Podcasts about poliittisen

Aprillimedia oikeiston kimpussa | Sammallahti Rostila #neuvottelija 320. Onni Rostilan ja Tere Sammallahti täräyttävät aprillipäivänä mediakritiikkiä, oikeiston ajojahtia, aikuisten pyöräkouluja verorahoin, Stubbin ja Trumpin golf-diplomatiaa, Grönlantia ja villapaitaekonomistien perintöverovihaa. Ottawan sopimus saa kyytiä, Halosen kissa itkee.00:00 Onni Rostilan Ilves-Tappara tervehdys. Na naa naana naa!01:12 Aprillimediaa joka päivä02:24 Ylen vasemmistolainen vinouma 03:54 Suomalaisten masentava mediakeskustelu05:15 Puolueellisuus mediassa ja vaikutus suomalaisiin08:12 Perintövero luovutusvoittoverotukseksi vs. ilkeät villapaitaekonomistit10:30 Suomi himoverottaa verrattuna Euroopan maihin13:45 Persaukiset suomalaiset suhteessa ruotsalaisiin16:05 Suomalaisten asenteet perintöön ja omaisuuden siirtoon sukupolvilta toisille18:09 Poliittinen polarisaatio20:00 Le Pennin bännit Ranskan poliitiikassa21:58 Demokratian tila ja Ranskan raju protestikulttuuri24:01 Sananvapauden merkitys ja reilun demokratian periaatteet27:47 Poliittisen eristämisen strategian ongelmat ja seuraukset29:49 Venäjän vaikutus ja demokratian haasteet Euroopassa31:55 Euroopan demokratian kriisit ja niiden taustatekijät33:21 Saksan poliittinen tilanne ja sen vaikutukset EU:hun35:18 Suomen hallintouudistukset ja niiden tavoitteet tulevaisuuden kannalta37:26 Hallituksen toiminnan kritisointi ja poliittinen vastuu38:56 Teknologian hyödyntäminen versus perinteiset ratkaisut yhteiskunnan kehittämisessä40:59 Stubbin ja Trump golfdiplomatia43:01 Henkilökemiat kansainvälisissä suhteissa46:31 Realistisen politiikan ja pragmatismin merkitys nykymaailmassa48:28 Trumpin poliittisten päätösten vaikutukset Eurooppaan51:50 Yhdysvaltojen ja Euroopan turvallisuussuhteiden nykytila ja tulevaisuus55:56 Tekoäly rappaa veronmaksajien rahojen sikailut pois#neuvottelija Sisäpiiri keskustelee USA:n mahdollisista tavoitteista Lähi-IdässäTue Samia ja tilaa sisäpiirijaksot:https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Taru Tujunen, Mika Pantzar ja Ruben Stiller. Taru Tujunen on pannut merkille, että meillä on parhaillaan käynnissä ennennäkemätön teknologian ja politiikan liitto. Suurista amerikkalaisista teknologiajäteistä on tullut merkittäviä poliittisia vallankäyttäjiä. Ei ollut Nokian kulta-aikana tällaista! Amazonin, Metan ja X:n kaltaisista yrityksistä on tullut poliittisia toimijoita. Nämä yhtiöt muokkaavat ja päättävät siitä, mistä me kommunikoimme, mistä saamme tietoa ja sitä kautta ne ohjaavat myös miten ajattelemme. Tekoälyn kehitys on ulkopoliittinen kysymys, kiinalaiset ja amerikkalaiset eivät mittaa toisiaan enää ainoastaan sotilaallisella voimalla, vaan sillä kummalla on isommat teknologia-jäbät rosterissa mukana. Miksi mielestänne näin on tapahtunut? Mitä perinteisen poliittisen vallan ja teknologisen vallan yhdistämisestä voi mielestänne seurata? Mitä näet uhkana tai mahdollisuutena? Mika Pantzar haluaa raatilaisten pohtivan tekoälyn käyttöä profiloinnissa. Mika kertoo Euroopan unionin ja myös Suomen lainsäädännön rajoittavan nykyään aika vahvasti profilointia tekoälyllä tai algoritmeillä. Niillä ei saa profiloida ihmisiä erilaisiin ryhmiin. Mikaa ärsyttää sosiaalisen median tapa luokitella ihmisiä, esim. että olet persu, fasisti tai fillari-kommunisti. Ikään kuin sovitettaisiin ihmisen kokonaisuus johonkin stereotyyppiseen yhteen kuvaan, siinä häviää ihmisen moninaisuus. Vaivaako teitä ihmisten luokittelu kapeisiin kategorioihin? Voisimmeko vaatia samaa ihmisiltä kuin tekoälyltä, että ei ryhdytä liian pitkälle vietyyn profilointiin? Ruben Stiller ihmettelee Yhdysvaltain uuden presidentin Donald Trumpin ensimmäisen virkapäivän päätöksiä, mm. Meksikonlahti on nyt Amerikanlahti ja tammikuun 6. päivän valtaajat kaikkiaan 1500 henkilöä armahdettiin. Mitä ajattelette Trumpin ensimmäisistä päätöksistä ja millainen historiallinen murros on menossa? Onko kyseessä amerikkalaisen unelman viimeinen vaihe – spektaakkelien sirkus?

Sairaalaverkosta äänestetään tänään. Miksi yöpäivystyksestä muotoitui niin hankala poliittinen vyyhti? Studiossa keskustelemassa Markku Jokisipilä sekä toimitusjohtaja Karina Jutila E2-tutkimuksesta. Puolustusyhteistyötä tekevien JEF-maiden johtajat kokoontuvat Tallinnassa. Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos raportoi. Tämän vuoden Lucia-neito on saanut osakseen niin paljon rasistisia vihaviestejä. Miksei rasismia saada kitkettyä Suomesta? Keskustelemassa Robin Harms Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta sekä tutkija Shadia Rask. Ruotsia vaivaa poliisipula. Kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen raportoi. Ahdistuneisuushäiriöt ovat nousseet yleisimmäksi pidemmän sairauspoissaolon syyksi julkisella alalla, selviää Kevan tutkimuksessa. Haastateltavana Petra Sohlmann Kevasta. Juontajana Mira Stenström. Toimittajana Anna Lehmusvesi. Tuottajana Marija Skara.

Millainen prosessi Trumpin nimityksillä on edessä? Haastateltavana Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Linden. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kuvallisuus on lisääntynyt arjessamme erityisesti sosiaalisen median kautta, ja siten myös yhteiskunnallinen osallistuminen muuttuu yhä visuaalisemmaksi. Millaista on kuvajournalistin ja somevaikuttajan työ alustojen, algoritmien ja tekoälyn ristipaineessa ajassa, jossa jokainen voi luoda ja jakaa kuvallista materiaalia? Entä miten kuvallisuuden lisääntyminen vaikuttaa demokratiaan? Työstä, vallasta ja demokratiasta kuvajulkisuuden aikana keskustelevat kuvajournalisti Emilia Anundi, sosiaalisen median vaikuttaja ja seksologi Joonas Pesonen sekä Helsingin yliopiston sosiologian professori Eeva Luhtakallio. Juontajana on Alma Onali. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 12.9.2024 Poliittisen näkymisen vallankumous: Miten kuvat muuttavat demokratiaa? -tapahtumassa, joka oli Euroopan tutkimusneuvoston rahoittaman ImagiDem-tutkimushankkeen päätöstilaisuus. Katso koko tapahtuma videotallenteena täällä: https://tiedekulmamedia.helsinki.fi/fi/web/tiedekulma/player/webcast?eventId=306793905

Terhi Törmälehdon uusi romaani He ovat suolaa ja valoa (Otava, 2024) avaa meille ikkunan vähemmän tunnettuun maailmaan, suomalaiseen kristilliseen sionismiin. Törmälehdon kolmas romaani sijoittuu maaliskuuhun 2023 Israelissa ja Länsirannalla. Se seuraa kahden suomalaisen naisen, lääkäri Susannan ja opettaja Anun, matkaa ja kokemuksia Pyhällä maalla. Romaani kuvaa paitsi Israelin ja Palestiinan konfliktia myös näyttää länsimaalaisten kristittyjen, mukaan lukien suomalaisten, roolia monimutkaisessa tilanteessa. Törmälehto oli itse Israelissa ja Länsirannalla kirjan tapahtuma-aikaan. Uskostaan luopunut kirjailija Törmälehto, joka on taustaltaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja sekä opettajankouluttaja, kertoo teoksen olevan myös henkilökohtainen tutkielma siitä, millainen aikuinen hänestä itsestään olisi voinut kasvaa. Poliittisen historian valtiotieteiden tohtori, Ulkopoliittisen insituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart kirjoitti suomalaisista sionisteista tietokirjassaan Luvatun maan lumo: Israelin kristityt ystävät Suomessa (Gaudeamus, 2022). Terhi Törmälehtoa ja Timo R. Stewartia haastattelee Pauliina Grym.

