Podcasts about perinteiset

Tammikuu 2025 tuo mukanaan valtavan energeettisen muutoksen. Perinteiset tammikuun haasteet näyttäytyvät nyt aivan uudessa valossa, kun kollektiivinen transformaatio syvenee. Tässä jaksossa käymme läpi kuukauden tärkeimmät teemat ja saat käytännön työkaluja muutoksen läpiviemiseen. Puhumme miksi tämä tammikuu tuntuu niin erilaiselta, miten kristallikehon aktivoituminen vaikuttaa arkeemme, ja miten voit hyödyntää tämän erityisen ajan manifestoinnin voimaa. Saat myös Enkeli Raguelin erityisviestin tälle kuukaudelle. Lataa maksuton Manifestointi Opas https://elamankeha.com/manifestointiopas  

Englannissa on osoitettu mieltä ja rettelöity lapsiin kohdistuneen hyökkäyksen jälkeen. Perinteiset mediat ovat toistelleet papukaijan lailla pääministeri Starmerin viestiä kaduilla marssivista natseista. Heikelä ja Koskelo tasapainoilevat poliittisten puolitotuuksien välillä 23 minuuttia.

Suomen tolkullisin ohjelma! Parhaat läpät jauhetaan kahvitauolla. Maaseudun suoruutta edustaa Johanna ja kaupunkilaisen mutkikkuutta Patrik. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Kohti kofeiinin suomaa kirkkautta, toverit!

"Kyllä se tottuu, kun tehdään vain". Kuulostaako tutulta? Perinteiset neuvot opettaa hoitotoimenpiteitä pennulle liittyvät harmillisen usein edelleen väkisin kiinni pitämiseen, vaikka tutkimustieto puhuu yksioikoisesti positiivisten keinojen puolesta. Eläinten käyttäytymistieteilijä ja eläintenkouluttaja Anna Sydänheimo on käsittelyasioiden rautainen ammattilainen, ja tässä jaksossa Anna antaa parhaimmat vinkkinsä hoitotoimenpiteiden muuttamiseen pakollisesta pahasta oikeasti mukavaksi, yhteiseksi tekemiseksi. Aikaleimojen kautta voit myös siirtyä suoraan eri toimenpiteiden pariin: (05:22) Kynsienleikkuu (25:50) Suihku (41:00) Hampaiden harjaus (51:40) Silmätippojen laitto Jakso sisältää mainoksen: Elsan Ekopaja // Palautetta podcastista tai aihetoiveita saa aina lähettää joko yksityisviestillä sosiaalisessa mediassa tai sähköpostilla stefanie.lindroos@gmail.com. Kiitos jos jätät podcastista arvostelun käyttämäsi kuuntelupalvelun kautta ja otat podin seurantaan! Instagram: ⁠⁠⁠@riivatturakki⁠⁠⁠ Facebook: ⁠⁠⁠riivatturakki⁠⁠⁠ Musiikki Quirky Dog Kevin MacLeod (incompetech.com) http://creativecommons.org/licenses/by/3.0/

Millaista lumoa enkelien maailma tarjoaa nykyajan ihmisille? Entä mitkä muut ominaisuudet enkeleissä vetävät puoleensa erityisesti naisia? Perinteiset kristilliset käsitykset enkeleistä yhdistyvät nykyisessä enkeliuskossa usein uushenkisiin näkemyksiin. Helsingin yliopiston uskontotieteen professori Terhi Utriainen teki tutkimustaan jalkautumalla enkeleihin uskovien pariin messuille, joogakouluun, koteihin ja enkelihoitajakurssille. Raamatuntutkija Katri Antin Itä-Suomen yliopistosta kertoo, että Raamatussa enkelit toimivat mm. Jumalan viestinviejinä ja ihmisten suojelijoina. Arkkienkeli Gabriel saa Uudessa testamentissa tehtävistä arvokkaimman: Gabriel ilmoittaa Marialle Jeesuksen syntymästä. Ohjelman on toimittanut Riikka Suikkari.

