Podcasts about ruotsalaiset

Minna ja Kimmo soittivat lähetyksessä kuulijoita lapsena kauhistuttaneita ääniä. Mörön murinaa, tunnareita ja taustamusiikkeja kuultinkin laidasta laitaan. Mustanaamio-tarina kärjistyi hurjaan taisteluun. Ruotsalaiset kirjoittavat heippalaputkin suomalaisia paremmin!

✨ YHTEISTYÖ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Mitä kansalaistottelemattomuus on ja missä menee kansalaistottelemattomuuden ja rikollisuuden raja? Toimiiko Elokapina moraalisesti oikein, jos lain rikkomisen tavoitteena on Elokapinan mielestä hyvä päämäärä? Mikä on suomalaisten yleinen mielipide Elokapinasta? Pitäisikö Elokapina lakkauttaa ja mitä nykyinen yhdistyslaki sanoo laitonta toimintaa harjoittavien yhdistysten lakkauttamisesta? Studiossa Otto Meri kokoomuksesta ja Coel Thomas vihreistä. Jakso on kuvattu 4.10.2024. ℹ️ LÄHTEET Elokapina kannustaa tulemaan pidätetyksi: https://youtu.be/TFeH04Ir77M?feature=shared&t=4277 ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Veriset pylväät (2:53) "Aktio"(7:19) Kansalaistottelemattomuus (13:58) Väkivallattomuus (15:48) Hierarkia (17:26) Huomio (19:22) Viesti (24:04) Kansalaisfoorumi (29:06) "Tärkein asia" (35:13) Lainvastaisuus (42:14) Alankomaat (46:30) Avoin yhteiskunta (52:12) Tavoitteet (56:43) Toiminnan rajat (1:01:48) Vihreät ja kokoomus (1:04:23) Eugen Schauman (1:08:11) Kannabis (1:09:19) Ratkaisujen vaatiminen (1:15:13) "Vaalityötä perussuomalaisille" (1:18:14) Mielipidevaikuttaminen (1:23:49) Yleinen mielipide (1:27:21) Ruotsalaiset aktivistit (1:30:35) Rikoksiin kannustaminen (1:36:21) Väkivaltafantasiat (1:38:45) Venäjä (1:42:52) Elokapinan lakkauttaminen (1:50:27) Suomen imago (1:53:25) Juridiikka ja yhdistyslaki (2:06:46) Demokratia (2:17:10) Kansalaisaloite (2:24:06) Onnettomuusriskit (2:26:31) Yhteenveto (2:33:03) Väkivalta

Miten näet vuoden mielessäsi? Ruotsalaiset hyötyvät maailmalla suomalaisista huipputuotteista! Miten mehukeittoa tulisi nauttia, ja missä elokuvassa on hienoin eroottinen kohtaus? Onko suvustasi tehty sukututkimusta? Kuuntele Novan Aamun Iltapalat!

Radio Cityn Aamussa Samuel on löytänyt ehkä maailman rumimman auton ja Jere tuo esiin uuden sesongin. Ruotsalaiset ovat meiltä taas jotain omineet sekä käydään läpi lauseita, jotka kertovat sinun olevan keski-ikäinen kertomatta että olet keski-ikäinen, kuuntele tän aamun läpät tästä!

Nostalgiapalojen jaksossa 44 kuullaan toinen osa Maailmamestarit 2008-dokumentista. 14.12.2023 tuli kuluneeksi tasan 15 vuotta siitä, kun salibandyn Suomen miesten maajoukkue voitti historiallisen ensimmäisen miesten MM-kullan Tsekeissä Prahassa. Tätä arvokasta muistoa vaalien Salibandymuseo julkaisee kuulijoilleen paljon puhutun ja lähes legendaariseksi kohonneen MM2008-dokumentin DVD:n audiona. Tässä Nostalgiapalojen podcastin jaksossa nro 44 jatketaan siitä, mihin edellisessä jaksossa jäätiin. Tässä jälkimmäisessä osassa kuullaan ratkaisevan jatkoaikamaalin tehnyttä Tero Tiitua. Tuo finaalin jatkoaikamaali valittiin vuoden 2008 sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi ja palkittiin Uuno-pokaalilla. Ääneen pääsee myös kultajoukkueen kapteeni Mikael Järvi. Haastattelut hoitaa Oskari Saari. Jakson jälkipeleissä päästään kulissien taakse, kun maailmanmestarit luovuttivat maailmanmestaruusrekvisiittaa Suomen Urheilumuseoon. Haastattelut Urheilumuseossa hoitaa Reeo ”Reksa” Tiiainen. Jälkipeliosuudessa kuullaan myös liiton silloisen puheenjohtajan Matti Ahteen puhe Maailmanmestareille järjestetyllä joululounaalla 2008. Lopun ekstrana kuullaan Salibandyliiton tuottamasta videosarjasta ”Sankaritarinoita” Tero Tiitun muistelo kultaisesta vuoden 2008 Prahasta. Koko setin on kasannut museoukko Jari Kinnunen. 00:00:00 – 00:19:29 Kultainen Praha – Tero Tiitu - Karvas vuoden 2006 muisto - Pyrkimys sattuman yläpuolelle - ”Voittaja ei koskaan luovuta” - Sopivan nöyrä asenne - Tyhjä maali edessä - Miten pelit ratkaistaan? - Psykologinen muuri murrettu - Vamos! 00:19:30 – 00:35:08 Kultainen Praha – Mikael Järvi - 2006 tiputtiin maan pinnalle - Kasvun paikka - Ansionmenetyskorvaukset - Vahva sitoutuminen - Häiriötekijöitä ottelun aikana - Ruotsalaiset olivat aika puhki - Lisää pökköä pesään - Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan 00:35:09 – 00:48:09 Jälkipelit – Suomen Urheilumuseo - Suomalaista urheiluhistoriaa - Erittäin harvinainen suoritus - Maailmanmestariesineistö heti esille - Ollaan huippu-urheilustatuksen arvoisia - Järven paita Kurrin paidan viereen - Todelliset voittajat tulevat tappioiden kautta - Mikael Järven esikuvat? - Suomen kansallislaji? - Kyllä me pystytään, kyllä me voidaan 00:48:10 – 01:06:58 Jälkipelit – Joululounas – Matti Ahde - Puolisoiden merkitys - Salibandyn läpilyönti suomalaiseen urheiluun - Voittamisen koreografialla oli iso merkitys - Eurooppalaista urheiluhistoriaa - Harvinaista draamaa - Sponsorointinäkymät? - Kansainvälisen Olympiakomitean jäsenyys - "Olette tehneet hienon työn” - ”Pidetään pokaalin kahvoista kiinni” 01:06:59 – 01:12:13 Jälkipelit – Sankaritarinoita – Tero Tiitu - ”Orgastinen fiilis” - Draamallisesti täydellinen tapa - Kovia jätkiä ja mimmejä - Sykähdyttävin urheiluhetki - Elämän äärimmäisiä kokemuksia

