Podcasts about kahdeksan

Kahdeksan kristittyä perhettä uhattiin karkottaa kotikylästään Laosissa, koska he olivat hylänneet animismin, jota heidän heimonsa harjoittaa. Lopulta kristityille annettiin lupa jäädä kylän alueelle, mutta heidän oli siirrettävä talonsa yhteisön ulkopuolelle.

Vain vähän liikuntaa harrastavia 25-65-vuotiaita lahtelaisia ja ympäristökuntien asukkaita haetaan parhaillaan osallistujiksi tutkimukseen, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa kaupunkiympäristössä tapahtuvan ulkoilun yhteydestä terveyteen ja hyvinvointiin. LAB-ammattikorkeakoulun erikoistutkija Ilkka Väänänen kertoi keskiviikkona Radio Voimalla, että tutkimushankkeessa on mukana myös viisi muuta eurooppalaista kaupunkia. - Pilotti-tutkimus antoi jo sellaista osviittaa, että näyttäisi siltä, että esimerkiksi verenpaine olisi alhaisempi loppumittauksissa verrattuna alkumittauksiin. Kahdeksan viikon jälkeen myös kävelynopeus oli parantunut ja kehon koostumuksessa oli jonkun verran myönteisiä muutoksia. Entä millaiset asiat voivat mahdollisesti yllättää tutkijat? - Enää se ei yllätä, Väänänen naurahtaa ja jatkaa pahoitellen. - Anteeksi kun naurattaa, mutta se, että jostain syystä yleensä tapahtuu sellaista, että ihmiset aloittavat turhankin ponnekkaasti uuden asian. Siitä voi tulla haasteita, kuten penikkatautia sekä jalkapohjakipuja kävelystä kovalla alustalla ja mahdollisesti sopimattomilla jalkineilla. Väänänen sanoo, että edellä mainittuihin asioihin ollaan nyt panostamassa. - Ohjeistamme vieläkin tarkemmin alkuvaiheessa, että tämä ei ole mikään maratonjuoksu, eikä urheilu- tai liikuntatutkimus, vaan tämä on liikkumistutkimus. Kuuntele koko haastattelu.

Mielen puolikkaiden kolmannessa jaksossa puhutaan siitä, miten päihde- ja rikoskierteestä voi päästä takaisin kiinni elämään. Vieraana on viidesti Suomen vahvin mies -kilpailun voittanut Mika Törrö, joka vietti suuren osan lapsuudestaan laitoksissa ja 11 vuotta vankilassa. Kahdeksan vuotta sitten Törrö raitistui urheilun ja vertaistukiyhteisön avulla. Törrölle rakas äiti kuoli syksyllä, mutta samaan aikaan nelikymppisen miehen elämään on tullut ensimmäistä kertaa rakkaus. Mielen puolikkaat -podcastissa kaksi ihmistä pysähtyy puhumaan mielenterveydestä. Haastattelijana toimii psykologi Frans Horneman, joka työskentelee MIELI ry:ssä Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkönä. Podcast ilmestyy kerran kuukaudessa. Podcastia tuottaa MIELI Suomen Mielenterveys ry. Järjestön perustehtävä on mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ehkäisy. Jos jakso herättää sinussa vaikeita tunteita, muistathan, että MIELI ry:n Kriisipuhelin päivystää 24/7 numerossa 09 2525 0111. Lue lisää osoitteessa http://mieli.fi/kriisipuhelin.

Radio Novan Iltapäivän vuoden viimeinen lähetys! Kaverin puolesta kyselen -osiossa käsittelyssä rumiin lahjapapereihin liittyvä ongelma. Suvi kertoo joulukuusen hävittämiseen liittyvistä maksuista, mutta Esko ei ymmärrä kuka maksaa ja mistä. Studiossa tunteet menevät itkusta nauruun, kun Esko, Suvi ja tuottaja-Jenni vaihtavat lahjat lähetyksessä. Tuottaja Jenni jakaa myös välitodistukset – kumpi saa stipendin ja paremman keskiarvon? Kuuntele Iltapäivän parhaat palat tästä!

Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto on Suomen Kirjasäätiön jakama tunnustus ansiokkaalle suomalaiselle yleistajuiselle tietokirjalle, jonka voidaan katsoa merkittävästi edistävän lukijoiden kiinnostusta kerronnaltaan taidokkaaseen tietokirjallisuuteen. Palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa. Tänä vuonna ehdokkaat valitsi lautakunta, jonka puheenjohtajana toimi viestintäyrittäjä Suna Vuori sekä jäseninä toimittaja Petter Lindberg ja viestintäalan yrittäjä Riitta Pollari. Millaisia trendejä raatilaiset huomasivat tietokirjoissa tänä vuonna? Mikä yllätti heidät? Mitkä olivat valittujen teosten vahvuudet? Kilpailuun ilmoitettiin tänä vuonna ennätykselliset 300 teosta, mistä tämä kertoo? Millainen on suomalaisten suhtautuminen tietokirjoihin? Viime vuonna palkittiin Osmo Tapio Räihälän teos Miksi nykymusiikki on niin vaikeaa. Tämän vuoden Tietokirjallisuuden Finlandia- palkinnon saava teos on ylilläkäri Hanna Nohynekin valitsema ja se julkistetaan 30.11. Ohjelman vieraina ovat Petter Lindberg, Riitta Pollari ja Suna Vuori. Juontajana on Pia-Maria Lehtola. Kahdeksan kuplan Suomi. Yhteiskunnan muutosten syvät tarinat Anu Kantola & työryhmä Valas lasimaljassa. Miten vangitsemme itsemme ympäristötuhon ansaan Maria Katajavuori Rågen. En spretig historia / Rukiin viljava historia Annika Luther Tunteiden palo. Turku liekeissä 1827 Hannu Salmi Luvatun maan lumo. Israelin kristityt ystävät Suomessa Timo R. Stewart Vaivan arvoista. Esseitä poikkeuskirjallisuudesta Ville-Juhani Sutinen

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Kahdeksan tarinaa Redditistä, joissa netin kasvottomat jakavat elämänsä pelottavimman hetken.