”Tieto on valtaa, ja tietämättömyys on siunaus”, näin pohtii professori Harri Jalonen Vaasan yliopistosta Tiedeykkösessä. Materiaalinen huoltovarmuus on tuttu asia meille suomalaisille. Kriisin tullen meillä on viljaa varastoissa ja öljyä kallioissa, mutta tämä ei enää riitä. Globaali toimintaympäristö muuttuu nopeasti, päätöksenteko on monimutkaista, ja sosiaalinen media haastaa tietoa ja tietämättömyyttä sekä perinteistä kriisivalmiutta. Siksi Suomen Akatemia päätti rahoittaa neljän yliopiston ja korkeakoulun tiedon huoltovarmuuden tutkimushanketta. Sitä vetää Vaasan yliopiston vararehtori, professori Annukka Jokipii. Koronapandemia oli yksi kimmoke tälle tutkimushankkeelle. Perinteiset yhteiskunnan hallinta- ja sääntelystrategiat sekä valmiusrakenteet eivät pysyneet koronatoimenpiteiden vauhdissa mukana. Kuinka tiedon huoltovarmuus jalostuu monipuoliseksi yhteiskunnalliseksi kyvykkyydeksi, jossa kansalaisilla on selkeä rooli? Miksi soteuudistuksen valmistelu vuosina 2015-19 tarjoaa huonon esimerkin tiedon huoltovarmuudesta, kun taas tiedustelulain valmistelu hyvän esimerkin? Asiasta tietää Itä-Suomen professori Anssi Keinänen. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Perinteiset uudenvuoden lupaukset ovat niin buumereiden touhua. Muutos kohti parempaa tulevaisuutta voi alkaa elämässäsi jo nyt 21.12. talvipäivänseisauksena! Viral Vegans on uusi eläinoikeuksien puolesta kampanjoiva yhteisö, johon liityin itsekin. Kävimme hyytävän kylmällä otsalamppulenkillä vuoden pimeimpään aikaan perustajajäsen Benjamin Pitkäsen kanssa. Vegaanikollega Benjamin on aktiivinen 24-vuotias valtiotieteen ylioppilas Helsingin yliopistossa. Kolme helppoa ensiaskelta: Liity viralvegans.fi jäseneksi ja seuraa heidän Instagram ja YouTube tiliä, ilmoittaudu tammikuun vegaanihaaste.fi sekä katso Earthlings ja Game Changers dokkarit.

Radio Voima vieraili lauantaina 11.12. Kauppakeskus Sykkeessä joulutapahtumassa. Kristoffer Ignatiuksen haastattelussa ravintolapäälikkö Mirka Niitlahti, joka kertoi mitä asiakkaat tykkäävät syödä joulunaikaan. Perinteet ovat tärkeitä asiakkaille edelleen, joita kaivataan myös ravintoloissa. Kasvisruoka ja pienet twistit nostavat lisäksi suosiotaan herkuttelijoissa. Kuuntele lisää! Radio Voiman studiossa juontajana oli Eeva Ristkari. Yhteistyössä Radio Voima ja Kauppakeskus Syke.

Eero Heinonen and Heidi-Elisa Piironen chat about traditional Finnish Christmas food and exotic delicacies from the home country in general. - Eero Heinonen ja Heidi-Elisa Piironen juttelevat perinteisistä suomalaisista jouluun liittyvistä herkuista ja eksoottisista kotimaan  herkuista yleensä.  

Perinteiset opiskelijatapahtumat ovat murroksen edessä, kun pelkkä ronski ryyppääminen ei enää riitä täyttämään uuden opiskelijasukupolven asettamia hauskanpidon kriteerejä, sanoo Johanna Malinen kolumnissaan.

Tällä kerralla Tuplaturinoissa messutaan pitkästä aikaa. Korona-ajan vedellessä (toivottavasti) viimeisiään alkaa kansa varovasti hilautua myös messuhalleihin pällistelemään yritysten tarjontaa. Vai hilautuuko? Tuhosiko korona perinteiset messut? Onko yritysten ja myyjän kannalta jokin muuttunut ja jos niin mikä ja miten. – Alihankintamessut avasivat pelin, millainen oli tunnelma? – Vaikeaa se on messutulevankin ennustaminen – Ennakkomarkkinointi hyvä, todellisuus pahempi – Perseet penkissä, nenät näytössä, kaljat koneessa – Korona on korottanut rimaa: messumenestyksen eteen täytyy tehdä enemmän – Hangon keksi maskin takana – Messukäytävällä lähestyminen on sallittua, jopa toivottavaa

