Podcasts about baltian

Ykkösaamun ensimmäisessä keskustelussa puhutaan Itämeren turvallisuudesta. Pohjoismaiden ja Baltian maiden ulkoministerit aloittivat kaksipäiväisen kokouksen Tanskan Bornholmissa. Mukana ovat myös Puolan, Ranskan ja Saksan ulkoministerit. Minkälainen halukkaiden koalitio on mudostumassa Itämeren maiden ja Ranskan välille? Kuinka nämä maat pääsevät mukaan Yhdysvaltain ja Venäjän välisiin rauhansuunnitelmiin? Tästä keskustelevat hybridikeskuksen Jukka Savolainen ja Ulkopoliittisen instituutin Iro Särkkä. Toisessa keskustelussa pohditaan Suomen metsien hiilinielulaskelmia. Hallitus varasi puoliväliriihessä rahaa alan tutkimukseen. Mitä tutkitaan ja miten studioasiantuntijat suhtautuvat Luonnonvarakeskuksen hiilinielulaskelmiin? Studiossa Lauri Mehtätalo Joensuun yliopistosta ja Jyri Seppälä Suomen ilmastopaneelista. Lähetyksessä myös tuoreet tiedot Kanadan vaaleista ja Amnestyn uudesta ihmisoikeusraportista.

Onko maailmassa alkanut uusi asevarustelun kierre? Vieraina Tampereen rauhan- ja konfliktintutkimuksen laitoksen väitöskirjatutkija Kari Paasonen ja Maanpuolustuskorkeakoulun professori Juha-Matti Lehtonen. Pohjoismaiden ja Baltian ulkoministerit ovat koolla Tanskaan kuuluvalla Bornholmin saarella. Tanskan-toimittaja Karoliina Kantola kertoo, mitä kokoukselta odotetaan. Hallitus päätti leikata kehitysyhteistyöstä lisää rahoitusta. Kyseessä on jo globaali trendi. Mitä seurauksia sillä on? Keskustelemassa Lääkärit ilman rajoja -järjestön toiminnanjohtaja Linda Konate ja Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Katariina Mustasilta. Lähetyksessä kuullaan myös Nairobissa olevan Afrikka-kirjeenvaihtajan Eeva Erosen raportti. Juontajana Markus Liimatainen, toimittajina Hinni Aarninsalo, Varpu Helpinen, Mari Sarolahti, tuottajana Annette Blencowe.

MIllaiset ovat politiikan asetelmat eduskunnan aloittaessa kevätkautensa? Puhelimessa yliopistotutkija Jenni Karimäki Itä-Suomen yliopistosta. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on iskenyt silmänsä Grönlannin ja Ukrainan luonnonvaroihin. Millainen poliittinen ase luonnonvaroista on tulossa? Vieraana maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistolta. Puhelimessa johtaja Hannu Lahtinen GTK:sta. Lähetyksessä kuullaan myös Ukrainan-toimittaja Justas Stasevskijin raportti. Viro ja muut Baltian maat irtautuvat viikonloppuna Venäjän ja Valko-Venäjän sähköverkosta. Virossa oleva toimittaja Rain Kooli ja Venäjän-kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen kertovat, kuinka isosta operaatiosta on kyse. EK esittää, että hallituksen pitäisi tehdä selvitykset Turusta Tukholmaan rakennettavasta tunnelista ja sillasta, Helsingistä Tallinnaan rakennettavasta tunnelista ja Vaasasta Uumajaan rakennettavasta tunnelista tai sillasta. Millaisia vaatimuksia huoltovarmuus asettaa Suomessa liikenteen infrastruktuurille? Keskustelemassa johtava asiantuntja Tiina Haapasalo Elinkeinoelämän keskusliitosta, väylä- ja liikennetekniikan professori Pekka Leviäkangas Oulun yliopistosta ja logistiikkajohtaja Pekka Rajala Väylävirastosta. Juontajana Mira Stenström, toimittajana Justus Laitinen, tuottajana Annette Blencowe.

Huippukokit Pekka Terävä, Antti Vahtera, Petteri Luoto ja chef de partie Pauli Aalto-Setälä suuntaavat katseet kohti Baltian maita. Keskustelussa hämmästellään itänaapurien gastronomisia kotkotuksia, välillä keskustelu karkaa Baltian ulkopuolelle. Mukana myös tarinaa tuotekehittelyn julmasta lopputulemasta, kaurapuurosta joka ei mennyt maaliin, sekä painitaan satakiloisen emakon kanssa.

Tasavallan presidentti Alexander Stubbin valtiovierailu Virossa käynnistyy. Miten Suomen ja Baltian maiden yhteistyö sujuu tilanteessa, jossa ilkeyksiä ilmaantuu Itämeren alueella? Tallinnasta raportoi Rain Kooli. Keskustelemassa tutkija Joel Linnainmäki Ulkopoliittinen instituutti ja Pohjoisen Euroopan yksikön päällikkö Katja Kalamäki, ulkoministeriö. Millaista keskustelua Suomen metsistä käydään tulevissa europarlamenttivaaleissa? Vieraina tutkimusylijohtaja Antti Asikainen, Luonnonvarakeskus ja väitöskirjatutkija Teemu Harrinkari, Helsingin yliopisto. Miten pyyhkii vanhalla talousveturilla Japanilla nyt? Tokiosta raportoi Heikki Valkama. Juontaja Mira Stenström, toimittajat Anssi Väisänen ja Satu Heikkilä. Tuottaja Hanna Juuti.

