Podcasts about iranissa

Miika Auvinen ja Tommi Hakkari keskustelevat kristittyjen tilanteesta Iranissa, joka on vuoden 2025 World Watch List -vainoraportin sijalla 9.   https://opendoors.fi/maa/iran/  

Iranissa jo pelkästään kristittynä oleminen on vaarallista, puhumattakaan vaaroista, joita maanalaisen kirkon johtajat kohtaavat. Fatemeh* sanoo, että saamansa tuen vuoksi hän pystyy jatkamaan työtään.  

Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalle lokakuun lopussa ilmestynyt suurikokoinen kyltti antoi pukeutumisohjeita musliminaisille, kehottaen pukeutumaan koko vartalon peittäviin kaapuihin. Kyltissä esitettiin "hyväksytyt" ja "sopimattomat" vaatteet. Sen pystyttänyt mies kertoi Helsingin Sanomille tarkoituksenaan olleen muistuttaa Koraanin säädyllisyysvaatimuksista, ei määrätä ketään. Mistä itähelsinkiläisen kauppakeskuksen ohjekyltti kertoo? Miten vapaita muslimimaista Suomeen saapuneet naiset ovat päättämään pukeutumisestaan, ja omasta elämästään? Jakavatko ankarien muslimiyhteisöjen maahanmuuttajanaiset saman todellisuuden ja oikeudet niinsanottujen kantasuomalaisten naisten kanssa? Keskustelemassa ovat iranilaistaustainen maahanmuutto- ja kotoutumispalveluiden asiantuntija Bahar Mozaffari, Irakissa pakolaisleirillä syntynyt kurditaustainen lähi-idän ja maahanmuuton asiantuntija ja kokoomuksen Helsingin kaupungin varavaltuutettu Seida Sohrabi, Iranissa syntynyt kurdiaktivisti ja sairaanhoitaja Rojin Birzoi ja irakilaistaustainen kirjailija ja aktivisti Sara Al Husaini, joka kirjoitti kunniakulttuurista ja omasta pakkoavioliitostaan romaanissaan Huono tyttö (Like, 2023). Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Ylen EU-vaalitentissä ottivat mittaa toisistaan pienimmät eduskuntapuolueet KD, RKP ja Liike Nyt. Miten tentti meni? Sitä ruotimassa Helsingin yliopiston akatemiatutkija Timo Miettinen ja tutkijatohtori Sanna Salo Ulkopoliittisesta instituutista. Iranin presidentin kuolema helikopteriturmassa aiheutti maahan valtatyhjiön. Mitä Iranissa nyt tapahtuu? Vieraina etäyhteydellä Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren ja ihmisoikeusaktivisti Eva Tawasoli. Illan EU-vaalitentin etkot. Millaisilla teemoilla puolueet suuntaavat eurovaaleihin? Haastateltavana eduskuntaryhmien puheenjohtajat Antti Kurvinen (kesk), Atte Harjanne (vihr) ja Jussi Saramo (vas). Juontaja Mira Stenström, toimittajat Satu Heikkilä ja Rasmus Montonen. Tuottaja Hanna Juuti

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi tuli Bijan Rezai Jahromi. Iranilaistaustainen Bijan saapui Suomeen lapsena, ja hänet tunnetaan perusteellisesti Iranin historiaan ja nykypäivään perehtyneenä toimittajana. Keskustelimme juuri nyt ajankohtaisesta tilanteesta Lähi-idässä ja sen historiallisista juurista. Mihin sunnien ja šiiojen ero perustuu ja mitä vaikutuksia sillä on nykyään? Jarkko muisteli lapsuutensa uutisia Iranin vuoden 1979 vallankumouksesta ja tuumiskeli V. S. Naipaulin teosta Matka islamin maailmaan. (Among the believers: An Islamic journey). Nobel-kirjailija vieraili Iranissa vain muutama kuukausi vallankumouksen alkamisen jälkeen. Puhuimme myös Salman Rushdiesta ja ajatollah Khomeinin hänelle langettamasta kuolemantuomiosta. Mitä siinä oli taustalla? Suuri osa iranilaisista on tyytymättömiä imaamien ja islamilaisen vallankumouskaartin (IRGC) hallintoon. Onko muutos mahdollinen? Muutama vuosi sitten ympäri maailmaa uutisoitiin 22-vuotiaan Mahsa Aminin kuolemasta poliisin käsissä ja siitä alkaneista mielenosoituksista. Iranin islamilaisen tasavallan vaikutusvalta ulottuu kauas sen rajojen ulkopuolelle. Bijan kertoi millä tavalla se näkyy Suomessa nykyään. https://jarkkotontti.net/

Jaakko Rahja ja Miika Auvinen keskustelevat kristittyjen tilanteesta Iranissa, joka on vuoden 2024 World Watch List -vainoraportin sijalla 9.   https://opendoors.fi/maa/iran/  

Minkälaista on rakenteellinen syrjintä Iranissa? Millaisia haasteita ja sortoa kokevat vähemmistöt Iranissa? Entä minkälainen ihmisoikeustilanne Iranissa ylipäätään on? Tässä jaksossa puhumme Iranin ihmisoikeustilanteesta erityisesti kurdien näkökulmasta. Vieraana on kurdilainen kirjailija ja opettaja Soran Zaki.Jakson alussa kuullaan Sherko Bekasin runo Kotimaassani. 

