Podcasts about yleinen

Tarkoittaako parahdus ”Miksi mitään ei saa enää sanoa” nyt eri asiaa kuin viisi vuotta sitten? Miltä lauseen viljely tuntuu nyt, kun some-myllerrys on arkipäivää? Lähetys on äänitetty Hyvin sanottu -festivaaleilla Lahdessa 28.9.2024. Vieraina ovat kansanedustajat Saara-Sofia Sirén (kok.), Ville Skinnari (sd.) ja Hilkka Kemppi (kesk.). Yleinen huomio on, että keskustelut ovat someaikana kärjistyneet, kun huomiota saa rajuilla kommenteilla. Toisaalta poliitikkojen voi olla vaikeaa puhua esimerkiksi syntyvyydestä. Ohjelmassa todetaan, että varovaisuus on voinut pahentaa ongelmia. Toimittajana on Antti Pilke.

Tänään on vuorossa Tuhannes - Kriisi, kun Tume pohtii kohta loppuvaa opiskelijauraansa, Johannes omaa ikäänsä ja itseasiassa, ainahan niitä kriisejä tulee ja menee. Oli myös erittäin suuri musiikkipäivä, joten käydään nyt viikonlopun suurimmat julkaisutkin läpi. Luvassa myös vapettamista kesken oppitunnin ja tihutöitä! Pikkulauantain merkitys viikon suurimpana ryyppypäivänä on kadonnut myös. Fanipuhelin: 0404416504 (WhatsApp) Tuhannes - TikTok ⁠⁠⁠⁠⁠  / tuhannes  ⁠⁠⁠⁠⁠  Tuhannes - Instagram ⁠⁠⁠⁠⁠  / tuhannes  ⁠⁠ Tilaa Tuhannes - extrajaksot! ⁠https://podcasters.spotify.com/pod/show/tuhannes/subscribe⁠ (0:00) Intro (0:23) Musakorneri - Käärijän levy (4:22) Musakorneri - Mirellan levy (8:43) Musakorneri - Iben comeback (10:51) Kuulumiset - Tumen kaljanjuonti-tracker ja Johanneksen nikotiinittomuus (15:02) Tumen naapurilla oli jatkot (15:51) Kellojen siirto ja suuri väsymys (19:10) Johannes on ollut kipeänä (23:11) Terveiset (24:04) Ajankohtaiset uutiset!!! (24:10) Yleinen päivä katosi kokonaan - Pikkulauantai (30:44) Oppilaiden vessakäynnit merkitään jatkossa Wilmaan - syynä vapetus (36:15) “Leipomaanko olette menossa?” - Nuorten ilkivalta (40:57) Kuka kysyi? - Tuhannes Kriisi (41:23) Opiskelija-identiteettikriisi (45:05) Ikäkriisi (46:42) Takas opiskelijakriisiin (47:34) Aina tulee uusia kriisejä (49:17) Kolmenkympin kriisi (50:22) Urakriisi (54:07) Pitäs olla jotain jo - kriisi (56:15) Ilmastokriisi (57:42) Kuka Kysyi - osion loppusanat (58:19) FANIPUHELIN (58:23) Viesti 1: Biden pureskeli vauvoja (59:30) Viesti 2: Tuhannes Merch (1:01:34) Viesti 3: Viime jakso oli hullu (1:01:48) Viesti 4: HY kuuntelee Tuhannes (1:02:40) Loppuläpät

✨ YHTEISTYÖ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Mitä kansalaistottelemattomuus on ja missä menee kansalaistottelemattomuuden ja rikollisuuden raja? Toimiiko Elokapina moraalisesti oikein, jos lain rikkomisen tavoitteena on Elokapinan mielestä hyvä päämäärä? Mikä on suomalaisten yleinen mielipide Elokapinasta? Pitäisikö Elokapina lakkauttaa ja mitä nykyinen yhdistyslaki sanoo laitonta toimintaa harjoittavien yhdistysten lakkauttamisesta? Studiossa Otto Meri kokoomuksesta ja Coel Thomas vihreistä. Jakso on kuvattu 4.10.2024. ℹ️ LÄHTEET Elokapina kannustaa tulemaan pidätetyksi: https://youtu.be/TFeH04Ir77M?feature=shared&t=4277 ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Veriset pylväät (2:53) "Aktio"(7:19) Kansalaistottelemattomuus (13:58) Väkivallattomuus (15:48) Hierarkia (17:26) Huomio (19:22) Viesti (24:04) Kansalaisfoorumi (29:06) "Tärkein asia" (35:13) Lainvastaisuus (42:14) Alankomaat (46:30) Avoin yhteiskunta (52:12) Tavoitteet (56:43) Toiminnan rajat (1:01:48) Vihreät ja kokoomus (1:04:23) Eugen Schauman (1:08:11) Kannabis (1:09:19) Ratkaisujen vaatiminen (1:15:13) "Vaalityötä perussuomalaisille" (1:18:14) Mielipidevaikuttaminen (1:23:49) Yleinen mielipide (1:27:21) Ruotsalaiset aktivistit (1:30:35) Rikoksiin kannustaminen (1:36:21) Väkivaltafantasiat (1:38:45) Venäjä (1:42:52) Elokapinan lakkauttaminen (1:50:27) Suomen imago (1:53:25) Juridiikka ja yhdistyslaki (2:06:46) Demokratia (2:17:10) Kansalaisaloite (2:24:06) Onnettomuusriskit (2:26:31) Yhteenveto (2:33:03) Väkivalta

Tuleeko europarlamenttiin superlaitaoikeisto? (0:58) Helsinki ja miten tässä (taas) kävi näin (12:42) Hallitus työttömien asialla (28:41)