Tere Sammallahti Onni Rostila Viikon neuvotteluklubi #neuvottelija 256. Poliittisen viikon kuumimmat kesäkuulumiset suoraan eduskunnasta. 1) Välikysymys ministeri Wille Rydmanin toiminnasta sekä yhtäläisyydet kesän 2023 suureen rasismikohuun 2) Rajalain käsittely valiokunnassa, eduskunnassa ja perustuslakivaliokunnassa 3) Teren rahastoeläkealoite hyväksyttiin kokoomuksen puoluekokouksessa #neuvottelija Sisäpiiri pureutuu Onnin ja Teren ensimmäiseen vuoteen kansanedustajina Liity kanavalle ja nauti eduista: https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join #neuvottelija Sami Miettinen

Euroopassa oikeistopuolueet ovat nousseet valtaan joka toisessa EU-maassa. Onko poliittinen valtakamppailu Euroopassa päätymässä oikeiston voittoon? Piirretäänkö kesäkuun eurovaaleissa EU-parlamentin värikartta oikeiston äänillä uusiksi? Kykeneekö radikaalioikeisto rikkomaan sosiaalidemokraattien ja keskustaoikeiston enemmistön Euroopan parlamentissa? Kääntävätkö keskustaoikeistolaiset valtapuolueet selkänsä keskiryhmille? Rakennetaanko hallituksia jatkossa laitaoikeiston tai äärioikeiston kanssa? Politiikan nykytilaa Euroopassa arvioivat Eurooppa tutkimuksen -keskuksen akatemiatutkija Timo Miettinen, sekä poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kulttuuriykkönen avaa jälleen Perjantaistudionsa kolmelle vakiraatilaisille, jotka ruotivat kulttuurin ja median ajankohtaisaiheita sekä arvokysymyksiä. Aiheina Euroviisu-boikotti, ja miten siitä keskustelu poikkeaa Israelissa verrattuna Suomessa käynnissä olevaan keskusteluun. Noin 1500 suomalaismuuusikkoa jätti tiistaina vetoomuksen, jossa he haluavat mm. Ylen painostavan Euroviisujen järjestäjää jättämään Israel pois tulevista kisoista Lähi-idän konfliktin ja Gazan hyökkäyksen takia. Kysymme myös, trendaako näpistely, ja voiko varastaminen olla jossain tilanteissa moraalisesti perusteltua? Näyttelijänä parhaiten tunnetun Amanda Palon Instagram-julkaisusta nousi kohu, missä hän kertoo varastamisen yleistyvän tänä vuonna, ja syyn olevan nykyhallituksen leikkauspolitiikassa. Miksi aiheesta nousi niin suuri kohu? Onko moraaliset standardimme rapautumassa? Kohun keskelle joutui myös Vantaan kaupunginmuseo julkaistessaan sosiaalisessa mediassa arkeologisen artikkelin, jossa todetaan Vantaan olleen kivikaudellakin Suomen monikulttuurisin paikka. Mikä sai ihmiset tulistumaan tieteellisiin tutkimuksiin perustuvasta artikkelista? Miksi se koettiin olevan ideologinen ja harhaanjohtava? Presidentin valtaoikeudet puhuttavat. Miksi Suomessa presidentillä on moniin muihin länsimaihin verrattuna niin paljon valtaa, ja miksei valtaoikeuksista käydä keskustelua näin presidentin vaalien alla? Lisäksi pohdimme joukkohysteriaa vastarinnan ja vaikuttamisen keinona tammikuun lopulla alkavan Poliittisen valokuvan festivaalin sekä espanjalaisen Laia Abrilin valokuvien kautta. Keskustelussa mukana Helsinki Pride -yhteisön toiminnanjohtaja Annu Kemppainen, kirjailija Jarkko Tontti sekä liikemies Sami Kuusela. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Moni Euroopan suurkaupunki tuhoutui toisen maailmansodan valtavissa pommituksissa. Miksi Neuvostoliitto ei kuitenkaan onnistunut pyrkimyksissään, ja miten Helsinki selvisi massiivisesta hyökkäyksestä? Poliittisen historian dos. Ville Jalovaara on tutkinut tarkkaan, mitä noina viikkoina tapahtui. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta puhuu mm. siitä, mikä oli se asia, joka teki EU:sta erilaisen tavan yhdistää Eurooppaa, kuin mitä aiemmat yritykset ovat olleet? Näyttäytyikö EU aikoinaan ainakin ulospäin lähinnä sodassa hävinneiden maiden omia markkinoitaan suojelevana protektionistisena projektina, eikä alun huuman jälkeen niin vahvasti rauhanprojektina? Ja olemmeko me saaneet aika lailla väärä kuvan siitä, mitä asioita EU:n perustajaisät ajoivat? Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Minkälaista oli tulla mukaan politiikkaan untuvikkona 70-luvun Suomessa? Minkälainen on nainen, joka nousi Suomen ja koko Euroopan ensimmäisenä naisena maansa puolustusministeriksi ja yhtenä ensimmäisistä naisista presidenttiehdokkaaksi? Miltä tuntuu katsoa kuolemaa silmästä silmään? Elisabeth Rehn on suomalainen politiikan uranuurtaja ja ihmisoikeustaistelija.Hän nousi Suomessa ensimmäisenä naisena puolustusministeriksi vuonna 1990 ja oli vuoden 1994 presidentinvaaleissa toinen nainen, joka on koskaan noussut Suomessa presidenttiehdokkaaksi. Poliittisen uransa jälkeen Elisabeth Rehn teki toisen uran ihmisoikeustaistelijana. Hän on YK:n palveluksessa kiertänyt maailman kriisialueita ja nostanut esille naisten ja lasten asemaa.Rehn halusi vaikuttaa maailmaan jo pikkutyttönä ja toimi ns. pikkulottana Suomessa sodan aikana toimineen naisten maanpuolustusjärjestö Lotta Svärdin riveissä.Nykyään 87-vuotias Elisabeth Rehn viettää eläkepäiviä Kirkkonummella, mutta kantaa edelleen huolta naisten ja tyttöjen asemasta ja miettii, miten kävisi, jos Suomeen syttyisi sota."Minulla on 16 lastenlastenlasta, ja mietin, miten esimerkiksi 10-vuotias jalkapallotähteni selviäisi pikkulottana ja varmasti hän selviäisi."Katri Nisula katri.nisula@sverigesradio.se

Miten politiikot viestivät ja vuorovaikuttivat Facebookissa eduskuntavaalien 2019 alla? Mikä rooli oli puolueilla ja mikä taas yksittäisillä poliittisilla ehdokkailla?Onko sosiaalisen median merkitys politiikassa kasvamassa tulevaisuudessa?Studiossa vieraana tutkija ja viestinnän lehtori Elisa Kannasto. Jakso on nauhoitettu 7.12.2021.

SK selvitti, mitä päivänpolitiikasta katoaa, kun Krista Kiuru on perhevapaalla. 19 ihmistä kertoi, harva nimellään, toisin kuin Erkki Liikanen.

