Podcasts about toisille

Moni meistä tiedostaa, että aamu-uinti tekisi hyvää, mutta veteen meneminen ei vain tahdo oikein onnistua. Ei varsinkaan talviaamuina, kun vesi on tunnetusti viileänkylmää. Toisille taas uimisesta tulee päivittäinen rutiini, eivätkä lumet, jäät ja pakkanen juurikaan hidasta vauhtia. Pulahtamaan tekee siis mieli. Joulupäivän Luontoretkellä Ria Tuomas-Kettunen kertoo, mitä aamu-uinti hänelle merkitsee. Retkikaverina on Juha Laaksonen.

Elämä Toisille hieman enemmän voimaa suotiin,mutta silti tasa-arvoisiksi meidät tänne luotiin.Joku osaa enemmän jotain asiaa,toinen taas osaa jotain muuta taitoa arvostaa.Silti, meitä kaikkia täällä tarvitaan,tätä kokonaisuutta muodostamaan.Vaikka olemme ehkä ulkoisesti erilaisia,ehkä jollainlailla vailinaisia,Tämä on meissä oleva ominaisuus,ja pitää silti löytää itsessä oleva arvokkuus.Ei saa antaa kenenkään käyttää itseä kynnysmattona,elämä ei todellakaan ole sen arvoista,vaan paljon, paljon rikkaampaa,kuin osaamme kuvitellakkaan.Ulla-Maija Mantere

Yhä useampi on kinnostunut poimimaan ruokapöytänsä antimet omalta pihaltaan tai lähimetsästä. Mitä kaikkea sieltä löytyy? Vanhan kansan lääkekaappi löytyi myös oman ulko-oven takaa. Siinä missä omavaraisuusajattelu on monille ruokakomeron täydennysharrastus, toisille kyse on elämäntavasta, jonka mukana kaikki muuttuu. Mitä kaikkea kuuluu täyden omavaraisuuden tavoitteluun? Omavaraisuuden toteuttamisen tueksi on myös synnytetty yhteisöjä, joissa erilaisin verkostoon pyritään mahdollisimman omavaraiseen elämään. Miksi omavaraisuus ja luonnonatimet ovat alkaneet kiinnostaa? Mitä uutta niistä on viime aikoina opittu? Keskustelemassa ovat Omavaraopiston perustaja Lasse Nordlund, tietokirjailija Satu Hovi sekä tutkijat Galina Kallio ja Eeva Houtbeckers. Ville Talola juontaa.

Minna on ihan some zen! Toisille kellojen siirtäminen kevät- ja talviaikaan tuottaa tuskaa, toisille ei. Minna ei ole siirtänyt niitä edes talviaikaan. Kimmo kertoo kuuluvansa salaseuraan. Miksi Kimmosta on tullut kärttyinen vanha ukko?

Heer kom te Tsämpiööns.. vai miten se meni.. #uclfi Mestarien liiga on täällä taas ja podcastissa käydään tämän viikon neljä ottelua läpi. #pelivihjeet

Hämeen TE-toimiston asiantuntija Elina Ala-Sankola kertoi Radio Voimalla maanantaina, että Päijät-Hämeessä on tällä hetkellä 6200 yli 50-vuotiasta työtöntä työnhakijaa, joista TE-toimiston puolella on vähän yli 3000 ja kuntakokeilun puolella vajaa 3000. - Monilla aloilla on työvoimapulaa ja iästä viis. Kun on ammattitaitoa, asennetta ja halukkuutta tehdä, niin töihin pääsee. Totta kai on haastavampaa, kun on ikää jo ja voi olla työllistymisen esteitä, sanoo Ala-Sankola ja huomauttaa perään, että tiistaina Fellmanniassa järjestettävä DuuniWork 50+ -rekrytointitapahtuma on mainio tilaisuus työnantajan ja työnhakijan kohtaamiselle. Lahden kaupungin yrityskoordinaattori Johanna Korhonen on myös mukana järjestämässä tiistain tapahtumaa. Hän näkee, että yli 50-vuotiaiden työllistymisessä on eroja toimialoittain. - Toiselle alalle on helppo työllistyä, mutta toiselle voi olla haastavampaa. Työelämään tarvitaan asiantuntijuutta ja senioreita. Toisille aloille enemmän. Ala-Sankola kertoo, että monelle pitkään samassa työpaikassa olleelle ja sitten työttömäksi jäävälle, voi tulla yllätyksenä se, millaista työnhaku tänä päivänä on. - Työelämä on muuttunut hyvin paljon. Monelle tulee yllätyksenä erilaiset asiat, esimerkiksi digiloikka, mikä nyt on tehty. Jos olet tehnyt pitkään vaikkapa manuaalisorvausta ja nyt pitäisi CNC-hommia ruveta opettelemaan, niin siinä on tiettyjä vaikeuksia. Olen kuitenkin sitä mieltä, että asenne ratkaisee. Jos haluat tehdä töitä ja näyttää kyntesi, niin se kyllä onnistuu. Korhonen korostaa sitä, että oma arvo pitää tuoda esille työnantajille. - Se on äärimmäisen tärkeää osata myydä osaamistaan, kokemustaan ja vahvuuksiaan. Millainen sitten on hyvä työhakemus? - Se on rakennettu juuri kyseiseen työtehtävään ja siinä on huomioitu juuri ne asiat, mitä siinä tehtävässä tarvitaan, eikä ole yleispätevä, vastaa Korhonen. - Hakemuksesta huokuu se, että olen kiinnostunut juuri tästä työpaikasta ja se, että on ottanut selvää työnantajasta ja työpaikasta. Myöskin se, että mitä annettavaa minulla olisi siihen työpaikkaan, jatkaa Ala-Sankola. Entä millainen tulisi cv:n eli ansioluettelon olla? - Helposti luettava, mutta ei monisivuinen. Vaikka osaamista ja kokemusta olisikin, niin se olisi mahdollisimman ytimekkäästi rakennettu. Tänä päivänä cv:hen kannattaa myös huomioida, mitä paikkaa hakee ja mitä kaikkia osaamisia siihen kannattaa laittaa, neuvoo Korhonen. - Apua cv:n ja hakemuksen tekemiseen saa kuntakokeilusta tai TE-toimistosta. Varttuneen, kokeneen hakijan ei kannata ihan ensimmäisiä mansikkapaikkoja sinne laittaa. Nuorelle ne ovat tärkeitä ja myös harrastukset. Ala-Sankola muistuttaa myös, että määräaikaisessa työssä olevan kannattaa hakea jo ajoissa uutta työpaikka. - Jos tiedät, että sinulla on määräaikainen työ päättymässä, niin rupea hakemaan jo silloin töitä. Asiantuntija neuvoo myös ottamaan herkästi määräaikaisen työpaikan vastaan. - Työssä olevan on aina helpompi hakea työpaikkaa. DuuniWork 50+ -rekrytointitapahtuma Fellmanniassa tiistaina 24.1.2023 klo 15-17. Osoite: Kirkkokatu 27, Lahti Kuuntele koko haastattelu:

Eri asumismuodot sopivat erilaisiin elämäntilanteisiin. Toisille on tärkeää päästä vaikuttamaan itsenäisesti omaa kotia koskeviin päätöksiin, kun toiset taas haluavat elää huolettomampaa elämää vuokralla. Kumpi on enemmän sinun juttusi? Tässä jaksossa OP Kodin johtaja Lasse Palovaara avaa, millaisia eroja asumismuodot pitävät sisällään.

Taas koulutiellä vaeltaa monta pientä kulkijaa. Osa ensimmäistä kertaa yksinään, eikä liikennettä osaa vielä varoa ensinkään. Toisille koulutie on jo tuttua, mutta vastaan voi tulla monta odottamatonta juttua. Pieni ihminen ei kunnolla näy ja liikenteen hahmottaminen vaikeaksi käy. Lyhyenä ei itse kauaksi näe, kaikukoon siis jokaisen autoilijan korvissa säe: jokainen lapsi on arvaamaton, ja aikuisen vastuulla pienten turvallisuus on. Lapsi on elävä varoitusmerkki, muistakoon sen jokainen Mirja ja Erkki, ja kaikki muutkin liikenteessä, jossa ”monta vaaraa ompi eessä.” Ulla-Maija Mantere

Ikä on vaan numero, jos sen niin päättää. Moni pitää viittäkymppiä eräänlaisen vanhuuden alkamisen rajapyykkinä. Toisaalta taas elämä voi olla parhaimmillaan silloin. Toisille ikä tuo suurta iloa. Tänä päivänä vanheneminen on itseasiassa trendikästä. Se tehdään tyylillä rajoja rikkoen.

Muovista viemäriputkea, vanha bensakanisteri, rikkinäinen kiuas, vanerin palasia. Toisille ne ovat jätettä, mutta Tero Poralille soitinmateriaalia. Lahtelainen teatteri- ja musiikkimies on rakentanut viime vuoden kuluessa toistakymmentä kierrätyssoitinta. Niissä kaikissa on hyödynnetty vanhaa romua, rikkinäistä käyttötavaraa, rakentamisesta jääneitä hukkapaloja ja vioittuneita soittimia. Projektissa Poralin aisaparina on ollut lahtelainen muusikko ja rumpali Matias Partanen. Yksi soittimista on Rytmimankeli. Kun telineeseen kiinnitettyä polkupyörää polkee, takarengas soittaa basson kieltä, joka on yhteydessä kaikukoppana toimivaan tynnyriin. Tempoa voi muunnella sen mukaan, kuinka vinhasti pyörää polkee. Jerrybaselloksi nimetty soitin on puolestaan yksikielinen basson ja sellon yhdistelmä. Kaikukoppa on rakennettu metallisesta bensakanisterista eli jerrykannusta ja kaula liikennemerkin metalliputkesta. Kielenä on sähköbasson kieli, jota voi näppäillä sormin tai soittaa jousella. Voit kuunnella soitinten ääninäytteet oheiselta tallenteelta. Kaksikko on haastattelussa Radio Voiman keskiviikkoiltapäivässä.

The World Health Organisation is suggesting people with compromised immune systems have an extra COVID-19 vaccine dose due to their higher risk. But health authorities are battling to ensure everyone is fully vaccinated ahead of mandates soon to take effect in some countries, while developing countries continue to lag behind. - Maailman terveysjärjestö suosittelee kolmatta rokotusannosta niille joilla on heikentynyt immuniteetti. Tällä hetkellä pidetään kuitenkin tärkeämpänä jakaa rokotuksia tähän saakka rokottamattomille henkilöille.

Lähimetsän merkitys on kuluneen vuoden aikana korostunut usealle suomalaiselle entisestään. Pandemian myötä suomalaiset ovat rynnänneet lähimetsiin ja luontopoluille. Moni on ehkä ymmärtänyt lähimetsän merkityksen vasta nyt. Toisille lähimetsä on taas aina ollut iso osa elämää. Helsinkiläiselle kuvataiteilijalle Terhi Ketolaiselle muutaman minuutin päässä sijaitseva luonto on henkireikä, mutta myös luovuuden kannalta tärkeä paikka. Pohjois-Karjalasta jo nuoruudessaan Helsinkiin muuttanut Ketolainen on vasta aikuisena alkanut pohtia omaa metsäsuhdettaan. Aikuisuudessa lähimetsän merkitys on kasvanut, mutta Ketolaisen sisimmästä löytyy kaipuu koskemattomaan metsään, jossa ihmisen vaikutus ei näy eikä kuulu. Terhi Ketolaista haastatteli Elina Kinos.

