Podcasts about koronapandemia

Koronapandemia muutti monta asiaa pysyvästi. Yksi niistä ovat automessut, jotka ovat painumassa unholaan. Uusia automalleja julkaistaan messujen sijaan valmistajien omissa tapahtumissa. Jääkö automessuja ikävä, vai onko kehitys hyvä asia?

Koronapandemia pakotti tuhannet yritykset muovaamaan omaa liiketoimintaansa. Kuopiolainen Ketoinen Oy perustettiin koronan aikana, kun ravintola-alan yrittäjät miettivät keinoja liiketoimintansa pelastamiseksi. Yrittäjä Niina-Marika Lahnavik-Hoffren leipoi viljatonta leipää toipuessaan vakavasta sairaudesta ja pian siitä kiinnostuivat kauppiaat, yliopistot ja sairaalat. Matalahiilihydraattisia, kuitupitoisia ja korkeaproteiinipitoisia elintarvikkeita valmistavan Ketoisen historia on perinteisiin elintarvikealan yrityksiin verrattuna lyhyt, mutta kasvuvauhti on kova ja tällä hetkellä se tähtää jo kansainvälisille markkinoille sekä Euroopan johtavaksi vatsaystävällisten tuotteiden brändiksi. Ketoinen Oy:n tuoreimmista kuulumisista ja uusista merkittävistä aluevaltauksista saapui tarkemmin kertomaan Savon Aaltojen studiovieraaksi, Ketoinen Oy:n toimitusjohtaja Niina-Marika Lahnavik-Hoffren. Haastattelijana: Sami Turunen

Kulttuuriykkösen perjantaistudiossa ajankohtaisista kulttuuriaiheista ja yhteiskunnan muuttuneista arvoista ovat keskustelemassa toimittaja Ville Hänninen, kosmologi Kari Enqvist ja kirjailija Jarkko Tontti. Pekka Haavisto ilmoitti, että lähtee presidenttikisaan valitsijayhdistyksen ehdokkaana. Hän on myös ollut suosituin presidenttiehdokas kyselyissä. Näin pride-kuukautena eli sukupuoli- ja seksuaalivähemistöjen oikeuksien kuukautena raati pohtii onko Suomi vihdoin valmis avoimesti homoseksuaaliseen presidenttiin? Miksi Haavisto vetää etäisyyttä Vihreään puolueeseen? Suoratoistopalvelu HBO:ssa julkaistusta Viisi valittua -dokkarissa seurataan ministereitä Sanna Marin, Annika Saarikko, Maria Ohisalo, Li Andersson ja Anna-Maja Henriksson töissä ja vapaa-ajalla, myös Katri Kulmuni ja Emma Kari ovat mukana. Koronapandemia ja Venäjän aloittama hyökkäyssota ovat esillä, niihin on dokumenttisarjan ulkomaalaisilla katsojille samaistumispintaa. Dokumenttia on kritisoitu kiiltokuvamaiseksi, silotelluksi ja Instagram-henkiseksi - minkälaisen dokumentin raati olisi halunnut nähdä viisikosta? Eikö politiikkaa olisi pitänyt käsitellä analyyttisemmin? Media kirjoittaa että keski-ikäinen nainen on käynyt kaikissa maailman maissa lentäen, ja tätä somessa paheksutaan. Onko syytä? Voiko lentämistä verrata lapsen hankintaan hiilijalanajälkjen suhteen? Tupakkaa voi polttaa vahingoittamatta muita, mutta valtiokoneisto hivuttaa kieltolain kaltaista mallia. ”Suomi on ensimmäinen maa, jossa tupakoinnin loppuminen on kirjattu lain päämäräksi”. Jarkko Tontti ihmettelee, pitäisikö meidän antaa enemmän tilaa ihmisille elää sellaista elämää kuin he itse haluavat elää, silloinkin kun se tarkoittaa tupakoinnin kaltaista epäterveellistä elämäntapaa? Onko tupakoiminen yksityisasia veronmaksajan kannalta? Oskari Onninen kirjoitti Suomen Kuvalehteen mediakolumnin, jossa hän pohtii, mitä oikein on tapahtunut: urheilujournalismista on tullut tiukkaa, rakenteisiin pureutuvaa, kun taas kulttuurijournalismin "uutiskone" ei pysty samaan, vaan pitäytyy vanhoissa raameissa. On taiteilijahaastatteluja ja leffojen sun muiden esittelyä. Mutta missä kriittisyys? Ja ennen kaikkea: journalistiset periaatteet? kyselee kriitikko Ville Hänninen. Ohjelman juontaa Pauliina Grym.

