Podcasts about olympiakomitean

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa keskustellaan taas median ja kulttuurin ajankohtaisaiheista sekä arvokysymyksistä! Ruodittavana Finlandia-voittajien puheet, kansalliset kuolintilastot ja mitä ne kertovat kulttuuristamme, uusien ravintosuositusten herättämät reaktiot, Respektiä – seksikirja pojille nostattama julkinen keskustelu, Olympiakomitean tulevaisuus ja merkitys suomalaiselle urheilulle sekä World of Warcraftin kaltaisten addiktoivien, mutta sosiaalisesti arvokkaiden verkkopelien vaikutus. Keskustelemassa vakiraatilaisista kirjailija Tiina Raevaara, liikemies Sami Kuusela sekä päätoimittaja Jouni Kemppainen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Monenlaiset valtaan liittyvät asiat puhuttavat Kansanradiossa. Urheilujohtajapeli saa uudet mielenkiintoiset nimet, kun Teuvo Hakkaraista ja Juha Mietoa ehdotetaan. Neuvostoliitossa oli paljon asioita, joista Suomi voisi nykyään ottaa oppia. Lisäksi kaivataan kontinkielisiä uutisia! Toimittajana Lauri Koivisto. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64. Kansanradion ihmisvastaaja numerossa 0800 154 64 sunnuntaisin klo 12.30 - 15.30. Kuuntelijoiden juttupaikka - tosikoille ja veitikoille. yle.fi/kansanradio

Politbyroo x Olympiakomitea: ymmärretäänkö liikunnan ja urheilun merkitys Suomessa ja EU:ssa? Kehysriihi on takana, eurovaalit edessä – joka tapauksessa työ liikunnan edistämiseksi jatkuu. Selvitämme tässä erikoisjaksossa, mitä mieltä pitäisi olla hallituksen näytöistä liikuntasektorilla ja miten liikunnan asiaa edistetään Euroopan tasolla. Puhutaan samalla kansalaisjärjestöjen roolista - niiden rahoituksesta ja ohjauksesta. Kanssamme asiaa selvittää Olympiakomitean toimitusjohtaja ja Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan puheenjohtaja Taina Susiluoto. Jakso on tehty yhteistyössä Olympiakomitean kanssa.

Nuorten talviolympialaiset on Kansainvälisen Olympiakomitean järjestämä 15–18-vuotiaille nuorille suunnattu monilajinen huippu-urheilutapahtuma, joka järjestetään neljän vuoden välein. Kisat ovat käynnissä Etelä-Koreassa Gangwonin maakunnassa. Siilinjärven Ponnistusta ja Kuopion urheiluakatemiaa edustava Minja Korhonen voitti eilen kultaa nuorten olympialaisissa yhdistetyn henkilökohtaisessa kilpailussa. Anssi Saarelainen tavoitti Minjan Gangwonista. Seuraavassa Minjan kanssa keskustellaan hänen tuntemuksistaan kisan jälkeen, minkälaiset ovat hänen tavoitteet yhdistetyn parissa ja kuinka hän päätyi juuri kilpailemaan yhdistetyssä.

Nostalgiapalojen jaksossa 44 kuullaan toinen osa Maailmamestarit 2008-dokumentista. 14.12.2023 tuli kuluneeksi tasan 15 vuotta siitä, kun salibandyn Suomen miesten maajoukkue voitti historiallisen ensimmäisen miesten MM-kullan Tsekeissä Prahassa. Tätä arvokasta muistoa vaalien Salibandymuseo julkaisee kuulijoilleen paljon puhutun ja lähes legendaariseksi kohonneen MM2008-dokumentin DVD:n audiona. Tässä Nostalgiapalojen podcastin jaksossa nro 44 jatketaan siitä, mihin edellisessä jaksossa jäätiin. Tässä jälkimmäisessä osassa kuullaan ratkaisevan jatkoaikamaalin tehnyttä Tero Tiitua. Tuo finaalin jatkoaikamaali valittiin vuoden 2008 sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi ja palkittiin Uuno-pokaalilla. Ääneen pääsee myös kultajoukkueen kapteeni Mikael Järvi. Haastattelut hoitaa Oskari Saari. Jakson jälkipeleissä päästään kulissien taakse, kun maailmanmestarit luovuttivat maailmanmestaruusrekvisiittaa Suomen Urheilumuseoon. Haastattelut Urheilumuseossa hoitaa Reeo ”Reksa” Tiiainen. Jälkipeliosuudessa kuullaan myös liiton silloisen puheenjohtajan Matti Ahteen puhe Maailmanmestareille järjestetyllä joululounaalla 2008. Lopun ekstrana kuullaan Salibandyliiton tuottamasta videosarjasta ”Sankaritarinoita” Tero Tiitun muistelo kultaisesta vuoden 2008 Prahasta. Koko setin on kasannut museoukko Jari Kinnunen. 00:00:00 – 00:19:29 Kultainen Praha – Tero Tiitu - Karvas vuoden 2006 muisto - Pyrkimys sattuman yläpuolelle - ”Voittaja ei koskaan luovuta” - Sopivan nöyrä asenne - Tyhjä maali edessä - Miten pelit ratkaistaan? - Psykologinen muuri murrettu - Vamos! 00:19:30 – 00:35:08 Kultainen Praha – Mikael Järvi - 2006 tiputtiin maan pinnalle - Kasvun paikka - Ansionmenetyskorvaukset - Vahva sitoutuminen - Häiriötekijöitä ottelun aikana - Ruotsalaiset olivat aika puhki - Lisää pökköä pesään - Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan 00:35:09 – 00:48:09 Jälkipelit – Suomen Urheilumuseo - Suomalaista urheiluhistoriaa - Erittäin harvinainen suoritus - Maailmanmestariesineistö heti esille - Ollaan huippu-urheilustatuksen arvoisia - Järven paita Kurrin paidan viereen - Todelliset voittajat tulevat tappioiden kautta - Mikael Järven esikuvat? - Suomen kansallislaji? - Kyllä me pystytään, kyllä me voidaan 00:48:10 – 01:06:58 Jälkipelit – Joululounas – Matti Ahde - Puolisoiden merkitys - Salibandyn läpilyönti suomalaiseen urheiluun - Voittamisen koreografialla oli iso merkitys - Eurooppalaista urheiluhistoriaa - Harvinaista draamaa - Sponsorointinäkymät? - Kansainvälisen Olympiakomitean jäsenyys - "Olette tehneet hienon työn” - ”Pidetään pokaalin kahvoista kiinni” 01:06:59 – 01:12:13 Jälkipelit – Sankaritarinoita – Tero Tiitu - ”Orgastinen fiilis” - Draamallisesti täydellinen tapa - Kovia jätkiä ja mimmejä - Sykähdyttävin urheiluhetki - Elämän äärimmäisiä kokemuksia

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä on taas tutkittu hiljattain julkaistulla LIITU-tutkimuksella. Tulosten mukaan liikkuminen vähenee, ja joka viides kokee sen tarpeettomaksi tai turhaksi. OlympiaCastissa asiaa puivat Olympiakomitean ja KIHUn ylilääkäri Maarit Valtonen sekä liikuntapedagogiikan apulaisprofessori Arja Sääkslahti Jyväskylän yliopistosta.

Neuvotteluissa tänään Olympiakomitean toimitusjohtaja Taina Susiluoto: mitä liikkumattomuus maksaa? Mistä siinä on kyse ja mitä sille voisi tehdä? Mikä on koulujen, kaupunkisuunnittelun ja harrastusten rooli? Jakso tehty yhteistyössä Olympiakomitean kanssa.

Yläkouluikäisen urheilevan nuoren elämässä tapahtuu paljon. Mitä kaikkea kuuluu urheilevan nuoren riittävän hyvään arkeen? Mitä tarkoitetaan valintavaiheella ja mitä urheilijan itsensä kuin hänen ympärillään toimivien aikuisten kannattaa siinä erityisesti huomioida nuorta tukeakseen? Jaksoa isännöi Eerikkilän ja Salibandyliiton kehityspäällikkö Miikka Lamu. Hänelle on saapunut vieraita Olympiakomiteasta. Laura Tast työskentelee asiantuntijana urheiluakatemiaohjelmassa ja kaksoisuratiimissä. Niin ikään asiantuntijana työskentelevän Pia Pekosen työnkuvaan kuuluu valmennustoiminta ja sen kehittäminen. Olympiakomitean urheilijan polulla valintavaihe seuraa lapsuusvaihetta. Lapsi on kasvanut yläkoululaiseksi ja kodin, koulun sekä harrastuksen lisäksi elämään on tullut paljon lisää sisältöä esimerkiksi kavereiden myötä. Miikka, Laura ja Pia keskustelevat jaksossa muun muassa valintavaiheen laatutekijöistä sekä siitä, miten niiden toteutumista voidaan tukea nuoren arjessa. "Nuoren elämä on valtavaa muutosten aikaa. Tapahtuu kasvua, vastuunottamista omasta elämästä ja opiskelusta. Urheilu myös paineistuu eri tavalla, osalla lajeista tulee myös kansainvälistä kilpailutoimintaa mukaan. Aikuisen on oltava tukemassa ja aistimassa herkästi tunnelmaa", Tast sanoo. Minkälainen on kehittävä ympäristö nuorelle ja kumpaa Pia Pekonen haluaa nähdä valmentamisessa enemmän, kontrollia vai kaaosta? "Tänä päivänä valmentamisen on oltava ihmislähtöistä toimintaa ja on todella tärkeää olla kiinnostunut nuoresta ja hänen elämästään. Toiminta on tavoitteellista ja siinä vaaditaan laatua. Jos me saamme ihmiset syttymään meidän ympärillä, se tuottaa varmasti hyvää", Pekonen aloittaa. Kuuntele koko keskustelu podcastista.

Kaikki tietävät ja tunnistavat liikunnan merkityksen, mutta silti sen rahoitus ei nouse. Miksi urheilu ja politiikka kietoutuvat toisiinsa? Muun muassa näistä teemoista kanssamme keskustelemassa Olympiakomitean toimitusjohtaja Taina Susiluoto.

Perjantaistudiossa ajankohtaisista aiheista keskustelemassa toimittaja/kriitikko Matti Rämö, oikeuslääketieteen professori Helena Ranta ja esseisti Silvia Hosseini. Nicklas Wancke juontaa.

