POPULARITY
Puolet vuodesta mennyt, puolet jäljellä! Mitä kaikkea on mahtunut Metin ja Miklun vuoden ensimmäiseen puolikkaaseen? Mitä tavoitteita heillä oli ja onko tavoitteisiin päästy? Mitä ilon ja surun aiheita tähän aikaan on liittynyt? Mitkä hetket ovat jääneet erityisesti mieleen? Mitä odotuksia, toiveita ja haaveita heillä on loppuvuoteen?Tuotanto // Asennestudio Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.
Karsitaanko keskussairaaloja? Haastateltavana Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Anna Cantell-Forsbom ja HUS:n johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Vain puolet suomalaisista kokee yhteiskunnan reiluksi, paljastaa uusi Tilannekuva Suomesta -katsaus. Keskustelemassa e2-tutkimuslaitoksen johtaja Karina Jutila ja tutkimuspäällikkö Ville Pitkänen. Katsauksessa selvitettiin koetaanko yhteiskunta reiluksi ja minkälaisia huolen aiheita suomalaisilla on. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Tänään PJPC paneroituu, korjaan paneutuu puulaakijalkapallon pimeään puoleen. Eli mestari itse tehnyt paluun kentille ja patahan siinä on jumissa heti. Toki annetaan palautetta porvoolaisille ja muille, sekä haukutaan taas kaikki paitsi ei tietenkään itseään. Ota kalja lapaseen, istu sohvalle ja nauti sexystä menosta. (00:28) Alkuhöpinät (22:42) Mediakatsaus (36:34) Puulaakijalkapallo Ps. Laaki ja vainaa, ota patajumissapodi seurantaan. Pss. mainostajat slaidatkaa dm.
Jos antibioottiresistenssi yleistyy, niin palataan aikaan ennen antibiootteja ja kuollaan haavatulehduksiin, keuhkokuumeeseen ja muihin bakteeri-infektioihin. Jo penisilliini "keksijä" Alexander Fleming varoitti, että antibioottien holtiton käyttö vie niiltä tehon. Ahne Homo sapiens ei tietenkään uskonut, vaan hölvää puolet maailman antibiooteista eläinten lihotukseen ja valintajalostaa samalla bakteereista paremmin lääkkeitä kestäviä, resistenttejä. Jo nyt yli miljoona ihmistä kuolee lääkkeitä kestäviin bakteeritauteihin vuodessa maailmalla. Myös Suomessa kuollaan resistentteihin bakteeri-infektioihin. Tilanne pahenee, jos kaikkia antibiootteja kestävät bakteerit yleistyvät. Jos moniresistentit superbakteerit yleistyvät, ihmiskunta palaa aikaan ennen antibiootteja ja keuhkokuume, synnytykset ja haavat ovat taas hengenvaarallisia. Leikkausten ja syöpähoitojen riskit kasvavat ja osa käy mahdottomiksi. Mikrobiologian professori Marko Virta aloittaa mikrobievoluutiosta ja bakteeriopin professori, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Pentti Huovinen jatkaa bakteeriinfektioista. Toimittaja on Leena Mattila.
Venäjä ottaa Afrikassa nyt kaiken irti siitä, että lännellä on niin huono maine. Näin kiteyttää Ylen Afrikka-kirjeenvaihtaja Pasi Toivonen. Venäjän viesti uppoaa, koska Venäjä ei saarnaa eikä syyttele. Se kertoo tukevansa Afrikan ratkaisuja. Se hyödyntää siirtomaa-ajan rakenteisiin väsyneiden suuttumusta ja esiintyy imperialismin vastustajana. Afrikassa Venäjän näkemys Ukrainan sodasta saa paljon tukea. Puolet Afrikan maista ei ole halunnut tuomita Venäjän hyökkäystä YK:ssa. Onko Venäjä avannut Afrikkaan uuden rintaman? Ja onko Venäjällä plakkarissa puolet Afrikasta? Vai onko tämä vanhan maailman tulkintaa, suoraan kylmästä sodasta ellei peräti siirtomaa-ajoilta? Mitä Venäjä Afrikasta juuri nyt tahtoo ja tuoko se Afrikan maille jotain sellaista, joka hyödyttää tavallisia ihmisiä? Pasi Toivosen kanssa näihin ja muihin kysymyksiin etsii vastauksia ulkomaantoimittaja Maria Tolsa. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.