Kiekkokansaa Lahden torilla palvellut teltta pysyy torilla ainakin keskiviikon markkinoihin asti. Tiistaina ratkeaa, katsotaanko torilla myös MM-jääkiekkoa.  Tori-isäntä Timo Arasolalla on kiireiset päivät meneillään, sillä vappumeiningit starttaavat torilla jo tänään lauantaina, kun LUT-yliopiston ylioppilaskunta LTKY:n koko perheen vappurieha järjestetään torilla.   Sunnuntaina vappuaattona puoliltapäivin käynnistyy perinteinen vapputori. Myynnissä perinteisiä vappuherkkuja kuten simaa ja munkkeja. Maanantaisen vappupäivän ohjelma käynnistyy kello 10.30 perinteisesti Lahden mieskuoron laulannalla. Lisäksi ohjelmassa on musiikkiesityksiä ja puheita.  – Suunnitelmissa on myös sisätivoli, jossa ainakin lapset pääsevät pomppimaan sateelta suojassa ja karuselli sinne tulee myös, Arasola sanoo Radio Voiman haastattelussa. Tori-isännän kiireet eivät hellitä vapun jälkeen, sillä heti keskiviikkona ovat luvassa toukomarkkinat. Koronapandemia verotti markkinakauppiaiden määrää, ja Arasola kertoo, että ennen pandemiaa torilta joutui jopa käännyttämään myyjiä pois.  – Tori oli täynnä, kun myyjiä oli 118. Nyt teltta vie torin pinta-alasta noin kolmasosan, jo 112 markkinat tori-isäntäuransa aikana järjestänyt Timo Arasola sanoo.  Tori-isäntä Timo Arasola kertoo Radio Voiman haastattelussa, miten kiekkofestarit saatiin kasaan parissa päivässä ja mitä vappuviikonlopun ja ensi viikon ohjelma Lahden torilla pitää sisällään. Tarkemmin kauppatorin ohjelmaan voi tutustua Lahentori-sivustolla.  Lisää vapputapahtumia löydät ESS:n jutusta. Toimittaja: Eeva Ristkari

Mitkä ovat Ylen ydintehtäviä? Mikä asema Ylellä on suomalaisessa mediakentässä ja suomalaisessa kulttuurielämässä? Pitäisikö Ylen budjetista ja kulttuurin rahoituksesta leikata tulevalla eduskuntakaudella ja tulisiko julkisesti tuetun kulttuurin vahvistaa kansallista identiteettiä? Studiossa vieraana SDP:n kansanedustaja ja eduskuntavaaliehdokas Kimmo Kiljunen sekä Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas Joakim Vigelius. Jakso on nauhoitettu 28.3.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Yleisradioyhtiö (6:26) Koronapandemia (23:06) Vaalien siirtäminen (30:49) Vaalit (38:38) Mediakenttä (47:25) Ylen tehtävä (52:29) Velkaantuminen (57:23) Ylen budjetti (1:06:42) Kansallinen identiteetti (1:10:58) Leikkaukset (1:13:04) Kulttuurin rahoitus (1:22:48) Kansallismielisyys (1:32:22) Yle ja demokratia (1:35:26) Ylen puolueettomuus (1:41:59) Overtonin ikkuna (1:49:49) Sananvapaus (2:02:30) Some-alustat (2:18:32) Arvopohja

Colitis ulcerosa, ulseratiivinen koliitti vai haavainen paksusuolentulehdus? Duodecim tekee lääketieteen sanastotyötä ja kielenhuoltoa edistääkseen lääkärin ja potilaan välistä ymmärrystä. Koronapandemia on lisäksi osoittanut, miten tärkeää on, että uusia lääketieteellisiä ilmiöitä voidaan selittää kaikille, joita asia koskee ja erityisesti heille, jotka asioista päättävät. Pasi Heikura haastattelee Duodecimin kielentarkastajaa ja lääketieteen sanastolautakunnan jäsentä Lauri Saarelaa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Koronapandemian aikana tyttöjen sukuelinten silpominen on lisääntynyt useassa Afrikan maassa. Koulusulut vauhdittivat kasvua, kun silpomisen vastainen valistus joutui tauolle. Nyt myös Ukrainan sodan pahentama ruokakriisi uhkaa heikentää tyttöjen tilannetta. Ohjelmassa kuullaan, miten Keniassa ja Somaliassa yritetään muuttaa silpomisperinnettä tyttöjen auttamiseksi. Ohjelman toimittavat Liselott Lindström ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Kun valkosipulin myynti lähti Kiinassa nopeaan kasvuun vuoden 2020 alussa, alkoivat tutkijat epäillä pahinta. Pandemian ensiaskelet huomattiin, mutta sitä ei voinut enää pysäyttää. Mitä opimme koronapandemiasta ja tulevien pandemioiden ennusmerkeistä? Ihmisen elimistön immuunipuolustuksella eli vastustuskyvyllä on tärkeä rooli taistelussa tappavia viruksia vastaan. Miten immuunipuolustuksen ominaisuudet voidaan valjastaa tauteja vastaan? Entä voisiko kehomme immuunipuolustuksen toimintatavasta ottaa oppia, jos kehitämme koko maapallon kattavaa varoitusjärjestelmää? Tällainen "planetaarinen immuunipuolustus" seuraavan tappavan viruksen varalta on kehitteillä, myös Suomessa. Haastateltavina ovat Turun yliopiston immunologian professori Sirpa Jalkanen, Helsingin yliopiston immunologian professori Seppo Meri sekä Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela. Toimittajana on Niina Melanen.

Miljardeja elpymisrahaa on nyt jaossa, jotta talous nousisi koronapandemian tuomista vaikeuksista ja vihreä siirtymä vauhdittuisi. Mutta olemmeko Suomessa hereillä ja valmiina ottamaan osamme potista? Ja millaisia liiketoimintamahdollisuuksia elpymisrahat voisivat Suomeen tuoda? Haastattelussa johtaja Pekka Sivonen, Business Finland, Brysselin toimistosta ja johtava asiantuntija Janica Ylikarjula Elinkeinoelämän keskusliitosta, EK:sta. Ohjelman tuottaa Business Finland. Juontajina Tomi Korhonen ja William von der Pahlen.