Miksi toisessa paikassa tuntuu erilaiselta kuin jossakin toisessa? Sosiaaliantropologi Pekka Tuominen on tutkinut yhteisöllisyyttä Turkin Istanbulissa ja Itä-Helsingin lähiössä Kontulassa. Millaisia ovat arkiset kohtaamiset, kun vaihdetaan muutama sana kaupassa, kahvilassa ja baarissa. Kontulassa tunnelma on erilainen kuin kaupungin keskustassa, jossa ollaan enemmän matkalla johonkin, sanoo sosiaaliantropologi Pekka Tuominen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa kuullaan eri puolelta Suomea kerättyjä tarinoita, jotka on poimittu Kahdeksan kuplan Suomi -tutkimushankkeen pohjalta syntyneestä kirjasta. Helsingin yliopiston viestinnän professori Anu Kantola on yhdessä työryhmänsä kanssa kirjoittanut kirjan, johon voidaan palata vielä kymmenien vuosien jälkeen. ”Täällä on avoimia ihmisiä. Kun opiskelin Sevillassa ennen tuloani, opettaja sanoi, että Suomessa ei kosketeta ihmisiä. Espanjassa kosketaan, halataan ja suukotellaan koko ajan”, kertoo eräs Kahdeksan kuplan Suomi -tutkimushankkeeseen osallistunut. Äänisuunnittelija: Laura Koso. Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala, Silja Raunio ja Pauliina Motturi. Tuottaja: Pertti Ylikojola. Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen.

Miks suomalaiset äidit ovat uupuneita? Millaisia paineita vanhemmuus tuo mukanaan ja miten näitä paineita voisi ehkäistä omassa elämässä? Tässä jaksossa puhun siitä miten omia voimavaroja voisi lähteä tunnistamaan ja miten siirtyä pikkuhiljaa stressaantuneesta äidistä, tasapainoiseksi ja onnelliseksi esikuvaksi!

Tämä jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Anyfinin kanssa. https://anyfin.info/futucast Anu Kantola on viestinnän professori Helsingin Yliopistossa, ja hän on työryhmänsä kanssa kirjoittanut kirjan Kahdeksan kuplan Suomi: Yhteiskunnan muutosten syvät tarinat. Siinä käydään läpi haastattelujen kautta eri suomalaisten yhteiskuntaluokkien kokemuksia siitä muutoksesta, joka alkoi mm. globaalien markkinoiden aukeamisesta viime vuosisadan lopulla, ja joka nyt näyttäytyy esim. kasvavana taloudellisena eriarvoisuutena ja polarisaationa. Minkälainen on yleinen yritysjohtajan, maantilallisen, maahanmuuttajan ja köyhän työttömän kokemus maailman nopeassa muutoksessa? Tässä haastattelussa avaamme kirjan konseptia, mutta se kannattaa lukea kokonaan. Tässä linkki: https://www.gaudeamus.fi/teos/kahdeksan-kuplan-suomi/ --- Valaisusetti: bit.ly/30vMf53 Kamera: bit.ly/3lRXY64 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Suomen talouden muutokset ovat olleet jyrkkiä ja muuttaneet koko maata. Mutta onko eriytyminen mennyt sille asteelle, että eri yhteiskunnan ryhmät eivät enää ymmärrä toisiaan? Viestinnän professori Anu Kantola on työryhmän kanssa tutkinut suomalaisten syviä tarinoita - sitä miten suomalaiset itsensä ja maansa hahmottavat. Anu Kantola on nyt Kalle Haatasen vieraana

Miten talouden muutokset muuttavat suomalaisten elämää? Millainen on hyvätuloisten, keskiluokan, duunarien, pätkätyöläisten, yrittäjien, maaseudun asukkaiden tai maahanmuuttajien kokemus omasta elämästään ja yhteiskunnasta? Kuulemmeko ja ymmärrämmekö toistemme tarinoita? Gaudeamuksen julkaiseman Kahdeksan kuplan Suomi -kirjan (https://www.gaudeamus.fi/teos/kahdeksan-kuplan-suomi/) pohjalta keskustelemassa sosiologi Sanna Aaltonen, sosiologi Lotta Junnilainen, viestinnän professori Anu Kantola ja sosiaali- ja kulttuuriantropologi Pekka Tuominen. Mukana myös yrittäjä Nurer Zaman Bhuiyan, Laboren johtaja Mika Maliranta ja politiikan tutkija Pauliina Patana. Keskustelun juontaa Jari Hanska. Mika Malirannan diaesitys: https://drive.google.com/file/d/1MGeSvWPlCuRc01Qxuwg1OA9Y9eODO2Ug/view?usp=sharing Keskustelu on osa Haloo, Suomi! -ohjelmasarjaa: www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/haloo-suomi Katso keskustelu tekstitettynä videona YouTubessa: https://youtu.be/cQ_N_zDalkQ Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 1.3.2022

