Podcasts about ihmisell

Jari Sarasvuo podcastin kauden päätösjaksossa puhutaan kostamisesta, katkeruudesta ja anteeksiannosta. Ihmisellä on perusluonteinen tarve kokea sosiaalinen maailmamme vakaaksi ja oikeudenmukaiseksi. Siksi hyvästä teosta on seurattava hyvä teko, pahasta paha. Kosto ei kuitenkaan ole oikeasti suloinen – monin tutkimuksin on osoitettu, että kostajat voivat jälkikäteen huonommin kuin ne, joilla ei ollut tilaisuutta kostaa. Tämän jakson myötä Jari Sarasvuo podcast jää määrittelemättömän pituiselle tauolle. Oikein hyvää kesää kaikille! Tutustu ja tilaa Fight Club: https://fightclub.fi Ilmoittaudu maksuttomaan verkkovalmennukseeni 30.6.2024: https://trainershouse.fi/jarinpelkovalmennus

Kauneuden taju on keskeinen osa inhimillistä kokemusmaailmaa. On jopa sanottu, että ihmisellä olisi tarve kauneuteen. Nykyään myös tiedetään, että kauneuden kokemus lisää ihmisten hyvinvointia ja elämänhalua sekä saattaa jopa parantaa fyysistä terveyttä. Onko inhimillisesti hyvä elämä aina myös esteettinen kysymys? Mitä kauneus oikeastaan on ja miksi tämän kokeminen vaikuttaa olevan ihmiselle niin merkityksellistä? Mitä lopulta menettäisimme, jos kadottaisimme kyvyn aistia kauneutta? Entä mitä tekemistä kauneudella ja estetiikalla on moraalin ja hyvyyden kanssa – ruma voi olla kaunista, mutta entä paha? Kauneuden merkitystä ja vaikutusta ovat pohtimassa estetiikan professori Arto Haapala Helsingin yliopistosta ja filosofian tohtori, tietokirjailija Pirkko Kasanen. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Miten ihminen ajatteli ennen kirjoja, ennen taloja, ennen tulen kontrollointia?  Solojaksossa pohdin muinaista mieltä. Mitä tarkoitti aiemmin ukkonen, auringonnousu, sade tai kuoleminen? Miltä mahtoivat näyttää muinaisihmisen psykologia ja mieli? Psykologian opinnoissa ja kirjallisuudessa harvemmin syvennytään näihin aiheisiin. Ihmisellä on kuitenkin pitkä historia. Aikaisemman ajattelutavan ymmärtäminen voi auttaa meitä ymmärtämään myös nykyistä tilannettamme ja nykyistä ajatteluamme.Tervetuloa mukaan!Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä!Se näyttää algoritmeille, että minun sisällöstäni tykätään.Voit myös laittaa podcastin seuraukseen, ja kertoa tutuille.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Arthur Schopenhauer (1788-1860) voitti Norjan kuninkaallisen seuran palkinnon kirjoituksella siitä, voidaanko tahto todistaa vapaaksi itsetietoisuuden perusteella. Schopenhauerin kanta oli kieltävä. Kirjoituksen kääntäjä Markus Nikkarla valottaa Schopenhauerin paikoin vaikeaa filosofiaa, jossa eletään sekä kausaalilakien maailmassa että moraalin maailmassa. Ihmisellä on vajaa käsitys näistä alueista, mutta ne eivät ole kokonaan tieteen ja moraalin tavoittamattomissa. Markus Nikkarla on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Helteellä koira tuupertuu huomattavasti nopeammin lenkillä kuin ihminen. Ihmisellä onkin fysiologisia ominaisuuksia, joiden ansiosta olemme erittäin kestäviä. Istumaan meitä ei ole tarkoitettu, mutta onko ihminen liikkujana maratoonari vai pikajuoksija? Entä olemmeko lihansyöjiä vai kasvissyöjiä? Ihmisen ruokavaliossa on evoluution varrella tapahtunut isoja muutoksia. Mitä kaikkea esi-isämme ovat todennäköisesti syöneet? Pitäisikö meidän tehdä ruokavalion suhteen paluu menneeseen, esimerkiksi kivikaudelle? Millainen ihminen on luonnostaan? Millaiset ominaisuudet liikkumisen ja syömisen suhteen ovat meille luontaisia ihmisen rakenteen, fysiologian sekä arkeologian ja evoluution perusteella? Haastateltavana Helsingin yliopiston paleobiologian dosentti ja anatomian yliopistonlehtori Suvi Viranta sekä Turun yliopiston tutkija, biologi ja lääkäri, dosentti Olli Arjamaa. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Työelämän risteyskohdissa monille tarjotaan mahdollisuutta siirtyä myynnillisempiin rooleihin. Ihmisellä saattaa kuitenkin olla käsitys ettei myynti ole häntä varten. Jos myyntiä sitten kuitenkin päätyy tekemään, niin siitä alkaa helposti tykätä. Monet myyntityöhön liittyvät ennakkoluulot ovatkin täysin tuulesta temmattuja.

Kimmo kertoo aamun kuumottavasta hetkestä ja Minna pohtii lähtöä.. kodistaan.. perheen kanssa.. Kimmo keksi myös Minnalle ja Markukselle uuden pelin. Voiko pariskunta käyttää yhteistä hammasharjaa?