Koronapandemia on tuonut Eurooppaan ja Suomeen mukanaan miljardiluokan tukipaketit. Ja hyvin usein siellä missä on paljon rahaa, on paikalla myös paljon konsultointia. Toimittajana Tuomas Peltomäki, vieraana Alex af Heurlin. Tämä podcast julkaistiin 4.4.2022. Lue lisää aiheesta: -> https://www.hs.fi/visio/art-2000008713113.html #hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa. Oheinen video on osa HS Visio -podcastia, joka julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Podcastissa avataan päivän tärkeimmän uutisen merkitys ja kerrotaan lyhyesti, mitä uutisnotifikaatioita puhelimiin on päivän aikana luvassa. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä: Supla: http://bit.ly/suplavisio Spotify: http://bit.ly/spotifyvisio Apple: http://bit.ly/applepodcastvisio Google Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisio sekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit. Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast. Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena: Youtube: http://bit.ly/youtubevisio Instagram: http://bit.ly/instagramvisio Twitter: http://bit.ly/twittervisio HS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Kaius Niemi. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

”Tieto on valtaa, ja tietämättömyys on siunaus”, näin pohtii professori Harri Jalonen Vaasan yliopistosta Tiedeykkösessä. Materiaalinen huoltovarmuus on tuttu asia meille suomalaisille. Kriisin tullen meillä on viljaa varastoissa ja öljyä kallioissa, mutta tämä ei enää riitä. Globaali toimintaympäristö muuttuu nopeasti, päätöksenteko on monimutkaista, ja sosiaalinen media haastaa tietoa ja tietämättömyyttä sekä perinteistä kriisivalmiutta. Siksi Suomen Akatemia päätti rahoittaa neljän yliopiston ja korkeakoulun tiedon huoltovarmuuden tutkimushanketta. Sitä vetää Vaasan yliopiston vararehtori, professori Annukka Jokipii. Koronapandemia oli yksi kimmoke tälle tutkimushankkeelle. Perinteiset yhteiskunnan hallinta- ja sääntelystrategiat sekä valmiusrakenteet eivät pysyneet koronatoimenpiteiden vauhdissa mukana. Kuinka tiedon huoltovarmuus jalostuu monipuoliseksi yhteiskunnalliseksi kyvykkyydeksi, jossa kansalaisilla on selkeä rooli? Miksi soteuudistuksen valmistelu vuosina 2015-19 tarjoaa huonon esimerkin tiedon huoltovarmuudesta, kun taas tiedustelulain valmistelu hyvän esimerkin? Asiasta tietää Itä-Suomen professori Anssi Keinänen. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Koronapandemia muutti työnteon tavat kertarysäyksellä ja teki maailmasta epävarman paikan. Sota Ukrainassa on lisännyt epävarmuutta entisestään. Epävarmuus heijastuu paitsi yrityksiin myös yksilöihin. Eija Hakakari onkin tällä hetkellä eniten huolissaan ihmisistä. Heistä täytyy pitää erityistä huolta epävarmoina aikoina – ja riippumatta siitä, mistä he työtään tekevät. Vaikka pandemia on muuttanut työn tekemisen tapoja, ihmisen perustarpeet ovat ennallaan, Hakakari muistuttaa. Miten hybridiaika ja kriisit vaikuttavat johtamiseen? Mitä omassa tiimissä kannattaa konkreettisesti tehdä, jotta hybridityössä onnistuu? Entä mitä sanoa kollegalle, joka haluaa työskennellä täysipäiväisesti Lapin-mökiltään "eikä tarvitse työyhteisöä mihinkään"? Ylen henkilöstöjohtaja Eija Hakakari on tehnyt pitkän uran HR-johtotehtävissä paitsi Suomessa myös Kiinassa. Hän on työskennellyt myös muun muassa Finnairissa, Rautaruukissa ja Stora Ensossa. Jakson juontaa toimittaja Reetta Räty.

Kaupallinen yhteistyö Anyfinin kanssa: https://anyfin.info/futucast Pauli Ohukainen on tohtori, tutkija, biokemian ja molekyylibiologian maisteri, bloggaaja ja tieteellisen ajattelun popularisoija. Paulin blogi ”Tervettä skeptisyyttä” pyrkii auttamaan lukijoitaan ymmärtämään terveystietoa tieteellisten perusteluiden pohjalta, sekä ylipäätään auttamaan ihmisiä ajattelemaan tieteellisemmin ja loogisemmin. Viimeiset pari vuotta monen tieteenalan tutkimus ja viestintä ovat määrittäneet meidän elämää perinpohjaisesti, ja nämä ajattelun taidot ovat olleet (tai olisivat olleet) erittäin hyödyllisiä erityisesti nyt. Tässä jaksossa keskustelemme siitä, mitä nämä taidot ovat, ja miten Pauli ajattelee koronapandemian eri ilmiöitä ja vaikeita kysymyksiä. Tervetuloa kuuntelemaan. -- Valaisusetti: bit.ly/30vMf53 Kamera: bit.ly/3lRXY64 -- ▶️ Tilaa kanava: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast?sub_confirmation=1

