Podcasts about euroopan unionin

Ykkösaamussa keskustellaan tänään Romanian vaalien pohjalta Euroopan Unionin tulevaisuudesta. Miten EU muuttuu, kun vaaleista toiseen unionia hajoittavat voimat saavat entistä enemmän jalansijaa jäsenmaissa. Toisessa keskustelussa kello 8.35 (eli Areenassa kohdassa 35 min) pohditaan massaturismin tulevaisuutta; yhä useammat turistikohteet esimerkiksi Espanjassa rajoittavat voimakkaasti turismia pahiten ruuhkautuneilla alueilla. Ykkösaamun studiossa on Mika Kriikku.

Euroopan unioni rahoittaa tiedettä ja tutkimusta vuosien 2021 ja 2027 välisenä aikana lähes sadalla miljardilla eurolla. Osa tästä rahasta jaetaan tutkimusrahoituksena eurooppalaisille tutkijoille ja tutkimusryhmille, mutta tästä summasta rahoitetaan myös EU:n oman tutkimuskeskuksen JRC:n (Joint Research Centre eli Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus) toiminta. Keskuksen pääpaikka on Isprassa, Italiassa, mutta toimintoja on myös Belgiassa ja Espanjassa. JRC:n tehtävänä on tuottaa tieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi ja toimia myös itsenäisenä tutkimuslaitoksena. Vaikka keskus ei ole mitenkään salainen, on se varsin vähän tunnettu. Tutkimusrahoitusta jaettiin juuri nyt huhtikuussa, ja Brysselin koneessa tutkimusrahoista ja niiden hakuprosessista kertovat professori Hannu Häkkinen Jyväskylän yliopistosta – eräs rahoitusta saaneista – sekä Suomen Akatemiassa EU-rahoituksen kanssa työtä tekevä johtava tiedeasiantuntija Annika Raitala. JRC:stä kertoo puolestaan keskuksen varajohtaja Salla Saastamoinen. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

AjEuroopan unionin perinteinen romaniviikko järjestettiin Brysselissä 9.-11.2024. Romaniviikon tarkoituksena on tarjota romaneille foorumi, jossa keskustella meneillään olevista poliittisista-, taloudellisista- ja ihmisoikeusmuutoksista, joita Eurooppa joutuu kohtaamaan. Tänä vuonna romaniviikolla keskusteltiin siitä, miten romanien asiat sopivat laajempaan poliittiseen ja eurooppalaiseen keskusteluun ja painotuksiin, erityisesti kesäkuun eurovaalien yhteydessä. Salon seudun romaniyhdistyksen puheenjohtaja Tino Blomerus osallistui nyt ensimmäiseen kansainväliseen romanitapahtumaansa. Pohjois-Suomen Aluehallintovirastossa suunnittelijana toimiva Henry Lindgren on ollut mukana romanityössä jo pitkään, mutta hänellekin tämä oli ensimmäinen kerta olla mukana Euroopan unionissa pidettävissä tilaisuuksissa. Toimittaja on Janette Grönfors.