Tänä keväänä tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun suuri geeniperimää kartoittanut ihmisgenomiprojekti päättyi. Hankkeen jälkeen käsityksiä perimästä on korjattu ja geenin käsitekin on uudistettu. Ihmisellä on vain noin 20 000 proteiinia koodaavaa geeniä, paljon vähemmän kuin oletettiin. Tuolloin luultiin, että RNA-geenit olisivat vain pieni geenien erikoisryhmä, ja siksi oli yllätys, kun ihmiseltä niitä on löydetty peräti 40 000. RNA-geenien suuri määrä näyttäisi korreloivan eliön monimutkaisuuden kanssa. Onkin herännyt ajatus, selittävätkö juuri ne eliöiden kuten ihmisen kehittyneisyyttä. Myöskään roska-DNA:ksi aikoinaan kutsuttu DNA-alue ei ole roskaa, vaan sisältää lukuisia tärkeitä toimintoja. Haastateltavana ovat tutkimusjohtaja Mikko Frilander Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutista ja genetiikan professori Harri Savilahti Turun yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Tontut ovat kuuluneet suomalaiseen elämänmenoon jo pitkään. Sen tietää erityisen hyvin kirjailija Heikki Saure, joka on kirjoittanut vuonna 2019 kansanperinteemme tontuista ja haltijoista kirjan Tonttu – tarua ja totta. Saure muistutti Radio Voimalla keskiviikkona, että muinaisina aikoina monet ovat uskoneet tonttuihin. - Minulta on aina välillä kysytty, mihin tonttuperinne on kadonnut. Vastaan, että tonttuja on paljon enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Menetpä minne tahansa, tänne Radio Voimaankin tullessani, näin heti kaksi tonttua ja yhden miehen, jonka väitettiin olevan tonttu. Menetpä mihin tahansa kauppaan, niin siellä yleensä tonttuja on aika paljon. Ihmisellä on Sauren mukaan ikiaikainen tarve uskoa tonttuihin ja haltijoihin. - Mistä me tiedämme, onko niitä vai ei. Sitäkin olen pohtinut, uskonko niihin itse ja päädyin siihen, että se on oikeastaan ihan sama, onko niitä vai ei, mutta ne ovat vaikuttaneet, ja vaikuttavat yhä, valtavasti ihmisten elämään ja meidän kansanperinteeseemme ja kulttuuriin. Sauren mukaan on täysin mahdollista, että haltijat ja tontut ovat kaikkein vanhin suomalainen uskonto tai uskomus. Muinaisesta saunatontustahan on kerrottu myös hurjia tarinoita, joissa tontut ovat hyväntahtoisia, mutta suuttuessaan jopa hengenvaarallisia. - Saunatontusta on kansanperinteen keräilijöiden tietolähteeltä saamiani tarinoita, että kun joku ei ollut käyttäytynyt saunassa kunnolla, eikä piitannut tontun varoituksista, niin sehän löytyi kuolleena saunasta. Tarinankertojat ovat myös herkutelleet aiheella ja löytyi sellainenkin, että löydetty oli nyljetty ja verinen nahka vain roikkui orsilla. Joulutonttu on kesyyntynyt huomattavasti muinaisiin tonttuihin verrattuna. - Jos nyt lahjoja ei niin paljon tulekaan, niin se on kuitenkin vielä pientä verrattuna esimerkiksi siihen, mitä saunatonttu on pahimmillaan tehnyt. Jonkun mielestä se voi olla tylsää, että tontut ovat kesyyntyneet, mutta kirjailija on toista mieltä. - Minun mielestäni se on huojentava tieto, sillä jos tässä joulun alla sattuu joihinkin paheisiin sortumaan, niin onhan se mukava tietää, että joulutonttu ei tule rankaisemaan ankarasti. Kuuntele haastattelu.

Saarna Hyvän toivon kappelissa 11.12.20223. adventtisunnuntai, Matt. 11: 11-19 Johdanto: Syömisen ja juomisen evankeliumia Johannes Kastaja ei syönyt eikä juonut. Jeesus söi ja joi. Mitä minun pitäisi syödä ja juoda? Evankeliumi vie meidät ihmisenä olemisen peruskysymyksiin. Kaikkien meidän täytyy syödä ja juoda. En anna tässä saarnassani suoria vinkkejä joulupöytään. Puhun kuitenkin syömisestä ja juomisesta ja siitä, mitä ne merkitsevät evankeliumissa. Tässä oppaanani ovat evankeliumin väkevät hahmot. Johannes Kastaja ja Jeesus edustavat kahta erilaista lähestymistapaa syömiseen ja juomiseen: paastoa ja juhlaa.   I Hallinnasta armollisuuteen Aloitan Johanneksesta. Markuksen evankeliumissa kerrotaan, miten Johannes Kastajalla ”oli yllään kamelinkarvavaate ja vyötäisillään nahkavyö, ja hänen ruokanaan olivat heinäsirkat ja villimehiläisten hunaja.” Johannes Kastajalla oli siis nykykielellä sanottuna tiukka dieetti. Hän oli kuin liekki, joka hehkui sisäistä valoa ja puhui väkeviä sanoja. Hän oli askeetti, itsensä kieltäjä.  Johanneksen edustama askeettisuus ei ole ollenkaan vierasta meidän ajassamme. Se ei saa yleensä uskonnollista muotoa, mutta itsensä kieltäminen erilaisten ruokavalioiden kautta on monelle tuttua.  Meillä on paljon ruokaa käytössämme ja sitä myös markkinoidaan tehokkaasti. Nopeasti muuttuvassa maailmassa on myös helppo kadottaa hallinnan kokemus. Moneen asiaan emme voi vaikuttaa. Voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, mitä syömme ja juomme: puhumme painonhallinnasta.  Pyrkimys terveelliseen elämään on itsessään hyvä. Hyvä ruoka, runsas liikunta ja syvä lepo ovat kaikille tärkeitä. Samalla ihmisen terveyteen, painoon ja ulkonäköön latautuu valtavia paineita. Jatkuva kuvien virta saa meidät vertaamaan itseämme toisiin. Se vahvistaa huomaamatta kokemusta siitä, että olemme jatkuvasti jollain tapaa vajaita. Erityisen kipeästi tämä osuu nuoriin.  Paineiden taustalla on myös tehokkuusajattelu. Äärimmäisen tehokkaaksi hiottu taloutemme vie meidät näkemään itsemme ikään kuin koneina, joista voidaan rakentaa aina uusi entistä parempi versio. Tätä kuvaa monen toistelema fraasi: ”pyrin olemaan paras versio itsestäni.” Talouden myllyt eivät tunne rajoja. Ne vaativat aina uusia rattaita pyörittämään suurta koneistoa, jossa ihminen jauhautuu murusiksi. Rajattoman kasvun ihanteena on täydellisen terve ja hyvinvoiva ihminen, sillä hänestä voidaan repiä irti yhä kovempia suorituksia.    Taloutta tarvitaan, se on osa ihmisyyttä. Se ei kuitenkaan saa syrjäyttää muita ihmisenä olemisen ulottuvuuksia. Tehokkuus ei ole kaikki kaikessa, eikä talouden kasvu voi olla rajatonta. Ihmisellä on rajat ja luomakunnalla on rajat. Tarvitsemme lisää kohtuullisuutta ja armollisuutta. Tässä Johannes Kastaja voi olla oppaanamme.   II Johannes Kastaja viitoittaa tietä ytimeen  Mitä Johannes Kastaja voi opettaa meille? Hän näyttää tietää olennaiseen, ytimeen. Johannes Kastajan äärimmilleen pelkistetty elämäntapa on intohimoista totuuden ja rakkauden etsintää. Hän viitoittaa tietä kohti ihmisyyttä, jossa tehokkuus ei määrittele meitä. Meidät määrittelee Jumala, joka antaa meille elämän.  Johanneksen elämäntapa on myös äärimmäisellä tavalla luomakuntaa kunnioittava, eikä vain siksi että hän on edelläkävijä hyönteisravinnossa! Meidän on yksilöinä, yhteiskuntana ja ihmiskuntana löydettävä uudelleen yhteys koko luomakuntaan. Meidän on löydettävä tasapaino, jossa voimme elää sen kanssa sovussa.  Johannes Kastajan johtaa meitä kohti syvimpiä arvoja. Hän ohjaa meitä pois vallan ja mammonan palvomisesta. Etsimme totuutta ja rakkautta helposti materiasta ja kunniasta, joista kasvaa kumpu ytimen ympärille. Kumpu kasvaa vuoreksi kuin entisajan kaatopaikka, ja ydin hautautuu yhä syvemmälle.  Johannes viitoittaa suoraan kohti totuutta ja rakkautta, kohti elämän ydintä. Paasto on matkaa kohti ydintä, kohti joulun ja pääsiäisen salaisuutta, kohti Jumalan läsnäoloa.  III Yhteinen pöytä on ystävyyden merkkiJohanneksen paasto ei ollut itsekeskeistä. Hänen koko elämänsä oli tien valmistamista Kristukselle. Fariseukset sanovat Jeesuksesta evankeliumissa: ”Mikä syömäri ja juomari, publikaanien ja muiden syntisten ystävä!” Jeesus tuli maailmaan juhlimaan elämää meidän kanssamme. Siksi yhdessä syöminen oli hänelle tärkeää. Se on ollut aina syvä merkki ystävyydestä ja sovinnosta.  Jeesuksen pöytä oli avoin. Hän ei kutsunut siihen vain vimpan päälle moraalisessa suorituskyvyssä kunnostautuneita. Hän kutsui pöytään halveksittuja ja sorrettuja ja sortovallan edustajiakin. Jeesuksen sanoma ei ollut moralismia eikä yläpuolelle asettumista. Se oli vierellä kulkemista ja yhteiseen pöytään kutsumista. Kristittynä eläminen ei ole pikkusieluista nipottamista. Se on elämän syvän ilon ja Jumalan hyvien lahjojen löytämistä ja yhteiseen pöytään asettumista.  Taivaasta verrataan usein hääateriaan. Tämä on hyvin syvä kuva Jumalan valtakunnasta. Ei ole kyse juhlasta, jossa on tarkat istumapaikat. Kristus kutsuu meidät kutsutaan yhteiseen juhlapöytään. Sinne mahtuvat tutut ja tuntemattomat.  Ehtoollisessa on tästä esimakua. Siinä syömme ja juomme Kristuksen läsnäoloa, hänen joka syö ja juo tänään meidän kanssamme. 