Suurvaltojen tunnustelut, Macronin ja Scholzin turvallisuuspoliittisten matkojen anti. Puhelimessa johtava tutkija Sinikukka Saari, UPI. Energia Venäjän vallan välineenä. Miten Venäjän energiasta riippuvalle Euroopalle käy? Vieraina vanhempi neuvonantaja Laura Solanko, Suomen Pankki ja kansainvälisen liiketoiminnan prof. Kari Liuhto. Ruotsi astuu koronavapauteen, Tukholmasta Kirsi Heikel. Kansainväliset talousnäkymät koronnousun ja inflaation ristitulessa. Poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen, Helsingin yliopisto ja pääekonomisti Henna Mikkonen, Säästöpankkiryhmä. Työurat pidentyneet, Eläketurvakeskuksen tuore selvitys. puhelimessa kehityspäällikkö Jari Kannisto, ETK. Juontaja Marjo Näkki, toimittaja Veera Sinervo, tuottaja Hanna Juuti.

1970-luku oli politiikan ja aatteiden kannalta erilaisten aallonpohjien ja toisaalta nousun aikaa. Suomi suomettui ja integroitui taloudellisesti länteen varsin systemaattisesti. Pitkän vuuosikymmenen aloitti vuoden 1968 radikalismi, ja toisaalta jo saman vuoden syksyllä Prahassa koettiin Neuvostoliiton moraalinen vararikko. Suomettumisen aikana Urho Kekkosesta tuli näennäisesti korvaamaton, ja lähes kaikki puolueet olivat hänen takanaan. Normaali parlamentarismi oli kuitenkin 1980-luvun alkuun tullessa nousussa. Poliittisen historian dosentti Ville Pernaan teos perustuu uusimpaan tutkimukseen ja arkistoaineistoon. Ville Pernaa on nyt Kalle Haatasen vieraana

Euroopan unionia on luonnehdittu historian onnistuneimmaksi rauhanprojektiksi, eikä ajatus tunnu mitenkään kaukaiselta korviimme. Dos. Timo Miettinen on tehnyt laajan poliittisen ja kulttuurihistoriallisen esityksen Euroopan syntymisestä. Tämä syntyminen ei tapahtunut vain toisen maailmansodan jälkeen, vaan Euroopan rauhanyhteisö on satoja vuosia vanha idea. Timo Miettinen on nyt Kalle Haatasen vieraana

Miksi Euroopan unionia on luonnehdittu historian onnistuneimmaksi rauhanprojektiksi? Minkälaisten aatteiden ja historiallisen kehityksen päällä EU lepää? Vieraana on Euroopasta kirjan kirjoittanut akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Otetaan yhdet! podcastin tarjoaa Kalevalakasino. Hurstin leipäjonot Helsinginkadulla saavat setämiehet pohtimaan huono-osaisuutta Suomessa vuonna 2021. Poliittisen terminologian suossa tallotaan kahluusaappaat jalassa ja viikon filosofinen haaste syntyy kysymyksestä: onko Kim Kardashian idiootti vai nero? Mellevästä juomavalikoimasta vastaa 8bit Brewing. Ja GAME OVER sour-olut kaupoissa NYT! Päräyttävät OY-jatkot tarjoaa ravintola Crazy Wine. Reipashenkistä kirveenheittelyä tarjoaa Helaxe. Koodilla otetaanyhdet saat heittoradan käyttöösi erikoishintaan 29e/tunti! Kaikki tarpeelliset välineet ja lisukkeet aikuisten leikkeihin tarjoaa ihanaa.fi. Koodilla otetaanyhdet 10% alennus ja kaikkiin tilauksiin 100% tyydytystakuu. Miehisen kauneudenhoidon ylläpidosta vastaa Dick Johnson. Osoitteessa www.dickjohnson.fi koodilla otetaanyhdet alennusta -15% kaikille ensitilaajille. Setävartalot pukee tyylikkäästi J. Lindeberg. Lisää sielunravintoa tarjoaa Nextory, ilmainen kokeilukuukausi koodilla otetaanyhdet.

Aristoteleen kantapäässä pohditaan vaalikoneisiin liittyviä kysymyksiä. Onko vaalikoneilla merkitystä kansalaisten äänestämiseen ja ketkä niitä käyttävät? Pelkistävätkö vaalikoneet liikaa politiikan asiakysymyksiä? Vieraana on politiikan tutkija Sami Borg. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.

Huhtikuussa 1981 Suomen poliittinen järjestelmä mullistui. Pääministeri Mauno Koivisto ja presidentti Urho Kekkonen ottivat yhteen, ja Koivisto voitti. Siitä alkoi presidentin vallan kaventaminen.

Poliittinen talous -podcastissa kypsytellään Yhdysvaltain vaalitulosta. Poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen keskustelee Lauri Holapan ja Timo Harjuniemen kanssa muun muassa siitä, miksi gallupit olivat pielessä ja mitä vaalitulos kertoo keskustavasemmistolaisten puolueiden erkaantumisesta työväenluokasta. Jos Yhdysvaltojen demokraattipuolueesta tulee koulutettujen liberaalien puolue, avautuuko republikaaneille väylä puhutella Amerikan monikulttuurista työväenluokkaa? Pystyvätkö republikaanit palvelemaan työväenluokan materiaalisia etuja, vai merkitseekö uudenlaisten äänestäjäkoalitioiden mahdollinen synty sitä, että politiikka rakentuu vastaisuudessa entistä vahvemmin kulttuuristen ja sosiaalisten vastakkainasetteluiden varaan? Ei leipää, vaan pelkkiä sirkushuveja? Yhdysvaltojen koronatilanne synkkenee, mutta onko Bidenilla mahdollisuuksia elvyttävään politiikkaan, jos senaatti jää republikaanien haltuun? Mitä Bidenin presidenttiys merkitsee Yhdysvaltojen ja Euroopan välisille suhteille? Presidenttiytensä jälkeen Trump saattaa ryhtyä striimaajaksi, mikä kielii siitä, että trumpiaanisen todellisuuden siemenet kylvettiin Yhdysvalloissa mediapoliittisin päätöksin jo vuosikymmeniä sitten.

Kulttuuriykkösen Kisastudiossa kulttuurituottaja Annu Kemppainen, mainosmies Jussi Turhala ja kosmologi Kari Enqvist keskustelemassa viikon ajankohtaisista kulttuuriaiheista. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Millainen Suomen kansalaisaloitejärjestelmä on ja miten sitä tulisi kehittää? Podcastissa vieraana on Turun yliopiston valtio-opin professori Maija Setälä, joka johtaa Strategisen tutkimuksen neuvoston Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa (PALO) -hanketta. Lue juttu: https://politiikasta.fi/podcast-kansalaisaloite-poliittisen-osallistumisen-muotona/

Suomen talouden toipuminen koronakriisistä. Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Pekka Lundmark. EU:n valtiovarainminuisterit ottavat kantaa elpymistrahastoon. Poliittisen talouden väitöskirjatutkija Antti Ronkainen, Helsingin yliopisto. Keskustan tilanne? Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Jenni Karimäki sekä keskustan eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Hanna-Leena Mattila ja valtiotieteiden tohtori, keskustan entinen puoluesihteeri Pekka Perttula. Ruotsalaisia epäilyttää oma koronapolitiikkansa. Pohjoismaisen tutkimuksen apulaisprof Johan Strang ja Ylen Skandinavian kirjeenvaihtaja Kirsi Heikel. Kolumni Heikki Hiilamo. Totuus tekee vapaaksi. Juontaja Päivi Neitiniemi. Toimittajat Kaija Kellman, Jukka Vanninen, Silja Raunio ja Mira Stenström. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Unkarissa poikkeustulakin on poikkeuksellinen. Valtio-opin yliopistonlehtori Heino Nyyssönen Turun yliopistosta. Korkeakoulujen opiskelijavalinnat poikkeuksellisessa tilanteessa. Johtaja Birgitta Vuorinnen, opetus- ja kulttuuriminsiteriö. Presidentti ja hallitus selvittelevät työnjakoaan. Poliittisen historian professori Timo Soikkanen Turun yliopistosta ja eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.). Pandemioiden historiaa. Lääketieteen historian dosentti Heikki Vuorinen Helsingin ja Tampereen yliopistosta. Kolumni Roope Lipasti. Yhteiskunnan muutosten tulee olla hallittuja koronan aikana ja sen jälkeenkin. Juontaja Päivi Neitiniemi. Toimittajat Marja Ala-Kokko ja Mira Stenström. Tuottaja Sakari Kilpelä. 