Jaakko Rahja ja Open Doorsin Miika Auvinen keskustelevat kristittyjen tilanteesta Iranissa, joka on WWL-vainoraportin sijalla 8.   Irania johtaa yhä ankarampi islamistinen hallinto. Se näkee iranilaiset kotiseurakunnat länsimaisten valtioiden yrityksenä heikentää islamia ja sen auktoriteettiasemaa. Islamista kääntyneet kristityt voivat kokoontua ainoastaan salaisissa kotikirkoissa. He ovat suuressa vaarassa joutua tarkkailluiksi, häirityiksi, pidätetyiksi ja syytetyiksi ”rikoksista kansallista turvallisuutta vastaan”. Tämä syyte on tunnetusti huonosti määritelty, ja sitä voidaan käyttää väärin. https://opendoors.fi/iran/    

Viimeinen Suomessa teloitettu nainen oli 46-vuotias ompelijatar Martta Koskinen. Marttaa syytettiin vakoilusta ja maanpetoksesta jatkosodan aikana. Tämän takia hänet ammuttiin kuoliaaksi Malmin ampumaradalla 28. syyskuuta 1943. Tässä jaksossa kerron teille Martan tarinan. Kuinka tytöstä, jolla oli vilkas mielikuvitus, kasvoi nuori nainen, joka kirjoitti romanttisia novelleja ja kansaa kiihottavia tarinoita köyhyydestä? Ja kuinka tästä nuoresta naisesta varttui ompelijatar, joka kirjoitti viimeisen runonsa odottaessaan kuolemantuomiotaan? * Ville Suhosen dokumentti Ompelijatar Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-2954004 * Allekirjoita vetoomuksia poliittisten toisinajattelijoiden puolesta Amnesty Internationalin sivuilla: Tue Iranin mielenosoittajia, joita odottaa kuolemantuomio https://www.amnesty.fi/vetoomukset/teloitus-uhkaa-kymmenia-mielenosoittajia-seis-kuolemantuomioille-iranissa/ Tue Vahidia, joka viruu vankilassa ja tulee vastaanottamaan 74 raipaniskua, koska osallistui rauhanomaiseen mielenosoitukseen https://www.amnesty.fi/vetoomukset/mielenosoittamisesta-33-vuotta-vankeutta-ja-74-raipaniskua-iranissa-vahid-vapaaksi/ Tue Vanessaa, joka puolusti naisten oikeutta aborttiin ja jota odottavat suuret sakot ja rikosrekisteri https://www.amnesty.fi/vetoomukset/andorra-aborttioikeus/ Linkit ovat vetoomuksia, sillä lahjoituksia mielipidevankien puolesta on vaikea tehdä. Rahan meneminen oikeaan osoitteeseen ei ole näet varmistettua. Kuitenkin esimerkiksi Iranissa mieltään osoittaneet ihmiset ovat puhuneet siitä, kuinka tärkeää on jakaa heidän tarinoitaan sosiaalisessa mediassa. Tämä levittää tietoutta. Joskus performatiivisenakin nähty jakaminen on parasta, mitä voi tehdä poliittisten toisinajattelijoiden hyväksi.

Ali ja Zahra löysivät Jeesuksen huumeriippuvuuden ja perhekriisin keskellä. Kun heidän kotikirkkonsa paljastui ja perheen takaa-ajo alkoi, elämä Iranissa muuttui painajaiseksi.

Mikä on tilanne Iranissa? Onko mahdollista, että mielenosoittajat oiekasti voisivat saada aikaan muutosta? Tästä keskustelemme aktivisti Bahar Mozzafarin kanssa. Energiakriisi vaatii korjauspakettinsa, mutta niin keskusteluttaa jengirikollisuuskin. Men din jul då, Saara-Sofia. Hur ser den ut?

Mistä Iranin historia alkaa? Miten arabivalloitukset ja islam ovat vaikuttaneet Iranin kulttuuriin? Mitä eroa on šiialaisuudella ja sunnilaisuudella ja millä tavoin šiialaisuus näkyy Iranissa nykypäivänä? Studiossa vieraana Lähi-idän ja islamin tutkija Joonas Maristo. Jakso on nauhoitettu 24.10.2022. (0:00) Historian tutkiminen (2:32) Elamilaiset (4:18) Akhamenidit (6:29) Sasannidit (8:28) Iranin maantiede (10:57) Elinkeinot ja kauppa (12:39) Arabi- ja muslimivalloitukset (19:27) Sasannidien ja arabien vertailu (26:59) Islamin leviäminen (28:48) Zarathustralaisuus (32:17) Safavidit (35:05) Kaksitoistašiialaisuus (40:01) Poliittinen kehitys (42:30) Siirtomaa-aika 1800-luvulla (44:35) Öljy ja geopolitiikka (45:38) Šiiat ja sunnit (49:02) Modernisoituminen (52:42) Sekularismi (58:24) Iranin nykytilanne (1:00:29) Iranin vallankumous 1979 (1:02:19) Iranin historia: Mielen valtakunta Vieras Joonas Maristo: @joonasmaristo

