Podcasts about suomalaisille

#Tuhannes 2. kauden viimeinen jakso! Käydään läpi meidän Juhannukset, muutamat uutiset, sekä kuuntelijoiden viestit instagramin ja whatsapin puolelta! Luvassa myös infoa meidän kesän touhuista, KESÄ TUHANNES - SPESIAALI??? Kiitos kaikille tästä kaudesta, oli mahtavaa! Tuhannes - TikTok ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠  / tuhannes  ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ Tuhannes - Instagram ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠  / tuhannes  ⁠⁠⁠⁠⁠ Fanipuhelin: 0404416504 (WhatsApp) (0:00) Intro-selittelyt, Johannes osti TYTTÖJEN DÖDÖÄ (4:07) Mites meni Johanneksen Juhannus? (9:44) Mites meni Tumen Juhannus? (14:40) Tumen after-juhannus, väsyttää ja juostiin puolimaraton (17:27) Johanneksen alkuviikko (18:39) #Tuhannes TÄRKEITÄ UUTISIA! KESÄ-TUHANNES! (21:40) UUTISIIN! (22:05) Uutinen: Voiko hauki purra haarovälistä? (24:14) Uutinen: Mies eksyi ja selvisi Suomalaisille tutuilla eväillä (25:39) Uutinen: Erektio nudistirannalla (27:10) Uutinen: Tutusta kesäherkusta pahaa oloa, ei saa antaa vauvoille lainkaan (28:57) KUKA KYSY? Viestejä teiltä! (29:06) Kivoin kesäkaupunki? (30:15) Tume lähtee festareille yksin apua, Ruisrock - hotelli on KALLIS! (33:36) Puhukaa Summerista (no ehkä puhutaan) (34:01) 2.kautta on jo suuri saavutus, ja Tumelle maistuisi loma! (35:33) Viestejä Juhannukselta!! (35:49) 1. Tumen naama pyörii riparilla (36:40) 2. Tuhannes M&G ja Tumen hoverboard - era (37:40) 3. Tumelle soiteltiin kolmelta aamuyöstä (38:16) 4. Iso pää - vitsi (39:19) 5. Ruokakuskin kyyditsemänä kotiin (40:02) 6. Tumen vanhat videot takas! Fb-muistot cringe (41:30) 7. Siivoojatkin kuuntelee Tuhannes (42:34) 8. Goottien kissa-ääniä (43:14) 9. Sammakko, kissa, kuikka ja koirakin kuuntelee Tuhannesta (43:48) 10. Aamulla on tullut morkkis ja viestit poistettu (44:03) 11. Yhteiskuva Unicafessa (45:14) 12. Juhannus - FOMO (45:54) 13. Kissat nimeltä Tume ja Johannes!! Missä kissanristiäiset pidetään? (46:46) Loppuläpät! Kiitos kaudesta!

