Podcasts about viestinn

Demarien vaalivoitto | Suominen Tontti | #neuvottelija 332. Esa Suominen ja Jarkko Tontti pohtivat demarien vaalivoittoa ja aluevaaleja, joissa oikeistaan vain perussuomalaiset hävisivät. Heti vasemmiston voiton jälkeen Orpon hallitus toteutti oikeistolaisen väliriihen. Miten tilanteesta edetään kohti eduskuntavaaleja?(00:00) Esa Suominen ja Jarkko Tontti esittäytyvät(01:15) Aluevaalit ja demarien vaalivoitto(02:30) Punavihreän kolmion selitysmallin murtuminen(03:45) Perussuomalaisten kannatuksen lasku(05:00) Kulttuurisota ja poliittinen profilointi(06:20) Aluevaalien vaikea protestiluonne(07:40) Hyvinvointialueet ja uusi hallinnon taso(09:00) Vanhuspalvelujen rahoitusongelmat(10:30) Ikärakenne ja hoivalupauksen kestävyys(12:00) Työllisyyden, säästöjen ja velkaantumisen kierre(13:30) Tuottavuuspaineet ja työmarkkinoiden uudistus(15:00) Julkisen sektorin tuottavuuden ongelmat(16:30) Tontin muistoja vihreistä ja Lipposen aika(18:00) Poliittisen retoriikan muutos(19:30) Antti Kaikkosen vaalisloganit(21:00) Viestinnän tyhjyys ja vaikuttavuus(22:30) Naisvaltaisten puolueiden nousu(24:00) Vihreiden kaupunkikannatuksen muutos(25:30) Sosiaalidemokraattien ideologinen hajanaisuus(27:00) Demarit ja valtionhoitajan rooli(28:30) Punavihreän hallituksen asepanostukset(30:00) Väinö Tanner demarien esikuvana(31:30) Vaalien loikkaukset ja protestiäänet(33:00) Talousreformien vaikeus ja Schröderin Saksa(34:30) Markka-ajan traumoja ja devalvaatio(36:00) Kilpailukyky, devalvaatio ja velka(38:00) Euromaksujen epätasapaino(39:30) Ulkoinen uhka ja talouspäätökset(41:00) Demarien koalitiorooli politiikassa(43:00) Talonpoikaisvasemmistolaisuuden paluu(45:00) Persujen rooli kaupungeissa ja zombivertaus(47:00) Punamulta-koalitio mahdollisuutena(49:00) Marinista eteenpäin: tasapainoinen SDP(51:00) Leikkauspolitiikka ja investoreiden luottamus(53:00) Vienti, USA, Kiina ja kansainvälinen talous(55:00) Hallituksen suunnan merkitys#neuvottelija Sisäpiirissä Kulttuurisota USA:ssa ja SuomessaKatso Sisäpirijaksot ja tue Samia https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join #neuvottelija Sami Miettinen

Mikä ruutukasvoissa on niin kiinnostavaa, että ilmiö säilyy vuosikymmenestä toiseen vaikka teknologiat muuttuvat? Viestinnän professori Pekka Isotalus on kirjoittanut kirjan Ruutukasvot, jossa hän analysoi 30 vuoden mittaan tapahtuneita muutoksia siinä, miten tv-juontajat esiintyvät yleisölle. Johtopäätökset yllättävät! Miten luodaan uskottavuus, mikä merkitys katseella on, ja mitä toiveita tai tarpeita katsojat heijastavat ruutukasvoon. Onko some-aika tubettamisineen jatkumoa televisiojuontajien perinteelle vai jonkin uuden alku? Studiossa prof. Pekka Isotalus, prof. Anu Koivunen ja toimittaja Ella Kanninen. Toimittajana on Jonni Roos.

Oletko huomannut, että et useinkaan muista elämäsi eri kohtaamisissa käytettyjä tarkkoja sanoja ja ilmaisuja? Sen sijaan muistat kyllä, millaisia tunteita kohtaamisissa koit.Viestinnän tapa muokkaa sen merkityksen. Sanat voivat olla oikeat, mutta jos esitystapa on väärä, viesti ei pääse perille.Tutustu ja osallistu Valon voitto -valmennukseen: https://trainershouse.fi/valonvoitto

Itä-Suomen yliopiston kielikeskus vastaa yliopiston tutkintoihin kuuluvista kieli- ja viestintäopinnoista Joensuussa ja Kuopiossa. Mikä on kielikeskus ja missä se sijaitsee? Millaisissa tilanteissa opiskelija voi ottaa yhteyttä kielikeskukseen? Millaisia kielellisiä valmiuksia työelämässä odotetaan? Entä onko kieliopinnoista yleensä mahdollista selviytyä yliopistossa? Muun muassa näihin kysymyksiin vastauksia pohdimme kielikeskuksen opettajien Marko Tikkasen ja Jasmin Pyöriäisen kanssa.

Kuten kaikki tietävät, viestintä epäonnistuu aina - paitsi vahingossa. Sisäisessä viestinnässä tämä tuntuu korostuvan: viestit eivät kulje (ja milloin kulkevat, ne ymmärretään väärin), huhut kiertävät, viestinnän pelisäännöt ovat epäselvät ja tietoa on saatavilla aina liian vähän, väärässä paikassa ja väärään aikaan. Tämä on iso asia, sisäinen viestintä kun vaikuttaa aina mm. työilmapiiriin, työnantajamielikuvaan ja tuottavuuteen. Pahimmassa tapauksessa informaation puute voi johtaa vakaviin onnettomuuksiin.Konepajakonserni EFM Groupissa herättiin sisäisen viestinnän kehittämiseen pari vuotta sitten. Bronxcastissa konsernin laatujohtaja Juuso Herranen kertoo, mitä he ovat asialle tehneet ja missä järjestyksessä, millaisia tuloksia on saatu aikaan, mikä on yllättänyt ja mikä on ollut hommassa haastavinta.Kannattaa kuunnella, aihe liippaa ihan kaikkia. https://www.rookiecom.fi/bronxcast-175-juuso-herranen-ja-case-study-konepajan-sisaisen-viestinnan-kehittamisesta/