Tällä viikolla OlympiaCastissa puhutaan kamppailu-urheilusta. Vieraana on kamppailulajien lajiryhmävastaavan pestistä Tokion olympiakisojen jälkeen vetäytyvä Pasi Sarkkinen. Pasi Sarkkinen on toiminut Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikössä lajiryhmävastaavana sen perustamisesta lähtien, eli tammikuusta 2013. Millaista aikaa menneet 8,5 vuotta ovat olleet ja millaisessa tilanteessa kamppailulajit ovat, kun mittavan valmennusuran painin parissa tehnyt Sarkkinen on siirtymässä Painiliiton toiminnanjohtajaksi? - Tämä on ollut hienoa aikaa. Olen saanut työkseni olla huippu-urheilussa mukana, ja ilman muuta koen itseni etuoikeutetuksi. Onhan siihen mahtunut monenlaista – tiettyihin isoihin haasteisiin ei ole löydetty ratkaisuja. Samalla tavalla meillä kipuillaan resurssien ja urheilijoiden terveydentilan kanssa sekä sen kanssa, että maailmalla kilpailijat ovat ammattilaisia, jotka tekevät itselleen tulevaisuutta urheilemalla, Sarkkinen puntaroi OlympiaCastin vieraana. - Hyviä avauksia on saatu, ja toivotaan, että ne kantavat eteenpäin. Monta sellaista asiaa on, johon ajattelen, että olisi pitänyt löytää ratkaisuja. Tietyt asiat ovat kehittyneet – vaikkapa vuoropuhelu Huippu-urheiluyksikön ja lajien välillä on mennyt parempaan suuntaan. Siitä on tullut aidompaa, rehellisempää ja mutkattomampaa. Perinteiset kamppailulajit ovat tiukassa puristuksessa sekä suomalaisessa yhteiskunnassa että kansainvälisesti olympiakisojen urheilijakiintiöiden tiukentuessa koko ajan. Myös resurssipuolella on haasteita, kun lajit eivät kuulu ansaintaloogisesti urheilulajien kärkipäähän. - Osa lajeista on pieniä ja osa tosi pieniä. Painin toimijana tuntui, että painin näkyvyys ja painoarvo on pieni. Näiden vielä pienempien lajin ihmiset haaveilivat, että jos meillä joskus vielä olisi tuollainen näkyvyys kuin painilla. Se oli sellainen herättävä juttu kaiken kaikkiaan, Sarkkinen naurahtaa. - Tietyllä tavalla toivoisi esimerkiksi medialta, että sitä tuotaisiin enemmän esille, kuinka isoja lajeja olympiakamppailulajit ovat kansainvälisesti. Kymmeniä miljoonia harrastajia, kilpailijoita, valtava asema ja myös resurssit. Siihen nähden täällä tehdään hyvin resurssitehokkaasti, ja pyritään tekemään pienestä urheilijamassasta hyvää tulosta. Silti Tokion olympiakisoihinkin on lähdössä iskukykyisiä suomalaisurheilijoita. Jo se on erityisen voimakkaasti olympialaisista elävissä kamppailulajeissa sinänsä kova saavutus. - Täytyy olla kovan tason urheilija, joka sen paikan saavuttaa. Pitää olla ihan maailmanluokkaa – ja eurooppalaisille se on vielä vaikeampaa, koska Euroopan kiintiö on suhteellisen pieni verrattuna kovatasoisten valtioiden määrään. Joissakin tilanteissa ja lajeissa se tilanne on ihan kohtuuton, Sarkkinen painottaa. - Olympiakisoilla on valtava merkitys kamppailulajeissa. Se on rakentunut yli vuosisadan aikana. Olympiakisoissa menestyneet nostetaan vielä aivan erilaiseen valokeilaan kuin lajin omissa arvokilpailuissa menestyneet, vaikka MM-kisoissa voi joutua voittamaan parikin kovaa ottelua enemmän. Ne ovat mielettömän hienoja tapahtumia, eikä olympialaisten arvostus ole laskenut yhtään.