Yhdysvaltojen presidentinvaaleja seurataan tarkasti myös markkinoilla, sillä vaalien tuloksella on vaikutusta talouteen ja sijoittamiseen. Trumpin voitto voisi kasvattaa markkinoiden volatiliteettia, mutta ehdokkaiden kiinnostavimmat päämäärät liittyvät talous- ja ulkopolitiikkaan. Miten Yhdysvaltojen presidentinvaalit vaikuttavat eri toimialoihin ja yhtiöihin? Kuuntele podista pääanalytiikon Antti Saaren ja seniorimarkkinastrategin Ilkka Saksan analyysi tilanteesta.00:00 Ehdokkaiden poliittiset linjat12:30 Miten presidentin vaalit ovat vaikuttaneet markkinoihin21:32 Inflaatio: Keskuspankkien vai politiikkojen syy24:42 Ehdokkaat ja FED27:10 Miten ehdokkaat vaikuttavat eri sektoreihin ja yhtiöihin. Suomi ja MAG 735:50 YhteenvetoSeuraa meitä:Twitter: https://twitter.com/OPsijoittaminen Instagram: https://www.instagram.com/op_sijoittaminen/Videoihin, jotka eivät ole asiakkaan toiminnan kannalta kriittisiä, ei ole tehty kuvatulkkauksia, tekstitystä tai tekstimuotoista vastinetta. Lisätietoja saavutettavuusselosteestamme voit lukea täältä: https://www.op.fi/saavutettavuus/sosiaalisen-median-saavutettavuusVastuuvarauma Yrityspankki Oyj Markets (OP Markets) on laatinut tämän materiaalin markkinointitarkoituksessa. Materiaali ei ole täydellinen kuvaus tuotteesta tai siihen liittyvistä riskeistä. Annetut tiedot ja näkemykset edustavat OP Marketsin mielipidettä ja niitä voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Materiaalissa esitetyt arvot, tiedot ja mielipiteet perustuvat lähteisiin, joita OP Markets pitää oikeina ja luotettavina. OP Markets ei kuitenkaan takaa sitä, että esitetyt tiedot olisivat täydellisiä, virheettömiä tai ajantasaisia. Annettuja tietoja ei ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi antaa tarjous rahoitusvälineen ostamisesta tai myymisestä. Materiaalissa ei huomioida kenenkään yksittäisen henkilön sijoitustavoitteita, taloudellista asemaa, sijoituskokemusta ja -tietämyystä tai muita seikkoja. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä on suositeltavaa hankkia asiantuntijaneuvoja. On tärkeää muistaa, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevista tuotoista. OP Markets ei ole eikä pyri olemaan vero-, kirjanpito- tai lainopillinen neuvonantaja toimipaikassaan. Tätä asiakirjaa ei saa jäljentää, jakaa eikä julkaista missään tarkoituksessa ilman OP Marketsin suostumusta. OP Yrityspankki Oyj:n ja muiden OP Ryhmän keskusyhteisökonsenin jäsenyritysten omistusosuus ylittää 5 % rajan Terveystalossa ja SRV Yhtiöissä Pohjola Vakuutus Oy:n osakeomistusten kautta. Muissa analyysikohteena olevissa yhtiöissä OP Yrityspankki Oyj:llä tai muulla OP Ryhmän keskusyhteisökonsenin kuuluvalla yrityksellä ei ole yli 5 % omistusosuutta. OP Ryhmän lipunilmoitusvelvollisuutta koskevan poikkeuksen soveltamisen perusteella OP-Rahastoyhtiö Oy:n hallinnoimien sijoitusrahastojen omistamia suomalaisten yhtiöiden arvopapereita ja niiden tuottamia ääniä ei lueta mukaan laskettaessa OP Ryhmän keskusyhteisökonsenin kanssa samaan konserniin kuuluvien yritysten omistusosuutta analyysin kohteena olevissa yhtiöissä. OP Yrityspankki Oyj:n Pankki- ja Sijoitustoimintaan kuuluvalla liiketoiminta-alueella voidaan käydä omaan lukuun arvopaperikauppaa ja laskea liikkeeseen rahoitusvälineitä. Lisäksi liiketoiminta-alueella voidaan tarjota liikkeeseenlaskuun ja emission takaamiseen liittyviä palveluja ja rahoitusvälineitä koskevaa sijoitusneuvontaa sekä harjoittaa toisen lukuun arvopaperien myyntiä, ostoa ja välitystä. Asiakastoimeksiantoihin perustuvat rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskuun liittyvät Corporate Finance -toiminnot on eriytetty sijoitustutkimuksesta ja välitystoiminnasta liittyvistä toiminnoista OP Ryhmän eturistiriitojen hallintaa koskevan ohjeen mukaisesti sekä fyysisesti että operatiivisessa toiminnassa. Lisäksi eturistiriitatilanteita on tunnistettu, että OP Yrityspankki Oyj:n hallituksen puheenjohtaja on Kesko Oyj:n hallituksen jäsen, OP Yrityspankki Oyj:n hallituksen jäsen on Raisio Oyj:n hallintoneuvoston jäsen sekä OP Yrityspankki Oyj:n toimitusjohtaja Uponor Oyj:n hallituksen jäsen. Näiden eturistiriitatilanteiden ei arvioida vaarantavan OP Yrityspankki Oyj:n Analyysi-tiimin Kesko Oyj:tä, Raisio Oyj:tä sekä Uponor Oyj:tä koskevan sijoitustutkimuksen puolueettomuutta ja riippumattomuutta. Rahoitusvälineisiin (sisältäen muun muassa osakkeet ja ETF-tuotteet) sijoittaminen sisältää aina riskin. Rahoitusvälineiden arvoon ja niiden arvon tulevaan kehitykseen vaikuttavat useat eri tekijät. Tällaisia tekijöitä ovat mm. muutokset yhtiöiden toimintaympäristössä, muutokset taloudellisissa suhdanteissa, rahoitus- ja sijoitusmarkkinaolosuhteet, korkotason muutokset ja valuuttakurssimuutokset. Rahoitusvälineen historiallinen arvonkehitys ei ole tae tulevasta kehityksestä eikä rahoitusvälineen historiallisen kehityksen perusteella voi arvioida sen tulevaa arvonkehitystä. Tulevaisuutta koskevat ennusteet perustuvat oletuksiin, jotka eivät välttämättä toteudu osittain tai kokonaan. Rahoitusvälineiden hinta voi nousta tai laskea ja sijoittaja voi menettää osan sijoittamastaan summasta tai koko sijoittamansa summan kokonaan. OP Markets ei vastaa sisällön mahdollisista puutteista tai virheistä, eikä sen perusteella tehtyistä tai tehtävistä sijoitus- tai muista toimenpiteistä aiheutuneista välittömistä tai välillisistä vahingoista. Vastuun tämän esityksen perusteella tehtyjen päätösten aiheuttamista mahdollisista tappioista kantaa yksinomaan sijoittaja itse. Tiettyjen seurannassa olevien yhtiöiden osalta OP Yrityspankki Oyj harjoittaa ns. komissiopohjaista osaketutkimusta, jossa tutkimus on tuotettu maksua vastaan seurantakohteen kanssa solmitun sopimuksen nojalla. Tutkimuksesta perittävä maksu ei ole OP Yrityspankki Oyj:n kannalta merkittävä, siksi se OP Yrityspankki Oyj:n näkemyksen mukaan ei vaaranna OP Analyysin riippumattomuutta. Tämän raportin julkaisuhetkellä OP Yrityspankki Oyj:llä ei ole korressiopohjaista tutkimusta koskevaa sopimusta seuraavan yhtiön kanssa: Aspo, Exel Composites, HScon, Modulight, NoHo Partners ja Rapala.

“Usein syyt kehon häiriöille ja sairastumiselle ovatkin moniulotteisia ja niiden ymmärtäminen edellyttää hyvin laajaa tietopohjaa.” Sanna Peiponen, M.Sc., on Lääkärikeskus Astriksessa toimiva yrtti- ja ravintoterapeutti. Sanna on toiminut mm. Terveysopisto Saluksen kouluttajana ja luennoi Suomessa sekä ulkomailla. Nykyään myös puolet Sannan asiakkaista on ulkomailta. Hän on suorittanut yksilöllisen ravitsemuksen maisterin tutkinnon Lontoon Middlesexin yliopiston maisteriohjelmassa, gradun aiheena sytokiinien rooli kroonisissa infektioissa. Sannan intohimona on ihmisen kokonaisuuden ja mekanismien ymmärtäminen ja sitä kautta asiakkaan auttaminen yksilöllisesti. Jakson tiedot: aarohuttunen.com/sanna-peiponen Sivustot | sansol.fi & astris.fi ––––––––––––––––––––– SPONSORIT Puhdistamo | puhdistamo.fi Koodi: AARO15 ⮕ 15 % alennus Terveys on tärkein asia mikä jokaisen tulisi priorisoida. Henkilökohtaisesti haluan tarjota keholleni vain parhaita ravinteita ja tiedän, että Puhdistamon tuotteisiin voi aina luottaa. Jokaisella tuotteella on laatutakuu ja niissä käytetään vain parhaita raaka-aineita. Puhdistamo on Suomen ensimmäinen Superfood brändi jonka toiminta perustuu täysin huippulaatuun (perustettu 2010) – kun haluat pysyä terveenä. Kaikki alennuskoodit aarohuttunen.com/edut ––––––––––––––––––––– SAAVUTUS PODCAST Saavutus Podcast keskittyy elämän tärkeimpiin osa-alueisiin ja kokonaisvaltaiseen itsensä kehittämiseen – jaksot sisältävät haastatteluja sekä kokemuksia, jotka tarjoavat kuuntelijalle työkaluja, taktiikoita ja tapoja joita hyödyntää. Aaro Huttunen on intohimoinen oppija, joka rakastaa elämän optimointia ja rajojen etsimistä. Instagram | @AaroHuttunen YouTube | @AaroHuttunen Website | aarohuttunen.com Kaikki linkit | allmylinks.com/Aaro "Valitse tarinasi suunta."