Koskaan ei ole maailman historiassa puhuttu niin paljon rokotuksista kuin viimeisen kahden vuoden aikana. Koronapandemia on tehnyt rokotuksista jokapäiväisen puheenaiheen. Millainen on rokotusten historia? Miten rokotukset toimivat, mihin ne pystyvät ja miksi niitä myös pelätään? Miltä näyttää rokotteiden tulevaisuuden kehitys? Roman Schatzin ohjelmassa perehdytään rokotuksen kehitykseen, vaikutuksiin ja myös rokotteisiin liittyvien pelkojen pitkään historiaan. Vieraina ovat Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet ja Turun yliopiston tutkija Johanna Nurmi. Koskaan ei maailman historiassa puhuttu niin paljon rokotuksista kuin viimeisen kahden vuoden aikana. Eikä ihme, sillä koskaan ei rokotettu niin paljon ihmisiä niin lyhyellä varoitusajalla. Mutta mikä on uudentyyppinen MRna-rokote? Miksi se on parempi kuin vanhat vaksiinit? Saadaanko me pian tehokkaampi koronarokote? Montako piikkiä pitää ottaa? Ja mistä johtuu, että niin moni on rokotekriittinen tai rokotevastainen? Mitä tapahtuu, kun jonkun valtion hallitus säätää rokotuspakon? Rokottamisen ihannuudesta ja kurjuudesta, siunauksista ja kirouksista keskustellaan RSMK:ssa, vieraina Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet ja Turun Yliopiston tutkija Johanna Nurmi. .

Vuosi 2021. Koronapandemia loppui yhtä tehokkaasti kuin Afrikan nälänhätä Live Aidin jälkeen. Idiootit keksivät uuden rahastuskeinon NFT:n myötä ja vielä idiootimmat käyttää rahaansa näihin. Tanskalaispelaaja sai futiksen EM-kisoissa sydärin kun näki kuinka hyvä pelaaja Glen Kamara oikein onkaan. Suomen pääministerillä … Lue loppuun →

Koronapandemia ei ole vähentänyt yhä vahvempien huumeiden salakauppaa ja käyttöä Euroopassa. Salakuljettajat löysivät konttisatamista uusia kuljetusväyliä ja myynti siirtyi katukaupasta internettiin. Toimittaja Pilvikki Kause vieraili Lissabonissa sijaitsevassa EU:n huumevirastossa Portugalia pidetään yhtenä eurooppalaisen huumepolitiikan esikuvana. Tuottaja, editoija ja lukija on Jorma Mattila.

Koronapandemia viilsi vakavan haavan keikkailusta elävään musiikkimaailmaan, mutta saattoiko “pakkolomassa” olla myös positiivisia puolia? Lisäksi päätoimittajatrio pyörittelee kummajaista nimeltä Tiktok ja soittaa sen päälle ymmärtävälle artistille, Evelinalle. Lopuksi nostetaan jalustalle entisen Judas Priest -kitaristin uuden yhtyeen levy, joka saa kolmikon naurupäälle, hyvässä ja pahassa.

Koronapandemia on tuonut mukanaan erään toisen pandemian, joka uhkaa meidän terveytemme lisäksi myös luottamustamme tieteellisiin instituutioihin, medioihin sekä demokraattisiin toimintoihimme. Nimittäin Disinformaatio pandemian. Pahiten leviävä oire tässä disinformaatio pandemiassa on rokotevastaisuus. Koronapandemian globaaliluonne ja rokotteiden nopea käyttöönotto on antanut rokotevastaisille ihmisille erittäin hedelmällisen tilaisuuden levittää omaa sanomaansa eteenpäin. Heidän aseinaan ovat pelko, epäluottamus sekä helppojen ratkaisujen tarjoaminen monimutkaisiin ongelmiin. Tässä jaksossa tulen perehtymään rokotevastaisuuteen. Mistä siinä on kyse, kuinka kauan sitä on ollut olemassa ja miten me voimme taistella sitä vastaan. Linkki patreoniin: https://www.patreon.com/suhtnormaalipodcast #suhtnormaali #Suomipodcast #mysteeripodcast #viihdepodcast #suhtnormaalipodcast #Opettavainenmuttahauska #uskomatontamuttatotta #Majakka Intro musiikkina toimii: Carnival of The Damned by Jonathan Segev is licensed under a Creative Commons License. Lähteet: McNeil MM, Weintraub ES, Duffy J, et al. Risk of anaphylaxis after vaccination in children and adults. J Allergy Clin Immunol. 2016;137(3):868-878. doi:10.1016/j.jaci.2015.07.048 Rytty, S. (2020). Rokotusvastaisuus historiallisena ilmiönä 1900-luvun alun Suomessa. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 57(3). https://www.theguardian.com/australia-news/2021/feb/25/how-the-wellness-and-influencer-crowd-served-conspiracies-to-the-masses http://www.europeancleaningjournal.com/magazine/articles/special-features/history-of-cleanliness-in-healthcare https://collections.nlm.nih.gov/catalog/nlm:nlmuid-101395166-img https://theconversation.com/covid-19-anti-vaxxers-use-the-same-arguments-from-135-years-ago-145592 https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00908#s4 https://doi.org/10.23990/sa.91133 https://rokotetutkimus.fi/blogi-informaatiota-ja-disinformaatiota/ https://www.nature.com/articles/s41591-021-01260-6 https://www.historyofvaccines.org/content/articles/history-anti-vaccination-movements https://unric.org/fi/myos-rokottautuminen-karsii-koronaviruksesta/ https://www.aamulehti.fi/paakirjoitukset/art-2000008145050.html https://www.pfizer.fi/tutkimus/terveytesi-tahdet/rokotteet-laaketieteen-menestystarina https://journalofethics.ama-assn.org/article/new-media-old-messages-themes-history-vaccine-hesitancy-and-refusal/2012-01 https://yle.fi/uutiset/3-11615410 https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/rokotteet-ja-koronavirus/miten-koronarokotteita-kehitetaan https://www.rokote.fi/tietoa-rokotteista/miten-rokotteita-tutkitaan/ https://www.rokote.fi/tietoa-rokotteista/totta-vai-tarua-rokotteista/ https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/rokotteet-a-o/mpr-eli-tuhkarokko-sikotauti-ja-vihurirokkorokote/mita-haittoja-mpr-rokotteella-voi-olla- https://yle.fi/uutiset/3-10675225 https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/tuhkarokko/usein-kysyttya-tuhkarokosta https://www.fimea.fi/tietoa_fimeasta/koronavirus-covid-19-/koronarokotteiden-haittavaikutusilmoitukset https://www.publichealth.org/public-awareness/understanding-vaccines/vaccine-myths-debunked/ See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Koronapandemia on vaikuttanut maailmaamme jo noin puolentoista vuoden ajan. Vaikka neljäs aalto tällä hetkellä onkin käynnissä, on tilanne monilta osin kehittynyt positiiviseen suuntaan. Talouden tunnusluvut ja erityisesti kasvuodotukset antavat luvan odottaa monessa mielessä vahvasti kehittyvää loppuvuotta.