Avainkysymyksiä Osa 22 Avainkysymyksiä osassa 22 Leif Nummela ja Aleksi Soininen vastaavat kysymyksiin: Onko ihmisellä joka tilanteessa vapaatahto?

Muistimme on usein häilyvä ja toisinaan mieliimme saattaa syntyä jopa valemuistoja. Mistä tuolloin on kyse? Muistin toiminnan ymmärtäminen on tärkeää esimerkiksi rikosprosessin kannalta. Oikeuspsykologi Julia Korkman kertoo esimerkkien avulla, mitä meidän olisi hyvä tietää muistoista ja muistamisesta. Tiedeykkösesessä kysytään lisäksi, mitä muistamisen aikana tapahtuu aivoissa ja miksi muistomme ovat usein jollain tapaa vääristyneitä. Neurotieteilijä Satu Palva kertoo myös, näkyvätkö valemuistot jollain tavalla aivoissa. Ohjelman on toimittanut Riikka Suikkari.

Ihmisellä on tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi. Kuka näkee sinut? Psalmi 139:16. Seurassasi Asta Vuorinen.

Freud sanoi, että ihmisellä on rakkauden nälkä, Jung taas: Ihmisellä on turvallisuuden nälkä. Adlerin mukaan Ihmisellä on tarkoituksen nälkä.  Jeesus antaa vastauksen tähän ihmisiä kalvavaan perustavaa laatua olevaan kysymykseen. Jeesus sanoo olevansa elämän leipä. Jumalan nimi -sarja. Osa 12/16 - Asko MatikkaTutustu lisää videoihimme osoitteessa www.janoinenlammas.fi

Ilmastovaroitus-sarjassa keskustellaan siitä, mitä on nykypäivän solidaarisuus. Ilmastonmuutos on globaali ongelma eli se koskee jokaista maailman ihmistä. Jos on solidaarinen ilmastonmuutoksen vaikutusten runtelemille alueille Bangladeshissa, onko se pois kotimaata kohtaan kokemasta solidaarisuudesta? Studiossa Hermanni Seppälän ja Timo Tyrväisen lisäksi UNICEFin hyvän tahdon lähettiläs, näyttelijä, laulaja Eija Ahvo, joka kertoo miten ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät maailman lapsissa.

Ystävyys voi alkaa muutamasta seinään kirjoitetusta sanasta ja kestää vuosikymmeniä. Jos ystäviä ei ole, saatamme jopa sairastua, vaikka luulemme kaiken olevan hyvin.

Moni kokee jossain vaiheessa elämäänsä olevansa jollain tapaa erilainen kuin muut. Erilainen kuin sisarukset, vertaiset, luokkalaiset. Oman paikan löytäminen opiskelijayhteisössä, työpaikalla tai äitiporukoissa voi tuntua haastavalta. Ihmisellä on tarve tulla hyväksytyksi ja otetuksi osaksi yhteisöä. Koettu erilaisuus itsessä voi herättää monenlaisia tunteita - pelkoa, pettymystä, huonommuuden tunnetta, häpeää, jännitystä. Erityisen haavoittavaa on, jos on joutunut kokemaan syrjintää, kiusaamista tai ulkopuolisuutta. Tässä jaksossa pysähdymme pohtimaan erilaisuuden karikoita ja kauneutta. Millaisissa tilanteissa olemme itse kokeneet olevamme erilaisia? Miten omanlaisuutensa voisi nähdä myönteisessä valossa? Haluamme vahvistaa erilaisuutta hyväksyvää ilmapiiriä ja rohkaista jokaista löytämään ja hyväksymään omaa erityisyyttään. Tervetuloa kuuntelemaan tämän kauden viimeistä jaksoa!