Ruotsalaiset ovat raivoissaan: miten tähän hommaan ei saada mitään tolkkua? Näin kuvaa ruotsalaisten tuntoja Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Pirjo Auvinen. Ennennäkemättömään mittakaavaan ryöpsähtänyt jengiväkivalta puristaa Ruotsia ahtaalle. Lähes joka aamu uutisissa kerrotaan räjähdyksistä, ampumisista ja murhista. Jennyä kiinnostaa, miten väkivalta vaikuttaa ruotsalaisten arkeen. Pelottaako kaupunkilaisia? Tilanne ei ole enää poliisin hallinnassa, ja luottamus päättäjiin on pohjamudissa. Sekä tappajien että tapettujen joukossa on lapsia. Mikä jengeissä kiehtoo? Miksi lapset itse haluavat mukaan tekemään rikoksia? Pirjon mukaan syynä on näköalattomuus. Monet lähiönuoret eivät näe tulevaisuudessa mitään hyvää tai kiinnostavaa. Poliitikot, poliisi, opettaja ja sosiaalityöntekijät etsivät kilpaa keinoja väkivallan pysäyttämiseksi, mutta muutos on hidasta. Pirjo pohtii joutuvatko kaikki maahanmuuttajat syytetyksi, vaikka rikoksia tekee pieni äärimmäisen väkivaltainen ryhmä. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Ruotsin kruunu on saanut lempinimiä. Roskavaluutta on kilteimmästä päästä. Ruotsissa kaikki on kalliimpaa kuin ennen, paitsi turistille euroissa. Silti ruotsalaiset jatkavat törsäämistä ja pahentava…

1970-luvulla puhalsivat poliittiset ja vapaat tuulet. Ruotsiin tuli opiskelijoita ja elämänhaluisia nuoria. Vain hetkeksi piti jäädä on sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Lise Maj Holmalle Suomi ei riittänyt. Hän halusi jotain muuta.– Mulla oli kiire elää, ja Suomi tuntui tylsältä maalta. Sitten mä ajattelin, että nyt Ruotsiin. Siellä ehkä tapahtuu enemmän!Lisa Maj Holma saapui alkukesäisenä aamuna laivalla Kapellskäriin. Olalla heilui vain kangaskassi, jossa oli muutama hame. Bussi toi Tukholmaan ja hän löysi Kungsträdgårdeniin keskelle kaupunkia."Kungsträdgårdenissa oli valtavasti jännittäviä tyyppejä. Nuoria ihmisiä, jotka istuivat ympyrässä ja kuuntelivat musiikkia. Koko puiston päällä leijui usvaa... Tai sitten ne poltti jotain. Just niin, sitä se taisikin olla."Lise Maj HolmaLise Majlla ei ollut työtä eikä asuntoa, kun hän saapui Tukholmaan.– Mun ensimmäisen päivän tehtävänä olikin hankkia työ ja asunto.Tuumasta toimeen ja kuinka ollakaan, kesäpesti korukauppiaana Hötorgetilla järjestyi aamupäivän aikana, ja kun päivä päättyi, kädessä olivat avaimet asuntoon.Sosialidemokraatit rekrytoivat jäseniä työpaikoilla1970-luvulla suomalaiset opiskelijat tulivat sankoin joukoin kesätöihin ruotsalaisiin hoitolaitoksiin. Reijo Kittilä oli yksi heistä ja useana vuotena hän teki niin kesä- kuin talvilomatkin töitä Tukholmassa.– Aina olin tervetullut. Suomalaisista pidettiin kovasti, koska teimme töitä yleensä koko kesän. Ruotsalaiset nuoret halusivat pitää itsekin kesälomaa.Valmistuttuaan valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistosta Reijo Kittilä päätti muuttaa Ruotsiin. Tarkoitus ei toki ollut jäädä maahan pysyvästi. Vakituinen työ löytyi entisestä kesätyöpaikasta, Björnkullanin kehitysvammaisten hoitokodista."Tuntui ihmeelliseltä, että jos liittyi kunnan työntekijöiden liittoon, liittyi samalla myös sosialidemokraattiseen puolueeseen, ellei sitten erikseen siitä kieltäytynyt."Reijo KittiläReijo oli poliittisesti aktiivinen; hän liittyi täällä VPK-puolueeseen ja toimi sen suomenkielisessä osastossa. Ruotsalainen progemusiikki vei myös mennessään, ja Hoola Bandoola soi niin kotona kuin työpaikallakin.70-luvulla Ruotsiin tuli myös moni suomalainen homoseksuaali.– Täällä oli huomattavasti vapaampaa olla gay kuin Suomessa.Kommunikointia kirjelappusin vuorotöiden lomassaAnnikki ja Heikki Ruusila olivat asettuneet 1970-luvulla asumaan Södertäljeen. Perhe-elämä ruudutettiin vuorotöiden ehdoilla."Meillä oli mahdollisuus seurustella kunnolla vain viikonloppuisin. Toinen meistä oli aamuvuorossa ja toinen iltavuorossa. Aamuvuoro loppui kahdelta ja iltavuoro alkoi yhdeltä. Lapset olivat tunnin päivällä hoidossa naapurissa."Annikki RuusilaVuorotyöt toisaalta aiheuttivat myös sen, että perheen isä, Heikki Ruusila, osallistui aktiivisesti kotitöihin ja tyttärien kasvattamiseen.– Paistoin lihapullia ja siivosin niin paljon, ettei enää tarvitsisi siivota ollenkaan.Ruusilat kirjoittelivat toisilleen pieniä viestejä arjen kulusta - mitä kaupasta pitää ostaa ja mitä päivällä oli tapahtunut. Yhteistä aikaa oli niukasti, mutta viikonloppuisin käytiin suomalaistansseissa Södertäljen Finlandia -seuralla.Viikonloppukuosiin kuului myös päähän pantavaa.– Siihen aikaan käytettiin peruukkeja. Minullakin oli ruskea, mutta ei sitä joka päivä käytetty. Se oli sellainen pyhätukka, nauraa Annikki Ruusila.Lapset laitettiin suomenkieliselle luokalle Södertäljen Stålhamran kouluun. Se oli Ruusiloista itsestäänselvyys, sillä kotonakin puhuttiin suomea. Omaa ruotsin kielen taitoaan Annikki ja Heikki Ruusilat pääsivät parantaman työnantajan järjestämällä kielikurssilla."Annikki ei oppinut ruotsin kielen kurssilla muuta kuin autojen osat. Kaikki muut kurssilaiset olivat miehiä, jotka olivat töissä autotehtaalla."Heikki RuusilaSarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

