Podcasts about kyseinen

Tässä jaksossa keskustelua uudesta Denis Villeneuven ohjaamasta ja Frank Herbertin kirjaan perustuvasta Dyyni osa 2 elokuvasta. Kyseinen elokuva tuo vahvasti esille teemoja moraalista, uskonnosta ja vallasta. Elokuvasta keskustelemassa Daniel Nummelan kanssa Mika Järvinen ja Joakim Keuru. 

Suomalaiset käyttävät alkoholia varsin runsaasti. Hieman Obeesi -podcastin isännöitsijä on itse hyvinkin tyypillinen, kaljaa kittaava Suomi-ukko, joka on aloittanut harrastuksensa liian nuorena. Aiemmista jaksoista poiketen, tässä jaksossa käydään läpi suoraan maailmanlaajuisesti tunnetun podcastin tekijän sisältöä. Kyseinen tekijä on Kaliforniasta lähtöisin oleva neurotieteilijä, Andrew Huberman. Aiheena on alkoholi ja sen erilaiset vaikutukset ihmisen kehoon, aivoihin ja terveyteen. Huberman Lab Podcast #86:https://www.youtube.com/watch?v=DkS1pkKpILYKiitos, arvon kuulija.Palaute, jaksotoiveet sekä mahdolliseen yhteistyöhön liittyvät yhteydenotot Email: hieman@obeesi.fi Instagram: @hiemanobeesi

Tässä jaksossa pohdimme yhtä keskeisintä joogan teemaa eli arvoa. Artha on termi usein vilahtelee joogateksteissä. Sen määrittely ei ole kovinkaan yksioikoista ja tuntuukin, että tämä työ jää monesti kääntäjiltä puolitiehen. Tässä jaksossa Otto ja Pete pureutuvat tähän termiin hieman pintaa syvemmällä. Jakso on osa kolmen jakson sarjaa jossa tutustumme joogaperinteen ytimessä olevaan kolmikkoon: dharmaan, arthaan ja kamaan. Kyseinen jakso on siis näistä keskimmäinen. ----- Joogaradio on Shakta Joogakoulun podcast jossa Joogaopettajat Otto Kronqvist ja Pete Ruikka puhuvat joogasta arjen tasolla. Miten aloittaa shaktajooga? https://shakta.fi/ensikertalaiselle/ Ilmoittaudu tunneille Kalasataman joogakoululle: https://shakta.fi/aikataulut/ Shakta Online -palvelu - suoritusvapaata joogaa netissä ja Shakta äpissä: https://shakta.fi/online-jooga/ Seuraa meitä somessa: https://www.facebook.com/ShaktaJoogakoulu/ https://www.instagram.com/shaktagram/

Tällä viikolla vietetään valtakunnallista uutisten viikkoa. Tämä teema kuuluu myös tämänkertaisessa nälänsiirto jaksossa, kun Savon Sanomien toimituspäällikkö Heikki Toivanen saapui Johannes Tepon jututettavaksi. Heikin nälänsiirtokeinoksi paljastui Meksikolainen Körpäkkä. Sangen eksoottinen nimi, eikö? Meksikolainen Körpäkkä Pilko porkkanat (ihan pieneksi), sipuli ja chili. Kuullota runsaassa öljyssä isossa pannussa. Lisää riisi ja kuullota myös sitä. Mausta paistos kanaliemellä ja taco-mausteella. Lisää vesi ja jätä hautumaan kannen alla. Pilko kananfileet sopivan kokoiseksi, paista ja mausta meksikolaisittain. Kun riisi on kypsää, lisää kanat myös isoon pannuun, ja körpäkkä on valmis tarjoilua varten. Lisää annoksen päälle iso lusikallinen taco-maustettua turkinjukurttia raikastamaan ja viilentämään kuuma körpäkkä. ¡Que aproveche! Körpäkän jäljillä Heikki Toivaselle sana "Körpäkkä" merkitsee kiireisessä kotikeittiössä tehtyä paistosta, missä ainesosat vaihtelevat ruokakomeron sisällön mukaan. Kyseinen ruokasana oli Johannes Tepolle ennenkuulematon termi, joten teimme selvitystyötä sanan alkuperästä. "Sana körpäkkä kuulostaa todellakin siltä, että sillä voisi hyvin olla ikää jo monta miespolvea. Toisin kuitenkin on: sana on nykyisen ikäpolven aikaansaannoksia. Jäljet johtavat Pohjois-Karjalaan. Joensuulainen keittiömestari Tarmo Wasenius on mies ruoan ja sen nimen takana. 1980-luvun lopulla olivat pohjoiskarjalaiset esittelemässä maakuntaansa Helsingin Senaatintorilla. Tarjolla oli myös monia paikallisia ruokia, ja nälkäisiä vieraita riitti. Usean työntäyteisen päivän jälkeen tuli tarve tehdä jotain uutta: syntyi ”uuskarjalainen perinneruoka”, joka nimettiin körpäkäksi. Waseniuksen mukaan siinä on ”sopivasti ä:tä, ö:tä ja r:ää”. Körpäkkä on pannulla paistettava ruoka, jonka pääainekset olivat alkuaan liha ja kasvikset. Sittemmin reseptit ovat kirjavoituneet, ja nykyisin sitä tehdään kalastakin. Etenkin ruoan nimestä tulee mieleen unkarilainen lihamuhennos pörkölt, ja Wasenius myöntääkin yhdennäköisyyden. Unkarilaiset vain käyttävät enemmän paprikaa. Nykyisin körpäkkä on levinnyt kotiseudultaan eri puolille maata, ja helppotekoisena sitä markkinoidaan etenkin eräruokana." (Lähde: Kielikello, Kirsti Aapala)

Morson welles!! Kellopeli toivottaa mukavaa alkanutta vuotta sekä on mahtavaa saada teidät kaikki taas vastaanottimien ääreen pyhien jälkeen. Tämänkertaiseksi jakson aiheeksi valikoitui paljon puhuttu ja joskus jopa parjattu Instagram! Kyseinen somealusta on monella varmasti auki siellä kahvitauolla ja jopa potallakin, joten mikäs sen parempaa kuin bongailla jaksosta lisää seurattavaa! Me nostellaan tässä jaksossa tilejä, joiden jujuna ei välttämättä ole se taidokkain kuvaustapa tai hienoimmat kellot vaan enemmänkin sisältö ja varsinkin sellainen mikä nostaa vaikka hymyn huulille ;) tässäpä siis hyvä syy tehdä seuraavaa: Mukit päähän, jalat pöydälle ja HÖKÖLLE!! Wristcheck: -Daniel: Citizen automatic diver super titanium blue nb6021-68L https://www.citizenwatch.eu/product/nb6021-68l/ -Ville: Omega seamaster diver 300m https://www.omegawatches.com/watch-omega-seamaster-diver-300m-co-axial-master-chronometer-42-mm-21030422004001 Jakson nostot: Brodinkee https://instagram.com/brodinkee?igshid=YmMyMTA2M2Y= Kingflum https://instagram.com/kingflum?igshid=YmMyMTA2M2Y= Secondeseconde https://instagram.com/secondeseconde?igshid=YmMyMTA2M2Y= Davi1dc_watches https://instagram.com/dav1dc_watches?igshid=YmMyMTA2M2Y= Watchpartsmotorcycles https://instagram.com/watchpartsmotorcycles?igshid=YmMyMTA2M2Y= Jdmhorologist https://instagram.com/jdm_horologist?igshid=YmMyMTA2M2Y= Labeg https://instagram.com/labeg?igshid=YmMyMTA2M2Y= Crapwatchphotography https://instagram.com/crapwatchphotography?igshid=YmMyMTA2M2Y= Vintageledwatch https://instagram.com/vintageledwatch?igshid=YmMyMTA2M2Y= Chronondo https://instagram.com/chronondo?igshid=YmMyMTA2M2Y= Morgan https://www.instagram.com/morgansaignes/ Watchesspa https://www.instagram.com/watchesspa/ WatchaddictWT https://www.instagram.com/watchaddictwt/ Thewatchisonthetable https://www.instagram.com/thewatchisonthetable/ Tothemoonandback1969 https://www.instagram.com/tothemoonandback1969/ Submersiblewrist https://www.instagram.com/submersiblewrist/ Plus9time https://www.instagram.com/plus9time/ Wildlander https://www.instagram.com/wildlander6/ Musat ja SFX (Epidemic Sound): Intro: Wellmess - Waste Another Lie Outro: Ooyy - Come 2gether