Melkein päivälleen kaksi vuotta Yhdysvaltain kongressin loppiaisena 2021 tapahtuneen valtauksen jälkeen, Brasilian pääkaupungissa Brasíliassa nähtiin kuin toisinto Washingtonin Capitolin tapahtumista. Vaalit hävinneen Brasilian entisen presidentin Jair Bolsonaron kannattajat tunkeutuivat sunnuntaina 8. tammikuuta kongressin, presidentin ja korkeimman oikeuden rakennuksiin pääkaupungissa Brasíliassa aiheuttaen mittavaa tuhoa niin rakennuksille kuin niiden historiallisille taide-esineillekin. Nykypäivän lisäksi myös Brasilian historia on levoton, ja sitä ovat olleet aikanaan todistamassa myös suomalaisten utopiayhdyskuntien perustajat ja asukkaat. Yksi näistä suomalaissiirtokunnista syntyi, kun Toivo ja Liisa Uuskallio ostivat brasilialaisen kahvitilan vuonna 1929 ja perustivat sinne oman yhteisönsä, jossa muun muassa kahvinjuonti ja lihansyönti oli kielletty ja jossa tavoiteltiin parempaa elämää kaukana kylmästä ja köyhästä Pohjolasta. Suomalaisille selvisi kuitenkin pian, että Brasiliassakin oli omat ongelmansa. Keskustelemassa ovat Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen ja toisen maailmansodan kynnykselle sijoittuvan, suomalaisen siirtolaisen elämästä Brasiliassa kertovan Nukkuvan jättiläisen laakso -romaanin kirjoittaja Sari Aro. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Suomalaisille raha on vaikea aihe. Minkälaisia ratkaisuja Visma Financial Solutions tarjoaa asiakkailleen rahan ja talouden ympärillä ja mitä asioita vaikeiden teemojen parissa työskentelevän on otettava huomioon? Entä mitä Valtteri on oppinut Vismalla työskennellessään ja mitä oivalluksia hän on tehnyt esihenkilön työhön liittyen?

Tällä kerralla Tuplaturinoissa paljasteltiin salaisuuksia. Markkinointipuhe on täynnä salaisuutta, mutta löytyykö puheelle katetta. Ja kannattaako esimerkiksi sinun jahdata markkinointisalaisuutta. Salaisuus on yksi ikuisesti houkuttelevista markkinointikonsepteista Suomalaisille sana itsessään saattaa joskus tuntua kornilta Paljastetaan ydin: ei ole salaisuutta Yhdelläkään firmalla kaikki palat eivät ole kohdallaan No hyvä on, kerrotaan sitten markkinoinnin salaisuus Mikään kurssi ei anna sinulle soittotaitoa Koulutusten keräily ei paranna tuloksia Pitääkö koulutuksen tarjota aina jotakin uutta? Keskity ja toteuta Jaksossa mainittua:  Noise: A Flaw in Human Judgement (Kahneman, Sibony, Sunstein)

Suomalaisille rakkaat puut - männystä koivuun ja pihlajasta tammeen - ovat useiden hyönteisten ja kasvien koti. Harva kuitenkaan tietää, keitä puiden latvassa asuu, ja keitä puolestaan kuolleissa oksissa. Luonto on tarkka, mikä tahansa ei kelpaa: Kun puu katkeaa maahan, sen valtaavat tietyt ötökät ja sienet. Jos puu kuolee pystyyn keloksi, siihen muuttavat eri asukkaat. "Puiden asukkaat. Suomen puiden seuralaislajit" palkittiin vuoden tietokirjana. Eikä ihme, sillä kirjan luettuaan katsoo puita uusin silmin. Kulttuuriykkösen vieraiksi tulevat "Puiden asukkaat"-kirjan kirjoittajat metsänhoitaja ja metsäekologian lehtori Petri Keto-Tokoi sekä Luonnonvarakeskuksen tutkija Juha Siitonen. Jakke Holvas juontaa.

Natoon liittyvät kysymykset ovat usein sellainen tunteellinen, sekava mössö. Siksi ne on järkevä jakaa pienempiin osiin.Toimittajana Tuomas Peltomäki, vieraana Joona Aaltonen.Tämä podcast julkaistiin 18.3.2022.#hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa.Oheinen video on osa HS Visio -podcastia, joka julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Podcastissa avataan päivän tärkeimmän uutisen merkitys ja kerrotaan lyhyesti, mitä uutisnotifikaatioita puhelimiin on päivän aikana luvassa.Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä:Supla: http://bit.ly/suplavisioSpotify: http://bit.ly/spotifyvisioApple: http://bit.ly/applepodcastvisioGoogle Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisiosekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit.Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast.Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena:Youtube: http://bit.ly/youtubevisioInstagram: http://bit.ly/instagramvisioTwitter: http://bit.ly/twittervisioHS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Kaius Niemi.Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Pekka Koposen perustama Spinverse auttaa suomalaisyrityksiä löytämään EU-rahaa. Uuden elvytyspaketin myötä rahaa on jaossa hirmumäärä: 20 kertaa enemmän kuin tähän asti. Next Generation EU -nimellä kulkeva kokonaisuus tähtää siihen, että Euroopasta tulisi teknologiajohtaja ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Suomalaisille yrityksille, niin suurille kuin pk-firmoillekin, se on ennen näkemätön mahdollisuus rahoittaa tuotekehitystä ja kasvua Euroopassa. Hybrid Times Podcastissa puhumme Pekan kanssa siitä, millaista Eurooppaa paketilla rakennetaan ja miten suomalaisyritykset voivat tarttua mahdollisuuteen, ei vain Suomelle varattuun kiintiöön, vaan koko valtavaan 800 miljardin euron pottiin, joka on pöydällä. Innostavia kuunteluhetkiä!