Salibandyvaruste- ja erityisesti mailakehitys on lajin yli 40 vuotisessa historiassa ollut huimaa. ”Ämpärimuovista” valmistetut alkuaikojen lelumailat ovat kehittyneet hightech-tuotteiksi. Ajan saatossa materiaalit ja mailan varsien valmistustekniikka on kehittynyt siten, että nykymailat ovat ominaisuuksiltaan aivan jotain muuta, kuin esi-isänsä. Varsien valmistuksessa on käytetty kevlaria, hiilikuitua jne. Lapamateriaalit ja erityisesti lapamuotit ja lapojen kiertojäykkyys ovat kehittyneet merkittävästi. Mailan varsista ja lavoista on saatu alkuajan mailoja paljon jäykempiä ja kevyempiä. Mailojen huima kehitys on pelaajien kehittymisen ohella ollut merkittävin syy, miksi laji on 40 vuoden aikana kehittynyt niin huimasti. Salibandymuseon Nostalgiapalat perkaavat lajin väline- ja erityisesti mailaevoluution perusteellisesti eri näkökulmista ja eri roolissa toimineiden lajipioneerien kertomana. Varuste- ja väline-evoluutiosta riittää tarinaa useampaankin Nostalgiapalojen jaksoon. Tässä Nostalgiapalojen jaksossa 38 nostalgisoimme varuste- ja väline-evoluutiota kahdesta eri perspektiivistä, Ensin perkaamme varusteiden kehitystä kansainvälisen liiton näkökulmasta yhdessä IFF:n pääsihteeri John ”Pi” Liljelundin kanssa. Sitten pureudumme maila- ja varuste-kehitykseen lajin pioneerin Marko Sompan kanssa, joka on nähnyt varuste- ja erityisesti mailojen kehityskaaren monestakin eri näkökulmasta. Hänen kokemuksensa perustuvat pelaajauraan, mailamyyntiin ja markkinointiin sekä mailojen tuotekehittelyyn. Studioisäntänä häärii totuttuun tapaan museoukko Jari Kinnunen. Jakson sisältö: 00:00:00 – 00:51:48 Varuste-evoluutio kansainvälisen liiton näkökulmasta – John Liljelund - Alkuaikoina mailojen virittely oli villiä ja vapaata - Kaudelle 1992-93 otettiin käyttöön mailanhyväksyttämisjärjestelmä - Ruotsalaiset suojelivat omia markkinoitaan - ”Olympiastadionilla hakattiin mailoja paskaksi” - ”Salibandystä ei koskaan tule kyllä mitään” - Valitus Euroopan kilpailukomissioon - Mikä on hyväksyttämisjärjestelmän taloudellinen merkitys IFF:lle? - Mikä on CE-merkintä? - Mailan tulee katketa tietyssä paineessa - Irtogrippi -case - Mitkä ovat olleet isoimmat innovaatiot liittyen mailoihin? - Pallon näkyvyys televisiossa - Surullisen kuuluisa Hot orange -case - Maalivahdinvarusteiden evoluutio? - Miksi suojalasit eivät ole pakollisia kansainvälisissä peleissä? - Mitä tulevaisuus tuo tullessaan? 00:51:49 – 01:37:00 Mailojen kehittyminen ja mailamarkkinat – Marko Sompa - Perunakellarissa Viinikan salibandymuseo - Aluksi sähköputkeen laitettiin sählylapa - Jollyn light, Pro Stickin Honey Comp, Exelin King… - Koskikeskuksen Intersportissa oli Suomen laajin salibandyseinä - Fat Pipe muutti lapakulmaa - Exelin brändiuudistus - Oxdogin synty vuonna 2011 - Exelin left- ja right -lapa oli suunnannäyttäjä - PE- ja PA-lavat - Nykyään lapoja ei käyristetä, vaan suoristetaan - ”Harmittaa, kun One Piece-maila jäi piippuun” - ”Yllätetään pelaajat positiivisesti” - Pallon pitäisi liukua, ei pyöriä - ”Pääajatus on myydä mahdollisimman paljon” - Miten mailamarkkinat ovat jakautuneet?

Nostalgiapalojen jaksossa 36 muistellaan Champions Cupin ja sen edeltäjien Eurooppa Cupin ja EuroFloorball Cup´n 30-vuotista historiaa ja suomalaisten miesjoukkueiden menestystä noissa karkeloissa. Suomalaiset miesjoukkueet ovat onnistuneet voittamaan tuon seurajoukkueiden Euroopan mestaruuden neljästi. Ensimmäisenä suomalaisjoukkueena miesten Eurooppa Cupin onnistui voittamaan Helsingin IFK vuonna 2001. Tuota historiallista mestaruutta muistelee joukkueen manageri Tom ”Topi” Sandell. Seuraava suomalaisonnistuminen oli vuoden 2009 EuroFloorball Cupissa, jossa mestaruudesta miteltiin finaalissa suomalaisjoukkueiden kesken. Mestaruuden voitti SSV. SSV oli myös ensimmäinen miesjoukkue, joka voitti Champions Cupin -nimellä kulkeneen kilpailun vuonna 2011. Noita SSV:n mestaruuksia muistelee mestarijoukkueiden kapteeni Mikael Järvi, 2009 mestaruuden sankari Santtu Manner ja mestarijoukkueiden manageri Kurt ”Kurre” Westerlund. Studioisäntänä toimii museoukko Jari Kinnunen. Jakso 36: 00:00:00 – 00:28:30 Ensimmäinen miesten Eurooppa Cup -mestaruus 2001 – Tom Sandell - IFK:n näköinen joukkue - Teemana ”Historiallinen esitys vieraalla maalla” - Topin kalvosulkeiset - Ruotsalaiset kompastuivat karvauspeliinsä - Pyykön Janin ”break-dance nollapeli” - Finaali on ruotsalaisten painajainen vieläkin - ”Korhosen Hantta toimi lisämotivaattorina” - ”Salibandyliigassa IFK oli mehukas kauriinpaisti” - ”Onnea Eurooppa Cup -voitosta! t. Kurre” - SMS- viesti elää yhä - ”Ekat ja ainoat” - ”Kaikki jutut eivät auringonpaistetta kestä” - Mestaruuspokaali on kateissa 00:28:31- 00:53:21 Vihdoinkin SSV 2009 ja 2011 – Mikael Järvi- - Järven uskomaton kausi - SSV vs. Tapanilan Erä finaali - ”Santtu oli pelin sankari” - Järven nilkkaongelmat vaivana - Salibandyjumalat oli puolellamme - ”Kurre on tehnyt paljon joukkueensa eteen” - ”Tekiks Santtu kuus maalia?” - ”Finaalissa ilmapalloefekti” - 5 päivään 4 kovaa peliä - Kotijoukkojen suuri merkitys - Salainen ase, kun Tinde jäi kotiin - ”Grilliparty-muistelot olisivat tervetulleita” - ”Lötjönen on todellinen reuters” 00:53:22- 00:58:30 Uskomaton Flow -ilta 2009 – Santtu Manner - ”Kesä meni pipariks ja alkoi polvivaivat” - ”Tapanilan Erä finaalivastustajana toi lisäkipinää” - ”En tiennyt pelin jälkeen montako maalia olin tehnyt” - Onnistuminen konkretisoitui maalien muodossa - ”Se kuudes maali oli omistettu Kurrelle” - ”Viimeisen kerran, kun polvi nousi niin korkealle” 00:58:31 – 01:20:44 Sitkeä yrittäminen palkitaan, SSV 2009 ja 2011 – Kurt Westerlund - ”Turhaan teit hattutempun” - ”Ensimmäinen mestaruus herätti suuria tunteita” - Juhlat olivat mestaruuden mukaiset - Pelin jälkeen kentälle pölähti Elvis - Viikinkien kirous murtui - ”Tänään numero 7 tuo onnea” - Ilmassa oli todellista taikaa - ”Onnea Eurooppa Cup -voitosta t. Kurre” - David Rytych pelasi loistavan turnauksen - Terveiset Hannes Öhmanille - SSV:llä Euro Cupeista kaikkein eniten mitaleita