Eri ikävuosiin keskittyvä podcast-sarjamme jatkuu teini-ikäisen ihonhoitovinkeillä! Teini-iässä hormonitoiminnan aktivoituessa ilmestyy monen iholle finnejä. Toisille enemmän, toisille vähemmän. Hoidossa tartutaan usein voimakkaasti peseviin ja finnejä kuivattaviin tuotteisiin. Tästä voi kuitenkin syntyä vuosien tai jopa vuosikymmenien turha iho-ongelmakierre. Jos siis olet teini-ikäinen tai lähipiiriisi kuuluu teini-ikäisiä nuoria laita tämä jakso kuunteluun, ihosi tulee kiittämään siitä! Jaamme asiantuntijavinkit yleisesti nuoren ihon hoitoon sekä epäpuhtauksien taltuttamiseen! Tuotesuositukset teini-ikäisen ihonhoitoon löydät myös verkkokaupastamme: https://twistbe.fi/blogs/ihonhoito-ohjeet/teini-ikaisen-ihon-hoito-n-13-18v Podcastissä mainitut tuotteet: Puhdistus: https://twistbe.fi/products/apeiron-hellavarainen-puhdistusmaito-150ml Kasvovesi Olivia Klein Hydra Toner: https://twistbe.fi/products/olivia-klein-hydra-spray-toner-kasvovesi-150ml Kasvovesi teepuuvesi: https://twistbe.fi/products/farfalla-kasvovesi-teepuu-75ml Öljy epäpuhtauksiin: https://twistbe.fi/collections/nuoren-ihon-oljyt/products/apeiron-jojobateepuuoljy-50ml ............................................................................................................................... Kaikki ihonhoidosta -podcastin takaa löydät kolme kokonaisvaltaisen ihonhoidon asiantuntijaa. Me Veera, Kati ja Annina olemme opiskelleet kauppatieteitä, ihon biologiaa, kosmetiikan valmistusta, ravintotieteitä ja palautumisen ja stressin välistä tasapainoa. Tiedämme mitkä kaikki tekijät vaikuttavat ihosi kuntoon, mitä ihosi tarvitsee, mitkä raaka-aineet täyttävät tämän tarpeen, sekä sen mistä tuotteista sinun kannattaa maksaa saadaksesi rahoillesi parhaan vastineen. Jaamme tietoa joka auttaa sinua oman kehon viestien tulkinnassa sekä ohjaamme valitsemaan omaan tilanteeseesi parhaiten sopivan tavan hoitaa mahdollisia oireita yksinkertaisesti, systemaattisesti ja luonnonmukaisesti. Haluamme sydämestämme voimaannuttaa kuulijoitamme ja asiakkaittamme huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan ilman stressiä tai syyllisyyttä itseensä investoimista ja auttaa sen oivaltamisessa, että omien oireiden panttivangiksi ei tarvitse jäädä. Tätä tietoa haluamme jakaa sinulle podcastissä, nettisivuillamme sekä verkkovalmennuksissamme. Lue lisää meistä: https://twistbe.fi/pages/mita-saat-meilta

Tällä viikolla Jannen ja Valtterin Olohuoneessa keskustellaan ruoasta! Toisille ruoka on aina nautinto, toisille polttoainetta. Janne ja Valtteri kertovat omat suosikkiruokansa ja ruokailutottumuksensa sekä puhuvat siitä, miksi he eivät yleensä syö samaa ruokaa vaikka samoista ruoista pitävätkin. Molempien suosikkiruoat ovat luonnollisesti äitien tekemiä, mutta mitkä ovat miesten suosikkiruokia eri ravintoloiden listalta? Mitä on rössypottu? Miksi Valtteri ei pidä merenelävistä? Onko jomman kumman ruokailutottumukset muuttuneet lapsuudesta? Eroavatko miesten arki- ja viikonloppuruoat toisistaan? Kumpi piilotti lapsena leipää roskikseen? Kumpi on saanut riisistä yliannostuksen? Jaksossa keskustellaan myös food shamingista - onko hyväksyttävää inhota jotain ruokaa? Pohditaan myös sitä, miksi monet puuttuvat toisten ruokailutottumuksiin ja jopa heittävät muiden ruokaa roskiin.