Koronapandemia on viimeistään osoittanut, kuinka tärkeää tieteellinen tutkimus maailmalle on. Olisi syytä tunnustaa kaiken tutkimustyön arvo. Tiede tuottaa uutta tietoa ja parantaa myös lopulta maailmaa, sanoo sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo kolumnissaan.

Haluaisitko tulla paremmin toimeen toisten ihmisten kanssa? Haluaisitko olla sujuvasanainen ja hyvä keskustelija? Koronapandemia on ajanut ihmisiä erilleen, työelämän vuorovaikutus on osalla siirtynyt ruudun kautta tapahtuvaksi ja jäykemmäksi. Myös ärsyyntyminen tuntuu lisääntyneen. Miten keskustella ihmisten kanssa joilla on “vääriä mielipiteitä? Hyvä keskustelija on läsnä - hän kuuntelee eikä keskeytä. Hän ei työnnä omia kokemuksiaan esiin vaan suhtautuu uteliaasti muihin. Hän pyrkii empaattisesti ymmärtämään, mitä toiset ihmiset yrittävät kertoa. Hän tunnistaa omat tunteensa ja pystyy käsittelemään niitä rakentavasti. Muun muassa näin huoltamolla tiivistetään keskustelutaitoja. Vieraina ovat Erätauko-säätiön toimitusjohtaja Laura Arikka. Erätauko on keskustelumenetelmä, jota voi käyttää erilaisissa ryhmissä ja organisaatioissa. Jakson toinen vieras on markkinoinnin asiantuntija ja kirjailija Martti Vaalahti. Hän on kirjoittanut kirjan Sanomattakin selvää - käsikirja kaiken sanomisen arvoisesta.

Koronapandemia hiljensi museot. Voiko kotisohvalta pian avata taiteen suora-toistopalvelun kuin Netflixin? Valita mieleisensä virtuaalisen museokierroksen. Maksaa palvelusta kuukausimaksua.

Koronapandemia on lisännyt aasialaistaustaisiin naisiin kohdistuvaa rasismia. Kirjoittaja Vy Tram kertoo, miten stereotypiat ja rakenteet pitävät syrjintää yllä. Entä miten kuormittava on mielikuva ahkerasta mallivähemmistöstä? Puhumme myös siitä, kuinka feministiäiti tuntee epätoivoa toksisen poikakulttuurin takia. Miten saisimme luotua kiltteyttä korostaa boy poweria? Pohdimme myös ehkäisyn epätasa-arvoa sekä meillä Suomessa että globaalisti. Suuri feministi vastaa kysymykseen, mitä tehdä, jos lääkärintutkimus jättää epämukavan olo.