Nostalgiapalojen jaksossa 35 pureudutaan Champions Cupin ja sen edeltäjien Eurooppa Cupin ja EuroFloorball Cupin 30-vuotiseen historiaan ja suomalaisten naisjoukkueiden menestykseen. Suomalaiset naisjoukkueet ovat onnistuneet voittamaan tuon seurajoukkueiden Euroopan mestaruuden vain kahdesti. Ensimmäisenä suomalaisjoukkueena Euroopan valloitti Tapanilan Erän naisten joukkue vuonna 1999. Tuota historiallista ensimmäistä Suomalaisjoukkueen Eurooppa Cupin mestaruutta on muistelemassa tuon mestarijoukkueen valmennustiimiin kuulunut Markku ”Ransu” Rantala ja joukkueen maalivahti Kati ”Suoppi” Suomela. Jälkimmäinen naisten Suomeen tuoma mestaruus on vuodelta 2004, jolloin Classic oli Euroopan paras. Tuota mestaruutta muistelee joukkueen kapteeni Katriina ”Kassu” Saarinen. Studioisäntänä toimii museoukko Jari Kinnunen. Jakson sisältö: 00:00:00 – 00:24:43 Ensimmäinen Eurooppa Cup -mestaruus 1999 – Markku Rantala - 1993 Eurooppa Cup, 2007 Euro Floorball Cup ja 2011 Champions Cup - Erä valtasi Euroopan - Ruotsalaiset olivat poissa - Tasoerot olivat suuret - Suomalaisen naissalibandyn kulta-aikaa - Euroopan paskimmasta Euroopan parhaaksi - VFT:n ja Erän kulttuurien yhdistäminen - Seurajoukkueiden TOP 10 00:24:44-00:39:00 EC mestari Tapanilan Erä 1999 – Kati Suomela - Neljän mestaruuden vuosi - ”Hitsi, kun ruotsalaiset puuttuivat” - Taitava ja urheilullinen joukkue - Peli kestää 60 minuuttia - ”Kaikki kortit käännettiin” - Mikä Erästä teki mestarijoukkueen? - Maantieteellinen sekoitus myös vahvuutena 00:39:01-00:55:38 Classic Euroopan paras 2004 – Katriina Saarinen - ”Kaikki meni 100 %:sti nappiin” - Sveitsin Dietlikonilla oli nimekkäin joukkue - Ruotsalaiset nurin kaksi kertaa - ”Turnauksessa päästiin elämään ammattimaista urheilijan arkea” - ”Kukaan ei meihin usko, paitsi me itse” - Ultimaattinen keskittyminen - Mäntynen – Saarinen – Molkka - 4 päivässä 5 ottelua - Hotellissa pientä kahnausta sveitsiläisten kanssa - Passo pelaajavärväyshommissa - ”Suomen huonoimmasta Euroopan parhaaksi” - ”Mestaruusputken siemenet kylvettiin jo tuolla”

Antti Holman sitaatti, kuulijapalautetta, ruotsalaisten itserakkaus, suomalaisten kollektiivinen suuri häpeä sekä ulkosuomalaisen instadilemmoja. Tätä ja vähän muutakin viikon jaksossa! @eisaapeittaapodcast

Vaatimukset Venäjän öljy- ja kaasuhanojen sulkemisesta Keski-Euroopassa lisääntyvät. Mutta kuka muu kuin ehkä välillisesti Ukraina hyötyy öljyboikotista? Ainakin Saudi-Arabia, USA ja muut öljyntuottajamaat, kun öljyn hinta vain nousee. Suomalaispoliitikot ramppaavat Ruotsissa taivuttamassa veljes- ja sisarpuolueitaan NATOn kannattajiksi. Ruotsalaiset ovat hämillään: Eivätkö he enää olekaan kuskin paikalla. Aiemmin suomalaiset NATOn kannattajat toistivat, että Suomen pitää peesata Ruotsia. Nyt samat NATOn kannattajat väheksyvät Ruotsin kannan merkitystä. Onko Ruotsin kannalla väliä Suomelle? Onhan Suomessa jopa Kimmo Kiljunen kääntynyt NATO-myönteiseksi. Hoitajat ja kohta opettajatkin ovat lakossa. Milloin on oikea hetki nostaa hoitajien palkkoja? Marinin hallituksen sotabudjetti on hankala luu oppositiolle. Viimeisimmän YLE-gallupin tulos on historiallisen kova kokoomukselle. Mutta ajat muuttuvat nyt nopeaan tahtiin. Säilyykö etumatka tasan vuoden päästä jörjestettäviin eduskuntavaaleihin asti?

Jari Kinnusen ja Suomen Salibandymuseon Nostalgiapaloja-podcastin jakso numero 24 on julkaistu. Nostalgiapalojen jaksossa 24 palataan jälleen lajin aamuhämäriin muistelemaan 1980- ja 90-luvun kansallisia ja kansainvälisiä kasvukipuja ja sattumuksia sekä kummallisia koukeroita. Reikäpalloromantiikkaa on nostalgisoimassa Salibandyliiton ensimmäisen hallituksen jäsen, ensimmäisen maajoukkueen pelaaja ja lajin nousukiidon riippumaton ”politrukki” ja kirstunvartija Klaus ”Klasu” Krokfors. Studioisäntänä toimii museoukko Jari Kinnunen. Jakson sisältö: 00:00:00 – 01:02:00 Klasun Nostalgiapotpuri - osa 2 – Klaus ”Klasu” Krokfors - Raharintama Salibandylehdessä - Piku hiljaa alkoi syntyä kirjallisuutta lajin ympärille - Ei nimi seuraa pahenna - Aina ei välttämättä onnistu - God Save the Queen - Liiton toimistokulttuurin luominen - Puolapuut ja jumppapenkit - Kaukalo on muoviraaka-ainetta - ”Lisävarusteesta vakiovarusteeksi” - Kansainvälinen liitto oli hajoamispisteessä - Syntyykö ulkopoliittinen ongelma? - Ruotsalaiset yrittivät torpata suomalaiset mailat - Mailojen hyväksyttämisjärjestelmä syntyi pikkuhiljaa - ”Liitto itse nimenomaan halusi dopingtestauksia” - Salibandynäyttely Urheilumuseossa 2002

Koronakriisi kyllästyttää, olisi aika saada jo uusia kriisejä. Esimerkiksi euro voisi mennä kriisiin. Siitä seuraisikin aikamoinen hulina. Joko se rahoituskupla vihdoin puhkeaisi? Työllisten määrä nousi viime vuodesta 1,5 prosenttiyksikköä. Jee! 15–64-vuotiaiden työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli marraskuussa 72,2 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 70,7 prosenttia. Mutta eikö eläköityvien suuri määrä pitäisi tarkoittaa vieläkin suurempia työllistymisiä? Joulupukkihan asuu Korvatunturilla. Eiku. Jenkkien mukaan pukki asuu Pohjoisnavalla. Ruotsalaiset ovat väittäneet hänen asuvan Kirgisiassa. Tanskalaisten mukaan hän budjaa Nuukissa Grönlannissa. Norjalaisten mukaan Drøbakissa Oslonvuonossa. Islantilaisilla 13 joulupukkia, ja he asuvat kaikki Islannissa. Hollantilaisten mukaan joulupukki asuisi Espanjassa ja Turkkikin on mainittu pukin kotipaikaksi. Pakkasukko eli joulupukin neukkuserkku puolestaan asuu Luoteis-Venäjällä Veliki Ustjug. Missä se pukki siis asuu? Minne hän maksaa veronsa?!