Tällä kerralla Tuplaturinoissa ”juhlitaan” jaksoa numero 200! Kahdeksan vuotta sitten aloitettiin, vähän taukoja mahtuu taipaleelle, mutta tähän on tultu. Mistä ollaan puhuttu aikojen saatossa ja miten markkinointi ja yrittäminen on muuttunut ja vieläkö pitää jauhaa samoista asioista? Kyllä pitää, ja jauhetaankin. Esiaste: Tuplaamon Greatest Hits CD-levy Ensimmäinen turinajakso eetteriin 30.5.2013 Huomio, hinnoittelu, palvelu, sisältömarkkinointi nyt ainakin Verkkokauppa tappoi kivijalkaa jo mm. elokuussa 2013 ja tekee sitä edelleen Toiselta alalta olevien esimerkkien soveltaminen on ihan tun vaikeaa Videoita tehtiin liikaa jo lokakuussa 2013! Unelmasata on edelleen voittava strategia ”One finished product equals money, five unfinished products equal no money” Markkinoinnin tärkein kysymys täytyy edelleen kysyä ”Jos kaikki tuntuu olevan koko ajan hallinnassa, et etene tarpeeksi nopeasti” Miten asioita saa aikaiseksi ja sitten alkoi neula hyppiä Ylivoimaisesti kuunnelluin jakso: Kun yrittäjä uupuu Kommentoi häsällä #tuplaturinat, niin osallistut arvontaan – voita pulloa ja pierua! Jos tarpeeksi moni osoittaa tukensa, tehdään Greatest Hits 2 LP-levy!

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Johanna Matintalo. Matintalo joutui tekemään nuoruusvaiheen jälkeen valinnan maastohiihdon ja yleisurheilun välillä, ja Oberstdorfin MM-kisoista saavutettu uran ensimmäinen yleisen sarjan arvokisamitali osoitti, että aivan väärin valinta ei mennyt. Johanna Matintalo on kuulunut Suomen maastohiihtomaajoukkueen runkonimiin jo reilun olympiadin ajan. Ison askeleen hän otti urallaan menneenä talvena, kun uran tähän asti parhaan kauden kruunuksi Oberstdorfin MM-kisoista tuli uran ensimmäinen arvokisamitali, 4 x 5 kilometrin viestin pronssimitali. - Se on varmasti urani paras saavutus. Ikinä ei tiedä, mitä uran varrella sattuu – esimerkiksi loukkaantumisia. On hienoa, että nyt on ainakin yksi aikuisten arvokisamitali saavutettu. Tästä on mukavampi ja tietyllä tavalla myös paineettomampi jatkaa uraa, kun mitalitili on jo auki. Toivotaan, että niitä tulee lisää, Ville Oksasen valmennettava lausuu. Pöytyän Urheilijoita edustava Matintalo oli lupaava juniori paitsi maastohiihdossa myös yleisurheilussa. Kovin moni urheilija ei ole saavuttanut kansallista menestystä sekä kesä- että talvilajeissa, mutta jo 14-vuotiaana yleisen sarjan SM-hopeaa 800 metrillä ottanut Matintalo on yleisen sarjan Suomen mestari molemmissa lajeissa. - En osaa sanoa, kummassa menestystä olisi tullut paremmin. Kansallisesti totta kai juoksussa, kun Kalevan kisoista on mitaleitakin ja jopa yksi mestaruus (2013), mutta hiihdossakin pääsin jo nuorten arvokisoihin juniorina. Juoksussa tuli myöhäisteininä aika paljon vaivoja, mikä sai miettimään, että jos aikuisena haluaa huippu-urheilijaksi, juoksuhommat saavat riittää, Matintalo palaa vuoteen 2016. - Taustani keskimatkoilta on tuonut varmasti sellaista kovuutta, jota kaikilla hiihtäjillä ei välttämättä ole. Siedän varmasti keskimääräistä paremmin vaikka happoja. Kun Matintalo voitti 800 metrin Suomen mestaruuden Vaasassa 2013, hänen takanaan hopeaa otti Sara Kuivisto, jolla käynnistyi yhä käynnissä oleva yhdeksän SM-mitalin putki matkalla. Kesällä 2021 Kuivisto rikkoi ensimmäisenä suomalaisena kahden minuutin rajan ja oli lähellä finaalipaikkaa Tokion olympiakisoissa. Yleisurheilutausta on vaikuttanut joulukuussa 1996 syntyneeseen Matintaloon myös hiihtäjänä, ja se näkyy osaltaan myös erikoistumisena perinteiseen hiihtotapaan. Tuo vahvuus yhdistettynä Pekingin olympiaohjelmaan avaa herkullisen näkymän tulevalle kaudelle, sillä perinteisellä hiihdetään kymmenen kilometriä ja myös suomalaisten perinteinen menestyslaji, parisprintti. - Haluan ehdottomasti lähteä parantamaan henkilökohtaisia arvokisasijoituksiani. Nyt paras sijoitukseni on 13:s, joten ehdottomasti tavoitteena on päästä kympin joukkoon. Mitä reilummin, sitä parempi. Molempiin viesteihin olisi hienoa päästä, ja niissähän kaikki on mahdollista. Jos pääsisi viesteissä mitaleille ja saisi henkilökohtaisesti hyvän sijan, ne olisi täyden kympin kisat, Matintalo visioi.

Onko meillä varaa lyhentää työaikaa? Tai onko meillä varaa olla tekemättä sitä? Kahdeksan tunnin työpäivä oli aikoinaan pieni vallankumous. Olisiko kuuden tunnin työpäivä tulevaisuudessa mahdollinen? Näitä kysymyksiä pohtii Mikä maksaa? -ohjelmassa työmarkkinaneuvos Pekka Peltola.