Jalkapallo on urheilulajeista erityisasemassa myös kirjallisuudessa ja filosofiassa, metaforien kenttä joka on venynyt niin kaikkien poliittisten suuntausten tarpeisiin kuin "kansallisten" erityispiirteiden kuvitteluun ja kuvittamiseen. Se on lähes alusta asti nähty fyysisen pelin lisäksi leikin, ajattelun ja estetiikan prismojen läpi. Suomalaisille kannattajille jalkapallo on toiminut romantiikan ja kaukokaipuun välineenä, antanut mahdollisuuden toistuviin toivon ja turvallisen pettymyksentunteen, yhteisen ulkopuolisuuden kokemuksiin - sekä nyt aivan uuteen tunteeseen, jossa ollaan jo aivan kansainvälisen menestyksen kynnyksellä. Ei siis ihme, että jopa kertomuskriittinen Pieni karanteenikirjakerho rakastaa futista ja futisnarratiivien tarkastelua. EM-kisojen viimeisen viikon kunniaksi jalkapallovieraita on kaksi kappalein. "Futistohtori" Sami Kolamon kanssa keskustellaan hänen teoksestaan Jalkapallon kauneus (Aviador). Siinä Kolamo löytää paitsi suuresti ihaillun "kauniin pelin" ja jogo boniton brasilialaiset taiteilijayksilöt, myös tarpeenmukaista kauneutta kaupunkirakentamisessa, johon klassiset stadionit solahtavat kuin tehdastyöläisen vapaa lauantai-iltapäivä. Futiksessa on alusta asti törmännyt vähintään kolmen luokan Maku, ja sen karnevalismi on innoittanut niin 20-luvun wieniläiskahviloiden esteettejä kuin Borgesia ja Ecoa. Jalkapallokannattaja Paavo Arhinmäki kertoo kirjoittamastaan maajoukkuefanin muistelmakirjasta, johon onneksi pääsee valumaan myös muuttuvan maailman kuvausta ja kritiikkiä, ovathan Suomen miesten A-maajoukkueet päässeet karsimaan ja kärsimään erilaisissa Euroopan politiikan polttopisteissä viimeisten vuosikymmenten ajan. Nationalismi näyttää rumimpia puoliaan monissa futiskatsomoissa, mutta miksi suomalaiskannattajakatsomo on enimmäkseen hyvähenkinen yhteisö, jossa kentän ulkopuolinen status menettää merkityksensä? Puhumme epäonnistumisiin tottumisen romantiikasta mutta myös siitä, mitä kansalaisyhteiskunta ja demokratia mahtaa aina vain ahneemmille UEFA:lle ja FIFA:lle.

Jalkapallo on urheilulajeista erityisasemassa myös kirjallisuudessa ja filosofiassa, metaforien kenttä joka on venynyt niin kaikkien poliittisten suuntausten tarpeisiin kuin "kansallisten" erityispiirteiden kuvitteluun ja kuvittamiseen. Se on lähes alusta asti nähty fyysisen pelin lisäksi leikin, ajattelun ja estetiikan prismojen läpi. Suomalaisille kannattajille jalkapallo on toiminut romantiikan ja kaukokaipuun välineenä, antanut mahdollisuuden toistuviin toivon ja turvallisen pettymyksentunteen, yhteisen ulkopuolisuuden kokemuksiin - sekä nyt aivan uuteen tunteeseen, jossa ollaan jo aivan kansainvälisen menestyksen kynnyksellä. Ei siis ihme, että jopa kertomuskriittinen Pieni karanteenikirjakerho rakastaa futista ja futisnarratiivien tarkastelua. EM-kisojen viimeisen viikon kunniaksi jalkapallovieraita on kaksi kappalein. "Futistohtori" Sami Kolamon kanssa keskustellaan hänen teoksestaan Jalkapallon kauneus (Aviador). Siinä Kolamo löytää paitsi suuresti ihaillun "kauniin pelin" ja jogo boniton brasilialaiset taiteilijayksilöt, myös tarpeenmukaista kauneutta kaupunkirakentamisessa, johon klassiset stadionit solahtavat kuin tehdastyöläisen vapaa lauantai-iltapäivä. Futiksessa on alusta asti törmännyt vähintään kolmen luokan Maku, ja sen karnevalismi on innoittanut niin 20-luvun wieniläiskahviloiden esteettejä kuin Borgesia ja Ecoa. Jalkapallokannattaja Paavo Arhinmäki kertoo kirjoittamastaan maajoukkuefanin muistelmakirjasta, johon onneksi pääsee valumaan myös muuttuvan maailman kuvausta ja kritiikkiä, ovathan Suomen miesten A-maajoukkueet päässeet karsimaan ja kärsimään erilaisissa Euroopan politiikan polttopisteissä viimeisten vuosikymmenten ajan. Nationalismi näyttää rumimpia puoliaan monissa futiskatsomoissa, mutta miksi suomalaiskannattajakatsomo on enimmäkseen hyvähenkinen yhteisö, jossa kentän ulkopuolinen status menettää merkityksensä? Puhumme epäonnistumisiin tottumisen romantiikasta mutta myös siitä, mitä kansalaisyhteiskunta ja demokratia mahtaa aina vain ahneemmille UEFA:lle ja FIFA:lle.

Keskustelua suomalaisista hengellisistä kesäjuhlista. Mikä niissä innostaa? Miksi kesäjuhlille kannattaa osallistua? Mikä yhdistää eri toimijoiden kesäjuhlia?

Kansainväliset rahapelibrändit pyrkivät puhuttelemaan suomalaisia tunnettujen henkilöiden kasvoilla, suomalaisuuden symboleilla ja hämärillä vaikuttajadiileillä. Rahapelien markkinointia valvova Poliisihallitus toteaa, että Suomeen kohdistuva nettikasinoiden markkinointi on arpajaislain vastaista; silti rahapelibrändien markkinointi tulee verkossa vastaan kaikkialla. Juuso Pekkinen haastattelee Vilja Männistöä, joka on tehnyt ensimmäisen laajemman selvityksen liittyen siihen, miten kansainväliset rahapelibrändit markkinoivat tuotteitaan nimenomaan suomalaisille. Jaksossa pääsee ääneen myös reality-ohjelmista ja mallikilpailuista tuttu Sanel Sivac. Sivac saa ulkomaisilta nettikasinoilta hämäriä yhteistyödiilejä, mutta kieltäytyy niistä henkilökohtaisten syiden vuoksi. Lisäksi koetetaan selvittää, mitä tapahtui iltapäivälehtien uutisoimalle koko kansan suosikin syntymäpäivägaalalle, jota Poliisihallitus epäili arpajaislain vastaiseksi. Kohtaamisia syvässä päässä.