Editointi: Mikael Mustonen Lukija: Jutta Saanila Hei! Olen Jutta Saanila Minun näköinen mieli -hankkeesta. Tämän kertainen podcast kertoo niistä vahvuuksista, joita lähes jokaiselle näkövammaiselle pakon sanelemana kehittyy pikku hiljaa, kun hän selviytyy ihan normaalista elämästä näkevien maailmassa. Sisäiset voimavarat Olen pohtinut näkövammaisten opaskirjaa. Niin, sellainen on syntymässä Minun näköinen mieli -hankkeelle kovaa vauhtia ja yhteistyötä tehdään laajalla rintamalla kaikkien halukkaiden kanssa. Tässä taannoin mietimme yhdellä porukalla niitä voimavaroja, jotka näkövammaisille kehkeytyvät ikään kuin olosuhteiden pakosta. Timanttikin hioutuu ihan valtavassa paineessa pikkuhiljaa, niin myös nämä avut ja kyvyt syntyvät kuin huomaamatta, mutta syntyvät kuitenkin. Niitä on ainakin seitsemän. Kuuntelemisen taito on tänä päivänä kovassa huudossa. Kukaan ei ole siinä mestari, mutta näkövammainen on usein jo varsin lähellä mestaruutta kuullessaan ihmisten hengityksen, kun nämä seisovat suomalaisittain ujostellen hipihiljaa jossain huoneessa tai kuunnellessaan tarkkaavaisena kolmatta kertaa samat ohjeet alusta loppuun, jotta saisi jonkun apuvälineen vihdoin pelittämään. Taas olosuhteet pakottavat löytämään itsestä ylimääräisiä taitoja ja herkkyyttä, jotta pärjäisi tai pääsisi asioissa eteenpäin. Toinen taito, joka näkövammaiselle siunaantuu pikkuhiljaa elämän paineessa, on kärsivällisyys. Toisille, hieman impulsiivisemmille persoonille, se tulee kuulemma valtaisan kärsimyksen kautta, jo valmiiksi tasaisemmille luonteille se kehkeytyy pikkuhiljaa. Kaikki sitä taitoa tarvitsevat joka päivä ja rutkasti. Näkövammaisen neljäs taito liittyy kaikkien jäljellä olevien aistien yhteisherkkyyteen. Herkkyyttä ei ole vain sormen päissä, muussa kehon tuntoaistissa, kuuloaistissa, maku- ja hajuaistissa, vaan sitä on hyvin kokonaisvaltaisesti koko kehossa ja mielessä. Näköaistin puuttuessa osataan vaistota äänettömiä viestejä, tunnistaa toisten tunteita omassa kehossa ja lukea viestejä rivien välistä. Tämä herkkyys on äärimmäisen käyttökelpoinen sosiaalisissa tilanteissa, kun täytyy ymmärtää toisen äänen sävyistä, tauoista ja voimakkuuksista niitä asioita, joita näkevät havainnoivat kasvojen ilmeistä. Viides taito, jota näkövammainen tarvitsee hyvin paljon, on tarkka muistaminen. Muisti kehittyy monella äärimmäisen tarkaksi ja pitkäkestoiseksi. Näkövammainen ystäväni muisti useiden vuosien tauon jälkeen lasteni nimet, syntymävuodet sekä milloin ja missä olimme viimeksi tavanneet. Kuudes ominaisuus on valppaus. Tuttu tilanne tietä ylittäessä. Äärimmäinen valppaus, tuleeko autoja, kuuluuko liikennevalojen äänimerkki, tuleeko ketään muuta ihmistä samaa aikaa tien yli? Valppauden taito hioutuu tässä ja useissa vastaavissa riskialttiissa tilanteissa elämän soljuessa eteenpäin. Kun on oppinut herkistämään kuuloaistinsa ääriasentoon ja löytämään kaikista ilmansuunnista olennaista informaatiota yhtä aikaa, sitä ei varmaan itse pidä enää minään erityistaitona, vaikka se sellainen totisesti onkin. Seitsemäs ominaisuus, joka näkövammaiselle kehkeytyy, on rohkeus. Joka kerta kun astuu ovesta ulos, niin alkaa seikkailumatka. Ensimmäinen pelko koskee taksin saamista. Tuleeko sitä tällä kertaa, tuleeko ajoissa ja jos tulee, niin osaako se ajaa perille? Vaaditaan todellista rohkeutta lähteä tähän seikkailuun, jota kutsutaan normaaliksi paikasta toiseen siirtymiseksi, mutta joka on nykyään täynnä erilaisia epävarmuustekijöitä. Tarvitaan rohkeutta kohdata toisen kulttuurin edustaja, joka ei ehkä hahmota näkövammaisen ongelmaa lainkaan ja kyselee olemattomalla kielitaidolla mahdottomia kysymyksiä toisen vastata. Näitä taitoja on varmaan lisääkin. Osaatko sinä kuvailla niitä, omiasi tai muiden? Kerro ihmeessä minulle, niin tietosi päätyvät opaskirjaan ja tulevat voimauttamaan monia näkövammaisia projektin aikana! Ota yhteyttä: Jutta.saanila@nkl.fi tai 09 3960 4088.

