtuben kuuluisimmaksi kadonneeksi henkilöksi. Lars lähti ystäviensä kanssa rentouttavalle lomalle Bulgariaan vuonna 2014 ja joutui reissullaan pahoinpitelyn uhriksi. Lars joutui jäämään vammojensa kanssa Bulgariaan, kun muut hänen matkakumppaninsa lähtivät kotimatkalle Saksaan. Larsin käytös muuttui huomattavasti sen jälkeen, kun hän jäi yksin ja hänen omituinen käytöksensä kärjistyi Varnan lentokentällä. Mitä Larsille tapahtui?Ota yhteyttä: jaljillapodcast@gmail.comInstagram: @jaljillapodcastMusiikki: Doug Maxwell - Heartbeat of the HoodRikosuhripäivystys: https://www.riku.fi/palvelut/rikosuhripaivystys-116-006/ puh. 116 006Raiskauskriisikeskus: https://tukinainen.fi/ puh. 0800–97899Apua lähisuhdeväkivaltaan: https://www.nollalinja.fi/ puh. 080005005Suomen Mielenterveysseura: https://mieli.fi/fi Kriisipuhelin: 09 2525 0111LÄHTEET:https://www.facebook.com/findetlarsmittankhttps://www.youtube.com/watch?v=pu7kaJvXyBA&ab_channel=HorrorClipshttps://berlinspectator.com/2020/07/19/germany-new-hope-in-the-lost-son-case/https://meaww.com/curious-mystery-of-the-most-famous-missing-person-on-you-tube-who-ran-through-an-airport-terminal-into-a-forest-never-to-be-seen-againhttps://www.abendzeitung-muenchen.de/tv/aktenzeichen-xy-sucht-peggy-und-inga-art-530242https://sebastiano91.wordpress.com/2015/02/04/lars-mittank-das-rastelhafte-verschwinden-eines-deutschen-urlaubers/https://www.watson.ch/international/deutschland/368864252-panisch-aus-dem-flughafen-gestuermt-das-mysterioese-verschwinden-von-lars-mittankhttps://www.tz.de/tv/lars-mittank-bulgarien-urlaub-vermisst-aktenzeichen-xy-facebook-duesseldorf-zr-12324264.htmlhttps://www.abendzeitung-muenchen.de/panorama/lars-mittank-verschwunden-im-bulgarien-urlaub-art-289182https://www.thesun.co.uk/news/6264664/lars-mittank-disappearance-youtube-bulgaria-holiday-mum-followed/https://www.hinzundkunzt.de/ist-der-vermisste-lars-obdachlos/https://www.ranker.com/list/lars-mittank-disappearance-facts/erin-wistihttps://melmagazine.com/en-us/story/the-mystery-of-the-most-famous-missing-person-on-youtube-2https://www.ladbible.com/news/news-mystery-still-surrounds-missing-tourist-seen-sprinting-from-airport-20180511https://www.reddit.com/r/UnresolvedMysteries/comments/egvdpc/lars_mittank/https://www.reddit.com/r/UnresolvedMysteries/comments/a0am2l/lars_mittank_disappearance_theory/https://www.reddit.com/r/germany/comments/71nug8/lars_mittank_found_in_canada/https://www.rantapallo.fi/bulgaria/kultahietikko/ See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