Viestinnän perillemenosta väitellyt yhteiskuntatieteiden tohtori Juhani Wiio selvitti valtamedian eli Yleisradion, MTV3:n ja Helsingin Sanomien metsäuutisointia vuoden 2023 keväällä ja syksyllä. Wiio selvitti mitkä aihealueet painottuivat 572 metsää käsittelevässä uutisjutussa. Millaiseen kokonaisuuteen Juhani Wiio törmäsi? Näin hän kertoo asiasta toimittaja Olli Kosken haastattelussa.

Markkinointiradion Sunnuntaibrunssin tämän viikon vieras Anssi Järvinen on copywriter jumalan - tai punk-bändin -armosta. Hän on käynyt tyhjentämässä palkintopöytiä jo viidellä vuosikymmenellä, joka saattaa jopa olla alan ennätys. Anssin rakkaus lajiin eli kirjoittamiseen on kantanut alakoulusta tähän päivään saakka. Historiaa peratessa tulee esiin muistoja mainostoimistojen kulta-ajoilta, pohdintaa yritysten teoista, merkityksellisyydestä sekä setämiehistä. ------- MarkkinointiRadion Sunnuntaibrunssi-podcast on MarkkinointiRadion ohjelma, jossa tutustutaan alalla toimiviin ihmisiin sekä heidän tarinoihinsa markkinoinnin parissa. MarkkinointiRadion Sunnuntaibrunssia juontaa MarkkinointiKollektiivin yhteisön jäsen Annika Räihä.

Datalla johtaminen on tehokasta ja jopa trendikästä. Toimiakseen se kuitenkin vaatii dataa joka on oikein ja se data pitää olla oikein tulkittu. Nyt kun julkisissa palveluissa on paljon leikkaamista menossa ja nähty dataa päätöksen tekemisen taustalla nousikin se datan oikeellisuuden tärkeys myös Konnien pöydälle. Timestampit: (00:00) Jakso alkaa (01:03) Oonan mietteet aiheesta (02:05) Koulujen lakkauttaminen (06:54) Tilastotiede (09:21) Tiedon kerääminen ja tarkistaminen (11:09) Monsterikoulut vs. pienet kyläkoulut (12:40) Ennaltaehkäisy (15:43) Ison ryhmän määritelmä (17:06) Mitä lakkauttamisesta voi seurata (18:21) Data on tärkeä asia (19:26) Viestinnän tärkeys (23:05) Data-dashboard (24:07) Datalla johtaminen työpaikalla (29:58) Loppusanat

Janne “Rysky” Riiheläinen on kiinnostava henkilö. Viestinnän ammattilainen, jonka työhön kuuluu myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan seuraaminen, internetin disinformaatiokentän seuraaminen, ja niiden kommentoiminen. Tässä jaksossa keskustelemme Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tulevaisuudesta, Tucker Carlsonin Putin-haastattelusta, disinformaatiosta, historiasta ja paljon muusta. Tervetuloa kuuntelemaan. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Onnistunut päätöksenteko edellyttää viestinnällistä harkintaa.

Tässä jaksossa Ella ja Ida juttelevat tarot-pakan suuren arkanan toisesta kortista, Ylipapittaresta, joka muistuttaa meitä intuition kuuntelemisen tärkeydestä, sanattomasta viestinnästä ja kaikista niistä tietoverkostoista, jotka sijaitsevat jo meissä. Jakso jatkaa Tarot-salongin suuren arkanan sarjaa, jossa suuren arkanan kortit käydään läpi yksi kerrallaan.Jaksossa mainittua:Tarot-pakatSmith-Waite Centennial, Crowley-Harris Thoth Tarot, Tieto Meissä, Holy Spectrum, Spacious TarotHenkilötMary K. GreerKirjatSophia Wekesa & Noora Al-Ani 2022: Tarot - Tieto meissäJessica Dore 2021: Tarot for ChangeTony Dunderfelt 2001: Intuitio ja tunneviestintäMuutLane Smith (toim.): Tarot x Politics -zine 2022 (issue 2)Podcastin musiikki: WatR, PixabayLöydät Ellan ja Idan löydät myös Instagramista:@tarotwisdomii (Ella)@idaniittyleinikki (Ida)sekä heidän omilta verkkosivuiltaan:tarotwisdomii.comidaniittyleinikki.com

KalloCastin jakso 109 käsittelee F-liigan lisäksi Suomen MM-joukkueen valintoja. Avauserässä on tietysti tuttuun tapaan BB-extra. Toisessa erässä puhuttaa varsinkin liigan kurinpito. Kolmas erä on pyhitetty Suomen tulevalle MM-kisajoukkueelle. KalloCastin isäntinä toimivat Pääkallo.fi:n Joel Siltanen ja Toni "Ylijohtava" Lötjönen. Jälkituotannosta vastasi Mikael de Anna. Löydät jakson myös Spotifysta ja Itunesista. Jakson sisältö: 1. Erä: BB-extra 00.00-6.07 Reeo-huuma kasvaa ja medianäkyvyys samalla - Onko pian isompi kuin salibandy? 2. Erä: Liigan tapahtumat ja kurinpito 6.08-33.19 Mitä F-liigassa on tapahtunut? - Positiivisia ja negatiivisia nostoja Kurinpito puhuttaa - Mikä merkitys epäselvällä viestinnällä on ollut some-keskustelussa? - Kurinpitotapaukset Vaarala, Lastikka ja Kauppinen arviossa - Kannattaako vastineeseen kirjoittaa ihan mitä vain? 3. Erä: Suomen MM-kisajoukkueen valinnat 33.20-1.07.06 MM-kisavalinnat tehdään jo hyvin pian - Onko tullut muutoksia sitten viime kerran? - Mikä on KalloCastin arvio MM-joukkueesta? - Minkälaisia kipukohtia tai kysymysmerkkejä joukkueessa on? - Viikon posi ja nega