Pyrin löytämään Ostan Asuntoja Podcastiin vieraita siten, että asuntosijoittamista ja vuokraustoimintaa tulisi tarkasteltua mahdollisimman useammalta kantilta. Verojen ollessa vuokraustoiminnan yksittäinen suurin kulu ja poliittisten päättäjien äänisaalistuksessa piilee uhkia ja mahdollisuuksia, sain Suomen Vuokranantajien yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomas Viljamaan vieraaksi vastaamaan niihin liittyviin kysymyksiini. Välillä en varmasti ole ainoa, joka ei millään pysy poliitikkojen ajatusjuoksutusten perässä. Poliittisen riskitietouden lisäksi selviää, minkälaiset vatsahapot ja aivot pitää olla, että jaksaa innolla ajaa meidän vuokranantajien, ja usein myös tuntuu siltä, ja hyvä niin, myös meidän asiakkaiden eli vuokralaisten etuja siinä samalla. Osassa 1 käytiin läpi kaksi ensimmäistä poliittista riskiä asumistukikeskustelu ja sen ympärillä pyörivä populismi yksityisten vuokranantajan ikuisesti kiristyvä verotus Tässä osassa jatketaan kolmella riskillä saneerauskohteiden taloyhtiölainojen saatavuuden vaikeutuminen ja ehtojen heikentyminen uudiskohteiden taloyhtiölainarajoitteet - ns. Mörttisen työryhmä tuloutettujen taloyhtiölainojen maksusuoritusten verovähennysoikeuden poistaminen - ns. Rinteen hallitusohjelman selvitystyö Flatco on palvelu, jonka avulla hoidat toistuvat vuokranantajan rutiinit joustavasti ja tehokkaasti. Kiitos Ostan Asuntoja Podcast -sponsorille: Kiinnostaako sinua tarjota huolettomia uusia vuokrakoteja Suomen kasvukeskuksissa? Peab on pohjoismainen yhteiskuntarakentaja, joka suunnittelee ja rakentaa tutkitusti* parhaan asiakastyytyväisyyden uusia koteja. Asunnot sijaitsevat hyvillä paikoilla, ne suunnitellaan toimiviksi ja rakennetaan kunnolla täyttämään sijoitusasunnon omistajien tärkeimmät kriteerit. Huolettomuutta voi halutessaan lisätä ulkoistamalla vuokrauksen luotettavalle yhteistyökumppanille. Ainoastaan avainasiakkaat saavat tiedon asuntosijoittajille suunnatuista erikoistarjouksista. Käy liittymässä helposti osoitteessa peabkoti.fi/avainasiakas.  Lue Peabin sivuilta: Asuntosijoittaminen uudiskohteisiin Lue (11/2019) kirjoitus: Hyvä rakennuttaja on asuntosijoittajan ystävä Lisätietoa mainituista lähteistä, podcastin vieraasta ja hänen ajatuksistaan: Suomen Vuokranantajat Ompeluseura Facebook Vuokramarkkinakatsaus syksy 2019 Tuottotutkimus 2019 Vuokranantajakysely 2020 Suomen Vuokranantajat Blogi Tuomas Viljamaa Twitter, LinkedIn Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Asuntosalkunrakentaja.fi on asuntosijoittajille tarkoitettu sivusto, jossa voit tankata tietoa asuntosijoittamisella vaurastumisesta sekä artikkeleista että ladattavasta E-kirjasta. Voit myös liittyä sisäpiiriin, jota kautta pääset käsiksi hyviin sijoitusasuntoihin alle markkinahintojen. Tutustu sivustoon Asuntosalkunrakentaja.fi Etukäteisvinkit uusista kohteista saa seuraamalla Asuntosalkunrakentajia Twitterissä tai Facebookissa. Lue tai kuuntele Asuntosalkunrakentaja.fi Blogista tuorein kirjoitus: "Miksi me myymme sijoitusasuntoja alle markkinahintojen" Ostan Asuntoja Podcast #24 – Pekka “Asuntosalkunrakentaja” Väänänen, osa 1 Ostan Asuntoja Podcastin kaikki jaksot Ostan Asuntoja Podcastin voi tilata tästä Miten kuunnella Ostan Asuntoja Podcastia ja muita hyviä podcasteja? Blogi #191 Mitä koronavirus ja pörssien heiluriliike voisivat tarkoittaa asuntosijoittajalle? – YouTube #105 Ostan Asuntoja YouTube -kanavan voi tilata tästä * Peab jo kolmatta kertaa peräkkäin ykkönen

Pyrin löytämään Ostan Asuntoja Podcastiin vieraita siten, että asuntosijoittamista ja vuokraustoimintaa tulisi tarkasteltua mahdollisimman useammalta kantilta. Verojen ollessa vuokraustoiminnan yksittäinen suurin kulu ja poliittisten päättäjien äänisaalistuksessa piilee uhkia ja mahdollisuuksia, sain Suomen Vuokranantajien yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomas Viljamaan vieraaksi vastaamaan niihin liittyviin kysymyksiini. Välillä en varmasti ole ainoa, joka ei millään pysy poliitikkojen ajatusjuoksutusten perässä. Poliittisen riskitietouden lisäksi selviää, minkälaiset vatsahapot ja aivot pitää olla, että jaksaa innolla ajaa meidän vuokranantajien, ja usein myös tuntuu siltä, ja hyvä niin, myös meidän asiakkaiden eli vuokralaisten etuja siinä samalla. Lisäksi selviää kuinka suuri merkitys ompeluseuralla oli Tuomaksen urakehitykselle miten hän selvisi työhaastattelusta pomon tiukan silmän alla miten Tuomas muka ymmärtää meitä yksityisiä vuokranantajia, kun on politiikasta tullut Osassa 1 käydään läpi kaksi ensimmäistä poliittista riskiä asumistukikeskustelu ja sen ympärillä pyörivä populismi yksityisten vuokranantajan ikuisesti kiristyvä verotus Flatco on palvelu, jonka avulla hoidat toistuvat vuokranantajan rutiinit joustavasti ja tehokkaasti.   Kiitos Ostan Asuntoja Podcast -sponsorille: Kiinnostaako sinua tarjota huolettomia uusia vuokrakoteja Suomen kasvukeskuksissa? Peab on pohjoismainen yhteiskuntarakentaja, joka suunnittelee ja rakentaa tutkitusti* parhaan asiakastyytyväisyyden uusia koteja. Asunnot sijaitsevat hyvillä paikoilla, ne suunnitellaan toimiviksi ja rakennetaan kunnolla täyttämään sijoitusasunnon omistajien tärkeimmät kriteerit. Huolettomuutta voi halutessaan lisätä ulkoistamalla vuokrauksen luotettavalle yhteistyökumppanille. Ainoastaan avainasiakkaat saavat tiedon asuntosijoittajille suunnatuista erikoistarjouksista. Käy liittymässä helposti osoitteessa peabkoti.fi/avainasiakas.  Lue Peabin sivuilta: Asuntosijoittaminen uudiskohteisiin Lue (11/2019) kirjoitus: Hyvä rakennuttaja on asuntosijoittajan ystävä Lisätietoa mainituista lähteistä, podcastin vieraasta ja hänen ajatuksistaan: Suomen Vuokranantajat Ompeluseura Facebook Vuokramarkkinakatsaus syksy 2019 Tuottotutkimus 2019 Vuokranantajakysely 2020 Tuomas Viljamaa Twitter, LinkedIn Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: "Sijoitusasunnot.com tarjoaa hyvätuottoisia sijoitusasuntoja alle markkinahintojen ja arvokasta tietoa sekä ajankohtaisia näkemyksiä asuntosijoittamisesta. Käy katsomassa uusimmat kohteet, liittymässä sähköpostilistalle, lataamassa ilmaiset asuntosijoittajan työkalut ja katsastamassa uusimmat artikkelit osoitteesta www.sijoitusasunnot.com!” Ostan Asuntoja Podcast #18 – Yrittäjä, asuntosijoittaja, toimitusjohtaja Henri Neuvonen osa 1 Käy lukemassa ja tallenna Sijoitusasunnot.comin Blogista: Näin läävästä syntyy tuottava sijoitusasunto - mukana työmäärät ja kustannukset, joita kysytään aina Miten kuunnella Ostan Asuntoja Podcastia ja muita hyviä podcasteja? Blogi #191 Mitä poliittinen riski tarkoittaa asuntosijoittajalle? YouTube #65 Ostan Asuntoja YouTube -kanavan voi tilata tästä * Peab jo kolmatta kertaa peräkkäin ykkönen