Koronakriisi herättää meissä monenlaisia tunteita, ajatuksia ja kehonreaktioita. Moni kokee huolta, epävarmuutta ja ahdistusta. Osa huomaa stressin- ja ahdistuksen kehollisina reaktioina, kuten rauhattomuutena ja sykkeen kohoamisena. Toisille kriisin myötä tulleet muutokset ovat vapauttaneet tilaa levolle ja rentoutumiselle. Kaikki eivät ole stressaantuneita tai ahdistuneita.Tässä jaksossa keskustelen stressistä, ahdistuksesta ja niiden säätelystä psykologi, psykoterapeutti ja kouluttaja Hanna Markukselan kanssa. Hanna on kokenut kouluttaja ja valmentaja stressinsäätelyn teemoista.Jakson keskustelu ja Hannan ohjeistukset ja vinkit stressin ja ahdistuksen säätelyyn ovat yleispäteviä, eivätkä keskity vain koronakriisin erityispiirteisiin.Tämä jakso on neljäs osa minisarjasta Koronan Psykopodiaa, jossa keskustelen asiantuntijavieraideni kanssa koronakriisin psykologisista vaikutuksista ja keinoista sopeutua niihin, sekä henkilökohtaisesti että työyhteisöissä.Jakson linkit:- Hanna Markuksela LinkedIn:ssa: https://fi.linkedin.com/in/hanna-markuksela-a53105a5- Hanna Markuksela Instagram:ssa: https://www.instagram.com/hannamarkuksela/- Hannan ohjeistus perhoshalaukseen IGTV:ssa: https://www.instagram.com/tv/B-WknmLj3q0/- Hanna Markukselan www-sivut: https://hannamarkuksela.com/- Hanna Markuksela Facebook:ssa: https://facebook.com/hanna.markuksela/- Oivamieli.fi -sivusto, jolta löytyy tutkittuun tietoon perustuvia harjoituksia mm. stressin säätelyyn: https://oivamieli.fi/Korona-linkkejä:Kannattaa kuunnella myös Koronan Psykopodiaa -minisarjan muut jaksot sekä maaliskuun alun Psykopodiaa jakso koronaepidemian psykologisista vaikutuksista:- Erikoisjakso. Koronavirus. Psykososiaaliset vaikutukset. Vieraana Ferdinand Garoff. (6.3.): https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/koronavirus-psykososiaaliset-vaikutukset- Koronan Psykopodiaa 1: Resilienssi ja sopeutuminen muutokseen. Nina Lyytinen. (27.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/resilienssi-sopeutuminen-muutokseen- Koronan Psykopodiaa 2: Mielen haavoittuvuus ja pelko koronakriisissä. Vieraana Eija Palosaari. (28.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/mielen-haavoittuvuus-pelko-koronakriisissa- Koronan Psykopodiaa 3: Työyhteisön psykologinen turvallisuus poikkeustilanteessa. Vieraana Hanna Poskiparta. (29.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/psykologinen-turvallisuus-poikkeustilanteessa- Koronan Psykopodiaa 4: Stressin ja ahdistuksen säätely. Vieraana Hanna Markuksela. (30.4.)- Koronan Psykopodiaa 5: Itsensä johtaminen koronakriisissä. Vieraana Satu Pihlaja. (4.5.)- Koronan Psykopodiaa 6: Terveydenhuollon ammattilaisten psyykkinen hyvinvointi COVID-19 pandemiassa. Vieraina Helinä Häkkänen Nyholm ja Atte Varis. (5.5.) - Koronan Psykopodiaa 7: Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi koronakriisissä. Vieraana Riikka Riihonen. (6.5.) Tältä kokoamaltani sivulta löydät myös paljon linkkejä lisätietoon, podcasteihin, ohjeistuksiin, lehtijuttuihin ja tieteellisiin artikkeleihin: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/tietoa-koronan-psykososiaalisista-vaikutuksistaSuomen Podcastmedian Koronan Anatomia -podcast kertoo kattavasti koronaviruksesta lääketieteen näkökulmasta: https://www.supla.fi/ohjelmat/koronan-anatomia-----Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Covid-19 viruksen aiheuttama maailmanlaajuinen kriisi koskettaa lähes jokaista yritystä, tavalla tai toisella. Jotkut yritykset taistelevat selviytymisestään aivan kuin viruksen sairastuttamat ihmiset. Toisille kriisi voi, ainakin lyhyellä tähtäimellä, mennä taloudellisesti ohi oireettomana. Kukaan ei tosin tiedä minkälainen koronan vaikutus maailmantalouteen lopulta on. Palataanko takaisin normaaliin vai kylmeneekö talous pitkäksi aikaa? Minkälainen domino-efekti oikein käynnistyy? Miten kriisi vaikuttaa yrityksen toimintaan: asiakkaisiin, työntekijöihin, toimittajiin ja muihin sidosryhmiin? Millaisia muutoksia toimintaan tulee? Jatkuuko työt, toimitukset, laskujen maksut ja ennen kaikkea uskaltavatko asiakkaat edelleen ostaa? Miten turvallisuudesta on huolehdittu? Ja entä jatkuvuudesta? Taudin levitessä tilannekuva muuttuu. Aivan kuten tauti itse, myös sen talousvaikutukset tulevat viiveellä. Siksi kukaan ei tiedä miten voimakkaasti kriisi lopulta vaikuttaa oman yrityksen toimintaan nyt ja syksyllä. Tässä nopeasti muuttuvassa tilanteessa yrityksen toimitusjohtajan ja muun johdon nopea ja avoin viestintä on avainasemassa. Episodissa Antti Pietilän vieraana aiheesta keskustelemassa strategisen viestinnän asiantuntija, Hopiasepät Oy:n toimitusjohtaja Jussi Seppälä. Mihin vaiheisiin johdon on syytä kriisin osalta varautua? Millä lähestymistavalla pitäisi viestiä kun strategiaa ei ole kellään ja tilannekuvakin on hämärän peitossa? Katso ja kuuntele episodi, niin opit miten viestiä korona-kriisissä. Voit kuunnella episodin myös suosituimmissa podcast-sovelluksissa hakemalla “Loyalistic” tai linkillä https://anchor.fm/loyalistic Episodin blogijutun löydät: https://blog.loyalistic.com/fi/nain-viestit-korona-kriisissa-vieraana-jussi-seppala-strategia--ja-viestintatoimisto-hopiasepat ----------------------------------------------------------------------------------------------- Jussi Seppälä Jussi Seppälää voit seurata LinkedInissä: https://www.linkedin.com/in/jussi-sepp%C3%A4l%C3%A4-20149014/ Hopiasepät löydät: https://www.hopiasepat.fi/ Antti Pietilä Antti Pietilää voit seurata LinkedInissä: https://www.linkedin.com/in/anttipietila j ----------------------------------------------------------------------------------------------- Voisiko tällainen podcast sopia teidän markkinointiin? Mietitään yhdessä millainen konsepti toimisi parhaiten. Voit varata ajan ilmaiseen kartoituksen tästä: https://loyalistic.com/kartoitus

Miten sanoa ei? Siinäpä se... kaksi kirjainta jotka välillä on niin vaikea sanoa - mutta miksi? Tästä puhutaan tässä jaksossa. Mia kertoo aamulla tapahtuneen insidentin jonka tähden hän seisoi kadulla ja karjui spartalaisen tapaan EIIII! Toisille tämän sanan sanominen tulee helposti, toisille taas ei. Jaksossa pohditaan smooothia tapaa lausua nämä kaksi arvokasta kirjainta ja lopputulemaksi saadaan että sana EI saattaakin olla se lämpimin asia jonka sanoa voit, mutta miten tehdä se tyylikkäästi? Klikkaa ja kuuntele!