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Kokoomuspoliitikko Jan Vapaavuoren sekoilu Olympiakomitean johdossa on johtanut siihen, että seksuaalista häirintää tai ahdistelua on yritetty peitellä. Muutenkaan häirinnän uhrit eivät uskalla tulla Suomessa esiin. Onko koko #metoo on mennyt pieleen? Aiheina myös kehysriihi ja Mestarit Areenalla. Voivatko mestarit olla myös naisia? Anne ja Heikki sanovat kyllä.

Syyttäjä päätti valittaa Päivi Räsäsen vapauttava viharikostuomiosta. Voittaako tämän prosessin pitkittämisestä kukaan? Olympiakomitean yhä sakeneva kohu Mika Lehtimäen ympärillä oli monella tavalla sakeaa jo ennen toisen tapauksen julkituloa. Tapaus on myös poliittinen, vaikkei sitä ääneen juuri lausuta: koko olympiakomitean puheenjohtajisto kuuluu ruiskukkaleiriin.
 Sairaanhoitajien lakko ei vielä herätä suuria tunteita, mutta sekin hetki vielä koittaa. Putinin tulevaisuus näyttää yhä synkemmältä. Palatsivallankumousta odotellessa…

Keskustelijoina Hilkka Olkinuora, Anu Koivunen ja Maija Vilkkumaa. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Aiheiksi nousevat Päivi Räsäsen vapauttava tuomio, Olympiakomitean #metoo-tapaus, koulukiusaaminen/-väkivalta Suomessa sekä Ruotsissa alkanut turvallisuuspoliittinen keskustelu, joka hivelee suomalaista itsetuntoa. 6.4.2022 korjaus: Ohjelmassa oli virhe. Siinä sanottiin, että opettajat eivät enää valvoisi välitunteja eivätkä olisi ruokailussa mukana. Tämä ei pidä paikkansa. Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, ja käytännössä opettajilla on valvontavastuu myös välitunneilla ja ruokailuissa.

Venäjän maatunnuksia ei käytetä Salpausselän kisoissa Salpausselän kisojen pääsihteeri Tomi-Pekka Kolu kertoo Radio Voiman lähetyksessä, että lippuja on myyty kisaviikonlopulle ennakkoon noin 10 000. Koululaislippuja on jaettu 20 00 Päijät-Hämeen alueen koululaisille. Perjantaina kisoihin oli ilmainen sisäänpääsy, ja kurjasta säästä huolimatta väkeä oli mukavasti paikalla. Lauantaina Salpausselän kisat ilmoitti, että kisoissa ei käytetä Venäjän maatunnuksia. Olympiakomitean ja Kansainvälisen hiihtoliiton FISin suositusten mukaan Venäjän lippu korvataan Salpausselän kisoissa FIS-lipulla. Päätöksen Venäjän lipun korvaamisesta tekivät Suomen Hiihtoliitto ja Salpausselän kisaorganisaatio. – Venäjän lippu on otettu salosta alas. Kolu kertoo, että on saanut palautetta venäläisurheilijoiden osallistumisesta kisoihin. Palautetta on tullut sekä sähköpostitse että puhelimitse. – Tilanne herättää tunteita. Olemme yrittäneet viestiä, että päätös ei ole Salpausselän kisojen kisaorganisaation vaan FiS:in (kansainvälinen hiihtoliitto). Kolun mukaan Ukrainen sota näkyy kisoissa puheissa sekä tauluilla. – Tärkeintä on, että meidän kaikkien ajatukset ovat Ukrainassa. Kuuntele podcast, jossa Kolu kertoo, onko Ukrainan lippuja näkynyt kisoissa.' Toimittaja: Eeva Ristkari

Turvallisen toimintaympäristön merkitys on korostunut liikunnan ja urheilun kentällä tänä päivänä yhä selkeämmin. Jotta urheiluympäristö on kaikille turvallinen, on valmentajan ymmärrettävä vastuullisen valmentamisen ja turvallisen toimintaympäristön rakentamisen periaatteet. OlympiaCastissa vastuulliseen valmentamiseen pureutuvat Olympiakomitean seura- ja jäsenpalveluyksikön asiantuntija Katja Kyckling sekä jääkiekkovalmentajana merkittävän uran tehnyt Erkka Westerlund. Olympiakomitean seura- ja jäsenpalveluyksikön asiantuntijan Katja Kycklingin mukaan turvallinen toimintaympäristö on valmentamisen kulmakivi. – Turvallisuuden voidaan ajatella olevan kaiken lähtökohta. Jotta voidaan onnistua valmennuksessa, on jokaisen valmennukseen osallistuvan voitava tuntea olonsa turvalliseksi – niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisesti, Kycling toteaa. Kycklingin mukaan on tärkeää, että valmentaja tietää, mitä tekee ja osaa esimerkiksi ennakoida mahdollisia riskitekijöitä oikealla tavalla. – Kyse on ikään kuin ennakkotyöstä: valmentaja osaa varmistaa, että harjoitukset ovat turvallinen paikka niihin osallistuvalle. Samalla tämä tarkoittaa sitä, että mikäli jotakin sattuu, on valmentajalla tarvittavat valmiudet ja osaamista toimia oikein. Urheilija tulee kohdata yksilönä Jääkiekkovalmentajana meritoitunut Erkka Westerlund tunnistaa vastuullisen toiminnan korostuneen nykypäivän toimintakentällä merkittävästi. – Olemme siirtyneet valmentaja- ja asiakeskeisyydestä ihmiskeskeiseen valmentamiseen ja monologi on muuttunut dialogiksi. On ensisijaisen tärkeää, että valmentajan ja urheilijan välillä vallitsee luottamus, Westerlund korostaa. Westerlundin mukaan valmentajan on tärkeää ymmärtää urheilijoiden erilaisuutta laajalti. – Meidän valmentajien on ymmärrettävä erilaisuutta ja osattava toimia erilaisten ihmisten kanssa. On kyettävä asettumaan toisen ihmisen asemaan, on osattava luoda vuorovaikutusta urheilijalähtöisesti. Tämä on iso taito, mitä me valmentajat tällä hetkellä tarvitsemme ja missä meidän tulee kehittyä. Kun urheilija kokee olonsa turvalliseksi, rakennetaan luottamusta. Vastuullisen valmentajan verkkokurssi rakentaa yhteisiä toimintatapoja Jotta vastuullisuus juurtuu yhä vahvemmin osaksi liikuntaa ja urheilua, tarvitaan konkreettisia tekoja. Elokuussa julkaistu Vastuullisen valmentajan verkkokurssi on esimerkki tällaisesta teosta. Verkkokurssin ja sen sisällöt on rakennettu yhteistyössä lajiliittojen, Suomen Valmentajien ja SUEK:n kanssa. Kurssi on tarkoitettu kaikille ohjaajille ja valmentajille valmennus- tai lajitaustasta riippumatta. – Kurssin avulla haluamme rakentaa urheiluyhteisöön yhteistä ymmärrystä siitä, mitä tällä vastuullisella valmentamisella tarkoitetaan ja miten turvallista toimintaympäristöä rakennetaan. Kurssin tavoitteena on herättää ajatuksia ja keskustelua siitä, miten kukin valmentaja voi rakentaa omasta toimintaympäristöstä yhä paremman, Kyckling taustoittaa. Westerlund komppaa Kycklingin ajatuksia. – Verkkokurssi osoittaa konkreettisesti sen, kuinka kaikki liittyy kaikkeen – tästä muodostuu iso kuva. Kurssi antaa lähtökohdan vastuullisuuden tielle. Jokaisen pitää oppia, kehittyä ja muuttua, sillä vanhat valmennusmetodit eivät enää tänä päivänä toimi. Vaikka olisi valmentanut kuinka pitkään, on toimintaa myös päivitettävä maailman muuttuessa, Westerlund summaa. Vastuullisen valmentajan verkkokurssi on kurssikokonaisuus, joka edistää parempaa valmennusta ja turvallista toimintaympäristöä liikunnan ja urheilun piirissä. Kurssin tavoitteena on lisätä urheilutoimijoiden yhteistä tietoisuutta ja ymmärrystä vastuullisesta valmentamisesta sekä fyysisesti, henkisesti ja sosiaalisesti turvallisen toimintaympäristön edistämisestä. Kurssi tarjotaan maksuttomana 31.12.2021 saakka osoitteessa oppimisareena.fi.

Vuonna 1964 painonnostaja Kaarlo Kangasniemelle lahjoitettiin kultainen rannekello. Palatessaan työpaikalleen, nimittivät muut työntekijät hänet “Kulta-Kalleksi”, vaikka hänen suurimmat urheilulliset saavutuksensa olivat vielä edessäpäin. Lempinimi jäi elämään, keräten katetta seuraavien vuosien menestyksen myötä. Lista Kangasniemen meriiteistä on pitkä. Hän on yksi neljästä suomalaisesta urheilijasta, joka on saavuttanut urallaan EM-, MM- ja olympiakultaa. Hän teki aktiiviurallaan yhteensä 17 yleisen sarjan maailmanennätystä. Hänet on valittu kahdesti vuoden urheilijaksi ja hän on myös voittanut kahdesti Suosituin suomalainen -äänestyksen. Kangasniemi on nimitetty myös Kansainvälisen painonnostoliiton Hall of Fameen. Kangasniemi voitti kultaa Méxicon olympialaisissa vuonna 1968, MM-kultaa 1969 sekä EM-kultaa 1969 ja 1970. Hän osallistui myös Tokion olympialaisiin vuonna 1964 ja Münchenin olympialaisiin 1972, sijoittuen niissä seitsemänneksi ja kuudenneksi. Kasvuhormonit eivät olleet vielä Kangasniemen aktiiviuran aikana kiellettyjä. Hän onkin kertonut rehdisti ja kaunistelematta anabolisten steroidien käytöstään. Suorasanaisena tunnettu urheilulegenda ei ole muutoinkaan pelännyt käyttää sanan säiläänsä. Kunniansa ovat vuorollaan kuulleet niin Olympiakomitean johto kuin Suomen hallituskin. Hän on joutunut julkisiin kahnauksiin esimerkiksi Juha Miedon ja Juha Sipilän kanssa. Vieläkin rautaisessa kunnossa oleva Kangasniemi täytti tämän vuoden helmikuussa 80 vuotta, mutta treenaa silti useita kertoja viikossa punttisalilla ja pyöräillen. Jean Mancini haastatteli Kaarlo Kangasniemeä puhelimitse 29.5.2021. Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: jean.mancini.podcast@gmail.com

