Podcasts about viimeisten

Tämän vuoden varsin tapahtumarikas Meksikon osakilpailu on ajettu. Teemu ja Elli saavat pitkästä aikaa Juhan toverikseen keskustelemaan kilpailun tapahtumista, kehumaan FIAn toimintaa ja arvuuttelemaan saako Checo Perez potkut vielä ennen Brasilian osakilpailua. Tämä on Suomen F1 Podcast – tervetuloa mukaan! 01:20- Meksikon läpikäynti Max Verstappenin temppujen kautta 16:08- Maailmanmestaruustaistojen tilanne tällä hetkellä 18:50- Missä Piastri on ollut viimeiset viikonloput? 22:20- Ferrarin vahvat otteet ja valtataistelu kuljettajien välillä myös ensi kaudella 30:08- Ansaittua suitsutusta Haasille 32:58- Aston Martinin mahalasku 34:01- Liam Lawsonin keskisormen kautta Checo Pereziin 40:11- Franco Colapinton viikonloppu ja tulevaisuus 42:20- Alemman keskikastin suoritteet viikonlopun aikana 44:15- Viimeisten kierrosten vääntö nopeimmasta kierroksesta 46:58- Kohti Brasiliaa 51:23- Loppuhöpinät kera loppukauden ratojen Ota seurantaan myös: TikTok @suomenf1pod Instagram & X @suomenf1podcast

Opetusneuvos Henry Hedman on toiminut koko aikuisikänsä romanivaikuttajana edistäen romanien asemaa niin kansallisissa kuin kansainvälisissä tehtävissä. Monet tuntevat hänet niin teologina, romanikielen kääntäjänä kuin muusikkona. Viimeisten vuosien aikana hän on tutkinut sitä miten romanius, mustalaisuus siirtyy seuraaville sukupolville ja onko sisäisellä ja ulkoisella romaniudella tulevaisuutta. Aihetta ei ole aiemmin tutkittu Suomessa. Hedman väitteli tohtoriksi 6.9.2024 Helsingin yliopistosta kasvatustieteen alueelle sijoittuvalla väitöskirjallaan. Haastattelussa kuullaan Hedmanin väitöskirjan tuloksista ja oivalluksista. Toimittaja on Janette Grönfors.