Mee Kuen Chong, tunnettiin paremmin nimellä Deborah Chong, tutustui kotipaikkakuntansa kirkossa naiseen nimeltä Jemma Mitchell. Naiset ystävystyivät pian suuresta ikäerostaan huolimatta. Kyseinen ystävyys kuitenkin sai järkyttävän päätöksen vuonna 2021, kun Deborah löydettiin kuolleena noin 300 kilometrin päästä kotoaan. Mitä naiselle tapahtui? Instagram: pilvienreunallapod Sähköposti: pilvienreunalla@hotmail.com Lähteet: Woman found guilty of murdering Mee Kuen Chong | Metropolitan Police Headless body trial: Woman guilty of murdering and decapitating friend - BBC News The cold-hearted woman who killed, decapitated and dumped her friend - BBC News Headless body murder trial jury can consider manslaughter charge - BBC News Victim urged accused to sell £4m home, court hears - BBC News Woman found headless believed she was being healed by accused, court told - BBC News The Murder of Mee Kuen Chong | Literature | Dear Asian Youth London woman found guilty of decapitating friend over inheritance | Crime | The Guardian Mee Kuen Chong told neighbour she was being ‘healed' by murder-accused Jemma Mitchell, court told - Devon Live Salcombe Murder Trial: Devon and Cornwall Police release statement as culprit is jailed - South Devon News | SouthHams.com Salcombe Murder Trial: Jemma Mitchell found guilty - South Devon News | SouthHams.com Brit saa 38 vuoden vankeustuomion malesialaisen naisen murhasta ja katkaisusta Lontoon kodissa (nst.com.my)

Instagram sai viime viikolla ennätyssakon koskien lasten henkilötietojen käsittelyä. Kyseinen keissi ei pettymykseksemme kuitenkaan mitään herkkukysymyksiä tarjoile - toisin kuin EU:n tuomioistuimeen etenevä IAB-kiista. Kyssäreitä koskien henkilötiedon määritelmää ja rekisterinpitäjyyttä, aijjai mitä herkkua tietosuoja-asiantuntijalle! Tämän lisäksi jaksossa asiaa Eduskunnan vierailijalistojen salailusta, Vastaamon uusimmat käänteet ja huteraa pohdintaa kaksoisrangaistavuudesta. Loppukevennyksenä Tanskan Gigantin tietomurto, jota mikään riskimatriisi ei varmasti ole osannut ennustaa.   Instagramille sakko koskien lasten henkilötietojen käsittelyä: https://techcrunch.com/2022/09/05/instagram-gdpr-fine-childrens-privacy/  Eduskunnan vierailijalistojen julkisuus: https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009054359.html  Vastaamo-keissin uusimmat käänteet: https://yle.fi/uutiset/3-12619682  Elgigantenille huomautus Tanskassa: https://gdprhub.eu/index.php?title=Datatilsynet_(Denmark)_-_2021-31-5743   Voit seurata TietosuojaPodia Twitterissä täältä: https://twitter.com/PodPrivacy Voit lähettää meille palautetta Twitterin yksityisviestinä, hashtagilla #tietosuojapod tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com Seuraa meitä myös Instagramissa ja LinkedInissä nimellä privacypod!

Tässä jaksossa puhutaan tulevasta NHL 23 -pelistä, 3D-elokuvista ja GameStopista. Studiossa tuttuun tapaan Respawn.fi-toimituksen Kristian Eloluoto, Juha-Matti Lepänhaara sekä Juhani Kakko. Kyseinen jakso on kesäkauden päätösjakso.

Kun ensimmäinen jakso Saavutus Podcastista julkaistiin, oli olemassa myös sivusto Saavutus.fi, johon kirjoitin lukemistani kirjoista kirjalyhennelmiä. Myöhemmin siirsin kirjoitukset aarohuttunen.com -sivustolle. Kaikki kirjalyhennelmät: aarohuttunen.comkategoriat/kirjat Luen edelleen paljon kirjoja ja teen niistä muistiinpanoja. Ajattelin, että olisi hienoa jatkaa sitä perinnettä, jonka joskus aloitin ja jakaa kirjoista ajatuksia eteenpäin. Tässä jaksossa kertaan Robin Sharma nimisen kirjailijan kirjan 5AM Club muistiinpanot ja kerron kirjasta enemmän. Olen kuunnellut kirjan kolme kertaa äänikirjana ja juuri ennen tätä podcastia ystäväni Tomi lahjoitti minulle pokkarin 5AM Club – edes tietämättä – että olen juuri kuunnellut samaisen kirjan. Kyseinen ele vahvisti ajatusta siitä, että lukeehan näitä kirjoja muutkin ja siksi myös suunnitelma kirjalyhennelmiin liittyvistä podcast jaksoista vahvistui. Jatketaan siis tätä perinnettä myös äänitteinä. Blogiteksti: aarohuttunen.com/5AMClub ––––––––––––––––––––– SPONSORIT Puhdistamo | hwww.puhdistamo.fi Koodi: AARO15 ⮕ 15 % alennus MyProtein | www.myprotein.fi Koodi: AAROMP ⮕ 35 % alennus Kaikki alennuskoodit www.aarohuttunen.com/edut ––––––––––––––––––––– SAAVUTUS PODCAST Saavutus Podcast keskittyy elämän tärkeimpiin osa-alueisiin ja kokonaisvaltaiseen itsensä kehittämiseen – jaksot sisältävät haastatteluja sekä kokemuksia, jotka tarjoavat kuuntelijalle työkaluja, taktiikoita ja tapoja joita hyödyntää. Aaro Huttunen on intohimoinen oppija, joka rakastaa elämän optimointia ja rajojen etsimistä. Instagram | @AaroHuttunen YouTube | @AaroHuttunen Website | aarohuttunen.com Kaikki linkit | allmylinks.com/Aaro "Valitse tarinasi suunta."