Olympiakomitean kuntavaalipodcastsarjassa eri puolueiden kansanedustajat keskustelevat liikunnasta ja urheilusta. Neljännessä osassa mukana ovat Liike Nyt ja Vasemmistoliitto. Vieraana ovat kansanedustajat Paavo Arhinmäki (vas) ja Hjallis Harkimo (liik). Arhinmäki ja Harkimo ovat ehdolla Helsingissä.  Miten puolueet pitävät liikuntaa esillä kuntavaaleissa?  Kansanedustaja Paavo Arhinmäen mukaan Vasemmistoliitolle tärkeä teema on erityisesti lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet. Hän pitää keskeisenä tavoitteena kuntien onnistumista harrastamisen Suomen mallissa, jolla peruskoululaisille taataan yksi mieleinen harrastus koulupäivän yhteydessä.  – Liian moni lapsi ja nuori jää harrastusten ulkopuolelle liian korkeiden kustannusten takia tai sen vuoksi, ettei löydy omaa harrastusta. Jokaisessa lähiössä ja kaupunginosassa pitää olla paikka, jossa voi liikkua - niin lapset ja nuoret kuin vanhemmatkin.  Lisäksi Arhinmäki toivoo esimerkiksi koulujen pihojen kehittämistä liikunnallisemmiksi, mikä tukisi harrastamista koulupäivän aikana ja sen jälkeen.   Liike Nytin kansanedustaja Hjallis Harkimo korostaa liikuntapaikkojen merkitystä Helsingissä, jossa on itse ehdolla. Liike Nyt näkee liikunnan edistämisen paikallisena asiana eri kuntien erilaisista näkökulmista johtuen, joten liikunta ei ole suoraan mukana puolueen valtakunnallisessa kuntavaaliohjelmassa.   Harkimo toivoo, että kunnissa päämääräksi asetettaisiin jokaisen lapsen oikeus ilmaiseen harrastukseen.   – Yksi ongelma on, että nuoret voivat syrjäytyä silloin, kun he eivät pääse harrastamaan sellaisia harrastuksia, mitä muut pääsevät. Nuoret syrjäytyvät, kun heidän vanhemmillaan ei ole varaa maksaa harrastuksia. Maksut ovat yksi tärkein syy, mikä meidän pitäisi saada pois, koska se vaikuttaa myös syrjäytymiseen.  Seuraavalla valtuustokaudella tekemistä harrastamisen edistämisessä riittää, nimittäin korona-aikana harrastustoiminnasta on Olympiakomitean arvion mukaan pudonnut kymmeniätuhansia lapsia ja nuoria. Ratkaisuna haasteeseen Harkimo painottaa seurojen roolia lasten ja nuorten harrastamisen edistämisessä.   – Nyt kun jäsenmaksut ja kaikki muu rahoitus on jäänyt pois, pitää varmistaa, että taloudelliset resurssit eivät katoa seuroilta. Seurojen pitäisi pystyä houkuttelemaan takaisin ne, jotka ovat olleet mukana seuratoiminnassa.  Myös Arhinmäki jakaa huolen siitä, että lapset ja nuoret ovat pudonneet seuratoiminnasta. Hän näkee tarpeen mittavalle koronan jälkihoito-ohjelmalle, jossa myös harrastaminen huomioitaisiin. Lisäksi hän ehdottaa uutta mallia lasten ja nuorten tavoittamiseen.  – Kun meillä ollut etsivää nuorisotyötä, niin pitäisi olla jonkinlaista etsivää liikuntatyötä. Tarvitaan niitä, jotka yksi kerrallaan käy etsimässä tytöt ja pojat, jota ei ole näkynyt koronakriisin aikana, ja houkuttelee heitä takaisin.   Huippu-urheilun edistäminen vaatii olosuhteita ja resursseja  Podcastissa keskustellaan myös huippu-urheilun edistämisestä. Arhinmäki muistuttaa, että tukemalla lasten ja nuorten harrastamista kunnissa luodaan pohja, josta myöhemmin kasvaa myös huippu-urheilijoita. Esimerkiksi elinvoimainen seuratoiminta on hyvin keskeinen huipulle kasvavien nuorten näkökulmasta.  – Kuntien pääasiallinen tehtävä on liikuntamahdollisuuksien turvaaminen. Kun turvataan hyvät liikuntamahdollisuudet, niin sieltä nousee myös huippuja.   – Toinen, mitä kunnat pystyvät aidosti tekemään on se, että miten huipulle murtautumisen vaiheessa tuetaan nuoria, kun pitäisi yhtä aikaa harjoitella ammattimaisesti käytännössä ja samaan aikaan opiskella. Pitää turvata sellaisia mahdollisuuksia, jossa harjoittelu ja koulu pystytään yhdistämään.   Myös Harkimo korostaa olosuhteiden merkitystä huippu-urheilun edistämisessä. Kunnat eivät pysty välttämättä järjestämään suoraa rahoitusta huippu-urheilulle, mutta ne voivat kuitenkin toteuttaa hyvät olosuhteet harjoittelulle.  Haasteena huippu-urheilussa Harkimo pitää huipulle nousevien nuorten rahoituksen järjestämistä. Muutamalle nuorelle urheilumanagerina toimiva Harkimo on havainnut haasteita nimenomaan nuorten urheilijoiden kohdalla. Hän vaatiikin enemmän rahoitusta huippu-urheilulle.  – Vaikeus tulee siinä, kun sä olet ollut nuorten kisoissa ja sä pärjäät niissä hyvin, niin mistä se seuraava steppi sitten otetaan ja miten se rahoitus järjestetään siihen. Me tarvitaan eittämättä enemmän rahaa huippu-urheiluun.   – Kun mä tunnen näitä urheilijoita, niin niistä on hyvin harva semmoinen, jolla on hyvä taloudellinen tilanne tänä päivänä, vaikka voittaisivat mitaleita esimerkiksi yleisurheilun EM-kisoissa tai jossain muualla. On todettu, että suomalaiset pärjäävät hyvin nuorten kisoissa, mutta sitten he eivät enää pärjää vanhempien kisoissa, vaan jotenkin jäävät siinä välissä pois.   Yhtenä ratkaisuna Harkimo näkee Olympiarahaston, jolla tuetaan huipulle pyrkiviä nuoria. Myös Arhinmäki pitää rahastoa tärkeänä, jotta yhä useampi murtautumisvaiheessa oleva nuori urheilija saisi tukea.  Podcastin alussa kuullaan myös kansanedustajien mieleenpainuvimmat urheiluhetket!  

Miten suunnistuksella oikein menee? Missä mennään ja toisaalta minne mennään? Onko suunnistuksesta tulossa pelkkä kuntoharrastuksen muoto vai voiko kilpasuunnistuksella olla mahdollisuuksia vaikka Olympialaisiin asti? Suunnistuksen suuria suuntaviivoja O-Studiossa hahmottelemassa suoraan urheilun johtoportaasta Olympiakomitean entinen puhjeenjohtaja, Suunnistusliiton nykyinen puheenjohtaja ja OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio

Olympiakomitean kuntavaalipodcastsarjassa eri puolueiden kansanedustajat keskustelevat liikunnan ja urheilun merkityksestä kuntavaaleissa. Kolmannessa osassa mukana ovat Vihreät ja RKP. Vieraana ovat kansanedustajat Mari Holopainen (vihr) ja Mikko Ollikainen (rkp). Holopainen on ehdolla kuntavaaleissa Helsingissä, Ollikainen Maalahdessa.  Harrastaminen vahvasti esillä puolueiden teemoissa   Kuntavaalien ennakkoäänestys käynnistyy kuukauden kuluttua. Vaaleissa valittavat päättäjät pääsevät vaikuttamaan liikunnan edistämiseen kunnassaan. Liikunta näkyykin puolueiden kuntavaaliteemoissa, kansanedustajat Mari Holopainen (vihr) ja Mikko Ollikainen (rkp) kertovat OlympiaCastissa.  Holopaisen mukaan Vihreät haluavat edistää monipuolisia ja matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia. Lisäksi Vihreiden kuntavaaliteemoissa nousee esille urheilu- ja liikuntaseurojen tukeminen.  - Vihreiden kuntavaaliohjelmassa halutaan taata jokaiselle lapselle mahdollisuus harrastaa koulupäivän yhteydessä ja osallistua aamu- ja iltapäivätoimintaan, kertoo Holopainen ja viittaa myös hallitusohjelmaan kirjatun harrastustakuun merkitykseen.   Lisäksi Vihreille tärkeää on luontoliikunnan edistäminen. Lähellä olevien virkistysalueiden merkitys ihmisten hyvinvoinnille on keskeinen, mikä on näkynyt erityisesti koronapandemian aikana.    -  Mielekäs liikuntaharrastus tai säännöllinen kuntoilu luo perustaa hyvinvoinnille. Haluamme taata, että jokaisessa kunnassa on tarjolla lähivirkistysalueita, luonnonmetsiä ja rakentamattomia rantoja, jotta jokaisella mahdollisuus liikkua luonnossa, Holopainen kertoo.   Ollikaisen mukaan RKP:n vaaliteemoissa näkyy liikunnan, urheilun ja kulttuurin merkitys osana sekä kuntalaisten hyvinvointia että kuntien elinvoimaa ja viihtyisyyttä.   - Olemme nostaneet esille myös seuratoiminnan niin, että kunnat ja seurat tekisivät yhteistyötä esimerkiksi toiminta-avustusten myötä, jotta seurat pystyvät toimimaan.   RKP:ssä painotetaan harrastustakuun ja lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan merkitystä.   - Meillä on pilottien kautta saatu hyviä esimerkkejä harrastamisesta koulupäivän yhteydessä. Tärkeitä ovat myös erilaiset lähiliikkumispaikat, esimerkiksi kuntoportaat, leikkipuistot ja skeittiparkit. Ja se, että pystyy käymään luonnossa ja kulkemaan turvallisia kävely- ja pyöräilyteitä.   Ratkaisuja liikkeen lisäämiseksi  Merkittävä osa kansasta liikkuu liian vähän. Tästä aiheutuu yhteiskunnalle vuosittain yli 3 miljardin euron kustannukset. Koronapandemiaan liittyvät rajoitustoimet ovat vielä entisestään vähentäneet osan väestöstä liikkumista.   Kansanedustajilla on useita ratkaisuehdotuksia haasteeseen. Ollikainen korostaa lasten ja nuorten harrastamismahdollisuuksien lisäämistä. Hän myös mainitsee koulupäivän aikaisen liikunnan merkityksen, jota on edistetty esimerkiksi Liikkuva koulu -ohjelmalla.   - Ei ainoastaan liikuntatunnilla, vaan myös välitunneilla ja niin, että harrastustoimintaa onmkoulupäivän yhteydessä. Tarvitaan monipuolista liikuntaa, jossa huomioidaan myös ne, jotka eivät välttämättä liiku niin paljon.  Ollikainen pitää myös tärkeänä, että vapaaehtoistyöntekijöiden ja valmentajien motivaatiosta huolehditaan. Pitkään jatkuneet rajoitukset ovat tuoneet haasteita etenkin ryhmäharrastusten järjestämiseen.  Kansanedustajat peräänkuuluttavat tarvetta aktiiviselle rekrytoinnille, jotta lapset saataisiin takaisin seuroihin.  -  Siinähän yhteydessä olisi mahdollisuus löytää myös sellaisia lapsia, jotka eivät ole ennen koronakriisiäkään olleet mukana. Uskoisin, että sen jälkeen, kun on mahdollista harrastaa normaalimmin, on myös intoa ja patoutunutta tarvetta tehdä ja mennä, Holopainen toivoo.  Liikkumattomuuden haaste koskee myös aikuisia. Vain noin kolmannes aikuisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Yhtenä ratkaisuna haasteeseen Holopainen näkee työmatkaliikunnan tukemisen.  - Työmatkaliikkuminen ja työyhteisöjen liikunnan edistäminen etenee, jos työpaikalla tarjotaan riittävät puku- ja pesutilat sekä säilytykset polkupyörille. Iso osa meidän liikkumisestamme on lyhyitä matkoja autolla ja jos me voimme näille lyhyille matkoille saada enemmän kävelyä ja pyöräilyä, niin se on yksi iso osa arkiliikuntaa, sanoo Holopainen.  Mitä kuntien pitäisi tehdä huippu-urheilun edistämiseksi?   Kansanedustajat ovat samaa mieltä siitä, että kuntien tulisi edistää huippu-urheilua. Holopainen näkee kuntien investoinnit liikuntapaikkarakentamiseen hyvänä väylänä edistää sekä huippu-urheilua että terveysliikuntaa.  - Esimerkiksi uimahallit ovat hyvä esimerkki siitä, että on välttämätöntä olla se paikka, jossa treenataan, mutta sitten samaan aikaan uimahallit ovat yhtä lailla kaikille ihmisille avoimia.   Lisäksi Holopaisen mukaan kunnilla on todella tärkeä rooli siinä, että tarjolla on liikuntapainotteisia lukioita.  Ollikainen korostaa kuntien aktiivista roolia harjoitusedellytysten luomisessa. Perheen taloudellinen tilanne ei saisi nousta harrastamisen esteeksi. Hän muistuttaa myös urheilijoiden mahdollisuudesta joustaviin opiskelumahdollisuuksiin.  Lisäksi etenkin pienemmille paikkakunnille on merkittävää, että urheilijat toimivat ”kuntien suurlähettiläinä”, Ollikainen kiteyttää.  - Huippu-urheilu on todella tärkeää meille suomalaisen identiteetin luojana ja samoin monella paikkakunnalla nämä yksittäiset urheilijat ovat todella merkittäviä. Muuten ehkä ei välttämättä tietäisi, että koko paikkakuntaa on olemassakaan, eli urheilijat ovat tärkeitä myös identiteetin luojia. 

Olympiakomitean kuntavaalipodcastsarja jatkuu. Sarjassa eri puolueiden kansanedustajat keskustelevat liikunnan ja urheilun merkityksestä kuntavaaleissa. Toisessa osassa mukana ovat Perussuomalaiset ja Kristillisdemokraatit. Keskustelemassa ovat kansanedustajat Kike Elomaa (ps) ja Sari Essayah (kd). Elomaa on ehdolla kuntavaaleissa Maskussa Varsinais-Suomessa, Essayah Lapinlahdella Pohjois-Savossa.  Miten puolueet pitävät liikuntaa esillä kuntavaaleissa?  Kesän kuntavaalit lähestyvät. Vaalipäivään on enää alle kaksi kuukautta, joten on paikallaan tiedustella kansanedustajilta, miten liikunta näkyy heidän puolueidensa kuntavaaliohjelmissa.   Kristillisdemokraateilla liikunta on yksi puolueen kahdeksasta kärkiteemasta. Puolueen puheenjohtaja Sari Essayah mainitsee keskeisenä esimerkiksi liikuntatilojen rakentamisen ja ylläpidon sekä ulkoilureittien kunnossapidon. Hän korostaa myös erilaisten liikkujien tarpeista huolehtimista sekä seurojen tukemista.  - Me haluamme tukea urheiluseuroja sekä erilaisia vapaaehtoisia ja -muotoisia harrastusryhmiä esimerkiksi ilmaisilla liikuntatiloilla, harrastusvuoroilla tai pienillä seura-avustuksilla, kertoo Essayah.  Hän muistuttaa myös kaavoituksen merkityksestä kuntalaisten liikunnan edistämisessä esimerkiksi pyörä- ja kävelyteiden lisäämisen ja lähiliikuntapaikkojen säilyttämisen näkökulmista. Lisäksi Essayah toivoo kuntien oman henkilöstön motivointia liikkumaan esimerkiksi liikunta- ja kulttuurisetelien avulla.  Perussuomalaisten kansanedustaja Kike Elomaa pitää tärkeänä, että vaaleissa on liikuntamyönteisiä ehdokkaita. Hän toteaa Perussuomalaisten vaaliohjelmassa nousevan pitkälti edellä mainittuja asioita.  - Varsinaisesti liikuntaa ei ole meidän varsinaisessa kuntavaaliohjelmassamme, mutta olemme kaikki tiedostaneet, kuinka tärkeää liikunta ja urheilu on. Ja se on tärkeää, että meillä on myös ehdokkaina sellaisia henkilöitä, jotka ovat kerta kaikkiaan urheilun ja liikunnan puolesta ajamassa asioita ja että me saamme niitä ihmisiä myös valittua valtuustoihin, muistuttaa Elomaa.   Liikkumattomuus haasteena tuleville valtuustoille  Podcastissa puhutti lasten ja nuorten saaminen liikuntaharrastusten pariin. Koronapandemia on vähentänyt lasten ja nuorten liikuntaa, ja harrastustoiminasta on pudonnut kymmeniä tuhansia lapsia ja nuoria.   - Se on kyllä katastrofaalista, koska liikunnallinen elämäntapa omaksutaan lapsuudessa ja nuoruudessa, ja meillä voi käydä niin, että kokonainen sukupolvi jää vaille elämyksiä ja kokemuksia liikunnasta, sanoo Essayah huolestuneena.    - Liikkumattomuuden hinta on valtavan suuri. Kunta ei tietysti voi pakottaa ihmistä liikkumaan, mutta se voi tehdä liikunnan helpommaksi ja houkuttelevammaksi. Se tarkoittaa sitä, että tuolla on liikuntapaikkoja, mistä nuoretkin innostuvat, Elomaa sanoo.   Seurojen tuomaa yhteisöllisyyttä Elomaa pitää merkittävänä lapsille ja nuorille. Hän toivoo, että seuratoiminnassa huomioidaan erilaiset liikkujat, jotta yhä useampi voisi kokea yhteenkuuluvuutta.   -  Seuratoiminta on aivan fantastista. Seuratoiminnan pitäisi olla sellaista, että jokainen tuntee olevansa tervetullut harrastamaan. Täytyy olla matala kynnys lapsen ja nuoren saada harrastaa, Elomaa jatkaa.   - Lisäksi koululiikuntaa on ehdottomasti lisättävä. Se ei riitä, että pelkästään välitunnilla liikutaan.  Essayah toivoo, että lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuus kokeilla harrastuksia kunnissa maksuttomasti. Yhtenä mahdollisuutena tähän hän pitää harrastuspassia, joka on otettu joissain kunnissa käyttöön.   - Lisäksi seurat ovat tehneet tässä hyvää yhteistyötä. On järjestetty erilaisia tutustumisviikkoja, jolloin seurojen harkkoihin on voinut tulla ilman, että on välttämättä vielä tarvinnut sitoutua sen kummemmin, vaan on päässyt katsomaan, voisiko tämä urheiluharrastus olla oma liikuntaharrastus. Tätä kautta toivon, että me pystyisimme saamaan lapset ja nuoret takaisin liikkumisen pariin, hän sanoo.  Molemmat kansanedustajat pitävät tärkeänä, että lasten ja nuorten liikuntapaikat olisivat seuroille kunnissa maksuttomia.   - Viisas kunta säästää siinä, kun se investoi tulevaisuuteen ja pitää huolta siitä, että lapset ja nuoret oppivat liikunnallisen elämäntavan. Sitä kautta ennaltaehkäistään sairauksia ja säästetään sitten sairauden hoidon menoissa, Essayah perustelee.   Elomaa ehdottaa, että kunnat voisivat hyödyntää nykyistä enemmän personal trainereita, jotka innostaisivat kuntalaisia liikkumaan. Tällä voitaisiin lisätä esimerkiksi ikäihmisten fyysistä aktiivisuutta ja torjua korona-aikana lisääntynyttä yksinäisyyttä.  Kunnilta tukea nuorille urheilijoille  Lopuksi keskustelussa pohdittiin huippu-urheilun edistämistä kunnissa. Elomaan mukaan keskeistä huippu-urheilun edistämisessä ovat liikuntapaikat, kunnan ja paikallisten yritysten tuki urheilijalle sekä joustavat mahdollisuudet opiskella urheilu-uran rinnalla. Hän myös muistuttaa, miten suuri merkitys urheilijoiden antamalla esikuvalla on.   - On tärkeää, että menestyneet huippu-urheilijat näyttäisivät vähän mallia, käyvät kouluissa ja innostavat kunnan nuoria, että tämä polku on hieno, liikuntaa on loistava harrastaa, korostaa Elomaa.   Essayahin mukaan kuntien tulisi tulla urheilijoita vastaan esimerkiksi harjoittelumahdollisuuksien takaamisessa ja muissa pienissä käytännön asioissa, joilla voi olla urheilijan polulle suuri merkitys.  - Muistan silloin, kun itse urheilin, että naapurikunta Kuopio antoi arvokisamenestyksen jälkeen vuosikortin, jotta sain mennä sinne koska tahansa treenaamaan. Tällä oli valtavan suuri merkitys omassa lajissani, että pääsin myös talviolosuhteissa milloin vain sisähalliin treenaamaan. Se oli hyvin merkityksellinen juttu, vaikka se varmaan kaupungin näkökulmasta oli pientä.  Podcastin lopuksi kuultiin myös kansanedustajien korona-ajan liikuntavinkit! 