Tuotantokautensa aikana tämä podcast on tarkastellut digitaalisten alustajättien vallan eri ulottuvuuksia lukuisista näkökulmista aina lainopillisista taloudellisiin, maailmanpoliittisista henkilökohtaisiin. Nyt on aika kuitenkin palata kiinni ensimmäisten jaksojen käsittelemiin Euroopan Unionin alustojen vallan suitsimiseksi kasaamiin säädöspaketteihin. Kauden päätösjakso maalaa isoa kuvaa EU:n uusista aloitteista alustajättien sääntelemiseksi tilanteessa, jossa europarlamentin kausi lähestyy loppuaan ja isot säädöspaketit digimarkkinoiden, datan ja tekoälyn sääntelemiseksi on saatu Brysselissä maaliin. Mitä on saavutettu, mitä jäi uupumaan? Murtuuko amerikkalaisten ja kiinalaisten digijättien valta Euroopassa, vai jäävätkö muutokset näpertelyksi? Miten uudistukset näkyvät tavallisille kansalaisille ja kuluttajille? Näistä kysymyksistä keskustelemassa on Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan Erik Castrén -instituutin väitöskirjatutkija Miikka Hiltunen, jonka väitöskirja käsittelee EU:n aloitteita sosiaalisen median ja digitaalisten alustojen sääntelemiseksi.  Alustojen valta -podcast on osa Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa toimivaa tutkimushanketta, jota rahoittaa Helsingin sanomain säätiö. Toimittaja: Matti Ylönen Tuottaja: Toivo Hursti Musiikki: Pasi Savonranta ja Pietu Korhonen Matin kirja Yhtiövalta alustatalouden aikakaudella (2021) nyt myös äänikirjana! ⁠⁠⁠⁠Kustantajan sivuilla⁠⁠⁠⁠ ⁠⁠⁠⁠Bookbeatissa⁠⁠⁠⁠ ⁠⁠⁠⁠Storytelissä⁠⁠⁠⁠ ja muissa yleisimmissä äänikirjapalveluissa Jakson lukemisto (viittausjärjestyksessä): Alustojen valta -Instagram-tili Korkea-Aho, E. (2021). Legal lobbying: The evolving (but hidden) role of lawyers and law firms in the EU public affairs market. German Law Journal, 22(1), 65-84. Hiltunen, M. (22.1.2021). Komission esitys asetuksesta digitaalisia palveluja koskevaksi lainsäädännöksi – evoluutio vai vallankumous? [blogikirjoitus]. Perustuslakiblogi. Hiltunen, M. (2022). Social Media Platforms within Internal Market Construcition: Patterns of Reproduction in EU Platform Law. German Law Journal. 23(9), 1226–1245. Miettinen, T. P. A. (2017). Lain valta : ordoliberalismi ja eurooppalaisen talouskonstituution juuret. Oikeuspoliittinen yhdistys - Rättspolitiska föreningen Demla ry, Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys ry (OYY). The Balanced Economy Project -hanke Tekstivastine yliopiston sivustolla --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/alustojen-valta/message

Suomen ja Korean tasavallan diplomaattisuhteiden solmimisesta tuli vuonna 2023 kuluneeksi 50 vuotta. Millaiset ovat maiden kaupalliset suhteet tänä päivänä, ja millainen vaikutus on ollut Euroopan Unionin ja Korean tasavallan vapaakauppasopimuksella? Tässä jaksossa näitä teemoja valottaa Turun yliopiston talousmaantieteen erikoistutkija ja markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitoksen dosentti Erja Kettunen-Matilainen. Jakson juontaa Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen väitöskirjatutkija Ari-Joonas Pitkänen. Jakso on tuotettu Otto A. Malmin lahjoitusrahaston tuella. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/aasiantuntijat

Kriisejä tapahtuu jatkuvasti ympäri maailmaa. Myös Euroopassa menneiltä vuosikymmeneiltä on useita esimerkkejä alueellisista kriiseistä, kuten Jugoslavian hajoaminen ja sitä seuranneet sodat. Mikä on Euroopan unionin rooli alueellisten kriisien ratkaisijana? Tästä keskustellaan Eurooppalaisen Suomen ja SaferGloben tuottamassa podcastissa. Aiheesta puhumassa ovat: Johannes Puukki, vastuuvirkamies, Suomen pysyvä EU-edustusto Brysselissä Elina Saaristo-Diatta, vastuuvirkamies, Suomen pysyvä EU-edustusto Brysselissä Keskustelun juontaa SaferGloben toiminnanjohtaja Maria Mekri.

EU talous hajallaan - millä keinoilla talouden pulmia ratkotaan? Keskustelemassa työelämäprofessori Vesa Vihriälä Helsingin yliopistosta sekä Suomen Pankin rahapolitiikan ja euroalueen talouden toimiston päällikkö Markku Lehmus. Maxim Fedorov raportoi Kiovasta, kuinka sähkökatkoihin varaudutaan. Saksa on myymässä osaa Hampurin satamasta kiinalaisille. Ylen ulkomaankirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen kertoo satamakaupoista.  Miten ja miltä Suomi suojaa kriittistä infrastruktuuriaan? Keskustelemassa neuvotteleva virkamies Eero Kytömaa sisäministeriöstä, kansallisuuden turvallisuuden yksiköstä sekä tutkimusjohtaja Isto Mattila Laurea-ammattikorkeakoulusta. Yhdysvalloissa valmistaudutaan välivaaleihin, Juri von Bonsdorf raportoi vaaliasetelmista.  Juontajana Aki Laine. Toimittajina Anna Nevalainen ja Elina Sonkajärvi. Tuottajana Marija Skara. 