Ukrainan sota väsyttää katsomossa. Puolet italialaisista ja saksalaisista haluaisi, että Ukrainan sota päättyisi pikimmiten. Harvempi kuin joka viides puolalainen toivoo Ukrainan taipuvan Venäjälle, vaan tukevat sotimisen jatkamista. Britit ja suomalaiset ovat seuraavaksi innokkaimpia sodan jatkamisen kannattajia. Meillä kun on kokemusta itänaapurista. Georgian Tbilisissä kansa täytti kadut ja vaatii maan ja Euroopan unionin jäsenyyden puolesta. Jonotuslistalla EU:n ulkoporteilla ovat myös Montenegro, Serbia ja Turkki. Pitäisikö Suomen nyt tukea Turkin EU-jäsenyyttä? Miten mielistelemällä saisimme Turkin myötämieliseksi Suomen Nato-jäsenyydelle? Se on kuulkaa viimeinen kesä ennen lamaa. Nauttikaa, sillä ensi kesänä teillä ei välttämättä enää ole lomaa. Ja vetoketju kiinni venereissuilla, myös juhannuksen jälkeen.
Viisi vuotta sitten Emmanuel Macron lupasi muuttaa kaiken ja villitsi Ranskan. Nyt hän pyrkii jatkokaudelle käytännössä ilman vaalikampanjaa.
Joku Viisas on joskus sanonut, että koiraa ottaessa ei yleensä saa haluamaansa, vaan sellaisen, jonka siihen hetkeen tarvitsee. Riippumatta siitä, miten suhtaudut kohtaloon (mitä ikinä se sitten onkaan), kaikki koirayksilöt opettavat meille jotain uutta ja niiden kanssa toimimisen perustana pitäisi sen oman koiran tuntemisen lisäksi olla sen hyväksyminen sellaisena kuin se on. Tästä puhutaan tänään täydellisenä jatkona edelliselle jaksolle - on helpompi hyväksyä oma koiransa ja sen mahdolliset haasteet, kun pystyy ensin hyväksymään itsensä ja omat tunteensa. Uusimmat tiedot tulevista jaksoista saat tuttuun tapaan IG-tilin kautta. Siellä pääset vaikuttamaan tuleviin aiheisiin ja tietenkin juttelemaan meidän kanssa! Ota meidät seurantaan myös Facebookissa, ollaan nykyään sielläkin! PS. Jos tykkäät kuunnella meitä, jätä meille arvostelu, ja kerro kaverille kans!
Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Hilkka Olkinuora ja Mika Pantzar. Influenssereiden suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Presidentti Sauli Niinistön puhe valtiopäivien avajaisissa oli täynnä jodamaisia aforismeja. Ritareiden mielenkiintoa herätti myös Niinistön kritiikki valmiuslain valmistelun hitaudesta. Pappi, tietokirjailija Hilkka Olkinuora halusi arvuutella ehdokkaita tuleviin presidenttivaaleihin. Professori, mediatutkija Anu Koivunen kysyy, ovatko naiset tosiaan Vihreiden huonon vaalimenestyksen syy, kuten monet ovat arvioineet. Professori, kulutustutkija Mika Pantzar haluaisi, että joskus puhuttaisiin myös paheiden hyvistä puolista.
Katri Makkonen on Bonnier-palkittu ulkomaantoimittaja, “seikkailija”, josta tuli suorien lähetysten mestari ja korona-aikana koko kansan tv-kasvo. Viestintäkonsulttina ja entisenä presidentin viestintäpäällikkönä hänellä on ainutlaatuinen näkymä haastattelun maailmaan. Podcast-sarjan on tuottanut ja toimittanut Olli Seuri. Äänisuunnittelijana Jussi Liukkonen/Artlab Productions.