Tällä kerralla Tuplaturinoissa puhuttiin mainonnasta. Digitaalisuus on muuttanut mainontaakin paljon, mutta ei sitä, että se maksaa eikä sitä, että se on mielettömän tehokas väline uusien asiakkaiden löytämiseen ja myynnin kasvattamiseen.   Helppoheikin lehtimainos ”Mainonta on rahan haaskausta” Mainonnan tehtävät (niitä on enemmän kuin yksi) Onneksi enää ei tuijoteta yksittäisen mainoksen tuloksia Kun mittaat, kirjaa mittaustulokset myös ylös! Miten oikeat kanavat löytyvät Kannattaako enää mainostaa muualla kuin digissä? Postilaatikossa on yhä enemmän tilaa – kunhan posti menee perille Ruotsalaiset panostaa, Suomalaiset sniiduilee HUOM! Hyödynnä Tuplaturinoiden kuuntelijan erikoistarjous. Saat 50 euron alennuksen Mikroyrittäjän kiihdytyskaista -verkkokoulutuksesta koodilla "turinoistakuulin". Kolutus tarjoaa eväät yrityksesi markkinoinnin ja myynnin kohentamiseen. Kurssilla opit mm. millaiset tavoitteet tarvitset ja miten ne luot mitä voit odottaa markkinoinnilta miten markkinointia ylipäätään täytyy ajatella mitkä ovat kolme tapaa tuplata tulos ja miten käytät niitä hyväksesi miten teet sisältö- ja sähköpostimarkkinointia miten ja missä kannattaa mainostaa ja paljon muuta myynnillekin on kahdeksasta viikosta omistettu yksi. Mene osoitteeseen https://Tuplaamo.fi/kaista ja osta koulutus itsellesi.

Ruotsissa lähes joka toinen avioliitto päätyy eroon, Suomessa vähän harvempi. Millaisia odotuksia isään ja äitiin kohdistuu ja mihin päätyvät lapset? Vieraat: Angela Ahola, Ruotsissa asuva vanhempi Tuomas Rajala, Suomessa asuva vanhempi Jani Turunen, Södertörnin korkeakoulun yhteiskuntatieteiden lehtori Kuvitus: Sanna Laakso Hanna Paimela Lindberg hanna.lindberg@sverigesradio.se  Hanna Sihlman hanna.sihlman@sverigesradio.se

Suomalaiset miehet ottavat vanhempainvapaasta vain kymmenesosan ja moni jättää senkin käyttämättä. Ruotsissa samassa tilanteessa oltiin parikymmentä vuotta sitten. Mistä tämä johtuu? Eivätkö suomalaiset äidit anna isille tilaa vai pitäisikö Suomessa ottaa oppia ruotsalaisilta työnantajilta? Vieraat:  Sanna Putila, Ruotsista Suomeen muuttanut vanhempi  Markus Lyyra, Suomessa ja Ruotsissa asuva vanhempi Annika Saarikko, Suomen keskustapuolueen puheenjohtaja ja tiede- ja kulttuuriministeri Li Andersson, Suomen vasemmistoliiton puheenjohtaja ja opetusministeri Philip Hwang, Göteborgin yliopiston psykologian professori Kuvitus: Sanna Laakso Hanna Paimela Lindberg hanna.lindberg@sverigesradio.se   Hanna Sihlman hanna.sihlman@sverigesradio.se

Aristoteleen kantapää sukeltaa suomalaisten eläinaiheisten sanontojen rikkaaseen perinteeseen ja kysyy onko Ruotsissa, Saksassa ja Englannissa vastaavia kielikuvia. Haastateltavina ovat Janina Orlov Tukholmassa, Dieter Hermann Schmitz Ylöjärven Vuorentaustalla ja Paul Westlake Helsingin Lauttasaaressa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Jari Kinnusen luotsaama #nostalgiapaloja -podcast on edennyt kolmanteen jaksoonsa. Kolmososassa keskustellaan muun muassa erotuomaritoiminnasta. Jukka ja Iiro Parviainen olivat tienraivaajana uskottavan suomalaisen huippuerotuomaroinnin saralla. Ruotsalaiset olivat tottuneet olemaan aina parhaita oikeudenjakajia, mutta Jukka ja Iiro osoittivat osaamisellaan, että kyllä suomalaisetkin osaavat. Yhä edelleenkin moni haikailee, tai pikemminkin nostalgisoi Parviaisten perään. Parivaljakon uralle sattui monenmoisia sattumuksia sekä kansallisilla että kansainvälisillä areenoilla. Mutta antaa Mr. ja Mrs. Parviaisen itse kertoa omat tarinansa. Jälkipelissä Lasse Riitesuo ja Mikko Alanko harsivat erään legendaarisen taksimatkan palaset kasaan. Jakso 3 – sisällysluettelo: 00:00-1:16:56 Parviainen ja Parviainen - ”vaalee kuikelo veteli vasemmalta ja oikealta ohi” - Ilmainen vapaakortti kannusti - Iiro aiheuttaa kansainvälisen konfliktin - ”Oltiin samassa pelissä” - Erotuomari palvelee peliä - ”Mr. & Mrs. Parviainen parivuoteessa” - Miten lasitalosta pääsee ulos? - ”Maan parhaat erotuomarit kävi kylässä” - ”Olympiahaavetta ei kannata liian isolla tussilla piirtää” - ”Vieläks sä elät” 1:16:57-1:26:07 JÄLKIPELI: ”Legendaarinen taksimatka” - Mysteeriyhteensattuma - ”Kuulitteko, että joku teki 9 maalia yhdessä pelissä” - ”Yhtään et enää tee” - ”Johanssonin Samilla ei kypärä kestänyt” - ”Liisahan se oli”

Jari Kinnusen #Nostalgiapaloja-podcastissa on vuorossa historian toinen jakso. Podcastia julkaistaan osana Salibandymuseon toimintaa. Ennen vuotta 1995 Suomi ja Ruotsi olivat kohdanneet miesten maaotteluissa kaikkiaan 20 kertaa. Noista peleistä Ruotsi oli poistunut 18 kertaa voittajana, Suomi ainoastaan kahdesti. Juuri kukaan ulkopuolinen ei uskonut Suomen mahdollisuuksiin järjestyksessään toisissa Euroopan mestaruuskisoissa, jotka pelattiin Sveitsissä 1995. Kaikkien ennakko-odotusten vastaisesti kuitenkin Suomi kukisti EM-finaalissa Ruotsin rangaistuslaukauskisan jälkeen ja juhli yllätyksellistä suorastaan sensaatiomaista Suomen ensimmäistä arvokisakultaa. Tuota unohtumatonta Suomen kultaista kevättä museo-ukko Jari Kinnusen kanssa muistelee EM-kultajoukkueen valmentajakaksikko Antti Ruokonen ja Kalle Punto. Toisen jakson jälkipelit nostalgisoidaan tuon EM-kultajoukkueen pelaajien Janne Tähkän sekä Juha ja Petri Kettusen kanssa. Jakso 2 –”Nevö foget EM-95 – Suomen ensimmäinen arvokisakulta” 00:00 – 50:25 ”EM94 kisoissa Ruotsi voitettiin väärään paikkaan” Kisaprojektin startti: Sveitsiltä kuokkaan ja Ruotsilta turpaan Joensuun mafia Kenraaliharjoitus: Helsinki All Starsilta pataan Tolppa sisään, tolppa ulos… JOUKKUE, ei lauma yksilöitä Legendaariset pukukoppibileet Minne katosi finaalin ottelupöytäkirja? Swissair juhlii Suomen EM-kultaa Ilman järkeä ei voi voittaa, mutta ilman tahtoa sitä ei ole järkeä edes yrittää Ruotsin lippu puolitangossa ja litran Karhu ”Maajoukkuevalmentajan homma on äärettömän helppoa” 50:49 – 1:12:20 Jälkipelit: Hallitsevat Euroopanmestarit 50:49 – 1:01:04 Janne Tähkä: Kaukishokkarit naulaan ja salibandyn maajoukkueeseen ”Ota ilo irti hetkestä” ”Päälle jäi vain pelishortsit” Mystinen vedonlyönti päävalmentaja Ruokosen kanssa 1:01:04 -1:12:20 Juha ja Petri Kettunen: ”Perkele, nytkö se tapahtui?” ”Ruotsalaiset on sittenkin voitettavissa” Pukukoppibileet: ”karu meininki” ”Parasta mitä kansainväliselle salibandylle on tapahtunut”

