Podcasts about muoti

Onko muoti ja kiertotalous mahdoton yhtälö? Ei välttämättä, kun lasketaan digitaalinen tuotepassi mukaan. Mutta mikä on digitaalinen tuotepassi? Millaisia muita ratkaisuja kiertotalouden lisäämiseksi voisi olla?    Suomi näet pyrkii siihen, että kiertotalous tarjoaisi yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia ja kasvattaisi maamme kilpailukykyä. Globaalissa murroksessa kannattaa olla ajoissa mukana! Tässä jaksossa pohditaan ratkaisuja siihen, miten vaateteollisuus saataisiin luontevaksi osaksi kiertotaloutta ja millä keinoin.   Studiossa kiertotalousmission johtaja Outi Suomi Business Finlandilta sekä Suomen tekstiili- ja muotijärjestöjen johtava asiantuntija Emilia Gädda.

Opposition välikysymys sairaalaverkon karsimisesta tänään eduskuntaan. Vieraina sosiaali- ja terveysvaliokunnan pj Krista Kiuru (sd) ja varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok). Kouvolan yöpäivystys lakkaa, puhelimessa johtajaylilääkäri, toimialajohtaja Marja-Liisa Mäntymaa, Terveyden ja sairaanhoidon palvelut, Kymenlaakson hyvinvointialue. Yksityiskoulujen opettajia lakkoon, puhelimessa neuvottelujohtaja Petri Lindroos, Opettajien ammattijärjestö OAJ. Pikamuoti syö markkinoita kotimaisilta vaatetuottajilta. Vieraina prof. Terhi-Anna Wilska, Jyväskylän yliopisto ja johtava asiantuntija Emilia Gädda, Suomen Tekstiili ja Muoti ry. Tasavallan presidentti Alexander Stubb ensivierailulle Ruotsiin. Tukholmasta raportoi Janne Toivonen. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Roosa Kajander ja Satu Heikkilä. Tuottaja Hanna Juuti.

Miten suomalanen muoti voi? Mitkä ovat sen heikkoudet ja vahvuudet? Miksi emme pärjää maailmalla ja mikä on muotilehtien rooli? Mitä pitäisi tehdä toisin? Olemme tunnettu designmaa, meillä on Marimekko ja Vuokko Nurmesniemi, mutta ketkä nyt vievät suomalaista muotia maailmalle? Marimekko värväsi vuonna 2021 tanskalaisen muotialan vaikuttajan Rebekka Bayn luovaksi johtajaksi. Millä tavalla tämä vaikuttaa Marimekon tyyliin? Miten kuninkaallisten vaatettaja Andiata on menestynyt? Muotisuunnittelija Paola Suhonen lanseerasi oman vastuullisuusstrategian, johon kuuluu tietty määrä jokaista vaatetta. Mihin tämä filosofia perustuu? Ohjelman vieraina ovat Aalto-yliopiston muodin professori emerita Pirjo Hirvonen, muotisuunnittelija Paola Suhonen ja muotitoimittaja Sami Sykkö. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa Jean Sibeliuksen päivänä eli suomalaisen musiikin päivänä ovat ajankohtaisista kulttuuriaiheista ja arvokysymyksistä keskustelemassa Maaseudun tulevaisuus -lehden päätoimittaja Jouni Kemppainen, Antiikki ja Design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola ja yrittäjä Anna Moilanen. Journalisti-lehden päätoimittajan Maria Petterssonin työsuhde päättyy. Irtisanoutumisen taustalla on pitkä ja kiivas keskustelu Petterssonin tietokirjasta Suomen historian jännät naiset, jossa Pettersson oli lainannut tieteellisiä julkaisuja hyvän tavan vastaisesti, jopa copy-pastelta vaikuttavalla tavalla. Monien toimittajien esittämässä arvostelussa Petterssonin aseman vaativan uskottavuuden koettiin kadonneen tuollaisen epämoraalisen toiminnan takia. Valotaidefestivaali LUX Helsinkiin valittu Katariina Sourin teoskokonaisuuteen kuuluva maalaus saamelaisnaisesta ja porosta tunturimaisemassa on aiheuttanut kohun. Saamelaisvaikuttaja Petra Laiti kritisoi Lux Helsinkiä stereotyyppisen kuvaston sisällyttämisestä ohjelmistoonsa. Teosta vaadittiin poistettavaksi tai ainakin muokattavaksi. Sourin teos on saanut myös puolustajia kuten mediataiteen pioneerin Marita Liulian. Onko teos saamelaisten eksotisointia tai kulttuurista omimista? Tänä vuonna ennätysyleisö seurasi satavuotiaan itsenäisen Suomen juhlintaa. Linnan juhlat keräsi television ääreen 2,66 miljoonaa katsojaa. Linnan juhlien pukuloiston ihailu ja pukujen arviointi on keskeinen osa itsenäisyyspäivän traditiota. Onko pukujen ruotiminen pinnallista, vai onko vain tervettä kansallisylpeyttä paneutua suomalaissuunnittelijoiden luomuksiin, kysyy Mirva Saukkola. Oppimisen ihmemaa Suomi koki karvaan tappion Aasian maille ja Virolle tuoreissa Pisa-mittauksissa. Suomalaisnuorten osaaminen on heikentynyt etenkin luonnontieteiden ja matematiikan osalta jo vuodesta 2006 lähtien. Historioitsija ja kansanedustaja (ps) Teemu Keskisarja syyttää Uusi Suomi -blogissaan “arvovallattomia opettajia”, jotka “tuuraavat vastuuttomia vanhempia”, mutta kenen on syy? Petteri Orpon hallitus on kertonut suurista leikkauksista taiteen ja kulttuurin julkiseen rahoitukseen. Tästä on noussut yllättävän vähän vastalauseita. Miksi kulttuuri loistaa poissaolollaan presidenttivaalien myös vaalikoneiden kysymyksissä, ihmettelee Jouni Kemppainen. Sosiaalisessa mediassa itseään brändäävät ja nostavat niin yritykset kuin ihmisetkin. Omaan napaan tuijottavassa, aidon vuorovaikutuksen unohtaneessa todellisuudessa sivistys jää sivuosaan. Mikä rakentaa ja nakertaa Suomessa sivistystä seuraavien 106 vuoden aikana, kysyy Anna Moilanen.