Porilaisuimari Matti Mattsson otti Tokion olympialaisissa pronssia 200 metrin rintauinnissa. 27-vuotiaan rintauimarin uusi SE-aika 2.07,13 on kaikkien aikojen kahdeksanneksi nopein kyseisellä matkalla. Mattssonista tuli samalla vasta neljäs suomalainen kesäolympialaisten historiassa uinnin palkintokorokkeella, ensimmäinen sitten Jani Sievisen Atlantassa 1996. Miten Mattsson onnistui säilyttämään uskonsa peräti kahdeksan vuoden ajan jatkuneen sairastelun ja henkisten ongelmien keskellä? Millainen on ollut valmentaja Eetu Karvosen vaikutus olympiamitalistin uraan? Mattsson kertaa lähetyksessä myös pronssiuintinsa vaiheita ja taktiikkaa. Väittelykausi käynnistyy kysymyksillä Suomen olympiajoukkueen arvosanasta, olympialaisten ikärajoista sekä miesten korkeushypyn jaetusta kullasta.

Tällä viikolla OlympiaCastissa puhutaan uinnista. Vieraana on erittäin lupaavan kevään jälkeen olympiamenestykseen Tokiossa tähtäävä Matti Mattsson, joka puhuu avoimesti uransa nousuista ja laskuista. Matti Mattsson sykähdytti suomalaista urheiluväkeä jo 19-vuotiaana ottamalla 200 metrin rintauinnista MM-pronssia vuonna 2013. Siihen pisteeseen huipentui Mattssonin ensimmäinen uravaihe, joka oli suoraviivaista ja jatkuvaa nousua – ja myös tietynlaista porilaista uhoa, josta parhaiten muistettava esimerkki on Lontoon olympialaissa tehty lupaus olympiavoitosta Riossa 2016. - Silloin tuli sanottua aika suoraan asioita, mutta samalla tavalla minä näin ne asiat. Maailmanennätys oli silloin 2.07, ja minä uin Lontoon olympialaisissa 2.11. Näin sen loogisesti niin, että neljä vuotta aikaa, ja joka vuosi sekunti pois. Pidin sitä hyvinkin kirkkaana. Totta kai siitä tuli pieni peikko selkään, mutta en kokenut, että se vielä ihan silloin tuli. - Se MM-pronssi 2013 muutti paljon asiaa. Arvokisamitali on tietysti arvokisamitali, ja olen edelleen hyvin onnellinen siitä, mutta jälkikäteen mietittynä olisi ollut aika paljon helpompi rakentaa uraa, jos olisin ollut neljäs tai viides. Siinä kohtaa ne paineet tulivat nuorelle Matti-pojalle ehkä vähän liian koviksi. Jos nyt voittaisi vastaavaa, osaisi varmasti miettiä niitä asioita vähän miedommin. MM-mitalin jälkeen meni kahdeksan vuotta ennen kuin Mattsson paransi ennätystään. Tokiossa jo kolmansissa olympialaisissaan esiintyvän Mattssonin uraan on kuulunut paitsi mahtavia nousuja myös apeita laskuja. - Jos Rion olympialaisten välieräillassa olisi ollut joku luukku, josta sukeltaa pois altaasta, olisin tehnyt sen. Mutta niin vain piti kävellä median eteen. Se sen jälkeinen katkeruus oli niin kovaa, etten tiedä, onko ikinä ollut niin kovaa, Mattsson pohtii viisi vuotta 16. sijaan päättyneen edellisen olympiareissunsa jälkeen. - Se lupaus muistettiin, kun sanoin sen Lontoossa niin suoraan. Riossa sitä tuutattiin aika monesta luukusta, että tuleeko se lupaamani kultamitali. Sitä kakkanjauhantaa on saanut kuunnella aika monesti täällä Porissakin, kun sellainen tuli luvattua. Mutta kun kisoihin lähdetään, sinne lähdetään tekemään tulosta – ei sinne kuulu lähteä nöyristelemään. Nyt 27-vuotias porilainen on elämänsä kunnossa, ja paluu arvokisamitalistiksi oli lähellä jo toukokuussa Budapestin EM-kisoissa. Tänä keväänä ja kesänä ennätyksiä on syntynyt käytännössä aina, kun Mattsson on kastautunut. - On äärimmäisen kutkuttava tilanne odottaa Tokiota. Kun kysytään päätavoitteesta, sanon, että en ole pystynyt vielä tekemään parasta suoritustani. Sitä kohti minä menen. Kun on päässyt takaisin huipulle, siitä täytyy pystyä nauttimaan. Pitkät kahdeksan vuotta on päätä hakattu seinään, mutta nyt on taas löydetty se kultainen lanka, Mattsson myhäilee.

Näyttelijä, kirjailija ja entinen kansanedustaja Jani Toivola vie meidät New Yorkiin etsimään itseään, Berliiniin tapaamaan veljeään ja lopulta parin vuoden takaiseen hetkeen, jolloin kansanedustajan työ päättyi ja uusi tuntematon alkoi. Jakson kaupallinen yhteistyökumppani on Bookbeat. Shownotes: 01:56 Ensimmäinen käännekohta: 21-vuotias Jani lähti New Yorkiin ilman opiskelu- tai työpaikkaa, saati asuntoa. Kaupunki räjäytti Janin maailman, ja antoi oikeutuksen - oikeastaan ihan kaikkeen. 20:47 Toinen käännekohta: Idols-juontajan elämä mullistui, kun yllättävä puhelu Saksasta vei Janin tapaamaan veljeään, jonka olemassaolosta ei aiemmin ollut tietoa. Tarina vie meidät lopulta pieneen Afrikkalaiskylään Keniaan. 51:32 Kolmas käännekohta: Kahdeksan vuoden yksinäisyys eduskunnassa päättyi, ja toisenlainen yksinäisyys alkoi.