Olympiakomitean kuntavaalipodcastsarja käynnistyy. Sarjassa eri puolueiden kansanedustajat keskustelevat liikunnan ja urheilun merkityksestä kuntavaaleissa. Ensimmäisessä osassa mukana on viime kuntavaalien kolme suurinta puoluetta. Podcastissa keskustelemassa ovat urheilutaustaiset kansanedustajat Marko Asell (sd) Nokialta, Ville Kaunisto (kok) Kouvolasta ja Hanna Kosonen (kesk) Savonlinnasta.  Liikunta näkyy puolueiden kuntavaaliteemoissa  Kampanjointi kesän kuntavaaleja varten on jo hyvässä vauhdissa, ja puolueet ovat julkaisseet ohjelmiaan. Kansanedustajat nostivat podcastissa näkökulmia, miten liikunta näkyy heidän puolueensa vaaliteemoissa.   Keskusta painottaa kuntavaaliteemoissaan liikunnan saavutettavuutta. - Liikunnan tulee olla lähellä kaikille. Kuntapäätöksenteossa tulee ottaa monipuolisesti huomioon kuntalaisille tarjottavat liikuntamahdollisuudet. Se tarkoittaa esimerkiksi kevyen liikenteen väyliä, liikuntapaikkarakentamista, nopeaa siirtymistä luontoon sekä sisäliikuntapaikkoja, sanoi kansanedustaja Hanna Kosonen.  Viime kesään asti urheiluministerinä toiminut Kosonen painotti myös lasten ja nuorten harrastamisen lisäämistä koulujen iltapäiviin. Tätä hallitus on edistänyt ja toimeenpanossa rooli on nyt kunnilla.  - Ensi valtuustokaudella kuntapäätöksenteossa on todella tärkeää, että harrastaminen vakiintuu koulujen toimintaan.  Harrastamisen edistäminen näkyy myös SDP:n kuntavaaliteemoissa. Kansanedustaja Marko Asellin mukaan puolueelle tärkeää on lisäksi liikunnan resurssien turvaaminen kuntatasolla.   - Kaikilla kuntalaisilla, lapsilla ja nuorilla, tulisi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa liikuntaa monipuolisesti. Pitää olla tarjontaa ja liikuntapaikat kunnossa. Tärkeässä roolissa on myös kuntien ja järjestöjen yhteistyö, jotta yhteistä toimintaa syntyisi ruohonjuuritasolla, painotti Asell.  Kokoomuksen kansanedustaja Ville Kaunisto komppasi liikuntapanostusten tärkeyttä, jonka lisäksi hän nosti keskusteluun talouden merkityksen liikunnan edistämiselle.  - Kokoomuksessa liikunta on luontaisesti merkittävässä roolissa. Pitää lähteä siitä, että meillä on terveet tilat harrastaa, sekä lapsilla ja nuorilla mahdollisuus liikkua. Tämän lisäksi talouden pitää olla kunnossa, muuten kärsijöinä ovat lapset ja nuoret sekä liikunta: ilman kunnossa olevaa taloutta on vaikea toteuttaa näitä lupauksia ja tavoitteita, totesi Kaunisto.  Urheilun edistäminen lähtee paikallisista olosuhteista  Podcastiin osallistuneet kansanedustajat näkevät kunnan roolin huippu-urheilussa merkittävänä. Koripalloilijana uran tehnyt Kaunisto toivoo, että kunnat olisivat aktiivisia toimijoita urheilun edistämisessä.   - Kunnan rooli huippu-urheilun tukijana lähtee siitä, että lapset on saatava liikkumaan. Toivon, että me Suomessa pääsisimme yhä paremmin siihen tilanteeseen, jossa pysytään kannustamaan sekä opiskeluun että urheiluun aina alakoulusta yliopistoon saakka, sanoi Kaunisto ja kehotti pohtimaan yhtenä ratkaisuna yhtenäiskouluja, jotta liikunnan riemu välittyisi alakoulusta yläkouluun.  Urheilu-urallaan hiihtosuunnistuksen maailmanmestaruuden voittaneen Kososen mukaan kunnilla on tärkeä rooli urheiluedellytysten luomisessa liikuntapaikkojen avulla. Lisäksi Kosonen korosti koulupolun merkitystä, esimerkiksi kunnan mukanaoloa Liikkuvat-ohjelmissa, liikuntapainotuksia ala- ja yläkouluissa, urheilulukioiden tukemista sekä yhteistyötä urheiluakatemioiden kanssa.   - Kuntapäättäjien vastuulla on tukea näitä asioita. Olen iloinen, että esimerkiksi meillä Savonlinnassa on urheiluyläkoulu, lukiossa urheiluakatemiatoimintaa sekä myös urheiluopisto löytyy, kertoi Kosonen.  Opiskelun ja harjoittelun yhdistäminen esimerkiksi akatemiatoiminnan avulla nousi esille myös Asellin vastauksesta. Lisäksi hän painotti liikuntapaikkojen merkitystä.   - Kunnissa yhtenä tärkeimpänä asiana on, minkälaiset puitteet tarjotaan eri lajeihin. Suoritukset tehdään ruohonjuuritasolla, siitä osa nuorista jatkaa pidemmälle ja kokee kilpaurheilun tärkeäksi, joten liikuntapaikkojen tulee olla hyvässä kunnossa, sanoo Asell, joka on taustaltaan painin olympiamitalisti.  Valtion rahoitus liikunnalle turvattava  Keskustelussa sivuttiin lopuksi myös liikunnan ja urheilun valtionrahoitusta. Rahapelituottojen vähenemisen myötä valtionrahoituksen tulevaisuus liikunnalle on uhattuna.  - Lähtökohta on, että liikunnan rahoitus turvataan. Nyt korona-aikana Veikkauksen tuloutus on pienentynyt, joten on hyvä, että Marinin hallitus päätti kompensoida rahoituksen tälle vuodelle, Asell sanoi ja pohti ratkaisuksi osan edunsaajien rahoituksesta siirtämistä budjettivaroihin.   Myös Kaunisto kannatti liikunnan rahoituksen turvaamista ja siirtämistä valtion budjettiin. - Itse olen tulkinnut eri työryhmien lopputuloksia niin, että liikunnan rahoitus pitäisi saada valtion budjettiin. Tämä olisi selkeä ratkaisu. Rahoitus valtion budjettiin eikä sitä ole missään nimessä varaa alentaa, painotti Kaunisto ja muistutti liikunnan ennaltaehkäisevästä merkityksestä.   - Keskustan mielestä liikunnan rahoitus on turvattava, Kosonen kertoi ja sanoi itse toivovansa satsauksia liikuntaan vielä nykyistä enemmän. - Liikasen työryhmä ehdotti, että pitkällä aikavälillä rahoitus siirrettäisiin valtion budjetin kautta järjestettäväksi. Itse ajattelen samalla tavalla, koska se turvaisi ja vakauttaisi liikunnan rahoitusta. Lopuksi kuultiin myös kansanedustajien korona-ajan liikuntavinkit! 

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Olympiakomitean seura- ja jäsentoimintayksikön johtaja Jaana Laurila. Seuran toiminnan edistäminen on nähtävissä tärkeänä seuraa kehittävänä toimintana. Laurila haluaakin kannustaa seuroja yhä innovatiivisempiin ratkaisuihin – niin toiminnan monipuolistamisessa kuin digitalisaation edistämisessä. Olympiakomitean strategiassa on määritelty kaksi päävalintaa, jotka ovat huippu-urheilu ja seuratoiminta. Kun Laurilalta kysytään, mitä tämä strateginen päävalinta tarkoittaa seuratoiminnan näkökulmasta, nostaa hän esiin erityisesti tavoitteen seurojen jäsenmäärien kasvattamisesta. – Tavoitteenamme on saada lisää jäseniä seuroihin sekä vahvistaa seurojen johtamista ja laatua. Kokonaisuudessaan haluamme kasvattaa niin seuratoimijoiden, ammattiurheilijoiden kuin vapaaehtoisten määrää seuroissa. Lisäksi haluamme olla vahvasti mukana tukemassa lasten ja nuorten kasvua urheilijaksi ja kohti liikunnallista elämäntapaa, Laurila avaa. Laurila näkee tärkeänä, että seurojen toiminnassa huomioitaisiin mahdollisimman moninaisia joukkoja. – Seuratoimintaa tulisi miettiä läpi elämänkulun. Tämä tarkoittaa lasten ja nuorten toiminnan huomioimista, mutta myös aikuisten ja ikäihmisten liikuntaa. On hyvä miettiä niitä väyliä ja keinoja, joiden kautta saamme tavoitettua uusia toiminnasta kiinnostuneita, Laurila toteaa. Digitalisaatio osana seuratoiminnan kehittämistä Seurojen kehittämisen kannalta Laurilan mukaan on tärkeää pohtia keinoja, jotka tavoittavat ja motivoivat uusia sukupolvia. – Haluan kannustaa seuroja rohkeasti ottamaan tämän "digiloikan", sillä digitalisaatio on teema, joka ei ole minnekään häviämässä. Digitalisaation avulla onnistumme entistä paremmin tavoittamaan myös uudet sukupolvet, Laurila kannustaa. Seuratoiminnan kehittämisen edistämiseksi luotu Tähtiseura-laatuohjelma tukee ja ohjaa seurojen kehittämistoimenpiteitä. Laatuohjelman verkkopalvelu on digitaalinen palvelu, joka tukee seurojen kehittämisen polkua. – Tähtiseura-ohjelma on Suomen Olympiakomitean, lajiliittojen ja aluejärjestöjen luoma laatuohjelma, jonka tarkoituksena on tarjota seuroille väylä kehittää toimintaansa. Ohjelman verkkopalvelu tarjoaa loistavia työkaluja ja tukea seuroille heidän kehittämisen polulleen, Laurila kertoo. – Haluan kuitenkin muistuttaa, että elämme todennäköisesti aikamme kovinta pandemiaa. Vaikka toiminnan kehittäminen ja edistäminen on tärkeää, on juuri nyt tärkeintä selvitä tästä poikkeusajasta. Ollaan inhimillisiä ja maltillisia. Tuetaan toisiamme ja pidetään toisistamme huolta, Laurila jatkaa.  