Olli-Pekka Kallasvuo, Nokian entinen toimitusjohtaja ja Ulla Paajanen, Stora Enson entinen sijoittajasuhdejohtaja, keskustelevat suurten suomalaisten pörssiyhtiöiden kuten Nokia ja Stora Enso sijoittajasuhdetoiminnasta ja sijoittajaviestinnästä ennen ja nyt. Keskustelun innoittajana toimi Kallasvuon kirja Puhelin soi öisin – Mitä opin globaalina yritysjohtajana (Otava). -Esittelyt, entisajan työlentovimma. Kummallisia lentokenttiä maailmalla: Schiphol, Charles de Gaulle, Mal Pensa. Miten maailma muuttui? -Suomalaisen ja amerikkalaisen sijoitussuhdetoiminnan ero, Nokian investointipankkisuhde Credit Suisse First Bostonin kanssa, investointipankkiiri Beau Mathieu - Viestinnän vuosikello ja erikoistilanteet, ylimmän johdon ja viestintäasiantuntijoiden ajankäyttö viestinnässä. Viestinnän suunnitelmallisuus - Capital Markets Day, Bankers Day, One-on-one-viestintä sijoittajien kanssa. CMD teemat kuten biodiversiteetti ja ESG - Sijoitussuhdetoiminnan sopivuus ei-kaupallisen tutkin suorittaneille, juristit vs. investointipankkiirit -Sijoitussuhdetoiminnan haasteet hallitustyössä. Isot ESG ongelmat ja haasteet: Case Telian Euraasian liiketoiminnasta luopuminen eettisistä syistä. Nokian Renkaiden listautumisanti ja vuoden 2022 Venäjä-ongelmat. Taloustavoitteiden merkitys johtamisessa. Nokian tulosvaroitukset. Nokian nykyjohto - Vapaa-ajan ja yritystoiminnan yhdistäminen, lapsuudenkodin merkitys harrastuksiin. Lontoon jalkapallokulttuuri. Hevoset, ravit ja ratsut. Metsästys. - Epävirallisten ja iltalaisuuksien merkitys sijoitusviestinnässä. Yrityskauppaprojektien koodinimet ja salaisuudet. Iceberg, Snowman - ESG, Sarbanes-Oxley ja maailman compliance-muutoksen vaikutus. Kasvuyritysten vääristynyt aikakäsitys - Osakeanalyytikoiden ammattimaisuuden kasvu, tähtianalyytikot vs. nuoret koulutettavat analyytikot #yritykset #IPO #pörssi #sijoittajaviestintä #yritystviestintä #listautumisanti #neuvottelija #neuvottelut

Viestinnällinen harkinta on tärkeä osa päätöksentekoa. Sillä vältetään sudenkuopat ja pelastetaan organisaation maine.

Suomen talouden muutokset ovat olleet jyrkkiä ja muuttaneet koko maata. Mutta onko eriytyminen mennyt sille asteelle, että eri yhteiskunnan ryhmät eivät enää ymmärrä toisiaan? Viestinnän professori Anu Kantola on työryhmän kanssa tutkinut suomalaisten syviä tarinoita - sitä miten suomalaiset itsensä ja maansa hahmottavat. Anu Kantola on nyt Kalle Haatasen vieraana

Kelan viestintäjohtaja Pipsa Lotta Marjamäki on kirjoittanut Jenni Vuorion kanssa kirjan viestinnän johtamisen tueksi. Miten pysyä pinnalla alati muuttuvan tiedon virrassa?

Tietosuojavaltuutettu määräsi mittavan hallinnollisen seuraamusmaksun Vastaamolle. Mitä huomioita tästä on otettavissa kybertilanteiden viestintään?

Mikä ihmeen työntekijälähettiläs? Parhaimmillaan yrityksen viestintä ja työntekijän henkilöbrändi lyövät kättä, pahimmillaan duunari yritetään painostaa firman megafoniksi. Viestinnän moniottelija Hanna Roihuvaara jakaa tässä podcast -jaksossa Dos and Don'ts -listansa kummallekin osapuolelle työntekijälähettiläänä toimisesta sekä siitä, miten omaa tiimiä voi siihen kannustaa.

Viestinnällisiä huomioita Elokapinan mielenosoituksista ja haktivismista.

Viestinnän työ on liikkunut kohti organisaatioiden strategista ydintä, mutta edelleen harvalla johtavalla viestijällä on pääsyä organisaatioiden johtoryhmiin. Kun johtoryhmän portit lopulta aukeavat, siellä pitäisi myös toimia oikein. Monelle viestijälle tulee yllätyksenä se, että joryssä ei välttämättä puhutakaan koskaan viestinnästä, vaan keskiössä ovat täysin muut asiat. Fortumin ja Metson entisen viestintäjohtajan Helena Aatisen mukaan voi olla pikemminkin huono asia, jos joryssä käsitellään viestintää. Miksi näin, se selviää tässä jaksossa. Haastattelijana on Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Keskustelu koronatoimista kiertyy juridisten muotoseikkojen ympärille. Miten valmiuslaki pitäisi ottaa käyttöön? Miten ravintolat pitäisi lain mukaan sulkea? Voiko eduskunta todeta poikkeusolot? Kuka määrää rajoituksista: hallitus, avi, ministeriö, eduskunta? Kuka pysyy kärryillä koronatoimista, kun iltauutiset täyttyvät selityksillä hallituksen tai viranomaisten päätöksistä? Onko hallituksen koronaviestintä epäonnistunut tyystin, vai onko koronan hallitseminen viestinnällisesti täysin mahdoton rasti? Miksi kaikki puhuvat kokoomuksesta? Mikä on päivän poliikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Jatkoajatuksia edelliseen podiin.