Uuden vuosikymmenen ensimmäisessä Poliittinen talous -podcastin jaksossa keskustellaan talousdemokratian käsitteestä. Ajatus demokratian ulottamisesta talouden ja tuotannon piiriin leimasi 1900-luvun poliittisia vääntöjä. Ruotsissa viriteltiin 1970-luvulla ajatusta palkansaajarahastoista, jotka olisivat kasvattaneet työntekijöiden valtaa yrityselämän organisoinnissa ja johdossa. Vähitellen keskustelu talousdemokratiasta kuitenkin muuttui ajatukseksi "kansankapitalismista" tai "kuluttajademokratiasta". Miksi näin tapahtui? Poliittisen historian tutkija Ilkka Kärrylä avaa tämänkertaisessa jaksossa talousdemokratian käsitteen historiaa. Jaksossa keskustellaan lisäksi pohjoismaisesta uusliberalismista, käsitellään kapitalismin uutta henkeä ja lanseerataan "verkkopankkidemokratian" käsite. Ilkka Kärrylä Twitterissä: https://twitter.com/IKarryla

Politiikassa on totuttu pitkiin istuntotaukoihin. Politbyroo kuitenkin avasi uuden tuotantokauden hyvissä ajoin ennen valtiopäivien avajaisia. Uuden vuosikymmenen ekassa jaksossa pistetään pakettiin joulutauon tapahtumat ja ennakoidaan tulevaa kevättä.

Mikä brittien poliittisessa historiassa ja kansallisessa identiteetissä selittää brexitin? Miksi brexit-kansanäänestys päättyi EU-jäsenyyden vastustajien voittoon ja konservatiivipääministeri David Cameronin eroon? Ja miksi David Cameron ylipäätään lupasi koko äänestyksen, vaikkei edes kannattanut koko eroa? Mitkä poliittiset käänteet selittävät, miksi entisaikojen maailmanmahti kipuilee EU-eron partaalla keskellä kansakuntaa jakavaa eroprosessia? Onko EU Iso-Britanniassa vain symboli maan poliittiselle jakautumiselle? Vieraana on Blairista brexitiin -kirjan tekijä, Iso-Britannian politiikan tutkija Markus Kantola Turun yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suomen historian ensimmäinen hallituksen oma viestintästrategia on julkaistu. Pääministeri Antti Rinteen hallituksen viestintästrategia sisältää hallituksen viestinnän tavoitteet ja arvot. Miksi moinen strategia julkaistiin vasta vuonna 2019? Olisiko Sipilän hallituksen sote-sotkut vältetty strategisella viestinnällä? Entä pohjaavatko kaikki lausunnot politiikassa johonkin tietoisesti valittuun strategiaan? Miksi nykyhallituksen ministerit näyttävät esiintyvän ministeriaitiossa jopa korostetun yliasiallisesti? Toteuttavatko he tietoisesti valittua hymykampanjaa? Entä onko politiikassa yleinen tiedon ja faktan manipulointi, jopa suoranainen valehtelu, tarkkaan harkitun strategian toteuttamista? Onko valehtelu keino saada gallupit nousuun? Mikä on päivän politiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Jatkosodan päätyttyä vuonna 1944 alkoi välitön Neuvostoliiton järjestelmällinen kulttuurivaikuttaminen. Suomessa sodan jälkeen ensimmäisen puolen vuoden aikana pyöritettiin neuvostofilmejä, järjestettiin suuri neuvostovalokuvan näyttely, tuotiin Puna-armeijan kuoro ensimmäistä kertaa ulkomaille Suomeen lähes vuosikymmeneen ja massiivinen Moisejevin tanssiryhmä yhdessä laajan kulttuuridelegaation kanssa. Kaikki tähtäsi kevään 1945 eduskuntavaaleihin. Mitä kaikkea Suomeen oikein tuotiin, mihin sillä yritettiin vaikuttaa ja kuinka laajaa ja järjestelmällistä tämä vaikuttaminen oli? Mikä oli Suomi-Neuvostoliitto-Seuran (SNS) ja Neuvostoliiton kulttuurisen yhteistyöelimen VOKSin vaikutus? Kulttuuriykkösen vieraaksi saapuu yliopistotutkija Simo Mikkonen, jonka tuore kirja "Te olette valloittaneet meidät!", avaa Neuvostoliiton kulttuurivaikuttamista Suomeen toisen maailmansodan jälkeen 60-luvun alkuun saakka. Tuukka Pasanen juontaa.

Onko valokuvaaja maailmanparantaja? Miten kuvalla muutetaan maailmaa? Voiko valokuvanäyttelyllä vaikuttaa? Vieraina ovat Taideyliopiston Kuvataideakatemian professori Anna-Kaisa Rastenberger, Poliittisen valokuvan festivaalin toinen taiteellinen johtaja, sekä valokuvataiteen museon näyttelyintendentti Tiina Rauhala. Keskustelua vetää Erja Salo.

Datatalouden logiikalla pyörivä viestintäympäristö ei edistä totuudenmukaisen viestin voittoa, sanoo tutkija Antto Vihma kolumnissaan.

Syntyykö punamullasta toimiva seos. Miten käy kokoomukselle ja Orpolle oppostiossa. Poliittisen historian professori Vesa Vares, Turun yliopisto. Ulkomaanlehtikatsaus Pariisista. Toimittaja Annastiina Heikkilä. Eu-vaalitentissä kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo. Toimittaja Pirjo Auvinen. Mikä Eurooppa-päivä? Euroopan parlamentin Suomen toimiston päällikkö Jarmo Oikarinen. Kolumnisti Pekka Seppänen. Valtion mainosmaakarit osuvat jälleen. Juontaja Päivi Neitiniemi. Toimittajat Jukka Vanninen ja Marko Tammi. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Vladimir Putin ja Kim Jong-un tapaavat. Tutkija Antti Leppänen, Itä-Aasian tutkimuskeskus, Turun yliopisto. Emmanuel Macron yrittää tyynnyttää keltaliivien liikehdinnän. Toimittaja Annastiina Heikkilä. Samoja ehdokkaita eri lähtöihin? Liike Nytin kansanedustaja Harry Harkimo ja professori Ilkka Ruostetsaari. Valmis valtioksi? Suomi ja muut sata vuotta sitten itsenäistyneet. Poliittisen historian professori Vesa Vares, Turun yliopisto. Kolumni Pekka Juntti. Pitäisi soittaa Kaaron Janille. Ulkomaanlehtikatsaus. Toimttaja Sara Saure, Ateena. Juontaja Päivi Neitiniemi. Toimittajat Jukka Vanninen ja Marja Ala-Kokko. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Puolassa pääsiäinen on kirjava sekoitus maallisia kevätperinteitä ja kristinuskon sanomaa. Puolan katolisen kirkon suosio on saanut viime aikoina merkittäviä kolhuja seksuaalisen hyväksikäyttötapausten vähättelystä. Vaikka kirkot ovat pääsiäisenä täynnä väkeä, niin aktiivisesti kirkossa käyvien määrä on pysytellyt alle 40 prosentin väestöstä. Jos Puolassa kansa on jakautunut poliittisesti kahtia, niin sama koskee myös suhtautumista kirkkoon. Toisille kirkko tarjoaa perinteisiin arvoihin tukeutuvan turvallisen yhteisön. Toisille katolinen kirkko on vain omaa etuaan tavoitteleva ja vapaasti lain ulkopuolella toimiva järjestö. Ohjelman on Krakovassa toimittanut Kimmo Rahunen. Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja on Jorma Mattila Lukija: Jorma Mattila Kuvassa: Amanuenssi Malgorzata Oleskiewicz, Krakovan Etnografinen museo. Kuva: Kimmo Rahunen

Poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen kommentoi Euroopan unionin epäonnistuneen. Tätä todentavat Ronkaisen mukaan muun muassa Eurokriisi (2010), Pakolaiskriisi (2015) & Brexit (2016). 01:11 Missä mennään Euroopan poliittisella rintamalla? 05:17 Protektionismi 07:08 Hajautunut päätöksenteko 12:15 Rahaliiton valuviat 16:16 Miten rahaliitto eli EMU voi selviytyä? 21:52 Voiko keskuspankki saada “burnoutin”? 30:06 Luotetaanko keskuspankkeihin liikaa? 31:22 Onko euroalueelle käymässä kuten Japanille? 37:13 Keskuspankkien itsenäisyys 41:14 FED:n nykytila 47:09 Yhteenveto Vapiseva Eurooppa - Mitä seuraa eurooppalaisen politiikan kaaoksesta? https://vastapaino.fi/sivu/tuote/vapiseva-eurooppa/2450099

Poliittisen valokuvan festivaali - Pysäyttäviä tarinoita linssin läpi by Ulkopolitist

Suomessa tapahtuva poliittinen väkivalta heijastelee suoraan ulkomaiden tapahtumia ja kansainvälisiä kehityssuuntia, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Tammikko. Tämä pätee niin Turun puukotusiskuun kuin äärioikeistolaisiin väkivallan tekoihin. Nykyajan poliittinen väkivalta on monimuotoista ja monikasvoista. Tekijä voi olla yksittäinen henkilö, pieni ryhmittämä tai kansainvälinen terroristijärjestö. Keinot vaihtelevat lievästä uhkailusta verilöylyyn. Väkivalta saa koko ajan uusia muotoja. Järjestäytynyt poliittinen väkivalta on Suomessa edelleenkin harvinaista. Esimerkiksi Pohjoismainen vastarintaliike on tehnyt vain kymmenkunta väkivaltatekoa kun taas yksittäisiä poliittisen väkivallan tekoja poliisin tietoon tulee ainakin tuhatkunta vuodessa. Silti ilmiö on vakava, koska teot tulevat usein yllättäen ja niitä vaikea ennalta ehkäistä. Poliittisen väkivallan kitkeminen on vaikea tehtävä. On paljon tutkimusnäyttöä siitä, että kovaotteiset vastatoimet usein vain lisäävät väkivaltaa eivätkä vähennä sitä. USA:n 9/11 –terrori-iskun jälkeinen terrorismin vastainen sota on siitä yksi esimerkki. Teemu Tammisen mukaan väkivaltaa voidaan vähentää vain tarttumalla sen juurisyihin.

Leena Ståhlberg on aikaansaava yrittäjä, kirjailija sekä opinto-ohjaaja. Leena työskentelee työelämän parissa monestakin vinkkelistä ja päätti lähteä opinto-ohjaajayrittäjäksi. Työelämässä on tapahtunut paljonkin muutoksia, jotka vaikuttavat koulumaailmaan ja Leena haluaa omalla osaamisellaan tukea nuoria sekä uutta urapolkua etsiviä oman polkunsa löytämisessä.* Millaisia asioita Leena nostaa esille työelämän muutoksessa?* Miten koululaitos voisi muutokseen vastata?* Millaisia työelämätaitoja tarvitaan ja millaisia työkaluja niiden pohtimiseen voi käyttää?* Miten selvittää millainen on "Oman näköinen elämä"?* Mitkä ovat Leenan mielestä suurimpia muutoksia, joita yhteiskunta on nuorille luonut?Leenan tekemä RMP-motivaatioprofiili on ollut minulle isona apuna oman tieni pohtimisessa. Kannattaa kurkata lisää tietoa Leenasta täältä: http://www.suuntapalvelut.fi/suunnannayttaja #Vaikuttamisenuusiaika on osallistavaa yhdessä tekemistä.Vallan muodot ovat muuttuneet. Kilpailuareenat eivät ole enää samat kuin vain vaikka viisi vuotta sitten. Keskustelun foorumit ovat muuttuneet ja maailma pienentynyt. Yhteiskunnan haasteet ovat monella tapaa uusia. Poliittisen päätöksenteon tapa on ajastaan jälkeen jäänyt ja osallistavampia päätöksenteon malleja on löydettävä, yhdessä. Asiantuntijuus on nostettava vahvemmin keskiöön. Vallan nykyiset rakenteet on uudistettava, yhteistyöllä.Tutustukaa Miiaan ja hänen teemoihinsa: http://www.miiaef.fi/https://www.facebook.com/eskelinenmiia/Miia on aikaansaava ja rohkea tekijä, joka ei pelkää monimutkaisiakaan haasteita tai väsy ison urakan edessä. Kampanjassaan Miia haluaa tuoda sinun äänesi kuuluville, ole rohkeasti yhteydessä!

Tervetuloa tutustumaan somevaikuttamisen maailmaan! Tere Sammallahti on espoolainen insinööri, somevaikuttaja sekä Uudenmaan Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas. Tere on aktiivinen sosiaalisen median keskusteluissa sekä monimutkaisten asioiden kansantajuistaja.* Miten somessa voi vaikuttaa?* Millaista on Teren mielestä aito vaikuttaminen?* Mikä yhdistää vasemmistoliittolaisen, Vihreä sekä arvo- ja markkinaliberaalin porvarin?* Millaista on miesten tasa-arvo?* Mikä Tereä innostaa avoimeen keskusteluun?Nykyaikainen ajattelija osaa yhdistellä isoja kokonaisuuksia ja näkee asian tunteiden takana. Tere on tuonut keskusteluun pippuria ja tappuraa. Käy tutustumassa lisää Teren ajatuksiin: https://www.youtube.com/user/TereSammallahti#Vaikuttamisenuusiaika on osallistavaa yhdessä tekemistä.Vallan muodot ovat muuttuneet. Kilpailuareenat eivät ole enää samat kuin vain vaikka viisi vuotta sitten. Keskustelun foorumit ovat muuttuneet ja maailma pienentynyt. Yhteiskunnan haasteet ovat monella tapaa uusia. Poliittisen päätöksenteon tapa on ajastaan jälkeen jäänyt ja osallistavampia päätöksenteon malleja on löydettävä, yhdessä. Asiantuntijuus on nostettava vahvemmin keskiöön. Vallan nykyiset rakenteet on uudistettava, yhteistyöllä.Tutustukaa Miiaan ja hänen teemoihinsa: http://www.miiaef.fi/https://www.facebook.com/eskelinenmiia/Miia on aikaansaava ja rohkea tekijä, joka ei pelkää monimutkaisiakaan haasteita tai väsy ison urakan edessä. Kampanjassaan Miia haluaa tuoda sinun äänesi kuuluville, ole rohkeasti yhteydessä!