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Marko Viitanen. Viitanen on päässyt näkemään lasten ja nuorten harrastustoiminnan kehityskulkua aitiopaikalta jo lähes kahden vuosikymmenen ajan. Tällä hetkellä hän toimii Olympiakomitean lasten liikunnan ja urheilun asiantuntijana. Harrastustoiminta on merkittävässä osassa useiden suomalaisten lasten ja nuorten arkea. Lähes 9 000 urheiluseuraa liikuttaa lapsia ja nuoria valtakunnallisesti. Viitanen kokee, että vallitseva maailmantilanne on nostanut harrastamisen merkityksen esiin nyt konkreettisesti. – Ihan jo perusliikkumisen tarve on ihmisillä suuri. Perheille ja meille kaikille on tullut nyt esiin se, kuinka tärkeässä roolissa nämä seurat ja lajit ovat siinä lapsuuden ja nuoruuden vaiheessa, Viitanen toteaa. Viitasen mukaan seuratoiminta on nähtävissä tärkeänä osana harrastamisen kokonaistarinaa Suomessa. Vuosien varrella harrastustoiminta on kehittynyt hurjin harppauksin. – Seurat ovat monipuolistuneet todella paljon. Nyt on saavutettu sellainen taso, mitä on tavoiteltukin. Seurat tarjoavat toimintaa kilpailullisesti tavoitteellisille lapsille ja nuorille, mutta tarjolla on myös kevyempää harrastustoimintaa. Lisäksi seurat ovat saaneet valtavan paljon lisää ammattilaisia mukaan toimintaansa – ja tämä määrä tulee kasvamaan, Viitanen summaa. Viitasen mukaan on kuitenkin tärkeää, että hyväksi todettujen toimintamallien rinnalle kehitetään myös uusia toimintatapoja. On tärkeää, että eri tahot tekevät entistä enemmän yhteistyötä keskenään. Viitanen nostaa esimerkkinä esiin harrastamisen Suomen mallin lasten ja nuorten liikunnan ja urheilun tulevaisuuden edistäjänä. Harrastamisen mallin avulla maksutonta ja matalan kynnyksen harrastustoimintaa tullaan järjestämään koulupäivän yhteydessä. – Harrastamisen Suomen malli tulee edistämään sitä, että lapset ja nuoret voisivat löytää kivan harrastuksen. Toiminnan matalan kynnyksen myöten voidaan myös halutessa lähteä mukaan hieman intensiivisempään toimintaan, Viitanen toteaa. – Olisi tärkeää löytää keinoja, joiden avulla erityisesti nuoret saataisiin kiinnostumaan seuratoiminnasta. Kuntien, seurojen ja lajien olisi tärkeää tarttua yhdessä tähän ja luoda keinoja, jotka saisivat nuoret innostumaan ja pysymään liikkuvina ja seuratoiminnan parissa joissakin tehtävissä, hän jatkaa.  

OlympiaCastin vieraana Antti Paananen – suomalaista huippu-urheilua rakennetaan urheiluakatemiaverkostossa Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Antti Paananen, joka tuntee urheiluakatemiatoiminnan kuin omat taskunsa. Hän luotsaa Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelmaa ja kertoo tässä jaksossa perusasiat urheiluakatemioista: mitä ne ovat, kenelle ne on tarkoitettu ja miksi niitä on perustettu. Urheiluakatemioiden perustehtävä on luoda tavoitteellisille urheilijoille edellytyksiä toimivaan arkeen niin, että valmentautuminen ja muu elämä ovat tasapainossa. Urheiluakatemiat ovat alueellisia yhteistyöverkostoja, joihin kuuluu urheilijoiden ja valmentajien lisäksi esimerkiksi oppilaitoksia, urheiluseuroja ja asiantuntijaorganisaatioita. Olympiakomitean koordinoimassa verkostossa on 19 urheiluakatemiaa ja 9 valmennuskeskusta. Urheiluakatemioissa urheilee tällä hetkellä noin 16 000 urheilijaa ympäri Suomen. Urheiluakatemioissa työ urheilijan polulla alkaa yläkouluvaiheessa ja jatkuu huippuvaiheen jälkeiseen urasiirtymään saakka. - Suomalainen kaksoisuramalli on kansainvälisestikin edelläkävijä, koska lähdimme laajentamaan ajattelua niin, että urheilun ja opiskelun yhdistämisen rinnalle tuotiin yhdeksi tavoitteeksi urheilu ensimmäisenä ammattina. Järjestelmän ja mallin tulisi ohjata myös siihen ja tukea urheilijaa tekemään valinta lähteä ammattiurheilijan uralle. Se ei tietenkään ole mahdollista kaikille, mutta he, jotka tuon valinnan tekevät, ansaitsevat kaiken tuen ja järjestelmän pitää pystyä se antamaan, sanoo Paananen. Hän uskoo urheiluakatemioiden tulevaisuuteen, koska toiminta on syntynyt urheilijoiden todellisesta tarpeesta. Vastuullisuus ja pyrkimys huolehtia urheilijoista antavat perusteet toiminnan jatkuvuudelle. Tulevaisuutta rakennetaan koko verkoston voimin ja Paananen korostaakin yhteistyön tärkeyttä suomalaisen huippu-urheilun menestyksessä. - Urheilun osalta yksi keskeisiä, suuntaa määrittäviä asioita on, pystytäänkö löytämään niin vahvat yhteiset viestit ja yhteinen tahtotila, että hyvä perustoiminta, jota tehdään lajiliitoissa, seuroissa ja urheiluakatemioissa, kantaa yli epäkohtien, hän kiteyttää.

Huoltamolla pohditaan lapsiperheiden elämää korona-ajassa. Miten lapsia, nuoria ja perheitä voidaan tukea? Voidaanko 90-luvun alun lamasta ottaa oppia? Entä missä tilanteessa harrastuskentällä ollaan - kun etänä ja ulkona pitäisi hoitaa harrastaminen niin viulunsoitossa, voimistelussa kuin jääkiekossakin? Alkaako turnauskestävyys olla koetuksella niin lapsilla kuin aikuisillakin? Korona-ajan vaikutukset näkyvät lapsiperheissä pidemmän ajan päästä - nyt on vielä tilanne päällä. Näin voidaan tiivistää kevään korona-aikaa tutkineen sosiaalipolitiikan yliopistonlehtori Milla Salinin viesti. Perheillä on löytynyt monia strategioita, joilla arjesta on selvitty, mutta päätöksenteossa ja perheiden tukitoimissa on hyvä kuitenkin muistaa, että mitä myöhemmin ongelmiin puututaan, mitä enemmän ne kasaantuvat, sitä kalliimmiksi ne tulevat sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Lasten liikkumattomuudesta on puhuttu viime vuosina paljon ja kuitenkin nyt ensimmäisten koronatoimien joukossa rajoitetaan laajalti lasten harrastustoimintaa, lasten mahdollisuuksia harrastaa mm. liikuntaa. Miten saadaan liikuntakipinää pidettyä yllä kun harrastukseen ei pääse? kysyy Olympiakomitean seuratoimintajohtaja Jaana Laurila. Urheiluväen mukaan urheilussa toimitaan turvallisesti ja vastuullisesti - ja lasten harrastustoiminnan pitäisi olla viimeisten rajoitusten joukossa koulunkäynnin ohella. “Rajoitusten mukana lapset ja nuoret menettävät kaikki liikunnan tuomat fyysiset hyödyt, mutta myös henkiset ja sosiaaliset hyödyt. Eli miinuslistalla on kaikki se hyvä, minkä harrastus voi tuoda elämään”, toteaa Jaana Laurila. Lastenpsykiatriaan erikoistuva lääkäri Riikka Riihonen kannustaa tässä tilanteessa uupuvia perheitä ja ihmisiä pohtimaan asioita, joista voi saada iloa elämään. Jos rakas harrastus on tauolla niin kysymys kuuluu, mitä lapsi sillä, tavallisesti harrastukseen kuluvalla, ajalla tekee? Jos urheiluharrastus on tuonut iloa, niin mistä ilon voi löytää nyt poikkeusaikana? Riikka Riihosen vinkki poikkeusaikaan kuuluu - niin lapselle kuin aikuiselle: keskity siihen mikä on mahdollista ja mitä saa tehdä, eikä siihen mikä on rajoitettu! Näin jaksaa korona-arkea taas vähän paremmin.

Vuoden 2020 OlympiaCastin viimeisessä jaksossa ääneen pääsevät Olympiakomitean seuratoimintayksikön johtaja Jaana Laurila ja Kilpa- ja huippu-urheiluyksikön tutkimuskeskuksen erikoistutkija Outi Aarresola. Jakson teema on vapaaehtoistyön merkitys suomalaiselle urheiluseuratoiminnalle. Vapaaehtoistoiminta on suomalaisen harrastamisen ja urheiluseuratoiminnan olennainen mahdollistaja. Kun urheiluseurassa harrastavia löytyy Suomesta 550 000, toimii vapaaehtoisia lähes yhtä paljon – jopa yli 500 000. Olympiakomitean seuratoimintayksikön johtajan Jaana Laurilan mukaan on olennaista huomioida, ettei urheilu yli miljoonaa suomalaista liikuttavana kansanliikkeenä olisi yhtä massiivinen ilman tätä vapaaehtoisten tärkeää työpanosta. Ilman valmentajia, ohjaajia, toimitsijoita tai talkootyöläisiä, ei seuratoiminta pyörisi nykyisessä mittakaavassaan. Suomesta urheiluseuroja löytyy yli 9 000. Tämä tarkoittaa sitä, että seurat työllistävät suuren määrän sekä satunnaisesti että vakinaisesti osallistuvia toimijoita. Kilpa- ja huippu-urheiluyksikön tutkimuskeskuksen erikoistutkija Outi Aarresola nostaa esiin yhtenä eniten aikaa vievänä vapaaehtoistoiminnan muotona esimerkiksi kilparyhmän tai -joukkueen valmennustyön. Sekä Aarresola että Laurila tunnistavat yhteiskunnallisten muutosten vaikutukset vapaaehtoistyöhön seuratoiminnassa. Ensisijaisessa roolissa on toiminnan mielekkyys ja hyvä yhteishenki.