Mihin viestinnästä valmistuu? Onko paikkani yliopisto, AMK vai elämänkoulu? Ilmaisuvaivojen 5. kauden päätösjaksossa fiilistellään viestinnän opiskelua: maailmankuvan avartumista, ihmisenä kasvamista ja viestijöiden yhteistä elämänasennetta. Zaidasta oli vähällä tulla tradenomi ja Kirsistä matkaopas Aurinkorannikolle, mutta molemmat päätyivätkin Tampereen yliopistoon. Mukana myös pohdintaa urahaaveista ja korkeakoulutodistuksen merkityksestä!

Jos kybertilanne sattuu kohdalle, viestinnän merkitys kasvaa voimakkaasti. Mutta miksi? Ainakin sen vuoksi, että viestintä on kybertilanteen näkyvin osa.

Maailma on täynnä paikkatietoa, mutta sen tunnistaminen ja hyödyntäminen jäävät usein paitsioon. Pitäisikö paikkatietoa hyödyntää enemmän työelämässä? Voisinko minäkin tehdä karttoja paikkatiedon avulla? Maantieteilijöiden Ossi Kotavaaran, Terhi Ala-Hulkon ja Aleksi Nivalan luotsaamassa podcastissa tutustutaan paikkatiedon hyödyntämismahdollisuuksiin. Tässä jaksossa tutustumme tarkemmin mitä paikkatieto on ja miten sitä tuotetaan. Pohdimme myös millaisia vastuita kartan tuottamiseen ja tulkintaan liittyy.

Viestinnän asiantuntijoille kriisit tarkoittavat hikikarpaloita ja työn vaikeuskertoimen kasvamista. Organisaation maineen lisäksi vaakalaudalla on usein työntekijöiden jaksaminen. Kun kriisi iskee, niin toimitukseen tilataan pizzaa. Asiantuntijaorganisaatioille median maailma on välillä todellinen mysteeri: Mitä toimittajat kriiseissä haluavat ja miten toimittaja ja viestijä voisivat ymmärtää toisiaan kiireessä paremmin? Näistä teemoista Tiedotusosastolla on keskustelemassa viestintäkonsultti ja yrittäjä Merja Mähkä. Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Kybertilanteet ovat poikkeuksellisia tilanteita, jotka kriisiytyvät herkästi. Podcastin teksti on luettavissa myös Gestionin sivuilta www.gestion.fi/podcastit-ja-materiaalit.html

Jos ei pidä liikaa roolia päällä työpaikalla on elämä paljon stressittömämpää. Ihminen vastaa paremmin inhimilliseen viestintään!

Mingelmaatti on lähtenyt syyslukukauteen toden teolla ja tällä kertaa otetaan syväanalyysiin biiffi Postin ja Kielipoliisin välillä. Varoitus: sisältää lingvististä terminologiaa. Osallistu keskusteluun kommenteissa tai sähköpostilla mingelmaatti@usbkauno.com

Viestinnän ala on saanut koronakriisissä kolhuja, mutta toisaalta viestinnän merkitys ja sen näkyvyys ovat koronan vanavedessä kasvaneet. Viestintätoimistojen arki muuttui kertaheitolla, kun asiakkaat joutuivat reagoimaan äkillisesti muuttuneisiin markkinoihin. Miten Suomen suurin viestintätoimisto Miltton koki koronan ja miten he näkevät koronan vaikuttaneen viestinnän alaan? Tästä Tiedotusosastolla on haastateltavana Milttonin viestintä- ja markkinointijohtaja Maria Vaismaa. Haastattelijana on Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Viestinnän kenttä on muuttunut perustavanlaatuisella tavalla viimeisen 15 vuoden aikana. Sosiaalinen media on lisännyt keskustelua kansalaisyhteiskunnassa ja tuonut siihen uusia ulottuvuuksia myös oikeudelliselta katsantokannalta. Sananvapaus turvaa oikeuttamme ilmaista itseämme myös sosiaalisessa mediassa, mutta missä sen rajat kulkevat 2020-luvulla? Vieraana Helsingin yliopiston viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari.

Koronapandemia on ensimmäinen kriisi ihmiskunnan historiassa, jossa ihmisten väliselle viestinnälle ja tiedonsaannille ei ole enää portinvartijaa. Työelämäprofessori Pekka Sauri Helsingin yliopistosta pohtii Suomi toimii –podcastissa koronapandemiaa viestinnän näkökulmasta.

Hojo! Eiku sitä mietin että onko tuo sosiaalinen media sit kuitenkaan oikesti yhtään sosiaalista?Se nyt on selvää että sitä ei ainakaan kannata päästää määrittämään omaa arvoa tai vertailuun muiden täydellisiin suorituksiin. Onhan se ihan eri juttu ihan vaan vaikka olla samassa tilassa vaikka sitten yhden ihmisen kanssa. Viestinnästä kun kuitenkin se yli 90% on sanatonta. … Jatka lukemista "Onko se nyt niin sosiaalista, se SoMe?"