Vuonna 2000 voimaan tullut kunnianhimoinen vesipuitedirektiivi (2000/60/EY) on merkittävä vesien ekologista tilaa ohjaava julkisen vallan hallintamalli, joka keskittyy vesistöjen hyvinvointiin. Direktiivin avulla luodaan suuntaviivat miten vesien hyvä tila saavutetaan ja hallinnoidaan Euroopan Unionin jäsenvaltioissa. Jaksossa “vesipuikkarista” ja sen merkityksestä keskustelevat Tiina Paloniitty Helsingin yliopistosta ja Antton Keto ympäristöministeriöstä, isäntänään Mikael Sokero. Jakso on nauhoitettu 16.2.2021. Our GDPR privacy policy was updated on August 8, 2022. Visit acast.com/privacy for more information.

Mikä on Euroopan tulevaisuuskonferenssin tavoite? Mikä on demokratian ja kansalaisvaikuttamisen tila Euroopan unionissa? Minkälaisia johtopäätöksiä EU:n kehityksestä voi vetää tulevaisuuskonferenssin pohjalta? Minkälaista on Suomessa käytävä keskustelu EU:sta ja kuinka paljon EU:n sisällä on tilaa euroon kohdistuvaan kritiikkiin? Mitä EU:n perussopimusten avaaminen tarkoittaisi ja mitä seurauksia sopimusten avaamisella voisi olla Suomen kaltaisille pienille jäsenvaltioille? Mikä yhteys velan ottamisella on EU:n jäsenvaltioissa tehtäviin uudistuksiin ja mitä riskejä velkaantumiseen liittyy pitkässä juoksussa? Mikä on EU-tiedottamisen juuriongelma ja miksi EU:n on vaikea myöntää omia vihreitään ja pitäisikö suomalaisten poliitikkojen ottaa aktiivisempi rooli EU:n uudistamisessa? Studiossa vieraana Euroopan tulevaisuuskonferenssin Suomen kansalaisedustaja Ninni Norra. Jakso on nauhoitettu 15.4.2022. Euroopan tulevaisuuskonferenssi: https://futureu.europa.eu/?locale=fi

Yhdistynyt oppositio haastaa istuvan pääministerin Viktor Orbánin ja Fidesz-puolueen Unkarin parlamenttivaaleissa sunnuntaina 3. huhtikuuta. Vaikka Orbánin hallinnolla on käytössään suuremmat resurssit ja se hallitsee Unkarin mediaa, mielipidetiedustelut ovat näyttäneet tasaisilta. Onko oppositiolla todellinen mahdollisuus voittoon? Miten Ukrainan sota vaikuttaa vaaleihin? Onko Unkarin vaalien tuloksella vaikutusta Euroopan Unionin yhtenäisyyteen Venäjän ja muuttuneen turvallisuustilanteen edessä? Muuttavatko vaalit maan oikeusvaltiokehityksen suuntaa? Tiedekulman Pinnalla-ohjelmassa Unkarin vaalien asetelmista ja taustoista ovat keskustelemassa ovat itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava Katalin Miklóssy ja väitöskirjatutkija Annastiina Kallius. Vetäjänä on ulkomaantoimittaja Sara Vainio Helsingin Sanomista. Videoyhteydellä mukana Helsingin Sanomien kirjeenvaihtaja Hanna Mahlamäki. Katso keskustelu tekstitettynä videona YouTubessa: https://youtu.be/MB_LDc4_eP4 Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 29.3.2022.

The seven hottest years ever recorded were the last seven, based on a new report from European Union scientists.  The Copernicus  Climate Change Service warns that methane in the atmosphere has increased by twice the normal rate. - Kuumimmat koskaan kirjatut vuodet olivat viimeiset seitsemän vuotta - tämä ilmenee Euroopan Unionin julkaiseman tieteteilijöiden laatimasta raportista. 

Euroopan unionin vaikutusvalta on arvojen, kaupan ja vapaan liikkuvuuden valtaa. Se on voimakasta, mutta pehmeää ja hidasta. Maailma on muuttunut ja nyt on oltava tahtoa ja kykyä myös nopeaan kovakätisyyteen, sanoo Rysky Riiheläinen kolumnissaan.