Annina Rajahuhta varmisti maalillaan jääkiekon naisten Suomen mestaruuden 2021 Kiekko-Espoolle finaalisarjassa KalPaa vastaan. Hyökkääjän kanssa kelataan läpi Kuopiossa pelatun neljännen finaaliottelun mestaruusmaaliin johtanut tilanne sekä pohditaan millainen kokemus poikkeusoloissa läpi viety Naisten Liigan kausi oli. Rajahuhdalle jääkiekon SM-kulta oli jo peräti kahdeksas, mutta miten koronakauden saavutus rinnastuu hänen aiempiin liigamestaruuksiinsa? Millaisella pelillä espoolaisjoukkue mestaruuden varmisti ja ketkä olivat joukkueen avainpelaajia Rajahuhdan silmissä? Rajahuhta ilmoitti viime keväänä lopettavansa vuosikymmenen mittaisen maajoukkueuransa, mutta jatkuvatko pelit vielä Kiekko-Espoon sinipaidoissa? Rajahuhdan kanssa palataan myös Naisleijonien unohtumattomaan kotikisojen MM-finaaliin Yhdysvaltoja vastaan ja Petra Niemisen hylättyyn maaliin loppuottelun jatkoerässä. Väittelyissä Erling Braut Hålandin nimmari, kreikkalaisvoimistelijoiden syytökset sekä Naisleijonien 15-vuotias Vanhanen.

Itselle esitettyjen kysymysten laatu määrittää tosi paljon oman elämän laatua. Milloin viimeksi olet esittänyt itsellesi tärkeitä kysymyksiä? Kysymyksiä, jotka pysäyttää sut tärkeiden asioiden äärelle? Kysymyksiä, jotka ohjaa sua sun unelmien ja omannäköisen elämän suuntaan? Kysymyksiä, jotka auttaa kuulemaan sun sydämen toiveet ja kuiskaukset kun muun maailman häiriötekijät mölyää omia mielipiteitään ja kiireitään kovaan ääneen? Kysymyksiä, jotka muistuttaa sulle mikä on aidosti tärkeää sulle, ei muille, vaan sulle ja just nyt. Maailma on täynnä mielipiteitä, melua, pyyntöjä, kiireitä ja häiriötekijöitä. Oikeanlaiset kysymykset auttaa meitä pysymään omalla polulla niistä huolimatta. Tässä jaksossa kerron sulle kahdeksan kysymystä jotka kannattaa esittää itselleen usein. Mielellään vaikka joka ikinen päivä. Ps. Oothan jo mukana ilmaisessa DreamTALK sisäpiirissä? Katso lisää dreamtalk.fi Pps. Unelmiin ja omannäköiseen elämään rohkaisevia ajatuksia @dreamtalk_ instagramissa. Tuu mukaan!

Pureskeltavaa kuntavaaleista ja Helsingin seuraavista neljästä vuodesta. Ensimmäinen jakso julkaistaan 1.3.2021! Kahdeksan jakson aikana keskustellaan muun muassa kokoomuksesta, sivistyksestä, yrittämisestä, maahanmuutosta...ja tietenkin vaalilupauksista. Yhdeksän minuuttia asiaa - täydellisen pastan keittoaika, muuten. Äänessä kokoomuksen kuntavaaliehdokkaat Hanna Gullichsen ja Sini Korpinen.

Tässä jaksossa kerron jälleen mielenkiintoisia faktoja ja fiktioita.

Aiemmin tammikuussa Metsäradiossa testasimme maastopyöräreittiä Lohjanharjulla. Kahdeksan kilometrin mittaisen reitin puuhamies, maastopyöräilyn harrastaja Panu Mäkelä kertoo vielä Mikko Peltsi Peltolalle mikä oli homman nimi. Lohjan Liessaaressa ritisi myös retkelle tunnelmaa antava nuotio.

Maastopyöräilyn suosio kasvaa rajusti. Vilkkaammilla alueilla on tullut paineita rakentaa maastopyöräilylle aivan omia merkitty reittejä. Yksi tällainen on kauniilla Lohjanharjulla. Kahdeksan kilometrin reitin puuhamies, maastopyöräilyn harrastaja Panu Mäkelä kertoo Mikko Peltsi Peltolalle mikä on homman nimi.