Olympiakomitean kuntavaalipodcastsarja jatkuu. Sarjassa eri puolueiden kansanedustajat keskustelevat liikunnan ja urheilun merkityksestä kuntavaaleissa. Toisessa osassa mukana ovat Perussuomalaiset ja Kristillisdemokraatit. Keskustelemassa ovat kansanedustajat Kike Elomaa (ps) ja Sari Essayah (kd). Elomaa on ehdolla kuntavaaleissa Maskussa Varsinais-Suomessa, Essayah Lapinlahdella Pohjois-Savossa.  Miten puolueet pitävät liikuntaa esillä kuntavaaleissa?  Kesän kuntavaalit lähestyvät. Vaalipäivään on enää alle kaksi kuukautta, joten on paikallaan tiedustella kansanedustajilta, miten liikunta näkyy heidän puolueidensa kuntavaaliohjelmissa.   Kristillisdemokraateilla liikunta on yksi puolueen kahdeksasta kärkiteemasta. Puolueen puheenjohtaja Sari Essayah mainitsee keskeisenä esimerkiksi liikuntatilojen rakentamisen ja ylläpidon sekä ulkoilureittien kunnossapidon. Hän korostaa myös erilaisten liikkujien tarpeista huolehtimista sekä seurojen tukemista.  - Me haluamme tukea urheiluseuroja sekä erilaisia vapaaehtoisia ja -muotoisia harrastusryhmiä esimerkiksi ilmaisilla liikuntatiloilla, harrastusvuoroilla tai pienillä seura-avustuksilla, kertoo Essayah.  Hän muistuttaa myös kaavoituksen merkityksestä kuntalaisten liikunnan edistämisessä esimerkiksi pyörä- ja kävelyteiden lisäämisen ja lähiliikuntapaikkojen säilyttämisen näkökulmista. Lisäksi Essayah toivoo kuntien oman henkilöstön motivointia liikkumaan esimerkiksi liikunta- ja kulttuurisetelien avulla.  Perussuomalaisten kansanedustaja Kike Elomaa pitää tärkeänä, että vaaleissa on liikuntamyönteisiä ehdokkaita. Hän toteaa Perussuomalaisten vaaliohjelmassa nousevan pitkälti edellä mainittuja asioita.  - Varsinaisesti liikuntaa ei ole meidän varsinaisessa kuntavaaliohjelmassamme, mutta olemme kaikki tiedostaneet, kuinka tärkeää liikunta ja urheilu on. Ja se on tärkeää, että meillä on myös ehdokkaina sellaisia henkilöitä, jotka ovat kerta kaikkiaan urheilun ja liikunnan puolesta ajamassa asioita ja että me saamme niitä ihmisiä myös valittua valtuustoihin, muistuttaa Elomaa.   Liikkumattomuus haasteena tuleville valtuustoille  Podcastissa puhutti lasten ja nuorten saaminen liikuntaharrastusten pariin. Koronapandemia on vähentänyt lasten ja nuorten liikuntaa, ja harrastustoiminasta on pudonnut kymmeniä tuhansia lapsia ja nuoria.   - Se on kyllä katastrofaalista, koska liikunnallinen elämäntapa omaksutaan lapsuudessa ja nuoruudessa, ja meillä voi käydä niin, että kokonainen sukupolvi jää vaille elämyksiä ja kokemuksia liikunnasta, sanoo Essayah huolestuneena.    - Liikkumattomuuden hinta on valtavan suuri. Kunta ei tietysti voi pakottaa ihmistä liikkumaan, mutta se voi tehdä liikunnan helpommaksi ja houkuttelevammaksi. Se tarkoittaa sitä, että tuolla on liikuntapaikkoja, mistä nuoretkin innostuvat, Elomaa sanoo.   Seurojen tuomaa yhteisöllisyyttä Elomaa pitää merkittävänä lapsille ja nuorille. Hän toivoo, että seuratoiminnassa huomioidaan erilaiset liikkujat, jotta yhä useampi voisi kokea yhteenkuuluvuutta.   -  Seuratoiminta on aivan fantastista. Seuratoiminnan pitäisi olla sellaista, että jokainen tuntee olevansa tervetullut harrastamaan. Täytyy olla matala kynnys lapsen ja nuoren saada harrastaa, Elomaa jatkaa.   - Lisäksi koululiikuntaa on ehdottomasti lisättävä. Se ei riitä, että pelkästään välitunnilla liikutaan.  Essayah toivoo, että lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuus kokeilla harrastuksia kunnissa maksuttomasti. Yhtenä mahdollisuutena tähän hän pitää harrastuspassia, joka on otettu joissain kunnissa käyttöön.   - Lisäksi seurat ovat tehneet tässä hyvää yhteistyötä. On järjestetty erilaisia tutustumisviikkoja, jolloin seurojen harkkoihin on voinut tulla ilman, että on välttämättä vielä tarvinnut sitoutua sen kummemmin, vaan on päässyt katsomaan, voisiko tämä urheiluharrastus olla oma liikuntaharrastus. Tätä kautta toivon, että me pystyisimme saamaan lapset ja nuoret takaisin liikkumisen pariin, hän sanoo.  Molemmat kansanedustajat pitävät tärkeänä, että lasten ja nuorten liikuntapaikat olisivat seuroille kunnissa maksuttomia.   - Viisas kunta säästää siinä, kun se investoi tulevaisuuteen ja pitää huolta siitä, että lapset ja nuoret oppivat liikunnallisen elämäntavan. Sitä kautta ennaltaehkäistään sairauksia ja säästetään sitten sairauden hoidon menoissa, Essayah perustelee.   Elomaa ehdottaa, että kunnat voisivat hyödyntää nykyistä enemmän personal trainereita, jotka innostaisivat kuntalaisia liikkumaan. Tällä voitaisiin lisätä esimerkiksi ikäihmisten fyysistä aktiivisuutta ja torjua korona-aikana lisääntynyttä yksinäisyyttä.  Kunnilta tukea nuorille urheilijoille  Lopuksi keskustelussa pohdittiin huippu-urheilun edistämistä kunnissa. Elomaan mukaan keskeistä huippu-urheilun edistämisessä ovat liikuntapaikat, kunnan ja paikallisten yritysten tuki urheilijalle sekä joustavat mahdollisuudet opiskella urheilu-uran rinnalla. Hän myös muistuttaa, miten suuri merkitys urheilijoiden antamalla esikuvalla on.   - On tärkeää, että menestyneet huippu-urheilijat näyttäisivät vähän mallia, käyvät kouluissa ja innostavat kunnan nuoria, että tämä polku on hieno, liikuntaa on loistava harrastaa, korostaa Elomaa.   Essayahin mukaan kuntien tulisi tulla urheilijoita vastaan esimerkiksi harjoittelumahdollisuuksien takaamisessa ja muissa pienissä käytännön asioissa, joilla voi olla urheilijan polulle suuri merkitys.  - Muistan silloin, kun itse urheilin, että naapurikunta Kuopio antoi arvokisamenestyksen jälkeen vuosikortin, jotta sain mennä sinne koska tahansa treenaamaan. Tällä oli valtavan suuri merkitys omassa lajissani, että pääsin myös talviolosuhteissa milloin vain sisähalliin treenaamaan. Se oli hyvin merkityksellinen juttu, vaikka se varmaan kaupungin näkökulmasta oli pientä.  Podcastin lopuksi kuultiin myös kansanedustajien korona-ajan liikuntavinkit! 