Yhdysvalloissa taitetaan parhaillaan peistä aseenkanto- ja aborttoikeudesta. "Kuluneen kahden vuosikymmenen aikana Yhdysvalloissa on kuollut enemmän kouluikäisiä lapsia aseväkivallan uhrina kuin poliiseja ja palveluksessa olevia sotilaita yhteensä," presidentti Joe Biden sanoi tunteikkaassa puheessaan kesäkuun alussa. Biden vaati aselakien kiristämistä, mutta tämä on enemmän kuin vaikeaa. Konservatiivit etsivät kouluampumisiin syyllisiä kaikesta muusta paitsi aseista. Moni Yhdysvaltain päättäjä saa kiittää asemastaan aselobbareita. Kansallinen kiväärijärjestö tukee erityisesti republikaanipoliitikoita. Abortista tuli poliittinen kysymys oikeastaan vasta presidentti Ronald Reaganin kaudella, ja nyt se on ottanut uusia kierroksia. Yhdysvaltain korkein oikeus on kaatamassa historiallisen vuoden 1973 Roe vastaan Wade -päätöksen. Kyseinen päätös on vuosikymmenten ajan turvannut aborttioikeuden liittovaltion tasolla, ja nyt abortista on tulossa monessa osavaltiossa vaikeaa, ellei mahdotonta. Korkeimman oikeuden päätöstä asiassa odotetaan kesäkuussa. Kulttuuriykkönen selvittää kiistojen historian ja niiden vaikutuksen Yhdysvaltoihin ja muuhun maailmaan. Haastateltavina ovat John Morton -keskuksen professori Benita Heiskanen, Amnesty Internationalin sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija Pia Puu Oksanen ja Ylen ulkomaantoimittaja, Trumpin perintö -kirjan kirjoittaja Mika Hentunen. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Paavali Jumppanen has now started work at the Australian National Academy of Music which is one of the leading institutions in its field, a place where already professional musicians hone their skills to perfection. - Paavali Jumppanen on nyt aloittanut työnsä Australian valtakunnallisen musiikkiakatemian, ANAM'in taiteellisena johtajana. Kyseinen laitos, siis Australian National Academy of Music, on alansa huippuja missä jo ammattikoulutuksensa suorittaneet muusikot viimeistelevät osaamistaan.  

Suoraan kaikkien musiikin ja laulunystävien sydämeen osuva Rakkaudesta lauluun -esitys on täyttänyt jo 10 vuotta. Näyttelijä Ritva Grönbergin johdolla on saatu kokea rentoa ja lämmintä tunnelmaa laulujen ja jutustelun sekä tietenkin myös Elina Lehikoisen tarjoileman soiton äärellä. Sunnuntaina maaliskuun 20. päivä Kuopion kaupunginteatterissa koettavassa Rakkaudesta lauluun- konsertissa on luvassa erikoisesitys, kun lavalla nähdään Ritvan lisäksi myös upeat pitkän linjan teatteriammattilaiset sekä näyttelijäkollegat Seija Pitkänen ja Annukka Blomberg. Esitys nähdään sunnuntaina 20.03.2022 kello 14.15 alkaen, Maria-näyttämöllä. Esityksen kesto on myös normaalia pidempi, noin 2h ja 30min sisältäen väliajan. Kyseinen esitys tulee olemaan varmasti myös erityislaatuisen tunteikas ja ainutlaatuinen hetki. Ritva ja Seija ovat jäämässä eläkkeelle Kuopion kaupunginteatterista ja Annukka puolestaan suuntaa täältä Kuopiosta kohti Lahtea ja uutta työpaikkaansa Lahden Kaupunginteatterissa. Pitkästä urasta teatterimaailmassa, muistoista, tulevista unelmista, uuden elämänvaiheen äärellä olemisesta ja ennen kaikkea siitä rakkaudesta lauluun saimme puhua Savon lauantaissa, kun lauantaivieraiksi saapuivat Kuopion kaupunginteatterista tutut loistavat näyttelijät Ritva Grönberg ja Seija Pitkänen. Haastattelijana: Sami Turunen

Miksi dinosaurukset yhtäkkiä kuolivat kokonaan sukupuuttoon? Tätä on pohdittu vuosikymmeniä, mutta viime aikoina tutkijoilla on vahvistunut käsitys joukkotuhon syystä. Jo 1970-luvun lopulla tutkijat Luiz ja Walter Alvarez kollegoineen havaitsivat, että liitukauden ja sitä seuranneen paleoseenivaiheen välisissä kivikerroksissa esiintyi poikkeavan paljon iridiumia. Kyseinen metalli on hyvin harvinainen maankuoressa, mutta sitä esiintyy asteroideissa. He esittivät dinosaurusten joukkotuhon syyksi asteroidin törmäystä — mutta heitä ei uskottu. Mysteeri ratkesi, kun Jukatanin niemimaalta löytyi 1990-luvulla valtava törmäyskraatteri, Chicxulub. Se vahvisti, että valtava asteroidi todellakin törmäsi maapallolle tuohon aikaan. Millainen maailma tuohon aikaan oli. Monia tuttuja eläimiä ja kasveja oli jo olemassa. Asteroidin törmäys oli kohtalokas: maailma oli sen jälkeen hyvin erinäköinen. Haastateltavana selkärankaispaleontologi ja dinosaurustutkija Mikko Haaramo. Toimittaja Mari Heikkilä.

“Kun elämänjano vei mennessään.”

“Kun elämänjano vei mennessään.”

“Kun elämänjano vei mennessään.” Janika Ruuska (@joutsenjanika) on seksuaalineuvoja ja tulevaisuuden neurotieteilijä, kenet löytää myös juuri julkaistun projektin takaa "Hack Your Sexuality" (@hackyoursexuality). Biotekniikan insinööriksikin tämä energiaa pursuava valoisa persoona kerkesi opiskelemaan ja kyseisellä urallaan hän olikin hyvässä nousussa. Vastaan tuli kuitenkin kysymys siitä mitä hän oikeasti haluaa tehdä. Kyseinen kysymys piti sisällään paljon itsetutkiskelua ja sen myötä Janika ymmärsi, että hänelle työn on oltava enemmän kuin kiinnostavaa – sen olisi oltava intohimo. Jokainen uralla otettu askel, elämässä käyty keskustelu ja jatkuva itsensä opiskelu ovat olleet hänelle tärkeitä tekijöitä intohimon löytämisessä. Lopulta hyppääminen uralta toiselle vaati enää sen viimeisen askeleen – rohkeuden päästää irti tutusta ja turvallisesta. JAKSON SPONSORIT Puhdistamo on Suomen ensimmäinen Superfood brändi ja sen toiminta perustuu täysin huippulaatuun – yhdenkään tuotteen laadusta ei tingitä.

Shocking allegations have been detailed in an Independent Review into Gymnastics in Australia...The Human Rights Commission's report details experiences of harassment, drivers for such misconduct, and measures in place to prevent and respond.. - 5-8 vuotiaiden tyttöjen toiseksi suosituin urheilulaji on voimistelu. Kyseinen laji on nyt valokeilassa koska on ilmennyt todisteita siitä että se ei aina ole turvallista. 110 sivun raportti paljastaa väärinkäytösten, kiusaamisen ja jopa väkivallan olevan tavallisia.

Peter "Pepe" Jürgens on tullut suomalaisille tutuksi todellisena median moniottelijana. Parhaiten hänet tunnistetaan urheilutoimittajana ja -selostajana, mutta hän on tehnyt vuosikymmeniä kestäneen uransa aikana muun muassa lukuisia juontokeikkoja sekä radiotöitä Sport FM- ja Radio Suomi Pop -kanaville. Tällä kertaa Jean Mancini pyrkii kuitenkin keskittymään tiettyyn osa-alueeseen Jürgensin elämästä; nimittäin 17. joulukuuta 1987 kuvattuun videoon, jossa Jürgens haastattelee Hurriganes-basisti Hugo Christer "Cisse" Häkkistä. Kyseinen video on löytänyt vuosia ensiesityksensä jälkeen innokkaan yleisön, joka katsoo sitä toistuvasti YouTubesta ja käyttää haastattelusta kumpuavia ilmaisuja jokapäiväisessä puheenparressaan. Kyseinen haastattelu saattaa pudota marginaaliseen “tietäjät tietää” -lokeroon, mutta sen paisumista jonkinlaiseksi kulttuuri-ilmiöksi tuskin kukaan pystyy kieltämään. Onhan haastattelun lausahdusten pohjalta tehty t-paitojakin! Mitkä siis olivat tämän kulttiklassikon taustat? Tähän kysymykseen Jean ja Mancini lähtevät hakemaan vastauksia tässä jouluisessa erikoisjaksossa. Aihe on ajankohtainen muutamastakin eri syystä, joista ehkä vähäisimpänä mainittakoon Jürgensin ja Häkkisen pitkä keskustelu joulunvietosta ja juhlapyhien merkityksestä haastattelun aikana. Tämän lisäksi vuoden 2020 tapaninpäivänä tulee kuluneeksi tasan 30 vuotta siitä, kun Del Monte Häkkinen liittyi maksakirroosin uuvuttamana taivaalliseen rock-bändiin. 30. tammikuuta 2021 hän olisi täyttänyt tasan 70-vuotta. Suosittelemme katsomaan Jürgensin Cisse Häkkinen -haastattelun ennen tämän jakson kuuntelemista. Jean Mancini haastatteli Pepe Jürgensiä puhelimitse 9.12.2020. Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: jean.mancini.podcast@gmail.com Kuvalähde: Pepe Jürgensin kotialbumi