Se tilanne kun on sinun vuorosi esittäytyä ja et tiedä mitä sanoa. Sydän kurkussa, hikikarpalo otsalla yrität saada jotain puristettua itsestäsi ulos mutta metsään menee. Häpeän puna nousee poskille ja päätät olla loppu illan hiljaa... Vaikuttavan intron tekeminen on haastava laji. Toisille se tuntuu tulevan luonnostaan, kuten se toisille tuleekin ja toiset aina vaan jäätyvät. Hyvän intron eli itsensä esittäytymisen taidon voi kuitenkin opetella ja tässä jaksossa juttelemme siitä. Maria tarjoaa viisi konkreettista vinkkiä kuinka tehdä hyvä intro (harjoittelee samalla YLEN luonto toimittajan ääntään, kakkoskauden eka jakso taisi häntäkin vähän jännittää) ja Mia komppaa käytännön kokemuksilla sekä kertoo tarinan siitä miksi introa tehdessä kaksi korvaa on arvokkaampi työkalu kuin tauotta käyvä suu.

Miksi aloittaminen on niin vaikeata? Toisille se tulee luonnostaan toisille taas ei. Miten aloittamisen voi tehdä helpommaksi ja miten tietää aloittaako oikean asian? Mia kertoo kuinka aloitti uudestaan Salatut Elämät TV uran jälkeen ja Maria jakaa Piilaaksossa opitun niksin jolla voi selättää kaikki aloittamisen ongelmat. ;-)

Puolassa pääsiäinen on kirjava sekoitus maallisia kevätperinteitä ja kristinuskon sanomaa. Puolan katolisen kirkon suosio on saanut viime aikoina merkittäviä kolhuja seksuaalisen hyväksikäyttötapausten vähättelystä. Vaikka kirkot ovat pääsiäisenä täynnä väkeä, niin aktiivisesti kirkossa käyvien määrä on pysytellyt alle 40 prosentin väestöstä. Jos Puolassa kansa on jakautunut poliittisesti kahtia, niin sama koskee myös suhtautumista kirkkoon. Toisille kirkko tarjoaa perinteisiin arvoihin tukeutuvan turvallisen yhteisön. Toisille katolinen kirkko on vain omaa etuaan tavoitteleva ja vapaasti lain ulkopuolella toimiva järjestö. Ohjelman on Krakovassa toimittanut Kimmo Rahunen. Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja on Jorma Mattila Lukija: Jorma Mattila Kuvassa: Amanuenssi Malgorzata Oleskiewicz, Krakovan Etnografinen museo. Kuva: Kimmo Rahunen

Harvassa ovat ne ihmiset, jotka eivät tiedä, kuka Mikael Jungner on. Monille hän on monissa liemissä keitetty poliitikko, joka yrittää uudistaa poliittista karttaa. Toisille taas juorupalstoilta tuttu kasvo, jonka kannanotot sosiaalisessa mediassa herättävät mielipiteitä puolesta ja vastaan. Teemu "Pastori" Potapoffin haastattelussa Mikael Jungner kertoo kaiken rakkauden tärkeydestä, omasta älykkyydestään ja siitä, kuinka tehdään bisnestä sekä paljastaa, mikä on elämän tarkoitus.

Mihin ihminen tarvitsee tylsyyttä? Miksi tylsyys on toisille rentouttavaa ja toisille ahdistavaa? Mitkä asiat estävät meitä kokemasta tylsyyttä? "Haaveilen, että minulla olisi enemmän aikaa tylsyyteen. Päivät täyttyvät työstä, opiskeluista, arjen huoltotoimista ja kaiken kruunaa eri viestimistä tulvivat ärsykkeet. Koen, että aivoni kuormittuvat tästä liikaa ja tarvitsen tylsyyttä vastapainoksi", kertoo nimimerkki Salla viestissään. Monelle väkevimmät muistot tylsyydestä ovat syntyneet lapsuudessa. Eikä mikään ihme, sillä tylsyystutkijoiden mukaan lapsuus ja tylsyys ovat rinnakkaiskäsitteitä. Tylsyys on tunteena hyvin tasa-arvoinen. "Tylsyys ei kierrä ketään. Tulotasosta riippumatta ihminen voi kokea tylsyyttä ja ikävystymistä. Erityisesti niille meistä, joilla on mahdollisuutta hankkia materialistista hyvää ympärille, niin siellä on matalalla herkkyys tylsistyä", sanoo kasvatustieteen professori Juha T. Hakala. Toisille tylsyys on palauttavaa ja rentouttavaa. Yksi heistä on nimimerkki Elähdyttävä tylsyys. "Ikävystyminen ja tylsyys ovat luovuuden elinehto ja hyvin tarpeellinen tila, siksi odotan ja tarvitsen hetkiä, jolloin mikään pakottava ei vaadi huomiotani. Ne hetket kuuluvat elähdyttävimpiin elämässäni", kertoo nimimerkki Elähdyttävä tylsyys. Tutkijat ovat havainneet, että ikävystyneisyydessä piilee luovuus. Tämä kaikki vaatii aikaa, jota ei ole tarkkaan kellotettu. "Tylsyyttä ei tulisi kaihtaa saati vihata. Meidän pitäisi sittenkin ajatella, että tylsyys on tervetullut asukas kehossamme. Kun tylsyys uhkaa koputella tajuntamme kamarin ovea, voisimme ihmetellen kysyä, että mitä se on meille viestimässä", pohtii kasvatustieteen professori Juha T. Hakala. Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen ja Laura Koso Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Salla Matusiak Lukijat: Annina Aho, Kaija Kellman, Jouni Kenttämies, Jami Liukkonen ja Salla Matusiak Kuvat: Tuuli Laukkanen Yhteistyössä mukana: AntroBlogi.fi, HelsinkiMissio, Kohdataan-hanke, Suomalainen tiedeakatemia, Suomen mielenterveysseura ja Väestöliitto