Henrik Kihlman, korutaiteilija ja Suomen Kultaseppien liiton toiminnanjohtaja, on suunnitellut lukuisia koruja Linnan juhliin. Hän kertoo suomalaisesta korumuodista ja vertaa sitä eurooppalaiseen tyyliin. Muotisuunnittelija Anne-Mari Pahkala kertoo uusista juhlapukujen klassisemmasta linjasta. Antiikki & Design-lehden päätoimittaja Mirva Saukkola kirjoittaa Iltalehteen muotikatselmuksen Linnan juhlista ja avaa kuuntelijoille mitä on luvassa punaisella matolla. Kuinka kriittinen saa olla kommenteissaan? Onko maailman synkkä tilanne vaikuttanut ihmisten pukuvalintoihin? Vieraina ovat korutaiteilija ja Suomen Kultaseppien liiton toiminnanjohtaja Henrik Kihlman, vintagemuodin asiantuntija Arja Könönen, muotisuunnittelija Anne-Mari Pahkala ja Antiikki & Design-lehden päätoimittaja Mirva Saukkola. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola

Paljon toivottu ja kauan odotettu ESP:n muotijakso vuosimallia 2022 on täällä! Loviisa ja Marika ovat tarkkailleet tukholmalaisten tyyliä ja kertovat nyt omista havainnoistaan ja pohtivat myös oman tyylinsä muutoksia. Kirsikkana kakun päällä ääneen pääsevät Loviisan super trendikkäät työkaverit. Luvassa siis aitojen tukholmalaisten muotimietteitä Vasastanista Söderille ja takaisin.

Hukkuuko oman tyylin punainen lanka nopeasti vaihtuvien trendien aallokkoon? Vai onko mahdollista yhtäaikaa sekä seurata muotia että seistä vahvasti omilla jaloillaan, omalla tyylillään? Tässä jaksossa liikutaan muodin ja tyylin rajapinnoilla. Pohditaan myös, mitä tarkoittaa kestävä muoti. Onko sitä? Ja mitä on sen kuluttaminen? Vieraana Muotipodin Anna Sillanpää. Jakso on toteutettu Style Talk Live Podcast -tapahtumassa Fiskarin ruukkimiljöössä kesällä 2022 osana Fiskars Village Art & Design Biennalea.

Vaatteet ovat olleet sukupuolittuneita iät ja ajat - mitä järkeä siinä on, tai onko siinä ollenkaan mitään järkeä? Studiossa vieraana suomalaisen muotibrändi By Hinders perustaja ja luova johtaja Jonathan Ingberg, joka kertoo miksi päätyi suunnittelemaan oman brändinsä mallistonsa sukupuolettomiksin. Ingberg kertoo myös kokemuksistaan kansainvälisissä muotitaloissa mm. Balenciagalla, Tiger of Swedenillä ja H&M:llä. IG: Muotipodi

Muoti- ja kuvataiteilija Jukka Rintala täytti 70 vuotta 9. huhtikuuta 2022. Hänen merkkipäivänsä kunniaksi ilmestyi Ulla-Maija Paavilaisen kirjoittama elämäkerta Elämänviiva. Rintalan veistokselliset, uniikit juhlapuvut ovat tuttuja Linnan juhlista ja Savonlinnan Oopperajuhlista. Jukka Rintala on maamme ranskalaisin muotitaiteilija. Hänen taiteelliset piirroksensa muistuttavat Karl Lagerfeldin ja Christian Diorin elegantteja viivoja. Rintala saa inspiraationsa maaseudun rauhasta, omasta puutarhasta ja Yyterin rantaviivasta. Jukka Rintala on ohjelman vieraana. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Te kysyitte, me vastasimme! Q&A -jakson ensimmäisessä osassa Loviisa ja Marika vastaavat kuulijoiden lähettämiin kysymyksiin. Käsittelyssä mm. kieli ja kömmellykset, työ, RAKKAUS ja deittailu (you asked for it!) sekä muoti ja trendit! Kumpi hyppäsi laskuvarjohypyn tokilla treffeillä? Voitaisko me kuvitella perustavamme perhettä Ruotsiin? Mitkä vaatteet ovat tukholmalaisten must have -juttuja vuodesta toiseen? Kenet Ruotsi-influista kutsuismmie podivieraaksi? Nyt mennään! @eisaapeittaapodcast 