StandUp-koomikkonakin uraa uurtanut ja Suomen markkinointihenkisimmäksi insinööriksi kruunattu Mikko Koskinen viihdyttää tarinoillaan ja opeillaan MarkkinointiRadion kuulijoita uusimmassa jaksossa. Monessa mukana oleva Mikko on myös yksi Kyrö Distilleryn perustajista. Kyrön matka maailmalle herätti MarkkinointiKollektiivin Facebook-ryhmässä paljon kysymyksiä, ja tässä jaksossa saamme Mikon vastaukset yhteisössä heränneisiin mietteisiin.  Kyrö lähti merta edemmäs kalaan, ja suuntasi tuotteineen Saksaan noin neljä vuotta sitten. Mikko jakaa vierailussaan MarkkinointiKollektiivin hengessä omat oppinsa ja vinkkinsä brändin maailmanvalloitukseen. Jaksossa jutellaan mm. siitä, mitä askeleita Kyrö on kansainvälistymisessään ottanut, miten Saksassa on otettu suomalainen brändi vastaan, millaisia kulttuurieroja mainonnassa on, mikä merkitys kumppanivalinnoilla on ja miten myrsky vesilasissa tainnutetaan, kun läikähtää. Mikko avaa myös mittareita, joilla Kyrö arvioi markkinoinnin onnistumista. Saksan markkinoiden lisäksi jaksossa pohditaan, mikä merkitys mielikuvan luomisella on brändin alkuvaiheessa, mitä opittavaa insinööreillä ja markkinoijilla olisi toisiltaan, miksi myös suomalaisten pitäisi kutsua mielenkiintoisia ihmisiä rohkeammin agendattomille lounaille, ja miksi intuitioon tulisi luottaa datan rinnalla. Mikko haluaa haastaa suomalaisia brändejä ja markkinoijia rikkomaan raja-aitoja, keskittymään vaikutuksen aikaansaamiseen, ja nostamaan oman tekemisen tasoa kunnianhimoisesti, ja kertoo myös itse välillä pelkäävänsä uusien asioiden äärellä. “Kun ei pysähdy, niin oppii!” hän kuitenkin rohkaisee kuulijoita. Vielen Danke Mikko!

StandUp-koomikkonakin uraa uurtanut ja Suomen markkinointihenkisimmäksi insinööriksi kruunattu Mikko Koskinen viihdyttää tarinoillaan ja opeillaan MarkkinointiRadion kuulijoita uusimmassa jaksossa. Monessa mukana oleva Mikko on myös yksi Kyrö Distilleryn perustajista. Kyrön matka maailmalle herätti MarkkinointiKollektiivin Facebook-ryhmässä paljon kysymyksiä, ja tässä jaksossa saamme Mikon vastaukset yhteisössä heränneisiin mietteisiin.  Kyrö lähti merta edemmäs kalaan, ja suuntasi tuotteineen Saksaan noin neljä vuotta sitten. Mikko jakaa vierailussaan MarkkinointiKollektiivin hengessä omat oppinsa ja vinkkinsä brändin maailmanvalloitukseen. Jaksossa jutellaan mm. siitä, mitä askeleita Kyrö on kansainvälistymisessään ottanut, miten Saksassa on otettu suomalainen brändi vastaan, millaisia kulttuurieroja mainonnassa on, mikä merkitys kumppanivalinnoilla on ja miten myrsky vesilasissa tainnutetaan, kun läikähtää. Mikko avaa myös mittareita, joilla Kyrö arvioi markkinoinnin onnistumista. Saksan markkinoiden lisäksi jaksossa pohditaan, mikä merkitys mielikuvan luomisella on brändin alkuvaiheessa, mitä opittavaa insinööreillä ja markkinoijilla olisi toisiltaan, miksi myös suomalaisten pitäisi kutsua mielenkiintoisia ihmisiä rohkeammin agendattomille lounaille, ja miksi intuitioon tulisi luottaa datan rinnalla. Mikko haluaa haastaa suomalaisia brändejä ja markkinoijia rikkomaan raja-aitoja, keskittymään vaikutuksen aikaansaamiseen, ja nostamaan oman tekemisen tasoa kunnianhimoisesti, ja kertoo myös itse välillä pelkäävänsä uusien asioiden äärellä. “Kun ei pysähdy, niin oppii!” hän kuitenkin rohkaisee kuulijoita. Vielen Danke Mikko!