Iranissa naisten käynnistämät mielenosoitukset islamilaista hallintoa vastaan ovat jatkuneet pian kolme kuukautta. Tuhansia ihmisiä, myös alaikäisiä, on vangittu, ja tällä viikolla Iran teloitti ensimmäisen vangitsemistaan mielenosoittajista. Ohjelmassa kysytään iranilaisilta Iranissa ja Suomessa, millaisina he pitävät mahdollisuuksiaan murtaa Iranin vanhoillista pappisvaltaa. Ohjelman toimittavat Sari Taussi ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka.

Suomessa halutaan säästää sähköä. Monta tuhatta mielenosoittajaa on pidätetty Iranissa. Suomalaisten mielestä vanhuspalveluja ei ole riittävästi. Sanna Marin on suomalaisten suosikki myös seuraavaksi pääministeriksi. Sunnuntaina sataa vähän lunta.

Tällä viikolla Kaikki Uusiksi-podcastissa keskustellaan ulkopolitiikasta, joka on tänä vuonna noussut arvoon arvaamattomaan, koska arvaamattomuus on päivän sana.Turkki on tehnyt viime viikon sunnuntaista lähtien ilmahyökkäyksiä Pohjois-Syyrian ja Pohjoisen Irakin kurdialueille. Lisäksi Iranin kaksi kuukautta jatkuneet mielenosoitukset naisten oikeuksien puolesta ovat kiihtyneet täysimittaiseksi kansannousuksi. Iranissa viranomaiset ovat vastanneet protesteihin silmittömällä väkivallalla.Jussi ja Toivo keskustelevat tällä viikolla kansanedustaja, vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Veronika Honkasalon kanssa sekä Turkin iskuista kurdialueille että Iranin kansannoususta.Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Kun Persian shaahi Reza Pahlavi joutui maanpakoon vuonna 1979, Iranissa vaihtui valta ja maasta tuli islamilainen teokratia. Tänä syksynä Iranin asukkaat ovat enenevässä määrin lähteneet kaduille osoittamaan mieltä tätä hallintomuotoa ja sen uskonnollista diktatuuria vastaan. Hallituksen vastaus on ollut armoton ja brutaali. Tapahtuuko Iranissa uusi vallankumous? Voiko kansannousu muuttaa maan poliittista järjestelmää? Vieraina ovat iranilaisaktivisti Azizeh Lotfallahi sekä Lähi-idän geopoliittisiin konflikteihin erikoistunut tutkija Alan Salehzadeh.

Miika Auvinen ja Suomen Open Doorsin toiminnanjohtaja, Johanna Kultalahti, keskustelevat naisten oikeuksista ja kristittyjen tilanteesta Iranissa.

Miksi kirjeenvaihtaja ei uskaltanut antaa numeroaan iranilaiselle miehelle? Koska Iranin pappisjohdon dystooppisen valvontakoneiston lonkerot ulottuvat lähes kaikkialle, myös ihmisten puhelimiin. Iranissa kansa lähti syksyllä kaduille, kun nuori nainen kuoli siveyspoliisin käsissä. Sosiaalinen media täyttyi mielenosoitusvideoista, mutta uutisissa Iran tuntui näkyvän vähemmän. Miksi? Sitä avaa Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen, joka lähti Prahaan jäljittämään kuolleen mielenosoittajan tarinaa. (Tämä podcast-jakso on nähtävillä myös videona. Pääset videoversioon tekstin lopussa olevan linkin kautta.) Toimittajien on hyvin vaikea päästä itse Iraniin raportoimaan. Kun kuvat protesteista leviävät somessa, uutismedian on pohdittava, mikä on varmasti totta. Samalla on suojeltava haastateltavia ja kuvissa näkyviä ihmisiä. Jennyä kiinnostaa, miksi iranilaisten mitta on nyt täynnä. Kyse ei ole vain naisten ärtymyksestä, vaan myös miehet vaativat muutosta. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Kuinka säästää sähkölaskussa? Sähkönhinnoista ja niiden vertailusta keskustelemassa Energiaviraston johtaja Antti Paananen sekä Ylen taloustoimittaja Timo-Pekka Heima.  Mitä tehdä jos rahat eivät riitä? Haastateltavana Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzar.  Iranissa jatkuvat mielenosoitukset. Iranin tilanteesta keskustelemassa Airin Bahmani ja professori Hannu Juusola Helsinigin yliopistosta  Näkyvätkö maailman mullistukset kirjallisuudessa? Kirjallisuudesta keskustelemassa Ylen kirjalllisuustoimittaja Anna Tulusto sekä Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtaja Ville Blåfield.  Juontajana Aki Laine. Lähetystä ovat valmistelleet Janette Leino, Jukka Vanninen ja Marija Skara sekä. Tuottajana Marja Ala-Kokko.