Suomalaisen liikunnan ja urheilun kattojärjestö Suomen Olympiakomitea valitsi syyskokouksessaan 21. marraskuuta uuden puheenjohtajan, varapuheenjohtajat sekä hallituksen. Järjestön johtoon Timo Ritakallion seuraajaksi valikoitui Jan Vapaavuori, joka voitti toisella äänestyskierroksella Susanna Rahkamon äänin 79-54. Mistä syistä Helsingin väistyvä pormestari päätti tavoitella nelivuotista luottamustehtävää, jonka hakijoita yhdisti kokoomuslaisuuden lisäksi hänen sanojensa mukaan ”rajallinen itsesuojeluvaisto”? Miten Vapaavuori kommentoi nyt valintaprosessia ja mitä hän tuumii lähes täysin vaihtuneesta hallituksen koostumuksesta? Entä millaisin teesein uusi puheenjohtaja aikoo Olympiakomitean 2020-luvulle johtaa? Ohjelman alussa muistellaan keskiviikkona menehtynyttä futislegenda Diego Maradonaa. Väittelyissä Minskin MM-lätkä, huhut Mäkäräisen paluusta sekä Urosen ulosajo.

Viking Grace -laiva ajoi karille. Jan Vapaavuori on Olympiakomitean uusi puheenjohtaja. Uusia koronatartuntoja on melkein 500. Velkaneuvontaan tulee paljon yhteydenottoja.

Tietoa tulevasta -podcastin kakkoskauden neljännessä jaksossa on vieraana Olympiakomitean digipäällikkö Juha Saapunki. Jaksossa päästään tarkastelemaan esimerkiksi Olympiakomitean digisalisaatiostrategiaa, suomalaisessa urheilussa hyödynnettyä teknologiaa, sekä sitä, kuinka datakyvykkyyttä kasvatetaan tämän kaltaisessa organisaatiossa. Laita Tietoa tulevasta -podcast seurantaan Spotifyssä! Liity myös TietoEVRYn datasta ja sillä johtamisesta kiinnostuneiden #datainsiders-yhteisöön osoitteessa http://www.tietoatulevasta.fi. Tervetuloa mukaan!

Tämä ohjelma nauhoitettiin 2.9. jolloin ohjelmassa mainittu Jokereiden lähtö Minskiin pelaamaan oli vielä ratkaisematta. Koronapandemia sekoitti maailman urheilukalenterin ja siirsi mm. Tokion kesäolympialaisia vuodella. Ylilääkäri Maarit Valtonen vastaa Suomen olympiakomiteassa urheiluterveydenhuollon järjestelmien rakennuksesta, mutta kuluneen vuoden aikana häntä on työllistänyt johtamis-, kehitys- ja tutkimustyön ohella myös koronan vaikutus suomalaisurheilijoiden arkeen. Valtonen avaa työtehtäviään mm. liikuntalääketieteen erikoislääkärikoulutuksesta Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksessa omiin kokemuksiinsa Suomen hiihtomaajoukkueen lääkärinä. Millaista on ns. osallistuva asiantuntijuus ja toimiva yhteistyö lääkärien ja valmentajien välillä? Kenellä on lopulta viimeinen sana, valmentajalla vai lääkärillä? ”Urheilija ei tervettä päivää näe”, sanotaan, mutta minkälaisin keinoin lääketiede voi ylilääkäri Valtosen mielestä parantaa huippu-urheilijoiden terveyttä ja suorituskykyä 2020-luvulla? Väittelyissä Hesarin vetoomus Jokerien pelaajiin, viime hetken päätös yleisurheilumaaottelusta sekä miesten ja naisten Mestarien liigan palkintorahat.

Perheen suunnittelu ja raskaus on yhä luonnollisempi osa naishuippu-urheilijan arkea. Raskaus ei siis suoraan tarkoita huippu-urheilu-uran loppua vaan ura voi jatkua vähintään samalla tasolla kuin ennenkin. Jakson asiantuntijavieraana on liikuntalääketieteen erikoislääkäri Katja Mjösund, joka pitää vastaanottoa Aava lääkärikeskuksessa. Lisäksi Katja toimii suunnistus- ja ampumahiihtomaajoukkueen lääkärinä, on mukana tutkimusprojekteissa Paavo Nurmi -keskuksessa sekä toimii maailman antidopingtoimiston Wadan asiantuntijana. Urheilijalla on hyvä olla riittävästi informaatiota raskaudesta ja sen vaikutuksia harjoitteluun sekä kilpailuihin paluuseen. Kansainvälisen Olympiakomitean asiantuntijaryhmä suositteli näyttöön perustuvassa tuotoksessaan “Harjoittelu ja raskaus kuntoilijoilla ja huippu-urheilijoilla”, että urheilijat keskustelisivat oman lääkärinsä kanssa jo raskautta suunnitellessa. Urheilijat, joilla on normaali raskaus voivat jatkaa harjoittelu, vaikkakin joitain asioita on hyvä ottaa huomioon liittyen intensiteettiin ja harjoitusmuotoihin. Jos urheilijat pystyvät jatkamaan harjoittelua sekä fyysistä aktiivisuuttaan kohtuullisella tasolla läpi raskauden, voidaan heidän olettaa pysyvän urheilullisesti samalla tasolla kuin ennen raskautta. Kuitenkin yhtä lailla urheilijat ovat alttiitta luustolihasten vaivoille raskauden aikana tai synnytykseen jälkeen, mikä edelleen saattaa vaikuttaa harjoitteluun sekä kilpailuihin paluuseen. Jaksossa käymme läpi mitä asioita tulisi ottaa huomioon urheilijana raskauden aikana sekä synnytyksen jälkeen.

Koronavirus pysäytti koko maailman ja samalla keskeytyi ohjattu seuratoiminta, Olympiakisat siirtyivät, osa arvokisoista peruttiin ja liikuntapaikkojen suljetut ovet vaikeuttivat huippu-urheilijoiden ammatinharjoittamista. Nyt rajoituksia puretaan ja urheilumaailma saa luvan palata takaisin kentille, radoille ja saleille, tietyin ehdoin. Riskiä ei kuitenkaan voida täysin minimoida - miten siis palata vastuullisesti joukkueharjoitteluun?  Podcastin erikoisjakson vieraana on Olympiakomitean ja KIHUn ylilääkäri Maarit Valtonen, joka kertoo koronaviruksesta, sen oireista sekä infektioiden leviämisestä.

Vieraana Suomen Olympiakomitean kamppailulajien lajiryhmävastaava Pasi Sarkkinen. Mitkä ovat kamppailulajien näkymät Tokioon? Mitä suomalaisessa miekkailussa on tehty hyvin? Mitä opittavaa meillä on muilta lajeilta? Kenet Pasi haastaa miekkailuotteluun? Muistakaa tilata podcast esimerkiksi Applen tai muusta mieleisestäsi podcast-palvelusta. Saat uudet jaksot suoraan laitteeseesi niiden ilmestyttyä. Jakson miksaus Juho Luukkainen.

Lauri Hakala, 37, on entinen lentopalloilija ja lentopallovalmentaja, jonka pitkään meriittilistaan kuuluvat mm. apuvalmentajan pestit Hollannin naisten ja Slovenian miesten maajoukkueissa sekä valinta Ruotsin pääsarjan Elitserienin Vuoden valmentajaksi 2018 Sollentuna VK:n päävalmentajana. Toukokuussa 2019 hän aloitti työt Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön uutena joukkuepelien lajiryhmävastaavana. Millaisena yli 12 vuotta ulkomailla työskennellyt ja Yhdysvaltojen yliopistourheilumaailmasta oppinsa ammentanut Hakala näkee suomalaisen joukkuepeli- tai palloilukulttuurin? Mitä Suomessa osataan ja mitä voisi tehdä paremmin? Entä miten lentopallon parissa koko uransa työskennellyt ihminen näkee lajirajojen yli ulottuvan yhteistyössä palloilulajien kesken? Slovenialaisessa ACH Volley Ljubljanassa ja Slovenian maajoukkueessa apuvalmentajana työskennellyt Hakala avaa myös kaksimiljoonaisen maan palloilukulttuuria sekä syitä sen poikkeukselliseen menestykseen 2010-luvulla etenkin koripallossa ja lentopallossa. Väittelyissä Jukka Jalosen NHL-optio, Annimari Kortteen tavoitteenasettelu sekä twiitistä käynnistynyt NBA-Kiina -konflikti.

Motivaation katsotaan rakentuvan koetun kyvykkyyden, autonomian ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden varaan. Kuinka päteväksi tunnet itsesi, kuinka paljon pystyt vaikuttamaan tekemiseesi ja kuinka hyvä me-henki teillä on? Miten nämä psykologiset perustarpeet toteutuvat työelämässä? Vieraana on organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa. Olympiakomitean ja lajiliittojen Seurasydän-kampanja nostaa esiin yhteisöllisyyttä urheiluseuratoiminnassa. Miten merkityksellistä on seuratyö yhteiskunnan - entä yksilön näkökulmasta? Olympiakomitean Lisää liikettä -yksikön johtaja Pekka Nikulainen kertoo, miten sydämet saadaan sykkimään vapaaehtoistyössä.