Viidennen jakson uutisaiheissa KymiRingin MotoGP-kilpailun peruuntuminen sekä Boschin visio vedystä polttomoottoreissa. Uudesta Suprasta keskustelu suuntautuu Saksaan ja miten yksi maa kulttuureineen määrittää koko alaa. Samalla selviää myös, miten Audi käänsi harmauden voitoksi ja miten Mercedes joutui keksimään itsensä uudelleen. Palautetta voit jättää meille helpoimmin Facebookissa ja Instagramissa. Facebook: http://facebook.com/ajatuksiaautoista Instagram (@ajatuksiaautoista): http://instagram.com/ajatuksiaautoista YouTuben näköradioversiot: https://www.youtube.com/channel/UCcyi8Elzdu5FOgKAWbH5v1A Lauri Ahtiainen on Moottori-lehdessä työskentelevä autotoimittaja, jonka lempipuuhaa on seikkailla MX-5:llä. Hänet löytää Twitteristä ja Instagramista nimellä @lahtiain. Aake Kinnunen on Moottori-lehdessä työskentelevä autotoimittaja, jonka poliisi on pysäyttänyt turkulaisuudesta. Häntä voi seurata Twitterissä nimellä @mondostic ja Instagramissa @mondostic3000.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 48. jaksossa vieraanani on suomalainen jalkapalloilija Katriina Talaslahti, joka pelaa maailman parhaimmassa naisjoukkueessa, Olympique Lyonnais’ssa. Haastattelu tehtiin yhteistyössä kahden juniorijalkapalloilijan kanssa. Puhutaan jalkapallosta, kielistä ja kulttuureista. Katriina oli vasta 13-vuotias, kun hän lähti Saksaan pelaamaan. Miten se oli mahdollista ja mitä se vaati? Millaista oli asua lapsena vieraassa kieli- ja kulttuuriympäristössä? Entä millainen muutos on ollut asua Saksan jälkeen Ranskassa? Millaista on treenata ja pelata OL:n naisten kanssa? Miten Katriina on oppinut ranskaa ja opiskelee sitä lisää? Mitä iloa Katriinalle on ollut monipuolisesta kielitaidosta ja mitä neuvoja hän antaa lapsille kielivalintojen suhteen? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com  

Van Elämää -sarjan ensimmäisessä jaksossa oranssi pakettiauto on edennyt Saksaan, mutta mitä on jäänyt taakse ja miksi? Aino ihmettelee omaa iltapäivälehtijulkisuuttaan ja paljastaa syitä lopareilleen. Jerry pohtii oravanpyörästä irtautumista. Arskaa ei nykyihmisten ongelmat hetkauta.

Uusi neurologi, uusi hoitokokeilu ja ensi viikolla Saksaan. Neurologin kanssa katseltiin käsi kädessä mm. tätä kuvaa: https://www.dizziness-and-balance.com/disorders/central/migraine/images/FIG3-MG.jpg See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Dokumentaarinen jakso meidän matkasta maatapitkin Saksaan ja takaisin. Kuinka monta junaa missattiin ja vastoinkäymisten sattuessa; missä kulkee meidän henkilökohtaiset breaking-pointit? Jakso on tehty yhteistyössä Aina2Handin kanssa. Osoitteessa www.aina2hand.com saat alennusta 20% käyttämällä alennus koodia: hedari20 *Koodi on voimassa joulukuun 2019 loppuun!* ***Kiitos kun kuuntelit! Osallistu keskusteluun instagramissa ja muista tilata podcast käyttämääsi alustaan! * INSTAGRAM: @HEDARICAST Yhteydenotot: hedari.info@gmail.com * Omat kanavat: Tiina: Instagram @avaramieli | www.podcastinaloittaminen.fi & www.trevantaa.fi *Ira: Instagram @ira.aaltonen & www.iraaaltonen.com

Eurovaalien äänet on laskettu. Miten toimii Saksan ja Ranskan välinen Eu-yhteistyö? Ranskan-tuntija, toimittaja, kirjailija  Helena Petäistö ja Saksaan perehtynyt erikoistutkija Kimmo Elo, Turun yliopistosta. Eurovaalien tulos Suomessa verrattuna Ruotsiin? Tutkija Mikko Majander, ajatuspaja Magma. Alkaneen vaalikauden talouspolitiikan haasteet? Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto. Epäkorrekteiksi muuttuneet sanat kirjallisuudessa. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden kriitikko ja tutkija Päivi Heikkilä-Halttunen. Kolumni Anton Vanha-Majamaa. Menen elokuvateatteriin itkemään. Juontaja Päivi Neitiniemi. Toimittajat Jukka Vanninen, Johanna Östman ja Atte Uusinoka. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Pitääkö Suomen lisätä hakkuita vai ei? Onko Venäjältä Saksaan kulkeva Nord Stream 2 -kaasuputki sekä turvallisuus- että kauppapoliittinen riski? Pitääkö Suomen tukea vai vastustaa hanketta EU:ssa? Minkälaista EU-politiikkaa Suomen pitää ajaa? Toimittajina ovat Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen.