Viime vuoden kesällä Euroopan unioni teki historiallisen päätöksen: ensimmäistä kertaa valtioliitto ottaa yhteistä velkaa, rahoittaakseen jäsenmaidensa elpymistä koronakriisin jälkeen. Tästä niin kutsutusta elpymisvälineestä 390 miljardia euroa on suoria tukia ja 360 miljardia euroa on lainaa. Mutta miten nämä tukiaiset käytännössä jaetaan? Kuka maksaa ne takaisin, millä ehdoilla ja milloin? Mitä tapahtuu, kun Euroopan Unionin jäsenmaille jaetaan roppakaupalla rahaa? Vieraina ovat ekonomistit Juhana Brotherus ja Sixten Korkman.

Mihin suuntaan Euroopan unioni on kehittymässä? Vaikuttaako elpymisrahasto perustavalla tavalla EU:n luonteeseen ja mitä haasteita EU:lla on tulevaisuudessa? Studiossa vieraina entinen europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola toimittaja Matti Virtanen. Juontajana Rami Kurimo. Jakso on nauhoitettu 10.5.2021. https://www.instagram.com/puheenaihefi/

Euroopan Unionin neuvosto hyväksyi maaliskuussa uuden strategian romanien yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja osallistumisen kehittämisestä. Tämä antaa suuntaviivat myös uudelle kansalliselle romanipoliittiselle ohjelmalle. Sosiaali- ja terveysministeriön Romaniasiain neuvottelukunnan pääsihteeri Janette Grönforsin mukaan Suomessa pidetään hyvänä asiana sitä, että romanien yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista eri elämänalueilla tuetaan aktiivisesti ja määrätietoisesti. Janette Grönforsia haastattelee Miriam Schwartz.

Mitä jos unelmien ura ei heti työharjoittelujen jälkeen lähdekään aukenemaan toivottuun suuntaan? Tässä jaksossa vieraaksemme saapuu Anna Vilkman, joka työskentelee Euroopan Unionin Neuvostossa kääntäjänä. Jaksossa kuulemme rehellistä keskustelua niistä hetkistä, kun kympin tytöksi itseään kutsuvan Annan työpolulle tuli epäonnistumisia sekä itsensä epäilyä. Miten muutamat mutkat urapolulla saattavatkin olla juuri niitä kokemuksia, joissa oppii juuri sellaisia taitoja, jotka valmistelevat unelmien työpaikkaan? Jaksossa pääset kuulemaan niin EU-kääntäjän työtehtävistä kuin myös kokemuksia siitä, miten paljon pelkällä tuurilla voi olla merkitystä elämässä.

Kestävän talouden podcast-sarjan neljännen jakson aiheena on maatalous ja ruokaturva koronan jälkeisessä maailmassa. Aiheesta keskustelevat tutkija Kaisa Karttunen e2 Tutkimuksesta ja kestävän toimeentulon ja yritysyhteistyön asiantuntija Jenna Kettunen Solidaarisuus-järjestöstä. Jakson on toimittanut Sanna Ra. Kestävä talous -podcast-sarjaa on tuotettu Euroopan Unionin tuella. Sarjan sisällöstä vastaa Fingo, eikä se välttämättä heijasta Euroopan Unionin kantoja.