Tervetuloa vuoteen 2014. Joulukiireet saivat Teemun kiinni ja uusin jakso on hieman normaalista aikataulusta jäljessä. Ennen jouluruokia ja -juomia on kuitenkin aikaa palata vielä vuoteen 2014. Mel C:n synttärikemut saavat runsaasti aikaa ja kehuja Teemulta. Keikan aikana lavalle saapuu monta vierailijaa, joista tietenkin ihanin on itse Baby Spice.  Teemun nimeämän Melkuun (=maaliskuu 2014) jälkeen loppuaika käsitellään Mel B:n dramaattista vuotta, mikä päättyy sairaalavuoteen kautta The X -Factorin finaaliin. Kyseinen live-lähetys saa katsojat huolestumaan Mel B:n puolesta. Teemu raottaa jo nyt hieman tapahtumia 2018 julkaistun Brutally Honest -kirjan sivuilta. Oikein onnellista joulua ja hyvää uutta vuotta kaikille!  Seuraava jakso tulee ulos Teemun loman jälkeen, parin viikon päästä.

Yhä useammin, kun Henkka on katsonut aamulla peiliin, häntä on tuijottaneet väsyneet, tummat silmänaluset. Unenpuute, stressi ja tietokoneeseen tuijottelu, muista älylaitteista puhumattakaan väsyttää silmiä ja saa silmänaluset tummentumaan ja aiheuttamaan myös pusseja silmän alle. Tästä saimme idean tähän jaksoon. Sanna kertoo myös muut taustatekijät tummiin silmänalusiin (joita on useita) ja tietysti myös tapansa mukaisesti ratkaisee ne. Apua on siis saatavilla! Avainasemassa ovat hyvät hoitotuotteet ja viime kädessä myös hyvät peiteaineet. Nyt jane iredalelta on tullut mieletön uutuustuote, joka paitsi peittää, se myös hoitaa, kirkastaa, alentaa turvotusta ja mikä parasta, se myös suojaa fantastisesti UVA/UVB – säteiltä. Kyseinen tuote sisältää jopa suojakertoimen 30! Rakastu Ihoosi...™ Podcastia voit seurata: Spotify: https://open.spotify.com/show/0MbYFugmMYeLMcV6o58m26?si=SCsLmZCjThqONRFEel4BuA Soundcloud: https://soundcloud.com/rakastuihoosipodcast iTunes: https://itunes.apple.com/fi/podcast/rakastu-ihoosi-podcast/id1452671806?l=fi&mt=2 Facebook: www.facebook.com/rakastuihoosipodcast Instagram: https://www.instagram.com/rakastuihoosipodcast/ YouTube: www.youtube.com/channel/UCGVBYIrdhsadMRi0-rppeFQ Tai meidän kotisivuilla: https://www.rakastuihoosipodcast.com #tummatsilmanaluset, #tummatsilmanymparykset, #silmapussit, #silmanymparysiho, #unenpuute, #stressi, #alypuhelimet, #silmiensiristely, #verisuonet, #pintaverisuonet, #ihonohentuminen, #kollageeni, #turvotus, #nestekierto, #lymfa, #uvsateily, #seerumit, #ikaantyminen, #silmameikinpoistoaine, #silmanymparysseerumit, #dermalogica, #isclinical, #janeiredale, #dermalogicaambassador, #totaleyecare, #stresspositiveeyelift, #cirkledelete, #enlightenplus, #bioluminceyeserum, #ceyeserum, #probiootit, #antioksidantti, #sannastyle, #rakastuihoosi

“Kun elämänjano vei mennessään.” Janika Ruuska (@joutsenjanika) on seksuaalineuvoja ja tulevaisuuden neurotieteilijä, kenet löytää myös juuri julkaistun projektin takaa ‘’Hack Your Sexuality’’ (@hackyoursexuality). Biotekniikan insinööriksikin tämä energiaa pursuava valoisa persoona kerkesi opiskelemaan ja kyseisellä urallaan hän olikin hyvässä nousussa. Vastaan tuli kuitenkin kysymys siitä mitä hän oikeasti haluaa tehdä. Kyseinen kysymys piti sisällään paljon itsetutkiskelua ja sen myötä Janika ymmärsi, että hänelle työn on oltava enemmän kuin kiinnostavaa – sen olisi oltava intohimo. Jokainen uralla otettu askel, elämässä käyty keskustelu ja jatkuva itsensä opiskelu ovat olleet hänelle tärkeitä tekijöitä intohimon löytämisessä. Lopulta hyppääminen uralta toiselle vaati enää sen viimeisen askeleen – rohkeuden päästää irti tutusta ja turvallisesta. Janikan tavoitat: Sivusto: joutsenjanika.blogspot.com Instagram: instagram.com/joutsenjanika Sivusto: hackyoursexuality.com Instagram: instagram.com/hackyoursexuality SAAVUTUS PODCAST Saavutus podcastin tavoitteena on tarjota sinulle uusia perspektiivejä, ajatuksia, unohtumattomia tarinoita sekä konkreettisia työkaluja joiden avulla pystyt saavuttamaan unelmasi sekä asettamasi tavoitteet. Saavutus etsii jatkuvasti uusia vieraita – merkittäviä ja perspektiiviä tuovia seikkailuita sekä kokemuksia elämän erilaisista lähtökohdista. Ole oman elämäsi tarinankertoja. Sivusto: aarohuttunen.com Tilaa kehityskirje: aarohuttunen.com/uutiskirje Instagram: instagram.com/saavutuspodcast "Valitse tarinasi suunta."

Tom Sjöberg on tunnettu muun muassa lestinheitostaan, nyrkkeilytallistaan, kabaree-baaristaan sekä pornon tuomisesta Suomeen. Hänen ja muiden punavuorelaisten alamaailman legendojen kokemukset muotoiltiin vuonna 2005 kirjaksi Rööperi – Rikoksen vuodet, jonka pohjalta tehty elokuva sai ensi-iltansa neljä vuotta myöhemmin. Helsingin Punavuoresta, Rööperistä, herra Sjöbergin löytää helposti - etenkin kesäisin, jolloin hän viettää paljon aikaa nautiskellen auringosta pornokauppansa edustalla. Kyseinen kauppa on pitänyt ovensa auki samalla paikalla jo yli 50 vuotta. Katupoika ja puistorokkari on myös aktiivinen somettaja terävällä sanansäilällä. Hänellä on vahvat mielipiteet erityisesti nyky-yhteiskunnasta sekä politiikasta, eikä hän epäröi tuoda niitä esille. Jean ja Mancini kävivät jututtamassa Sjöbergiä 10.6.2020 nykypäivän polttavista kysymyksistä, politiikasta, koronaviruksesta sekä kansakuntamme tilasta. Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: jean.mancini.podcast@gmail.com