2020-luvulla on käynnissä muodin uudenlaisesta politisoitumisesta ja digitalisoitumisesta johtuva murros. Muoti ottaa kantaa ja muuttaa maailmaa, se on luovan ja kriittisen ajattelun areena, jossa suunnittelijalla on keskeinen rooli. Designmuseon hämmentävä ja ihastuttava näyttely tutkii vaatteen ja kehon intiimiä suhdetta. Sukupuolineutraalit vaatteet ovat yksi 2000-luvun iso kansainvälinen ilmiö. Pelkästään mustia, minimalistisia vaatteita valmistava suomalainen Nomen Nescio on vastaus uudenlaiseen tapaan pukeutua. Toinen uusi trendi on digitaaliset vaatteet. Suuret muotitalot kuten Dolce&Gabbana ovat jo tehneet digitaalisen vaatemalliston. Vieraina ovat muodin asiantuntija Minttu Vesala, näyttelyn kuraattori ja muodin professori Aalto-yliopistosta Annamari Vänskä ja muotitaiteilija Teemu Muurimäki. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Intiimin kosketus, Designmuseo Helsinki, 8.10.2021 - 13.3. 2022.

Muoti ei ollut osa Neuvostoliiton virallista ideologiaa mutta siitä huolimatta Neuvostoliitossakin seurattiin muotia, etenkin länsimaista sellaista. Jaksossa käsitellään neuvostoliittolaista muotia aina 20-luvulta lähtien neuvostoajan loppumetreille saakka: mikä oli milloinkin muodikasta ja minkälaisia ilmiöitä muotiin milloinkin liittyi?

Jakso 68.Australia on melko eristyksissä oleva saarivaltio, joten tänne on kehittynyt ihan omanlaisensa trendit ja muoti ilmiöt. Jutellaankin siis siitä mikä on just nyt Australiassa kuuminta hottia - niin pukeutumisessa, tekemisessä kuin yleisessä habituksessakin. Trendien aallon harjalla surffaataan siis tämä jakso ja aiheeseen liittyy vahvasti kuun voima, idyllinen elämäntapa ja Tarot kortit.Bileet jatkuu instassa @noworriespodNelli suosittelee : Sticky Fingerisin yours to keep albumiaReetta suosittelee : Yes Theory youtube kanavaa 

Kasvaako vaate- ja tekstiilialasta merkittävä teollisuudenala Suomessa? Mitkä ovat suomalaisten vaatebrändien vahvuudet ja heikkoudet? Entä miten muut teollisuuden alat ovat mukana suomalaisen muotialan tulevaisuuden kehityksessä? Tässä jaksossa pohditaan mm. näitä kysymyksiä yhdessä Suomen Tekstiili & Muoti Ry:n toimitusjohtajan, Marja-Liisa Niinikosken kanssa.

Ervin Latimer ja Anni Korkman toimittavat Helsinki Design Weeklyn erikoislähetyksen Kämp Galleriasta. Jaksossa perehdytään erilaisiin tapoihin esittää vaatteita ja pukeutumista. Mitkä ovat kulttuurihistorian ikonisimmat muotinäyttelyt? Tappoiko instagram catwalkin? Viikon asiantuntija on vaatesuunnittelija Rolf Ekroth ja luvassa on menovinkkejä Fashion in Helsinki -tapahtumaan.