Avainmedia lähetysjärjestön arabiosastonjohtaja puhumassa millä tavoin voimme evankelioida.

Vuosi 2020 on ollut osakemarkkinoilla melkoista vuoristorataa. Martin ja Miikka muistelevat vuoden suurimpia käänteitä ja nostavat tapetille mieleenjäävimpiä tapahtumia. Koronashokista huolimatta toivo palasi markkinoille nopeasti, eikä Martinin povaamaa romahdusta tullutkaan syyskuussa. Lopulta vuodesta tuli, niin absurdilta kuin se kuulostaakin, tuottojen osalta normaali tai jopa hieman normaalia parempi sijoitusvuosi. Vuonna 2020 COVID-19 mullisti kaiken ja toi mukanaan "uuden normaalin" kaikille toimialoille. Miltä näyttää turismi koronan jälkeen? Palaavatko ihmiset enää ikinä sankoin joukoin ravintoloihin ja hotelleihin? Jatkuuko muuttoliike edelleen suurkaupunkeihin ja palaako kivijalkakauppojen myynti enää koskaan koronaa edeltäville tasoille? Mitkä sektorit hyötyvät EKP:n rahamankelin ehtymättömästä musteesta eniten? Lainarahan suhteen käynnissä on varsinainen happy hour, joten tulisiko Suomenkin lainoittaa itsensä tappiin ja ratkaista monet kansakuntaa puhuttavat ongelmat kertaheitolla? Nykyisessä ratkaisussa ollaan päädytty ottamaan 20 miljardin euron kulutusluotto akuutteja tulipaloja sammuttamaan, mutta mitä jos ottaisimmekin saman tien satoja miljardeja euroja lainaa? #rahapodi-kaksikko tarjoilee tietenkin erehtymättömiä näkemyksiä talouskasvun palauttamiseksi raiteilleen. #rahapodi-jaksossa 225 puhuttiin Suomen kohtalosta verkkokauppataistelussa. Fees & Money -osioon tullut kysymys valaa uskoa tulevaan, sillä Amazonin ylivertaisuudesta huolimatta tilanne ei välttämättä olekaan synkin mahdollinen. Suomalaisille on annettu hopeatarjottimella paikka lähteä haastamaan tätä verkkokaupan jättiläistä. Miten Woltista tai digitalisoiduista kivijalkakaupoista saadaan Goljatin kaatava biljoonabisnes? Kuuntele #rahapodi 227 ja ota selvää! 0:00 Vuosi 2020 29:22 New normal 1:22:31 Mistä/miten/milloin talouskasvua? 1:40:56 Fees & Money Vastuunrajoitus. Rahapodiin kerätyt tiedot on voitu hankkia useista eri julkisista lähteistä. Nordnetin pyrkimyksenä on käyttää luotettavaa ja kattavaa tietoa, mutta tämä ei sulje pois mahdollisuutta siitä, että tiedoissa ei voisi esiintyä virheitä. Nordnet ja sen palveluksessa oleva henkilökunta eivät vastaa vahingoista, jotka aiheutuvat tässä rahapodissa kuultujen tietojen käytöstä tai näiden perusteella tehtävien sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta. Mikään tässä rahapodissa esitetty ei ole, eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä rahoitusvälineitä. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan tutkimukseensa, arvioonsa rahoitusvälineen arvoon vaikuttavista seikoista ja ottaa huomioon omat tavoitteensa, taloudellinen tilanteensa sekä tarvittaessa käytettävä neuvonantajia. Sijoitustoimintaan liittyy aina riskejä. Sijoittajan tulee myös ymmärtää, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta. Tässä rahapodissa esitetyn tiedon sisältö voi muuttua milloin tahansa. Nordnet ei sitoudu ilmoittamaan mahdollisista materiaalin sisällön muutoksista. Tämä rahapodi on tarkoitettu ainoastaan kuuntelijan yksityiseen käyttöön. Materiaalin muokkaaminen, levittäminen ja kaupallinen hyödyntäminen ilman Nordnetin kirjallista lupaa on kielletty. Nordnet eri kanavissa: Kotisivut: www.nordnet.fi Nordnet Blogi: blogi.nordnet.fi/ Facebook: www.facebook.com/nordnetsuomi/ Twitter: www.twitter.com/nordnetfi Youtube: www.youtube.com/nordnetsuomi Instagram: www.instagram.com/nordnetsuomi/ Linkedin: www.linkedin.com/company/nordnet-bank-ab

Trumpin naisasiantuntemus jakoon, keskustelu koulukiusaamisesta jatkuu, Yhdysvaltain politiikka, ei enää ääniä persuille, sähköauto ei ole ekoteko, ropotti-imurit vanhusten koteihin, kommentteja omaishoitajille, korona-aika sekoitti perhesuhteet, vanhojen auttaminen ja perinnön kyttääminen, ongelmatilanteita puhelimen ja operaattorin kanssa ja onko Suomi varkaitten maa? Toimittajina Aleksi Pöytäkangas ja Airi Saastamoinen Soita omat uudet avaukset tai kommentit tästä ohjelmasta Kansanradion puhelinvastaajaan 0800 154 64 tai lähetä sähköpostia kansan.radio@yle.fi