Tänä syksynä iranilaisnaiset ovat riisuneet ja polttaneet päähuivejaan kaduilla avoimina protesteina maan siveyspoliisin käsissä kuolleen 22-vuotiaan Mahsa Aminin innoittamina. Siveyspoliisi otti naisen kiinni Teheranissa, koska tämä oli rikkonut hijab-pakkoa. Silminnäkijöiden mukaan siviilipoliisi hakkasi Aminin autossa. Myöhemmin nainen vajosi koomaan ja kuoli. Hijab on ollut naisille pakollinen islamilaisesta vallankumouksesta vuonna 1979. Kymmenet naiset riisuivat huivinsa protestina myös vuonna 2017. Kapinointi naisten oikeuksien puolesta ja uskonnollista sekä korruptoitunutta hallintoa vastaan on pitkään välähdellyt iranilaisessa elokuvassa. Suomen elokuvateattereissa elo-syyskuussa pyörinyt Maryam Moghaddamin ohjaus Balladi valkoisesta lehmästä paljasti naisen ahtaan paikan konservatiivisessa yhteiskunnassa, ja syksyn Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin ohjelmiston Ali Abbasin Holy Spider on kuvaus suoranaisesta naisvihasta. Kulttuuriykkönen selvittää, miten iranilainen elokuva on kuvannut Iranin hirmuvaltaa ja naisten asemaa, ja minkälaiset mahdollisuudet elokuvatekijöillä on maassa ollut ilmaista itseään. Haastateltavana ovat elokuvan ja television tutkija, professori Henry Bacon Helsingin yliopistosta, Helsingin Sanomien toimittaja Veli-Pekka Lehtonen ja 26-vuotiaana Iranista paennut Bahar Mozaffari, Soraya- tasa-arvo ry:n perustaja ja Naisjärjestöjen Keskusliiton hallituksen jäsen. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Millaisen viisumipäätöksen Suomi sai tehtyä? Haastattelussa Rajavartiolaitoksen kansainvälisen yhteistyön yksikön päällikkö Matti Pitkäniitty. Miten Euroopassa on reagoitu Itämeren kaasuputkitapaukseen? Karoliina Kantola Kööpenhaminasta ja Rikhard Husu Brysselistä kertovat reaktioista. Nord Stream -kaasuputkivuotojen ulkopoliittiset vaikutukset puntarissa. Haastattelussa Euroopan hybridiosaamiskeskuksen kansainvälisten suhteiden johtaja Rasmus Hindrén ja professori Veli-Pekka Tynkkynen Aleksanteri-instituutista. Iranissa hallinnon vastaiset protestit ovat jatkuneet lähes kaksi viikkoa. Vieraina professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta ja Ihmisoikeusliiton asiantuntija Duin Ghazi. Oikeudenkäynti Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-jutusta alkaa tänään. Mitä käräjillä on luvassa, sitä arvioi puhelimitse Ylen oikeustoimittaja Päivi Happonen. Ruotsalaisten lehtien annista raportoi Anni Riit'aho. Juontaja Marjo Näkki, toimittajat Mira Stenström, Mikko Haapanen ja Veera Sinervo. Tuottaja Hanna Juuti.

Salman Rushdie joutui murhayrityksen kohteeksi puhetilaisuudessa. Kirjailija on onneksi toipumassa, mutta huoli sananvapaudesta ja Rushdien tulevaisuudesta kasvaa. Kerran, vuonna 1989, langetettu fatwa on nähtävästi voimassa niin kauan kuin kirjailija elää. Millä tavoin fatwa on perusteltu islamissa ja mitä poliittisia tarkoitusperiä se ajaa? Miksi juuri varsin vaikeatajuinen, monimutkainen ja monitulkintainen romaani Saatanalliset säkeet laukaisi tällaisen reaktion Iranissa? Haastateltavana ovat arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila ja Turun yliopiston professori Joel Kuortti, joka on väitellyt Salman Rushdiesta Tampereen yliopistossa vuonna 1998. Lähetyksen alussa kuullaan Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan konfliktien asiantuntijan Alan Salehzadehin haastattelu. Lähetyksen toimittaja on Pauliina Grym.

Siamäk Naghian syntyi Iranissa kuutisenkymmentä vuotta sitten. Nuorena hän oli mukana Iranin islamistisessa vallankumouksessa ja hän joutui sotimaan Iranin ja Irakin välisessä sodassa. Myöhemmin hän päätyi monien vaiheiden jälkeen Suomeen, jossa hän lopulta opiskeli tekniikan tohtoriksi. Nyt hän johtaa iisalmelaista, kansainvälisesti tunnettua ja menestyvää yritystä. Siamäk Naghian on nyt Roman Schatzin vieraana.