Tiedolla on kaksiteräinen miekka, ja tämän tiesivät jo muinaiset kreikkalaiset ja heprealaiset. Filosofi, teologi ja tulevaisuudentutkija pohtivat Tiedeykkösessä ikiaikaista ongelmaa tiedon hyvästä ja pahasta luonteesta. Turun yliopiston tulevaisuudentutkimuksen emeritaprofessori Sirkka Heinonen sekä Helsingin yliopistosta filosofian professori Thomas Wallgren ja kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä kertovat muinaisista mutta aina ajankohtaisista myyteistä, jotka liittyvät tiedon kaksoisluonteeseen ja tietämisessä piileviin vaaroihin. Tällaisia ovat Raamatun kertomus hyvän- ja pahantiedon puusta, Prometheus-myytti ja Faust-taru. Ihminen on loputtoman utelias ja kaikkea tietämäämme voi käyttää niin hyvään kuin pahaan. Ohjelmassa pohditaan niitä tienhaaroja, joista yksilö tai yhteisö voi lähteä hyvään tai huonoon suuntaan. Tiedeykkösessä puhutaan myös ihmisen, teknologian ja luonnon välisestä vuorovaikutuksesta. Jos vuorovaikutus ei ole sopusuhtainen, seurauksena on väistämättä ongelmia. Kuulemme, mistä tässä kolmiodraamassa on kyse ja mitä asialle pitäisi tehdä. Aiheina ovat lisäksi tiedon merkitys päätöksenteossa ja tulevaisuuden suunnittelussa sekä tiedon ja vallan välinen suhde. Tieteen päivillä 2021 tallennetun ohjelman on toimittanut Riikka Suikkari.

Kommentoi | Twitter | Instagram–––- Turhankin pelottava seikkailu amerikkalaisen Apple ID:n kanssa04:24 – Hampaankolossa: Manga Time Kirara Comicsin Facebook-sovellus- Jakso 40, jossa puhuimme Manga Time Kirara Comicsin Facebook-sovelluksesta06:14 – Hampaankolossa: Futekiya lisensoi Pink Heart Jamin- ANN: Futekiya Boys-Love Manga Service Adds Pink Heart Jam Manga Simulpub- Jakso 37, jossa puhuimme Pink Heart Jamin keskeyttämisestä piratismin vuoksi10:29 – Hampaankolossa: Demon Slayer: Kimetsu no yaiban suosio- ANN: Oricon Poll: Over 90% of Japanese Public is Familiar with Demon Slayer: Kimetsu no Yaiba- SoraNews24: Demon Slayer is so pervasive, it’s starting to affect Japanese children’s kanji reading ability- Lännessä taas Jujutsu kaisen on Demon Slayeria suositumpi- “Menikin jo melkein minuutti ennen kuin näin mitään Demon Slayeriin liittyvää“15:24 – Kuulijakommentteja: Alle 18-vuotiaille sopivia lyhyitä BL-suosituksia- Seven Days- Classmates- Touko Kawain sarja Cut- I Hear the Sunspot, Given ja Seaside Stranger ovat pitempiä sitten- It’s Fine Even if It’s Just a Dream- God is Probably Left-Handed25:48 – Kuulijakommentteja: Missä menee fanservicesarjan ja erotiikkasarjan raja?- ANN: Seven Seas Licenses 5 Mature Manga for Ghost Ship Imprint- Booty Idol- Manga Goraku -lehti, jossa sarja ilmestyy Ginga Densetsu Weed: Orionin vieressä (kuva)- Epämääräisesti Takeshi Kitanolta näyttävä pahishahmo (kuva)- Velvet Kiss36:16 – Crunchyroll Mangan web-lukusovellus ja Flash Playerin kuolema- Thoughts on Flash- Crunchyrollin “uusi“ HTML5-web-lukusovellus (kuva)- Nyt toimii myös mobiililaitteilla, paitsi että eihän näin voi elää (kuva)43:58 – BL-alan mahdollinen valtavirtaistuminen- ANN: Hana to Yume Gets New Digital BL Spinoff Magazine- ANN: The Night Beyond the Tricornered Window Boys-Love Mystery Manga Gets TV Anime- ANN: BL (Boys Life) Manga Sasaki and Miyano Gets Anime55:01 – Dr. Stone: Esittely- Dr. Stone- Riichiro Inagaki, tunnettu aiemmasta sarjastaan Eyeshield 21- Boichi, tunnettu aiemmasta sarjastaan Sun-Ken Rock - Senkun ja Tsukasan maailmankatsomukset ovat saman tien törmäyskurssilla (kuva)59:38 – Dr. Stone: Yleisesti- Senku, Chrome, Kohaku ja Tsukasa (kuva)- Vaivannäkö ja voitto ovat tässä sarjassa kokonaan uudessa muodossa (kuva)- Idän lumo: Ihmisellä on oikeus tuhota luontoa- Kaikkien Maassa elävien ihmisten esivanhemmat, kuusi ISS-astronauttia (kuva)- Kukaan ei ole kuitenkaan Senkulle verisukua, ei huolta (kuva)- Dr. Stone Reboot: Byakuya- Hotel, Boichin aiempi lyhäri joka muistuttaa tätä tarinaa- Eiköhän tässäkin sarjassa ennen pitkää avaruuteen mennä (kuva)01:19:04 – Dr. Stone: Hahmot- Tsukasan ja Hyoogan erilaiset näkemykset (kuva)- Senku ja Gen ovat parivaljakko helvetistä (kuva)- Chromen neuvokkuus on enemmän ratkaisujen löytämistä (kuva)- Kaseki, kylän käsityöläismestari jolla ei ole koskaan ollut samanhenkisiä tovereita (kuva)01:39:44 – Dr. Stone: Taide- Boichin “normaali“ piirrostyyli on vähemmän simppeli kuin Dr. Stonessa käytetty (kuva)- Naishahmo joka ei näyttänyt karmivalta olikin sääli kyllä vain komea mies (kuva)- Boichin mies- ja naishahmot (kuva)- Antakaa näille naisraukoille alushousut (kuva)- Kohakua ei kauheasti seksualisoida itse sarjan sivuilla, mutta lukujen aloituskuvat ovat kokonaan eri juttu (kuva)- Tunteikkaat hetket ja coolit poseeraukset hoituvat Boichilta erinomaisesti (kuva)- Häkkinen from Finland (kuva)01:52:18 – Dr. Stone: Julkaisu01:56:20 – Dr. Stone: Animesovitus- Animesovitus Crunchyrollissa- Ensimmäisen kauden ensimmäinen OP-animaatio (YouTube)- Ensimmäisen kauden toinen OP-animaatio (YouTube)01:59:27 – Dr: Stone: Spoileriosio (pokkarista 8)- Loppusarjan etenemissuunnitelma (kuva)- Tohtori Xeno on kyllä tiedemies, mutta on silti arvoiltaan Senkun täysi vastakohta (kuva)02:08:45 – Dr. Stone: Yhteenveto02:10:51 – Mangakartan vuosikatsaus 2020: StatistiikkaaLadatuimmat jaksot:- 1: Junji Ito- 2: Mistä mangaa voi ostaa- 3: Smile Down the Runway- 4: BL ja yuri- 5: The Case Study of VanitasVähiten ladatut jaksot:- 1: Dawn of the Arcana- 2: Silver Spoon- 3: My Lesbian Experience with Loneliness- 4: Everyone’s Getting Married- 5: Arte02:19:10 – Mangakartan vuosikatsaus 2020: Suosikkiaiheet- Pääaiheet: The Case Study of Vanitas ja Kasane- Ajankohtaiset: Amazonin ja Australian sensuuriasiat, manga-alan 2010-luku, Japanin mangamarkkinat 2019, Ranskan mangamarkkinat 2019 ja Pohjois-Amerikan mangamarkkinat 2019- Lukujonosarjat: Kowloon Generic Romance ja Heartless02:34:51 – Lopetus