Jeanin ja Mancinin tämänkertainen vieras tuskin jättää ketään kylmäksi. Jokaisella on varmasti oma mielipiteensä Jussi Parviaisesta, tuhansien tarinoiden miehestä. Hän on kiistelty, mutta myös ylistetty näytelmäkirjailija, käsikirjoittaja, dramaturgi, ohjaaja, tuottaja ja kulttuuripersoona. Jussi Parviainen uudisti kotimaista draamaa menestysnäytelmillään ja osallisuudellaan Jouko Turkan Teatterikorkeakouluun, joutuen lopulta Jumalan teatteri -skandaalin myrskynsilmään. Näytelmien lisäksi Parviainen on toiminut tv-viihteen parissa, ohjannut elokuvia ja paljastanut suomen seurapiirielämän juoruja blogissaan. Nyt Parviainen odottaa koronavirusrajoitusten päättymistä, jotta hän voisi aloittaa suomalais-venäläisenä yhteistyönä toteutettavan Jeesuksen menestystarina -projektinsa konkreettisen työstämisen. Alun ääninäyte on monologikohtauksesta elokuvasta Yksinteoin 2 (2011). Kyseinen kohtaus on nähtävissä täältä: https://www.youtube.com/watch?v=AexrcI6mXng Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: jean.mancini.podcast@gmail.com Kansikuvan kuvalähde: Wikipedia / Soppakanuuna (https://fi.wikipedia.org/wiki/Jussi_Parviainen#/media/Tiedosto:Jussi_Parviainen.jpg) CC BY-SA 3.0: https://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/ (kuvaa muokattu)

Tälläkin kertaa Tanssistudio-podcast tarjoaa herkkua korvillesi. Tämän päivän jakso käsittelee tanssin terveysvaikutuksia. Mutta miten salaliittoteoriat liittyvät aiheeseen? Se selviää vain kuuntelemalla. Ps. Kyseinen jakso on erityisen levoton ja täynnä repeilyä. Sua on varoitettu!Jaksossa käytetyt lähteet:https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/tanssijan-aivot-kehittyvat-ainutlaatuisella-tavallahttps://yle.fi/uutiset/3-10198012https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/tanssijan-aivot-kehittyvat-ainutlaatuisella-tavallahttp://www.tanssiterapia.net/https://fi.wikipedia.org/wiki/Flowhttps://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/01/28/flow-tila-syntyy-kun-taidot-ja-tehtavan-haastavuus-ovat-tasapainossahttps://mielenihmeet.fi/tanssin-viisi-psyykkista-hyotya/https://askelterveyteen.com/tanssimisen-terveysedut/ See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Valokuvauspodcastin jaksossa 12 meillä oli ilo ja kunnia saada Make Rantala mukaan kertomaan omista seikkailuistaan. Kyseinen herra on meille entuudestaan tuttu, ja me ollaan kuvattu yhdessä lukuisia kertoja, ja Make tunnetaan myös valokuvauspodcastin kiistattomana kummikuuntelijana. Make kertoo tarinoistaan ympäri maailmaa mm. Balilta, Madeiralta, Lofooteilta, Lapista ja Marokosta. Muistutuksena muistellaan myös kuinka Kimmo meinasi tippua vuorelta mereen tsunamin saattelemana, ja kuinka hän nukkui pommiin ja missasi lentonsa.

World Wide Web - tuo ihmiskunnan yhteen tuonut teknologia, joka mahdollisti myös yhdessä pelaamisen. Kyseinen teknologia vietiin jopa niin pitkälle, että miltei jokaisessa pelissä oli verkko-ominaisuudet, vaikka ei olisi välttämättä tarvinnut. Niinpä joukkomme hurja muisteli PlayStation Net Playta, XBox Liveä, Steamin syntyä ja All Seeing Eyen sekä GameSpyn kuolemaa.

World Wide Web - tuo ihmiskunnan yhteen tuonut teknologia, joka mahdollisti myös yhdessä pelaamisen. Kyseinen teknologia vietiin jopa niin pitkälle, että miltei jokaisessa pelissä oli verkko-ominaisuudet, vaikka ei olisi välttämättä tarvinnut. Niinpä joukkomme hurja muisteli PlayStation Net Playta, XBox Liveä, Steamin syntyä ja All Seeing Eyen sekä GameSpyn kuolemaa.

Hiukan laajentaen ajatustenvaihtoa, päätin tällä kertaa hypätä rajojen yli, kuunnella ja kommentoida tässä episodissa erään toisen uskonto-, filosofia- ja tutkimusorientoituneen suomalaisen podcastin eli Maailmanpuun 17.5.2019 julkaistua jaksoa nimeltä "Mitä on totuus? - Esko Valtaoja." Kyseinen jakso on hyvä kuunnella etukäteen tämän episodin kontekstin ymmärtämisen vuoksi.

Käymme läpi Gizmodon suuruudenhullun ”sata tärkeintä www-sivustoa” -listan. Kyseinen luettelo on sellainen möhkäle, että sen käsittely vaatii tuplajakson. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan sijoja 100–50 ja tarkemmin seuraavia saitteja: I Can Has Cheezburger Goatse RuneScape Sartorialist Friendster Photobucket XKCD Hampsterdance Hotmail LinkedIn Pitchfork Digg Buzzfeed Linkkejä Oton vinkki on Backblaze-varmuuskopiontipalvelu. Sallan tutkija on Whitney Phillips ja kirjansa […]

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Mika Pantzar. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Keskustelun aiheina ovat tulevaisuuden ammatit, sosiaalisen median luonne ja terveiset Ylen uudelle toimitusjohtajalle. Heti lähetyksen jälkeen Anu Koivunen oikaisi suorassa lähetyksessä tekemänsä virheen: "MTV ei Medialiiton jäsen eli Merja Ylä-Anttila ei - toisin kuin #pyöreäpöytä-keskustelussa oletin - joudu vaihtamaan puolta Ylen nettiuutisista Euroopan komissiolle tehdyssä valitusasiassa. Pahoittelen virhettäni!" - Lähde: Anu Koivusen Twitter-päivitys. Kyseinen väärä tieto on poistettu tästä tallenteesta. Poistetun kohdan kesto oli 47 sekuntia.

Lavastus tai meikkaus mainitaan elokuvan lopputeksteissä. Niillä on suurempi merkitys kuin saattaa arvatakaan. Kolme suomalaista elokuvaa lähtee kiertämään Ruotsia ja TV-draama lähenee elokuvaa. Lavastaja ja meikkaaja ovat osa kuvaa Koukuttaja ja dokumenttielokuvaaja Manolo Diaz Rämö, lavastaja Elina Aho ja meikkaaja Tuija Valén kokoontuvat Elinan olohuoneeseen keskustelemaan elokuvatyöstä ja meikkaajan ja lavastajan asemasta tiimissä. Pohdittavana sekä plussat että miinukset. Minulle tulee aika nopeasti semmoinen fiilis, että jotenkin tämän oloinen maailma kuvastuu aivoihin. Elina Aho Dokumenttielokuvassa todellisuus on lavastus. Manolo Diaz Rämö On hauskinta työskennellä ohjaajien kanssa, jotka välittää yksityiskohdista. Tuija Valén Lisää elokuvaa Koukussa Tukholman Suomen instituutti näyttää kevään aikana Ruotsissa, yhteistyössä Folkets Bion kanssa kolme elokuvaa: Yösyöttö, Lauri Mäntyvaaran tuuheet ripset ja Perkele 2. Suomen instituutin elokuvavastaava Julia Radliff kertoo toimittajallemme Riitta Huikolle milloin ja mitä. Los Angelesissa asuva suomalaistoimittaja Kirpi Uimonen on Hollywood Foreign Press Associationin toiseksi ainoa suomalaisjäsen. Kyseinen yhdistys päättää, keille maailman tunnetuimpiin elokuva- ja tv-alan palkintoihin kuuluvat Golden Globet menevät - Toimittajamme Lotta Hoppu tapasi Kirpi Uimosen Göteborgin elokuvafestivaaleilla ja Uimosen mukaan TV-draama elää uutta kulta-aikaa. Myös kaikki ohjelman kappaleet ovat olleet mukana jossakin elokuvassa. Koukun tuotti ja miksasi: Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio

Albert Einstein ennusti sata vuotta sitten, että gravitaatioaaltoja on olemassa. Noihin aikoihin heräsi kuitenkin epäilys, ettei niitä voida havaita. Useita vuosikymmeniä vienyt kehitys- ja tutkimusrupeama johti lopulta siihen, että gravitaatioaalto havaittiin ensimmäisen kerran syyskuussa 2015 Yhdysvalloissa LIGO-hankkeessa, jossa hyvin heikko gravitaatioaallon signaali havaitaan laser-interferometrian avulla. Kyseinen aalto oli peräisin kahden mustan aukon törmäämisestä kaukana avaruudessa. Nyt palkittavat fyysikot Rainer Weiss, Barry Barish ja Kip Thorne ovat olleet ratkaisevassa asemassa LIGO-hankkeessa. Ensimmäisen gravitaatioaaltohavainnon jälkeen on tehty kolme uuttakin havaintoa, niistä viimeisin julkistettiin vasta hiukan yli viikko sitten. Fysiikan Nobeliin johtaneesta gravitaatioaaltotutkimuksesta ja sen merkityksestä ovat haastateltavana professori Kari Enqvist ja dosentti Hannu Kurki-Suonio Helsingin yliopistosta. Ohjelman loppupuolella vilkaistaan lokakuun tähtitaivaalle, joka pilvettöminä öinä tarjoilee planeettoja ja hohtavan Linnunradan. Orionidien tähdenlentoparvi lentää lokakuussa ja sen maksimi osuu 21. päivään. Haastateltavana on professori Markku Poutanen. Ohjelman toimittaa Sisko Loikkanen.

Kari vieraili Los Angelesissa SIGGRAPH-konferenssissa elokuussa 2017. Kyseinen konffa on tunnettu tutkijapainoitteisesta maineestaan, ja varsin kokeellisia juttuja oli esillä tänäkin vuonna. Kari kertoo miltä uusimmat jutut haptiikan, 360-kuvauksen ja kannettavan hardwaren saralla maistuivat. Miltä virtuaalirobotin läpsäisy tuntuu. Mitä tekemistä vedellä ja sähköllä on VR-kokemuksen kanssa. Miten ikuiset portaat on toteutettu. Huikein demo, joka on tehty light field -kuvaustekniikalla. Nvidian demo robotiikan ja virtuaalitodellisuuden yhdistämisestä. Ballmerin Piikki tarjoaa myös omatoimisen liikuntahetken henkariefektin parissa. Enjoy :)

Muistatteko, millainen myrsky nousi, kun suomen kielen lautakunta päätti kolme vuotta sitten, että "alkaa tekemään" onkin yhtä hyväksytty ilmaus kuin "alkaa tehdä"? Kyseinen kiista on yksi esimerkki alati muuttuvasta suomen kielestä: säännöt ja normit joutuvat joustamaan, kun kieli muuttuu käytössä eli ihmisten arjessa. Vaikka moni vastustaa kielen muuttumista, suomi on aina ollut altis vaikutteille: niin muille kielille kuin esimerkiksi uskonnolle. Tiedeykkönen-ohjelmassa suomen kielen vaietuista vaiheista keskustelevat aiheesta kirjan kirjoittaneet suomen kielen professori Jaakko Leino Helsingin yliopistosta ja toimittaja Ville Eloranta Helsingin Sanomista. Toimittaja on Sakari Silvola. Kuvassa suomen kirjakielen isä Mikael Agricola.

Joulun kunniaksi otimme selvää Jeesuksen kielestä. Perehdyttäjänä on seemiläisten kielten professori Tapani Harviainen. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Tanskanen. *** Jouluevankeliumin kielet Luukkaan evankeliumin toisen luvun parikymmentä ensimmäistä jaetta ovat taas näinä päivinä kovassa käytössä, kun keisari Augustuksen verollepanoa muistellaan Suomen kodeissa ja kirkoissa. Ei ihme, että jouluevankeliumiksi on valittu juuri Luukkaan kertomus kaikista neljästä Uuden testamentin evankeliumista, se kertoo Jeesuksen syntymästä tarkimmin. Vanhin – Markuksen evankeliumi – ja nuorin – Johanneksen evankeliumi – alkavat kertoa Jeesuksesta vasta hänen julkisen toimintansa käynnistymisestä alkaen ja Matteus ohittaa syntymän vauhdikkaasti. Ensin Joosef kyseenalaisti avioliiton raskaana olevan Marian kanssa, kunnes enkeli rohkaisi häntä unessa pysymään liitossa. Sitten Joosef ei koskenut vaimoonsa ennen kuin tämä oli synnyttänyt pojan, jolle Joosef antoi nimen Jeesus. Ja sitten tulevatkin jo itäisen maan tietäjät ja Herodes huolestuu. Luukkaan evankeliumin alkutekstejä ei ole säilynyt alkuperäisenä. Evankeliumi on rakennettu yhdistelemällä kopion kopioita, joista mikään ei ole toistensa kanssa samanlainen. Luukasta pidetään myös Apostolien tekojen kirjoittajana, joten hänen käsialaansa on yli neljännes Uuden Testamentista. Tätä tuotteliasta kirjoittajaa pidetään kreikkalaisena lääkärinä, ja niin hänen tekstinsä kuin suuri osa muustakin Uuden testamentin käsikirjoituksista on kirjoitettu kielellä, jota sanotaan koinee-kreikaksi, erotuksena vanhemmasta klassisesta kreikasta ja uudemmasta bysantin kreikasta. Koinee tarkoittaa yhteistä, ja se syntyikin Kreikan eri kaupunkivaltioista tulleiden sotilaiden väliseen kommunikointiin Aleksanteri Suuren armeijassa. Kyseinen armeija myös levitti kieltä tehokkaasti valloittaessaan laajoja alueita. Mutta mitä kieltä puhui Luukkaan ja muiden evankelistojen päähenkilö, Jeesus? Puhuttiinko Israelissa tuolloin hepreaa? Vai puhuttiinko Rooman valtakunnassa latinaa? Seemiläisten kielten professori emeritus Tapani Harviainen kertoo. Pasi Heikura aristoteles@yle.fi *** Kuva: Steve Allen / Brand X Pictures

18. elokuuta vuonna 1922 oli Berliinissä puolipilvinen ja sateinen loppukesän päivä. Pari viikkoa aiemmin puhelimen keksijä Alexander Graham Bell oli kuollut 75-vuotiaana. James Joycen Ulysses oli ilmestynyt Pariisissa puoli vuotta aiemmin. Suomessa oli kesän alussa tullut voimaan työsopimuslaki, joka velvoitti työnantajan järjestämään työntekijöille vuosilomaa. Suurien tapahtumien melskeessä harva pani merkille Berliinissä majaansa pitäneen Saksan standardointi-instituutin julistamaa standardia DIN 476. Kyseinen standardi tuli kuitenkin aikaa myöten mullistamaan monia asioita maailmassa. Yhä meillä Suomessakin nautitaan tämän DIN 476:n tuottamista hedelmistä päivittäin, vaikka se nykyään tunnetaankin nimellä ISO 216, Kansainvälisen standardointijärjestön mukaan. Tuo Berliinissä sateisena myöhäiskesän päivänä annettu standardi määrää arkipäiväisen paperiarkkimme mitat. Kaunis, sopusuhtainen ja kätevä A4-arkkimme on tämän julistuksen mukaan 210 mm leveä ja 297 mm korkea. Miksi mitat ovat noin hassut, mikseivät ne ole vaikka 20 cm leveä, 30 cm korkea? Miksi A4-arkki mahtuu niin kätevästi kirjekuoreen, kokonaisena tai taitettuna? Miksi tulostinten arkkimäärityksissä on A4:n lisäksi semmoinenkin kuin US letter? Professori ja aikoinaan vuosikymmenet Suomen kansalliskirjastoa johtanut Esko Häkli vie meidät nyt tutkimusmatkalle A4-arkin maailmaan. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Tanskanen.