KalloCast jatkaa puksutustaan koronaviruksesta huolimatta. Jaksossa numero 51 keskitytään Salibandyliiton raha-avustuksiin sekä kauden 2019-2020 liigakauden pakentointiin. KalloCastin isäntinä toimivat Pääkallo.fi:n Joel Siltanen ja Toni "Ylijohtava" Lötjönen. Jakson teknisenä toteuttajana toimi Reeo Tiiainen. Löydät sen myös Acastista, Spotifysta ja Itunesista. 1. Erä: Seurojen taloustilanne ja liiton apupaketti 00:00-18:37 - Viime viikon päätösten vastaanotosta jokunen sana - Tällä viikolla julkaistun tukipaketin rahallisista osioista - Liiton YT-neuvottelut - Minkälainen kuva liiton taloustilanteesta piirtyi - Liittotason suhtautuminen ja viestintä 2. Erä: Kausi 2019-20 pakettiin 18.38-35:55 - Miten Salibandyliiga olisi päättynyt? Pudotuspelien läpipelaaminen KalloCast Awards: - Vuoden läpimurto? - Vuoden valmentaja? - Vuoden persoona - Paras hyökkääjä - Paras pakki - Paras veskari 3. Erä: Brandytyöryhmä 35:56-47:44 - Mistä salibandy voi säästää vaikeina aikoina? - Viikon somenosto - Viikon posi ja nega

Korona eri puolilla maata. Toimittaja Annu Passoja, Yle Rovaniemi, päivätuottaja Petra Ristola, Yle Turku ja toimittaja Kati Rantala Savonlinnassa, Yle Mikkeli. EU houkuttelee rahalla pakolaisia lähtemään jonnekin pois Kreikan saarilta. Toimittaja Sara Saure, Ateena. Koronapäivitys. THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta. THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta. Poikkeusaikojen viestinnän hankaluudet. Tutkija Elina Melgin, Viestinnän ammattilaiset Procom ry:n toimitusjohtaja. Opioidien ongelmakäyttö. Johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki, A-klinikka Oy ja THL:n erityisasiantuntija, yksi opioiditutkimuksen tekijöistä Sanna Rönkä. Kolumni Leena Vilkka. Eläimen tärkein oikeus on oikeus elämään. Viikon luontoäänenä merikotka. Juha Laaksonen esittelee. Juontaja Seija Vaaherkumpu. Toimittajat Jukka Vanninen, Silja Raunio ja Mira Stenström. Tuottaja Sakari Kilpelä. 

Miksi alustojen tunteminen on yrittäjälle tärkeää digitaalisessa markkinoinnissa. Katja on tehnyt pitkän uran Veritaksella. Miten hän pääsi töihin Veritakselle ja miksi hän viihtyi samassa yrityksessä melkein 20 vuotta? Entä mitä kaikkea ison yrityksen viestintään kuuluu ja mikä on yleisesti suurin virhe eri yritysten viestinnässä?

Minkälaisia töitä yhden naisen viestintätoimisto tekee ja mikä sai Katjan ryhtymään täysipäiväiseksi yrittäjäksi? Mikä on viestinnän luonne ja miten se eroaa mainostoimistotyöstä? Joonas ja Katja pohtivat myös, täytyykö graafikon olla tekstinikkari ja mihin voi vetää rajan monipuolisen osaamisen vaatimuksissa.

Kiinalainen koronavirus matkalla maailmalle? Toimittaja Jenny Matikainen, Yle. Väkivaltaiset mielenosoitukset Bagdadissa kiihtyvät. Suomen Irakin suurlähettiläs Vesa Häkkinen. Poliittiset skandaalit - kuka ja miksi kaatuu? Viestinnän professori Anu Kantola, Helsingin yliopisto ja toimitusjohtaja Mikael Jungner, viestintätoimisto Kreab. Kasvit ja eläimet mustassa talvessa. Kasvitieteen professori Jouko Rikkinen, Helsingin yliopisto ja ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen, WWF. Kolumni Selma Vilhunen. Köyhät ja homeiset. Juontaja Tom Kankkonen. Toimittajat Hanna Juuti, Marja Ala-Kokko ja Mira Stenström. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Selvä homma, kaupungilla on digivisio, mutta miten siitä kerrotaan ihmisille? Millainen on Helsingin kaupungin ääni ja kuka sitä käyttää? Maailman toimivimman podcastin neljännen jakson vieraana on kirjoittaja, sisällöntuottaja ja Kaverin puolesta kyselen -podcastaaja Tiia Rantanen, jolta Mikko Rusama kysyy Karmaisevan Piinaavia Kyssäreitä. Muutoksesta viestiminen tarvitsee moottoriksi tarinan. Miten kaupunki voisi kertoa tarinoita, jotka ovat paitsi informatiivisia myös kiinnostavia? Jakson muutossankari on Lauri Hänninen, joka oli aikoinaan Rakennusviraston kuuluisan Twitter-tilin ylläpitäjä. Anna podcastista palautetta osoitteeseen maailmantoimivinpodcast@hel.fi

Miksi Suomi jää jälkeen nuorten korkeakoulutuksessa? Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Pia Etelävuori, ylijohtaja Tapio Kosunen, opetus- ja kulttuuriministeriön  korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto ja Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen. Mitä tehdä merimetsojen aiheuttamien vahinkojen rajoittamiseksi? Kalastusbiologi Malin Lönnroth, Kalatalouden keskusliitto. Politiikkaraati. STT:n uutispäällikkö Mikko Isotalo, Kansan Uutisten päätoimittaja Sirpa Puhakka ja Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Teija Sutinen. Poliittinen vaikuttaminen sosiaalisessa mediassa. Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian ja viestinnän dosentti, Viestinnän eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Henrik Rydenfelt ja sosiaalisen median asiantuntija,  tietokirjailija Harto Pönkä. Blogi Yagmur Özberkan. Pilaanko työurani, jos kerron vauvakuumeesta? Juontaja Hannele Muilu. Toimittajat Marja Ala-Kokko, Johanna Östman ja Silja Raunio. Tuottaja Sakari Kilpelä. 