Tässä jaksossa tapaat vaatesuunnittelija ja muotoilija Marjut Uotilan, joka suunnittelee miesten vaatteita merkillä Dusty. Marjut on muotialan konkari, jonka työt ovat ihastuttaneet myös Ranskan ja Japanin muotipiirejä. Jaksossa puhummekin siitä, millainen muotimaa Suomi on, vai voiko Suomesta ja muodista puhua edes samassa lauseessa? Marjutin vahva visio vie häntä kohti hänen omaa päämääräänsä. Taide- ja työskentelyapurahat mahdollistivat muun muassa Value of Clothing -muotitaideteoksen, joka koostui 10 täysin uniikista vaatteesta, joita ihmiset saivat lainata vuorokaudeksi käyttöönsä. Value of Clothing onkin hyvä esimerkki Marjutin vahvasta visiosta: arvot vievät häntä eteenpäin eikä yritystoimintaa ole ilman taiteellista työtä. Jakson runko 01:05 Johdanto jaksoon 01:56 Miten Marjut suhtautuu vaatteiden hankkimiseen ja käyttämiseen? 04:12 Kuka on Marjut Uotila ja miten hän näkee muotialan murroksen? 07:34 Miten Marjutista tuli vaatesuunnittelija ja muotoilija? 11:31 Miesten vaatteita miehille - vai sittenkin kaikille? 14:26 Muodin asema ja suunnittelutyön arvo: Pariisi vs. Suomi 19:27 Kolmiulotteinen muoto lähtökohtana uusien vaatteiden suunnittelussa 22:37 Vaate henkilökohtaisena luomuksena 25:49 Millainen on Marjutin prosessi suunnittelusta vaatteeksi? 28:21 Muoti - bisnestä, taidetta vai molempia? 33:44 Apurahalla työskentely ja The Value of Clothing 38:59 Apurahan hakeminen turhauttaa mutta myös selkeyttää suunnitelmia (konkreettinen vinkki) 43:10 Apuraha antaa aikaa uudelle 45:57 Onnelliset sattumat ja tunne, että omaan taiteeseen uskotaan 49:51 Tarkka ja pieni kohderyhmä, markkinana koko maailma 51:58 Mitä tulevaisuuden suuunnitelmia Marjutilla on? 54:11 Mitä kirjaa Marjut lukee parhaillaan? 55:30 Mistä Marjutin löytää netistä? Jaksomuistiinpanot: luoviapodcast.com/jaksot/ Liity Luovia-verkostoon: www.luoviapodcast.com/luovia-verkosto Facebook-ryhmä: facebook.com/groups/luovia

Äntligen! The Suuri Muotijakso on vihdoin täällä! ESP käy läpi kaikki Tukholman kuumimmat muotitrendit: värit, matskut, yläosat, alaosat, asusteet... ALLT! Loviisaa ja Pauliinaa puhuttavat myös FB:n high end -kirpparit, uudet muoti-innovaatiot sekä paikallisen kulutuskäyttäytymisen (epä)ekologisuus. Laita luureihin!

Miten sisustuksesta saa oman näköisen? Mitkä designhuonekalut pitävät parhaiten arvonsa? Entä mistä kierrätyssisustaja tekee parhaat löydöt? Tässä Bo Living -podcastin jaksossa Saija Palinin ja Ronny Roslöfin vieraana on sisustussuunnittelija Meja Hynynen. Peeta selvittää, mikä on Bo:n uusi pop up -koti.

Pienistä ydinvoimaloista lämpöä?  VTT :n ydinenergia-tutkimusalueen johtaja Tommi Nyman. Ranskan ja Espanjan välinen raja aukeaa. Toimittaja Ismo Nykänen, Figueres, Espanja. Tavoittavatko EU-maiden johtajat yhteisen ymmärryksen elpymisrahastosta ja budjettiraameista. Ulkopoliiise instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela ja eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg  Helsingin yliopisto. Koronasta kova isku vaatetus- ja tekstiilialalle. Suomen Tekstiili- ja Muoti ry:n vt. toimitusjohtaja Lasse Wendelin ja Sastan toimitusjohtaja Juha Latvala. Kolumni Aleksis Salusjärvi. Lapset ja vanhukset ovat jääneet ikuisen nuoruuden jalkoihin. Viikon luontoääni kehrääjä. Risto Nevanlinna esittelee. Juontaja Mira Stenström. Toimittaja Marija Skara. Tuottaja Sakari Kilpelä.  

Tässä jaksossa vaatesuunnittelija ja taiteilija, IVANAHelsinki-perustaja Paola Suhonen, vierailee Williamin ja Isakin avaruusaluksella. Maailman ja ihmisten muuttuessa, vaatteet ovat yksi asia, jossa sen huomaa heti. Miten vaatetrendit syntyy ja mikä niitä ohjaa? Miten vaateteollisuus tulee muuttumaan tulevaisuudessa? Mitä tyyli kertoo ihmisestä? Osallistu keskuteluun Twitterissä: twitter.com/futucast Lyhyet klipit ja tiimin arkipäivää Instagramissa: www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Älyttömän makeet nettisivut: www.futucast.com

Viiden lapsen äiti Taru Marjamaa piirsi pienenä kuvia niin isoista perheistä, etteivät ne mahtuneet paperille. Vanhempiensa ainoa lapsena Taru on aina unelmoinut suuresta perheestä. Rakkaus, järjestys ja luovuus – niillä pyörii Tarun perheen arki. Muoti ja työ – ilman niitä Taru ei olisi Taru. Isoäidiltä periytynyt intohimo muotiin on vienyt hänet muotimaailman seikkailuihin, muun muassa Elle-lehden päätoimittajana. Nykyään hän on töissä unelma-ammatissaan markkinointijohtajana käytettyjen merkkivaatteiden markkinapaikka Emmy:ssä. Seuraa meitä instagramissa @ruuhkavuosirakkautta.