Sisäministeri Kai Mykkänen pääsi hyppäämään suuriin saappaisiin vauhdista. Kai on profiloitunut inhimillisenä sekä ympäristöystävällisenä kokoomuslaisena.Tässä podcastissa Kai Mykkänen kertoo, mitkä asiat ovat hänelle tärkeimpiä kokoomuslaisena ilmasto-ohjelman neuvottelijana.* Mitkä kolme asiaa Kai Mykkänen nostaisi kolmeksi tärkeimmäksi ilmastotavoitteeksi tulevalle eduskunnalle?* Mikä historiallinen päätös onkaan tapahtunut päästövähennysten suhteen?* Mikä on innostanut sisäministerimme aikanaan mukaan vaikuttamiseen?Tutustu lisää Kain ajatuksiin täältä#Vaikuttamisenuusiaika on osallistavaa yhdessä tekemistä.Vallan muodot ovat muuttuneet. Kilpailuareenat eivät ole enää samat kuin vain vaikka viisi vuotta sitten. Keskustelun foorumit ovat muuttuneet ja maailma pienentynyt. Yhteiskunnan haasteet ovat monella tapaa uusia. Poliittisen päätöksenteon tapa on ajastaan jälkeen jäänyt ja osallistavampia päätöksenteon malleja on löydettävä, yhdessä. Asiantuntijuus on nostettava vahvemmin keskiöön. Vallan nykyiset rakenteet on uudistettava, yhteistyöllä.Tutustukaa Miiaan ja hänen teemoihinsa: http://www.miiaef.fi/https://www.facebook.com/eskelinenmiia/Miia on aikaansaava ja rohkea tekijä, joka ei pelkää monimutkaisiakaan haasteita tai väsy ison urakan edessä. Kampanjassaan Miia haluaa tuoda sinun äänesi kuuluville, ole rohkeasti yhteydessä!

Upseeriliitto on Akavalainen ammattijärjestö tärkein tehtävä on edistää jäsenistön edunvalvontaa.Kokoomusristeilyllä nappasimme haastatteluun Upseeriliiton puheenjohtajan Ville Viitan.* Mikä innostaa Ville Viitaa vaikuttamaan?* Miten etujärjestö vaikuttaa?* Missä Upseeriliitto vaikuttaa?* Mitkä ovat Upseeriliiton tärkeimmät tavoitteet?Suomessa on useita Upseeriliiton tapaisia etujärjestöjä, jotka kertovat sanomaansa nykyisille ja tuleville päättäjille. He ovat tärkeässä roolissa oman eturyhmänsä edustajina ja päättäjille onkin tärkeää kuulla heitä tarkalla korvalla sekä käyttää oma harkintaansa heidän viestinsä tulkitsemisessa. Olkaa ihmiset mukana ja aktiivisia! Järjestötyö on mitä hienoin tapa päästä mukaan vaikuttamiseen! Lisää Upseeriliitosta löydät täältä #Vaikuttamisenuusiaika on osallistavaa yhdessä tekemistä.Vallan muodot ovat muuttuneet. Kilpailuareenat eivät ole enää samat kuin vain vaikka viisi vuotta sitten. Keskustelun foorumit ovat muuttuneet ja maailma pienentynyt. Yhteiskunnan haasteet ovat monella tapaa uusia. Poliittisen päätöksenteon tapa on ajastaan jälkeen jäänyt ja osallistavampia päätöksenteon malleja on löydettävä, yhdessä. Asiantuntijuus on nostettava vahvemmin keskiöön. Vallan nykyiset rakenteet on uudistettava, yhteistyöllä.Tutustukaa Miiaan ja hänen teemoihinsa: http://www.miiaef.fi/https://www.facebook.com/eskelinenmiia/Miia on aikaansaava ja rohkea tekijä, joka ei pelkää monimutkaisiakaan haasteita tai väsy ison urakan edessä. Kampanjassaan Miia haluaa tuoda sinun äänesi kuuluville, ole rohkeasti yhteydessä!

Varsinainen politiikan konkari Ben Z. on vaalityön mestari, retoriikan ehdoton taitaja sekä pitkän linjan kokoomuspoliitikko. Ben on nähnyt paljon uransa aikana ja nyt pääsimme jututtamaan herraa siitä, mikä on vaikuttamisessa muuttunut hänen eduskuntauransa aikana. * Mikä Ben Z:n on aikanaan ajanut vaikuttamisen piiriin?* Miksi Ilkka Kanerva on saanut isompia lööppejä kuin Ben?* Mitkä ovat suurimmat muutokset vaikuttamisessa?* Miten sosiaalinen media on muuttanut vaikuttamista?Tutustu Benin näyttävään uraan sekä hyvin perusteltuihin mielipiteisiin täältä#Vaikuttamisenuusiaika on osallistavaa yhdessä tekemistä.Vallan muodot ovat muuttuneet. Kilpailuareenat eivät ole enää samat kuin vain vaikka viisi vuotta sitten. Keskustelun foorumit ovat muuttuneet ja maailma pienentynyt. Yhteiskunnan haasteet ovat monella tapaa uusia. Poliittisen päätöksenteon tapa on ajastaan jälkeen jäänyt ja osallistavampia päätöksenteon malleja on löydettävä, yhdessä. Asiantuntijuus on nostettava vahvemmin keskiöön. Vallan nykyiset rakenteet on uudistettava, yhteistyöllä.Tutustukaa Miiaan ja hänen teemoihinsa: http://www.miiaef.fi/https://www.facebook.com/eskelinenmiia/Miia on aikaansaava ja rohkea tekijä, joka ei pelkää monimutkaisiakaan haasteita tai väsy ison urakan edessä. Kampanjassaan Miia haluaa tuoda sinun äänesi kuuluville, ole rohkeasti yhteydessä!

Jyrki Katainen. Siilinjärven oma poika, EU-komission varapuheenjohtaja. Entinen pääministerimme, Kokoomuksen pidetty puheenjohtaja. Nyt Miia Eskelinen-Fingerroosin haastattelussa #vaikuttamisenuusiaika -podcastia varten. 18 minuutin gonzo-journalismin henkeä kunnioittavassa haastattelussa!Jyrkillä on ollut voimakas vaikutus siihen, millaisena minä näen Kokoomuksen. Minä olen kasvanut Jyrkin Kokoomukseen ja vaikka emme linjoista olekaan aina olleet täysin samoilla linjoilla, olen aina ihaillut Jyrkin tapaa aidosti kohdata ihmiset ja välittää. Muiden motivointi on johtajan tärkeimpiä taitoja.Tässä podcastissa selviää mm. * Ketkä kolme johtajaa ovat Jyrki Kataista innoittavia esikuvia?* Mitkä ovat poliittisen johtajuuden kulmakivet?* Mitkä kolme asiaa ovat Savo-Karjalan kilpailuedut rajojen ulkopuolelta katsottuina?#Vaikuttamisenuusiaika on osallistavaa yhdessä tekemistä.Vallan muodot ovat muuttuneet. Kilpailuareenat eivät ole enää samat kuin vain vaikka viisi vuotta sitten. Keskustelun foorumit ovat muuttuneet ja maailma pienentynyt. Yhteiskunnan haasteet ovat monella tapaa uusia. Poliittisen päätöksenteon tapa on ajastaan jälkeen jäänyt ja osallistavampia päätöksenteon malleja on löydettävä, yhdessä. Asiantuntijuus on nostettava vahvemmin keskiöön. Vallan nykyiset rakenteet on uudistettava, yhteistyöllä.Tutustukaa Miiaan ja hänen teemoihinsa: http://www.miiaef.fi/https://www.facebook.com/eskelinenmiia/Miia on aikaansaava ja rohkea tekijä, joka ei pelkää monimutkaisiakaan haasteita tai väsy ison urakan edessä. Kampanjassaan Miia haluaa tuoda sinun äänesi kuuluville, ole rohkeasti yhteydessä!