Juho Ojares on 27-vuotias perheyrittäjätaustainen rakennustekniikan diplomi-insinööri ja Pirkanmaan Kokoomuksen varapuheenjohtaja. Hänelle yrittäjyyden arvostus ja periksiantamattomuus tulevat verenperintönä. Juho uskoo, että työntekijä ja työnantaja ovat tarkoituksenmukaisimmat neuvotteluosapuolet sopimaan työn palkkauksesta ja ehdoista – ei kolmas osapuoli. Ja siksi suomalaista kolmikantaista järjestelmää on syytä arvioida ja verrata esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan. Keväällä 2018 Juho oli ehdolla Kansallisen Kokoomuksen varapuheenjohtajaksi. Nyt hän on ehdolla eduskuntaan Pirkanmaan vaalipiirissä.

Helsinki Seagullsia edustava Tuukka Kotti on Forssan Koripoikien kasvatti, jonka koripalloilijan tie on kulkenut kotimaan pääsarjasta Yhdysvaltain yliopistosarjaan, Italiaan, Saksaan sekä lopulta takaisin Korisliigaan. Kotti on myös kuulunut Susijengin kantaviin voimiin koko 2000-luvun ja hänellä on vyöllään enemmän A-maaotteluita koripallomaajoukkueessa kuin kellään toisella suomalaispelaajalla. Miten Kotti on omasta perspektiivistään nähnyt Susijengin nousun lähelle Euroopan korismaiden kärkeä sekä menestyksen mukanaan tuoman hypen? Entä mihin kariutui helmikuussa päättyneiden karsintojen unelma MM-lopputurnauspaikasta? Miten Kotti kommentoi Henrik Dettmannin lausunnoista herännyttä keskustelua Korisliigan harjoittelusta ja nuorten lahjakkuuksien parhaasta pelaajapolusta? Väittelyissä Wadan uskottavuus, Tuomas Sammelvuo ja e-urheilu.

Venäjältä Saksaan rakennettava Nord Stream 2 -kaasuputki on jakanut EU-maat kahteen leiriin ja aiheuttanut maailmanpoliittisia jännitteitä. Viimeksi Münchenin turvallisuuskonferenssissa Saksa ja Yhdysvallat nokittelivat toisiaan putken tarpeellisuudesta. Mistä johtuvat EU-maiden erilaiset kannat kaasuputkihankkeeseen, ja miten putken valmistuminen vaikuttaa Ukrainan asemaan? Toimittajina ovat Juho Takkunen ja Antti Kuronen, äänitarkkailijana Joonatan Kotila. Kuva: Allseas / Nord Stream 2 AG

Saima raastetaan hiuksistaan ammuttavaksi. Jaalan lentävän komppanian päällikkö Sulo Nykänen miehineen sekä Viipurin tapahtumat edustavat saman väkivallan mustinta ydintä. Sotahuuto-lehdessä Pelastusarmeija vertaa voittoa juhlivia juoppoja sioiksi. Hämeenkosken kirkkoherra E.V. Salonen hämmästelee punaisten raakuutta ja ihastelee valkokaartin jumalisuutta. Jokioisilla teloitetun Oskari Selkälän poika Sulo tallentaa tuntojaan päiväkirjaansa. Anna Uskali näkee Herralassa, kun jääkärit tuovat resiinalla vankeja teloitettaviksi. Punaiset laskevat aseensa. Von Brandenstein tehtävä on suoritettu, mutta Hans Tröbst on huolissaan. Hän ei tiedä, miten saa vietyä ryöstämänsä sotasaaliin Saksaan. Vangeiksi jääneiden punaisten Via Dolorosa alkaa. Sotavankien kasvatusosaston päällikkö pitää heitä Jumalan lahjana Suomen kansalle. AIKALAISÄÄNET: Eino Mäkelä kertoo tiestään Hollolan Kunnantuvalle pikaoikeuden eteen.