OlympiaCastin vieraana Maarit Valtonen – mihin kaikkeen vastuulääkäri valmistautuu Tokion olympiakisoissa?   Maarit Valtosen lautasella Olympiakomitean ylilääkärinä on paljon: koko suomalaisen huippu-urheilun asiantuntijaverkoston rakentamisen lisäksi käynnissä on jo täyttä häkää valmistautuminen Tokion olympiakisoihin.   Tokion olympiakisoihin on aikaa enää reilusti alle vuosi. Se tarkoittaa hektisyysasteen nousua paitsi urheilijoilla myös valmentajilla ja muilla tukijoukoilla. Sama koskee myös terveydenhuoltotiimiä, jota Suomen joukkueessa johtaa Tokiossa Maarit Valtonen.   Kun näin iso megatapahtuma järjestetään poikkeuksellisen kuumissa ja kosteissa olosuhteissa, valmistautumisessa täytyy ottaa huomioon monenlaisia asioita. Valmistautuminen onkin koko ajan käynnissä.   - Olympiakisat on olosuhde, jossa suuri määrä ihmisiä kasaantuu yhteen kisakylään, mikä tarjoaa otollisen paikan eri taudeille levitä. Suunnittelemme tietyt käytänteet joukkueelle ihan käsienpesuohjeista lähtien, mutta kisakylässä varaudutaan myös sairastapauksiin, Valtonen avaa.   Olympiakomitean ylilääkärinä toimivan Valtosen kanssa OlympiaCastissa keskustellaan paitsi lääkärin roolista huippu-urheilussa myös laajemmin urheilijoita tukevasta asiantuntijatoiminnasta, jonka koordinointi kuuluu Maaritin nykyiseen toimenkuvaan.   Kesään 2020 asti OlympiaCast seuraa erityisesti matkaa kohti Tokion olympiakisoja, joten tervetuloa Suomen olympiajoukkueen matkaan mukaan! Tokion kesäkisat ovat viitekehys, jonka läpi podcastissa urheilumaailmaan kurkistetaan, mutta jaksoissa avataan tuttuun tapaan tarinoita ja ilmiöitä sekä ihmisiä niiden takana suomalaisessa huippu-urheilussa. Podcastin tuottaa Suomen Olympiakomitea, ja isäntinä toimivat Mika Poutala ja Ilkka Palomäki.

Mitä kaikkea huippu-urheilijan tulisi ottaa huomioon kaksoisuraa rakentaessaan? Mitkä ovat toimivimmat kaksoisuramallit? Muun muassa näistä puhutaan OlympiaCastissa, kun vieraana on Olympiakomitean kaksoisura-asiantuntija Juha Dahlström. Tämän viikon OlympiaCastissa puhutaan huippu-urheilijan kaksoisurasta - mitä se eri uravaiheissa voi olla, mitä vaihtoehtoja on, miksi se on tärkeää urheilun yhteiskunnallisen aseman kannalta ja niin edelleen. Paras ihminen avaamaan tätä aihetta on Juha Dahlström, joka toimii pääkaupunkiseudun urheiluakatemiassa huippu-urheilukoordinaattorina ja Olympiakomiteassa huippuvaiheen kaksoisura-asiantuntijana. Mittavan uran koripallon parissa etenkin valmentajana tehnyt "Dallu" pyöri näiden samojen kysymysten äärellä jo pelaaja- ja valmentaja-aikoinaan, joten hänen perspektiivinsä aiheesta on laaja. Vaikka sanassa kaksoisura on vahva urheilemisen ja opiskelun yhdistämisen kaiku, työtä tehdään koko ajan sen eteen, että huippuvaiheen kaksoisura-ajattelu tukisi nimenomaan tuloksen tekemistä urheilussa. - Pyrimme auttamaan urheilijaa niin, että jokainen löytäisi oman tapansa viedä kaksoisuraa eteenpäin. Joidenkin kohdalla se tarkoittaa sitä, että urheilu on ensimmäinen ammatti. Silloin urheiluun satsataan ja urheilun ympärille rakennetaan elämän kokonaisuus ja hyvinvointi. Siihenkin vaiheeseen kuitenkin kuuluu se, että on suunnitelma seuraavasta urasta, Dahlström huomauttaa.  - Monen parikymppisen kohdalla urheilu on niin vaativaa, että omaan ajatteluun ei mahdu viedä insinööriopintoja rinnalla eteenpäin. Haluamme, että urheilu ammattina olisi arvostettavampaa. Urheilun tekeminen ei ole ynnä muuta -tason harrastamista. Se on mielettömän vaativa ammatti, josta kertyy osaamista, jota voi hyödyntää muussakin työelämässä. Tässä tapauksessa kaksoisura tarkoittaa sitä, että urat voi tehdä peräkkäin. Valmentajaurallaan Dahlström on valmentanut muun muassa Korisliigassa ja myös Suomen koripallomaajoukkueessa. Useasti hänen uransa on sivunnut tai ristennyt Susijengin nykyisen luotsin Henrik Dettmannin kanssa. OlympiaCast on Suomen Olympiakomitean tuottama podcast-sarja huippu-urheilun tarinoista, ihmisistä ja ilmiöistä. Sarjassa tavataan urheilijoita, valmentajia, johtajia ja taustavaikuttajia suomalaisen huippu-urheilun ytimestä ja sukelletaan syvälle kunkin vieraan sielunmaisemaan. Isäntinä toimivat MIKA POUTALA ja ILKKA PALOMÄKI.

Pia Pekonen toimii Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön akatemiaohjelman valmennusosaamisen asiantuntijana. Mikä on urheiluakatemiaverkosto tai "suomalainen kaksoisuramalli" ja millaisiin toimintaympäristöihin nuorille urheilijoille urheiluakatemiat tähtäävät? Kuinka valveutuneita huippu-urheilijoiksi tähtäävät suomalaisnuoret ovat Pekosen mielestä? Millaisin keinoin suomalainen valmennuskulttuuri hakee etua kovassa kansainvälisessä kilpailussa? Väittelyissä Räikköstä, ex-urheilijat Eduskunnassa ja Naisleijonilta hylätty mestaruusmaali. 1

OlympiaCastin tämän viikon jakson vieraana on Emma Terho. Keskustelussa käydään läpi, mitä kaikkea kuuluu Terhon merkittävään työhön Kansainvälisen Olympiakomitean urheilijakomissiossa.  Emma Terho (os. Laaksonen) muistetaan mittavalta pelaajauraltaan, jonka aikana hän saavutti kaksi olympia- ja neljä MM-mitalia jääkiekossa. Ensimmäisen kerran Emma juhli olympiamitalia jo 16-vuotiaana Naganossa 1998. Uransa jälkeen ja jo sen loppupuolella Emma on suuntautunut voimakkaasti urheilupolitiikkaan, ja useiden merkittävien luottamustoimien kautta hän on päätynyt Kansainvälisen Olympiakomitean urheilijajäseneksi ajamaan urheilijoiden asiaa globaalisti. - Mieluummin kuin päivitellä, että joku juttu ei toimi, olen halunnut jo urani aikana miettiä, mitä pitäisi tehdä, jotta tämä juttu lähtisi toimimaan paremmin, Terho kertoo ajautumisestaan KOK:n urheilijajäseneksi. - Missään vaiheessa esimerkiksi nykyinen asemani ei ole ollut mikään tavoite, vaan kaikki on tapahtunut hiljalleen ja ikään kuin vahingossa. Kiinnostusta ja halua oppia lisää on toki ollut alusta asti. Minä olen saanut urheilulta ihan valtavasti ja haluan, että myös muilla olisi se mahdollisuus. OlympiaCastin vieraana Terho, 37, käy läpi sen, miten hän on tähän pisteeseen asti päätynyt. Keskustelussa käydään läpi sekä Terhon mittava pelaajaura että ura urheilun ja urheilijoiden edunvalvojana.

Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski kertoo missä mennään suomalaisen huippu-urheilun kehittämisprosessissa. Onko urheilija todella saatu korulauseiden mukaisesti keskiöön ja mistä pitäisi kauhoa huippu-urheiluun vaadittavat rahat? Minkä verran julkista rahaa huippu-urheilulle tosiasiassa vuosittain allokoidaan? Olympiakomitea on Kojonkosken johdolla visioinut Suomen tavoitteeksi olla Pohjoismaiden menestynein urheilumaa vuoteen 2020 mennessä, mutta miten Kojonkoski on kantanut omasta mielestään oman vastuunsa urheilujohtajana?

Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio on  miljardien mies. Ritakallio on suunnistusta harrastava tohtorismies, jonka käsissä on noin 900 000 suomalaisen työeläkevarat. Miten Ilmarisen 35 miljardin eläkepottia kartutetaan?  Riittävätkö eläkerahat, kun väki elää yhä vanhemmaksi? Ritakallio on viime vuodesta toiminut myös Olympiakomitean puheenjohtajana. Niinpä hän on oikea mies arvioimaan myös sitä, ovatko suomalaisen huippu-urheilun kulta-ajat lopullisesti ohi. Toimittajana on Juho-Pekka Rantala.

Suomalaisurheilijat ovat Rion olympialaisten kymmenen ensimmäisen kisapäivän aikana saaneet saaliikseen vain yhden mitalin. Penkkiurheilija repii pelihousujaan, mutta onko kiukkuun syytä? Eikö se, että tekee oman tai Suomen ennätyksen olympialaisissa, riitä? Pitääkö niistä mitaleista aina puhua? Kaikki kotona –ohjelmassa ruodittiin huippu-urheilua, menestystä ja tulevaisuuden toivoja. Mitä pitää tehdä, että pikkupuroista syntyy joki, eikä mitalisadetta voi estää? Vieraana on Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön kestävyyslajien lajiryhmävastaava Olli-Pekka Kärkkäinen. Hyviin suorituksiin Riossa Kärkkäinen lukee mm. uimareiden ennätykset. Kolme Suomen ennätystä, jotka eivät kuitenkaan finaaliin tällä kertaa riittäneet. Kotikatsomosta kisoja seuraavilla on Olli-Pekka Kärkkäisen mielestä oikeus vaatia pistesijoja ja mitaleitakin. - Meidän pitää tehdä töitä urheilijoiden kanssa enemmän, jotta mitalikandidaatteja olisi enemmän. Realistista on sanoa, että tällä hetkellä heitä ei montakaan ole. Kaikki urheilijat eivät millään voi onnistua niin, että se paras päivä sattuisi juuri kisoihin. Jos meillä on oikeasti parikymmmentä urheilijaa, joilla hyvällä suorituksella on mahdollisuus mitaleille, niin silloin sieltä voidaan niitä mitaleitakin odottaa. Toimittajina Sanna Pirkkalainen ja Paula Jokimies.