Puolueiden keskinäiset suhteet työmarkkinasolmun ja säästölistojen puristuksessa. Eduskuntaryhmien puheenjohtajat Tytti Tuppurainen (sd) ja Matias Marttinen (kok) sekä varapj. Vilhelm Junnila (ps). Mitä pääministeri Orpon ja työmarkkinajohtajien tämänpäiväiseltä tapaamiselta voidaan odottaa? Puhelimessa vanhempi yliopistonlehtori Mika Helander Åbo Akademi. Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin kansakunnan tilaa käsittelevän puheen anti. Washingtonista raportoi Juri von Bonsdorff. Baltian maiden Venäjä-kokouksessa puidaan muun muassa Kremlin tulevaisuutta. Viron Tartosta raportoi ulkomaantoimittaja Hanna Visala. Milllä tolalla on Ruotsin puolustus ja mitä annettavaa sillä on Natolle esimerkiksi aseteollisuudessa? Vieraina toimitusjohtaja Anders Gardberg, Saab Finland ja tutkija Joel Linnainmäki, Ulkopoliittinen instituutti. Juontaja Atte Uusinoka ja toimittaja Mira Stenström. Tuottaja Hanna Juuti.

Olli Sipilä, Gasgridin toimitusjohtaja ja Sami keskustelevat Suomen strategisista kaasuverkoista ja vihreästä vedystä. Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Gasgrid Oy:n kansa. 00:00 Olli Sipilä Gasgridin toimitusjohtaja, tausta Vaasasta. Pöyry yhteinen työpaikka Samin kanssa 00:50 Onko Gasgrid kaasun Fingrid? Kaasun myynti ja siirto eriytettiin 2020 ennen venäläisen kaasun draamaa. Balticconnectorin merkitys 02:10 Negatiiviset väärät mielikuvat sähköverkoista, Carunasta, kaasun tarpeesta ja vihreästä vedystä. Suomessa on mailman paras sähköverkko, sama tavoitteena kaasulla 03:50 Tieverkosto kuvaa hyvin erilaisia siirtoverkkoja, myös kaasun siirtoa 05:00 Kemiran ja Ovakon välinen vedyn siirtohanke Imatran seudulla 06:10 Inkoon LNG-terminaalin merkitys Suomen ja Baltian huoltovarmuuden kannallta. Exemplar-laivahanke 08:57 Balticconnector-putken katkaisu ja korjaaminen 09:47 Vihreä vety elektrolyysillä. Energian varastoiminen akkuteknologialla. 11:19 Karo Hämäläisen vieraan Nalle Wahlroosin hyökkäys elektrolyysin ja vihreän vedyn järkevyyttä kohtaan ei ole kohtuullinen 14:40 Verkosto ja markkina luovat arvoa. Vastapuoliriskiä voi pienentää ja aikatauluriskiä poistaa 16:23 Monen kaasulajin kuljettamisen ratkaisuja – vety vs. metaani/maakaasu 17:20 Teslan ja Wärtsilä. Varastointi ja joustavuus. Dieseltalouden korvaaminen vetytaloudella. Suomen kilpailuedut 19:42 Metaanijärjestelmää on Suomessa 1300 kilometria, mutta kevyempi verkosto kuin Iso-Britanniassa ja Keski-Euroopassa 20:35 Vetyä on käytetty turvallisesti 150 vuotta, turvallisuusasiat on ratkaistu. Metaanipuolelta voidaan tuoda ratkaisua. 21:30 Viranomaiset TUKES, Energiavirasto. Hinnoittelu on säänneltyä 22:20 Vetylaaksot ja paikallisuus. Gasgridin strategia 23:15 Vetymolekyylin jalostusarvo 24:25 Kaasuinfrastruktuuri. Nesteyttäminen 27:00 Kaasun loppukäyttöjä. Yhdistäminen hiilidioksiidin poistoon28:57 Metsäteollisuus on suuri mahdollisuus 30:20 Gasgrid haluaa korkean jalostusasteen ketjuja Suomeen, mutta myös vastapuoliriskin laskua 31:42 Baltian ja pohjoismaiden hyvä yhteistyö 32:51 Vihreän vedyn projektit sopivat EU:n vihreän kasvun Green Dealiin, joka on aikaistunut. Hankkeet ovat monimutkaisia 34:43 Gasgridin strategia ja hallitus 35:51 Biokaasu 37:07 Vetytalous on myös geopoliittisista syistä perusteltua. Itämeren yhteistyö ja sen roolin kasvu 39:55 Sähkön ja lämmön yhteistuotanto CHP palaa vihreän vedyn myötä 42:00 Kaasuautot ja niiden tankkaus 43:10 Steampunk ja vetytalouden neljäs tuleminen 45:20 Miksi vetytalous pelastaa maailman ilmastonmuutokselta? 46:55 Miten kaasumarkkinan aluehinnat muodostuvat. Vertailu ja yhteistyö sähkömarkkinan kanssa 49:45 Jaakko Pöyry Olli Sipilä #neuvottelija Sisäpiiri 34 Liity #neuvottelija Sisäpiiriin ja nauti eduista:https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus julki, mistä leikataan ja ovatko kohteet oikeita? Keskustelemassa valtiovarainvaliokunnan pj Markus Lohi (kesk), talousvaliokunnan pj. Sakari Puisto (ps), kansanedustajat Ville Valkonen (kok) ja Saara Hyrkkö (vihr). Mitä Virossa ajatellaan Baltian maiden ja Valko-Venäjän suhteesta? Tallinnasta raportoi Rain Kooli.  Baltian maat ja Puola keskustelevat Valko-Venäjän vastaisten rajojensa sulkemisesta. Mitä siitä seuraisi? Keskustelemassa pääkirjoitustoimittaja, tietokirjailija Jussi Niemeläinen, Helsingin Sanomat ja tutkijatohtori Kristiina Silván, Ulkopoliittinen instituutti. Yleisurheilun MM-kisojen saldoa summaa puhelimessa MM-joukkueenjohtaja Jani Tanskanen. Juontaja Atte Uusinoka, toimittaja Seppo Kivimäki. Tuottaja Hanna Juuti.