Maailmanmatkaaja ja moninkertainen Venla-palkinnon voittaja Arman Alizad tutustui romaneihin tehdessään 2.kauden romaniaiheista jaksoa ohjelmasarjassaan Arman, Pohjantähden alla. Armanin mukaan maailma on mustavalkoisuuden sijaan täynnä harmaan eri sävyjä. Hänen mielestään tiedon puute lisää ennakkoluuloja. Armanin oli helppo ymmärtää perhekeskeistä romanikulttuuria, sillä Iranissa, josta hän on lapsena Suomeen muuttanut, on samoja piirteitä. Ohjelman on toimittanut Miriam Schwartz.

Islamin hallitsema Iran on kristittyjen vainotuimpien maiden sijalla 8. Vaikka kristittynä eläminen on vaarallista, kuulemme myös rohkaisevia tarinoita Jumalan johdatuksesta. https://opendoors.fi/iran #opendoors #iran

Kristinusko nähdään Iranissa länsimaisena vaikutuksena ja uhkana. Kaikkia etnisiä persialaisia pidetään muslimeina. Äärimmäinen vaino yhteiskunnallisen ja kirkollisen elämän osa-alueilla osoittaa, että painostusta harjoittaa pääosin maan hallinto. Iranissa on kiellettyä tuottaa kristillistä kirjallisuutta tai pitää kirkossa tilaisuuksia paikallisella farsin kielellä. Etnistä persialaista, joka jättää islamin, voidaan rangaista kuolemalla. Tosin todennäköisemmin he saavat vankeustuomion ”rikoksesta kansallista turvallisuutta vastaan”. Lue lisää https://opendoors.fi/iran/ Radio Deillä: Open Doors maailmankatsaus keskiviikkoisin klo 17:45-18

Perussuomalaisten entinen puheenjohtaja, Timo Soini, on palannut julkisuuteen. Mitä hän ajattelee populismista, mitä poliittisesta perinnöstään nyt? Suomen Teheranin-suurlähettiläs Keijo Norvanto kertoo kansan mielialoista Iranissa. Kunta-alan työehtoneuvottelut alkavat. Ongelmakohtia selvittävät Timo Reina, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitosta, Tehyn ekonomisti Ralf Sund ja eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Anu Vehviläinen (kesk.). Mitä eroa on brittihovilla ja Ruotsin kuningashuoneella? Sussexin herttuaparin etääntyminen hovista aiheutti kielteisen kohun, Ruotsissa taas kuningas itse rajasi lapsenlapsiaan ulos kuningashuoneesta. Aiheesta keskustelevat toimittaja Annika Hällsten ja kuninkaallisista kirjan kirjoittanut Sanna-Mari Hovi. Jari Ehrnrooth pohtii kolumnissaan ihmisarvoa. Meille kaikillehan se kuuluu, mutta mitä se sisältää? Juontajana Tom Kankkonen, toimittajina Atte Uusinoka ja Hanna Juuti, Katariina Lahtonen tuottaja.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kehotti Ukrainan presidenttiä tutkimaan poliittista vastustajaansa, presidentiksi pyrkivää Joe Bidenia ja hänen poikaansa. Tämä selviää muistiinpanoista, jotka Valkoinen talo julkaisi tapauksen vuodettua julkisuuteen Trumpin ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin välisestä puhelinkeskustelusta. Virkarikostutkinta tapaus Ukrainasta alkaa. Edustajainhuoneen puhemiehen Nancy Pelosin mukaan Trump on rikkonut perustuslaillisia velvoitteitaan. Tavoitteliko Trump henkilökohtaista etua edesauttamalla poliittisen vastustajansa asettamista epäilyn alaiseksi? Mikä julkaistun Ukraina-muistion todistusarvo on? Onko kyseessä "savuava ase", "smoking gun", jota Trumpin ympäriltä on etsitty läpi presidenttikauden? Mikä on Trumpin liikkumatila virkarikostutkinnan käynnistyttyä? Jatkuuko America first -linja sisäpolitiikassa, kauppapolitiikassa, ulkopolitiikassa? Mikä on pelikirja Kiinan suhteen, Iranissa, suhteessa Eurooppaan? Vieraana on Ulkopoliittisen instituutin tutkija Ville Sinkkonen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kaudella presidentin esikunta on vaihtunut tiuhaan. Lähtöpassit on annettu 35:lle avainhenkilölle, ministerille ja neuvonantajalle. Viimeisimpänä ulkopolitiikan "haukkana" tunnettu turvallisuusneuvonantaja John Bolton. Onko Boltonin erottaminen käänne Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ulkopolitiikassa? Poistuuko uhka Yhdysvaltain tarttumisesta aseisiin Boltonin lähtemisen myötä? Mitä tapahtuu Venezuelassa, Lähi-idässä, Iranissa, Pohjois-Koreassa? Onko Krimin ja Ukrainan suhteen odotettavissa uusia aloitteita? Aiheesta keskustelevat Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä, Ulkoministeriön Pohjois-Amerikan yksikön päällikkö Soili Kangaskorpi sekä professori Benita Heiskanen Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksesta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Open Doors Uutiset on ajankohtaisohjelma vainotun kirkon tapahtumista. Jakso on julkaistu Radio Patmoksessa 13.12.2018. Lue lisää: https://opendoors.fi/iran