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. Tuomi Elmgren-Heinonen antoi suositussa oppaassaan Käytöksen kultainen kirja (1954) ohjeita tapakulttuurista niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Millaisia ohjeita hän antoi Pariisin lähtevälle suomalaistytölle Kirstille? Oliko Pariisi pelottava paikka nuorelle tytölle? Miten sopeutua ranskalaistalon tapoihin ja ruokailuun? Millaisia ohjeita Elmgren-Heinonen antaa ranskalaisesta keskustelukulttuurista? Entä miten hän kuvasi ranskalaista rakkauselämää 1950-luvulla?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat nuorten johtamisesta ja erityisesti yhteisöllisyyden merkityksestä nuorille. Vuorovaikutus ja yhteisöllisyys on tärkeää nuorille. Kuinka yhteisöllisyyttä voisi kasvattaa? Tärkeää toki kysyä yksilöltä itseltään ja kuunnella vastaus. Aikalukko suuhun Joskus vuorovaikutuksessa tarvitaan myös miettimistä eli tietynlaista aikalukkoa suuhun, jotta viesti terävöityy ja kohdentuu sitä kautta paremmin. Tärkeää myös olla tekemättä oletuksia siitä, että kaikki automaattisesti ymmärtäisivät mitä itse sanoo. Usein tarvitaan toistoja, jotta yhteinen ymmärrys ja kieli löytyy. Toistoja tarvitaan myös niihin itselle itsestään selviin asioihin. Näitä itsestään selvyyksiään on myös tärkeä kyseenalaistaa. Tiedonjanoista tekemistä yhdessä Nuorille tärkeää tietää muistakin kuin juuri omaan työtehtävään liittyvistä asioista ja olla perillä kokonaisuudesta, jolloin kyseenalaistamista voi esiintyä paljonkin. Yrityksen arvot ja niiden yhteinen miettiminen ja jakaminen on tärkeä tapa rakentaa yhteisöllisyyttä. Jo kouluajoista lähtien nuoret sukupolvet ovat tottuneet tekemään asioita ryhmissä, joten yhdessä oppiminen on heille kovin luontaista ja sitä kannattaakin ruokkia ja hyödyntää. Palautteen jakaminen voidaan tehdä myös yhteisöllisesti, jolloin parhaillaan päästään tekemään myös kehittämistä ko. asioiden parissa. Kuuntelu vie enemmän aikaa kuin puhuminen? Usein koetaan, että kuunteleminen on aikaa vievää, kun verrataan sitä perinteiseen esimerkiksi taloudella johtamiseen. Kuitenkinhan on niin, että minuutissa on 60 sekuntia, käyttipä sen puhumiseen tai kuunteluun. Suomalaisille voisi ajatella olevan kovastikin luontaista kuunteleminen, mutta silti se tuntuu olevan äärimmäisen haastavaa. Siihen tarvitaankin harjoittelua ja ennen kaikkea muistamista. Oleellista on myös aito läsnäolo, jotta toiselle osapuolelle tulee aidosti tunne, että häntä kuunnellaan. Teksti: Mirva Leppälä Pohdinnat liittyvät YZ-sukupolvi vie työyhteisön uudelle tasolle -projektiin, jota JAMK hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.10.2018–31.12.2020. Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020.

Mitä tapahtui Compensatelle, Antero Vartia? Vartia perusti Compensate-säätiön toimittuaan yhden kauden kansanedustajana. Säätiö keräsi nopeasti merkittäviä kumppanuuksia Unicafesta Finnairiin, mutta kafkamaiset laintulkintojen kehät laittoivat toiminnan tauolle. Tässä Älyradiossa Vartia käy läpi, mitä oikein tapahtui. Vartian mukaan nykyistä lakia on korjattava jo virkamiestenkin vuoksi, jotka joutuvat tekemään laista hankalia tulkintoja. Ilmastonmuutos on yksi ihmiskunnan suurimpia ongelmia, ja kompensoinnin lisäksi päästöjä on pakko leikata todella nopeasti. Suomalaisille yrityksille ilmastonmuutos on myös valtava bisnesmahdollisuus, toteaa Vartia. Päästöleikkausten lisäksi hän laittaa uskonsa insinööreihin, joiden innovaatioista voi tulla isoja vientituotteita myös suomalaisille yrityksille. Lisäksi Vartia kertoo, miten hän päätyi Mattolaiturin ravintoloitsijaksi opintojen jälkeen eikä lähtenyt kipuamaan korporaation tikapuita.  Jakson lopussa soitamme M-Filesin Eija Paajaselle, joka kertoo hieman älykkäästä tiedonhallinnasta.  Tämä oli Älyradion tuotantokauden viidennen tuotantokauden viimeinen jakso. Palaamme uusin jaksoin myöhemmin tänä vuonna!

Rainer Bollström on iskelmälaulaja, joka on viihdyttänyt tanssikansaa vuodesta 1991 asti. Romano miritsin jaksossa 30-vuotistaiteilijajuhlavuottaan viettävä artisti muistelee uraansa sekä pohtii lavatanssikulttuurin ja keikkaelämän muutoksia. Rainer Bollströmin tapasi Laukaalla toimittaja Jaakko Laakso.

Kun poliitikot rajoittavat ihmisten liikkumista, kaupassakäyntiä ja muuta tekemistä, viruksen leviäminen estyy tehokkaasti. Tämä hoitomuoto saattaa kuitenkin olla hyvin, hyvin, hyvin vaarallista Suomalaisille yrityksille, joilta loppuvat asiakkaat. Jarno Hartikainen on taloustoimittaja, joka yritti ottaa selvää niistä heikoistakin signaaleista joista voidaan päätellä kuinka paljon koronavirusepidemia vaikuttaa talouteen.

Puhumme luonnosta kansallisomaisuutena. Mutta voisimmeko alkaa puhua siitä kansallisvelvollisuutena? Meidän pitäisi ajatella luontosuhteemme uudelleen, pohtii Kati Kelola kolumnissaan.

Viikon merkittävänä UFC-taistona äänitorvien tarkastelussa on UFC 243 -illan kiehtova mestaruusottelu Whittaker vs. Adesanya, mutta pääosa jaksosta kuluu pohtiessa, mikä suomalaista vapaaottelua vaivaa. Miksi suomalaiset eivät pärjää maailmalla eivätkä enää edes kotikulmilla? Onko vika tuomareissa, muunmaalaisissa vai ehkä peilissä? Aiheet: - 00.30: UFC Kööpenhamina -jälkitunnelmat - 05.40: Miksi suomalainen vapaaottelija ei voita? - 57.00: Viikon Taistelu - UFC 243: Whittaker vs. Adesanya - 1.14.30: Tutkan Alla - Taha vs. Silva, Matthews vs. Akman, Iaquinta vs. Hooker - 1.20.00: Kamppailukansanradio - Gordon Ryan, tuleva MMA-stara? Ovatko kehätytöt nykyään nolo juttu?