Ekan tuottarin viimeisessä jaksossa käsitellään tyyliä, mutta kritisoidaan melko armottomasti muotia. Tickle Sara -median Sara Vanninen kertoo oman tyylinsä löytymisestä ja siitä, miksei halua olla enää muotibloggaaja. Henriikka pohtii puolestaan, voisiko olla retkityyli- tai mökkityylivaikuttaja. Lapsuuden ja nuoruuden villeimmille tyylikorteille nauretaan makeasti mutta ylpeydellä. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Pikamuoti vetoaa edullisuudella, nopeasti vaihtuvilla valikoimilla ja houkuttelevilla tyyleillä. Teollisuudenalana se on kuitenkin eräs pahimmista saastuttajista, ja sen on arvioitu sijoittuvan globaaleissa päästöissä toiseksi heti öljyteollisuuden jälkeen. Viimeaikaisen kritiikin seurauksena alalle on hiipinyt vastuullisuusstrategioita.

Ville löysi taudin, jonka Shirly tarvitsee. Jennifer Anistonin nuorekkuuden salaisuus on sellerimehu ja rasvaimu sekä kasvojen kiristys.

Pukeutuminen on läskille kinkkinen juttu, eikä ihme: todellisuudessa valmisvaatteet eivät istu hyvin kenellekään. Iso kolmonen sukeltaa läskien muodin, kuluttamisen ja vastuullisuuden maailmaan Nerd in Plus Size -vloggaajan, Minnaleena Jaakkolan kanssa. Kuuntele jakso, niin saat tietää, miksi kaikista vaatteista ei voi tehdä kokoja xxs-xxxxxl ja miten isokokoisten vaatteiden kalliimpi hinta muodostuu.

Jakso 9 Muoti by Ruuhkaradio

4. Jakso: Muoti// POST-ÄITI podcastsarjasta. Äänitetty livenä F/Symposiumissa, 22.8.2019. Astrid Swanin ja Koko Hubaran podcastsarja käsittelee äitimistä. Tässä jaksossa etsimme iloa, lohtua, rakkautta ja ystävyyttä estetiikasta, tyylistä ja muodin maailmassa. Puhumme mm. siitä, miten äitiminen ja tyyli kohtaavat tai ehkä eivät aina kohtaa. Sivuamme myös lastenvaatekulttuuria ja kerromme tyyli-ikoneistamme.

Meidän matkat pikamuodista hitaaseen muotiin on ollut moniulotteisia aina lapsuuden esikuvista ja omien demonien kanssa taistelemisesta nykyiseen rauhaan, jolla valitaan meidän kaappiin eettisiä ja rakastettuja asioita. Tänään syvennytään mm. pikamuodin kauheuksiin (sekä ympäristön, että ihmisoikeuksien tasolla), kierrätyksen vajavaiseen systeemiin ja siihen miten huollat vaatteitasi oikein ja pidennät niiden ikää. Muodista ja itseilmaisusta ei missään nimessä tarvitse luopua, siitä pitäisi vaan välittää aidommin. VIIKON KYSYMYS: Jaetaan hyvää, vinkkaa sun lempi kirpputori! Missä? Miksi? * MUISTIINPANOT: True Cost dokumentti Netflixissä Kuinka huollat vaatteitasi oikein: www.arkiveatelier.com/ HS juttu vaatteiden huoltamisesta oikein: www.hs.fi/elama/art-2000005940…bHK9_ShxHZHkMrJhShnk Opas vastuullisen tyylin maailmaan: www.vihreatvaatteet.com/julkaisut/ Lista Suomessa valmistetuista vaatteista: www.maammekauppa.fi/suomessa-valmis…3l675hxKXoA8nHs * Kiitos kun kuuntelit! Osallistu keskusteluun kommenteissa, tykkää jos tykkäsit ja muista tilata kanava! HEDARI Instagramissa: @HEDARICAST Nyt löydät meidät myös mm. Spotifystä ja iTunesista! Voit ladata HEDARIn myös muihin podcast sovelluksiin. Yhteydenotot: hedari.info@gmail.com * Omat kanavat: Tiina: Instagram & Youtube @miinanainen | Audioblogi: Sisäinen maailmani | www.podcastinaloittaminen.fi Ira: Instagram @irawavephoto & www.irawave.net

Aamun radiobuffetin tarjoilee NRJ:n Aamu! Lämpimät kesäillat ovat romantiikkaa täynnä ja jopa kivisydäminen Jere osasi antaa miehille vinkin, mitä pitää tehdä, jotta sinusta välittyy täydellinen herrasmiehen ja pahan pojan combo. Janne taas valisti kaikkia mökille lähteviä lomalaisia siitä, mitä ei todellakaan kannata unohtaa reissuun lähtiessä. Mielessä myös sarjaseurustelijat, miesten kesämuoti ja Justin Bieber vs Tom Cruise!

Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen kertoo, miten kuluttajat vaativat muotialan yrityksiltä entistä suurempaa läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta. "Kuluttajan näkökulmasta on aina hyvä tietää brändi, tuntea kuka on sen takana ja kuka viime kädessä vastaa, että asiat on hoidettu hyvin", Auvinen toteaa. Haastattelijana Ville Blåfield.

Fedited INTERVIEWS -haastattelussa model scout Elina Hyvölä. Muoti kiinnostaa monia, mutta kuinka alalle ylipäätään pääsee? Yhdessä maailman suurimmassa mallitoimistossa Pariisissa ja ympäri maailmaa työskentelevä Elina Hyvölä kertoo omasta urapolustaan ja jakaa vinkkejä, kuinka päästä ja edetä alalla. Haluatko sinä työskennellä muodin parissa? Elinaa haastattelee Sarianne Solio.