GnS Economicsin toimitusjohtaja Tuomas Malinen latelee Sami Miettisen haastattelussa madonluvut Euroopan Unionin ehdotukselle muuttaa valtioiden liitto liittovaltioksi kansallisvaltioita sumuttaen. EU:n perussopimuksen artikkeleita 310, 125 ja 123 rikotaan EU:n 750 miljardin euron tukipaketilla ja paketin hyväksyntä kansallisissa eduskunnissa sinetöisi EU:n velkaantumisen ja jäsenvaltioiden väliset tulonsiirrot pysyväksi rakenteeksi. Ne toistettaisiin vääjäämättömien seuraavien eurokriisin jälkeen ja johtaisivat jälleen yhden holtittoman velkatason luomiseen liittovaltiotasolle. Tukipaketin jakokriteerit vaikuttavat muodostetun auttamaan Ranskaa estämään sen pankkisektorin tappioita erityisesti Italiasta ja Espanjasta, eikä poliittinen meriselitys solidaarisesta koronatuesta tai erityisesti viennin tukemisesta ole uskottava. Euroopan Union tulevaisuuden kannalta on ongelmallista sitoa euron ja EU:n kohtalot yhteen. Liittovaltioprosessi on mahdollista pysäyttää tai legitimoida järjestämällä neuvoa antava kansanäänestys tulonsiirtosopimuksesta ja edellyttämällä eduskunnan kunnioittavan sen tahtoa. Mikäli prosessia ei pysäytetä, euron korjaamisen sijasta koko EU:n tulevaisuus on uhattuna yhteisvelan lyhytaikaista krapularyyppyä vastaan. #neuvottelijat-yhteisö neuvottelun tukena

Kestävän talouden podcast-sarjan kolmannen jakson aiheena on kestävä kulutus nuorten näkökulmasta. Keskustelemassa ovat Olga Oinas-Panuma, Pinja Perholehto ja Aatu Puisto. Ohjelman on toimittanut Sanna Ra. Kestävä talous -podcast-sarjaa on tuotettu Euroopan Unionin tuella. Sarjan sisällöstä vastaa Fingo, eikä se välttämättä heijasta Euroopan Unionin kantoja.

Fingon uudessa kestävän talouden podcast-sarjassa keskustellaan miltä näyttää koronan jälkeinen maailma kehittyvissä maissa. Avausjakson vieraana on pitkän linjan kehitysyhteistyö-asiantuntija, taloustieteen tohtori Ritva Reinikka. Sarjan on toimittanut Sanna Ra. Kestävä talous -podcast-sarjaa on tuotettu Euroopan Unionin tuella. Sarjan sisällöstä vastaa Fingo, eikä se välttämättä heijasta Euroopan Unionin kantoja.

Tässä jaksossa Jeremias Nurmela ja Hilla Haajanen keskustelevat vieraanaan Janika Takatalo Euroopan Unionin tulevaisuudesta. Millä tavoin EU vaikuttaa nuorten ja opiskelijoiden elämään? Miltä näyttää kansainvälinen yhteistyö poikkeusajan jälkeen?

Koronavirus valtasi planeetan keväällä 2020 ja ulotti vaikutuksensa yhteiskunnan jokaiseen osa-alueeseen. Pandemian aiheuttama inhimillinen kärsimys on suurinta kehittyvissä maissa, mutta myös esimerkiksi Euroopassa kriisi pistää koville sekä Euroopan Unionin eheyden että kansallisvaltioiden omat kriisivalmiudet. Kuinka kriisi vaikuttaa suoraan jo nyt ja toisaalta viiveellä ihmisten poliittiseen käyttäytymiseen ja asenteisiin kansainvälistä yhteistyötä kohtaan? Millaisia suurvaltapoliittisia keikahduksia voidaan aistia, ja kuinka pandemia muuttaa valtioiden välistä luottamusta? The Ulkopolitist -podcastin uusin jakso käsittelee COVID19-pandemian seurauksia taloudelle, ympäristölle ja poliittiselle ilmapiirille Euroopassa ja globaalisti. Studiossa asiantuntijavieraina Ilona Lahdelma ja Vesa Ahoniemi, juontajana Annastina Haapasaari.

Serbia on maa, joka tasapainoilee sotaisan menneisyyden, voimakkaan Venäjä-riippuvuuden ja Euroopan Unionin välimaastossa. Serbian EU-jäsenyyspyrkimyksiä hidastavat maassa kukoistava kansallismielisyys, ihmisoikeusongelmat sekä Serbian haluttomuus tunnustaa Kosovon itsenäisyys. ”Serbian EU-ehdokkuus on nuoralla tanssimista”, sanoo Belgradissa professori Dorijan Hajdu. Ohjelman toimittaja on Sabira Ståhlberg. Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja on Jorma Mattila. Kuvassa: professori Dorijan Hajdu Kuva: Sabira Ståhlberg

Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Mika Pantzar ja Pekka Seppänen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Twitterissä #pyöreäpöytä Mitä isoja uutisia on jäänyt hallituskriisin alle?   - Googlen perustajat luopuivat johtopaikoistaan,  Euroopan Unionin kuuluva valtio (Unkari) puuttuu teattereiden toimintaan, Nokian pelastajana esitetty Risto Siilasmaa luopuu Nokian hallituksen puheenjohtajuudesta, Postin hallituksen ja johdon matka päättää säästötoimista San Franciscoon. Oppositio on esittänyt ensimmäisen yhteisen välikysymyksen. Sen aiheena on hallituksen tapa käsitellä al-Holin suomalaisten palauttamisasiaa. Anu Koivunen kysyy, miten asiassa pitäisi toimia. -Pantzarille tilanne on periaatteellisesti yksinkertainen: lapset pitää pelastaa mahdollisimman nopeasti, vaikkei se ole teknisesti helppoa. Seppänen huomauttaa, että jos tilanne olisi yksinkertainen, se olisi jo hoidettu. Koivunen kiittää viranomaisten valmistautumista vaikeassa asiassa ja sanoo, että poliitikkojen täytyy kantaa vastuuta. Mika Pantzar puhututtaa ritareita taloustiedon opettamisesta kouluissa. Pekka Seppänen haluaa pohtia, millainen on vuorokauden vallassa olleen pääministeri Sanna Marinin Suomi.

Saamelaiset ovat Euroopan Unionin ainoa alkuperäiskansa. Heistä 10 000 asuu Suomessa, mutta suomalaisten tietämys heidän asioistaan on alhaista. Tietämättömyys on vuosikymmenten aikana osaltaan vaikuttanut tilanteeseen, jossa alkuperäiskansan oikeudet eivät toteudu laeista ja sopimuksista huolimatta. Edelleen tänään päätöksentekoon osallistaminen on vajavaista, mikä vaarantaa niin perinteisten elinkeinojen harjoittamisen, saamelaisen identiteetin säilymisen, sosiaalisen tasa-arvon kuin itsemääräämisoikeuden myös laajemmin. Totuus- ja sovintoprosessi, jolla Suomen valtio tunnustaisi historialliset väärinkäytöksensä Saamen kansaa kohtaan ja pyytäisi heiltä anteeksi, on edennyt marraskuussa 2019 komission mandaatin käsittelyyn ja nimeämisprosessiin. Tämänkertaisessa podcast-jaksossa pureudutaan saamelaisten aseman muutokseen ja jatkuvuuteen Suomen lähihistoriassa. Teemoja lähestytään lokakuussa julkistetun Kukka Rannan ja Jaana Kannisen Vastatuuleen-kirjan kautta. Vieraina studiossa tietokirjailija Kukka Ranta sekä saamelaisvaikuttaja Janne Hirvasvuopio (Hirvas-Lassin Ailan Anteron Janne).

Joillekin se on ainoa vaihtoehto sodalle ja kaaokselle, toisille se on kleptomaanikerho, jossa kaikki yrittävät huijata toisiltaan niin paljoin kuin mahdollista. Toiset uneksivat vahvasta liittovaltiosta , toiset haluavat palata kansallisvaltioiden kulta-aikaan. Millainen on Euroopan Unionin ja maanosamme tulevaisuuden suunta? Onko Eurooppa siirtymässä sosialismin jälkeisen liberaalieuforian jälkeen taas kohti konservatiivisia ja nationalistisia arvoja? Onko tulevaisuuden Eurooppa entistä moniarvoisempi vai tuleeko siitä loputtomien kulttuurisotien taistelukenttä? Roman Schatzin vieraina ovat Euroopan historian professori Laura Kolbe ja taloustutkija Antti Ronkainen.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Laura Huhtasaaren mielestä EU:n pitäisi painostaa koko muuta maailmaa ilmastotekoihin. Huhtasaari kannattaa "järkeviä direktiivejä", mutta yleisesti ottaen hänen mielestään koko Euroopan Unionin voisi purkaa.

Keskustanuorten puheenjohtaja ja mep-ehdokas Suvi Mäkeläinen linjaa, että Euroopan Unionin tulee ottaa entistä tiukemmat tavoitteet kohti hiilineutraaliutta. Mutta mitä se tarkoittaa? Ainakin siihen liittyvät hiilinielut. Lisäksi hän olisi valmis miettimään maataloustukien painopistettä uudella tavalla.