On Friday, the 7th of March in 1969, police were called to the small village of Korppinen in Pihtiputaa to calm down farmer Tauno Pasanen. The film recommendation for this month is Kahdeksan surmanluotia by Mikko Niskanen. If you are in Finland, you can find the four-part TV movie on Yle Areena. This is the last episode of 2020. Thank you so much for your support during this tough year. Happy holidays and stay safe everyone!If you are able to and would like to help me with the costs of this podcast, you can do that on Patreon where you can donate as little as two dollars a month and in return, get exclusive access to ad-free episodes, scripts, bonus episodes on various topics and other nice rewards. Visit the page at https://www.patreon.com/truecrimefinlandArt is by Mark PerniaMusic is "Night" by VVSMUSICMy art store: https://society6.com/minnanen Podcast swag store: https://www.redbubble.com/people/tc-finland/shop?asc=u Email: truecrimefinlandpod@gmail.com Website: https://truecrimefinland.squarespace.com Facebook group: https://www.facebook.com/groups/507039419636994/ Twitter & Instagram: tc_finlandSources:Helsingin Sanomat 25.9.1996: Pihtiputaan poliisisurmaajalle syyte ex-vaimonsa taposta – Vaimon surmaa edelsi rankka juopottelu https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003563499.html Helsingin Sanomat 8.10.1996: Taposta epäilty Tauno Pasanen mielentilatutkimukseen Oikeudessa pohdittiin kuristamisen tahallisuutta https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003567163.html Helsingin Sanomat 27.2.1997: Pihtiputaan poliisisurmaajalle 7 vuotta vankeutta vaimon kuristamisesta https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003603189.html Helsingin Sanomat 8.3.1969: Neljän poliisin surmaaja oli uhkaillut uhreja aikaisemminHelsingin Sanomat 8.3.1969: ”Tuli tehdyksi se mitä ei olisi pitänyt” – Surmatyön motiiviksi epäillään kostoaHelsingin Sanomat 19.4.1969: Pihtiputaan surmaajan mielentilaa ei tutkitaHelsingin Sanomat 9.3.1969: Tunnustus Pihtiputaalla: Poliisisurmaaja katuu tekoaanHelsingin Sanomat 18.3.1969: Pihtiputaan perheille avatut tilit karttuvat Iltasanomat / Rikostarinat – joita Suomi ei unohda: Pihtiputaan surmanluodit, p. 79Iltasanomat 23.2.2019: ”Kuule, meidän ukot on kaikki tapettu” – Riitta Turpeinen sai 50 vuotta sitten puhelun, joka vei jalat alta https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006011586.html Iltasanomat 25.3.2017: ”Soita nimismiehelle, että tulee hakemaan nuo raatonsa pois” – Näin Pihtiputaan poliisisurmat etenivät 50 vuotta sitten https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005137645.html Iltasanomat 10.3.2019: Rovasti poliisisurmaaja Tauno Pasasesta: ”Jumalan luoma ihminen” – 50 vuoden takainen tuska nosti vielä kerran päätään Pihtiputaalla https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006030538.html Yle 7.3.2019: Pihtiputaan musta perjantai https://yle.fi/uutiset/3-10672788

Esikoisen synnytys kesti melkein kaksi vuorokautta, kunnes Laura ponnisti hänet 14 minuutissa sektion uhka päällä. Hän raskautui kuopuksesta, kun esikoinen oli vuoden. Kuopus oli perätilassa raskausviikolta 28 asti. Laura kävi käännösyrityksessä rv 37, mutta vauva ei kääntynyt. Lääkäri myös kysyi Lauran halukkuutta sektioon, mutta hän halusi synnyttää alateitse. Toisin kuin esikoisen kohdalla, synnytyksen käynnistyminen ei mennytkään yliajalle, vaan se käynnistyi rv 38 lapsivesien menolla. Perätilan takia he lähtivät samantien sairaalaan. Supistukset eivät kuitenkaan alkaneet, joten Laura meni yöksi käynnistysosastolle. Säännölliset supistukset alkoivat kahden aikaan yöllä. Aamulla Lauran puoliso tuli paikalle ja he siirtyivät synnytyssaliin. Iltapäivästä Laura sai epiduraalin, että saattoi levätä pari tuntia. Kun supistukset palasivat, kätilö teki sisätutkimuksen ja totesi vauva nousseen jälleen ylemmäs. Tämän takia Laura joutui olemaan sängyssä eikä saanut nousta edes pissalle. Omat supistukset loppuivat, joten niitä vauhditettiin oksitosiinilla ja oloa helpotettiin epiduraalilla. Kahdeksan jälkeen Lauralle tuli selkeä ponnistuksen tarve. Vauva syntyikin nopeasti ponnistuvaiheen alettua.

On ok että kaadut. On ok että välillä tuntuu siltä, että koko maailma on sua vastaan ja aurinko on paksujen pilvien takana. On ok että susta tuntuu että oot heikko. Kaikista meistä tuntuu siltä välillä. Totuus on kuitenkin se, että sussa on todella paljon voimaa. Totuus on se, että sun elämä on tosi merkityksellistä. Totuus on se, että sä selviät. Kuuntele kahdeksan syytä miksi ja voimaannu haasteista ja vastoinkäymisistä, koska sä todellakin pystyt. Ps. Tiesithän että löydät DreamTalkin myös näistä kanavista: INSTAGRAMISSA päivittäistä motivaatiota kohti sun unelmia FACEBOOKISSA päivittäistä motivaatiota kohti sun unelmia DreamTalk SISÄPIIRIIN liittymällä saat muistutusta sun unelmista inboxiisi ja lisäksi liittymislahjana ILMAISEN 30 minuutin life coaching videovalmennuksen. LIITY TÄSTÄ. (Sisäpiiri on täysin ilmainen) DreamTV kanavallamme Youtubessa viikottain työkaluja itsesi kehittämiseen ja omannäköiseen elämään. TÄSTÄ DreamTV kanavalle. BLOGISSA joka viikko motivaatiota ja työkaluja unelmiin ja omannäköiseen elämään. NETTISIVUILTAMME löydät ihan kaiken yhdestä paikasta.

Vuonna 2012 Ossi Rantala käveli naamioituneena Helsingissä Museokadun Nordeaan. Ossilla oli taskussa puukko. Elimistö oli ruokittu heroiinilla. Tarkoituksena oli ryöstää pankkikonttori, jotta suhde päihteisiin ja uhkapeleihin voisi jatkua. Vuosia kestänyt rikos- ja päihdekierre kulminoitui herkän pojan kuulumattomuuden tunteeseen. Kahdeksan vuotta ja 2000 päihteetöntä päivää myöhemmin Ossi on perheen isä ja yrittäjä, joka pyrkii työllään ohjaamaan addiktiosta kärsiviä oikeaan suuntaan. Tarinoita Piritorilta hyppää ensimmäisessä jaksossa suoraan syvään päähän ja pohtii Ossin silmin addiktion maailmaa. Maailmaa, josta kärsii yli 20% suomalaisista.