Ruotsalaiset ovat lähteneet ulkomaille lomailemaan, ja vaikka Miinaan ei ole tarttunut korona, niin häneen on mahdollisesti tarttunut eräs toinen yllättävä ruotsalaispiirre! Sen lisäksi käsitellään narsistin deittailua, sillä podcastin, kröhöm, lähipiirissä JOKU on OLETETTAVASTI niin tehnyt. Stay safe, ja tsekkaa lista varoitusmerkeistä täältä: https://www.healthline.com/health/mental-health/am-i-dating-a-narcissist#2 Nämä mainitsemme: Kirja: Charles Brandt: I heard you paint houses Dokumentti: I’ll be gone in the dark (HBO) https://www.youtube.com/watch?v=6_EVR1fI68o Kirja: Dolly Alderton: Everything I know about (parties, dates, trends, jobs, life) love Podcast: The High Low podcast (https://play.acast.com/s/thehighlowshow) Kirja: Sue Townsend: Adrian Mole -sarja Kirja: Andy Puddicombe: Meditation & Mindfulness (Bill Gatesin kirjasuositus) Kirja: Sally Rooney: Normal people SEKÄ Conversations with friends (Kiitos Noora!)

ESP pohtii, miten suomalaisten ja ruotsalaisten muotikäsitykset eroavat toisistaan. Jaksossa puidaan sekä faktatietoa että harrastetaan rehellistä spekulaatiota – muotikömmellyksiä ja herrainmuotia unohtamatta! Vierailevina tähtinä kuullaan myös kahta kokemusasiantuntijaa. Ovatko Loviisa ja PP sisimmässään fashionistoja vai perinteistä tuulipukukansaa? Ken on Pohjoismaista kaikkein trendikkäin? Ota haltuun Tukholman second hand -tärpit Instagramissa @eisaapeittaapodcast!

Aidosti koroton ja kuluton podcast! Tämän viikon extraspesiaalissa sanotaan suitsait ilmastonmuutokselle ja keskustellaan päät pensaassa erinäisistä autoiluun liittyvistä aiheista. Vieraana jo legendaksi muodostunut SKUUDAMIES Valtteri Aine!Kun tammea taputtaa. 150 000 euron lahjakortti. Kop kop, liikkuvasta poliisista Koponen. A-Katsastuksen leimat ja Nordkapp. Taksitkin on julkista liikennettä. Skoda-lippis. Varmistettu, check. Rullat ja hyrskytys. Perämeren Pattaya. Mikronaarmu. Fiilis. Vanhat sisuaskit. Pefletti. Letku kädessä. Autonpesuohje ja kahen sankkon taktiikka. Skuuda on mun temppeli. Viesti Tshekistä. Skodapositiivisuusliike. Kardaaniakseli. Ruotsalaiset liikenneympyrässä. Tarina Jean-Mariesta. Rekkamiesten väläytys. Ambulanssin imussa. Apu lähellä. Mulla on Punto katollaan täällä! Rallikaato. Mainostusvinkki huoltoasemille. Boonusaihe. Ittellä on kans tämmönen. Mummo saaressa. Pasi Pikkarainen. Automyyntistrategioita. Mää meen ostaan sen uuden Bemarin Kokkolasta. Märkä päiväuni. Hyvä tennispelaaja. E-sorsa. Joku kulma.Jakso on nauhoitettu 15.12.2019.Lähetä meille palautetta, kannustusta ja kenties asioita, joista sinä olet pihalla! Meidät löytää sosiaalisen median palveluista @ihanpihallapodcast sekä sähköpostilla ihanpihallapodcast@gmail.com.

Pian uimahalleista poistuu kyltit, joissa on shortsien päällä on punainen risti. Vielä kun lopetettaisiin kukkien antaminen urheilijoille hyvien suoritusten jälkeen.

Toisaalta suomalaiset eivät osaa kasata budjettia.

Suomalaisia kiinnostaa oikeastaan vain yksi asia: mitä ruotsalaiset ajattelevat meistä? Kauden toivotuimmassa jaksossa Marleena ja Loviisa tarjoavat tähän ikuisuuskysymykseen vastauksia. Nyt uidaan TODELLA syvissä vesissä aina Suomen verisestä historiasta pilkun jälkeen baarissa lausuttuihin rakkaudentunnustuksiin.

Tässä jaksossa sukelletaan aiheeseen, joka toi Marleenan ja Loviisan toiselle puolelle Itämerta. Jaksossa selviää kaikki ruotsalaisen opiskelijaelämän oleellisimmat asiat, eli miksi Loviisa on joutunut kirjoittamaan kirjallisen sopimuksen päästäkseen opiskelijabaariin ja mikä on matlådien eli lounasboksien eliittiä?

Ruotsalaiset mausteet ja Maajussille morsian -käänteet tänään Aamuklubin tarkastelussa. Sukupuolten taistelussa Anita Ylöjärveltä haastoi Antin Varkaudesta ja nauruksihan se meni.

Ylen Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Riikka Uosukainen on havainnut, että Ruotsissa kaikkesta diskuteerataan eri malliin kuin Suomessa. Juuri nyt keskustelunaiheet ovat painavia: länsinaapurissa puhutaan esimerkiksi koulujen turvallisuudesta, ja Pohjoismaisen vastarintaliikkeen uusnatsit aiheuttavat pohdintaa.

Köyhyydestä puhuttaessa esiin tulee aina uhriutuminen. Uhriutuja on aina rakastunut omaan kärsimyksensä ja siitä seuraa lisää uhriutumista.