Aika moni on varmaan kuullut puhuttavan vankiloista rikollisten korkeakouluna. Perinteiset vankilat saattavat ollakin sitä. Norjassa parissa vankilassa tavoitteena on auttaa vankeja elämään mahdollisimman tavallista elämää jo vankilassa. Se tarkoittaa sitä, ettei vankilassa ole kaltereita ja vartijoilla aseita. Pekka Matilainen joutui nuorena aikuisena vankilaan. Matilaisen mukaan rikoksen laadun vuoksi oma paikka hierarkiassa oli korkealla. Nykyään Matilainen auttaa vapautuvia vankeja Viadia Pirkanmaan ry:n toiminnanjohtajana sekä Suomen vapaakirkon vankilatyön yhdyshenkilönä. Tutkimuksista tiedetään, että status vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin, terveyteen ja sosiaalisiin suhteisiin, kertoo sosiaali- ja terveyspolitiikan professori ja yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani Juho Saari Tampereen yliopistosta. Toimittajana on Satu Kivelä. Äänisuunnittelija: Anders Johansson

VTT:n Toivo, innovaatiot ja kestävä kasvu -podcastin kolmannessa jaksossa tutustutaan tutkimuslähtöisen Spinnovan matkaan. Toinen Spinnovan perustaja Janne Poranen ja VTT:n Hiilineutraalit ratkaisut -tutkimusyksikön vetäjä Jussi Manninen keskustelevat siitä, miten tiedettä ja bisnestä yhdistämällä luodaan kestävää kasvua.

Mediaan suhtaudutaan yhä useammin politiikan osapuolena. Onko se toimitusten vai lukijoiden syytä? Joko klikkien kalastelu on ehtinyt tuhota viimeisimmätkin journalistiset arvot? @romakka-podcastissa tartutaan tällä kertaa median rooliin 2020-luvulla. Vieraana studiossa on Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila. Onko Yle enää aidosti kiinnostava yleisölle – tai edes kilpailijoille?

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä JAMKin johtamisen lehtorin Anita Hukkasen kanssa johtamisesta ja erityisesti palautteen merkityksestä. Anita Hukkanen on lehtorin työnsä lisäksi aktiivisesti mukana yrityskehittämistyössä sekä valmentamisessa ja erilaisissa kehittämisprojekteissa. Hän on kiinnostunut johtamisen eri ilmiöistä, ihmisestä, oppimisesta ja kasvusta. Feed back vs. feed forward Ihmisen keskeinen perustarve on tuntea, että pärjää ja osaa. Siksikin tärkeä saada palautetta, että tietää menevänsä oikeaan suuntaan. Palautteen tarkoitus on katsoa ja motivoida eteenpäin eikä katsoa peruutuspeiliin, johon englanninkielinen sana viittaa 'feed back'. Pitäisikin puhua sen sijaan feed forward. Se on hyvä merkitä, vaikka kalenteriinsa tai laittaa itselleen ylös, että seuraavassa palaverissa antaa tietoisesti palautetta. Kaikki kaipaavat palautetta sukupolvesta riippumatta. Yleistäminen onkin haastavaa. Nuorempi sukupolvi kaipaa enemmän vuorovaikutusta. Onkin tärkeä kysyä, että mitä palaute tarkoittaa. Lisäksi johtajan on hyvä miettiä, että mikä sen tarkoitus ylipäätänsä on: ohjaava vai korjaava liike vai kenties hyvinvointia lisäävää arvostuksen osoittamista? Tasa-arvoinen ja arvostava keskusteluyhteys Kuuluminen johonkin on todella tärkeä myös motivoitumisessa. Yhdessä ohjautuminen nykyisin jopa tärkeämpää kuin yksilöohjautuminen. Nuoret syntyneet hyvin tasa-arvoiseen maailmaan, joten se on heille itsestäänselvyys. Ja siksikin haetaan tasa-arvoista keskusteluyhteyttä esimiehen kanssa. Tittelit eivät enää merkitse niin kuin ennen, vaan enemmänkin niin, että ihminen kohtaa ihmisen. Perinteiset kehityskeskustelut muutaman kerran vuodessa eivät enää riitä, vaan täytyy olla säännöllistä systemaattista kohtaamista. Olennaista on pitää yllä arvostavaa vuorovaikutusta, joka tarkoittaa ensisijaisesti ystävällistä ja kunnioittavaa keskustelua. Voikin kysyä ”mitä sinä ajattelet tästä; kuinka sinä näet tämän asian?”. Esimies on esimerkki Se on tärkeää, että kuinka esimies toimii vai toimiiko ylipäätänsä. Esimieskin on ihminen ja hänellä on myös historia siitä, kuinka se oma minäkuva on rakentunut ja miten on totuttu toimimaan. Tärkeää tehdä itsetutkiskelua, että pystyy antamaan ja vastaanottamaan palautetta. Psykologinen turvallisuus on tärkeää, jotta voidaan keskustella palautteista ja se vaatii luottamusta. Luottamuksen rakentaminen vie aikaa, joten täytyy hyväksyä myös se. Kaikki tämä vaatii harjoittelua puolin ja toisin. Kysyvä keskustelu on tärkeää ja avointen kysymysten kautta parempi lähestyä sen sijaan, että sanoittaa itse mielipiteitä tai määrittää tarvittavia mielipiteitä. Kysyminen edellyttää aina myös kuuntelua. Jo neljän minuutin kuuntelu on jo fyysistä ponnistelua vaativa asia, mutta ei se toki tarkoita sitä, että pitäisi olla hiljaa koko ajan, vaan kuuntelua voi osoittaa juuri kysymyksillä: ”kerro toki lisää…aivan, en ollut tuota itse hoksannutkaan.” Sanoittamisen tärkeys Tärkeä myös sanoittaa omia pelkojaan ja tuo esiin omaa haavoittuvuuttaan. Se rohkaisee usein muitakin paremmin ottamaan esiin asioita. Lähtökohtaisesti usein oletetaan liikaa ja oiotaan mutkia helposti suoriksi. Meidän on tärkeä oppia koko ajan uutta ja nimenomaan yhdessä ja siinä on tärkeä pystyä olemaan avoin ja rohkeasti sanoittaa omaa ajatteluaan ja tunteitaan. Piilevät kyvyt saadaan paremmin esiin keskustelemalla ja tärkeää onkin rohkaista aktiivisesti tiettyyn tapaan toimia. Tasavertaisuuden kulttuurissa esimiehenä olemisessa poistuu tietty kilpi ja joutuu olemaan eri tavalla paljaana. On tärkeää mennä lähelle ihmistä ja kysellä ”mitä sinä ajattelet?” Teksti: Mirva Leppälä Pohdinnat liittyvät YZ-sukupolvi vie työyhteisön uudelle tasolle -projektiin, jota JAMK hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.10.2018–31.12.2020. Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020.