Anssi ja Niina etsivät poikkeavassa maailmantilanteessa arjen sankareita sekä soittavat Ranskaan pakettiautokaranteeniin. Lisäksi pohditaan etäopetusta häiritseviä munamankeleita ja Anssin suosituksen aiheuttamaa dilemmaa Backmanien perheessä. Mutta miksi Niinan autolla pitää kääntyä aina oikealle? Kuuntele, niin tiedät!

Juventus - tarinoita kahdeksan peräkkäisen mestaruuden instituutiosta by Pausa

Tässä jaksossa pohditaan syntyvyyttä. Miten Elina ja Aino näkevät keskustelun eri sävyt ja mikä saisi heidät vielä harkitsemaan lapsten tekoa? Kahdeksan jälkeen -podcasteissa keskitytään nykynaisen elämää koskeviin vaatimuksiin, toivomuksiin, oikeuksiin ja mahdollisuuksiin! Tämän naiskaksikon keskusteluissa kohtaavat asiantuntevat kommentit ja myötämieliset pohdinnat, joihin oman värinsä tuovat sekä kuuntelijoiden että ajoittaisten vierailijoiden ajatukset. Podcastin takana ovat vaasalaiset Elina Viitasaari ja Aino Akinyemi.

Juhannuksesta selviäminen sai totutusta poikkeavan merkityksen, kun yhden parin kesäviinilasit vaihtuivat tervanjuontiin. Toisilla puhaltavat kesätuulet, toisia eivät lämmitä länsinaapurin rannatkaan. Vaan miten realityrakkaus pysyy valkeana, kun sukkia mustaa kilpaileva tosi-tv-formaatti? Essi ja Mertsi pureutuvat kasijakson hämmentäviin tapahtumiin analyysiaivot raksuttaen. Kahdeksan viikkoa pareihin samaistumista hiipii studioon asti, eikä tapahtumakirjon paketointi ei aina suju totutussa harmoniassa. Mariannaa kehutaan laadukkain, liki kilpailevin kielikuvin.

Instagramissa aikajanalleni päätyi sattumalta tili nimeltä Tiedenaiset. Tovin seurattuani huomasin, että kyseessä on äärimmäisen fiksua ja hyödyllistä informaatiota kaiken terveys- ja hyvinvointiviidakon kohinan keskellä. Monitieteistä asiantuntemusta, luotettavaa näyttöön perustuvaa tietoa ja vastuullista toimintaa. Kahdeksan naisen joukosta minulla oli ilo saada studioon vieraaksi heistä kaksi, Heidi ja Jemiina. Juteltiin tuttuun tapaan tunti tolkun asennoitumisesta omaan hyvinvointiin, kehopositiivisuudesta, kokonaisvaltaisesta valmennusotteesta, hyvinvointiskenestä ja muusta aiheesta sekä sen vierestä.

14-vuotias Aleksi juttelee vain perheelleen ja parille ystävälleen. Yhä useammalle lapselle haetaan apua kodin ulkopuolella vaikenemisen vuoksi. Julkaistu 06.03.2018, kirjoittaja Pihla Tiihonen, lukija Outi Ikonen.

14-vuotias Aleksi juttelee vain perheelleen ja parille ystävälleen. Yhä useammalle lapselle haetaan apua kodin ulkopuolella vaikenemisen vuoksi. Julkaistu 06.03.2018, kirjoittaja Pihla Tiihonen, lukija Outi Ikonen.

Miten Muellerin pitkään odotettu raportti on vaikuttanut Trumpin suosioon ja onko se rikkonut padon demokraattisen puolueen voittokululle ensi vuoden presidentinvaaleja ajatellen? Vieraana Tuuliikki Olander ja Juha Töyrylä.

Ollaan tällä hetkellä Ruissalossa, jossa keskustellaan ja suunnitellaan firman tulevaisuutta - tämänkin takia ei ehkä ole perinteisiä jaksoja tullut. Tarkoituksena meillä on käydä läpi tärkeitä asioita, kuten missä haluamme olla viiden vuoden päässä, mikä meidän strategia siihen on, millainen on ideaalinen asiakas sekä työntekijä ja paljon paljon muuta. Esim. Urheilua paljon. Herätään 6 :20 salillekin. Pakko! Elikkäs tämä on intro ja lyhyempi podcasti siitä, että mitä ollaan tehty so far ja mitä tullaan tekemään. Hyvää viikonloppua kaikille ja olkaa kuulolla!

Jakso 26/59 Rabbi Chanina ben Teradionin marttyyrikuolema roomalaisten käsissä. Äiti ja seitsemän poikaa: jokainen heistä valitsee mieluummin marttyyrikuoleman kuin epäjumalanpalvonnan. Luentaohjelmasarja. Suomennos: Riikka Tuori ja Tapani Harviainen. Keskustelijoina Simon Livson, Riikka Tuori ja Tapani Harviainen. Toimittaja Juha-Pekka Hotinen. Lukija Pekka Savolainen. Äänisuunnittelu: Timo Hintikka.

Maanantai käynnistyi perinteiseen malliin hersyvällä huulella. Mikko kertoi vitsin, Pauliina kertoi miten viikonloppuna katkesi kamelinselkä. Kahdeksan jälkeen Aamuklubin tavoitti suru-uutinen legendaarisen Matti Nykäsen poismenosta. Suru-uutisista huolimatta Sukupuolten taistelu käytiin normaalisti. Tiia sai vastaansa Kuopion miehen Villen.