Keskustelemme kysymyksestä siitä, miksi kaikki manga näyttää samalta. Vai näyttääkö se – ja miksi näin sitten kuulee yleisesti sanottavan? Ajankohtaisina aiheina puhumme siitä, miten Sangatsu Manga aikoo julkaista suomeksi Ichigo Takanon mangan Orange, sekä Dragon Ballin tekijä Akira Toriyaman kuolemasta. Lukujonossa vaihteeksi proosatekstiä: Amal El-Mohtarin ja Max Gladstonen romaani Tällä tavalla hävitään aikasota. --- Kommentoi | Threads | Mastodon | Bluesky | X | Instagram --- (01:01) – KUULUMISET: JAKSO 100 LÄHESTYY (01:46) – KUULUMISET: TABICINE - Jakso 92, jossa Petteri kertoi käyneensä Japanissa - TabiCinen nettisivut - The Good Father -elokuvan traileri (YouTube) - Hiroshi Tamaki - Nodame Cantabile - The Silent Service - Golden Kamuy - Sara Minami - Netflixin uusi Kimin ni todoke (13:16) – MIKSI KAIKKI MANGA NÄYTTÄÄ SAMALTA: ESITTELY (14:37) – MIKSI KAIKKI MANGA NÄYTTÄÄ SAMALTA: MANGAN MÄÄRITELMÄ - Dramacon ja Sword Princess Amaltea eivät ole mangaa, vaikka jäljittelevätkin mangatyyliä - Mainittuja rajatapauksia: - Felipe Smithin manga Peepo Choo - Minami Sakain manga I Bombed a Pull So Bad it Yeeted Me into an Otome Game, so I'm Gonna Clear My Best Boy's Route! - Shotaro Ishinomorin manga(?) The Legend of Zelda: A Link to the Past - Thermae Romae - Prophecy - Beyond the Clouds - Tsugumi Project - Radiant (ranskalainen mangatyylinen sarjakuva, josta tehtiin animesovitus) - Indie-puolelta kohoaa nykyisin paljon suosikkeja myös kaupalliselle puolelle: - The Girl That Can't Get a Girlfriend - One-Punch Man, josta puhuimme jaksossa 32 - Mob Psycho 100 - My Lesbian Experience with Loneliness, josta puhuimme jaksossa 28 - Nykyisin länsimaiset mangan parissa kasvaneet sarjakuvataiteilijat tekevät sarjakuvaa, josta näkyy mangavaikutteita mutta joka ei pyri suoraan jäljittelemään mangaa - Alice Oseman - Svetlana Schmakova - Anni K. (30:55) – MIKSI KAIKKI MANGA NÄYTTÄÄ SAMALTA: JAPANI ON SAARI - Skull-face Bookseller Honda-san - Monet merkittävät mangakat on poimittu omakustannetapahtumista kaupalliseen julkaisuun - Ken Akamatsu - CLAMP - Horimiya on kaupallisen sovitus nettimangasta Hori-san and Miyamura-kun - Kaiju Girl Caramelise - “Tyttöjen sarjoja” julkaistaan nykyään yhä enemmän “poikien lehdissä”, koska kaikki haluavat uusia lukijoita - RuriDragon, jota puhuimme jaksossa 70 - Jakso 87, jossa puhuimme siitä, miten entinen päätoimittaja Takenori Ichihara uudisti paikalleen pysähtynyttä Shonen Sunday -lehteä - Patriootti Moriarty ja Kuroshitsuji muistuttavat toisiaan - Harta-lehti, jonka tyyliä Kaoru Mori on määrittänyt paljon, minkä takia myös Bird ihmemaassa muistuttaa visuaalisesti Morin sarjoja, kuten Aron morsiamia - Harta-tyylillä on seuraajia myös muissa lehdissä ilmestyvissä sarjoissa, esimerkiksi Arte - 7 kuolemansyntiä ja Fairy Tail muistuttavat toisiaan - Nobuyuki Fukumoto johtaa omaa tyylisuuntaansa, johon kuuluu esimerkiksi Minami no teioo - Uniikkejakin tyylejä löytyy - Kazuya Minekura - Nagabe - Kamome Shirahama - Inio Asano - Eiichiro Oda - Jun Mochizukista ja Yana Tobososta huomaa välittömästi, että molemmat piirtävät neoshounenia - Kauhutoimintamangaa ei kauheasti englanniksi julkaista - Pumpkin Night - Monkey Peak - Junji Ito - Kazuo Umezu (50:10) – MIKSI KAIKKI MANGA NÄYTTÄÄ SAMALTA: MANGASILMÄT - Jakso 91, jossa puhuimme sarjasta The Girl from the Other Side - Dowman Saymanin piirrosjäljessä näkyy Mike Mignolan vaikutus - Cherry Magicin Kurosawalla (kuva) on pieni hymyjuonne silmien alapuolella tuomassa persoonallisuutta hahmosuunnitteluun - Oshi no kon päähenkilön toisessa silmässä kiiluu pahaenteinen tähti (kuva) - Heijastuksen puute kertoo usein hahmon lakonisesta persoonasta, masentuneisuudesta tai itseyden puutteesta - Silmien näyttämättä jättäminen merkitsee sitä, että hahmon todellinen ilme piilotetaan (Saiyuki) - Hahmoa ei ole esitelty ennen kuin silmät on näytetty (kuva, Death Note) - Koko ajan silmät kiinni piirretyt hahmot ovat usein salaperäisiä ja vaikeasti luettavia - Ajinin Satoo - Kuroshitsujin Lau - …ja jos tällainen hahmo avaakin silmänsä, se on merkittävä kerronnallinen hetki (kuva, Kuroshitsuji) - Pokémonin Brockin kiinniolevat silmät ovat mysteeri, koska niiden kiinnioloon ei tunnu liittyvän mitään kerronnallista merkitystä (01:00:00) – MIKSI KAIKKI MANGA NÄYTTÄÄ SAMALTA: MUITA MANGAN OMINAISPIIRTEITÄ - Mustavalkoisuus - Rasterien ja harmaasävyjen käyttö - Jakso 93, jossa puhuimme rasterifirma IC:n haastattelusta - Reverse Thievesin vuoden 2010 blogipostaus siitä, miten länsimaisessa “mangatyylisessä” sarjakuvassa (“OEL manga”) käytetään harmaasävyjä usein varjostamiseen, toisin kuin mangassa on tapana - Tenken on harvinainen esimerkki mangasta jossa käytetään harmaasävyjä länsimaistyylisesti, joten se pistää silmään ja tuntuu epämangamaiselta – etenkin koska kyse on tasaisista harmaasävyistä eikä rasterista (kuva) - Shoujo Fight on toinen esimerkki, joskaan ei ihan niin äärimmäinen - Negatiivisen tilan käyttö - Inio Asanon tyyli - Kengo Hanazawan tyyli - Maaretin blogipostaus Pandora Heartsin kohtauksesta, joka alkaa sillä, että negatiivinen tila pysäyttää luku-flow'n - Ogeretsu Tanakan negatiivisen tilan käytöstä (kuva, Daisy Jealousy) puhuimme jaksossa 88 - Kuvakerronnan kieli täynnä symboliikkaa (hikipisarat, kiristyvät otsasuonet, chibihahmot, alastomat astraalivartalot, järkytyksestä kadonneet pupillit) - Katseenkuljetus - Mangakerronnalle tyypillinen S-rakenne toistuu BL-manga Unfazed by the Disaster in My Lifessa lähes joka sivulla - Petterin twiitti Vorosta - Petterin twiitti Shigeru Mizukista - Rachel Thornin twiitti mangan T-risteyksistä - Telophasen Livejournal-postaus katseenkuljetuksesta (vaatii nykyään sisäänkirjautumisen) - Fruits Basket vs. Descendants of Darkness - Jakso 80, jossa puhuimme Nana & Kaorusta ja