Kenraalimajuri evp. ja kansanedustaja Pekka Toveri arvioi Euroopan puolustuksellisia vahvuuksia ja heikkouksia. Mm. Suomi, Ruotsi, Baltia, Ranska, Iso-Britannia, Saksa, Kreikka ja Turkki panostavat eri kyvykkyyksiin. Suomen puolustusvoimat on väestöpohjaan suhteutettuna Euroopan parhaita, ellei paras. Yleinen asevelvollisuus on vahvuus vanhenevissa kansantalouksissa. Venäjän toiminta Kalingradissa ja Itämerellä on turvallisuusuhka. Miten erikoistilanteiden erikoismies Pekka Toveri valmistaisi Euroopan parlamenttia Venäjän turvallisuusuhkaan? #neuvottelija Sisäpiirissä Pekka Toveri analysoi kahden Bradley-vaunun toimintaa venäläistä T-90 taistelupanssarivaunua vastaan. Liity kanavalle ja nauti eduista: https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join

- Yleinen avautuminen joukkueen tilanteesta - Johtajuus (sen vaje) - Juventus Next Gen

Onko 2023 ollut hyvä vai huono vuosi asuntokaupalle? Miten ARA-järjestelmä toimii ja onko järjestelmä tehokas veronmaksajan näkökulmasta? Valuuko yleinen asumistuki vuokriin ja miltä hallitusohjelma näyttää kiinteistövälitysalan näkökulmasta? Studiossa Kiinteistövälitysalan keskusliiton toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa. Jakso on kuvattu 24.8.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Markkinoiden tilanne (5:37) Ilmaiset asunnot (8:47) Talousennuste (11:07) Vuokramarkkina (15:32) Uudet kohteet (20:23) Kiinteistönvälitysala (23:06) Asuntopolitiikka (25:57) ARA-järjestelmä (29:19) Yleinen asumistuki (38:16) Asuntolainamarkkina (40:31) Tulevaisuus

Politiikkaradio pureutuu hallitusta kasaavan kokoomuksen tilanteeseen oppaana poliittisen historian professori Vesa Vares, joka on kirjoittanut kokoomuksen historiasta. Kokoomusjohdon on sanottu olleen traumaattisessa tilassa, kun puolue joutui neljä vuotta sitten oppositioon. Miten kovat paineet puheenjohtaja Petteri Orpolla on nyt onnistua? Mitä hallituksen muodostaminen perussuomalaisten kanssa tarkoittaa kokoomukselle? Jäävätkö liberaalit ahtaalle? Onko kokoomus liukumassa maahanmuuttovastaisten perussuomalaisten suuntaan? Yleinen ajatus on, että perusuomalaisten kaltaisten puolueiden kannatus romahtaa hallitusvastuussa. Millainen riski on, että kokoomus kärsisikin PS-yhteistyöstä enemmän kuin on ajateltu? Miten esimerkiksi julkisella sektorilla työskentelevät kokoomuksen kannattajat reagoisivat tulevan hallituksen leikkauspolitiikkaan? Jos nykyinen yritys Säätytalolla menee mönkään, Vares pitää mahdollisena, että Suomeenkin syntyisi ”pohjoismaiseen malliin” vähemmistöhallitus. Toimittajana on Antti Pilke.

Ajatuspaja Liberan Kesäkoulu “Verot ja oikeudenmukaisuus” järjestetään neljänä viikonloppuna kesäkuussa ja elokuussa. Kutsuimme edellisten vuosien Kesäkoululaiset, Enja Seppäsen ja Tiina Ahvan jakamaan kokemuksiaan Liberan Kesäkoulusta. Haku maksuttomaan Kesäkouluun on nyt auki kaikille taloudesta, demokratiasta ja päätöksenteosta kiinnostuneille 18–26-vuotiaille nuorille! Kesäkoulu on perustettu lisäämään laadukasta suomalaista yhteiskunnallista keskustelua, joka pohjautuu tietoon, tieteeseen, kestäviin argumentteihin ja keskinäiseen kunnioitukseen. Poikkeuksellisen hyvin toteutetut järjestelyt ja mielenkiintoiset puhujat ovat olleet olennainen osa avoimen keskusteluilmapiirin luomisessa. HAE KESÄKOULUUN 9.4. MENNESSÄ WWW.LIBERA.FI https://www.libera.fi/2022/12/22/ajatuspaja-liberan-kesakoulu-2023/

Viimeisen vuoden aikana suomalaiset poliitikot ovat osoittaneet olevansa kiusallisen huonoja arvioimaan korruptioriskejä omassa toiminnassaan etenkin ulkopoliittisesti herkillä alueilla. Hyvä menestys korruptio-indeksissä ei tarjoa kovin kummoista suojaa, mikäli lainsäädännössä, korruption vastaisissa toimissa ja poliittisessa kulttuurissa on huomattavia aukkoja. Näin sanoo korruptio-tutkija Ilkka Penttinen Futo. Tässä jaksossa keskustelemme siitä, mikä on ominaista suomalaiselle korruptiolle ja voiko sitä kitkeä. Missä vaiheessa lobbaus saa korruptiivisia piirteitä? Puhumme myös rahanpesusta ja kuinka esimerkiksi Venäjä käyttää järjestäytynyttä rikollisuutta hyväkseen.