Dr. Stonessa luodaan ihmiskunnan tiede ja teknologia uudestaan nollasta aloittaen postapokalyptisessa tulevaisuudessa, jossa koko ihmiskunta on mystisesti kivettynyt tuhansien vuosien ajaksi. Puhumme myös mangan ikärajojen määrittymisestä Japanissa, BL-alan uusista tuulista sekä siitä, miten Crunchyroll jaksoi lopultakin kääntää päälle manganlukusovelluksensa HTML5-version. Lisäksi käymme läpi Mangakartan vuotta 2020: puhumme omista suosikkiaiheistamme, käsiteltyjen sarjojen jakautumisesta eri kustantajille ja kohdeyleisöille sekä siitä, mitkä jaksot olivat suosittuja ja mitkä eivät. ––– Kommentoi | Twitter | Instagram ––– - Turhankin pelottava seikkailu amerikkalaisen Apple ID:n kanssa 04:24 – HAMPAANKOLOSSA: MANGA TIME KIRARA COMICSIN FACEBOOK-SOVELLUS - Jakso 40, jossa puhuimme Manga Time Kirara Comicsin Facebook-sovelluksesta 06:14 – HAMPAANKOLOSSA: FUTEKIYA LISENSOI PINK HEART JAMIN - ANN: Futekiya Boys-Love Manga Service Adds Pink Heart Jam Manga Simulpub - Jakso 37, jossa puhuimme Pink Heart Jamin keskeyttämisestä piratismin vuoksi 10:29 – HAMPAANKOLOSSA: DEMON SLAYER: KIMETSU NO YAIBAN SUOSIO - ANN: Oricon Poll: Over 90% of Japanese Public is Familiar with Demon Slayer: Kimetsu no Yaiba - SoraNews24: Demon Slayer is so pervasive, it's starting to affect Japanese children's kanji reading ability - Lännessä taas Jujutsu kaisen on Demon Slayeria suositumpi - “Menikin jo melkein minuutti ennen kuin näin mitään Demon Slayeriin liittyvää“ 15:24 – KUULIJAKOMMENTTEJA: ALLE 18-VUOTIAILLE SOPIVIA LYHYITÄ BL-SUOSITUKSIA - Seven Days - Classmates - Touko Kawain sarja Cut - I Hear the Sunspot, Given ja Seaside Stranger ovat pitempiä sitten - It's Fine Even if It's Just a Dream - God is Probably Left-Handed 25:48 – KUULIJAKOMMENTTEJA: MISSÄ MENEE FANSERVICESARJAN JA EROTIIKKASARJAN RAJA? - ANN: Seven Seas Licenses 5 Mature Manga for Ghost Ship Imprint - Booty Idol - Manga Goraku -lehti, jossa sarja ilmestyy Ginga Densetsu Weed: Orionin vieressä (kuva) - Epämääräisesti Takeshi Kitanolta näyttävä pahishahmo (kuva) - Velvet Kiss 36:16 – CRUNCHYROLL MANGAN WEB-LUKUSOVELLUS JA FLASH PLAYERIN KUOLEMA - Thoughts on Flash - Crunchyrollin “uusi“ HTML5-web-lukusovellus (kuva) - Nyt toimii myös mobiililaitteilla, paitsi että eihän näin voi elää (kuva) 43:58 – BL-ALAN MAHDOLLINEN VALTAVIRTAISTUMINEN - ANN: Hana to Yume Gets New Digital BL Spinoff Magazine - ANN: The Night Beyond the Tricornered Window Boys-Love Mystery Manga Gets TV Anime - ANN: BL (Boys Life) Manga Sasaki and Miyano Gets Anime 55:01 – DR. STONE: ESITTELY - Dr. Stone - Riichiro Inagaki, tunnettu aiemmasta sarjastaan Eyeshield 21 - Boichi, tunnettu aiemmasta sarjastaan Sun-Ken Rock - Senkun ja Tsukasan maailmankatsomukset ovat saman tien törmäyskurssilla (kuva) 59:38 – DR. STONE: YLEISESTI - Senku, Chrome, Kohaku ja Tsukasa (kuva) - Vaivannäkö ja voitto ovat tässä sarjassa kokonaan uudessa muodossa (kuva) - Idän lumo: Ihmisellä on oikeus tuhota luontoa - Kaikkien Maassa elävien ihmisten esivanhemmat, kuusi ISS-astronauttia (kuva) - Kukaan ei ole kuitenkaan Senkulle verisukua, ei huolta (kuva) - Dr. Stone Reboot: Byakuya - Hotel, Boichin aiempi lyhäri joka muistuttaa tätä tarinaa - Eiköhän tässäkin sarjassa ennen pitkää avaruuteen mennä (kuva) 01:19:04 – DR. STONE: HAHMOT - Tsukasan ja Hyoogan erilaiset näkemykset (kuva) - Senku ja Gen ovat parivaljakko helvetistä (kuva) - Chromen neuvokkuus on enemmän ratkaisujen löytämistä (kuva) - Kaseki, kylän käsityöläismestari jolla ei ole koskaan ollut samanhenkisiä tovereita (kuva) 01:39:44 – DR. STONE: TAIDE - Boichin “normaali“ piirrostyyli on vähemmän simppeli kuin Dr. Stonessa käytetty (kuva) - Naishahmo joka ei näyttänyt karmivalta olikin sääli kyllä vain komea mies (kuva) - Boichin mies- ja naishahmot (kuva) - Antakaa näille naisraukoille alushousut (kuva) - Kohakua ei kauheasti seksualisoida itse sarjan sivuilla, mutta lukujen aloituskuvat ovat kokonaan eri juttu (kuva) - Tunteikkaat hetket ja coolit poseeraukset hoituvat Boichilta erinomaisesti (kuva) - Häkkinen from Finland (kuva) 01:52:18 – DR. STONE: JULKAISU 01:56:20 – DR. STONE: ANIMESOVITUS - Animesovitus Crunchyrollissa - Ensimmäisen kauden ensimmäinen OP-animaatio (YouTube) - Ensimmäisen kauden toinen OP-animaatio (YouTube) 01:59:27 – DR. STONE: SPOILERIOSIO (POKKARISTA 8) - Loppusarjan etenemissuunnitelma (kuva) - Tohtori Xeno on kyllä tiedemies, mutta on silti arvoiltaan Senkun täysi vastakohta (kuva) 02:08:45 – DR. STONE: YHTEENVETO 02:10:51 – MANGAKARTAN VUOSIKATSAUS 2020: STATISTIIKKAA Ladatuimmat jaksot: - 1: Junji Ito - 2: Mistä mangaa voi ostaa - 3: Smile Down the Runway - 4: BL ja yuri - 5: The Case Study of Vanitas Vähiten ladatut jaksot: - 1: Dawn of the Arcana - 2: Silver Spoon - 3: My Lesbian Experience with Loneliness - 4: Everyone's Getting Married - 5: Arte 02:19:10 – MANGAKARTAN VUOSIKATSAUS 2020: SUOSIKKIAIHEET - Pääaiheet: The Case Study of Vanitas ja Kasane - Ajankohtaiset: Amazonin ja Australian sensuuriasiat, manga-alan 2010-luku, Japanin mangamarkkinat 2019, Ranskan mangamarkkinat 2019 ja Pohjois-Amerikan mangamarkkinat 2019 - Lukujonosarjat: Kowloon Generic Romance ja Heartless 02:34:51 – LOPETUS