Perinteiset kirkkokunnat voivat toimia Pakistanissa suhteellisen rauhassa ja pitää jumalanpalveluksia. Niitä kuitenkin valvotaan tarkasti. Kirkkoja pommitetaan säännöllisesti, viimeksi joulukuussa 2017. Jos jokin seurakunta tekee aktiivisesti tavoittavaa ja nuorisotyötä, siihen kohdistuu enemmän vainoa. Maan jumalanpilkkalakeja sovelletaan suhteettoman usein kristilliseen vähemmistöön, mistä seuraa, että kristittyjä vainotaan paljon sekä paikallisella että kansallisella tasolla. Pakistan on World Watch -listalla sijalla 5. https://opendoors.fi/pakistan/

Jos pitäisi mainita populaarimusiikin historiasta yksi yhtye, jonka fanitusta sopisi kutsua uskonnoksi, niin tuskin voisi keksiä parempaa vaihtoehtoa kuin The Beatles. Pyörtyilyä ja kirkumista? Enemmän kuin kylliksi. Ylitsevuotavaa rakkautta? Täältä pesee. Reittejä toisiin todellisuuksiin? Vaikka kuinka monia. Perinteiset hyvän elämän mallit antoivat myöten 60-luvulla, kun Beatlet ihailijoineen eivät mukautuneet niihin vaan loivat uusia. Nämä neljä liverpoolilaista olivat aito aatteellinen ja yhteiskunnallinen muutosvoima, ja he etsivät uransa aikana monin tavoin vastauksia myös elämän perimmäisiin kysymyksiin. Viime kaudella tarkasteltiin jo rockmusiikin fanikulttuuria uskontotieteen kautta. Nyt vetovastuu on enemmän tarinalla kuin teorioilla. Beatles tuo musiikin ja uskonnon rajapinnan näkyviin konkreettisesti, yhteydessä historialliseen kehitykseen: muun muassa seksuaaliseen vapaamielisyyteen, rotuerottelun haastamiseen ja orientalismin uuteen aaltoon. Päivän vieraina teologi Mikko Salmi ja kirjailija-suomentaja Kira Poutanen.