Kerron teille nyt tarinan, jonka kuulin - urbaanilegenda kenties - mutta haluan jakaa sen Blomiksen luonnon kuuntelijoiden kera - ajateltavaksi ainakin. Kävi nimittäin eräässä ruokatavarakaupassa niin, että, kaupan nuori kassa kehotti vanhempaa naishenkilöä ottamaan seuraavalla kerralla oman kauppakassin, koska kauppa on päättänyt olla enää satsaamatta ympäristölle haitallisiin muovikasseihin. Hämmentyneenä vanharouva selitti anteeksipyydellen, ettei hänen nuoruusaikoinaan ollut tietoakaan vihreästä ajattelutavasta. Kassa nenäkkäästi vastasi: "Sehän meidän ongelmamme juuri on, kun te ette aikanaan välittäneet tarpeeksi ympäristöstä." Kyseinen vanhempi naishenkilö ajatteli kotimatkallaan, että oikeassahan se kaupan kassaneiti oli: “Ei meidän aikanamme ollut vihreitä ajatuksia. Siihen aikaan me palautimme maitopullot, juomapullot ja olutpullot kauppaan, joka sitten lähetti ne meijeriin tai tehtaaseen pestäväksi ja steriloitavaksi ja täytettäväksi, jotta samoja pulloja voitiin käyttää yhä uudelleen. Niitä siis todella kierrätettiin. Mutta ei meillä mitään vihreitä ajatuksia silloin ollut. Me kävelimme kerroksiin kaupoissa ja virastoissakin, koska joka paikassa ei ollut rullaportaita. Ostoksillekin menimme kävellen emmekä hypänneet autoon aina kun piti mennä parin korttelin päässä olevaan lähikauppaan. Mutta kassa oli ihan oikeassa, emme me mitään vihreitä ajatuksia miettineet. Lastenvaipatkin siihen aikaan pestiin, koska ei ollut näitä kertakäyttöisiä. Pyykki kuivattiin narulla eikä missään sähköllä toimivassa kuivaustornissa. Tuuli- ja aurinkovoima kuivasivat vaatteet ihan oikeasti. Lapset saivat vanhempien sisarustensa pieniksi jääneet vaatteet, eivät aina upouusia. Mutta eihän meillä silloin tosiaankaan ollut mitään vihreitä ajatuksia. Siihen aikaan meillä oli vain yksi televisio tai radio, ei vastaanotinta joka huoneessa. Ja tv-ruutukin oli jokseenkin nenäliinan kokoinen, eikä täyttänyt koko olohuoneen seinää. Keittiössä tehtiin ruokaa, hämmennettiin ja sekoiteltiin käsin, koska ei ollut sähkökoneita apuna joka käänteessä. Kahvi keitettiin pannussa, eikä kahviautomaatissa. Kun pakkasimme jotain herkästi särkyvää postipakettiin, käytimme vanhoja sanomalehtiä suojaamaan lähetystä, koska ei ollut styroksia tai kuplamuovia. Emmekä me ruohoakaan leikanneet bensiiniä polttavalla koneella. Meillä oli työnnettävä käsikäyttöinen ruohonleikkuri Me pidimme lihaskuntoa yllä työnteolla emmekä kuntosalin sähköisillä juoksumatoilla. Oikeassahan kassa siis oli, ei meidän päässämme mitään vihreitä ajatuksia silloin ollut. Joimme vettä kraanasta kun janotti, sen sijaan että olisimme joka kerta käyttäneet erityistä pullovettä. Täytimme täytekynät musteella emmekä ostaneet heti uutta kynää, kun muste alkoi ehtyä. Ja vaihdoimme partahöylän terän, heittämättä koko kapinetta roskiin kun terä tylsyi. Siihen aikaan ihmiset käyttivät ratikkaa tai linja-autoa matkantekoon ja lapset menivät kouluun polkupyörillä tai jalan, eikä äidin tai isän tarvinnut hoidella heidän takiaan 24-tunnin taksipalvelua. Kotona oli yksi pistorasia huonetta kohti eikä kokonaista rivistöä jos vaikka minkälaisille elektronisille laitteille. Eikä tarvinnut käyttää mitään tietokoneohjattua vempainta, joka on yhteydessä tuhansien kilometrien päässä avaruudessa olevaan satelliittiin, jotta löytäisi lähimmän ruokapaikan. Mutta eikö olekin surullista, kun nykynuoriso valittaa, miten tuhlaavaisia me olimme, kun meillä ei ennen vanhaan ollut näitä vihreitä ajatuksia? Pohti tuo vanhempi rouvahenkilö ja käveli parin kilometrin kauppareissulta kotiinsa, sen sijaan, että olisi ajanut kolme pysäkinväliä bussilla. Tällaisen tarinan siis kuulin. Ja jäin sitä pohtimaan. Koska se on mun luonto.