Muotiteollisuus on nosteessa Suomessa. Uusi suomalaisen muodin keskus Garden aukesi Helsingin Kämp Galleriassa marraskuussa. Muodin monitaituri Harri Kangas kertoo Maryamille ja Janille, millainen menestystarina Suomi-muoti on, mitkä ovat hänen uraoppinsa maailmalta ja Gardeniniin avautuneen TRE

Kuosissa-ohjelmassa perehdyttiin miesten muotiin ja tyyliin. Millaista on toimia miesten muodin yrittäjänä? Entä mikä on Pitti Uomo? Matti Lamminsalon ja Jani Niipolan vieraina FRENN-miestenvaatemerkin perustaja Jarkko Kallio sekä Vaatturiliike Saumaa vuodesta 2004 vetänyt Tuomo Pynttäri. Ohjelman tarjoaa nousevan muodin verkkokauppa Ivalo.com.

Tänä vuonna on käyty kiivasta keskustelua liittyen musliminaisiin ja huivin käyttöön. Yllättävän monella on joku mielipide siihen, miksi joku käyttää huivia Suomessa, kun se ei ole täällä pakollista. Yagmur tapasi 19-vuotiaan Ayan Yusufin sekä 18-vuotiaan Nasteeho Mohamedin, jotka ovat lapsuudenystäviä ja molemmat pitävät huivia. Mitä huivi merkitsee Ayanille ja Nasteeholle, onko huivissa kyse jostain muustakin kun uskonnosta? Ladyt käyvät keskustelua myös muslimimuodista ja sen kasvusta maailmalla. Minkälainen on Suomen vaatekauppojen tarjonta musliminaisille, jotka käyttävät huivia ja peittäviä vaatteita? Mitä vaatteissa pitää ottaa huomioon esimerkiksi kesäisin, entä rajoittaako huivin käyttö sitä miten kesän haluaisi viettää? Mitä mieltä nuoret ovat burkasta, joka puolestaan on herättänyt suurta keskustelua Euroopassa?

Tässä napakassa jaksossa puhumme kuuluisasta pyramidihuijauksesta Herbalifesta, festareista ja "nykyään" -sanasta. Kun aiheeksi pamahtaa MUOTI, niin argumentti kävi yllätävänkin kovaksi, mutta se käytiin hienosti sekä rehellisesti ja henkilökohtaisuuksiin menemättä. BONUS: Ei urkkinurkkaa eimetiedeta@gmail.com

Avaruuskahvit palaa kesätauolta ja palaa varmaan sinne heti. Toimisto on vallattu avaruuskärpästen toimesta, mutta me emme välitä vaan toimimme. Aiheina on twitterin erinäiset väännöt ja muistellaan minkälaista nujakointia kouluissamme oli. Omaa luokkaa podcast: https://soundcloud.com/omaaluokkaa Liity Avaruuskahvien yhteisöön: https://www.facebook.com/Avaruuskahvit-742177765949746/ Mene jatkoille MoonTV:n puolelle: https://moontv.fi/

Avaruuskahvit palaa kesätauolta ja palaa varmaan sinne heti. Toimisto on vallattu avaruuskärpästen toimesta, mutta me emme välitä vaan toimimme. Aiheina on twitterin erinäiset väännöt ja muistellaan minkälaista nujakointia kouluissamme oli. Omaa luokkaa podcast: https://soundcloud.com/omaaluokkaa Liity Avaruuskahvien yhteisöön: https://www.facebook.com/Avaruuskahvit-742177765949746/ Mene jatkoille MoonTV:n puolelle: https://moontv.fi/

Sami Kuusela suuttuu Sampo Terhosta, Tinderin eliitirinki ja poistetun luomen arvoitus. Jussi Heikelä ja Sami Kuusela perkaavat ajankohtaiset ilmiöt ja puheenaiheet. Luvassa on jännitteitä ja ristiriitoja. Uutisvirrassa tuulastamisen lisäksi ohjelmassa ennustetaan viikon tulevat tapahtuvat, sekä mennään mahdollisesti henkilökohtaisuuksiin.