Ihminen tarvitsee riittävän vahvoja lihaksia, jotta arkipäivän toimet sujuvat hyvin ja meillä on reserviä tiukan paikan tullen. Voimaharjoittelu edesauttaa myös erilaisissa liikunta- ja urheilulajeissa. Miten pitäisi harjoitella, että voima ja kestävyys lisääntyvät ja vältytään vammoilta? Ihmisellä on hitaita ja nopeita lihassoluja. Mikä merkitys erilaisilla lihassolujen tyypeillä on harjoituksessa? Miten motorisen yksikön saa liikkeelle? Lihasvoimaharjoittelusta puhuvat painonnostaja, lääkärin opintoja päättelevä diplomi-insinööri Anni Vuohijoki sekä Suomen Akatemian kliininen tutkija Juha-Pekka Kulmala HUSin Liikelaboratoriosta. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Ihmisellä on elämässään kaksi pakkoa: verot ja kuolema. Toki jos satut myös opiskelemaan suomalaisessa yliopistossa, täytyy sinun myös maksaa ylioppilaskunnan jäsenyydestä. Syksyllä 2020 Turun hallinto-oikeus käsitteli turkulaisen opiskelijan valitusta pakkojäsenyydestä ja asia nousi jälleen mediassa pinnalle. Mistä on kyse, miksi näin on ja pitäisikö asialle tehdä jotain? Näitä ja muitakin aiheeseen liittyviä kysymyksiä ja ajatuksia juontajakolmikkomme käsittelee tämänkertaisessa jaksossamme! Jakson yhteydessä julkaisemme bonusmateriaalina Turun hallinto-oikeuden ratkaisun pakkojäsenyydestä 3.11.2020 juontajamme Roopen kertomana! Tämä on kuunneltavissa kaikissa kanavissamme, kuten: Anchor: https://anchor.fm/it-podcast-turinoita-opiskelijakentlt/episodes/Bonus-Turun-hallinto-oikeuden-ratkaisu-ylioppilaskuntien-pakkojsenyydest-3-11-2020-en09m0 Spotify: https://open.spotify.com/episode/4OgSbB80AV7ZNEYOiftmiK?si=cWLN5wR5RLedOfZVFkZTLA

Professori Anneli Kauppinen pohtii uudessa tietokirjassaan Mistä kieli meihin tulee kielen syntyä. Ihmisellä on kyky ymmärtää erilaisia ilmeitä, eleitä, ääniä, puhetilanteita ja painotuksia eri tasoilla. Inhimillisen kielen erityisyys ei ole pelkästään ajattelussa tai kielessä vaan toiminnassa ja sen jatkuvassa muutoksessa, evoluutiossa. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Ihmisellä on tarve näyttäytyä itselleen ja toisille moraalisena yksilönä, joka erottaa oikean väärästä ja toimii yhteisesti hyväksyttyjen arvojen mukaan. Samaan aikaan käytämme hyviä tekojamme oikeutuksena myös pahoihin tai ristiriitaisiin tekoihin. Miksi ihminen esimerkiksi saattaa arkisilla teoillaan tukea vähäosaista mutta samaan aikaan äänestää puoluetta, jonka politiikka kasvattaa eriarvoisuutta yhteiskunnassa? Sosiaalipsykologian professori Inga Jasinskaja-Lahti kertoo tässä jaksossa, mitä on moraalinen lisensointi: kuinka ihminen hyväksyy ristiriitaiset toimet itsellään ja mistä se johtuu. Entä kuinka omaan ja muiden epäjohdonmukaisuuteen voi yrittää suhtautua? Utelias mieli on Helsingin Yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella. Sen juontaa Reetta Rönkä.

Moni ihminen epäilee jatkuvasti omaa osaamistaan. Kyse voi olla huijariajattelusta. Se ei ole psyykkinen häiriö, sairaus tai diagnoosi, vaan kokoelma erilaisia ajattelu- ja toimintatapoja. Psykologi Tiina Ekman kohtaa huijariajattelijoita työssään työterveyshuollossa. “Ihmisellä voi olla jatkuvaa painetta omasta tekemisestään. Hän miettii selviytymistään niin paljon, että kärsii ahdistuksesta, masennuksesta tai uupumuksesta. Jos huijariajattelu on jo osa identiteettiä, se aiheuttaa syvää ahdistusta”, kertoo Ekman. Nimimerkki Vilja kertoo kärsineensä huijariajattelusta koko aikuisikänsä. Hän panostaa työhönsä ja valmistautuu huolella. “Kuulun kai siis molempiin ääripäihin: yrittämisen venyttäjiin ja hirveästi töitä tekeviin. Mistä saisi tukea ja apua ettei uupumus veisi mennessään?”, pohtii Vilja. Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Laura Koso Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Anna Simojoki Lukijat: Lotta Vihriälä, Marja Vehkanen, Annina Aho, Laura Koso ja Teemu Sipilä. Kuvat: Tuuli Laukkanen Puffi- ja tarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