Viron pääkaupunki avautuu monelle suomalaiselle halvan alkoholin ostopaikkana, vaikka Baltian pohjoisin helmi tarjoaa paljon muutakin, etenkin kulttuurin ystävälle. Miksi kulttuurinnälkäisen kannattaa suunnata Helsingin tai Tukholman sijaan Viron pääkaupunkiin, ja millaiseksi kulttuurikaupungiksi Tallinna on kehittynyt? Vieraina Virossa pitkään asunut kirjailija Ville Hytönen sekä virolainen Tallinna-konossööri, taiteilija Asko Künnap. Lisäksi kuullaan Tallinnaan muuttaneen Wilma Schlizewskin mietteitä kotikaupungistaan ja sen katukulttuurista. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Miten sota Ukrainassa on vaikuttanut Itämeren maiden asukkaiden käsityksiin Venäjästä? Miten Itämeren maiden historia selittää eri maiden tapoja reagoida Venäjän aiheuttamaan uhkaan? Mitä tarkoittaa sinisilmäisyyden ajan päättyminen suhteessa Venäjään? Miten neuvostoperinnön pitkä varjo näkyy Baltian maissa? Minkälainen on itäblokin perintö Puolassa? Jäljittyykö Saksan hidasliikkeisyys kylmän sodan perintöön? Miten tanskalaiset reagoivat kaasuputkiräjähdyksiin? Mitä tarkoittaa entisen merimahdin Ruotsin haavoittuvuus? Mitä venäläiset ajattelevat Putinin propagandasta? Vieraina ovat Itämeren turvatarkastus -kirjan kirjoittajat Kaja Kunnas ja Marjo Näkki. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Euroopan itäisellä laidalla on otettu johtoroolia Ukrainan auttamisessa. Se on keikauttanut myös koko Euroopan poliittista valtatasapainoa. Niin Puolassa kuin Baltiassa ymmärretään, että Ukrainassa soditaan paljon muustakin kuin Ukrainan rajoista. Ohjelmassa haastateltava Puolan entinen presidentti sanoo, että Venäjä on pysäytettävä tai se jatkaa imperiuminsa palauttamispyrkimyksiä myös muualla. Tutkija näkee Baltian ja Suomen jo eräänlaisina demokratian puolesta kamppailevina uusidealistisina keihäänkärkinä. Ohjelman toimittavat Rikhard Husu, Rain Kooli ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Onko edessä lakkokevät? Mikä hiertää työmarkkinoita? Keskustelemassa dosentti, vanhempi yliopistonlehtori Mika Helander Åbo Akademista sekä dosentti Tapio Bergholm Itä-Suomen yliopistosta. Baltian maita puhuttaa yhteinen turvallisuus. Rain Kooli raportoi Tallinnasta. Kansallista tukemista ja globalisaation murtumista. Eu-komissiolta odotetaan päätöstä eurooppalaisten yritysten tukemisesta. Kuinka tuet vaikuttaisivat Eu:n sisämarkkinoihin? Entä mikä vaikutus on USA:n kansallisilla tuilla Euroopan kauppaan? Keskustelemassa Ulkoministeriön kauppapolitiikan yksikön päällikkö Pasi-Heikki Vaaranmaa sekä väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta. Britannia on tehnyt Ruandan kanssa yhteistyösopimuksen ja aikoo toimittaa Ruandaan turvapaikanhakijoita, jotka ovat tulleet Britteihin. Ruandasta raportoi Jenna Vehviläinen ja Britanniasta Auli Valpola. Juontajana Atte Uusinko. Toimittajina Jaakko Parkkinen sekä Anna Lehmusvesi. Tuottajana Marija Skara

Teatterifestivaali Baltic Circle järjestetään Helsingissä 19. kerran 18.–26.11.2022. Aikanaan itsenäistyneiden Baltian maiden teatterintekijöiden kanssa käynnistetystä kulttuurivaihdosta on kasvanut entistä kansainvälisempi kokeellisen esitystaiteen tapahtuma, jonka ohjelmistossa nähdään tänäkin vuonna paljon moninaisiin kulttuuritaustoihin, kehoihin, tiloihin ja kohtaamisen tapoihin perustuvua esiyksiä. Jakson vieraana ovat Baltic Circlen taiteellinen johtaja Hanna Parry ja tanssija-koreografi Janina Rajakangas, joka on ohjannut tapahtumaan teini-ikäisten tyttöjen kanssa tehdyn feministisen Venus-teoksen. 