Muistattehan vielä kaikki missä olitte, kun kuulitte tämän uutisen: “Juuri saamamme tiedon mukaan Varsinais-Suomen Vahdossa on susi tappanut 5-vuotiaan pikkupojan”. Tuon susiuutisen päiväys on maanantailta 7.11.1881. Tuona synkkänä syysmaanantaina, 134 vuotta, 4 kuukautta ja kaksi päivää sitten historiankirjojemme mukaan tapahtui viimeinen suden aiheuttama kuolemantapaus maassamme. Entä tämä uutinen? Päiväys 25.helmikuuta 2016. “Kannanhoidollinen susimetsästys on päättynyt. Susia kaadettiin 43. Kun lisätään poikkeusluvilla kaadetut sudet, tapettujen susien määrä on 75 .” Joku muu muka, mutten minä, voisi sanoa suomalaisten olevan suden suhteen varsin pitkävihaisia. Vielä reilun 130 vuoden jälkeenkin kostetaan tuon viattoman 5-vuotiaan pikkupojan kuolemaa. Ja edelleen tietyissä suomalaisissa perheissä pelätään suden kostoa ihmiselle edelleen jatkuvan susivainon johdosta. Ehkä kuitenkin kyse on jostain muusta kuin kostonkierteestä. Toivoakseni. Mutta mistä se loputon viha/pelko/inho/ sutta kohtaan sitten kumpuaa? Ei kai se nyt voi olla satujen ja tarinoiden - Punahilkkojen ja Ison Pahan Suden - aikaansaannosta? Eräässä haastattelussa itärajan pinnassa suden kohdannut henkilö kuvaili kohtaamista näin. “Susi tuli yllättäen metsätiellä minua vastaan, ei väistänyt, vaan seisoi keskellä tietä uhmakkaasti ja irvisteli minulle.” Voisiko tämänkaltaisessa suden käytöksessä olla osittain pohjaa susikammoon? Kyseinen petohan on saattanut tulla itärajan yli luvatta Suomen puolelle ja heti suomalaisen kohdatessaan aloittaa irvistelyn eikä osoita tippaakaan nöyrtymisen merkkejä kantaväestöön kuuluvan edessä. Suomalaisten susiviha on noteerattu maailmallakin. Arvostetun The Guardian -lehden luontotoimittaja Patrick Barkham kirjoitti kolumnissaan “Pelkääkö Suomi yhä isoa pahaa sutta?” että Suomessa on tapahtunut susien massamurha. Eikä hän jätä arvostelua siihen. Guardianin toimittaja pitää “Suomea kestävän elämäntavan mallimaana, joka siitä mielikuvasta huolimatta teurastaa kolmanneksen susikannastaan yhden talven aikana.” Barkham vertailee Saksan ja Suomen susitilannetta, molemmissa maissa on saman verran susia, Saksassa on ihmisiä 233 neliökilometrillä ja meillä Suomessa 17. Brittiläisen luontotoimittajan mukaan “muualla Euroopassa on lakattu näkemästä sudet ja muut petoeläimiksi luokiteltavat satukirjojen pahiksina”. Jokohan olisi meidän suomalaistenkin aika herätä? Suomen metsissä jolkottelee alle 250 sutta. Tai jolkotteli. Nyt siis luvallisen apuharvennuksen jälkeen reilusti alle 200 yksilöä. Susikanta Suomessa romahti 2000-luvun puolivälissä salametsästyksen vuoksi n. 150 yksilöön, suojelutoimien jälkeen kanta elpyi lähelle 250 sutta, mutta nyt pontevien metsämiesten toimesta näiden jolkottelevien julmien petojen määrä on saatu taas kontrolliin. Mutta tuskin metsästäjiä tyydyttävään lukuun, sillä kaatolupia haettiin kaikkiaan 116 suden metsästämiseen. Veikataanko milloin saadaan lukea ensimmäinen uutinen salakaadetusta sudesta? Olettekos koskaan miettineet sitä, että kohtuullisen - muttei vielä tarpeeksi hyvin - suojeltuja saimaannorppia on n. 320 yksilöä. Norppakanta on melkein kaksinkertainen verrattuna susiin. Vaikka saimaannorppa syö toisinaan kalatkin verkosta ja kiusaa olemassaolollaan osaa Saimaan kauniiden rantojen asukeista, ei sentään kukaan ole vaatinut norppakannan vähentämistä metsästämällä. Eihän? Kuulen tänne studioon saakka jutun aikana kohonneen verenpaineen kohinan ja näen sieluni silmillä otsasuonien pullistelun tietyissä piireissä. “Hyvä sieltä kaupungista on huudella, kun ei omia lapsia tarvitse laittaa sudensyötiksi koulutielle.” Niin onkin. Eikä sitä tarvitse tehdä kenenkään Suomessa. Vai väitättekö muka, että Vahdon tapahtumat 134 vuotta, 4 kuukautta ja kaksi päivää sitten ovat mahdollisia tänä päivänä? Kun susikannasta on teurastettu kolmannes. Ja seuraavia kaatolupia odotellaan luodikon piippuja rasvaten. Kun sitten joskus kohtaan suden metsätiellä, otan sen rauhallisesti tähtäimeen. Asettelen ristikon kohdalleen ja katselen sitä hetken aikaa kunnioituksesta hiljaisena. Sitten painan laukaisijan pohjaan, kuuntelen vaimennetun sulkimen rasahdusta ja toivon, ettei susi siitä välitä. Kotiin päästyäni tulostan seinälle susitrofeen. Valokuvan muodossa. Ja kohtaamani susi jatkaa elämäänsä, kuten minä. Villinä, vapaana ja elävänä. Koska se on meidän luonto.

Haastattelussa Stefanie Hagelstam Kysymykset: "Kysymys Steffille: Miten hyvältä susta tuntuu voittaa Klaus WODissa joka kerta kun treenaatte samaan aikaan?" - Joonas "Olen viimeiset 20 vuotta harjoitellut kestävyysurheilua, lähinnä juoksua, hyvin aktiivisesti, mutta vain harrastuspohjalta (ei siis kilpaurheilutaustaa). Olen aina tullut toimeen suhteellisen vähällä unella (6-7 tuntia yössä), mutta vastaavasti nukkunut erittäin sikeästi ja hyvin ja herännyt aina pirteänä. Vajaa vuosi sitten aloitin toiminnallisen harjoittelun, josta olen tykännyt kovasti ja voimapuolen tulokset ovat myös tänä aikana kehittyneet mukavasti. Olen kuitenkin harjoittelun myötä alkanut kärsiä öisin jatkuvista lihaskivuista ja -jäykkyydestä, jotka ovat jatkuvia ja sen verran voimakkaita, että nukkuminen on vaikeaa, univajetta tahtoo kertyä ja palautuminen harjoittelusta on unen puutteen vuoksi erittäin hidasta. Kivut kohdistuvat yleensä viimeksi treenattuun kohtaan, eli paikka vaihtelee harjoittelun painotuksen mukaan. Harjoittelun ajankohdalla (aamupäivä/ilta) ei tunnu olevan juuri vaikutusta asiaan. Särkylääkkeet auttavat kyllä nukkumisessa, mutta niiden jatkuva käyttö ei tietysti ole kovin terveellistä.Onko minut siis luotu ainoastaan kestävyysurheilijaksi, vai olisiko asialle jotain tehtävissä? Onko esim. keinoja lihasten rentoutumisen ja palautumisen nopeuttamiseen tms.?" - Toni "Mua kiinnostaisi kuunnella keskustelua aiheesta "leuanveto". Olen taistellut kyseisen liikkeen kanssa jo kauan ja haluaisin saada hyviä treenivinkkejä siihen. Miten sitä kannattaisi treenata? Mitä oheisliikkeitä? Kyseinen liike on kuitenkin olennainen Crossfitissä, enkä halua koko urheilu-uraani tehdä sitä kuminauhojen varassa. Kiitos! - Effiina "Miten usein ja kuinka kauan kerrallaan rullalla on järkevää rullata voimakkaammin (tarkoituksena availla pitkittyneitä lihaskalvojumeja)?" - Kaisu Linkit: Steffin meditaatioharjoitus http://www.steffit.com/2013/04/meditaatioharjoitus-valkoinen-kaytava.html Steffin leuanvetovideo http://www.steffit.com/2013/09/iltalehtijuttu-ja-iltalehti-tv-video.html Steffit.com http://wwww.steffit.com Pikku Hiljaa Paleoon valmennus alkaa 28.1. http://www.jaakkosavolahti.com/2012/11/pikku-hiljaa-paleoon/ Hyvinvointikokonaisuus haltuun seminaari 3.8. http://www.jaakkosavolahti.com/tapahtuma/hyvinvointikokonaisuus-haltuun/ Luonnolisen liikkumisen leirit: Perusleiri 4.-6.7. Jatkoleiri 1.-3.7. 2 päivän kurssi Helsingissä 7-8.6 Linkit: http://www.helsinkipaleo.com/leiri/ http://www.jaakkosavolahti.com/2014/01/luonnollisen-liikkumisen-leirit-ja-kurssit-kesalla-2014/

Ehkä näitte hänet dokumenttielokuvassa Kusin Al Fakir. Peter Al Fakir on nimittäin tunnetun muusikon Salem Al Fakirin serkku. Kyseinen elokuva loppuu siihen että Peter lähtee Helsinkiin, mutta mitä sen jälkeen tapahtui? Finska Pinnar kutsui Peterin mukaan lähetykseen jotta saisimme selvyyttä asiaan! PÅ SVENSKA: Peter Al Fakir är kanske mest känd via dokumentären Kusin Al Fakir. Den slutar med att han åker till Helsingfors, men vad hände sedan?