Helsingissä pidetyn Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien huipputapaamisen jälkeen on ihmetelty mihin suuntaan maailmanpolitiikka kehittyy. Huippukokous ei ratkaissut Venäjän ja Yhdysvaltain kiistoja ja epävarmuus tuntuu kasvavan. Ohjelmassa keskustellaan Viron ulkopoliittisen instituutin johtajan Kristi Raikin kanssa muun muassa Euroopan Unionin sekä Viron asemasta uudessa tilanteessa. Juontaja on Sari Taussi. Kuva: Antti Häkli

Euroopan ja Aasian rajamailla aaltoileva Mustameri on suosittu lomakohde, mutta kuinka moni matkailija tietää, millaisessa kunnossa Mustameri oikeastaan on? Kansainväliset erimielisyydet haittaavat meren hyvinvointia ja myös Euroopan Unionin ympäristöpolitiikan toteuttamista alueella. Moniääninen Eurooppa – ohjelman Balkanin kirjeenvaihtaja Sabira Ståhlberg keskustelee Mustanmeren verkoston bulgarialaisen projektikoordinaattorin Emma Gilevan kanssa merestä, ekologiasta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Mitä kuuluu Euroopalle? Siitä otetaan selvää tänä vuonna Yle Radio 1:n uudessa viikoittaissarjassa Moniääninen Eurooppa. Sarjassa Euroopan eri maissa työskentelevät tai niiden olosuhteita, politiikkaa ja kulttuuria muuten vankasti tuntevat suomalaiset toimittajat keskustelevat eurooppalaisten eri alojen tuntijoiden kanssa. Ohjelma kertoo heidän tarinansa ja piirtää samalla kuvaa maanosasta, sen ongelmista ja niihin pohdituista ratkaisuista. Moniääninen Eurooppa -sarjan tuottaja on Saksassa jo vuosikymmeniä toiminut ja Ylessä talouden ja EU-kysymysten erikoistoimittajana vuoteen 2010 asti työskennellyt Jorma Mattila. Kuvan henkilö: Mustanmeren verkoston bulgarialainsen projektikoordinaattori Emma Gilevan Kuva: Sabira Ståhlberg

Euroopan Unionin ehkä vaikutusvaltaisin mies löytyy virkakoneiston huipulta: hän on Martin Selmayr, komission pääsihteeri. Mutta kuinka paljon henkilökemiat oikeastaan vaikuttavat EU-päätöksenteossa? Ylen EU-kirjeenvaihtaja Petri Raivio keskustelee aiheesta toimittaja Iida Tikan kanssa.

Saamelaiset ovat Euroopan Unionin ainoa alkuperäiskansa. Sen kieltä ja kulttuuria on ajettu vuosien saatossa ahtaalle. Onko kirkkokin osallistunut kolonialistiseen sortoon toimiessaan ilosanoman asialla? Miten menneisyyden vääryyksiä on käsitelty ja mitä virheistä on opittu? Keskustelemassa ovat kirkon saamelaistyön sihteeri Erva Niittyvuopio, pitkän linjan saamelaisvaikuttaja Pekka Aikio sekä piispa Samuel Salmi. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

Bulgaria toimii vuoden 2018 alusta lukien ensimmäistä kertaa Euroopan Unionin neuvoston puheenjohtajana. Moniääninen Eurooppa-ohjelman Balkanin kirjeenvaihtaja Sabira Ståhlberg selvittää millaisia muutoksia Bulgarian taloudessa, politiikassa ja sosiaalisessa elämässä on tapahtunut maan 10 vuoden EU-jäsenyden aikana.