Koronapandemia on saanut monet ihmiset pelon ja epätietoisuuden valtaan. Oma terveys, rokotus, taloudellinen tilanne, yksinäisyys, vastausten puute ja epäluottamus tulevaisuuteen ovat saaneet monen mielenrauhan järkkymään. Ja asiantuntijat ennustavat, että tämä on vasta alkua. Tulemme näkemään voimakasta nousua mielen ongelmissa pandemian jälkeen.- Kuinka omaa mieltä voi vahvistaa ja pelkoja vähentää? Kuinka valaa uskoa tulevaisuuteen? Tästä ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista keskustelemme psykologi Petra Nymanin kanssa. Petra on psykoterapian erikoispsykologi ja koulutettu FAF Personal Trainer. Hän tekee työtä mielen ja kehon kanssa ja on sitä mieltä, ettei niitä oikeastaan voi erottaa toisistaan.Lisää tietoja Petrasta löytyy sivuilta www.mindandmotion.fi See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Koronapandemia on vauhdittanut muotialalla käynnissä olevia megatrendejä, kuten digitalisaatiota ja vastuullisuutta, mutta lisännyt samalla polarisaatiota, kertoo Tiina Alahuhta-Kasko. Hänen mukaansa menestyvien yritysten joukko on entistä pienempi, ja eriytymistä nähdään myös ostokäyttäytymisessä: osalla kuluttajista korostuu entistä enemmän laatu, toisilla edullinen hinta. Pitkällä aikavälillä kiinnostus vastuullisuuteen ja laatuun ovat Marimekolle suuria mahdollisuuksia, Alahuhta-Kasko uskoo. Tiina Alahuhta-Kasko kertoo kiinnostuneensa jo varhain muodista ja designista. Marimekon palveluksessa hän on ollut vuodesta 2005, josta viimeiset kuusi vuotta toimitusjohtajana. Aiemmin muotialalla rakennettiin brändejä vahvasti ekslusiviteetin kautta, nykyisin mielenkiintoisimmat brändit syntyvät yhdessä asiakkaiden kanssa, inklusiivisesti, hän luonnehtii. Marimekko muistetaan Armi Ratian elämäntyönä. Tänä keväänä yritys täyttää 70 vuotta. Miten perinteikäs designtalo aikoo jatkossa menestyä kansainvälisillä markkinoilla? Mikko Jylhä haastattelee.

Koronapandemia muutti monta asiaa, mutta kenties ei mitään enempää kuin konttorilla olemisen. Toimittajana Tuomas Peltomäki, vieraana Veera Luoma-aho.Tämä podcast julkaistiin 30.3.2021.Lue lisää aiheesta:

Koronapandemia on kasvattanut isosti verkkokauppaa. Halvempia hintoja, laajempia valikoimia, mutta myös väärennettyä, laitonta ja vaarallista tavaraa. Saako EU verkon laittomuudet kuriin uudella digitaalisten palvelujen DSA-asetuksella? Kaupan muutoksista ja reilusta kilpailusta keskustelemassa Kaupan liiton johtava asiantuntija Ilari Kallio.

Koronapandemia on opettanut meille sen, että ihmissuhteidemme lonkerot ulottuvat kaikkialle maailmaan. Teknologiasta ja globalisaatiosta huolimatta sosiaaliset verkostomme ovat kuitenkin pohjimmiltaan samanlaisia kuin metsästäjä-keräilijöillä, sanoo verkostotutkija Jari Saramäki. Nykypäivän verkostodata on pitkälti isojen yritysten käsissä, mutta miksi 15 vuotta vanha matkapuhelindatakin pitää yhä kutinsa? Entä onko kuplautumista ollut aina? Mitä samaa on simpansseissa, Einsteinin kirjeenvaihdossa ja nykypäivän tsättäilyssä? Jari Saramäki on laskennallisen tieteen professori ja verkostotutkija Aalto-yliopistosta. Hänen tutkimusryhmänsä pääsi ensimmäisenä maailmassa tarkastelemaan koko valtion laajuista matkapuhelindataa.