mainitsimme, että tekijän varhaisemmissa sarjoissa hän ei osannut katseenkuljetusta (kuva) - Ruutuasettelut ja sivusommittelut - Japanijulkaisuissa mangassa käytetään tyypillisesti useita fontteja sekaisin, kun taas länsijulkaisuissa rajoitetaan fonttien määrää (paitsi Verticalin vanhoissa julkaisuissa, jotka pyrkivät toistamaan alkuperäisen fonttikakofonian) - Ääniefektit, joista puhuimme jaksossa 66 - Ogiue Maniaxin blogipostaus vuodelta 2010, jossa huomautetaan Reverse Thievesin blogipostauksen innoittamana, että OEL-manga näyttää itse asiassa enemmän animelta kuin mangalta (01:23:01) – MIKSI KAIKKI MANGA NÄYTTÄÄ SAMALTA: ERI GENREJEN OMINAISPIIRTEET - Banana Fish - Akira - Blade of the Immortal - Lone Wolf and Cub - Vagabond (01:28:37) – MIKSI KAIKKI MANGA NÄYTTÄÄ SAMALTA: BL-SARJAT - My New Boss Is Goofy ei ole BL-sarja, mutta käyttää hyväkseen BL-estetiikkaa - Geikomi, jota toisinaan edelleen baraksi kutsutaan - BL-estetiikka eroaa tytöille suunnattujen söpöpoikasarjojen estetiikasta, johon liittyy lennokkaampaa suunnittelua ja värikoodausta (tällaiset sarjat ovat myös usein anime- tai monimediatuoteperheitä enemmän kuin ensisijaisesti mangasarjoja) - Ryman's Club (sulkapallopojat) - Free! (uimapojat) - Tsurune (jousiammuntapojat) - Re-Main (vesipoolopojat) - Prince of Stride (parkour-pojat) - Backflip!! (voimistelijapojat) - Hypnosis Mic (räppipojat) - Sk8 the Infinity (skeittaajapojat) - IDOLiSH7 (idolipojat) - Cherry Magic! on hyvin samantyyppinen sarja kuin My New Boss Is Goofy, mutta se sen sijaan on oikea BL-manga - Poikkeuksellisen näköistä poikarakkautta: - Tetuzoh Okayada: Man of Tango - Syundei: Go for It, Nakamura!, josta puhuimme jaksossa 2 - Zakk: Canis - Hidebu Takahashi: Yuki & Matsu, josta puhuimme jaksossa 37 - Thanat: Here and There and Us - Tyypillisemmän näköistä poikarakkautta: - Ogeretsu Tanaka - Harada - Psyche Delico - Shoko Hidaka - Kou Yoneda - Tsuta Suzuki - Kei Ichikawa - Maki Marukido - Shikke (01:40:45) – MIKSI KAIKKI MANGA NÄYTTÄÄ SAMALTA: TOIMINTASHOUNENSARJAT - Dragon Ballin tyylijälkeläisiä: - Yu Yu Hakusho - Hunter × Hunter - Yu-Gi-Oh! - Fullmetal Alchemist - Naruto - Fairy Tail - My Hero Academia - Undead Unluck - Rurouni Kenshinin tyylijälkeläisiä: - Bleach - Jujutsu Kaisen - Chainsaw Man - Titaanien sota - Dandadan (01:45:56) – MIKSI KAIKKI MANGA NÄYTTÄÄ SAMALTA: SHOUJOTYYLIT - Colleen's Manga Recs -kanava on erikoistunut shoujoon (YouTube) - Seirou Opera - Something's Wrong With Us - Erottuvampaa shoujoa: - Akimi Yoshida - Ai Yazawa - Fumi Yoshinaga - Setona Mizushiro (01:50:35) – MIKSI KAIKKI MANGA NÄYTTÄÄ SAMALTA: YHTEENVETO - Ranskalais-belgialaisen sarjakuvan kolme isoa tyylisuuntaa: - Tintti-henkinen “ligne claire” -tyyli - Uderzo / Franquin -henkinen perunanenätyyli - Blueberry-henkinen realistinen tyyli (01:53:09) – ORANGE SANGATSU MANGALTA - Orange - Anime-lehden uutinen sarjalisenssistä (alkuperäiset julkaisutiedot on kerrottu vähän yksinkertaistaen) - Myös Kageki Shojo!! hyppäsi eri kohdeyleisön lehteen eri kustantajalle - 7 Seeds (01:58:45) – AKIRA TORIYAMAN KUOLEMA - Akira Toriyama - Virallinen ilmoitus Toriyaman kuolemasta Dragon Ballin nettisivuilla - Taustaa: Toriyamalla oli ollut aivokasvain - Helsingin Sanomien muistokirjoitus - Washington Postin muistokirjoitus - Väkijoukko torilla Buenos Airesissa - Vuoden 2009 elokuvan pääosan esittäjä Justin Chatwin pahoitteli elokuvan laatua - Anime-lehden Dragon Ball -aiheinen kääntäjä Antti Valkaman haastattelu - Somessa on jaettu paljon Toriyaman Dr. Slump -komediasarjan alkua edeltävän Shonen Jump -lehden kansikuvaa - …Ja myös tätä fanipiirrosta, joka kuvaa hyvin sitä miten moderni shounenmanga on Dragon Ballille velkaa - Toriyama keksi myös chibihahmot - Toriyaman haastattelu vuodelta 1981 - Jakso 89, jossa puhuimme mangan yhdeksästä vuosikymmenestä, ja jossa Nita huomautti että Dragon Ball popularisoi muistettavat pahikset ja pitkään jatkuvat juonikaaret - Japanilaisten mangakoiden muistokirjoituksia Shonen Jumpin nettisivuilla (japaniksi) - Osamu Tezuka - Viraaliksi mennyt pätkä Japanin viittomakielisistä uutisista, josta kävi ilmi, että Dragon Ballin japanilainen viittoma on kamehameha-energiahyökkäyksen ele - Dragon Ball Kai, animen uudelleenleikattu versio - Dragon Ball Super - Dragon Ball Daima (02:20:07) – KUULIJAKOMMENTTI: KOMMENTOINTIKULTTUURI - Gufin Mastodon-kommentti - Jakso 96, jossa puhuimme Hinako Ashiharan itsemurhasta - Jakso 74, jonka kuulumisissa puhuimme Ruotsin mangakustannustoiminnasta (02:33:29) – KUULIJAKOMMENTTI: KOMI JA KANSIA - Vastasimme Rautaviitosen edellisiin kommentteihin jaksossa 93 - Komi Can't Communicaten tekijä Tomohito Odan sukunimi (小田) lausutaan samalla tavalla kuin One Piecen tekijä Eiichiro Odan sukunimi (尾田), vaikka ne kirjoitetaankin eri tavoilla. - Titaanien sota - Fairy Tail - Jakso 63, jossa puhuimme Givenistä - When Will Ayumu Make His Move? - Jakso 93, jossa puhuimme mangakansista - Komi Can't Communicate -sarjan kannet - One Piecen kansi 89 - Astra – avaruuden haaksirikkoiset -sarjan kannet (emme suosita niiden liian tarkkaa tutkiskelua ennen sarjan lukemista) ja jakso 55, jonka spoileriosiossa puhuimme niistä - Bleachin kannet - Naruton kannet - Soul Eaterin kannet (02:47:45) – KUULIJAKOMMENTTI: BIRD IHMEMAASSA - Antti Valkaman kommentti X:ssä - Jakso 90, jossa puhuimme sarjasta Bird ihmemaassa (02:52:40) – LUKUJONOSSA: TÄLLÄ TAVALLA HÄVITÄÄN AIKASOTA - Tällä tavalla hävitään aikasota - Kirjan Wikipedia-artikkeli (joka spoilaa koko juonen, varoitus) - Jakso 85, jossa puhuimme Bigolas Dickolas Wolfwoodin aikaansaamasta somenosteesta kirjalle - Toisen kirjoittajan hämmentynyt mutta onnellinen blogipostaus - Jakso 94, jossa Maaret nosti kyseisen keskustelun yhdeksi vuoden suosikeistaan - Viimeisten aikojen valtiaat (03:10:56) – LOPETUS