Johtajilla olisi vieläkin parannettavaa asenteissaan viestinnän merkitystä kohtaan. Näin sanoo Osuuspankin entinen pääjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja Reijo Karhinen. Viestinnällä rakennetaan luottamusta, joka puolestaan on tärkeä avain menestykseen. Yritysten pitäisi myös katsoa peiliin, kun valittavat osaamispulasta: jokaiseen yritykseen pitäisi luoda sisälle jatkuvan oppimisen kulttuuri eikä heti huutaa yhteiskuntaa apuun. Tässä jaksossa aiheenamme on uudistuminen, osaaminen ja viestinnän johtaminen.

Suomen historian ensimmäinen hallituksen oma viestintästrategia on julkaistu. Pääministeri Antti Rinteen hallituksen viestintästrategia sisältää hallituksen viestinnän tavoitteet ja arvot. Miksi moinen strategia julkaistiin vasta vuonna 2019? Olisiko Sipilän hallituksen sote-sotkut vältetty strategisella viestinnällä? Entä pohjaavatko kaikki lausunnot politiikassa johonkin tietoisesti valittuun strategiaan? Miksi nykyhallituksen ministerit näyttävät esiintyvän ministeriaitiossa jopa korostetun yliasiallisesti? Toteuttavatko he tietoisesti valittua hymykampanjaa? Entä onko politiikassa yleinen tiedon ja faktan manipulointi, jopa suoranainen valehtelu, tarkkaan harkitun strategian toteuttamista? Onko valehtelu keino saada gallupit nousuun? Mikä on päivän politiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Viestintää syytetään joskus taipumuksesta jargoniin eli ammattislangiin tai kapulakielisyyteen. Millainen perisynti jargon viestinnässä todellisuudessa vielä tällä hetkellä on ja miten siitä pääsee eroon? Onko jargonin syy johdossa vai viestijöissä? Tiedotusosastolla pureudutaan tässä jaksossa jargoniin, vieraanamme on viestinnän yrittäjä ja kouluttaja Katleena Kortesuo.

Erillisverkot on Suomen valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö, jonka tehtävänä on varmistaa mm. viranomaisten ja huoltovarmuuskriittisten toimijoiden viestintä. Miten toimii mm. pelastustoimen, poliisin, rajavartiolaitoksen ja hätäkeskuksen käyttämä viranomaisradioverkko Virve? Minkälaisiin tilanteisiin huoltovarmuuskriittisen viestinnän turvaamisessa on varauduttava? Juuso Pekkisen haastateltavana on Erillisverkot-yhtiön toimitusjohtaja Timo Lehtimäki. Ääneen pääsee myösSuomenlahden meripelastuspalvelun meripelastusjohtaja Ossi Pylväläinen. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaisin ja torstaisin kello kymmenestä yhteentoista.

Kansainvälisen talouden näkymät. Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu. Ennakkoäänestys alkaa. Vaalitutkija Jussi Westinen, e2Tutkimus. Eurovaalien asetelmat. Ulkopoliittisen Instituutin johtaja Teija Tiilikainen ja tutkimusprofessori  Niilo Kauppi, Srasbourgin ja Jyväksylän yliopistot. Kuka onnistuu lobbauksessa? Viestinnän professori Anu Kantola, Helsingin yliopisto. Kolumni Reetta Räty. Euroopassakin maastamuutto on maahanmuuttoa isompi uhka. Juontaja Päivi Neitiniemi. Toimittajat Kaija Kellman, Jukka Vanninen ja Atte Uusinoka. Tuottaja Sakari Kilpelä. 

Viestinnän vastavuoroisuus – siinäpä vasta hartaasti toivottu termi hektisessä nykymaailmassa. Vainio & Rinnekangas keskustelevat siitä, mihin suuntaan yritysten ja yksittäisten ihmisten viestintä ja vuorovaikutus on mennyt. Puhutaan siltojen polttamisesta, vallan jakautumisesta – eritoten siis käytöstavoista, vastaamisesta ja vastaamattomuudesta. Juuso kehittelee myös tulevan kansainvälisen kielen ja Henna avautuu jälleen. Oletko mukana parantamassa maailmaa vai luotatko täysin robotteihin?

Julkisen Sanan Neuvosto: Journalistin ohjeet kohta 11. Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti. Ja sitten tuli Donald Trump. Miten viestitään 2020? Mitä hitto saa tehdä ja mitä ei?

Viestinnässä tärkeintä on aitous ja suoruus. Vieraana Anu Mikkola, viestintäkonsultti ja sisko! Anu antaa vinkkejä mm. koomikon brändäämiseen. Meillä on muuten yhteinen kämppis- ja tiskivuorihistoria. Tämäkin jakso on tehty yhteistyössä Suomen parhaan paahtimon, Lehmus Roasteryn, kanssa. Lehmus Roasteryn mahtavat kahvit löydät täältä: https://lehmusroastery.com/ Linkit Kuhina https://kuhina.fi/ Seuraa Sivut https://avaraluonto.simplecast.fm/ Facebook https://www.facebook.com/akonniemenavaraluonto Antin koomikkoprofiili Facebookissa https://www.facebook.com/koomikkoakonniemi/ Antti Twitterissä https://twitter.com/anttiakonniemi Antti IG https://www.instagram.com/anttiakonniemi/ Antti YouTubessa https://www.youtube.com/c/AnttiAkonniemi Seuraa podcastia Apple Podcastin avulla https://itunes.apple.com/fi/podcast/akonniemen-avara-luonto/id1281251935?mt=2

Sosiaalisen median vaikuttaja Mmiisas on joutunut muuttamaan, koska fanit hakkasivat toistuvasti hänen kotinsa ikkunoita ja ovea. Millaista elämä on, kun oman kotitalon julkisivun vilahtaminen nettivideossa johtaa yksityisyyden menettämiseen ja miten ihmiset saisi kiinnostumaan yhteiskunnallisista asioista? Kuuntele kesän kuumin show.

Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Olavi Uusivirta ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Keskustelussa etsitään jatkajaa Pressiklubille, pohditaan köyhyyskeskustelun ydintä, keskustellaan jälleen keskustelun ja erimielisyyden tärkeydestä. Lisäksi valtioneuvoston/valtiovarainministeriön verkkosivusto omamaakunta.fi saa Pyöreältä pöydältä kovasanaista arvostelua.

Rahoita podcastin tekoa Patreonissa. Pienikin tuki auttaa! https://www.patreon.com/vistbacka Videoversio: https://youtu.be/GQHSDMai_BQ RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss Podcastin 24. jakson vieraana tietoturva-asiantuntija ja tutkija Juha Nurmi, joka on myös kansalaisten sähköisiä oikeuksia puolustavan Electronic Frontier Finland ry:n eli Effin hallituksen jäsen. Jakso taltioitiin 12.2.2018. Jaksossa käsiteltyjä teemoja: • Tietoturva • Anonymiteetti • Nettirikollisuus • Nettikeskustelu • Sananvapaus • Huumemarkkinat • Nettihuumekauppa • Huumeiden katukauppa • Myyjän maineen vaikutus nettihuumekaupassa • Kieltolaki • Haittojen vähentäminen • Käyttörangaistukset • Huumeet ja kansanterveys • Syrjäytyminen • Päihdekulttuuri • Lääkestimulantit ja lapset • Tor-verkko • Korruptio • Sensuuri • Suomettuminen • Tietosuoja • Douppikauppa • Bitcoin, kryptovaluutta ja lohkoketjut • Teknologia ihmisen käyttäjänä • Sosiaalisen median ongelmat • Internetin kuormittavuus • Keskittymiskyky • Impulssikontrolli • Älylaitteettomuus • Data saasteena • Yksityisyys • Yksityisyyden merkitys identiteetin rakentumisessa • Uutisista maksaminen • Luottamus • Avoin lähdekoodi • Konsensus • Hierarkiat • Asiantuntijuus ja sen kyseenalaistaminen • Chestertonin aita • Ideologinen Turingin testi • Läpinäkyvyys • Virtuaalivaluuttojen tulevaisuus • Viestinnän salaaminen • Tiedustelulaki • Valvonta Linkkejä keskustelun tiimoilta: • Juhan artikkeli suomalaisesta nettihuumekaupasta https://bit.ly/2HASB83 • Juhan tutkimus nettihuumekaupasta ja myyjien maineesta https://bit.ly/2K3dkzR • Tutkimus nettihuumekaupan tuotteiden puhtaudesta https://bit.ly/1O4G3NO • Ylen artikkeli, Juhan haastattelu nettihuumekaupan tiimoilta https://bit.ly/2HgXu2X • Artikkeli Torin kolmesta kerroksesta https://bit.ly/2qN1oJG • Juhan luento anonymiteetin paljastumisesta Tor-verkossa https://bit.ly/2vuhjSX • Imagen artikkeli nettihuumekauppiaasta https://bit.ly/2qIOHzE • Henryn keskustelu huumepoliisin kanssa https://bit.ly/2J7upri • Talousrikollisuus ja rangaistusten kovuus https://bit.ly/2vAmyQO • Prisman ruokadokumentti https://bit.ly/2HFfrLV • Keskittymiskyvyn katkomisen vähentäminen suunnitteluratkaisuin https://bit.ly/1w45KF4 • Nassim Nicholas Talebin teksti vähemmistöjen vaikutuksista enemmistöön https://bit.ly/2pJlq7d • Viznut podcastissa https://bit.ly/2qN5VM9 • Viznutin teksti ohjelmistosuunnitelusta https://bit.ly/2F1vSwQ • Chestertonin aita https://bit.ly/1IUWdHi • Ideologinen Turingin testi https://bit.ly/2Hh8BZC • Janne M. Korhonen podcastissa https://bit.ly/2FPXWFy • Korhosen teksti lohkoketjuhypestä https://bit.ly/2HPATvy • Marcus Aureliuksen päiväkirja https://bit.ly/2qLAhPY • Senecan Kirjeet Luciukselle https://bit.ly/2HGQtf0 • Emersonin kirja Self-Reliance https://bit.ly/2qLkot2 • Ryan Holidayn kirja The Obstacle is the Way https://bit.ly/2tRT8rn • Juhan Tor-hakukone Ahmia https://ahmia.fi/ • Electronic Frontier Finland https://effi.org/ • Juhan nettisivu https://dignify.fi/ ----- Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Vistbacka on sekatekijä, muusikko ja kirjoittaja. Podcastin yhteistyökumppanina toimii Helsingin Vallilassa päämajaansa pitävä, tiedettä raaka-aineenaan käyttävä taiteellinen tuotantoyhtiö Artlab. • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • Twitter: https://twitter.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis • Kieku: https://kieku.com/channel/Ihmisi%C3%A4%2C%20siis%20el%C3%A4imi%C3%A4 • Studio podcastin takana: https://artlab.fi