Ajatuspaja Liberan julkaisemassa Rauhan hinta -raportissa tarkastellaan kansallisen turvallisuuden kasvanutta hintaa. Suomen tavoitteena on rauha, mutta siihen pitää pyrkiä riittävän uskottavilla pidäkkeillä suhteessa arvaamattomaan itänaapuriimme. Tuleva NATO-jäsenyys on tärkeä osa kokonaisturvallisuutta, mutta ei ainoa. Vahva ja kestävä talous on avainasemassa kun tarkastellaan uskottavia pyrkimyksiä pysyvään rauhantilaan Venäjän kyljessä. Lue raportti: https://www.libera.fi/julkaisut/rauhan-hinta-talouden-ja-puolustuskyvyn-suhde/ Paneelikeskustelu Rauhan hinta -raportin julkaisutilaisuudesta 15.12.2022 Tiedekulmassa. Paneelia juontaa Nina Rahkola. Panelisteina ovat; Tero Lundstedt, Venäjä-tutkija ja Ajatuspaja Liberan Sisältöjohtaja Vesa Puttonen, Aalto -yliopiston rahoituksen professori Jarmo Lindberg, kenraali ja entinen puolustusvoimain komentaja 2014–2019

Kun epädemokraattinen toimija pääsee valtaan kiinni, seuraukset ovat pitkäkestoisia ja vaativia purkaa. Ajatuspaja Liberan, Diktaattorin käsikirja-raportissa näytämme juurtumisen merkityksen demokratian tai diktatuurin kestävyydelle. Mitä lyhyemmän aikaa demokratia on ehtinyt toimia yhteiskunnan pelisääntöjen määrittäjänä, sitä helpompaa sen hauraat instituutiot on kaataa. Diktaattorin käsikirja – eli miten liberaalia demokratiaa puolustetaan-raportin voi lukea kokonaisuudessaan Liberan kotisivuilla, www.libera.fi. Jakson keskustelu on tallenne raportin julkaisutilaisuudesta Tiedekulmassa 20.4.2022. Paneelissa mukana: Ville Niinistö, Europarlamentaarikko, Vihreät Kristi Raik, Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Tero Lundstedt, Kansainvälisen oikeuden asiantuntija, Liberan sisältöjohtaja Jussi Lassila, Ulkopoliittisen instituutin Venäjän politiikkaan keskittynyt vanhempi tutkija, dosentti Keskustelun toimittaa ja juontaa Seija Vaaherkumpu. Vaaherkumpu on ollut ehdolla suuren journalistipalkinnon saajaksi vuonna 2021. Podcastin on tuottanut Liberan projektipäälikkö, Denis Shemyakin.

Politiikan polttava tuolileikki -raportissa tarkastellaan suomalaista vaalijärjestelmää ja demokratiaan osallistumista. Aluevaalien jälkeen tuolileikin ongelma, eli poliitikon usealla tuolilla istuminen, on entistä akuutimpi kysymys. Suomessa monimandaatit on kaiken kaikkiaan järjestetty kansainvälisesti vertaillen erikoisesti, niin vallan keskittymisen kuin jääviyskysymystenkin kannalta. Kun muissa maissa suunta on kohti mandaattien rajoituksia, Suomessa asiasta ei juuri puhuta. Nyt ylivoimaisella enemmistöllä poliitikoistamme on moninkertainen mandaatti, mikä tutkitusti huolettaa kansan enemmistöä. Raportissa tarkastelemme, kuinka perusteltuja nämä huolet ovat. Joksossa on vieraana raportin kirjoittajat Liberan sisältöjohtaja ja oikeustieteen tohtori Tero Lundstedt, sekä Saanareetta Virikko hallintotieteiden maisteri, yliopisto-opettaja, Itä-Suomen yliopisto. Juontajana toimii Liberan toiminnanjohtaja Lasse Pipinen. Jakson tuottaa Liberan projektipäällikkö Denis Shemyakin.

Tässä jaksossa keskustellaan Ajatuspaja Liberan julkaisemasta raportista; Diktaattorin käsikirja – eli miten liberaalia demokratiaa puolustetaan. Raportissa tarkastellaan liberaalin demokratian asemaa ja sen kansainvälistä kehitystä, oikeusvaltion heikkenemistä ja autoritäärisiä yhteiskuntia. Venäjä, Valko-Venäjä, Puola ja Unkari kukin on omalla tavallaan antanut liberaalin demokraattisen päätöksenteon lipsua olemattomiin; raportissa tarkastellut maat ovatkin antaneet syyn nimetä raportin diktaattorin käsikirjaksi. Kun liberaalista demokratiasta aletaan luisua kohtia autokratiaa, se ei tapahdu yössä. Ei pelkästään nimittämällä tuomarit, kaappaamalla media, karkottamalla oppositio, väärentämällä vaalit, korruptoimalla armeija. Se tapahtuu rauhassa, askel kerrallaan. Niin, että pian koko kansa uskoo siihen, että on hyvä antaa valta yhdelle ja ainoalle; diktaattorille. Podcastia juontaa Liberan toiminnanjohtaja Lasse Pipinen ja vieraana on Liberan sisältöjohtaja ja raportin kirjoittaja Tero Lundstedt.

Yleinen hintojen nousi kiihtyi Suomessakin jo seitsemään prosenttiin. Miten se vaikuttaa ja mitä on tehtävissä? Keskustelemassa Mikko Spolander, osastopäällikkö, ylijohtaja valtiovarainministeriön kansantalousosasto ja Danske Banin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki. Huumeet Suomessa. Mitä Euroopan-laajuinen raportti kertoo huumeista. Annuska Dahl-Maso, kohtaavan työn päällikkö, A-klinikkasäätiö ja valvontajohtaja Hannu Sinkkonen, Tulli. Itärajan aitaaminen. Itä-Suomen yliopiston Suomen historian dosentti ja itsenäisyyden ajan poliittisen historian tutkija Juha Pohjonen. Juontajana Marja Ala-Kokko, toimittajina Satu Heikkilä ja Jukka Vanninen. Tuottaja Tarja Oinonen.