Tislaamolla on 20-vuotisjuhlan kunniaksi tyhjennetty varastoja tällä viikolla ja myynnissä on ollut ravintolaitteita sekä Teerenpeli-ravintoloiden huonekaluja. — Tänään oli tarjolla kakkukahvit. Tammitynnyrit ja taulut ovat kiinnostaneet eniten, kertoo Radio Voiman haastattelussa Teerenpeli Yhtiöiden toimitusjohtaja Anssi Pyysing. Tislaamolla on yleisökierrokset lauantaina kello 15 ja 16. Lahtelainen Teerenpeli Yhtiöt aloitti tislaamotoiminnan vuonna 2002 Lahden keskustassa. Vuonna 2015 tislaamo muutti Lotilaan. Pyysingin mukaan ihan ensimmäistä viskitislettä on säästössä yhden pullon verran. — Valitettavasti ihan 20-vuotiasta viskiä ei enää ole. Kaikki on myyty. Vanhin taitaa olla noin 15-vuotiasta, Pyysing sanoo. Teerenpeli Panimo & Tislaamon mukaan Liimaajankadun tislaamo on Suomen suurin. Mallasviskitislaamossa valmistuu perinteisillä kuparisilla pannutislauslaitteilla vuosittain noin 100 000 litraa viskitislettä. — Noin kolmannes menee vientiin. Tärkeitä vientimaita ovat Ruotsin lisäksi esimerkiksi Baltian maat. Lisäksi olemme saaneet Puolaan maahantuojan ja viimeisempinä mukaan on tullut kaukaisista maista Yhdysvaltojen lisäksi Japani. Kuuntele koko haastattelu, jossa Pyysing kertoo tislaamon alkuajoista!

"Mitäs me sanoimme." Jos itäisen Euroopan maat puhuisivat yhteen ääneen, ne sanoisivat todennäköisesti juuri näin. Ennen kuin presidentti Vladimir Putin aloitti suurhyökkäyksen Ukrainaan, monet läntisen Euroopan maat uskoivat Venäjän vielä muuttuvan tai ainakin pysyvän yhteistyöllä aisoissa. Toisin kävi, aivan kuten Puola ja Baltian maat olivat varoittaneet. Nyt jopa pääministeri Sanna Marin katuu, ettei Baltian maiden ääntä kuunneltu paremmin. Euroopassa etsitään uutta tapaa olla Venäjän kanssa, eikä se ole helppoa. Ranskan presidentin mukaan Eurooppa on jakautumassa, eikä Ranska halua kuulua "sodanlietsojiin". Tällä Macron tulkittiin viitanneen Puolaan ja Baltiaan. Mutta mihin joukkoon Suomi kuuluu? Itään, joka pelaa kovilla? Vai länteen, jonka mielestä Venäjän kanssa pitää vielä joskus tulla toimeen? Tässä jaksossa Jenny haluaa viedä Suomen terapiaan, ja avuksi tulee entinen viisumivirkailija Suomen Pietarin-pääkonsulaatista. Sittemmin Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtajaksi edennyt Suvi Turtiainen pohtii, miksi Suomen on niin vaikea pitää Venäjää uhkana. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Lääkkeitä hoitajapulaan? Haastateltavana THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho sekä Careerian opettaja Eija Saarinko.  Pohjoismaiden ja Baltian pääministerit keskustelevat energiasta Tanskassa. Karoliina Kantola raportoi.  Millaisia ratkaisuja ja investointeja tarvitaan energiamurrokseen? Haastateltavana teollisuusneuvos Timo Ritonummi Työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä energiatekniikan professori Tero Tynjälä, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopistosta.  Kuinka ilmastonmuutos muuttaa matkailua? Haastateltavana Suomen matkailualan liiton puheenjohtaja Heli Mäki-Fränti.  Lähetksen juontaa Marja Ala-Kokko. Toimittajina Päivi Dahl ja Mikko Haapanen, tuottajana Marija Skara.

Alpo Rusi, VTT, diplomaatti ja Martti Ahtisaaren neuvonantaja keskustelee Sami Miettisen kanssa kuinka Kremlin vaikutusvalta on muuttunut, vaan ei koskaan poistunut, Suomen ulko- ja sisäpolitiikassa erityisesti siirtymäaikana 1991-2022 Jakson teemoja: ♥️ Alpo Rusin tausta ♦️ Uusin kirja Kremlin kortti : KGB:n poliittinen sota Suomessa 1982-1991, historian tutkimusta eikä lustraatiota ♣️ Esko Ahon 1991 #neuvottelija haastattelu: Koiviston, Väyrysen ja Ahon suhtautuminen Neuvostoliiton hajoamiseen ja EU:hun ♠️ Kalevi Sorsan traaginen hahmo ♥️ Baltian maiden itsenäistyminen ja Suomen kylmä asenne siihen. Miten Suomi liittyi Ruotsin ja Itävallan EU-hakemusjunaan, Martti Ahtisaaren aika ♦️ 1991-2022 ylimenokauden aika, Paavo Lipposen doktriini, Venäjän ja EU:n energialiiton juuret. Suomen länsilähentymisen hiipuminen ♣️ NATO:on liittymisen menetetyt ikkunat ♠️ Mitä historiasta voisi oppia? 00:00-01:23 Alpo Rusi Intro: kompromaatti, EU-neuvottelut, NATO:n Kosovon operaatio, Putin, ja SDP:n USA:n arvostelu 01:24-47:27 Alpo Rusi ja Sami Miettinen keskustelevat Kremlin kortista Suomen länsimaistumisen aikana #sota #neuvottelija #neuvottelu #kompromaatti #kreml #KGB #EU #NATO #diplomatia #neuvottelijat Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Kaikki #neuvottelija -jaksot ja haku: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Baltian maat eivät myönnä enää turistiviisumeita venäläisille. Virosta raportoi Rain Kooli.  Suomi myöntää edelleen turistiviisumeita venäläisille matkailijoille, mutta poliittinen harkinta asian muuttamisesta on käynnissä. Haastateltavana on konsulipäällikkö Jussi Tanner Ulkoministeriöstä sekä vanhempi tutkija Saila Heinikoski Ulkopoliittisesta instituutista.  Suomessa koronaepidemia on saanut lisää voimaa. Virustaudeista on keskustelemassa zoonoosivirologien professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta.  Valvottuja huumeiden käyttöhuoneita vaativa kansalaisaloite keräsi riittävästi kannastusta, aloite etenee eduskuntaan. Kuinka valvotut nk. pistotilat voisivat toimia. Haastateltavana Irti huumeista ry:n toiminnanjohtaja Mirka Vainikka.  Juontajana Seija Vaaherkumpu. Toimittajina Elina Sonkajärvi, Satu Heikkilä ja Seppo Kivimäki. Tuottajana Marija Skara. 