Pysyvästi talviaikaan siirtyminen olisi virhe, pohtii professori Kari Enqvist kolumnissaan.

Suomi on EU:n rasistisin maa, kertoo Euroopan unionin perusoikeusviraston tuore selvitys. Paljon puhutaan siitä miten maahanmuutto on uhka Suomen turvallisuudelle mutta vähemmän puhutaan siitä, onko Suomi turvallinen Suomessa asuville maahanmuuttajataustaisille sekä rodullistetuille suomalaisille? Vaalien alla sopinee kysyä, kiinnostaako päättäjiä ja viranomaisia rodullistettujen suomalaisten turvallisuus? Tuntevatko täällä asuvat rodullistetut suomalaiset olonsa turvalliseksi? Miten viharikokset ovat muuttuneet viime aikoina? Tuoreimpia tapauksia: Mellunmäen moskeija, joka on töhritty useaan otteeseen vihapuheella ja uhkauksilla sekä se, että useampi kansanedustajaehdokas on joutunut solvausten ja hyökkäysten kohteeksi. Mahadura&Özberkanissa pohditaan, miten taataan tulevaisuudessa se, että Suomi pysyy turvallisena meille kaikille ja minkälaista dialogia yhteiskunnassa tulisi käydä, jotta voitaisiin kitkeä vihapuhe, rasismi ja väkivallan pelko. Miten rakennetaan Suomi, jossa kaveria ei jätetä? Studiossa vieraana ylikomisario Jari Taponen sekä monimuotoisuusasiantuntija Sara Salmani

Tämän kertaisessa NHL 65:00 podcastissa käydään läpi suomalaisten jatkosopimukset, sekä tuoreimmat pelaajakaupat. Tämän lisäksi kerrotaan tarina miehestä Gary Bettmanin palkkaamisen takana. Mikko Koskisen sopimus: 2:30 Teuvo Teräväisen sopimus: 10:26 Toronto Maple Leafs ja Los Angeles Kings pelaajakaupoilla: 13:22 Pittsburgh Penguins ja Florida Panthers pelaajakaupoilla: 19:20 Mies Gary Bettmanin palkkaamisen takana: 23:24

Suomalaisille muinaisilla sepillä uskottiin olevan jopa yli-inhimillisiä voimia. Raudantakojien asema esikristillisen pakanakansan yhteisössä on ollut samanlainen kuin shamaaneilla ja tietäjillä. Pertun vieraana on Mikko Björklund, joka on tehnyt uskontotieteen gradunsa suomalaisista sepistä. Toimittaja Panu Hietaneva puolestaan sukeltaa syvemmälle kansanrunouden pariin. Panun haastateltavana on Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Tiina Seppä, joka valaisee sitä kuinka kansanrunouden kerääjien omat näkemykset ja vallitseva fennomaaninen yhteiskunnallinen tilanne vaikutti tulkintoihin, mitä Suomen kirjallisuuden seuran arkistoihin päätyneistä kansanrunoista aikoinaan tehtiin.

Suomalaisille hiihtäjille ei ole ihan sama, kumpaa vaihtoehtoa kisoissa käytetään, kirjoittaa HS:n urheilutoimittaja Jussi-Pekka Reponen. Lisää >> http://ift.tt/2DK4NlV

Ylen Venäjän kirjeenvaihtaja Marjo Näkki seuraa Moskovassa, kuinka maa valmistautuu maaliskuun presidentinvaaleihin. Suomalaisille tuttujen ehdokkaiden mukaan yrittää ujuttautua vieraampia nimiä. Samaan aikaan Kremlin tavoite on patistaa kansa vaaliuurnille. Toimittajana Iida Tikka.

Paperittomuus on ollut paljon esillä suomalaisessa mediassa, ja taistelu termeistä on lujaa. Sisäministeriö puhuu ”laittomasti maassa olevista”, asiantuntijat ja järjestöt ”paperittomista” ja kirkko ”suojattomista”. Paperittomuus on Euroopassa, ja myös Suomessa, vuosikymmeniä vanha ilmiö. Euroopassa arvellaan asuvan ja työskentelevän useita miljoonia ihmisiä, jotka elävät sosiaaliturvan ulkopuolella. Euroopan Unionin jäsenmaiden on toimittava yksin ja yhdessä paperittomuuden ehkäisemiseksi. The post ”Voitko kertoa tarinani suomalaisille” – kertomus paperittomuudesta appeared first on AntroBlogi.

Kummalla puolella liukuportaissa kuuluu seistä? Sanotaanko tuntemattomille päivää? Suomi on täynnä kirjoittamattomia sääntöjä ja tapoja, jotka eivät ole yksiselitteisiä kantaväellekään. Saati kun edetään naisten ja miesten väliseen kanssakäymiseen. Kaikki kotona -lähetyksessä seksologi Tarja Pölkki kertoi, miten näistä asioista puhutaan uusille tulijoille. Toimittajana Paula Jokimies. Tarja Pölkki pitää maahanmuuttajille kursseja tapa- ja seksuaalikasvatuksesta. - Opetan heille tapakasvatuksen aakkosia, miten toisen ihmisen kanssa toimitaan, niin ettei tietoisesti loukkaisi häntä. Korostan heille myös sitä, että heillä on oikeus luoda myöskin omat rajat, ettei tule itse loukatuksi. Pölkki kertoo saaneensa kantasuomalaisilta kritiikkiä koulutuksistaan. -Älä kuvittele Pölkki, että pystyt muuttamaan monien tuhansien vuosien mukanaan tuomia tapoja ja kulttuuria, he kommentoivat. Heille vastaan, että minulla ei ole pienintäkään aikomusta muuttaa heidän kulttuuriaan, mutta voin kertoa heille, miten täällä Suomessa toimitaan. Suomalaisille opetetaan, että vierasta ihmistä katsotaan silmiin ja hymyillään, jos ollaan ystävällisissä aikeissa liikkeellä. Vaan tämäpä ei päde kaikkialla maailmassa, jos vastakkain ovat mies ja nainen. Jos suomalainen nainen nätisti hymyilee, tämä ei ole kutsu, vaan tarkoittaa pelkästään että ollaan ystävällisiä. Se on vain ja ainoastaan viesti kohteliaisuudesta. Pukeutumisemme muuttuu radikaalisti vuodenaikojen mukaan ja tästä aiheesta Pölkki keskustelee laajasti koulutuksissaan. - Kun säät lämpenevät ja bikinikausi alkaa, puoli metriä kangasta ympäriltämme häviää johonkin. Vaikka nainen näyttäisi puolialastomalta, hän ei provosoi sillä millään tavoin raiskausta. - Olen myös sitä mieltä, että meidän pikkaisen pitäisi miettiä, kuinka vähissä vaatteissa kuljemme. Onko se nättiä, että peppuvako näkyy? Voin kuvitella, kuinka tämä näky hämmentää, niin ulkomaalaistaustaista kuin suomalaistakin.