Paimen podcast käsittelee Raamatun teologiaa ja kristityn elämää koskevia teemoja. Ohjelmassa keskustelevat pastorit Miska Wilhemsson ja Mikko Sivonen. Kolmannen jakson teemana on "Metsä kirkkona? Mitä on yleinen ja erityinen ilmoitus?"

Alakouluiässä lapset ovat yksilöllisesti hyvin eri vaiheissa työmuistin ja aivojen kypsymisen suhteen, mikä vaikuttaa koulumenestykseen. Toiselle koululaiselle kertotaulun opettelu tai useiden ohjeiden sisäistäminen voi olla vielä ylivoimaista, kun toinen oppilas jo suoriutuu samoista tehtävistä nopeasti. Neurotieteen tutkija Virve Vuontela Aalto yliopistosta kertoo, miten työmuisti lapsuudessa kehittyy ja miten viivästynyt kehitys voi näkyä oppimisen vaikeuksina. Samalla selviää, miten työmuistia voidaan tutkia ja treenata — myös aikuisena. Ohjelman toisessa osassa keskustelemme dyskalkuliasta eli matematiikan oppimisvaikeudesta Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Tuire Koposen kanssa. Kyseessä on yhtä yleinen ongelma kuin lukihäiriö, vaikka siitä puhutaan ja sitä tutkitaan vähemmän. Dyskalkulian taustoista on viime vuosina saatu lisää tietoa aivokuvantamisen avulla. Vaikka matematiikan oppimisvaikeus voi hankaloittaa elämää, se ei ole osoitus tyhmyydestä eikä ylitsepääsemätön este matematiikan oppimiselle — esimerkiksi sähkölampun kehittänyt Thomas Edison sekä tiedemies ja keksijä Benjamin Franklin todennäköisesti kärsivät dyskalkuliasta. Toimittaja Mari Heikkilä.

Holistisuus on filosofinen näkemys, jossa osasten summa on enemmän kuin mitä osaset yksinään yhdessä tekisivät. 1+1 = 3 tai enemmän. Koirien ruokinnassa holistisuus on vahva markkinointitemppu ja yleensä käytössä kuivamuonissa. Raakaruokintaa myydään koiranomistajille enemmän luonnollisuusväitteellä. Elämän tosiasioita kuitenkin on, että ruoka on aina holistista, Sekä luonnollista. Holistisuus  tuli ravintolisämaailmaan ja luonnollisuus- sekä terveysajatteluun jo elävän ravinnon myötä 1920-luvulla. Se oli silloista new age ja hippiajattelua (termin negatiivisessa merkityksessä) ja kyse oli enemmän yliluonnollisesta kuin luonnollisesta asiasta. Koiramaailmassa holistinen myynti alkoi kuivamuonista, jossa kaikkea täysin hyödytöntä ja määriltään lähes homeopaattisella tasolla olevia koiran ravitsemukselle sinänsä turhia lisiä perusteltiin holistisella vaikutuksella terveyteen. Kehäkukka ja takiainen ovat tunnetuimpia. Tuossa ei ole enää kyse holistisuudesta, jossa ruoka vaikuttaisi koiraan enemmän ja paremmin kuin mitä raaka-aineet ja niiden sisöltämät ravintoaineet antaisivat ymmärtää. Kyse on juurikin holistisuuden vastakohdasta, jossa väitetään yhden tai muutaman ainesosan tekevän ihmeellisiä asioita - joita ilman ruoka ei muuten olisi terveellistä ja ravitsevaa. Holistiset ravitsemus- ja terveysväitteet ovat aina kestämättömiä. Niiden ainoa tarkoitus on tuoda ruokaan mitättömiä määriä halpaa raaka-ainetta, jolla saadaan asiakkaan ajatukset pois siitä mitä ruoka aidosti on. Sumutusta, huijausta ja vedätystä vain siksi, että saadaan eurot, taalat ja jenit siirrettyä asiakkaan lompakosta omalle pankkitilille. Raakaruokien tilanne on hivenen parempi, mutta suunta on sama. Nyt jo on tuotteota, jossa holistisuuden idealla mainostetaan merkityksettömiä asioita. Eräs tapa on myös yllyttää tekemään haitallisia asioita. Se on vaarallista ja lyhytnäköistä ahneutta, koska silloin asetetaan kieltouhan alle ylipäätään raakaruokinta, elintarviketurvallisuuden ja -hygienian puolelta. Se, että ihmiset lankeavat moisiin vedätyksiin eivätkä sisäistä sitä, että jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, niin se ei koskaan ole totta, johtuu osaksi laiskuudesta, osaksi välinpitämättömyydestä ja osaksi tietämättömyydestä. Tietoa voidaan tuoda lisää, mutta en tiedä miten ihmisten mielenkiintoa harrastuksiinsa ja eläimiinsä voitaisiin lisätä. Yleinen tapa on halu tulla valmiiseen pöytään. Yksi ongelma on siinäkin, että nykyisellä nettisukupolvella on suunnilleen torakan pinna tehdä mitään ja kuvittellaan, että kaikki hoituu multitaskauksella ilman tarvetta keskittyä. Kaffepaussissa muistutetaan myös, että prosessoimaton ruoka on usein, oikeastaan aina, prosessoitua. Eikä prosessointi mikään kategorinen paha ole. Yhtä vähän kuin kuin että käsittelemätön ruoka olisi kategorisesti hyvä. Siinä ohessa, kun aivot kytkevät koko ajan holistisen ja homeopaattisen yhteen, niin laajetaan hieman väitettäni, että hiilihydraateilla on yksi ja vain yksi merkitys syöjälle: saada energiaa. Holistisemman ajattelutavan kautta tuo on liian lokeroiva käsitys ja hukkaa täysin hiilihydraattien roolin kuituna tai hormonitoiminnan yhtenä säätelijänä ja vaikuttajana. Muitakin tehtäviä on, tosin ne useimmiten aian liittyvät tavalla tai toisella juurikin energia-aineenvaihduntaan. Ohimennen myös selitän miksi on myynnin kannalta niin oleellista mitä on valmistusaineiden ensimmäisinä ja viimeisinä. Lyhyesti: ne ovat ainoat rivit mitkä luetaan. Se, että holistisia lisiä on niin tolkuttoman vähän, että se on tekninen syy miksi moiset rikkaruohot ovat viimeisenä, antaa valmistajalle ja myyjälle pelkästään win-win tilanteen. Podcast on luotettavaa tuotantoa siinä suhteessa, että asia hyppii ja pomppii. Koiranruokien holististen kusetusten rinnalla ihmetellään rehulihatuotannon tulevaa keskittymistä ja kilpailun kaventumista. Kuin myös miksi raakaruokinta ei ostamisen vaikeuden takia tule koskaan ylittämään kuivamuonien markkinoita. Puhumattakaan jo hieman väsähtäneestä tavasta hilata hintaa ylöspäin pienentämällä säkkikokoa. Offtopikkia on myös käsitykseni, että ihmiskunta nykyisellään on ajatunut evoluution umpikujaan. Ehkä siitä edetään heidän voimin, jotka tosiaan käyttävätkin aivojaan ja ajattelukapasiteettiaan. Niin tai näin, niin itselläni on henkisellä puolella hyvin ristiriitainen suhtautuminen aiheeseen holistisuus ja että kaikki vaikuttaa kaikkeen summaansa enemmän. Olen tismalleen samaa mieltä. Mutta koska ruuan valmistajat, luontasituotepuoli ja kaiken maailman marianordinit käyttävät kokonaisuuden merkitystä täysin väärin oman myyntinsä vahvistamiseksi pilaten koko asian, niin minulla nousee aina ensin suojamuurit ja sitten kiihtyminen - ensimmäinen, ja viimeinen, reaktio on aina kielto sekä ärsyyntyminen.