Miten Nato vastaa uusiin haasteisiin - huippukokous alkaa. Aiheina Suomen ja Ruotsin jäsenyys, uusi strategia ja Baltian puolustus, Ukrainan sotatilanne ja avustaminen. Madridista kirjeenvaihtaja Rikhard Husu ja studiossa johtaja Mika Aaltola, Ulkopoliittinen instituutti. Eduskunnan kevätkauden täytti Nato-jäsenyys, mutta mikä muu jäi mieleen. Politiikan toimittajien raadissa Teemu Muhonen, Helsingin Sanomat, Tulikukka de Fresnes, Yle ja Eeva Lehtimäki, MTV. Millaisia asuntoja Suomeen pitäisi rakennetaan? Arkkitehti, tekniikan tohtori, tutkija Harri Hautajärvi. Juontajana Marja Ala-Kokko, toimittajina Kreeta-Maria Kivioja ja Satu Heikkilä. Tuottaja Tarja Oinonen.

Venäjää syytetään sotarikoksista. Suomen ja Ruotsin kokoomuspuolueet Nato-yhteistyössä. Baltian maat eivät osta venäläistä kaasua. Soviteltu työttömyysetuus on suosittu. Sää.

Käsi ylös, kuinka moni tiesi ennen järjestön ensimmäistä maajohtajatapaamista, mitä lyhenne JEF tarkoittaa? Se on: Joint Expeditionary Force. JEF on vuosikymmen sitten perustettu, Britannian johtama turvallisuuspoliitiikan pöytälaatikkojärjestö, joka on paljon joustavampi pelisäännöissään kuin jähmeä ja hidas Nato. Kaikkien Pohjoismaiden ja Baltian lisäksi siihen kuuluvat Hollanti. JEF-orkesteria johtaa Brittiläinen Imperiumi, osa 3. 
 Ukrainan sota näyttää kovin erilaiselta, kun sitä seuraa brittimediasta. BBC World paljastaa inhimillisen kärsimyksen ja tabloid-lehdet keskittyvät oligarkkien omaisuuteen sekä jalkapallojoukkue Chelsean kohtaloon, kun sekin on kuulunut Putin-hännystelijälle. Saarikon hullut päivät! Eduskuntavaalit ovat ovella. 300 miljoonaa maajusseille, 300 miljoonaa takaisin tieteelle? Maksetaanko lasku veronkorotuksilla?

In this episode, I catch listeners up on recent knitting projects, like my completed Baltian sweater. I'm contemplating patterns for summer tops. Plus, sustainable options for buying and recycling and a poem by Amy Gerstler.

In this episode, I catch listeners up on  recent knitting projects, like my completed Baltian sweater. I'm contemplating patterns for summer tops.  Plus, sustainable options for buying and recycling and a poem by Amy Gerstler. Baltian designed by Caitlin Hunter socks knit with Knit Spin Farm "Hay Girl, by Spot the Sheep" Brise cardigan designed by Hannah Fetig knit in Spencer Hill Harriett wool.and #30daydresschallenge re-BRYR buy and sell pre-loved Bryr clogs re-Girlfriend recycle worn Girlfriend products TATTER Stitch Gathering for Ukraine "Night Herons" by Amy Gerstler

https://www.subscribestar.com/vihapuhefm

Kasvuyrityssijoittaja Inka Mero on syväteknologiaan sijoittavan Voima Ventures VC -rahaston perustaja ja johtava osakas. Voima Ventures sijoittaa disruptiivisiin Pohjoismaisiin ja Baltian alueen tiedelähtöisiin kasvuyhtiöihin missionaan ratkoa globaaleja (ympäristö, terveys, resurssien riittävyys. ne) ongelmia tieteen, globaalin yrittäjyyden ja osaavan pääoman keinoin. Aiemmin Inka on toiminut yli 25 vuotta teknologiasidonnaisilla toimialoilla niin sijoittajana kuin yrittäjänä sekä erilaisissa kansainvälisissä johtotason tehtävissä globaaleissa yhtiöissä ja startupeissa. Hänet on listattu Suomen Top10 vaikutusvaltaisimpien naisjohtajan joukkoon ja hän toimii mm Fiskarsin, Nokian Renkaiden sekä usean kasvuyhtiön hallituksissa, on enkelisijoittajana yli 30 startupissa ja perustajajäsen seitsemässä yhtiössä. Jaksossa keskustellaan Meron hallituspolusta ja parhaista hallitusopeista sekä siitä, kuinka kasvuyrityksiä johdetaan, mikä on hallituksen ja advisory boardin rooli ja miten parhaat huippuosaajat saadaan kasvuyrityksiin.