Saksan hallitusneuvottelujen yksi vaikeimmista kiistakysymyksistä ratkesi, kun kristillisdemokraatit ja sosiaalidemokraatit pääsivät sopuun perheen .. Lisää >> http://ift.tt/2npU05n

Kaistavahdin jututettavaksi on päätynyt tällä kertaa Matias Henkola, joka painii oman autoilun ja liikenteeseen suhtautumisensa kanssa eräänlaista Dr. Jekyll / Mr. Hyde -ottelua. Ympäristöystävälliseen liikkumiseen, sähköautoiluun ja jakamistalouteen uskova entinen leasing-yhtiön toimitusjohtaja pakenee kesäviikonloppuisin Saksaan ajamaan kilpaa V8-koneisella kilpa-autolla. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Venäjä oli 1800-luvulla vielä laajeneva imperiumi, jonka talouskasvu oli hyvin voimakasta. Venäjän kehitys tarjosi monille suomalaisille upseereille ja teollisuusmiehille mahtavat menestymismahdollisuudet. Tähän nousukauteen pääsi mukaan myös Mannerheim, joka heikoista lähtökohdistaan huolimatta yleni lopulta kenraaliksi asti. Monia kieliä osannut Mannerheim sopi mainiosti tuon 1900-luvun alun vaatimuksiin. Professori Henrik Meinander sanoo, että Mannerheim ei luottanut Saksaan ja hän olisi halunnut sitoa Ruotsin Suomen turvallisuusratkaisuihin. Mannerheim olisi halunnut että Suomi ja Ruotsi olisivat yhdessä linnoittaneet Ahvenanmaan. Kun tästä ei tullut mitään, piti Suomen kääntyä Saksan puoleen. Mannerheimin elinikäinen toive oli bolshevismin murskaaminen. Historian paradokseja on se, että Mannerheimista tuli koko kansakunnan keulakuva, vaikka itsenäisyyden ajan alussa häntä kohtaan tunnettiin paljon epäluuloa sekä oikeistossa että vasemmistossa. Upseeristossa Mannerheimia pidettiin epäluotettavana Venäjän armeijataustansa takia ja jopa Ståhlberg vieroksui häntä. Vasemmisto inhosi Mannerheimia sisällissodan vuoksi. Mannerheim ei ollut mikään demokraatti vaan hän suhtautui epäluuloisesti parlamentaariseen demokratiaan. Toisaalta hän sai sotien välisenä pystyi luomaan vahvan auktoriteetin, koska hänellä oli vahva näkemys suursodan uhkasta ja osasi toimia myös poliitikkojen kanssa.

Unkari päätti sulkea kaikki turvapaikanhakijat säilöönottokeskuksiin. Suomalaiset uskontojohtajat ja ihmisoikeusjärjestöt tuomitsevat Unkarin politiikan ihmisoikeuksia loukkavana. "Tässä on tietty analogia 30-luvun Saksaan", sanoo USKOT-foorumin puheenjohtaja, Suomen Islam-seurakunnan johtaja Atik Ali. "En muista näin voimakasta, ihmisoikeuksia rikkovaa päätöstä Euroopassa." Atik Alia ja Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeriä Mari-Anna Pöntistä haastattelee Samuli Suonpää.

Autokuume iski #rahapodin juontajiin ja nyt varaillaan jo lippuja autonhakumatkalle Saksaan. Mitä kaikkea auton haussa kannattaa huomioida ja onko se vaivan arvoista, varsinkin jos autovero poistuu Suomessa? Käsittelyssä myös kuulijakysymyksiä aiheista kuten rinnakkaisvaluutat ja downshiftaus. Jakso julkaistu 19.1.2017