Nigerian pisteet nousivat viidellä verrattuna WWL 2020:een. Painostus lisääntyi pisteen verran jokaisella elämän osa-alueella. Väkivalta pysyi ylimmällä tasolla, korkeimmassa pistemäärässä. Kristittyjä vastaan suunnattuun väkivaltaan syyllistyivät Boko Haram, ISWAP ja fulani-paimentolaiset sekä ”tunnistamattomat asemiehet”. Jatkuva väkivalta on aiheuttanut maan pohjoisosissa ja keskivyöhykkeellä asuville kristityille suunnattomia kärsimyksiä. Yleinen painostus on voimistunut, koska väkivalta on lisääntynyt ja levinnyt maan eteläosiin. Liittovaltion valvonnassa olevat turvallisuusjoukot ovat presidentti Buharin toisella kaudella islamisoituneet vahvasti eivätkä toimi kristittyjen turvallisuuden puolesta.   https://opendoors.fi/nigeria/ #nigeria #maailmankatsaus

Kilpailutus on tietojärjestelmien hankinnassa arkipäivää yksityisellä sektorilla ja lakisääteistä julkisella sektorilla. Yleinen näkökulma on, että halvin tarjous voittaa, mutta tässä jaksossa kuulet miten tarjouskilpailut tänä päivänä menevät. Jakson vieras North Patrol Oy:n ekspertti Perttu Tolvanen kertoo miten tietojärjestelmien kilpailuttaminen tänä päivänä käytännössä toteutetaan ja mitkä ovat hyväksi havaittuja käytäntöjä. Oletpa sitten uudistamassa intranetia, pystyttämässä verkkokauppaa tai hankkimassa jotain muuta tietojärjestelmää, niin kannattaa kuunnella Pertun kokemuset ja vinkit kilpailuttamiseen. Jos olet toimittaja, niin Pertulta saat käyttökelpoisia neuvoja miten menestyä kilpailutuksessa oman tarjouksen kanssa.  

Miten vastakkainasettelujen äitymistä konflikteiksi voidaan yhteiskunnassa estää? Haastattelussa väestösuhteisiin erikoistunut sovittelija Miriam Attias ja tutkija, sovittelija Jonna Kangasoja, jotka ovat kirjoittaneet kirjaan Me ja ne - Välineitä vastakkainasettelujen aikaan (Into 2020). Polarsioituvassa tilanteessa ihmiset ottavat erilaisia rooleja: yllyttäjä, liittyjä, sillanrakentaja, syntipukki ja hiljaiset. Usein yllättäen sillanrakentajat hyödyttävät yllyttäjien tarkoitusperiä. "Sillanrakentaja saattaa kutsua yhteen sellaiset jotka eivät edes halua käydä keskustelua. Kutsuttuna on usein ne joilla on vahvat ja mustavalkoiset mielipiteet - se mustavalkoistaa mielipiteitä," Attias kertoo. Yleinen virhe sovittelussa on pyrkiä lopettamaan erimielisyydet liian nopeasti, ja riskinä on ongelmien niin sanottu maton alle lakaiseminen. Miten pitäisi suhtautua esimerkiksi uskonnollisiin kiistoihin tai äärimmäiseen nationalismiin ilman, että lisää polarisoitumista näissä kysymyksissä? "Suomella on mahdollisuus kirjoittaa oma historiansa ja olla seuraamatta muiden maiden merkkejä," Kangasoja sanoo. Attias ja Kangasoja kertovat keinoja sovitella vaikeissa konfliktiherkissä tilanteissa. Kangasoja on sovitellut esimerkiksi Tenojoen kalastuskiistaa sekä susiin liittyvää erimielisyyttä. Yhdysvalloissa aborttikiistan sovitteluun kehitettiin PCP-menetelmä 1980-luvulla. Menetelmää on sovellettu myöhemmin myös aselakeihin, samansukupuolisten avio-oikeutta ja etnisiä jännitteitä koskeviin kiistoihin. Toimittajana Linda Pelkonen.