Suunnitelmat koronapassista menevät eteenpäin. Koulujen yhteinen maskisuositus loppuu. Baltian maiden koronatilanne on huono. Vihreät vaihtaa ministereitä. Sää on osassa maata sateista.

Politiikkaradion Elämä ja politiikka -sarjan haastattelussa entinen ministeri ja RKP:n puheenjohtaja Stefan Wallin. Wallin kertoo, millaisessa suomettumisen ilmapiirissä hän päätti lähteä mukaan politiikkaan. Suomen olisi pitänyt liittyä sotilasliitto Natoon samaan aikaan Baltian maiden kanssa, Wallin pohtii. Hänen mielestään Nato-kysymyksessä ei pidä pelätä, että "Venäjällä vedetään herne nenään". Wallin arvioi, että Suomen Nato-jäsenyys olisi mahdollinen ilman kansanäänestystäkin. Vuonna 2012 Wallin joutui kohun keskelle, Dragsvikin säilyttämispäätöksen takia. Hän pitää koko kohua perussuomalaisten junailemana. Wallin ei saanut poliittisen uransa aikana läpi lakiuudistusta, jonka puolesta puhuu edelleen: eutanasia pitäisi hänen mielestään laillistaa Suomessa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Sisäministeri Maria Ohisalo. Afganistanin ja Liettuan tilanteet sisäministerin näkökulmasta. Ihmiset pakenevat Afganistanista ja Valko-Venäjän diktaattori lähettää siirtolaisia yli Baltian-maiden rajojen. Miten Suomen sisäministeri näkee kansainvälisen tilanteen. Ulkomaanlehtikatsaus. Ranskalaisia lehtiä on lukenut Annastiina Heikkilä. Sitran selvitys Suomen kyvystä päästä ilmastotavoitteisiin. Mariko Landström, asiantuntija, Ilmasto- ja luontoratkaisut, Sitra ja Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen. Haiti maanjäristyksen jälkeen. Tiina Saarikoski, kansainvälisen avustustoiminnan johtaja, Suomen Punainen Risti. Kolumni. Riku Siivonen: Somevaikuttajat tekevät meistä kovaäänisiä lampaita. Uusinta. Sisäministeri Maria Ohisalo. Afganistanin ja Liettuan tilanteet sisäministerin näkökulmasta.  Juontajana Hanna Juuti, toimittajina Akseli Innanen, Carolus Manninen ja Sanna Savikko. Tuottajana Tarja Oinonen.

Koneen Karla Lindahl podcastissa: ”Tämä pallo pitää pelastaa, kyllä se motivoi.” VTT:n Toivo, innovaatiot ja kestävä kasvu -podcastin neljännessä jaksossa tartutaan globaaleihin haasteisiin. Mikä on yritysten rooli haasteiden ratkaisemisessa? Aiheesta keskustelemassa Koneen Suomen ja Baltian toimitusjohtaja Karla Lindahl ja VTT:n kaupallinen johtaja Mika Toikka.

Sami Miettinen haastattelee kolme väitöskirjaa tehnyttä Helsingin yliopiston emeritusprofessori Vesa Kanniaista Suomen turvallisuuspoliittisesta vajeesta, jota EU täydentää. Sotataloustiede pystyy arvioimaan kansallisia puolustustrategioita ja Kanniaisen toinen väitöskirja Esseitä kansallisesta puolustuksesta pureutuu myös Suomen turvallisuuspolitiikkaan talousteorian keinoin. Suomella on pysyvä geopoliittinen turvallisuusvaje. Kanniaisen esseet käsittelevät mm. kansakunnalle optimaalista oman armeija kokoa, ääritapauksessa olemattomasta Lichtensteinin armeijasta Israelin monivuotiseen molemmille sukupuolille pakolliseen armeijaan turvallisuusvajeen näkökulmasta. Ruotsin päätös ajaa alas oma armeijansa vaikuttaa Suomen jatkuvaa asevelvollisuutta huonommalta. Kanniainen arvioi molemmilla mailla olevan kuitenkin NATO-option tai vähintäänkin USA:n osittaiset turvallisuustakuut, joita täydentämään EU:n turvallisuuspoliittinen ulottuvuus on kuitenkin arvokas. EU on moninkertainen taloudellinen ja väestöllinen mahti esim. Venäjään verrattuna. Kanniainen toteaa, että NATO taritsisi Suomea enemmän kuin Suomi NATO:a Baltian turvallisuuspolitiikan takaajana, joten option lunastamista ei tule hätiköidä. Lisäksi jaksossa käydään läpi euron talouskasvua heikentävää vaikutusta EU:lle. Lopuksi Vesa kertoo nykyprojekteistaan, jotka keskittyvät mm. etiikan ja käyttäytymistaloustieteen yhdistämiseen taloudelliseen tutkimukseen. #neuvottelijat-yhteisö neuvottelun tukena

Suomen hallituksen koronalinja. Suomen koronatilanne. Sairaalat alkavat taas leikata. Baltian maat avasivat rajat. Huomenna on euroviisujen ilta. Sää pysyy viileänä.