Valtionyhtiöillä on ollut suuri rooli Suomen teollistamisessa. Vaikka liberalistiset teoreetikot ovat aina kammonneet sitä, että valtio omistaisi suuryhtiöitä, on valtionyhtiöillä ollut merkittävä vaikutus teolliseen kehitykseen. Valtioyhtiö on joskus ainoa vaihtoehto kun on haluttu kehittää pienen maan omaa teollisuudenalaa., sanoo professori Markku Kuisma. Esimerkiksi Outokumpu Oy.n valtionomistus takasi aikoinaan sen, että Suomen metalliteollisuus pääsi kehittymään. Kotimaista yksityistä pääomaa ei ollut tarpeeksi ja ulkomaisia omistajakandidaatteja oli vähän tarjolla. Enso Gutzeitin osto valtiolle Suomen itsenäistymien jälkeen oli sekä teollisuus- että ulkopolitiikkaa. Maan suurinta puunjalostusyhtiötä ei voitu ulkopoliittisista syistä antaa mennä Saksaan tai Englantiin joten sen ostaminen Suomen valtiolle oli monella tavalla turvallisin vaihtoehto. Kuisman mukaan Suomen valtionyhtiöillä on ollut monta suurta menestystarinaa, mitä ei pitäisi unohtaa. -Mutta kaikki suuret teollisuuden menetystarinat on saatu improvisaation kautta. On ollut joku tarve tai ongelma, joka on pitänyt ratkaista ja sitten se on ratkaistu parhailla käytettävissä olevilla keinoilla. Kun aletaan laatia suuria teollisuuspoliittisia suunnitelmia niin silloin yleensä mennään metsään.

Suurlähettiläs René Nybergin äiti oli Helsingin juutalaisia, mutta rakastui luterilaiseen mieheen ja meni tämän kanssa naimisiin vastoin suvun tahtoa. Isä ja muu perhe hylkäsivät hänet – vaikka aivan kunniamurhaan saakka ei mentykään. Suomen Moskovan ja Berliinin suurlähettiläänä työskennellyt René Nyberg avautuu juutalaisesta taustastaan ja sukunsa vaiheista äskettäin ilmestyneessä kirjassaan Viimeinen juna Moskovaan. Kirjassa kerrotaan järkyttävistä kohtaloista, kun osa lähisukulaisista katoaa natsien keskitysleireille, mutta äidin serkku Mascha ja hänen Josef-miehensä pelastuvat kuin ihmeen kaupalla viimeisellä junalla Latviasta Siperiaan. Heidän tiensä johtaa sittemmin takaisin Latviaan, Israeliin ja lopulta takaisin Saksaan – eläkkelle. Kekkosen kaverina tunnettu Nybergin isä löytää kadonneet Neuvostoliiton salaisen poliisin avulla vuosikymmeniä myöhemmin. René Nybergin suvun uskomaton tarina on avoimesti esillä haastattelussa, isäntänä Tapani Ruokanen. Kirjailija Jörn Donner kirjoitti arviossaan Hufvudstadsbladetissa kuinka todellisuus ylittää mielikuvituksen rajat tässä tarinassa.

101. maahanlaskukomppania eli joukko amerikkalaisia sotilaita etenee koulutusvaiheen jälkeen Englantiin, Normandian maihinnousun myötä Ranskaan, ja lopulta Hollannin ja Belgian kautta Saksaan. Taistelutoverit on Pelastakaa sotamies Ryan -elokuvan vanavedessä syntynyt 10-osainen sarja II maailmansodan ratkaisuvaiheista. Se on spektaakkeli, joka kykenee olemaan myös intiimi. Katsojan pääsee sotatapahtumiin rivimiehen tasolla. Sodan luomat arvojen, tunteiden ja tietojen ristiriidat ruumiillistuvat sotilaissa. Taistelutoverit (Band of Brothers) esitettiin alun perin vuonna 2001. Vieraana elokuva- ja historiantutkija Jari Sedergren. Toimittaja JP Pulkkinen.

58. osa: Plzen. Raju tuuli. Viimeinen vuoristonousu Saksaan. Rajaseudulla kirkkoveneen vuokraajia. 59. osa: Euroopan Hiroshima: Dresden. Polkupyörätaksikuski Maria. Ketä olivat jumalten pojat? 60. osa: Pyöräteiden välttelystä liikennekuittailua. Berliini. Herkullista kebabia.