Konsta nappaa poikkeuksellisesti hostin hommat tänään. Asialista alapuolella: (02:30) Pelaajaliikennettä ympäri maata (08:30) (Trent) BOURQUE HIFK:HON (10:21) Mestis-tähdet Liigaan (16:14) Uutisotsikoita (19:12) Väittämät 2.0: Nurminen vs Kiesiläinen (29:17) Jyllääkö Jukurit runkosarjan voittoon? (34:31) Kuuma ryhmä Tampereen takana (38:21) Viimeisten pudotuspelipaikkojen kohtalo (46:55) Putoaako pudotuspelien viihdearvo ilman KooKoota ja JYPiä? (50:03) Missä menee Niko Huuhtasen katto keväällä? (53:54) Viikon sonnit ja vasikat (01:08:32) Kuukauden pelaaja (01:09:32) Liigapörssi (01:14:17) Loppupuheet

Sylki on suun sylkirauhasten muodostama neste, joka muodostuu vedestä, epäorgaanisista molekyyleistä, peptideistä sekä rasva-aineista. Syljen tärkein tehtävä on suojella suun kova- ja pehmytkudoksia infektioilta sekä fysikaalista ja kemiallista stressiä vastaan. Viimeisten vuosikymmenien aikana tutkimukset ovat osoittaneet, että sylkeä voidaan käyttää myös suu- ja yleissairauksien diagnostisena nesteenä. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2023/ulvi_gursoy

Viimeisten päivien tapahtumien takia erikoisetsivämme lähetetään psykiatriseen arviointiin.

Lahdessa järjestetään tänään viimeistä kertaa lihamukin syönnin MM-kisat Ravintola Tirrassa. Ensimmäistä kertaa kisojen historiassa mukana kisaamassa on kisojen isä, Antti Vedenpää. Viimeisten kisojen kunniaksi myös lahtelaispanimo Ant Brew on valmistanut Lihamuki oluen. Vedenpää kisaa vegemukisarjassa kello 14 alkaen ja Atrian Lihamukikisa käydään kello 15.30. Kuuntele haastattelu, jossa Vedenpää kertoo viimeisistä kisoista.

Ihminen on syntynyt liikkumaan. Viimeisten vuosikymmenten aikana olemme vain unohtaneet sen, ja paikallaan oleminen on lisääntynyt. Miten ihminen löytää uudelleen luontaisen liikkeen? Minkälaiset seikat vahvistavat liikkeen syntyä ja ylläpitämistä sekä aivoterveyttä? Kuinka aivojen palkkiojärjestelmä vaikuttaa liikkumiseen? Siitä tietää liikkeen ja tanssin neurotieteen tohtori Hanna Poikonen. Hän vetää toimittaja Teija Peltoniemelle liikeharjoituksen, johon kytketään tunteet mukaan luonnollisella tavalla. Miten tunteen ottaminen muuttaa liikkumisen luonnetta? Onko aivojen kannalta väliä käveleekö, juokseeko vai tanssii? Reipas kävely ja juoksu kehittävät aerobista kuntoa, mutta liikkeenä ne ovat jokseenkin monotonisia. Pitääkö liikuntaan ottaa mukaan kognitiivista haastetta, jotta se edistäisi paremmin aivoterveyttä? ”Tanssin askelkuviot haastavat työmuistia ja tarvitaan paljon harjoittelua ennen kuin liike on automaattista. Sen jälkeen liikkeeseen tulee luova puoli mukaan sekä ihmisyyden syvä elementti”, sanoo Hanna Poikonen, joka on vieraileva tutkija ETH Zurichin Sveitsin valtiollisessa teknillisessä korkeakoulussa.

Kahdenkymmenen vuoden jälkeen ääriuskonnollinen Taliban on jälleen kaapannut vallan Afganistanissa ja uutiset levottomuuksista, väkivaltaisuuksista, evakuoinneista ja traagisista ihmiskohtaloista ovat täyttäneet läntisen uutismedian. Vaarassa tuntuvat olevan esimerkiksi yhteiskunnallisesti näkyvissä asemissa toimivat naiset, eri vähemmistöjen edustajat, toisinajattelijat ja toisinuskovat. Mutta miksi kaikki tapahtuu, kenen etuja silmitön väkivalta ja kaaos palvelevat ja minkälaista Afganistania Taliban tuntuu tavoittelevan? Minkälaisia ääniä kuuluu toivottomalta vaikuttavan tilanteen keskeltä ja onko kukaan turvassa jatkuvien levottomuuksien keskellä? Entä mitä ajatella äärikonservatiivisen uskonnollisuuden roolista Talibanien toiminnan selittäjänä – vai mistä löytyvät jo vuosikymmeniä Afganistanissa jatkuneiden levottomuuksien perustavat syyt? Keskustelemassa ovat Afganistanin historiaan perehtynyt tietokirjailija Andrei Sergejeff sekä toimittaja, dokumentaristi ja Icebreaker Productionsin tuottaja Kirsi Mattila, joka on ollut Afganistanissa kouluttamassa paikallisia naistoimittajia. Viimeisten viikkojen aikana suomalaisten kouluttajien ja afgaanikollegoiden välinen yhteydenpito on ollut tiivistä. Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.