Tässä podcast-jaksossa keskustellaan vaikuttamisesta; sen nykyisyydestä sekä tulevaisuudesta - Millaista uudenlainen vaikuttaminen voisi olla, jotta ihmiset saadaan paremmin mukaan demokraattiseen päätöksentekoon? - Syventyviä, inspiroivia ja mielenkiintoisia kuunteluhetkiä!#Vaikuttamisenuusiaika on osallistavaa yhdessä tekemistä.Vallan muodot ovat muuttuneet. Kilpailuareenat eivät ole enää samat kuin vain vaikka viisi vuotta sitten. Keskustelun foorumit ovat muuttuneet ja maailma pienentynyt. Yhteiskunnan haasteet ovat monella tapaa uusia. Poliittisen päätöksenteon tapa on ajastaan jälkeen jäänyt ja osallistavampia päätöksenteon malleja on löydettävä, yhdessä. Asiantuntijuus on nostettava vahvemmin keskiöön. Vallan nykyiset rakenteet on uudistettava, yhteistyöllä.Tutustukaa Miiaan ja hänen teemoihinsa: http://www.miiaef.fi/https://www.facebook.com/eskelinenmiia/Miia on aikaansaava ja rohkea tekijä, joka ei pelkää monimutkaisiakaan haasteita tai väsy ison urakan edessä. Kampanjassaan Miia haluaa tuoda sinun äänesi kuuluville, ole rohkeasti yhteydessä!

Talous on sukupuolittunut ilmiö. Talouden hierarkiassa miehiseksi mielletty palkkatyö nostetaan yli palkattoman hoivatyön, joka on perinteisesti jäänyt naisten kontolle. Poliittisen talouden tutkijat Anna Elomäki Tampereen yliopistosta ja Hanna Ylöstalo Helsingin yliopistosta avaavat Poliittinen talous -podcastissa talouden, sukupuolen ja vallan yhteenkietoutuneisuutta. Lähetyksessä pohditaan muun muassa tasa-arvon käsitettä ja sen ongelmallisuutta - sitä, miten tasa-arvo valjastetaan usein epätasa-arvoa tuottavan politiikan ajuriksi. Esimerkistä käy Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toiminta. Entä minkälainen on sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävän politiikan tila, kun suomalaista ja eurooppalaista talouspolitiikkaa ohjaavat ajatukset julkisen sektorin menokurista ja vientiteollisuuden kansainvälisestä kilpailukyvystä? Jättävätkö valtiovarainministeriön määrittämät menokehykset tilaa nostaa lastentarhanopettajien palkkoja? Lähetyksessä pohditaan sitäkin, miten feminismi saattaa kulkea käsikynkkää uusliberalismin kanssa. Jos feminismi unohtaa luokan käsitteen ja poliittisen talouden analyysin, vaarana on, että kriittinen ideologia hukkaa teränsä ja taantuu etuoikeutettujen käsikassaraksi. Feminismin uusliberalisoituminen tylsistää feminismin keskusteluksi pörssiyhtiöiden hallituspaikkojen sukupuolijakaumasta. Lisäksi Elomäki ja Ylöstalo tiivistävät lähetyksessä feminististen taloustieteen perusajatukset. Mikä on feminististen taloustieteen suhde valtavirtaiseen taloustieteeseen? Anna Elomäki Twitterissä: https://twitter.com/annaelomaki?lang=fi Hanna Ylöstalo Twitterissä: https://twitter.com/ylostalohanna?lang=fi Anna Elomäen raportti "Feministisempää talouspolitiikkaa": http://sorsafoundation.fi/fi/anna-elomaki-feministisempaa-talouspolitiikkaa/ Elomäen ja Ylöstalon toimittama "Tasa-arvoa talousarvioon" -raportti: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161000

Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Olavi Uusivirta ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Keskustelussa etsitään jatkajaa Pressiklubille, pohditaan köyhyyskeskustelun ydintä, keskustellaan jälleen keskustelun ja erimielisyyden tärkeydestä. Lisäksi valtioneuvoston/valtiovarainministeriön verkkosivusto omamaakunta.fi saa Pyöreältä pöydältä kovasanaista arvostelua.

Länsimaihin on ilmestynyt finanssi- ja eurokriisin jälkimainingeissa useita suosittuja vasemmistopopulistisia liikkeitä ja puolueita - esimerkiksi Syriza Kreikassa ja Podemos Espanjassa. Myös Yhdysvaltain demokraattipuolueen vasenta laitaa edustavaa Bernie Sandersia samoin kuin Ison-Britannian työväenpuolueen Labourin puheenjohtajaa Jeremy Corbynia on kuvailtu vasemmistopopulisteiksi. Poliittisen talouden tutkija Lauri Holappa ja viestinnän tutkija Timo Harjuniemi pohtivat, mistä vasemmistopopulististen liikkeiden ja poliitikkojen suosio kertoo. Millainen on vasemmistopopulistinen pelikirja, ja miten vasemmistopopulistit suhtautuvat mediaan? Lähetyksessä pohditaan, onko vasemmistoliitto populistinen puolue ja millainen potentiaali Suomessa ylipäänsä on vasemmistopopulismille. Entä onko vasemmistopopulismin pakko olla nationalistista eli kansakunnan ajatukseen nojaavaa?

Ajatuspajat tuottavat poliittisia ideoita julkisuuteen ja pyrkivät vaikuttamaan suoraan päättäjiin. Mikä tekee ajatuspajasta ideologisesti tehokkaan? Mikä on markkinaliberaalin Libera-ajatuspajan menestyksen salaisuus? Miksi vasemmisto on ulalla ideologisista kamppailuista? Poliittisen talouden tutkija Lauri Holappa ja viestinnän tutkija Timo Harjuniemi Helsingin yliopistosta vastaavat myös kuulijakysymykseen siitä, voiko liberaalien edistysmielisten pelikirjaa (katso jakso 1) käyttää vastahegemonisiin tarkoituksiin. Lisäksi Poliittinen talous -podcast haastattelee historioitsija Maiju Wuokkoa, joka on tutkinut Suomen tunnetuimman ajatuspajan - Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) - historiaa. Mitä tarvetta varten Eva vuonna 1974 perustettiin, ja miten Eva on vaikuttanut Suomessa käytävään talouspoliittiseen keskusteluun? Maiju Wuokon haastattelu alkaa äänitteen kohdassa 38.20. twitter.com/MaijuWuokko www.ennenjanyt.net/2016/10/maiju-w…sa-lectio-prae/ Kuva: Eva/Mauri Ratilainen

Pitääkö euromaille suunnitella mahdollisuus euro-jäsenyydestä eroamiseen? Ja onko järkevää, että EU harjoittaa talouden ohjausta vai pitäisikö talouden antaa ohjautua enemmän markkinavoimien avulla. Eli jos taloudenpito ei herätä lainottajien luottamusta, niin maan lainojen korot nousisivat ja pakottaisivat talouspolitiikan muutoksiin. Ja miten poliittinen on tällä hetkellä epäpoliittiseksi elimeksi tarkoitettu EKP? Se työntää rahaa markkinoille ja pitää lainojen korot alhaalla, mutta miksi se tekee niin ja mitä seurauksia sen toiminnalla on. Haastateltavana on väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopiston Valtiotieteellisen tiedekunnan Politiikan ja talouden tutkimuksen laitokselta. Toimittaja on Maija Elonheimo

Ainakaan taiteilijat eivät saa kritisoida taidelaitosten rakenteita, hierarkioita tai hyväveliverkostoja. Muuten ei pääse kiinni apurahoihin eikä kansainvälisille suosituslistoille. Tätä mieltä on taiteilija Minna Henriksson, Taidetta ja politiikkaa tekemässä -kirjan yksi kirjoittajista. Mitä taiteilija saa Suomessa kritisoida, ja mitä ei? Vastaamassa Kiasman johtaja Leevi Haapala, katutaiteilija Pete Hende Nieminen sekä valokuvataiteilija Sanni Seppo, joka on ollut järjestämässä Poliittisen valokuvan festivaalia Valokuvataiteen museoon. Lisäksi Oscar-etkot. Sunnuntaista suoraa gaala-lähetystä spekuloimassa JP Pulkkinen ja Anna Möttölä. Toimittaja Jenni Stammeier. Kulttuurin kiinnostavimmat havainnot Yle Puheen perjantai-iltapäivissä. Tuotanto: Yle Kulttuuri