Jo yli vuoden ajan vietetty korona-arki on koetellut myös suomalaisten parisuhteita. Millaista apukeinoja, ratkaisuja ja tapoja on korjata sitä katkennutta tai rakoilevaa yhteyttä omaan kumppaniin? Aiheesta Savon Aalloilla keskusteli Marianna Kettunen, Kuopion Terapiakeskukselta. Haastattelijana Sami Turunen.

Koronapandemia on häirinnyt ihmisten unta maailmanlaajuisesti. Suomessakin uniongelmat ovat jatkuvassa kasvussa. Kuopiolainen Uniaika Oy on erikoistunut erilaisiin ratkaisuihin, joilla lisätään ihmisten hyvinvointia, vireyttä, jaksamista, sekä unenlaadun kokonaisvaltaista parantamista. Aiheesta tarkemmin kertoi Savon Aalloilla Sari Kapanen, joka omaa pitkän linjan työkokemuksen terveydenhuollon, ohjauksen sekä opetuksen saralta. Haastattelijana Sami Turunen.

Koronapandemia on nopeasti valjastanut lähes jokaisen meistä taisteluun yhteistä uhkaa vastaan. Käytämme maskeja ja istumme kotikaranteenissa, yritykset mukauttavat toimintaansa turvallisemmaksi, valtiot suunittelevat ahkerasti rajoitustoimia ja budjetoivat virustaistoon miljardeja euroja. Samanlaista ja yhtä laajaa tarmokkuutta ei kuitenkaan tunnu löytyvän vähintään yhtä vaarallisen ilmastonmuutoksen kohdalla. Miksi reagoimme olemassaoloamme uhkaaviin kriiseihin niin eri tavoin? Entä voiko koronakriisi opettaa meille jotain siitä, mitä ilmastonmuutoksen ehkäisyssä tulisi tehdä toisin?

Juha ja Olli K. keskustelevat lähtökohdista vuoteen 2021. Podissa käsitellään ajureita talous- ja tuloskasvun taustalla sekä pohditaan arvostustasojen kestävyyttä. 00:00 Alkusanat 
00:38 Lähtöasetelmat
 07:39 Talouskasvu
 22:13 Koronapandemia
 28:50 Rahapolitiikka 
46:21 Tuloskasvu 
1:03:23 Arvostustasot 
1:34:34 Ajatukset vuodesta 2021

Koronapandemia syöksyi ihmiskunnan päälle heti vuoden vaihduttua. Monta muuta asiaa jäi täysin sen jalkoihin ja keskustelemme HS:n ulkomaantoimituksen uutistuottaja Jussi Sippolan kanssa niistä ehkä suomalaisten kannalta painavimmasta.HS Päivä on uutispäällikkö Tuomas Peltomäen (@tuomaspeltomaki) toimittama ja Helsingin Sanomien arkiaamuisin julkaisema podcast, jonka avulla pysyt paremmin kärryillä uutisista Suomessa ja maailmalla. Voit kuunnella podcastia: o HS:n sovelluksella (http://hs.fi/päivä), o Applen Podcastit-sovelluksella (https://apple.co/39bABuL), o Spotifyssä (https://spoti.fi/33BJJI4), o Suplassa (https://bit.ly/398h12J) ja useimmissa muissa podcast-soittimissa. Podcastin tilaajille HS tarjoaa kahden viikon HS Digi-näytetilauksen osoitteessa hs.fi/parempaakuunneltavaa.

Koronapandemia, se maksaa. Se maksaa meille eurooppalaisille aivan käsitämättömiä summia. Euroopan valtiovarainministerit kokoontuivat tiistaina myöhään illalla pohtimaan sitä, maksettaisiinko koronavirusepidemiasta muodostuva galaktisen suuri lasku yhdessä – vai vastaako jokainen maa omista menoistaan. EU ja talous on aihe joka on uskomattoman kaukana ihmisten elämästä, joten pyysin taloustoimittaja Jarno Hartikainen mahdollisimman rautalankaisesti kertoo mitä nyt tarkalleen pohditaan. HS Päivä on uutispäällikkö Tuomas Peltomäen (@tuomaspeltomaki) toimittama ja Helsingin Sanomien arkiaamuisin julkaisema podcast, jonka avulla pysyt paremmin kärryillä uutisista Suomessa ja maailmalla. Voit kuunnella podcastia: o HS:n sovelluksella (http://hs.fi/päivä), o Applen Podcastit-sovelluksella (https://apple.co/39bABuL), o Spotifyssä (https://spoti.fi/33BJJI4), o Suplassa (https://bit.ly/398h12J) ja useimmissa muissa podcast-soittimissa. Podcastin tilaajille HS tarjoaa kahden viikon HS Digi-näytetilauksen osoitteessa hs.fi/parempaakuunneltavaa.

Sauli ja Juha keskustelevat koronapandemian vaikutuksista talouteen ja markkinatilanteeseen. Lisäksi kaksikko kertoo omista liikkeistään osakemarkkinoilla. 00:48 Mitä maaliskuussa tapahtui? 04:55 Miten lähellä systeemikriisi oli? 13:41 Pankkisektori 15:06 Makrotalous Arvostustasot 30:08 S&P 500 42:30 OMX Helsinki 50:10 Saulin ja Juhan omat liikkeet markkinoilla inderesPodi 66: Koronavirus (6.3.2020) https://www.inderes.fi/fi/videot/inderespodi-66-koronavirus