Viimeisten viikkojen kuulumisia, naurua ja häsellystä :) --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/mankeloi/message

Tässä jaksossa Marko Suomi Takakansi podcastin juontaa tulee jakamaan mielenkiintoisen henkilökohtaisen tarinan traagisesta vastoinkäymisestä. Marko oli kilpailemassa kahvakuulan Suomen mestaruutta. Kilpailun lopussa marko yritti singota kahvakuulia vielä muutaman kerran pronssimitalin toivossa. Viimeisten singahdus aiheutti hänelle pikkuaivojen vammoja, jotka rajoittivat Markon suhdetta urheiluun kokonaan. Tämä tarinan lisäksi hän jakaa muita ajatuksia kuolemasat toksiseen maskuliinisuuten. Ja sitä mitä kirjat merkitsevät hänelle ja miksi haluaa podcastit niistä.   Marko Suomi INSTAGRAM @markosuomi https://www.instagram.com/markosuomi/ @takakansipodcast https://www.instagram.com/takakansipodcast/ Muttaqi Khan INSTAGRAM @Kh4nvision_podcast https://www.instagram.com/kh4nvision_podcast/ TIKTOK https://vm.tiktok.com/nRDjLb/ FACEBOOK Kh4nVision https://web.facebook.com/Kh4n-Vision-... TWITTER MuttaqiK https://twitter.com/MuttaqiK -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- MUSIC PRODUCED BY: Kimi Lindroos INSTAGRAM @prodbyroos https://www.instagram.com/prodbyroos/ YOUTUBE ProdByRoos https://www.youtube.com/user/racrocran SOUNDCLOUD ProdByRoos https://soundcloud.com/user-243390035 https://soundcloud.com/you/sets ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------  

Markkinoilla on hyvin monenlaisia kuluttajille suunnattuja itsensä mittaamiseen tarkoitettuja laitteita. Viimeisten vuosien aikana yleistrendi on ollut selkeä: aiemmin rannelaitteet ja sykemittarit olivat suunnattu enemmän aktiiviliikkujalle, tänä päivänä valtaosa markkinoiden laitteista on keskittynyt arkiseen hyvinvointiin. Mielikuvilla on laitteiden markkinassa vahva rooli, mutta vaikutelmat laitteiden potentiaalista eivät ole sama asia kuin tutkittu tieto. Juuso Pekkisen haastateltavana on Ouran perustajiin kuuluva Petteri Lahtela. Aiheina jaksossa ovat kuluttajille suunnatun terveysteknologian markkina, Ouran tarina sekä laitteiden markkinointiviestien synnyttämien mielikuvien ja todennettujen lupausten välinen suhde. Lisäksi jaksossa pääsee ääneen liikuntabiologi Laura Karavirta. Juuso Pekkinen keskustelee Karavirran kanssa siitä, miten aktiiviliikkujille suunnattujen kuluttajalaitteiden antamaan dataan tulisi suhtautua. Kohtaamisia syvässä päässä.

Viimeisten kuukausien aikana koronapandemia on hallinnut uutisia ja yleistä keskustelua, ja ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvät kysymykset ovat jääneet hieman taka-alalle. Ilmastonmuutos ja muut uhkaavat ympäristökriisit eivät silti ole kadonneet mihinkään, ja aika ongelmien ratkaisemiseen alkaa olla kortilla. Sirpa Juutisen kanssa aiheeseen pureutuu ympäristövaikuttaja, kolumnisti, ja hallitusammattilainen Saara Kankaanrinta.

Arvostelulaji vai tuloslaji? Bikini fitness on ainakin 110% arvostelulaji, ja sen tietää myös Iida Peltonen, joka kyseisessä lajissa on pärjännyt jopa maajoukkueen urheilijaksi ja junioreiden MM-hopealle saakka. Viimeisten kisojensa jälkeen Iida on kuitenkin siirtynyt Crossfitin maailmaan, ja ainakin näillä näkymin hän on sinne myös uusine tavoitteineen jäämässä. Mikä on saanut Iidan jättämään lupaavasti alkaneen fitnessuransa? Millaista ajatustyötä Iida on tehnyt tulos- ja arvostelulajeihin liittyen? Tai mitä bikini fitness on Iidalle opettanut? Laita jakso kuunteluun ja ehkä saat uutta näkökulmaa aiheeseen liittyen myös itse - olitpa sitten fitness-urheilija tai crossfittaaja. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Koska et varmaankaan ole vielä kuullut/lukenut/nähnyt tarpeeksi sisältöä koronasta! Elämme historiallisesti merkittäviä aikoja. Viimeisten viikkojen aikana on viimeistään käynyt selväksi, että koronaviruksiin kuuluva, kulovalkean tavoin leviävä COVID-19 tulee muuttamaan maailmaa ennennäkemättömällä tavalla. Sen leviämisen hillitsemiseksi valtionjohtotasolta osoitetut toimenpiteet vaikuttavat jokaisen elämään ja kaikkiin teollisuuden aloihin. Yksi ensimmäisistä iskun vastaanottajista tulee olemaan kahvilat ja ravintolat. Ja siksi Cappuzinen on puhuttava siitä. Tässä täysin lennosta kasatussa jaksossa Jarno ja Samuli puhuvat koronaviruksen aiheuttamasta tilanteesta ja sen vaikutuksista erikoiskahvialaan etenkin Suomessa - ja ennen kaikkea jakson äänittämisajankohtana. Jaksossa pohditaan muun muassa parhaita tapoja tukea pienpaahtimoita ja kahviloita näinä haastavina aikoina, sekä kriisin vaikutusta erikoiskahvialan tulevaisuuteen. HUOM! KAIKKI JAKSOSSA ESITETYT NÄKEMYKSET POHJAAVAT TIETOON MITÄ ON OLLUT SAATAVILLA TIISTAINA 17.3.2020! CAPPUZINE KEHOTTAA SEURAAMAAN KAIKKIA SUOMEN VIRANOMAISTEN ASETTAMIA RAJOITUKSIA YNNÄ SUOSITUKSIA! Cappuzine on podcast kahvista ja kahvikulttuurista. Podcastia tuottavat erikoiskahvin rautaiset ammattilaiset Jarno Peräkylä ja Samuli Parkkinen. Podcastin on editoinut Jarno Peräkylä. Äänenlaadullista konsultointia tarjosi kahvipalkalla Tuomas Paavola.