Karla Lindahl aloitti uransa KONEen juristina, eteni sitten täysin uuteen rooliin sijoittajasuhdejohtajaksi, siitä strategiajohtajaksi ja sen jälkeen Suomen ja Baltian toimitusjohtajaksi vain 35-vuotiaana. Keskustelemme Karlan kanssa nöyryyden ja kuuntelemisen merkityksestä, haavoittuvuuden näyttämisestä töissä sekä unen tärkeydestä. Karla kertoo myös siirtymisestään asiantuntijasta esimieheksi ja miksi hänen isänsä maksoi huonoista kouluarvosanoista!

Baltian maiden kansalaisista kolmannes on muuttanut maasta EU-jäsenyyden aikana. Milloin Suomessa havahdutaan siihen, että maastamuutto on maahanmuuttoa isompi uhka, kysyy Reetta Räty kolumnissaan.

Antisemitismi eli vihamielisyys juutalaisia kohtaan on kasvussa ympäri Eurooppaa ja myös Yhdysvalloissa. Onko syynä osin selvittämätön historia? Miksi esimerkiksi Baltian maissa suhtautumisesta natsiaikaan kiistellään yhä? Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma käy Jerusalemissa, jossa tavataan tunnettu natsirikollisten jäljittäjä Eifram Zuroff. Lisäksi vieraillaan Latviassa sekä keskustellaan juutalaisvihan syistä Helsingin yliopiston tutkijan Riikka Tuorin kanssa. Toimittajina ovat Katriina Töyrylä, Markus Kuokkanen ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on ollut Anders Johansson. Kuva: Omer Messinger / EPA

Euga-kuoro juhlistaa Baltian maiden itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaa by Radio Classic

Paavi Fransiscuksen nelipäiväinen Baltian-kiertue päättyi tällä viikolla Viroon. Päätapahtuma, pyhä messu, järjestettiin Tallinnan Vapaudenaukiolla. Nuorilla oli mahdollisuus tavata paavi Kaarlen kirkossa, ekumeenisessa nuortentapahtumassa. Miten nuoret kokivat paavin vierailun? Mitä paavi tiesi entuudestaan virolaisista? Varjostivatko katolisen kirkon hyväksikäyttöskandaalit paavin Tallinnan vierailua? Toimittajina Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

Kuten metsäradion vakiokuuntelijat ehkä muistavat, oli Metsäradio jokin aika sitten villisikajahdissa - tosin huonolla menestyksellä. Varpaat jäätyivät, eikä saalista saatu, mutta näinhän metsällä usein käy. Tuossa yhteydessä luvattiin palata villisikateemaan uudelleen ja tarkastella villisikojen suomalaiselle sikataloudelle aiheuttamaa riskiä. Kyse on vakavasta asiasta, mikä esimerkiksi Baltian maissa ja Puolassa on saatu karvaasti kokea. Puolalaista sianlihaa kohtaa muun muassa Kiinassa totaalinen tuontikielto Puolassa levinneen afrikkalaisen sikaruton vuoksi. Afrikkalainen sikarutto on kammottava, aina tappava tauti, jonka ilmestyminen Suomeen olisi täydellinen katastrofi. Tästä syystä kaikenlaiset varotoimet ovat maa- ja mestätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion mielestä välttämättömiä. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki tapasi Jaana Husu-Kallion. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Indrek Kaselan luokkatoverit perustivat Skypen. Itse hän  on ollut aktiivisesti mukana jo kolmessa vallankumouksessa. Ensimmäinen oli Viron itsenäistyminen, toinen tapahtui kun hän 25-vuotiaana investointipankkiirina yksityisti Viron suurimpia valtionyhtiötä. Kolmas oli virolaisen yhteiskunnan digitalisointi, jonka ytimessä hänen yhtiönsä  työskenteli. Tänään tämä sähköisen ajan renessanssiruhtinas ja kertakaikkisen mainio kaveri pyörittää Suomen suurinta Baltiassa toimivaa pääomarahastoa, Baltian tärkeimpiin kuuluvaa nykytaidegalleriaa ja yhtä Tallinnan tunnetuimmista elokuvateattereista. Puhumme Indrekin kanssa Suomen television ja Neuvostoliiton kybernetiikkainstituutin ihmeellisestä yhteisvaikutuksesta, siitä kuinka digitaalinen identiteetti rakennetaan turvallisesti, siitä miten hyvä yhteiskunta pitäisi organisoida, siitä miten rikkoutunut kommunikaatio pitäisi korjata ja siitä, kannattaako suomalaisen muuttaa elämänsä ja yrityksensä Tallinnaan. Hahmottelemme myös sitä, mikä voisi olla Indrekin neljäs vallankumous: Helsingin ja Tallinnan muodostama kaksoiskaupunki,  joka olisi merkittävä globaali toimija. Hyviä kuunteluhetkiä.