Venäjällä muokataan perustuslakia uuteen uskoon kovalla vauhdilla. Yleinen näkemys on, että lakimuutosten perimmäinen tarkoitus on taata Vladimir Putinin valta senkin jälkeen kun pesti presidenttinä päättyy neljän vuoden päästä. Maailmanpolitiikan arkipäivää kysyy, mitä mieltä perustuslakimuutoksista ovat tavalliset ihmiset ja oppositio Pietarissa. Ohjelman toimittavat Simo Ortamo, Heikki Heiskanen ja Sampo Vaarakallio. Kuva: Nikolai Gontar

Yleinen vaikutelma hallituksista ei juuri mairittele: vanhoja ukkoja jakamassa etuja toisilleen. Todellisuus on kuitenkin toinen. Tämä ilmenee myös aivan tuoreesta tutkimuksesta, sanoo Pekka Mattila kolumnissaan.

Meille tuli tutun koirat hoitoon. Toinen niistä on oma kasvatti, jolla on vatsan herkkyyttä ja närästystä. Varsinkin rasvainen ruoka on ongelma. Koska teen asiat oman pään mukaan, niin muutin samantien koiran ruokinnan rasvaisemmaksi. Ongelmia ei tullut ja itseasiassa narttu tuli jopa paremmaksi. Perusongelma ei siis ole varsinainen ruoka, vaan jokin aivan muu. Kuten ympäristö ja sen aiheuttama stressi. Kun alkaa hoitamaan koiran suolisto-oireita tai vatsaongelmia, kuten närästystä, niin ensimmäinen työkalu on ruoka. Aina ja poikkeuksetta. Silti kannattaa koko ajan pitää ainakin ajatusten taustalla pieni epäily, josko syy onkin henkisempi. Yleinen "toissijainen" syy on ympäristö, se missä asutaan ja mitä tehdään. Omistaja itse saattaa olla myös ongelma - asia, joka kannattaa muistaa, jos perheessä on paljon samoista ruokarajoitteista kärsiviä. Kaupunkiympäristö ja ahdas asuminen kiusaa useita ihmisiä. Koirapuistoilu, jatkuvat virikkeet ja kiihkeä elämänrytmi saattavat polttaa koirankin kynttilää molemmista päistä. Ei väsyminen ole ihmisten etuoikeus. Sen tunnistaminen onkin paljon vaikeampaa, koska silloin omistaja joutuu miettimään ja analysoimaan omia tekemisiään. Mutta varsinkin harrastavien koirien kohdalla on muistettava yksi kultainen sääntö: koira ei välttämättä sovi siihen mitä omistaja haluaa tehdä Fyysisen liikkumisen merkitystä ei saa koskaan aliarvioida. Jos omistajalle metsähaahuilu on stressiä poistavaa, niin sitä se on koirallekin. Kun omistaja etsii sieniä, niin koira etsii vaikka myyriä - se on oleellisin ero. En käsittele podcastissä asiaa, mutta ehkä stressiherkkää koiraa ei kannata opettaa sienikoiraksi, koska silloin hermolepo muuttuukin työksi.

Tässä jaksossa analysoin Donald Trumpin uusia tempauksia ja kerron mitä voit oppia niistä, jos haluat saada kansan ostamaan sinulta. Koska hänen markkinointi on herkeämätöntä – ja toimivaa. Kerron esimerkiksi: - Kuinka löytää uusia asiakkaita - Miksi Trumpin vaalimainonta toimii - Yleinen virhe mainonnassa miksi viestisi ei tavoita asiakkaita tai kannattajia - Miksi markkinointi on usein liian pliisua - Mistä saat apua markkinoinnin kehittämiseen LISÄÄ tietoa toimivasta markkinoinnista: http://bit.ly/myy-kuin-trump

Jakso, joka meinasi mennä läskiksi. ÖHÖ ÖHÖ. Miksi Henkka syyttää kaikkia koko ajan rosvoiksi? Mikä on hyvä ja mikä huono monopoli? Henkka osoittaa kulttuuritietämystään siteeraamalla Ruger Haueria. Mukana boonuskysymys.Jakso nauhoitettu joulukuun lopussa 2018.Lähetä meille palautetta, kannustusta ja kenties asioita, joista sinä olet pihalla! Meidät löytää sosiaalisen median palveluista @ihanpihallapodcast sekä sähköpostilla ihanpihallapodcast@gmail.com.