Maailman viimeiset mammutit pysyivät hengissä parilla Jäämeren saarella tuhansia vuosia kauemmin kuin sukulaisensa muualla. Mikä piti ahtaalle ajetun lajin elossa viimeisillä kutistuvilla laidunmaillaan, siitä kertoo Wrangelin saaren villamammutteja tutkinut intendentti Laura Arppe Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Jääkauden jälkeen valtavien jäätiköiden sulaminen nosti merenpntaa 120 metriä ja entisistä vuorista tuli saaria, kun meri peitti alavat maat niiden ympärillä. Vuorten ympäristössä mammuttiaroilla sukupolvien ajan laiduntaneet mammuttilaumat huomasivat olevansa saaristolaismammutteja. Saaristolaisuus oli niiden onni, sillä jäämeren saarten hyytävä ilmasto piti viimeisten villamammuttien elinympäristöt kotoisina ja muinaset metsästäjä mantereen puolella. Viimeisten villamammuttien kuolinsyyksi on aiemmin epäilty Wrangelin saaren ilmaston ja kasvillisuuden muuttumista mammuteille kelvottomaksi, mutta niistä ei löytynytkään selitystä. Näyttää siltä, että todennäköisesti joku ohimenevä lyhytaikainen tapahtuma, josta ei jäänyt jälkiä, tappoi Wrangelin viimeiset mammutit. Viimeisten villamammuttien kohtaloa Wrangelin saarella on selvitetty suomalais-saksalais-venäläisin voimin. Intendentti Laura Arppe ja Leena Mattila pohtivat viimeisten mammuttien kuolemaa Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneessa. Kuva: Alamy / All Over Press

Selviytyjät on ohi. Nora eikä Viivi voittanut. Millä fiiliksillä mimmit nyt ovat? Kuuntelijoita helpottamaan päätimme merkata kohtia, jotta pääsette kuuntelemaan juuri ne asiat jotka teitä kiinnostaa.2:00 Viimeisten päivien fiiliksiä2:40 Noran, Kain, ja Tainan välinen kisa11:28 Viimeinen kisa18:15 Viivin ja Kain sopimus, oliko Nora koskaan vaihtoehto finaalipariksi?20:13 Top 3 viimeinen ilta ja päivä21:45 Tuomariston roast, mitä siellä oikeasti tapahtui, miksi Viivi valitsi Kain, miksi hän ei myöntänyt että Kai on helpompi voittaa, olisiko Nora voittanut33:54 Kain voitto ja tämä kausi yleisesti39:08 Q&A, mm. Tajuttiinko viimeisessä heimoneuvoston aikana kuka voittaa? Kaduttiinko Selviytyjiin lähtemistä? Kiinnostaisiko Selviytyjät Suomi all stars? Mp. Kai ja Kasperi? Minkälainen ihminen pärjää Selviytyjissä? Onko elämää Selviytyjien jälkeen? Mitä oltaisiin tehty voittorahoilla?

Mitä tiedämme miehestä, jonka toiminta sai aikaan ensin pienen paikallisen Jeesus-liikkeen ja sen jälkeen monien historian kerrosten kautta tänä päivänä vaikuttavat kristilliset kirkkokunnat? Entä mitä tiedämme ajasta, jolloin maailman suurin uskonto sai alkusysäyksensä? Jeesus Nasaretilainen toimi noin 2000 vuotta sitten Palestiinan alueella kiertävänä saarnaajana ja parantajana ja julisti Jumalan valtakunnan esiinmurtautumista. Kun lähdemme etsimään tietoja Jeesuksen maanpäällisestä vaelluksesta, avuksi meille tulevat historiatieteet. Tieteellisessä raamatuntutkimuksessa eli eksegetiikassa korostetaan, että Raamattua ei kirjoitettu kulttuurisessa tyhjiössä. Niinpä sen tutkimuskohteina ovat Raamatun tekstien lisäksi myös muut varhaiset juutalaiset ja kristilliset kirjoitukset sekä tutkittavan aikakauden kulttuuriset ilmiöt. Jeesus syntyi maailmaan, jossa hellenistinen ja roomalainen kulttuuri kohtasivat juutalaisen kulttuurin - kuuluihan Palestiinan alue laajaan Rooman imperiumiin. Nykyisen Israelin valtion alue on yksi arkeologisesti tutkituimmista alueista maailmassa. Viimeisten vuosikymmenien aikana arkeologista todistusaineistoa on käytetty laaja-alaisesti sen selvittämiseen, millainen oli se yhteiskunta, jossa Jeesus ja hänen varhaiset seuraajansa toimivat. Merkittäviä löytöjä on tehty esimerkiksi Jerusalemissa, Kapernaumissa, Magdalassa ja Qumranissa. Haastateltavina ovat Uuden testamentin eksegetiikan tutkija Outi Lehtipuu ja varhaiskristillisyyden tutkija Raimo Hakola Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Riikka Warras. Kuva: All Over Press

Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana on eletty hyperglobalisaation aikaa. Se tarkoittaa sitä, että maailmanlaajuinen kauppa on vapautunut, pääomat ja varallisuus ovat päässeet virtaamaan maasta toiseen ja kaupan esteitä on aktiivisesti purettu. Silti kansalaisilla ei ole ollut mahdollisuuksia vaikuttaa demokraattisesti ylikansallisiin toimijoihin, kuten Maailman kauppajärjestö WTO:hon, Maailmanpankkiin tai Kansainväliseen valuuttarahasto IMF:ään. Monilla arkiseksi kokemillamme asioilla on vahva globaali ulottuvuus. Esimerkkinä vaikkapa globaalien yritysten rakentamat kännykät, jotka on ideoitu, laitettu kasaan ja kuljetettu eri puolilla maailmaa. Työpaikkamme ovat tavalla tai toisella sidoksissa globaaliin kauppaan. On myös paljon asioita joita ei voida ratkaista yksinomaan Suomessa sekä ilmiöitä, jotka eivät pysy valtioiden rajojen sisäpuolella. Hyvä esimerkki tällaisesta asiasta on ilmastonmuutos, jonka pysäyttämiseksi mukaan olisi saatava koko maailmanlaajuinen yhteisö. Demokratiaongelmassa keskustellaan globaalista demokratiasta. Vieraina ovat ovat SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja ja Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Toimittajana Kyösti Hagert ja demokratia- ja osallisuusasiantuntijana Elina Kiiski Kataja. Leikkaus Sami Kiiski.

Muusikko Gracias on aina ollut mietiskelijä. Graciaksen isä kysyi pojaltaan 11-vuotiaana, että miksi tämä kuuntelee aina musiikkia eikä lue lehtiä. Viimeisten vuosien aikana hän on isän iloksi herännyt yhteiskunnallisesti. Miten Kingston Wall ja seksin saaminen liittyvät yhteen, mitä Alin isä sanoi hiljattain, mikä satutti tätä todella paljon ja mitä tapahtuisi taiteelle, jos kaikki olisivat täysin tasa-arvoisia? Kuuntele kesän kuumin show.

Raamattutunti 21.03.2018: Harri Jacobsson

Uusi teknologia ja sosiaalinen media ovat vähentäneet nuorten tekemiä rikoksia, sanoo Helsingin yliopiston kriminologian yliopistonlehtori Matti Näsi. Viimeisten neljän vuoden aikana nuorisorikollisuus on suorastaan romahtanut. Nuorten asenteissa on tapahtunut suuri muutos. Sosiaalinen kontrolli on tullut voimakkaammaksi. Nuoret eivät enää hyväksy tovereidensa rikollista käyttäytymistä. Oma vaikutuksensa on myös sillä, että nuoret ovat enemmän kotona ja seurustelevat toisensa kanssa sosiaalisessa mediassa eivätkä enää liiku niin paljon ulkona. Ja sosiaalisessa mediassa halutaan näyttää terveiltä ja kunnollisilta. Näsi uskoo, että tämä kehitys vaikuttaa myös siihen, että rikosten väheneminen jatkuu tulevaisuudessakin. Jos nuoret eivät tee rikoksia nuoruudessa, he eivät tee niitä todennäköisesti myöskään aikuisiässä. Yliopistonlehtori Matti Näsi on tutkinut rikollisuuden muutostrendejä. Hän nyt Kalle Haatasen vieraana.

Viimeisten viikkojen aikana monien huomio on kiinnittynyt Helsingin keskustassa 10. helmikuuta alkaen mieltään osoittaneisiin Irakista ja Afganistanista saapuneisiin turvapaikanhakijoihin. Jatkuuko mielenosoitus vielä pitkään vai vastataanko turvapaikanhakijoiden vaatimuksiin? Mitä sanottavaa antropologialla on protestileiristä ja turvapaikanhakijoiden tilanteesta? The post Turvapaikanhakijoiden mielenosoitusleiri appeared first on AntroBlogi.

Heinäkuun lopulla edesmennyt tanssitaiteilija, näyttelijä ja kuvataiteilija Fred Negendanck kulki elämänsä omia polkujaan. Pikkupoikana Suomeen muuttanut Fred pääsi lahjakkuutensa avulla jo nuorena Kansallisbalettiin, koska pojista oli tanssijoina jatkuva pula. Piirtämisen lahjan löysi hänen opettajansa ja hän yllätti läheisensä elämällä vuosikymmenet suomenruotsalaisen piirustuksen opettajansa Anne-Marie Häyrén-Malmströmin sielunkumppanina. Ilman luovuutta ja opettajansa tukea Fred Negendanckin elämä olisi ollut hyvin toisenlainen. Vanhemmat olisivat halunneet pojastaan baptistisaarnaajan, mutta toisin kävi. Fred valloitti sydämet ensin Kansallisbaletin tanssijana ja sitten Svenska Teaternin karismaattisena luonnenäyttelijänä ja koreografina Helsingissä ja Turussa. Viimeisten 15 vuoden ajan hän sai menestystä monipuolisena kuvataitelijana ja työtä hän teki viimeiseen asti. Hän kuoli 80-vuotiaana. Fred Negendanckin hänen elämänsä kuuden tärkeän kuvan äärellä tapasi helmikuussa Rita Trötschkes.