Viikon starttiin radiobuffetin tarjoilee NRJ:n Aamu! Janne suoritti Blockfesteillä varsinaisen katoamistempun, kun mies veti "Lehmosen perinteiset"! Jere taas kertoi, kuinka sushijonossa mies ohitti mummot ja pariskunnat surutta, kunnes kotimatkan alkaessa karma kosti. Mielessä myös Ahvenanmaan myyminen, liian aikainen valmistautuminen ja viikkorahat!

Kukapa keskeyttävästä puhelinsoitosta tai tungeksivasta kylmästä sähköpostista tykkäisi. B2B-päättäjille ne ovat nykyään kuitenkin arkipäivää, ja heitä pommitetaan niin sähköpostitse, puhelimitse kuin LinkedIninkin kautta tarkoituksenaan yleensä myydä jotain, ja usein tuo jokin on vieläpä sellaista, jota vastaanottaja ei todellakaan tarvitse. Monen yrityspäättäjän puhelin onkin jatkuvasti äänettömällä, ja sähköpostilaatikosta tuntemattoman myyjän yhteydenotto tai siltä haiskahtava lentää äkkiä roskapostilaatikkoon. Miten yrityspäättäjän huomion siis saisi? Löytyisikö ratkaisu perinteisestä suorapostista tähän päivään päivitettynä? Kun perinteistä postia ei päättäjän pöydälle enää edes laskujen muodossa kantaudu, on huomio taattu. Perinteiset lippulappuviritykset eivät kuitenkaan tätä päivää enää ole, vaan suorakampanja on nykyisin sisäänheittäjä digitaaliseen, sisältöpohjaiseen ja myynnilliseen polkuun ollen osa laajempaa kokonaisuutta. Loyalisticin Antti Pietilä sai podcast-vieraakseen suoramarkkinoinnin gurun ja dinosauruksen, koko pitkän uransa asiaan paneutuneen Banzai Marketing Oy:n toimitusjohtajan Kari Ketolan, jonka kanssa aiheesta syntyi mehukas keskustelu. Muista myös tilata Loyalisticin podcast-kanava "Loyalistic Suomi", jossa uutta asiantuntevaa sisältöä lähes viikoittain liittyen B2B-yritysten menestyksekkääseen kasvuun niin myynnin, markkinoinnin kuin viestinnänkin keinoin keskittyen erityisesti pienten ja keskisuurten tiimien haasteisiin! Tykkää Loyalisticista myös Facebookissa: https://www.facebook.com/Loyalistic/ Lue lisää markkinoinnin automaatiojärjestelmä Loyalisticista: https://loyalistic.com/fi/ Tutustu Antti Pietilään LinkedInissä: https://www.linkedin.com/in/anttipietila/ Tutustu Antti Pietilään Twitterissä: https://www.twitter.com/anttipietila/ Lähetä Antille tekstiviesti: +358 500 2300 Varaa aika ilmaiseen konsultaatiopuheluun Antin kanssa: https://anttipietila.youcanbook.me/ Lue lisää Banzai Marketingista: http://banzai.fi/ Tutustu Kari Ketolaan LinkedInissä: https://www.linkedin.com/in/kari-ketola-4b42b/ Soita Karille: +358 500 407 313

Taikauskon olemassaolo hämmentää vuosikymmenestä toiseen. Miksi enteisiin ja amuletteihin turvaudutaan edelleen, tutkimustiedosta ja koulutuksesta huolimatta? Perinteiset uskomukset, onnen varmistelu ja maagiset yhteydet saavat voimansa intuitiosta, sosiaalisuudesta ja tunteista. Kaikkia toimiamme ei ensisijaisesti ohjaa tieto.

Mitä olisi vappu ilman munkkeja? Listasimme vaativuusasteeltaan helpot, nopeat, keskitasoiset ja vaativat munkkireseptit. Maistuisiko ihanan raikkaat sitruunamunkit tai kenties kanelimunkkitikut? Löydä uusi suosikkisi!