Mitä jos hammas katkeaa tai irtoaa, miten tärkeät hampaat ylipäätään eläimille ovat ja onko niistä syytä pitää huolta. Kasvavatko hampaat? Millä taktiikalla eläimet syövät? Ihmisellä kun on kädet, mutta kaloilla evät, linnuilla jalat ja siivet. Luontoretkellä Juhat Roiha ja Laaksonen suuntaavat Inkoon Kopparnäsin eteläkärkeen aamukahville pohtimaan syömisen arvoitusta. Nuotiolla juttu ryöpsähtää erilaisiin aiheisiin ja taitaa herroilla suurin osa eväistä jäädä syömättä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Pitävätkö ihmiset itseään onnekkaina, koska heille tapahtuu hyviä asioita? Vai tapahtuuko heille hyviä asioita, koska he pitävät itseään onnekkaina? Onnen luonti tapahtuu intention tuolla puolen ja se tapahtuu ihmisen teoista huolimatta. Ihmisellä voi olla tavoite, mutta onni ei tottele tällaista mekanismia. Kohtalo on voittamaton ja sattuma ennustamaton, mutta on onni on muokattavissa.

Kiintymyssuhde malli on herättänyt paljon kiinnostusta ja olen saanut siihen liittyen useamman kysymyksen: Miten turvatonta kiintymystyyliä voi sitten lähteä eheyttämään?Tämän kysymyksen äärellä on valtavan tärkeä muistaa, että ihminen on aina paljon muutakin kuin kiintymystyylinsä. Siksi yhtä oikeaa eheytymisen malliakaan ei ole olemassa. Ihminen on moniulotteinen, herkkä ja ainutlaatuinen yksilö ja se on kaikessa eheytymisessä huomioitava.Meillä on pelkomme, haavamme, tukahdutetut tunteemme, ihanteemme, uskomuksemme, tarpeemme, toiveemme ja ainutlaatuinen elämän polkumme. Ja samalla, tietyillä kiintymystyypeillä on havaittu olevan hyvin samankaltaisia haasteita, ja on myös yhteisiä tekijöitä, jotka usein koskettavat saman kiintymystyypin jakavia ihmisiä. Kaikille kiintymystyypeille on tärkeää vahvistaa sisäistä turvaa. Kirjoitan siitä tarkemmin kirjassani Ole itsellesi armollinen (Kirja ei tosin käsittele aihetta kiintymyssuhteen näkövinkkelistä). Sisäiseen turvaan liittyvän podcastin voi myös kuunnella TÄÄLTÄTässä kuitenkin hypin typistetysti, minkälaiset asiat auttavat sekä ristiriitaista että välttelevää kiintymystyyppiä eheytymään kohti turvallista kiintymystä. Alla olevalta podcastilta voit kuunnella lisää aiheesta!Ristiriitaisen kiintymystyypin eheytymyminen:Vahvista tervettä itsekunnioitusta, sinä olet vastavuoroisen rakkauden arvoinenKieltäydy lempeästi ja jämäkästi jahtaamasta/parantamasta tai muokkaamasta ketään. Ihmiset muuttuvat, jos he itse näin valitsevatOpi tunnistamaan omia syvempiä tarpeitasi ja harjoittele niiden viestimistä suoraan (RIstiriitaiiset ovat usein epäsuoran viestinnän kuninkaita ja kuningattaria)Harjoittele tervettä erillisyyttä ja keskity siihen mikä on sinun elämässäsi kiinnostavaa, tärkeää ja merkityksellistä- riippumatta toisestaRistiriitaisesti kiintyneet usein häpeävät ja tuomitsevat tarvitsevuuttaan, joten: On ok tarvita. On ok kaivata. Huomiota, läheisyyttä, sitoutumista, yms. Muista että ihmisellä on luontainen tarve turvalliseen kiintymykseen, se ei ole heikkouden merkki.Tutustu rajoihisi, mikä on sinulle ok ja mikä ei ole. Rajat eivät ole kahlitsemassa, vaan luomassa turvaa ja yhteisiä pelisääntöjä parisuhteeseen.Välttelevän kiintymystyypin eheytyminen:Ala huomata milloin ja miten pidät etäisyyttä, miltä sinusta silloin oikeasti tuntuu?Tutustu omaan haavoittuvaisuuteesi ja herkkyyteen, inhimilliset tunteet koskettavat sinuakinHarjoittele syventämään keskusteluja esim. kävelyllä tai tilanteessa jossa ei tarvitse katsoa intensiivisesti silmiinKyseenalaista syväänjuurtunutta uskomusta siitä, että "Minun täytyy selvitä yksin". Tutustu inhimillisiin tarpeisiin ja huomaa miten ne koskettavat meistä jokaista, sinuakinKieltäydy pelaamasta pelejäSilloin kun mielesi tekee paeta, harjoittele jäämistä. Ja kyllä, saat ehdottomasti tarvita edelleen omaa tilaa ja aikaa. Harjoittele ottamaan sitä ilman repivyyttä.Lisää itsesi ymmärrystä tutustumalla ihmissuhde historiaasi. Minkälaisen mallin ihmissuhteista olet saanut?Aiemmat kirjoitukset kiintymyssyhdemallista voit lukea:Ihmisellä on biologinen tarve kiinnittyä turvallisesti toiseen ihmiseenMillainen kiintymystyyli sinulla on?Kiintymyssuhdemalli: Kysymyksiä ja vastauksiaKuuntele podcastilta lisää!

"Melu kuormittaa aivojani. Nykyajan äänet, autojen ja koneiden hurina väsyttävät mieltäni. Joidenkin koneiden matalataajuiset äänet tekevät minut niin huonovointiseksi, että minun on poistuttava paikalta", kertoo perheellinen Henna. Ihmisen kuuloalue kattaa 20 - 20 000 hertsiä. Lepakot kuulevat korkeimpia ääniä ja myyrät matalimpia. Ihmisellä on suuntakuulo. Emme kykene sulkemaan korviamme epämiellyttäviltä ääniltä, vaikka haluaisimme. Helsingin yliopiston dosentti Outi Ampujan mukaan ennuste on se, että melulle altistuvien määrä tulee lisääntymään kaupungistumisen myötä. Jos ihminen altistuu jatkuvasti riskirajat ylittävälle ympäristömelulle, miten se meihin vaikuttaa? Mitä on tehtävissä? Toimittajana on Satu Kivelä ja äänisuunnittelijoina ovat Mikko Lohenoja ja Laura Koso. Ohjelman tuottaja on Salla Matusiak. Ohjelmassa kuullaan myös ihmisten lähettämiä henkilökohtaisia tarinoita, joiden lukijoina toimivat Annina Aho, Jouni Kenttämies, Tuija Kurvinen, Eve Mantu, Tatu Tamminen ja Salla Matusiak.