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  4. jaksossa puhutaan kohteliaisuusnormeista. Millaisia yleistyksiä yhden kulttuurin normeista voidaan tehdä? Onko kulttuurien välisessä viestinnässä normeja  – ja jos on, niin kenen? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Viestinnän asiantuntija Anna Masanti on tutkinut nuorten ruotsinsuomalaisten naisten suhdetta nimeensä. Suomi on surullisen musiikin maa, Annika Lantto kysyy itseltään, että soiko molli vielä tänäänkin? - Anna Masanti sanoo, että suomalainen sukunimi Ruotsissa on merkittävä identiteetin rakennuspalikka, etunimestä suomalaiset sukujuuret harvoin paljastuvat. - Annika Lantto testailee suomalaista musiikkia kuntosalilla Suomen Pellossa. - Toimittaja ja Venäjän asiantuntija Kalle Kniivilä puhuu päivittäin esperantoa. - Kielenhuoltaja Riina Heikkilä selittää miksi kalenterissa lukee sverigefinnarnas dag 24.2. eikä vaikka sverigefinländarnas. - Kielenhuoltajat Tarja Larsson ja Riina Heikkilä vastaavat kuuntelijoiden kysymyksiin. - Viikon uudissana on pandadiplomatia. - Juontajana Merja Laitinen. kielipuoli@sverigesradio.se

Kristiina Savola tutkii Tukholman yliopistolla kielikuvia poliitikkojen someviestinnässä, Heli Blomberg taas tietää, että viestittely savolaisen kanssa voi herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Kielipuolen aiheita: - Politiikoille on tavallista puhua taistelusta tai sodasta jonkin asian puolesta tai vastaan, sanoo tutkija Kristiina Savola Tukholman yliopistolta. Hän tekee väitöskirjaa siitä, miten suomalaiset poliitikot käyttävät metaforia - kielikuvia - sosiaalisessa mediassa ja miten he niiden avulla pyrkivät vastakkainasetteluun. - Sanotaan, että savolaiset puhuvat kierrellen ja kaarrellen vastaamatta suoraan kysymyksiin. Lapinlahdella Ylä-Savossa syntynyt Heli Blomberg kuvailee pakinassaan kokemuksiaan savolaisesta tavasta viestitellä. - Saamea puhuvia saamelaisia on pysyvästi asunut Ruotsin keskiosissa satoja vuosia sitten, tälle löytyy kielitieteellisiä todisteita, toteaa kielitieteilijä Lars-Gunnar Larsson. - Svenska Kulturfonden sijoittaa 6 miljoonaa euroa kielihankkeisiin, joilla on tarkoitus tukea sekä ruotsin että suomen kieltä Suomessa. - Juontajana Merja Laitinen kielipuoli@sverigesradio.se

Kirjailija Asko Sahlberg antaa neuvoja onnistuneen kaunokirjallisen lauseen rakentamiseen. Viestinnän ammattilainen Heli Blomberg ilmaisee mieluiten tunteensa suomeksi. - Asko Sahlbergin mielestä kirjailija William Faulknerin lause: Murheesta ja tyhjyydestä valitsen murheen romaanista Villipalmut hipoo täydellisyyttä. Romaanin ensimmäinen virke voi parhaimmillaan koukuttaa kirjojen ostajan tai kustantamon kustannustoimittajan välittömästi, Sahlberg toteaa. - Sundsvallilainen Heli Blomberg koki melkoisia eroja ruotsalaisessa ja suomalaisessa tavassa ilmaista tunteita kun hän 30-vuotiaana muutti Ruotsiin. Oj, vad jag är lycklig tuntui teennäiseltä, vitsit miten hyvä juttu paljon turvallisemmalta. - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson vastaavat kielikysymyksiin. - Viikon uudissana on triggeröityä. Juontajana Merja Laitinen.

Vähemmistölakiselvittäjä Lennart Rohdin ehdottaa opetusta kansallisissa vähemmistökielissä sanottavan perintökielen opetukseksi. Jääkiekkotuomari Johanna Suban viestii monella tapaa. - Lennart Rohdinin ehdotuksesta ollaan montaa mieltä. Lähetevastauksista löytyy myönteistä, kielteistä ja kantaaottamatonta mieltä. - Johanna Suban käyttää jääkiekkokentällä paljon sanatonta viestintää, mutta sanallinen viestintä voi väliin olla kuumaa, silloin tuomarin on pidettävä jäitä hatussa. - Heljä Uusitalo lähti Suomesta kokeilemaan millaista on olla äidinkielen opettaja suomen kielessä läntisen naapurimaan pääkaupungissa. - Viikon uudissanoja on useampiakin: hyönteisleipä ja sirkkalaatikko niistä kaksi. - Kielenhuoltajat Henna Leskelä ja Tarja Larsson pohtivat muunmuassa sanoja ruska, ketsuppi ja makaaberi. - Annika Lantto pakinoi. - Juontajana Merja Laitinen. kielipuoli@sverigesradio.se

Tärkeää asiaa viestinnästä, koskettaa meitä kaikkia! Käytätpä sähköpostia, blogia tai Twitteriä - olitpa sitten intranetin sisällöntuottaja tai kuka tahansa Facebookin käyttäjä, niin kannattaa kuunnella tämä jakso. Viestinnän asiantuntija Katleena Kortesuo kertoo, miten verkossa voi viestiä viisaasti ja miten tulee toimia silloin, kun viestintä on epäonnistunut.

Kymmenes kevätkausi Pyöreän pöydän ympärillä päättyi vilkkaaseen keskusteluun. Puheenjohtaja Pauli Aalto-Setälä kyseli raadilta Millenium-palkinnon uusista kohteista, Olavi Uusivirta toimittajien ja eliitin suhteesta, Kaarina Hazard hypen synnystä ja Ruben Stiller Kokoomuksen imagosta. Twitterissä #pyöreäpöytä Oikaisu 1.6.2016: Pyöreän pöydän puheenjohtaja Pauli Aalto-Setälän ohjelmassa esittämä arvio työttömäksi jääneiden toimittajien lukumäärästä oli ylimitoitettu. Suomen Journalistiliiton mukaan toimittajia on irtisanottu viimeisen viiden vuoden aikana noin 735, ja Viestinnän keskusliiton jäsenyrityksissä työskentelevien journalistien määrä on vähentynyt vuodesta 2011 noin 1010:llä journalistilla.