Perinteiset yhteisörakenteet, kuten perhe ja avioliitto, ovat murroksessa. Ihmissuhteet ovat tänään enemmän valittuja kuin perittyjä. Valitsemme perhemallimme yhä yksilöllisemmin ja jätämme yhä enemmän hyvästejä. Miten käsitys perheestä on vaihdellut eri aikakausina? Mihin kirkon ihanne perheestä on perustunut? Voiko esimerkiksi yksinasumisesta tai kumppanuusvanhemmuudesta tulla tulevaisuudessa valtavirtaa? Keskustelemassa ovat historian professori Anu Lahtinen, kirkkohistorian dosentti Ville Jalovaara sekä Väestöliitosta vastikään Kelaan siirtynyt tutkija Anneli Miettinen. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää. Ohjelma on uusinta tammikuulta 2018.

Kuinka luot uutta kestävää liiketoimintaa?Yrittäjyyttä opetetaan perinteisesti keskittymällä hallinnollisiin asioihin: yritysmuotoihin, kirjanpitoon tai uuden liiketoiminnan luomiseen soveltuviin rakenteisiin vakiintuneissa yrityksissä, mutta sen substanssia, kestävän liiketoiminnan kehittämistä on perinteisesti pidetty mustana laatikkona.Perinteiset johtamisen mallit osoittautuva usein toimimattomiksi uuden liiketoiminnan luomisessa. Epävarmassa ympäristössä suunnitelmat, analyysi ja niihin pohjaavat päätökset eivät toimi. Jäljelle jää ajatus että yrittäjällä pitää vain olla sitä jotain: timanttinen idea, periksiantamattomuutta, täydellinen ajoitus. Tämä johtaa juurensa siihen, että yrittämisestä kuulee usein vain siinä onnistuneiden tarinan. Totuus on kuitenkin, että suurin osa uusista yrityksistä epäonnistuu. Kolmannessa PikaPika Podcastissa käsiteltävä Eric Riesin kirja The Lean Startup esittää prosessin, jolla uuden kestävän liiketoiminnan kehittämistä voi johtaa. ps. Päätin lopettaa muistiinpanojen jakamisen, koska niille oli vain vähän kysyntää.Avaa PikaPika Podcast Apple iTunes:ssa. PikaPika Podcast RSS

Hyvä paha liikenne Liikenne on monimuotoisempaa kuin koskaan. Perinteiset autonvalmistajat siirtyvät palvelubisnekseen, nuoret kaupunkilaiset eivät välttämättä enää osta autoa ja tietoliikenne vähentää liikkumisen tarvetta. Samalla liikenne on yksi suurimmista ilmastonmuutoksen kiihdyttäjistä. Jakson vieras, Mikko Pihlatie, työskentelee tutkimustiimin päällikkönä VTT:llä. Hän etsii matalahiilisen liikkumisen ratkaisuja, jotka auttavat ehkäisemään ilmastonmuutosta. Kuuntele, miten monipuolinen liikenne käännetään kasvun mahdollisuudeksi Suomelle!

Kuu kiurusta kesään, sanotaan vanhassa sananlaskussa. Ihan näin ei taida olla, sillä kiuruja voi jo nyt nähdä pelloilla. Ohjelmassa lähdemme keväiselle linturetkelle katsomaan ja kuuntelemaan, mitkä linnut ovat jo saapuneet talvilomaltaan etelästä. Oppaanamme on lintujen elinympäristöistä väitöskirjaansa viimeistelevä Jyväskylän yliopiston tutkija Matti Häkkilä, joka on myös aktiivinen lintuharrastaja. Keskustelemme bongauksesta, lintulaskennoista ja rengastamisesta. Häkkilä kertoo, miten ilmastonmuutos vaikuttaa lintulajistoon, pesimiseen ja muuttoaikoihin. Pohdimme myös, miksi lintujen määrä on viime vuosina huolestuttavasti vähentynyt. Ohjelman toimittaa Mari Heikkilä. Kuvassa nokkavarpunen, jonka toimittaja Mari Heikkilä bongasi ja kuvasi helmikuussa pihansa lintulaudalta. Linnun harvinaisuus selvisi hänelle, kun kymmeniä lintubongareita ilmestyi kiikaroimaan lintua hänen kotikadulleen. Eteläinen lintu oli eksoottinen vieras talvisessa Keski-Suomessa.