Onko aamu- ja iltavirkkuisuus sukuvika vai opittu tapa? Mitä siitä seuraa, jos ihminen elää eri tahdissa kuin biologinen kellonsa? Entä miksi yövalvominen lisää syöpäriskiä ja sydäninfarkteja? Tiedeykkönen tutkii sisäistä kelloa ja sen vaikutuksia. Sisäinen biologinen kello löydettiin 1700-luvulla kasvilta, Mimosalta. Biologinen kello noudattaa maapallon pyörähdysaikaa, joten niin meillä ja kärpäsillä sekä kasveilla on 24-tunnin vuorokausirytmi. Kellokoneisto toimii itsenäisesti itseään säätäen, joten vuorokausirytmi säilyy suht samana myös ilman päivänvalon tuomaa ajastusta. Ihmisellä sisäinen kello tahdistaa elimistön toimintoja unesta verenpaineeseen ja ruumiinlämmöstä hormoneihin eli hela systeemi toimii 24h-sykleissä. Mannertenväliset lennot pistävät elimistön koville, koska perille saapuessaan elimistö ja aineenvaihdunta ovat vielä lähtömaan aikataulussa. Aivot tointuu jet lagin jäljiltä nopeammin kuin maksa ja muut sisuskalut. Aivoista löytyy sisäisen kellon ylin johto. Suprakiasmaattinen tumake ajastaa itsensä päivänvalon mukaan ja säätää sitten elimistön soluissa tikittävät pienet sisäiset kellot uuteen aikatauluun. Kuinka sisäinen kello pysyy oikeassa ajassa ja mitä väliä sillä on, siitä kertoo tutkimusprofessori Timo Partonen. Leena Mattila tapasi Timo Partosen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Kuva: Eric Ward/Unsplash.com

Miksi ihmiskeho rakentaa syövälle verisuonia? Riesaksi ovat myös silmään väsätyt ylimääräiset verisuonet. Syöpäkasvain teetättää uhrillaan uudissuonia, joilla kuppaa happea ja ravinteita itselleen. Syöpä ei voisi kasvaa ilman sitä ruokkivia verisuonia. Toisaalla silmään kasvavat vuotavat uudissuonet uhkaavat näköä. Vuotavia uudissuonia ei kukaan kaipaa, silti ihmiskroppa tuottaa niiltä. Mikä meissä saa haitalliset ketjureaktiot käyntiin? Miksi kokonainen iso ihminen antaa pienen syövänalun määrätä kehityksen suunnan? Entä millä konstilla silmän uudisuonitukselle pannaan kapuloita rattaisiin? Tiedeykkösessä dos Pipsa Saharinen ja Leena Mattila. Kuvassa dos Pipsa Saharinen, Helsingin yliopisto ja Wihurin tutkimuslaitos. Kuva: YLE/Leena Mattila

Ne ovat jo heränneet. Ne, jotka metsässä kulkevat. Ne joiden liikkuessa ihmisten ilmoilla, siitä joskus jopa varoitetaan koko maan kattavalla vaaratiedotteella. Ne hiipivät omilla maillaan tavalla, jota me ihmiset emme voi ymmärtää. Ne ovat suuria, pelottavan suuria, mutta silti niin hiljaisia käänteissään. Ne ovat koostaan huolimatta nopeita, niin nopeita että ihminen jää toiseksi vaikka olisi millainen doupattu juoksijahirmu. Niitä pidetään vaarallisina. Toisaalta ne ovat lutuisia. Niiden näköisiä pehmoleluja tehdään pikkulapsille. Niiden liha on suurta herkkua mahdollisesta trikiinistä huolimatta. Ihmisellä ja niillä on ihmeellinen viha-rakkaus suhde. Ennenvanhaan sen oikeaa nimeä ei uskallettu sanoa ääneen, siksi niille keksittiin salanimiä, kuten: Tapio, Metsän kuningas, Metsävanhus, Metsän ukko, Ukko, Metävoari, Mettänäijä, Äijä, Vanha, Vanhamies, Mies, Aikamies, Metsänmies, Kultaherra, Aika Poika, Nalli, Tapiotar, Neitoseni, Kaunoinen, Kaunoseni, Kultaherra, Hän, Itse, Se, Matti, Maurihinen, Suuripää, Leilipää mies, Kiirasilmä, Halliparta, Harvahammas, Kultahammas, Hallavanahka, Pitkävilla, Karvahousu, Vihtahousu, Kultarinta, Musta Rinta, Rusko, Karvajalka, Kärmenjalka, Jalkakyntylä, Mesikämmen, Mesikäpälä, Kämmen imijä, Kultakämmen, Leviä kämmen, Käpälä, Kynnet, Isompi, Kusiaistennuolija, Musta mulkku, Luukyrpä, Kontio, Kontiainen, Kouvo, Koltso, Autuas, Hyvä, Käretyinen, Kääröseni, Könninkäinen, Köntiäinen, Lalli, Misko, Mönni, Menninkäinen, Möntti, Mönttö, Mörkö, Mörri, Mössi, Mössikkä, Mötti, Pöppö, Sykkö, Metsä, Mehtä, Iso Metsä, Metsähinen, Metsäläinen, Metällinen, Metsänpekko, Metän elukka, Metsän otus, Metsähippa, Metsän hevonen, Metsän hiisi, Metsän härkä, Metsän kirjava, Metsän lieko, Metsän omena, Metsän onni, Puhas Elävä, Metsän väri, Metsänmörkkö, Eläin, Härköinen, Hurta, Koira, Rakki, Kurki, Otso, Otsonen, Ohto, Ohtonen, Otava, Paha, Paha karsi, Pataryssä, Peto, Lehmän syöjä, Metänpeto, Pöykäre, Riista, Sualis, Metsän vilja, Jumalan vilja, Maan kavala. Mutta minä sanon sitä karhuksi. Koska se on mun luonto. (lähteenä käytetty mm. Juha Pentikäisen kirjaa Karhun kannoilla)

Addiktioista puhutaan julkisuudessa yhä enemmän. VTT Tuukka Tammi on toimittanut kirjan "Addiktioyhteiskunta", jossa ilmiötä lähestytään tieteellisesti. Ihmisellä toki on vastuuta itsestäänkin, mutta addiktioiden suhteen kannattaa kinnittää huomio myös yhteiskuntaan, joka mahdollisesti addiktiivista käyttäytymistä tuottaa. Lisäksi addiktion käsite on kenties leimattu liiankin negatiiviseksi termiksi -- sillä voi olla myös positiivisia kohteita ja vaikutuksia.