Kalle Kniivilän tuorein kirja Neuvostomaan lapset on tutkimusmatka Baltian venäjänkielisillä seuduilla. Ohjelmassa myös muun muassa kirjavihjeitä lapsille. Kalle Kniivilä teki matkan Narvasta, joka sijaitsee Viron itärajalla, läpi Baltian maiden aina Liettuan etelärajalle saakka. Matkallaan hän vieraili Baltian venäjänkielisillä alueilla haastatellen asukkaita heidän oloistaan ja elämästään. Neuvostoliiton hajottua suuri joukko venäjänkielisiä jäi kahden maan väliin. Integraatio ei aina ole tapahtunut toivotulla tavalla. Miten voi vieläkin olla sellainen asenne, että ei kuuluta saman katon alle? Takertuuko sitä menneisyyteensä vai voiko sitä ajatella ja luoda oman tulevaisuutensa? Sehän riippuu siitä, että miten integroi itsensä. Ei voi aina syyttää muita, miettii Hanna Hallakumpu. Ei varmaankaan Baltian venäläiset tuntisi oloaan kovinkaan kotoisaksi nyky-Venäjällä, mutta kuitenkin monet pitää heitä siellä Baltiassakin vieraina, maahanmuuttajina tai valloittajina. Että ei se kovin helppoa ole elämänsä, jos heitä ei missään pidetä ihan omina, Kalle Kniivilä jatkaa. Arvokas havainto oli se, että kun Baltian maat ei tuota venäjänkielistä tv-ohjelmaa eikä venäjänkielistä mediaa, niin ne paikalliset venäjänkieliset jää sen Venäjän median armoille. Mä olen ollut 30 vuotta venäläisen kanssa naimisissa, niin mä tiedän, että se on aika voimakasta se mitä sieltä valtakanavilta tulee, että siitä saa erinomaisen yksipuolisen käsityksen mitä tapahtuu, Keijo Knutas lisää. Ei pidä etsiä sitä vikaa aina siitä toisesta ryhmästä. Molempien pitää pyrkiä lähestymään ja ymmärtämään sitä toista ryhmää. Se on ainoa tapa päästä johonkin yhteisymmärrykseen, Kalle Kniivilä lisää.Kulttuurikeskustelu Koukussa kirjallisia keskustelujaEnnen Lukupiiriä kuulemme kirjavihjeitä lapsille. Kirjastonhoitaja Liisa Eklund Tukholman Tranströmer-kirjastosta suosittelee kirjoja eri ikäisille lapsille. Riitta Huikko haastattelee.Tapaamme myös kirjailijat Paula Vartiaisen ja Arja Uusitalon. He  ovat mukana Maailma Kotona  -kohtaamisen opas- antologiassa, jossa kohtaavat kirjoittajat ja kulttuurit, joilla on jonkinlainen yhteys suomalaisuuteen tai suomen kieleen.kulttuuri@sverigesradio.seLukupiiri: Kai Rauhansalo kai.rauhansalo@sverigesradio.se

Miltä Itämeren turvallisuustilanne näyttää Baltian maista katsottuna? Asiantuntijat Virossa, Latviassa ja Liettuassa puhuvat Venäjästä ja Natosta. Ohjelman toimittaa Ylen Baltian-kirjeenvaihtaja Marjo Näkki. Kuva: Valda Kalnina/EPA

Itämeren heinäkuun Aristoteleen kantapää: Baltian meren omistajat. Itämeren vanhin nimi on Sveebien meri, josta roomalainen Tacitus kirjoitti teoksessaan Germania noin vuonna 98. Tuhat vuotta myöhemmin Adam Bremeniläinen käytti ensimmäistä kertaa nimeä Mare Balticum. Nykyaikaa ajatellen Itämeri eli Baltian meri on juuri balttien eli Latvian ja Liettuan meri. Millaisia ovat nämä meistä katsoen niin läheisissä mutta niin tuntemattomissa maissa puhutut balttikielet? Baltian aluetuntemuksen opettaja Helena Johansson kertoo Pasi Heikuralle balttikielistä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tuula Viitaniemi.

Baltian maat ovat nostaneet puolustusmenojaan ja pelko Venäjää kohtaan on lisääntynyt. Millaista on Baltian maiden Venäjän-politiikka? Miten Virossa ja Latviassa suhtaudutaan nyt maiden suuriiin venäläisvähemmistöihin? Onko kylmä sota jo palannut Venäjän ja Baltian välille? Markus Leikolan ja Jussi Lähteen vieraana on Baltian tuntija, toimittaja Jukka Rislakki.

Aamun vieraana on tänään YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n Baltian ja Pohjoismaiden aluetoimiston lehdistövastaava Markku Aikomus. Perjantaiaamun aiheita: - Puualan Träinee-koulutus vie nuoret työmarkkinoille - Pohjois-Ruotsin ja Suomen Lapin poliisien yhteistyökoulutus on alkanut - Uppsala kartoittaa suomalaistaustaisten lapsiperheiden tarpeet - Hallituksen torstaina (23.10) jättämässä budjettiesityksessä lisättiin vähemmistöille suunnattuja varoja yhteensä kuudella miljoonalla kruunulla - Taina Valkama oli Sisuradion 2000. tykkääjä Facebookissa - Hurriganes muutti ahdasmielistä Suomea. Matilda Peltonen matilda.peltonen@sverigesradio.se

Huomenta Ruotsin aamun vieraana on missikisailija Heidi Pölkki, jonka kanssa puhutaan kauneuskilpailuista, odotuksista sekä eroista Suomen ja Ruotsin missikisakulttuurin välillä. Huomenta Ruotsin aiheita keskiviikkona: - Malmössä pidetään 100 vuotta sitten järjestetyn Baltian maailmannäyttelyn kunniaksi valokuvanäyttely - Tuore ruotsalais-suomalaistutkimus paljastaa, millä keinoilla Alzheimerin tautia voi ehkäistä - Sinilevää on paljon enemmän kuin parina edellisenä vuotena - Tarinaniskennän Suomen mestaruus meni Ruotsiin - Mansikkapaikka-sarjan viidennessä osassa tämän kevään ylioppilas Patrik Sanila esittelee mielipaikkansa Tukholmassa. Matilda Peltonen matilda.peltonen@sverigesradio.se