”Lapsen oikeutta lapsuuteen tulee suojella”, toteaa arkkipiispa Tapio Luoma. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on tänään antanut oikeusministeriölle lausunnon, jonka mukaan alaikäisten vihkimisestä pitäisi Suomessa luopua eli avioliittolaista poistettaisiin mahdollisuus alaikäisen avioliittoon oikeusministeriön erityisluvalla. Yleinen syy lapsiavioliittoihin on kuitenkin ollut uskonnollisten yhteisöjen moraalikäsityksissä ja teiniraskauksiin liittyvässä häpeässä, muistuttaa lapsiasianvaltuutettu Tuomas Kurttila. Toimittajina Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

Miksi yritystukityöryhmä ei onnistunut karsimaan yritystukia? Liberan Podcastissa kysymykseen on vastaamassa kansanedustaja Antero Vartia

Liberan Yleinen tasapaino -podcastissa Mikko Kiesiläisen vieraana sdp:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari. Skinnari on jäänyt omassa puolueessaan liberaaliin vähemmistöön. Podcastissa hän pohtii liberaalin ajattelun sijaa suomalaisessa yhteiskunnassa ja sosialidemokraattisessa puolueessa.

Alkoholilaki saatiin vuosien valmistelun jälkeen maaliin. Yleinen tasapaino-podcastien vieras Sinuhe Wallinheimo kertoo väännöistä hallituskumppaneiden ja virkamiesten kanssa. Keskustelua vetää Liberan toiminnanjohtaja Mikko Kiesiläinen

Keskustelijoina ovat Maija Vilkkumaa, Mika Pantzar ja Ruben Stiller. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Aluksi ritarit innostuvat siitä, kuinka Tesla lähetettiin avaruuteen Elon Muskin rahoilla. - Ennen mentiin Pariisiin, nyt avaruuteen, vertaa Mika Pantzar - Vastustan! nurisee Ruben Stiller ja vaatii tasa-arvoa rikkaiden ja köyhien välille: - Kaikkien pitäisi päästä avaruuteen! Mikä maanpetos oikein on? Miten se vertautuu murhaan tai aviorikokseen? ihmettelee trendiä Maija Vilkkumaa. Syytöstä kun on viime aikoina viljellyt mm. Trump demokraatteja kohtaa, siitä on epäily mm. Hesaria ja myös Maijaa itseään. Mika Pantzar ei näe viime päivinä uutisoitua pörssiromahdusta kovin dramaattisena. - En ymmärrä,miksi pörssikursseista uutisoidaan niin paljon, hän sanoo. Maija iloitsee, että Trump sai tätä kautta nenilleen, ja hän muistaa klassisen tragedian kaaren: - Hybristä seuraa jumalten kosto. Rubenille inhokki tofu on suurempi ongelma kuin pörssiromahdus. Ruben Stiller on sydämistynyt jatkuvasta doping-kohusta, ja kysyy muilta ritareilta miten nämä suhtautuisivat, jos suomalainen jäisi kiinni dopingista Korean talviolympialaisissa. Maija muistaa, kuinka hänen kurkkuaan kuristi aikoinaan Martti Vainion tapaus. Mika ei ymmärrä, miksi yleisön anteeksianto urheilijoille kestää niin kauan. Ruben jatkaa ihmettelyään: - Mitätöikö doping kaikki urheilijan aiemmat saavutukset? - Onko dopinginin käyttö muka yleinen luonnetodistus ihmisestä? - Ehdotan rinnakkaiskisoja, niissä doping olisi sallittu! #pyöreäpöytä

Suurin osa toimeentulotuen saajista on työttömiä yhden hengen kotitalouksia. Lisää >> http://ift.tt/2Gu8ABz

Viikon uudissana koskee uutta ilmiötä suomalaisissa ruokakaupoissa. - Mutta kaikki uudissanat eivät jää käyttöön. Kuka esimerkiksi nykypäivänä sanoo autoa hyrysysyksi, paitsi Aku Ankka? - Jättebra vai riittääkö ainoastaan bra? Miksi suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset eivät aina ymmärrä toisiaan, vaikka puhuvatkin samaa kieltä? Maiden välinen tutkimushanke selvittelee asiaa. - Esikoululaisten kielellinen kehitys on riippuvaista siitä, että henkilökunta osaa lasten kieliä. Yleinen monikielisyyden tukeminen ei riitä, sanoo asiantuntija Leena Huss. - Annika Lantto tietää, mikä voima sanoilla on. Ne voivat satuttaa ja jättää rumia ja pitkäaikaisia jälkiä. Pakinassaan hän kertoo vanhoista tapahtumista, jotka ovat nousseet pinnalle #metoo-kampanjan vuoksi. - Kielenhuoltajat vastaavat kuuntelijoiden kysymyksiin, esimerkiksi tähän: Mitkä on suomen kielen näkymät tulevaisuudessa? Anna-Lotta Hirvonen Nyström anna-lotta.nystrom@sverigesradio.se

Talousteoria-podcastin huippusuosion innoittamana Liberan podcastissa keskustellaan taas taloustieteestä! Aiheena on tällä kertaa empiirinen taloustiede ja erityisesti kausaalipäättely. Kausaalipäättelyllä tarkoitetaan yhteiskunnallisten syy-seuraussuhteiden tutkimusta. Siis tutkimusta, joka menee korrelaatioiden tuolle puolen. Tutkimusta, jolla pyritään selvittämään, mikä aiheuttaa yhteiskunnassa mitäkin. Liberan Heikki Pursiaisen vieraina ovat johtava tutkija Matti Sarvimäki ja tutkimusprofessori Tuomas Pekkarinen VATTista. Vieraat vastaavat seuraaviin kysymyksiin: Mitä syy-yhteyspäättely on? Mihin syy-sitä tarvitaan? Mitä ovat satunnaiskokeet? Miten voidaan päätellä syy-seuraussuhteita, kun kokeiden järjestäminen ei ole mahdollista? Mikä ihme on kontrafaktuaali? Kuuntele Liberan Yleinen tasapaino -kausaalipodi, viihdy ja viisastu!