Melko nopeasti vallankumouksen jälkeen Neuvostoliiton johto huomasi, että myös uusi valtio tarvitsi jonkinlaista muotia. Jo NEP-kaudella 1920-luvulla alettiin perustaa pieniä yksityisiä muotiateljeita, joissa ommeltiin mittatilauspukuja ja juhlaleninkejä. Vallankumouksen ja kansalaissodan aikana koko Venäjän vaatetuotanto oli tuhoutunut. Alun perin neuvostokulttuurin perustajat ajattelivat, että tulevaisuuden tasa-arvoisessa yhteiskunnassa muotia ei tarvita vaan kaikilla on samanlaiset vaatteet. Suunnittelijat suunnittelivat eri ammattien edustajille omat uniformut ja ajateltiin, että näillä samoilla vaateparsilla tullaan toimeen vuodesta toiseen. Vaikka 1930-luvun Neuvostoliitossa oli ankaria nälänhätiä ja julma puhdistuskausi, Stalin arvasi, että joitakin porkkanoita on kansalle annettava. Tällöin alettiin kaupunkien uudelle eliitille tarjota uusia luksustuotteita, mm. juhla-vaatteita ja samppanjaa. Neuvostoliiton paradokseja on myös se, että ensimmäinen neuvostomuotitalo avattiin Moskovassa toisen maailmansodan aikana, jälleen pahimman kurjuuden keskellä. Kuitenkin muodin tarpeellisuudesta käytiin keskustelua aivan 1970-luvulle asti. Osa taloustieteilijöistä oli edelleen sitä mieltä että muoti on turhaa eikä se kuulu sosialistiseen talousjärjestelmään. Tärkeä neuvostomuodin suunnannäyttäjä oli 1950-luvulla avattu Moskovan GUM-tavaratalo, jossa oli oma muotitalo, joka järjesti myös muotinäytöksiä hyvin usein. Kalle Haatasen vieraana on Uppsalan yliopiston sosiologian emeritusprofessori Jukka Gronow.

Helsinkiläisten isoisomummujen nuoruusvuodet taisivat olla hurjia, kiihkeitä ja aika suruttomiakin. 1920-luvula, kieltolain aikaan, haettiin vauhtia ilonpitoon viinanhuuruisista salakapakoista tai apteekkien hyvin varustelluista samppanjakellareista. Helsingistä tuli kiinteämmin osa Eurooppaa ja kaikkialla länsimaissa nuoriso ahnehti 1920-luvulla samaa kansainvälistä populaarikulttuuria, samaa muotia, tanssia ja musiikkia sekä samaa humalaa ja ekstaasia. Juuri tietoisuus yhteisestä huumauksesta loi maailmanlaajuisuuden tunteen. Nuoret tungeksivat kaupunkiin työnhakuun, nuorisokulttuuri löi leimansa katukuvaan. Tarjolla oli tanssia, kevyttä musiikkia, kahviloita, tupakkaa, polkkatukkia ja jätkäjoukkioita. Seurusteltiin, koeteltiin rajoja ja kokeiltiin huumeita. Nuorten ajatukset sekä näkyivät että kuuluivat, kun he ottivat Helsinkiä, Suomea ja koko maailmaa haltuun. Hameenhelma lyheni 1920-luvun aikana nilkasta polven tasalle. Tanssiravintolat uhkasivat sukupuolisiveellisyyttä. Etenkin nuoret neidot olivat vaarassa suistua turmioon. Muoti antoi naisten kokea omaa ruumiillisuuttaan ja testata viehätysvoimaansa. Ihmisjoukoissa vaeltavat nimettömät yksilöt tutkivat itseään ja hakivat suurkaupunkielämyksiä kuluttamalla ja nautiskelemalla. Muoti yhdisti ja erotti. Erehdysekspertti Raimo Tyykiluodon vieraana on filosofian tohtori ja tietokirjailija Mikko-Olavi Seppälä, jonka tuore teos Suruton kaupunki 1920-luvun iloinen Helsinki, loihtii eteemme suruttoman 1920-luvun ja kertoo elävästi, kuinka kaiken ilottelun lomassa kokaiini ja moderni maailma saapuivat Helsinkiin.

Melko nopeasti vallankumouksen jälkeen Neuvostoliiton johto huomasi, että myös uusi valtio tarvitsi jonkinlaista muotia. Jo NEP-kaudella 1920-luvulla alettiin perustaa pieniä yksityisiä muotiateljeita, joissa ommeltiin mittatilauspukuja ja juhlaleninkejä. Vallankumouksen ja kansalaissodan aikana koko Venäjän vaatetuotanto oli tuhoutunut. Alun perin neuvostokulttuurin perustajat ajattelivat, että tulevaisuuden tasa-arvoisessa yhteiskunnassa muotia ei tarvita vaan kaikilla on samanlaiset vaatteet. Suunnittelijat suunnittelivat eri ammattien edustajille omat uniformut ja ajateltiin, että näillä samoilla vaateparsilla tullaan toimeen vuodesta toiseen. Vaikka 1930-luvun Neuvostoliitossa oli ankaria nälänhätiä ja julma puhdistuskausi, Stalin arvasi, että joitakin porkkanoita on kansalle annettava. Tällöin alettiin kaupunkien uudelle eliitille tarjota uusia luksustuotteita, mm. juhla-vaatteita ja samppanjaa. Neuvostoliiton paradokseja on myös se, että ensimmäinen neuvostomuotitalo avattiin Moskovassa toisen maailmansodan aikana, jälleen pahimman kurjuuden keskellä. Kuitenkin muodin tarpeellisuudesta käytiin keskustelua aivan 1970-luvulle asti. Osa taloustieteilijöistä oli edelleen sitä mieltä että muoti on turhaa eikä se kuulu sosialistiseen talousjärjestelmään. Tärkeä neuvostomuodin suunnannäyttäjä oli 1950-luvulla avattu Moskovan GUM-tavaratalo, jossa oli oma muotitalo, joka järjesti myös muotinäytöksiä hyvin usein. Kalle Haatasen vieraana on Uppsalan yliopiston sosiologian emeritusprofessori Jukka Gronow.