Iranissa ollaan huolissaan entisestään kiristyvistä Yhdysvaltojen määräämistä talouspakotteista. Pakotteet iskevät etenkin tavallisiin iranilaisiin. Samaan aikaan iranilaiset arvostelevat myös maan omia vallanpitäjiä - on syntynyt erityinen naisten protestiliike huivipakkoa ja pukeutumissääntöjä vastaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma käy Iranissa. Lisäksi tavataan Suomessa rauhantutkimusta opiskeleva Zahra Edalati. Juontaja on Sari Taussi. Kuva: Jussi Koivunoro

Iranissa ollaan huolissaan entisestään kiristyvistä Yhdysvaltojen määräämistä talouspakotteista. Pakotteet iskevät etenkin tavallisiin iranilaisiin. Samaan aikaan iranilaiset arvostelevat myös maan omia vallanpitäjiä - on syntynyt erityinen naisten protestiliike huivipakkoa ja pukeutumissääntöjä vastaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma käy Iranissa. Lisäksi tavataan Suomessa rauhantutkimusta opiskeleva Zahra Edalati. Juontaja on Sari Taussi: Kuva: Jussi Koivunoro

Behdad on asunut Suomessa vuodesta 2009 ja hakenut turvapaikkaa, sillä Iran ei ole turvallinen maa poliittisesti aktiiviselle kurdille. Iranin hallinto sortaa kurdivähemmistöään ja erityisesti mielipiteitään avoimesti julkituovat poliittisesti aktiivisesti kurdit ovat sortotoimien kohteena. Amnesty Internationalin mukaan Iran teloittaa Kiinan jälkeen eniten ihmisiä maailmassa ja hirttotuomiot ovat arkipäivää Iranissa. Tampereen poliisi otti Behdadin kiinni ja sulki turvasäilöön Tampereella maanantaina 21.5.2018, aikeenaan palauttaa Behdad Iraniin. Miksi yhdeksän vuotta Suomessa asunut Behdad palautetaan takaisin Iraniin, jos häntä odottaa hengenvaara? Miten Behdadin käy, jos hänet palautetaan takaisin Iraniin? Kuka ottaa vastuun Behdadin kohtalosta, jos hänet palautetaan? Mahadura & Özberkan perehtyvät poliittisesti aktiivisten kurditurvapaikanhakijoiden tilanteeseen. Lähetyksessä vieraana Behdadin veli Fabe, Turun kaupunginvaltuutettu Berhan Ahmadi sekä asianajaja Ville Punto.