Podcastin aiheena korkeakoulujen lukukausimaksut. Tunteita nostattavasta asiasta keskustelemassa ETLAn tutkimusjohtaja Niku Määttänen ja Helsingin yliopiston entinen kansleri Kari Raivio. Miksi maksuton yliopisto on huono juttu? Kuinka suuret maksujen pitäisi olla? Pitäisikö Suomessa olla yliopistomarkkinat? Mitä tutkimustieto sanoo? Näitä kysymyksiä vieraiden kanssa pohtimassa on Liberan Heikki Pursiainen.

Ajatuspaja Liberan kuntavaalipodcastissa ei keskusteltu ympäripyöreistä arvokysymyksistä tai maakuntauudistuksesta, vaan kuntien tehtävistä. Syvälliseen keskusteluun Heikki Pursiaisen kanssa osallistuivat pormestariehdokkaat Anni Sinnemäki (Vihr.) sekä Jan Vapaavuori (Kok.). Pursiainen oli ehdokkaiden kanssa eri mieltä lähes kaikesta.

Podcastissa puhuvat verotuksesta VATTin Essi Eerola ja Boreniuksen verojuristi, osakas Janne Juusela. Keskustelua kuljettaa Liberan toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen. "Verotetaan muurahaista, ei heinäsirkkaa", kuvaa Pursiainen säästämisen ja verotuksen suhdetta. Kuuntele, onko verokeskusteluun mahtunut muita eläinvertauksia.

Työstä, holhoamisesta, vastuusta, yhteiskunnasta, hyvinvoinnista, reiluudesta, arvonmuodostuksesta ja muista meitä kaikkia suomalaisia koskevista aiheista podcastissa puhuvat professori Heikki Hiilamo, kirjailija ja kulttuurintutkija Jari Ehnrooth ja Liberan toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen.

Liberan podcastissa puhuvat tällä kertaa talousteoria-asiaa toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen, professori Klaus Kultti ja professori Hannu Vartiainen.

Ajatuspaja Liberan kolmannessa podcastissa aluepolitiikasta ja -tuista puhuvat keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä, VATTin erikoistutkija Tuukka Saarimaa ja Liberan toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen.

Ajatuspaja Liberan historian toisessa podcastissa puhutaan maahanmuutosta. Toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen johdattaa keskustelua "suvakkien" kesken maahanmuutosta, koulutuksesta, työelämästä ja väestömuutoksesta. Keskustelussa mukana väestötutkija Jussi Pyykkönen, HOK-Elannon henkilöstöjohtaja Antero Levänen ja kansanedustaja Osan Yanar.

Ajatuspaja Liberan ensimmäisellä podcastilla puhuvat yritystuista ja niiden merkityksestä Liberan toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen, markkinoinnin kummitäti Anne Korkiakoski ja ETLAn tutkimusjohtaja Mika Maliranta.

1700- ja 1800- luvuilla elävältä hautaaminen aiheutti kuolemanpelkoa. Elävältä hautaaminen oli yksi vampirismin tieteellisistä selityksistä. Kuoleman varmistamiseksi suositeltiin mm. jalkapohjien viiltelyä partaveitsellä ja tulisen hiilihangon työntämistä peräaukkoon. Muita järjettömiä tapoja ja uskomuksia tuohon aikaan olivat myös mm. suisidaalimurhat, joissa vinksahtaneen teologisen järkeilyn perusteella tehtiin murha sekä ihmissudet, joihin Euroopassa uskottiin ja käytiin myös ihmissusioikeudenkäyntejä. Yleinen maailmankuva oli 1700- ja 1800-luvuilla viitekehys, johon kaikki käsitykset yritettiin sovittaa. Maailmankuva muodostui kristillisen uskon dogmeista. Ongelmana kuitenkin oli, että raamattu vaikenee monista käytännön asioista tai teksti on ristiriitaista. Siitä huolimatta täytyi yrittää sovittaa eteen nousevia kysymyksiä, ongelmia ja ilmiöitä. Sitä tekivät yhtäältä oppineet, teologit, tutkijat, alkemistit ym. sen ajan sivistyneistö ja toisaalta tavallinen rahvas, joka sekoitti surutta ja iloisesti kristinuskon dogmeihin omia kansanuskomuksia. Raamatun teksti, oppineiden tulkinnat sekä rahvaan oma usko ja omat käsitykset koskettivat vain osin toisiaan, joten syntyi kaikennäköisiä väärinymmärryksiä ja erikoisia arvaamattomia seurauksia. Länsimaissa ollaan jo melkoisen pitkälle irtauduttu kristinuskon maailmankuvasta ja sen järjestävästä vaikutuksesta kaikkeen muuhun ajatteluun, mutta islamilaisessa maailmassa uskonnollinen maailmankuva on edelleen sellainen ajatusmallin kehikko, joka täytyy jokaisessa asiassa ottaa tavalla tai toisella huomioon. Tieteen eräs tehtävä on pitää yhteiskunta raiteillaan ja siihen tarvitaan laadukasta tutkimusta. Mikäli näin ei ole, on vaarana että syntyvän tilan täyttää kaikenlaiset huuhaa uskomukset, joista tässä ohjelmassa kuullaan muutama karmaiseva esimerkki. Erehdysekspertti Raimo Tyykiluodon vieraana on Pekka Kilpinen, joka on kirjoittanut kirjan Vakavasti otettavaa huuhaata.