Perinne ja traditio ovat sanoja, joita joogan maailmassa käytetään paljon ja huolimattomasti. Ne ovat myös sanoja, joihin liittyy voimakkaita mielikuvia. Toisille perinteisyys on laadun aitouden tae, toisille taakka, josta on parasta päästä eroon. Mitä perinne oikeastaan tarkoittaa joogan tapauksessa? Mitä... Lue lisää →

Lapissa taitelijat kamppailevat vähistä resursseista, mutta esittävät ryhmät tavoittavat pienimpienkin kylien taiteesta kiinnostuneet. Samalla pohjoisetn taitelijat tekevät laajaa yhteistyötä yli rajojen Grönlannista ja Färsaarilta Murmanskiin ja Kanadaan. Minkälainen on näyttämön pohjoinen henki? Keskustelemassa ovat tanssija Marjo Selin, Rovaniemen teatterin yleisötyövastaava Anne Niskanen ja taideyhdistysaktiivi Joonas Martikainen. Juontajana on Pietari Kylmälä.

Alkuräjähdysteorian isän mukaan Jumala piileskelee fysiikan lakien takana Alkuräjähdysteorian isä Georges Lemaître oli belgialainen tähtitieteilijä ja pappi. Toisille kristityille alkuräjähdys on vaarallinen, Raamatun sanan vastainen harhaoppi ja toiset näkevät alkuräjähdys on luomisen hetki ja todistus Jumalan luomisvoimasta. Samuli Suonpää soitti kosmologi Syksy Räsäselle kysyäkseen, miten merkittävä tiedemies tämä katolinen pappi lopulta oli – ja mitä kosmologia oikeastaan todistaa Jumalasta.

Maailmanpuu ja Radio Wyrd yhdistävät voimansa tässä Pakanallisilla syysmessuilla elävän yleisön edessä nauhoitetussa erikoislähetyksessä, jonka aiheena on "Mitä on pakanuus?" Mitä oikeastaan tarkoitetaan pakanallisuudella? Mikä erottaa autenttisen pakanallisen perinteen moderneista uuspakanallisista suuntauksista? Onko todellinen pakanallisuus luonteeltaan paikallista vai eklektistä? Entä mikä on pakanallisuuden tulevaisuus, vai onko sellaista edes? On sanottu, että ”pakanat uskovat jumaliin uskomiseen, mutta eivät jumaliin.” Toisille pakanuus edustaa unohdettua maailmankuvaa, johon uskon käsitettä on edes vaikea sovittaa. Filosofi ja kulttuurihistorioitsija Oswald Spengler nimitti ”toiseksi uskonnollisuudeksi” sellaista uskonnollista liikehdintää, joka kumpuaa urbaanin elämän ja yhteiskunnan turtuneisuudesta ja tyhjiöstä, jossa kansa kaipaa alkuperäisen uskontonsa ”nuoruutta”. Onko nykypäivän pakanallisuus pelkkää romanttista roolileikkiä vai aidosti vaihtoehtoinen tapa elää ja olla vuorovaikutuksessa maailman kanssa? Näitä ja monia muita kysymyksiä käsitellään tämän puolitoistatuntisen aikana. Skål!

Suhdetohtori löytää oikean rytmin, joka on tällä kertaa sambaa. Toisille saattaisi näissä merkeissä tosin sopia paremmin jokin slovari.

Sana "tantra” herättää voimakkaita mielikuvia. Toisille siitä tulevat mieleen tunteja kestävät seksimaratonit, toisille musta magia ja oudot rituaalit. Mutta mitä tantra oikeastaan on? Oppaana perinteisen tantran maailmaan toimii toinen Maailmanpuun isännistä, shakta-perinteeseen perehtynyt Miska Käppi. Onko tantrassa sittenkään kyse "henkisestä... Lue lisää →