Tampereelta noin 50 kilomeriä itään päin löytyy Kuhmalahden Taidepappila, joka tunnetaan huikeista kesänäyttelyistä, lasten ja nuorten taideleireistä, monipuolisista taiteilijavieraista ja tietysti keraamikko Teemu Luodosta ja hänen mielenkiintoisista teoksistaan. Teemu Luodon tavaramerkki ovat persoonalliset suurikokoiset savieläimet, joita Taidepappilan isäntä on tehnyt jo vuosikymmeniä. Nuorta Teemua kiinnostivat jo varhain eläimet. Hän kertoo raahanneensa lapsena vastaan tulleita koiria, kissoja sekä pesästä pudonneita lintuja kotiinsa Helsingin Tehtaankadulla. Teemu Luodon näyttelyitä on ollut myös monissa keskeisissä taidemuseoissa ja sympaattisia eläimiä on myös myyty paljon. Suosittuja eläinhahmoja ovat koirat, puput, norpat ja leijonat. Joissain eläinhahmoissa on mukana ihmisen piirteitä kuten tunnetussa teoksessa Pupupoika vuodelta 1990. Se on uimahousuinen torso, jolla on pupun pää. - Olin tehnyt alastomia puputyttöjä, joten pupupoika on protestityö näillä seksistisille hahmoille, perustelee Teemu Luoto. Taidepappilan esikuvana oli alkujaan Purnun taidekeskus, jonka toiminta alkoi vain muutama vuosi ennen kuin keraamikot Teemu ja Raija Luoto ostivat ja kunnostivat Kuhmalahden vanhan pappilan kodikseen ja työtilakseen vuonna 1971. Taidepappilan tärkeä toimintaperiaate on ollut se, että taiteilijavieraat ovat saaneet tuoda teoksia näyttelyihin maksutta. Lisäksi he ovat saaneet työ- ja asuintiloja käyttöönsä isosta pappilasta. - Pääsin 15-vuotiaana Ateneumin iltakoulun keramiikkaosastolle opiskelemaan. Ensimmäisiä töitäni opiskelujen aikaan olivat keramiikkahelmet ja keraamiset säästöpossut, joita valmistin myyntiin. Opiskelun jälkeen hän perusti oman keramiikkatyöhuoneen Intiankadulle, joka oli lähellä Arabian tehtaita. - Ripustin talon puutarhan omenapuihin keraamisia säästöpossuja ja punasavilyhtyjä yhdessä silloisen työharjoitteluun tulleen keraamikko Raija Gauffinin kanssa, josta tuli myöhemmin vaimoni, Teemu muistelee. Teemun keramiikkapiha oli menestys. He toistivat ideaa myös Kuhmalahden Taidepappilassa, jossa oli suuri puutarha sekä runsaasti säilytystilaa isokokoisille tilateoksille ja savieläimille. Viimeisten vuosikymmenten aikana Teemu Luodon työrytmi on noudattanut luonnon rytmiä. Kevät ja kesä ovat olleet kiireisiä teosten luomiskausia ja näyttelyiden aikaa. Syksyisin ja talvisin on ollut aikaa rauhoittumiselle eli ”karhun unille” ja ulkomaan matkoille, joita Teemu Luoto on ehtinyt tehdä paljon. Vuonna 2018 Taidepappila täyttää 50 vuotta. Sitä edeltää välivuosi. - Pappilaa remontoidaan kesällä 2017 eikä varsinaista kesänäyttelyä ole, mutta totta kai tänne saa tulla katsomaan keramiikkaa, lupaa sydämellinen Teemu Luoto. Keraamikko Teemu Luodon kuuteen kuvaan johdattelee toimittaja Rita Trötschkes.

Triathlon sopii ihmisille, joita kiinnostaa monipuolinen liikkuminen. Näin totesivat Mikko "Peltsi" Peltolan vieraat uimaseura BS-PU:n Triathlonkoulun Vetäjä Magnus Lönnqvist ja triathlonisti Gisle Sjöberg. Viimeisten vuosien aikana triathlon on ryhtynyt kiehtomaan erityisesti yli 30 vuoden ylittäneitä. Tämä johtuu Lönnqvistin mukaan siitä, että triathlon antaa mahdollisuuden kehittyä vaikka ikää tuleekin koko ajan lisää.

Viimeisten vuosien aikana suomalainen jazz on astunut viriiliin kehitysvaiheeseen. Nuoremman polven soittajat niittävät kiitosta kansainvälisesti, ja improvisoidulle rytmimusiikille on siunaantunut myös uutta yleisöä. Saksofonisti Timo Lassy kuuluu 2000-luvun jazzboomin tärkeisiin soittajiin. Lassy on ollut sekä suositun Five Corners Quintetin jäsenenä että solistina tuomassa tuoretta energiaa suomijazziin ryppyotsaisuuden rinnalle.

Viimeisten vuosien aikana jazz-musiikki on levinnyt perinteisen, hieman elitistisen elämänpiirinsä ulkopuolelle. Uudenlainen urbaani jazz-yleisö nauttii musiikista klubeissa ja konserteissa,joissa on rock-keikoilta tuttua intensiteettiä. Uusi, vanhasta perinteestä ammentava jazz on tanssittavaa, hauskaa ja siihen perinteiseen apurahajazziin verrattuna erittäin mediaseksikästä. Tiskijukka ja levy-yhtiö-pomo Antti Eerikäinen on ollut aktiivisesti mukana luomassa uutta suomalaista jazz-kulttuuria. Muun muassa kansainvälisesti loistavasti menestyneen Five Corners Quintet -konseptin pääarkkitehteihin lukeutuva Eerikäinen kertoo pop-talkissa miksi hyvä jazz on aina hip ja cool.