Nykyään katkera viha suurta saatanaa eli Yhdysvaltoja ja länttä kohtaan sekä antisemitismi ovat Iranin koossapitävät voimat. Mutta toisin oli aiemmin. Mohammad Reza Pahlavi nousi Iranin valtaistuimelle toisen maailmansodan aikana 1941 brittien ja neuvostoliittolaisten syrjäytettyä hänen natsimielisen isänsä vallasta. Iranin öljy oli länsimaille äärettömän tärkeä ja se piti länsimaiden teollisuuden rattaat pyörimässä. Varaa virheille ei ollut, ja shaahista tuli länsimaiden öljynsaannin korvaamaton takuumies. Britannian M16:sta ja Yhdysvaltojen CIA:sta tuli puolestaan shaahin vallan takuumiehiä lähes 40 vuodeksi. Shaahi oli viettänyt nuoruutensa vahvan äitinsä johtamana ja isäänsä peläten. Pelko oli eräs shaahia ohjaava voima. Tultuaan valtaan Reza Pahlavi oli idealisti. Shaahin tarkoitus oli tehdä Iranista johtava moderni länsimaalainen maailmanvaltio. Ei ainakaan itsevarmuutta ja kunnianhimoa nuorukaiselta puuttunut, mutta ehkä järkeä hivenen. Shaahi antoi kansalle toivon mutta vei sen itse. Iranin salainen palvelu SAVAK tukahdutti poliittiset vastalauseet kovin ottein ja tästä kidutus- ja murhakoneistosta tuli vallan säilymisen vahtikoira, ei niin kovin länsimainen tapa. Yritystä kuitenkin oli. Vuonna 1963 shaahi aloitti Iranissa niin sanotun valkoisen vallankumouksen, johon kuului paljon uudistuksia. Mm. huntupakko poistettiin ja naisille luvattiin tasa-arvo, naiset saivat äänestää, ajaa autoa ja käydä töissä. Naiset myös pääsivät ehdokkaiksi parlamenttivaaleihin. Näin shaahi sai lisänimen äijäfeministi. Iranin uudistusohjelmat kuitenkin epäonnistuivat, koska shaahin vastustajista yhdet syyttivät Irania demokratian puutteesta ja toiset perinteisen šiiapapiston syrjäyttämisestä uudistuksia tehtäessä. Shaahin kerrotaan valitelleen julkisesti, että kun en hoitanut asioita minua sanottiin playboyksi ja kun ryhdyin hoitamaan asioita minua sanottiin itsevaltaiseksi. Iranin nykyisen virallisen kannan mukaan shaahi oli homo ja länsimaissakin shaahia pidettiin vähintäänkin biseksuaalina, mutta tätä ei haluttu turhaan korostaa, koska Iran on muslimimaa. Shaahin voimakas länsimaalaistamispolitiikka ja Israelin tunnustaminen sai monelta iranilaiselta kupin nurin. Shaahi halusi saavuttaa nopeasti Ruotsin elintason ja olla itsevaltias modernissa länsimaisessa Iranissa. Shaahin mukaan vain diktatuuri pystyi takaaman länsimaalaisuuden. Niinpä shaahi rupesi pönkittämään asemaansa diktaattorimaisin ottein ja poliittinen oppositio tehtiin toimintakyvyttömäksi muun muassa lakkauttamalla kommunistinen Tudeh-puolue. Tehtiin myös maauudistus, metsien kansallistaminen ja teollisuuden voitot jaettiin osittain työntekijöille. Aikaisemmin teollisuuden omistus oli jaettu pääosaltaan yläluokille, joista tulikin sitten älyttömän rikkaita. Vuonna 1976 vähemmän kuin yksi prosentti väestöstä omisti 80 prosenttia kaikesta yksityisomaisuudesta Iranissa. Epäsuhta oli kestämätön. Shaahi lapioi rahaa omiin taskuihinsa ja shaahin tulonlähde oli jopa kolehti, jota kerättiin pyhiinvaelluspaikalla, jonka suojelija shaahi oli. Englantilainen lehtimies Robert Graham on onnistunut jäljittämään kolmen ja puolen sivun mittaisen listan Pahlevi-säätiön omistamista osakkeista, joille arvoa kertyi likimain 3 miljardia dollaria. Totuutta Iranin korruptiosta on kuitenkin vaikea sanoa, sillä perinteisesti Lähi-idän monarkioissa on ollut vain vähän eroa hallitsijan ja kansakunnan aarteiden välillä. Shaahin motto oli, että jos totuuden puhuminen on vaarallista, sen puolustaminen on uhkarohkeaa. Shaahi puhui niin kuin eli. Väestön pitämiseksi kurissa tarvittiin uudenaikainen kalusto armeijalle ja siihen tuhlattiinkin rahaa valtavat määrät, samaan aikaan kun maanviljelys oli kuokka-asteella ja maaseudulta tapahtui valtaisa pako. Shaahi, jonka sanotaan katsoneen paljon televisiota ja pääosin täyttä roskaa - länkkäreitä, salapoliisielokuvia ja huonoja romansseja, ei kyennyt näkemään ruudun takaa kuinka syvästi kansalaiset vihasivat korruptiota ja poliisiterroria, kuinka vakavasti länsimaistuminen uhkasi islamilaisia perinteitä, kuinka paljon keskiluokka, johon hän oli kohdistanut toiveensa, kaipasi poliittista ilmaisunvapautta ja aineellista vaurautta. Shaahi oli rakentanut ympärilleen muurin, jonka yli hän ei kyennyt näkemään. Shaahista oli tullut M16:ta ja CIA:n tukema despootti operettikeisari ja länsimaat kompastuivat omaan ahneuteensa, kertoo Israelin Ystävät ry:n toiminnanjohtaja ja Shalom-lehden päätoimittaja Ilkka Vakkuri. Toimittajana Raimo Tyykiluoto. Kuva: YLE

Susanna Mafi asuu perheensä kanssa Iranissa, josta hänen miehensä on kotoisin. Susanna on sopeutunut maahan kohtuullisen hyvin. Tyystin nikottelematta asettuminen ei ole mennyt, sillä moni asia on vaatinut aikaa. Susannan haastattelussa jutellaan niin sananvapaudesta kuin naisen asemasta, mutta myös kotoisasta parisuhteesta, jossa perheroolit ovat toisenlaiset kuin Suomessa.

Rajoja suljettu, sotaharjoitukset aloitettu ja verenvuodatus mainittu. Lähi-Idässä seurataan Irakin Kurdistanin kansanäänestystä itsenäisyydestä hampaat irvessä, tai riippuu keneltä kysytään. Mahadura&Özberkan kysyvät tietysti kurdeilta itseltään, miltä mahdollinen Irakin Kurdistanin itsenäistyminen tuntuu kansalle, jolta on evätty oikeus omaan kieleen, kulttuuriin ja valtioon. Tulisiko itsenäisestä Irakin Kurdistanista demokraattinen ja tasa-arvoa kannattava valtio vai korruptoitunut diktatuuri? Lähetyksessä pureudutaan kurdien isänmaallisuuteen sekä kansalliseen identiteettin ja kysytään, onko kyseessä todellakin niin yhtenäinen kansa kuin annetaan ymmärtää? Mitä eroja on kurdeillla jotka asuvat Syyriassa, Turkissa, Iranissa ja Irakissa? Millaista on kuulua kansaan, jolla ei ole ollut oikeuksia omaan kieleen, kulttuuriin tai valtioon? Mitä kurdien arabisoiminen tarkoittaa? Studiossa vieraaana Helsingin yliopistossa Lähi-Idän tutkimusta opiskeleva Arman Bahmani sekä Tajzan Sharif, joka tekee parhaillaan yhteiskuntatieteiden maisterintutkintoa ja pääaineena kansainvälinen turvallisuus ja konflikti opinnot.