Ali ja Husu pohtivat tulevassa ohjelmassaan urheilun merkitystä osana suomalaisuutta. Voiko urheilu toimia lääkkeenä integroitumiseen? Millaisia kokemuksia maahanmuuttajilla on suomalaisille merkityksellisistä lajeista, miten he fanittavat ja miten he keskustelevat lajeista työpaikallaan? Vieraana Juha "Perusvarma" Perälä.

Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Taloustutkimuksesta on mies, joka tietää suomalaisten arvomaailmasta. Miten arvomaailmamme muotoutuu ja mihin suuntaan se on menossa? "Landepaukuista ja uusavuttomista kaupunkilaisista" puhuttiin Kaikki kotona -lähetyksen aluksi. Rahkonen kuvailee maalaisuuden ja kaupunkilaisuuden olevan nykyään enemmän henkistä, ihmisen pään sisällä olevaa. - Muuttoliike on johtanut siihen että talonpoikaiset ja kaupunkilaiset arvomaailmat ovat meillä sekoittuneet. Tutkimusten mukaan yli 40 % suomalaisista kertoo lapsuuden tärkeimmän elinympäristön olevan maaseudun haja-asutusalue. Vaikka kiihtyvä muuttoliike vie asukkaita maaseudulta kaupunkeihin, niin lapsuudesta periytynyt arvomaailma säilyy edelleen. Suomessa on noin 5 % aidosti kaupunkilaisia, meillä on todella vähän urbaaneja ihmisiä. Taloustutkimuksen arvokyselyssä puhutaan kahtia jakautuneesta Suomesta: on maakuntasuomalaisten Pölöslandia ja edelläkävijöiden Stubblandia. Tutkimuspäällikkö Rahkosen mukaan maaseutu-kaupunki vastakkainasettelua on vielä jonkin verran. - Olen yllättynyt siitä että nyt kun keskusta nousi valtaan suurimpana puolueena, olisi voinut odottaa että maaseutu - kaupunki vastakkaisuus olisi noussut poliittisessa keskustelussa myös keskiöön. Näin ei käynyt. Se johtuu ehkä siitä, että meillä on nyt mietittävänä kansakuntaa yhdistäviä suurempia ongelmia, kuin se että kuka on landelta ja kuka on cityjuppi. Keskustan nousu on kuitenkin palauttanut keskusteluun vanhan maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelun esimerkiksi asuntopolitiikan, haja-asutuksen ja koko maan asuttamisen muodoissa. Maaseudun ja kaupunkien välinen arvokuilu ei ole ainoa kuilu joka meitä suomalaisia jakaa. Taloustutkimuksen arvobarometrissä todetaan, että tuskin koskaan historiassa on nuorten ja vanhojen ikäluokkien arvomaailmoissa ollut niin suuret erot kuin nyt. Mikä kuilun on näin syväksi kaivanut? Maailma on nykyään niin erilainen kuin kymmeniä vuosia sitten muistuttaa Rahkonen.  - Suuret ikäluokat ovat lapsuudessa eläneet niukkuudessa, kun taas 80-90 -luvulla syntynyt Y-sukupolvi on kasvanut yltäkylläisyyden maailmassa. Suuret ikäluokat ovat kasvaneet ajattelutapaan, että työn tekeminen ja materialisen elintason kasvattaminen on tie onneen. Suhtautuminen työhön on heillä lähes uskonnollis-viritteinen.  - Y-sukupolvella materialiset perusasiat ovat kunnossa. Työ on heille väline, jolla hankitaan rahaa ja toteutetaan itseään. He arvostavat vapaa-aikaa ja elämyksellisyyttä. Nuorilla modernit, humanistiset pehmeät arvot ovat pinnalla.  Mikä meidän arvojamme muuttaa? Suomessa tärkein arvojen muuttaja on kaupungistuminen kertoo Rahkonen. Ihmiset hakevat helpompaa ja mukavampaa elämää kaupungista. - Yli puoli miljoonaa ihmistä tulee muuttamaan maalta kaupunkeihin lähi vuosikymmenien aikana. Toinen megatrendi on globalisaatio ja kolmantena tulee digitaalisuus, joka tuo kaiken lähemmäksi.   Kaikille suomalaisille yhteisiä arvojakin vielä löytyy huomauttaa Rahkonen.  - Suomalaisille tärkeitä arvoja ovat edelleen oikeudenmukaisuus, rehellisyys ja kunnioitus toisia kohtaan. Arvomme ovat maailman mitassa aika hyvät ja ihailtavat. Niitä kannattaa yhä puolustaa. Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen vieraili Kaikki kotona -lähetyksessä tiistaina 25.8.2015. Toimittajana oli Sanna Pirkkalainen.

Mihin mamu tarvitsee ay-liikettä? Suomalaisille ammattiliittoon kuuluuminen on ollut normi eikä poikkeus, maahanmuuttajilla asia ei ole näin. Moni ay-liike panostaa maahanmuuttajien jäsenten hankintaan, mutta ilman näkyviä tuloksia. Ohjelmassa pohditaan, miksi maahanmuuttajat eivät liity liittoihin. Vieraina ovat maahanmuuttoasioiden asiantuntija Eve Kyntäjä SAK:sta ja kansainvälinen sihteeri Nina Kreutzman Rakennusliitosta. Toimittajina Ali Jahangiri ja Abdirahim Husu Hussein.

Filosofia on ollut vaikuttanut suomalaiseen yhteiskuntaan jo Snellmanin ajoista lähtien. Mihin filosofiaa tarvitaan ja mitä sillä on annettavaa Suomelle? Onko Himanen pilannut filosofian maineen? Studiovieraana dosentti Juha Himanka. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.