Jyrkänteen alle kasataan pehmusteita, kun Britannia jättää Euroopan unionin ensi vuoden maaliskuussa. Edessä ei ole pelättyä äkkipudotusta, vaan va .. Lisää >> http://ift.tt/2BBajBl

Unkaria hallitaan yhä itsevaltaisemmin ottein. Oikeistopopulistisen hallituksen vihan kohteeksi on joutunut mm. miljardööri-sijoittaja George Soros, mutta monet tavalliset unkarilaisetkin joutuvat pelkäämään vainoa ja poliittista ajojahtia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma kysyy, onko Unkari lopullisesti hylännyt Euroopan Unionin demokratiaa puolustavat arvot. Ohjelman kokoaa Jaana Kanninen. Kuva: Janos Marjai / Epa

Oletko perillä Euroopan Unionin yleisestä tietosuoja-asetuksesta (GDPR), joka vaikuttaa kaikkiin yrityksiin ja yhteisöihin, jotka käsittelevät henkilörekistereitä? Tässä jaksossa yritysjuridiikkaan ja sopimusoikeuteen erikoistunut asianajaja Kari-Matti Lehti kertoo yleistajuisesti konkreettisia esimerkkejä käyttäen miten tietosuoja-asetus tulee vaikuttamaan yrityksiin ja organisaatioihin henkilötietojen käsittelyssä.

Paperittomuus on ollut paljon esillä suomalaisessa mediassa, ja taistelu termeistä on lujaa. Sisäministeriö puhuu ”laittomasti maassa olevista”, asiantuntijat ja järjestöt ”paperittomista” ja kirkko ”suojattomista”. Paperittomuus on Euroopassa, ja myös Suomessa, vuosikymmeniä vanha ilmiö. Euroopassa arvellaan asuvan ja työskentelevän useita miljoonia ihmisiä, jotka elävät sosiaaliturvan ulkopuolella. Euroopan Unionin jäsenmaiden on toimittava yksin ja yhdessä paperittomuuden ehkäisemiseksi. The post ”Voitko kertoa tarinani suomalaisille” – kertomus paperittomuudesta appeared first on AntroBlogi.

Suomen kasvuluvut ovat Euroopan Unionin alhaisimpia, vienti ei vedä ja talous on lamassa. Niinpä Suomi tekee itsensä kanssa yhteiskuntasopimuksen, nostaa kilpailukykyään ja nousee kuin Feenix-lintu talouskriisin, Venäjän kriisin ja pakolaiskriisin tuhkasta. Näin ainakin olisi tarkoitus. Saadaanko kilpailukykysopimus aikaiseksi? Ratkaiseeko palkkasopimus Suomen kaikki ongelmat? Mikä Suomessa on vialla kun hallitus ei saa tavoitteitaan läpi? Onko ay-liike kaapannut vallan? Roman Schatzin vieraina ovat EVA:n johtaja Matti Apunen ja kirjailija ja kolumnisti Kaarina Hazard.

Tällä viikolla Ytimessä – Lauslahti & Virkkunen paneutuvat muun muassa hallituksen päätökseen leikata sunnuntailisien sijaan lomarahoista, päätös joka sai aikaan paljon ihmettelyä väärinkäsityksen takia. Lisäksi pohditaan erityisesti Sannan sydäntä lähellä olevaa asiaa, eli makeisveroa joka tullaan Euroopan Unionin vaatimuksesta viimein poistamaan. Millaisia vaikutuksia sillä verotuloihin, kansanterveyteen ja kansantalouteen? Myös kuulijat ovat lähettäneet kysymyksiään ja parivaljakko vastaa niihin parhaan kykynsä mukaan.

Aamun vieraana on tänään Suomen nuorten ja tyttöjen maajoukkuvalmentaja Marianne Miettinen, joka summaa ajatuksiaan jalkapallon MM-kisoista. Huomenta Ruotsin perjantaiaamun aiheita: -  Elektorisessa urheilussa eli e-urheilussa liikkuu yhä enemmän rahaa ja se kerää paljon katsojia eri puolilla maailmaa, mutta tasa-arvo pelimaailmassa on vielä lapsenkengissä - Avustusjärjestö Crossroads tarjoaa tukea ja neuvoa Euroopan Unionin maista tuleville, usein hyvin köyhille työnhakijoille - Kirveenheiton maratonkilpailu alkaa lauantaina 12.7. Hälleforsissa - Norrtäljen suomalainen yhdistys on tehnyt kunnalle aloitteen, jossa vaaditaan ilmaisia tietokoneita kaikille yli 75-vuotiaille - Suomalaista pophistoriaa -sarjassa kuulemme tänään Rauli Sommerjoen Paratiisi-kappaleen historiaa - Rio-Janne raportoi viimeistä kertaa Matilda Peltonen matilda.peltonen@sverigesradio.se