Kumpaan luottaisit enemmin Tinderiin vai vanhempien valintaan? Toimiiko turkkilanen liehittely Suomessa tai lähtisitkö treffeille papin valvovan katseen alla niin kuin Iranissa. Mahadura&Özberkan jaksossa vertaillaan iskemistä eri kulttuurien välillä Vieraina tulevaisuuden tubettaja Can Kubur ja muusikko Mitra Matouf.

Maailmanmatkaaja ja moninkertainen Venla-palkinnon voittaja Arman Alizad tutustui romaneihin tehdessään tulevan kauden romaniaiheista jaksoa ohjelmasarjassaan Arman, Pohjantähden alla. Armanin mukaan maailma on mustavalkoisuuden sijaan täynnä harmaan eri sävyjä. Hänen mielestään tiedon puute lisää ennakkoluuloja. Armanin oli helppo ymmärtää perhekeskeistä romanikulttuuria, sillä Iranissa, josta hän on lapsena Suomeen muuttanut, on samoja piirteitä.

Kokeellinen urheiluohjelma, jossa hakkurinkin passaa iskeä. Vieraana lentopalloilija Mikko Oivanen. Lentopallon mestaruusliiga starttaa ensi viikolla. Yksi liigan ennakkosuosikeista on Loimaan Hurrikaani, eikä vähiten hakkurinsa Mikko Oivasen ansiosta. Mikko Oivanen on yksi maamme menestyneimmistä lentopalloilijoista maailmalla, hän on pelannut urallaan muun muassa Puolassa, Turkissa, Kiinassa ja Iranissa. Kuinka kokenut hakkurikonkari näkee Suomen mestaruusliigan nykytason? Ja millä mielin jo maajoukkueuransa päättänyt Oivanen on katsonut lentopallomaajoukkueen taivalta kohti ensi vuoden EM-kisoja? Osallistu kiivaaseen urheilukeskusteluun twitterissä: #LSPuhe

Millaisia tapoja noudatetaan eri kulttuurien kodeissa? Tiesitkö, ettei Iranissa saa istua maassa jalat suorana, mikäli tilassa on vanhempi henkilö? Entä, mitä viet romanikotiin tuliaisiksi kun menet ensimmäistä kertaa kyläilemään? Vieraina suorassa lähetyksessä ovat Maria Friman ja Susani Mahadura.

Legendaarinen Auvo Niiniketo on vieraana ensi tiistaina klo 13 Radio Ravun räväkässä RikosRadiossa. Ave on Putinin tuttu. Presidenttien, poliitikkojen ja ja liikemiesten turvamies. Nyrkkeilyn, karaten, potkunyrkkeilyn ja jujutsun moninkertainen Suomen mestari. Jujutsussa korkeimman 10 danin ja soke-arvonimen haltija. Ainoa Japanin ulkopuolella! Krunikan kundi toi Hokutoryu (Pohjantähti) jujutsun Suomeen ja kehitti tyylisuunnan. Pahamaineiset prätkäjengit kunnioittavat häntä. Poliisi käyttää hänen asiantuntemustaan esimerkiksi piiritystilanteissa . Hän kehitti poliisin nykyisin käyttämän pampun. Hänellä on turvafirmat Helsingissä, Pietarissa ja Tallinnassa. Hän on kouluttanut venäläisiä pahamaineisia Oman-joukkoja. Nykyisin bisneksiä myös Iranissa. Ave on katsonut kuolemaa silmästä silmään enemmän kuin kukaan muu suomalainen. Kuolemantuomioitakin on annettu. ”Olen aina selvinnyt puhumalla”, nallekarhumainen mestari toteaa. Ave on uskossa. Ei pelkää kuolemaa. ” Olen elänyt niin vaiherikkaan elämän, että olen sinut asian kanssa.” Kaapelitehtaan D-rapun neljännessä kerroksessa on vuosikymmenien aikana treenannut julkkiksia kuin pipoa: Tony Halme, Arman, Rantalainen, Sarasvuo, Edelman, S. Kinnunen, Hytöset, Willberg, Danny, useamman ala tohtoreita, tuomareita lääkäreitä ja jopa shakin Suomen mestari sekä monia muita… Ave ajaa panssaroidulla maasturilla. Kotiosoite on salattu lääninhallituksen päätöksellä. Haastattelu on ainutlaatuinen sukellus Auvo Niinikedon vaaralliseen maailmaan.