Kesäkunto on ymmärretty väärin. Jotta voisimme, täytyy muistaa talvikunto. Mitä tuo pimeys meidän kunnolle aiheuttikaan, vei melkein toimintakyvyn. Vielä ehdit kesäkuntoon. Sanovat, joka puolella. Olen ennenkin pohtinut tätä. Varmasti monella on olemassa talvikunto ja kesäkunto, jos karkeasti katsotaan. En suostu uskomaan, että kyse olisi pelkästään lihallisista asioista. Siihen ihminen on liian monimutkainen. Rasvaprosentti ei kerro meidän kunnosta paljoakaan. Kehonrakennus tuntuu liian yksinkertaiselta. Pakotat aluksi itsesi salille ja kierrät lappusen avustuksella tarvittavat vehkeet. Parin viikon päästä olet jo sen verran koukussa, että et kyseenlaista tätä ajanhukkaa mitenkään. Ensin lihakset alkavat tuntua, sitten näkyä. Kaverisi ei niitä huomaa. Semmosella jotkut kuvittelevat tulevansa Kesäkuntoon. Se on suorastaan kesän halventamista, kun väkisin luodaan kollektiivista kuvaa siitä, että rumilla metallihäkkyröillä saavuttaa ihminen Kesäkunnon. Suomessa valo on ainutlaatuinen ja sitä on tarjolla rajoitetun ajan. Jokaisessa lämpimässä heinäkuisessa aamussa on häivähdys kuolemaa. Aurinko paahtaa niin urku auki, että tietää jo itsekin nyypähdyksen lähestyvän. Ihminen ei meinaa ehtiä mukaan. Jos ihminen lukee vahingossa lehtiä ja hankkii lainausmerkkikesäkunnon, siitä seuraa vain huonoa. Viivyt salilla koko ajan pidempään, alat vaikuttaa itsekkäältä. Perheenjäsenesi seuraavat kun urheilukassisi liikkuu edestakaisin. Kolmen kuukauden sokerilakko tekee sinusta niin kireän, että ei tarvitse edes takapuolesta erikseen koittaa. Ja kun kesä vihdoin saapuu, kaikki on tuomittu epäonnistumaan. Kunto-ohjelma oli sen verran tiukanlainen, että et suo itsellesi tänä kesänä kovin montaa jäätelöä. Saatat löytää itsesi surauttelemasta vihannespirtelöitä, kun muut grillaavat rennonletkeinä. Kuka nyt haluaisi heti pilata kesäkuntonsa, tuskalla hankitun, ajattelet. Oikeasti kesäkunto ei tarkoita pienempää vatsaa, jota saunassa hipelöidä. Se ei myöskään tarkoita viistossa valossa erottuvia lihaksia. Suomalaiselle kesäkunto ja talvikunto ovat kaikenlaista toimintaamme määrittäviä monimutkaisia henkisiä asioita. Moni menee talvikuntoon jo lokakuun lopulla. Ei tarvitse edes ryypätä itseään huonoon kuntoon, huono kunto tulee itsestään vähenevän valon ja loskan kylkiäisenä. Talvikunto tarkoittaa yllättävän monelle toiseksi muuttumista. Talvikunnossa saattaa erakoitua. Suklaata ja pakastepitsaa menee paljon kehon muokkaukseen. Itku odottaa lupaa tulla. Talvikunnossa järkyttävä väsymys on normaali olotila. Televisio on päällä, kunpa olisi itsekin. Kesäkunto on vaikeammin sanottu. Kesäkuntoon saattaa päästä vaikka lihoisi tälläkin hetkellä kaksi kiloa viikossa. Se on parhaimmillaan, kun se yllättää. Kesäkunto on kuntoa, oloa, jossa voima virtaa vaihteeksi sisäänpäin ja tulevaisuus tuntuu tarjoavan mahdollisuuksia. Kesäkunto on jotain sellaista, joka näyttää sinut itsellesi ja muille uudessa valossa. Joku huomaa sinun hymyilevän, sitten haluat mennä jonnekin. Kun ihminen päästää irti suorittamisen pakosta, vaikka vain hetkeksi, hän saattaa löytää itsensä kesäkunnosta. Kesäkunnossa tittelit ja ammatilliset saavutukset menettävät merkityksensä. Lämpö haihduttaa ne. Silläkään ei ole väliä paljonko saat palkkaa vai saatko. Ihminen on arvokas, kun se pysähtyy ja yrittää olla liikkumatta nautinnon keskellä. Laiturin alla on elämää. Kesäkunto on yksilöllinen saavutus. Toisille se on euforiaa pimeässä saunakamarissa, toisen on pakko pissiä luontoon. Vaatetuksen määrällä ja paljaan lihan vilahtelulla ei ole mitään tekemistä oikean kesäkunnon kanssa. Olen nähnyt Tammelan torilla heinäkuun kuumimpana päivänä Dave Lindholmin talviturkki päällä. Jos saan arvata, hän oli täydellisessä kesäkunnossa. Maallikkosaarnaaja Maasola

Savonlinnalaisella Jyryn voimailusalilla on tiivis tunnelma. Rauta kolisee jatkuvasti äänekkäästi ja useampi iso kaveri puskee treeniään läpi. Vaikka jokainen treenaa tosissaan omaa ohjelmaansa, jää aina myös aikaa jeesata kaveria. Toisille varmistetaan ja heitä kannustetaan. Reetta Arvila on tänään siis Savonlinnassa ja pääsee todistamaan huimia painoja tangoilla. Vastassa on Toni Kohonen.

Kun puhumme ja kiistelemme geneettisestä valikoinnista ja mahdollisesta geneettisestä parantelusta, käytössämme on monia rationaalisuuksia, siis tosia eheitä väittämiä, jotka ovat kuitenkin ristiriidassa keskenään, kertoo Manchesterin yliopiston bioetiikan ja oikeusfilosofian professori Matti Häyry. Jotkut näkevät geneettisen parantelun loogisena ja jopa välttämättömänä kehityskulkuna, jota ihmisen on turha hidastaa. Toisille elämä heti hedelmöittymisestä saakka on pyhää ja lahjanomaista, eikä sitä käy muuttaminen. Filosofisesti ja uskonnollisesti on hankala mennä sanomaan, kuka edustaa absoluuttista totuutta.