Siiri Enorannan magiaa säkenöivä, Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandian voittanut Tuhatkuolevan kirous kertoo maailmasta, jossa valitut ihmiset voivat kuolla aina uudestaan ja uudestaan, kokea kuoleman kivun, tuskan ja pelon lukemattomia kertoja. Kuoleman lisäksi kirja käsittelee rakkautta, perhettä, vallankäyttöä ja ihmisen suhdetta luontoon. Kahdeksan romaania kirjoittanut 31-vuotias Enoranta elää polyamorisessa suhteessa. Hän kirjoittaa suoraan nuorten välisestä seksistä. "Koska pornoa on kaikkialla tyrkyllä, sitä suuremmalla syyllä haluan kirjoittaa seksistä. Halusin rakentaa kivan seksikohtauksen kahden nuoren välille." Juontajana on Pauliina Grym.

Kahdeksan vuotta sitten egyptiläiset ryntäsivät kaduille osoittamaan mieltään presidentti Hosni Mubarakia vastaan. Kansannousua eivät enää juhli samat tahot kuin vuonna 2011. Useat kansannousun alkumetreillä mukana olleista aktivisteista ja hallinnon kriitikoista ovat nyt vankilassa. The post Ooppera ja kansannousu Egyptissä appeared first on AntroBlogi.

Kimanttia-sarjan avausjaksossa Antti Mäkinen ja Kimmo Timonen pureutuvat läntisen konferenssin kolmeen suosikkijoukkueeseen, Nashville Predators, Winnipeg Jets ja San Jose Sharks. Kahdeksan kautta Nashvillen organisaatiossa pelannut Timonen avautuu Nashvillen alkuvuosista.

Metalliliitto haluaa kahdeksan prosentin palkankorotuksen seuraavan 27 kuukauden aikana. Lisää >> http://ift.tt/2Gz8KHI

Raiskaaja oli paikallismedian mukaan tytön serkku. Lisää >> http://ift.tt/2FrJdyV

Kahdeksan vuoden nousun ja viime kuukausien Trump-rallin jälkeen sijoittajien epäluulot pörssikursseja kohtaan ovat lisääntyneet. Sijoitusstrategit Lippo Suominen ja Antti Saari pohdiskelevat huhtikuun Sijoituspodissa, onko osakkeiden lisänousulle vielä tilaa.

Leeni Peltonen irtisanoutui Kotielieden päätoimittajan paikalta oppiakseen nukkumaan paremmin ja kirjoittaakseen siitä kirjan nimeltäValvomo - kuinka uneton oppi nukkumaan.  Matkalla hän myös perusti unesta kiinnostuneiden verkkoyhteisön. Miksi unesta on tullut aikamme haastavin elämäntaito? Entä kuinka päästä irti unilääkeriippuvuudesta? Tässä keskustelumme siitä, miten unesta tuli jättijuttu  ja mitä jokainen voi tehdä nukkuakseen paremmin. Hyviä kuunteluhetkiä.

Kaikki kotona -lähetys pisti puikot heilumaan ja uppoutui käsitöiden kiehtovaan maailmaan. Perustimme ompeluseuran radioaalloille. Kuinka neulomisesta syntyy levollinen mieli ja onnistumisen ilo? Keskustelussa mukana kässämartta Ilona Laulajainen ja Hupsistarallaa -käsityöbloggari Terhi Viinikanoja sekä toimittajamme Sanna Pirkkalainen. Kässämartta Ilona Laulajaisella on studiokutimena työn alla sukkapari, jonka neulonta aloitetaan kärjestä. Erikoista on se, että kutominen tapahtuu pyöröpuikoilla. Käsitöitä paljon tekevä Ilona on tällä hetkellä hurahtanut pussukoiden ompeluun ja uteliaana ihmisenä hän innokkaasti kokeilee myös kaikkea uutta. - Olen mukana Marttaliiton järjestämässä kässämartta -toiminnassa. Käyn Martta -yhdistysten käsityöiltojen vetäjänä. Meillä on kässäkahviloita, paikkoja jotka ovat avoimia Martoille ja ei Martoillekin. Siellä tutut ja tuntemattomat tekevät käsitöitä yhdessä, mikä luo yhteenkuuluvuutta. Yksin näpertely ei aina riitä, on myös kiva nähdä, mitä muut tekevät. Bloggari Terhi Viinakanoja toi mukanaan studioon hieman isomman neulontaprojektin, vauvan peitto lahjaksi tuttavalle valmistuu vauhdilla. Terhi kertoo aloittaneensa Hupsistarallaa -blogin kirjoittamisen keväällä 2008, kun insinööriopinnot olivat loppusuoralla. - Silloin tuntui, että nyt on aikaa taas harrastaa. Blogini nimi Hupsistarallaa viittaa siihen, että minunkaan tekeleeni eivät aina onnistu ihan nappiin. Kahdeksan ja puoli vuotta bloggaajana on nyt takana ja edelleen laitan blogiini niin pienet kuin suuretkin käsityöni näytille. Kun käsityöni ovat julkisia, kyllä se kannustaa ja inspiroi minua. Kun liitän valmiista käsityöstä kuvan blogiin, tuntuu se itsellekin palkinnolta valmiista työstä.

Kahdeksan kuukauden ikäisenä huostaan otettu, talvipakkasella autoon unohdettu, laulaa elämästään elinkautisvanki Räppäri Ässä. Hän on yksi rikolliskierteeseen joutuneista romaneista, jotka jenginuorihankkeen avulla ovat muuttaneet elämänsä suuntaa. Romano miritsin toimittaa Tuovi Putkonen ja uutiset romaniksi lukee Valfrid Åkerlund.

Belgialaiset surevat bussionnettomuuden uhreja. Kahdeksan ihmistä saa syytteen rasismista Facebookissa. Työryhmä haluaa lisätä lääkäreiden kielitaitovaatimuksia. Kirjailija Lassi Nummi on kuollut.