Perinteiset yhteisörakenteet, kuten perhe ja avioliitto, ovat murroksessa. Ihmissuhteet ovat tänään enemmän valittuja kuin perittyjä. Valitsemme perhemallimme yhä yksilöllisemmin ja jätämme yhä enemmän hyvästejä. Miten käsitys perheestä on vaihdellut eri aikakausina? Mihin kirkon ihanne perheestä on perustunut? Voiko esimerkiksi yksinasumisesta tai kumppanuusvanhemmuudesta tulla tulevaisuudessa valtavirtaa? Keskustelemassa ovat historian professori Anu Lahtinen, kirkkohistorian dosentti Ville Jalovaara sekä Väestöliitosta vastikään Kelaan siirtynyt tutkija Anneli Miettinen.Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

Katukuvastamme, käytöstämme ja ajatuksistamme on vuosikymmenien aikana hävinnyt melkoinen määrä asioita ja esineitä. Tietosanakirjojen, puhelinluetteloiden ja paperikarttojen tiedot löytyvät nykyään yhdestä ja samasta paikasta, netistä. Vuonna 1970 Suomessa oli noin 2 000 huoltoasemaa, joilta sai tankkaamiseen ja autonhuoltoon liittyvää palvelua. Nykyään polttoaineet hankitaan liikenneasemilta, joissa myydään kyllä vaikka mitä, mutta auton palanut polttimo pitää vaihtaa itse. Toki muutamia poikkeuksiakin on, kuten toisen polven Teboil-kauppias Mika Hämäläinen Keravalla. Äänessä on myös Huoltoasemakirjan tehnyt Jukka Vesterinen. Haastattelujen lomaan luetaan otteita Hannu Laitisen kirjoittamasta Veijo Esson jäljillä -teoksesta. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Juho-Pekka Rantala etsii vastauksia tavallista kansalaista askarruttaviin talouden kysymyksiin.

Perinteiset suomalaiset miestenlehdet Jallu, Kalle ja Ratto lakkaavat ilmestymästä, ja kansainvälinen Playboykin lopettaa alastonkuvien julkaisun. Minne matkaa porno? Onko porno aina pahaa? Pitäisikö kouluissa puhua myös pornosta? Keskustelijoina ovat viimeisten suomalaisten miestenlehtien päätoimittaja Kaisa Riihinen ja Turun yliopiston mediatutkimuksen professori Susanna Paasonen. Juontajina Paula Jokimies ja Sanna Pirkkalainen.

Tiistain aiheita: - Millaista on keikkamuusikon elämä? Aamun vieraana on Kustaa Kantelinen kitaristi ja säveltäjä. Hänet tunnetaan muun muassa Kikka Laitisen sovittajana. Aamun vieras Kustaa Kantelinen on soittanut kitaraa myös Riot-yhtyessä - Vasemmistopuoleen EU-vaaliehdokaslistan ykkösnimi, Malin Björk pitää oikeisto-vasemmisto-akselin eri näkemyksiä EU:n sisäisen pohjoismaisen yhteistyön esteenä - Useat ammatit käyvät lähivuosina taistelua uudesta osaavasta työvoimasta, kun pitkään palvelleet ikäluokat jäävät eläkkeelle. Perinteiset työntekijäammatit eivät ole kovinkaan korkealla nuorten ja heidän vanhempiensa suosikkilistoilla. Uumajan messukeskuksessa esittäytyi 40 ammattia noin kymmenelletuhanne koululaiselle - Tukholman yliopistossa monikielisten nuorten kielenkäytöstä väittelevä Anu Muhonen tekee tänään tiistaina historiaa väittelessään ensimmäisenä suomen kielellä Ruotsissa - Norlannin vaaliperhesarja jatkuu ja on EU-vaalien aika. Toimittajamme Pekka Kenttälä kävi Materengissa jossa hän tapasi Annina Hannun ja hänen perheen. Annina äänestää ensimmäisen kerran elämässä - Maahanmuuttokysymykset ovat yksi kiperimmistä aiheista eurovaaleissa. Pitäisikö rajoja sulkea entisestään vai avata niitä, ja kenen on vastuu Euroopan tulevista turvapaikanhakijoista? Muun muassa näistä asioista puhutaan nyt joka puolella - Hyvä maine luo kunnasta tavaramerkin. Jyväskylän kaupungin ja Gävlen kunnan välillä käynnissä on kahdenkeskinen henkilöstövaihtoprojekti, jonka tarkoituksena on jakaa älykkäitä ja innovatiivisia työtapoja maiden välillä - Aamun visa. Huomenta Ruotsin studiossa juontajana on Jorma Ikäheimo.