70-luvulla puhalsivat poliittiset ja vapaat tuulet. Ruotsiin tuli opiskelijoita ja elämänhaluisia nuoria. Lise Maj Holmalle Suomi ei riittänyt. Hän halusi jotain muuta. Mulla oli kiire elää, ja Suomi tuntui tylsältä maalta. Sitten mä ajattelin, että nyt Ruotsiin. Siellä ehkä tapahtuu enemmän!Lisa Maj Holma saapui alkukesäisenä aamuna laivalla Kapellskäriin. Olalla heilui vain kangaskassi, jossa oli muutama hame. Bussi toi Tukholmaan ja hän löysi Kungsträdgårdeniin keskelle kaupunkia.Kungsträdgårdenissa oli valtavasti jännittäviä tyyppejä. Nuoria ihmisiä, jotka istuivat ympyrässä ja kuuntelivat musiikkia. Koko puiston päällä leijui usvaa... Tai sitten ne poltti jotain. Just niin, sitä se taisikin olla. Lise Maj HolmaLise Majlla ei ollut työtä eikä asuntoa, kun hän saapui Tukholmaan. Mun ensimmäisen päivän tehtävänä olikin hankkia työ ja asunto.Tuumasta toimeen ja kuinka ollakaan, kesäpesti korukauppiaana Hötorgetilla järjestyi aamupäivän aikana, ja kun päivä päättyi, kädessä olivat avaimet asuntoon.Sosialidemokraatit rekrytoivat jäseniä työpaikoilla1970-luvulla suomalaiset opiskelijat tulivat sankoin joukoin kesätöihin ruotsalaisiin hoitolaitoksiin. Reijo Kittilä oli yksi heistä ja useana vuotena hän teki niin kesä- kuin talvilomatkin töitä Tukholmassa. Aina olin tervetullut. Suomalaisista pidettiin kovasti, koska teimme töitä yleensä koko kesän. Ruotsalaiset nuoret halusivat pitää itsekin kesälomaa.Valmistuttuaan valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistosta Reijo Kittilä päätti muuttaa Ruotsiin. Tarkoitus ei toki ollut jäädä maahan pysyvästi. Vakituinen työ löytyi entisestä kesätyöpaikasta, Björnkullanin kehitysvammaisten hoitokodista.Tuntui ihmeelliseltä, että jos liittyi kunnan työntekijöiden liittoon, liittyi samalla myös sosialidemokraattiseen puolueeseen, ellei sitten erikseen siitä kieltäytynyt. Reijo KittiläReijo oli poliittisesti aktiivinen; hän liittyi täällä VPK-puolueeseen ja toimi sen suomenkielisessä osastossa. Ruotsalainen progemusiikki vei myös mennessään, ja Hoola Bandoola soi niin kotona kuin työpaikallakin.70-luvulla Ruotsiin tuli myös moni suomalainen homoseksuaali. Täällä oli huomattavasti vapaampaa olla gay kuin Suomessa.Kommunikointia kirjelappusin vuorotöiden lomassaAnnikki ja Heikki Ruusila olivat asettuneet 1970-luvulla asumaan Södertäljeen. Perhe-elämä ruudutettiin vuorotöiden ehdoilla.Meillä oli mahdollisuus seurustella kunnolla vain viikonloppuisin. Toinen meistä oli aamuvuorossa ja toinen iltavuorossa. Aamuvuoro loppui kahdelta ja iltavuoro alkoi yhdeltä. Lapset olivat tunnin päivällä hoidossa naapurissa. Annikki RuusilaVuorotyöt toisaalta aiheuttivat myös sen, että perheen isä, Heikki Ruusila, osallistui aktiivisesti kotitöihin ja tyttärien kasvattamiseen. Paistoin lihapullia ja siivosin niin paljon, ettei enää tarvitsisi siivota ollenkaan.Ruusilat kirjoittelivat toisilleen pieniä viestejä arjen kulusta - mitä kaupasta pitää ostaa ja mitä päivällä oli tapahtunut. Yhteistä aikaa oli niukasti, mutta viikonloppuisin käytiin suomalaistansseissa Södertäljen Finlandia -seuralla. Viikonloppukuosiin kuului myös päähän pantavaa. Siihen aikaan käytettiin peruukkeja. Minullakin oli ruskea, mutta ei sitä joka päivä käytetty. Se oli sellainen pyhätukka, nauraa Annikki Ruusila.Lapset laitettiin suomenkieliselle luokalle Södertäljen Stålhamran kouluun. Se oli Ruusiloista itsestäänselvyys, sillä kotonakin puhuttiin suomea. Omaa ruotsin kielen taitoaan Annikki ja Heikki Ruusilat pääsivät parantaman työnantajan järjestämällä kielikurssilla.Annikki ei oppinut ruotsin kielen kurssilla muuta kuin autojen osat. Kaikki muut kurssilaiset olivat miehiä, jotka olivat töissä autotehtaalla. Heikki RuusilaSarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se 

70-luvulla puhalsivat poliittiset ja vapaat tuulet. Ruotsiin tuli opiskelijoita ja elämänhaluisia nuoria. Lise Maj Holmalle Suomi ei riittänyt. Hän halusi jotain muuta. Mulla oli kiire elää, ja Suomi tuntui tylsältä maalta. Sitten mä ajattelin, että nyt Ruotsiin. Siellä ehkä tapahtuu enemmän!Lisa Maj Holma saapui alkukesäisenä aamuna laivalla Kapellskäriin. Olalla heilui vain kangaskassi, jossa oli muutama hame. Bussi toi Tukholmaan ja hän löysi Kungsträdgårdeniin keskelle kaupunkia.Kungsträdgårdenissa oli valtavasti jännittäviä tyyppejä. Nuoria ihmisiä, jotka istuivat ympyrässä ja kuuntelivat musiikkia. Koko puiston päällä leijui usvaa... Tai sitten ne poltti jotain. Just niin, sitä se taisikin olla. Lise Maj HolmaLise Majlla ei ollut työtä eikä asuntoa, kun hän saapui Tukholmaan. Mun ensimmäisen päivän tehtävänä olikin hankkia työ ja asunto.Tuumasta toimeen ja kuinka ollakaan, kesäpesti korukauppiaana Hötorgetilla järjestyi aamupäivän aikana, ja kun päivä päättyi, kädessä olivat avaimet asuntoon.Sosialidemokraatit rekrytoivat jäseniä työpaikoilla1970-luvulla suomalaiset opiskelijat tulivat sankoin joukoin kesätöihin ruotsalaisiin hoitolaitoksiin. Reijo Kittilä oli yksi heistä ja useana vuotena hän teki niin kesä- kuin talvilomatkin töitä Tukholmassa. Aina olin tervetullut. Suomalaisista pidettiin kovasti, koska teimme töitä yleensä koko kesän. Ruotsalaiset nuoret halusivat pitää itsekin kesälomaa.Valmistuttuaan valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistosta Reijo Kittilä päätti muuttaa Ruotsiin. Tarkoitus ei toki ollut jäädä maahan pysyvästi. Vakituinen työ löytyi entisestä kesätyöpaikasta, Björnkullanin kehitysvammaisten hoitokodista.Tuntui ihmeelliseltä, että jos liittyi kunnan työntekijöiden liittoon, liittyi samalla myös sosialidemokraattiseen puolueeseen, ellei sitten erikseen siitä kieltäytynyt. Reijo KittiläReijo oli poliittisesti aktiivinen; hän liittyi täällä VPK-puolueeseen ja toimi sen suomenkielisessä osastossa. Ruotsalainen progemusiikki vei myös mennessään, ja Hoola Bandoola soi niin kotona kuin työpaikallakin.70-luvulla Ruotsiin tuli myös moni suomalainen homoseksuaali. Täällä oli huomattavasti vapaampaa olla gay kuin Suomessa.Kommunikointia kirjelappusin vuorotöiden lomassaAnnikki ja Heikki Ruusila olivat asettuneet 1970-luvulla asumaan Södertäljeen. Perhe-elämä ruudutettiin vuorotöiden ehdoilla.Meillä oli mahdollisuus seurustella kunnolla vain viikonloppuisin. Toinen meistä oli aamuvuorossa ja toinen iltavuorossa. Aamuvuoro loppui kahdelta ja iltavuoro alkoi yhdeltä. Lapset olivat tunnin päivällä hoidossa naapurissa. Annikki RuusilaVuorotyöt toisaalta aiheuttivat myös sen, että perheen isä, Heikki Ruusila, osallistui aktiivisesti kotitöihin ja tyttärien kasvattamiseen. Paistoin lihapullia ja siivosin niin paljon, ettei enää tarvitsisi siivota ollenkaan.Ruusilat kirjoittelivat toisilleen pieniä viestejä arjen kulusta - mitä kaupasta pitää ostaa ja mitä päivällä oli tapahtunut. Yhteistä aikaa oli niukasti, mutta viikonloppuisin käytiin suomalaistansseissa Södertäljen Finlandia -seuralla. Viikonloppukuosiin kuului myös päähän pantavaa. Siihen aikaan käytettiin peruukkeja. Minullakin oli ruskea, mutta ei sitä joka päivä käytetty. Se oli sellainen pyhätukka, nauraa Annikki Ruusila.Lapset laitettiin suomenkieliselle luokalle Södertäljen Stålhamran kouluun. Se oli Ruusiloista itsestäänselvyys, sillä kotonakin puhuttiin suomea. Omaa ruotsin kielen taitoaan Annikki ja Heikki Ruusilat pääsivät parantaman työnantajan järjestämällä kielikurssilla.Annikki ei oppinut ruotsin kielen kurssilla muuta kuin autojen osat. Kaikki muut kurssilaiset olivat miehiä, jotka olivat töissä autotehtaalla. Heikki RuusilaSarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se 