Muoti! Akkojen hömpötystä eikä koske minua! Vaan ei auta pullikointi, kyllä koskee. Vaikka jalassa olisi vaan ne pieruverkkarit tai kulahtaneet kalsarit. Suomessa muotiteollisuutta ei kuitenkaan arvosteta, sanoo Kaikki kotona -ohjelman vieras Annamari Vänskä, Turun yliopiston muodintutkimuksen dosentti. Syytä olisi, sillä muotiteollisuus muodostaa neljä prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Annamari Vänskä kertoo mielikuvamme muodista olevan aika yksipuolisen. - Usein miellämme muodin koskemaan pelkästään huippumuotia, pukeutumisen arkista puolta ei pidetä muodin osa-alueena. Muoti on toisaalta huippumuotia, toisessa mielessä se on myös pysyvä rakenne, jonka läpi vaate kulkeutuu. Vaate on tiettynä aikana hyvinkin muodikas ja trendikäs, mutta aikanaan se kulkeutuu "muotiputken" läpi, ja tulee toisesta päästä ulos, jolloin se ei ole enää muodikas. Mutta sama vaate saattaa tulla vielä takaisin muotiin, tai muuttua peräti klassikoksi. Ruotsalaiset hoitavat muotiasiatkin meitä paremmin, heitä sopii kadehtia siitäkin. Miksi Suomessa muotibisnes ei kukoista kuten naapurimaassa? Annamari Vänskän mukaan muotiteollisuutemme on kehittynyt eri tavalla kuin Ruotsissa. - Ruotsin muodilla on pidempi historia kuin meillä. Toiminta on ollut kansainvälistä jo 1900-luvun alkupuolelta, jolloin yhteydet Ranskaan olivat tiiviit. Ruotsissa valtio myös panostaa muotiin enemmän kuin meillä. Heillä on valtiollisia elimiä, jotka tekevät taustalla työtä muotiteollisuuden edistämiseksi. Suomen muotiteollisuus on paljon nuorempaa, syntynyt vasta 50- ja 60 -luvuilla. Meidän vaateteollisuutemme oli pitkään sidoksissa idänkauppaan, jolloin suurin markkina-alueemme oli Neuvostoliitto. Neuvostokaupan hyytymisen jälkeen muotiteollisuuteemme on pikku hiljaa päässyt jaloilleen 2000-luvulla. Ruotsissa muotia ei ole pidetty kulttuurisesti marginaalissa, toisin kuin meillä. Suomea on pidetty enemmän arkkitehtuurin ja designin maana. Muotiala työllistää yksistään EU:n alueella yli puolitoista miljoonaa ihmistä, eikö tällaiseen miljardibisnekseen kannattaisi iskeä kiinni ja yrittää pysyä edes jollain lailla mukana kehityksessä? Turun yliopiston muodintutkimuksen dosentti Annamari Vänskä kertoo suunnittelijakoulutuksemme olevan kansainvälisesti ihan huippuluokkaa, mutta kaikki muu muodin infrastruktuuri puuttuu. - Koulutus on tässäkin asiassa kaikkein tärkeintä. Vaikka suomalaiset vaatesuunnittelijat ovat kansainvälisesti menestyneitä ja muotisuunnitteluakin on voinut opiskella jo vuosia, teoreettista muodintutkimusta ei vieläkään ole meillä mahdollista opiskella. Muualla maailmassa se on akateemisen maailman nouseva trendi. Kaikki kotona -lähetys kuultiin tiistaina 12.4.2016. Toimittajina Sanna Pirkkalainen ja Paula Jokimies.

Jakso tubessa: https://youtu.be/aBbpiHMorG0

Miksi suomi-muoti on ilmiö maailmalla juuri nyt? Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytössä on omat haasteensa. Ikiaikaisuus kiehtoo kiinan kieltä opiskelevia. A-B-C-D-E … saatko riittävästi vitamiineja?

Kuinka moni tietää, mitä kaikkea romanien pukeutumiseen liittyy? Muoti vaikutaa romanienkin pukeutumistyyliin, joka on vaihdellut vuosikymmenten saatossa. Pukeutumisen säännön- ja yhdenmukaisuus romanien keskuudessa on kuitenkin säilynyt. Tietynlaiset pukeutumissäännöt merkitsevät romaneille pääasiassa kolmea eri asiaa: kunnioittamiseen liittyvää häveliäisyyttä, puhtauskäsityksiä sekä näkyvästi ilmaistua etnistä identiteettiä. Pukeutumisen kautta yksilö ilmoittaa muille kuuluvansa yhteisöön, vahvistaa omaa paikkaansa yhteisön jäsenenä ja muodostaa tätä kautta henkilökohtaista kulttuurista identiteettiään. The post Kaikki tuntevat romanit – vai tuntevatko? appeared first on AntroBlogi.