Muoti! Akkojen hömpötystä eikä koske minua! Vaan ei auta pullikointi, kyllä koskee. Vaikka jalassa olisi vaan ne pieruverkkarit tai kulahtaneet kalsarit. Suomessa muotiteollisuutta ei kuitenkaan arvosteta, sanoo Kaikki kotona -ohjelman vieras Annamari Vänskä, Turun yliopiston muodintutkimuksen dosentti. Syytä olisi, sillä muotiteollisuus muodostaa neljä prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Annamari Vänskä kertoo mielikuvamme muodista olevan aika yksipuolisen. - Usein miellämme muodin koskemaan pelkästään huippumuotia, pukeutumisen arkista puolta ei pidetä muodin osa-alueena. Muoti on toisaalta huippumuotia, toisessa mielessä se on myös pysyvä rakenne, jonka läpi vaate kulkeutuu. Vaate on tiettynä aikana hyvinkin muodikas ja trendikäs, mutta aikanaan se kulkeutuu "muotiputken" läpi, ja tulee toisesta päästä ulos, jolloin se ei ole enää muodikas. Mutta sama vaate saattaa tulla vielä takaisin muotiin, tai muuttua peräti klassikoksi. Ruotsalaiset hoitavat muotiasiatkin meitä paremmin, heitä sopii kadehtia siitäkin. Miksi Suomessa muotibisnes ei kukoista kuten naapurimaassa? Annamari Vänskän mukaan muotiteollisuutemme on kehittynyt eri tavalla kuin Ruotsissa. - Ruotsin muodilla on pidempi historia kuin meillä. Toiminta on ollut kansainvälistä jo 1900-luvun alkupuolelta, jolloin yhteydet Ranskaan olivat tiiviit. Ruotsissa valtio myös panostaa muotiin enemmän kuin meillä. Heillä on valtiollisia elimiä, jotka tekevät taustalla työtä muotiteollisuuden edistämiseksi. Suomen muotiteollisuus on paljon nuorempaa, syntynyt vasta 50- ja 60 -luvuilla. Meidän vaateteollisuutemme oli pitkään sidoksissa idänkauppaan, jolloin suurin markkina-alueemme oli Neuvostoliitto. Neuvostokaupan hyytymisen jälkeen muotiteollisuuteemme on pikku hiljaa päässyt jaloilleen 2000-luvulla. Ruotsissa muotia ei ole pidetty kulttuurisesti marginaalissa, toisin kuin meillä. Suomea on pidetty enemmän arkkitehtuurin ja designin maana. Muotiala työllistää yksistään EU:n alueella yli puolitoista miljoonaa ihmistä, eikö tällaiseen miljardibisnekseen kannattaisi iskeä kiinni ja yrittää pysyä edes jollain lailla mukana kehityksessä? Turun yliopiston muodintutkimuksen dosentti Annamari Vänskä kertoo suunnittelijakoulutuksemme olevan kansainvälisesti ihan huippuluokkaa, mutta kaikki muu muodin infrastruktuuri puuttuu. - Koulutus on tässäkin asiassa kaikkein tärkeintä. Vaikka suomalaiset vaatesuunnittelijat ovat kansainvälisesti menestyneitä ja muotisuunnitteluakin on voinut opiskella jo vuosia, teoreettista muodintutkimusta ei vieläkään ole meillä mahdollista opiskella. Muualla maailmassa se on akateemisen maailman nouseva trendi. Kaikki kotona -lähetys kuultiin tiistaina 12.4.2016. Toimittajina Sanna Pirkkalainen ja Paula Jokimies.

Koillinen, kaakko, lounas ja luode ovat oikeastaan ihan järkeviä, vaikka ruotsin nordost, sydost, nordost ja nordväst ovatkin helpompia käsittää. Koillinen esimerkiksi juontaa juurensa sanaan koi, tarkoittaen aamunkoita, suuntaa josta aurinko nousee. Kielenhuoltajat selittävät muidenkin väli-ilmansuuntien alkuperäisen merkityksen. Koira kaatui, loukkasi luunsa -  loru auttaa muistamaan väli-ilmansuunnat.Rivoja paikannimiäSuomessa on lukuisia paikannimiä, jotka saavat herkimpien korvat kuumottamaan. Suomen kartalta löytyy kosolti esimerkiksi sukupuolielimiin viittaavia paikannimiä.  Katri Nisula tapasi paikannimiin perehtyneen Helsingin yliopiston suomenkielen lehtorin, dosentti Terhi Ainialan, ja kysyi, että mikä on näiden nimien alkuperä ja kuinka yleisiä ne ovat?Ruokasanat suussaKirsi Blomberg onkii ruokasanoja Turun ruokamessuilla, sieniä, salaatteja ja kansainvälisiä ruokien nimiä. Selvä ruokakulttuuriero suomalaisten ja ruotsalaisten välillä löytyy sieniensyönnissä. Suomalaiset ryöppäävät rouskujaan ja lorauttavat sekaan kermaa ja sipulia ja hyvältä maistuu. Ruotsalaiset vähän yleistettynä vannovat keltavahveron, kantarellin ja herkkutatin nimiin, ne yleensä tunnetaan.Viikon uudissana, viikon haaste, Arvaa kieli-kilpa ja edellisviikon ratkaisut myös mahtuvat mukaan. Juontajana Merja Laitinen kielipuoli@sverigesradio.se