MUSA VAI BISNES selvitti Maria Veitolan johdolla, kuka hyötyy suoratoistosta. Millaisia vaihtoehtoisia tulonjakomalleja on tarjolla, entä mitä muutoksia mallin kehittämiseksi on tekeillä niin Suomessa kuin kansainvälisesti? Vieraina jaksossa ovat muusikko Anssi Kela, juristi ja viulisti Lottaliina Pokkinen sekä Sony Music Finlandin Head of Streaming and Audience Development Tatu Äikäs. Lisäksi ohjelmassa kuullaan Britannian Muusikkojen liiton […]
Työn sukupolvet -tutkimus murtaa stereotyyppistä ajattelua koulutuksesta ja työstä. Itsensä toteuttaminen on tärkeää sekä korkeasti että matalammin koulutetuille, mutta se näkyy eri tavoin "Työstä kuuluu saada elämiseen riittävä palkka, mutta sen jälkeen työn sisältö on tilipussia tärkeämpää. Tärkeitä asioita on työn merkitys ja se, kenen kanssa sitä saa tehdä. Työn vaikuttavuus ja yhteisö antavat voimaa", kertoo nimimerkki Työ on ihmisoikeus kokemuksistaan Havaintoja ihmisestä -jaksossa. Nuoret haluavat tehdä työtä, joka vastaa heidän arvojaan. Tämä käy ilmi Työn sukupolvet -tutkimuksesta, jonka on tehnyt E2-tutkimuslaitos. Lähes puolet suomalaisista kokee työelämän niin kiireiseksi, että pelkää kuormittuvansa liikaa, kertoo Jenni Simonen E2-tutkimuslaitokselta toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Äänisuunnittelija: Anders Johansson. Lukija: Susanna Vainiola. Tuottaja: Pertti Ylikojola.
Miksi äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa jäi niin surkeaksi? Miksi perussuomalaiset nousi ja keskusta laski? Politiikkaradiossa puidaan kuntavaalien tulosta politiikan tutkija Markku Jokisipilän kanssa. Äänestysaktiivisuus oli vain vuonna 1945 matalampi kuin näissä vaaleissa, jolloin äänestysprosentti oli vain 53,9 prosenttia. Näissä kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus jäi 55,1 prosenttiin. "Kun äänestysprosentti on vain 55 prosenttia, niin kyllä se herättää kysymyksiä vaalituloksen legitiimiydestä. Kuinka paljon vaalitulos heijastaa kansan tahtoa, jos sataa kansalaista kohden 45 ollenkaan käyttänyt", Jokisipilä pohtii. Hän kertoo, että "tietyt puolueet, eniten kokoomus, hyötyy siitä, että äänestysaktiivisuus on heikkoa". Kuitenkaan ei voida tietää, mille puolueille jättämättä jääneet äänet Äänestämättömyyttä on selitetty huono-osaisuudella. "Tämä on havaittu pitkän aikaa sitten, että esimerkiksi koulutustaso, tulotaso ja yleinen elämässä pärjääminen on yhteydessä siihen, käydäänkö äänestämässä", Jokisipilä kertoo. Muitakin syitä äänestämättömyyteen löytyy. "Sellaisen havainnon tein noista tuloksista, että 293 kunnassa kun äänestettiin kymmenessä voittajaksi puolueista riippumaton yhteislista. Olisiko tässä osaselittävä tekijä, että kuntatasolla ollaan kyllästytty tällaiseen perinteiseen puoluepoliittiseen meininkiin", Jokisipilä pohtii. Hän näkee, että mediassa keskusteltiin paljon valtakunnan tason aiheista. "Jos vaalikeskustelussa ei ole oikein mitään liittymäkohtaa siihen, mitä omassa kunnassa tapahtuu, niin ääni jää antamatta", Jokisipilä toteaa. Kokoomus voitti vaalit. Perussuomalaiset teki suurimman suhteellisen nousun, mutta jäi kuitenkin selvästi kärkipaikoista ja omasta tavoitteestaan. Miksi vihreät ei noussut edes Helsingissä odotetusti ja SDP ei voittanut edes pääministeri Sanna Marinin kotikaupungissa Tampereella? Toimittajana on Linda Pelkonen.
Puolet elämästä bändiä ja maineikasta keskiolutjatsia. Sir Elwoodin Hiljaisten Värien Juha Lehti ei viihdy enää kuppiloissa, elämässä on nyt muuta. Kymmenen vuoden hiihtoloma päättyi tänä syksynä uuden albumin ”Aamupäivän Errol FLynn” julkaisuun. SEHV-keikoilla hitit soitetaan ehdottomasti.
Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2020: Janne Raninen, elinkautisvanki, joka pohtii valintojaan, mennyttä ja tulevaa. Janne Raninen on tuomittu vankeuteen kahdesta eri murhasta. Vuonna 1998 hän sai tuomion gangsterijohtaja Dragan Joksovicin murhasta Solvallan raviradalla, vuonna 2003 osallisuudesta rikollisen lapsuudenystävänsä Volkan Ünsalin murhaan. Kesäpuheessaan Janne Raninen kertoo, miten hän aikoinaan teki huonoja valintoja, miten kaksi murhaa ja 23 vuotta vankilassa ovat muokanneet häntä, miten hänen tyttärensä syntymä muutti hänen elämänpolkunsa, miten hän on viettänyt aikansa vankilassa sekä mitä hän ajattelee tulevaisuudesta nyt, kun hän on pääsemässä koevapauteen tämän vuoden lopussa. "Tiedän, että edessä on suuria haasteita. Nyt asun yksin kahdeksan neliömetrin kokoisessa sellissä, joka on lukittuna 16 tuntia vuorokaudesta. Muutaman kuukauden päästä asun perheeni kanssa normaalikokoisessa asunnossa, jonka ovesta voin tulla ja mennä kuten haluan". Elinkautisvanki, restonomi, kirjailija Janne Ranisen kesäpuhe on äänitetty Riihimäen vankilan studiossa vankilan opinto-ohjaajan avulla. Tuottaja: Merja Laitinen merja.laitinen@sverigesradio.se
Kaupallinen yhteistyö - SomersbyOnko joku oma luonteenpiirre joskus hävettänyt? Mitä piirteitä arvostamme muissa? Entä itsessämme? Mistä piirteistä olemme tunteneet epävarmuutta tai paineita? Tänään Afterworkin äärellä on luvassa itkua, naurua ja vertaistukea omiin epävarmuuksiin liittyen ja vähän kilistelyä niille parhaille puolillekin. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.
Puhumme podcastissamme paljon itsensä unohtamisen hyödyistä. Mutta voiko itsetietoisuudesta kuitenkin olla hyötyä joissain tilanteissa? Ja mitä itseasiassa tarkoitamme, kun puhumme itsetietoisuudesta? Näihin kysymyksiin näkemyksensä tarjoavat tuttuun tapaan Zenittäjä-kaksikko Niko Leppänen ja Antti Vanhanen.
Ulrika Björkstam oli lähdössä 11 vuotta sitten Mexico Cityssä töistä, kun hänen päälleen tippui lentokone. Onnettomuudessa kuoli ainakin 16 ihmistä, osa heistä myöhemmin sairaalassa. Myös Ulrika paloi pahasti ja hänet on leikattu yli 20 kertaa. Hän myös joutui opettelemaan alusta esimerkiksi kävelemisen. Minkälaista oli sairaala-aika ensin Yhdysvaltojen Dallasissa ja myöhemmin Helsingissä ja Turussa? Onko hoidossa ja hoitohenkilökunnassa paljon eroja? Minkälainen prosessi toipuminen on ollut paitsi fyysisesti, myös henkisesti ja mihin asioihin ihmisen kannattaisi suunnata huomionsa totaaliselta epätoivolta välttyäkseen? Jos Ulrika saisi valita, niin toivoisiko hän, ettei onnettomuus olisi osunut hänen kohdalleen? Toimittaja on Mira Selander. Kysy mitä vaan -ohjelmassa eri alojen ammattilaiset, asiantuntijat ja kokijat vastaavat Mira Selanderin johdolla kuuntelijoiden lähettämiin kysymyksiin. Tässä ohjelmassa mikään kysymys ei ole liian nolo tai tyhmä.
”Ihmisten täytyisi olla armollisia omille makunystyröilleen.” Ennen vanhaan vegaanin piti luopua kokonaan juustoista. Upea ja hunajaääninen Vegaanihaasteen konkarituutori Maija kertoo mitä haasteita hän kohtasi ohjattaviensa kanssa takavuosina. Vegaaniksi ryhtyvä voi yllättäen alkaa potemaan suurta maailmantuskaa. Kuka saa kutsua itseään aktivistiksi? Iriksellä on vaihteeksi makkarat ja ihrat päässä. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.
Nyt kriittisyys nurkkaan! Opettajuus on maailman parasta!
Data sitä ja data tätä. Tämän päivän menestyjiä ovat ne, jotka hyödyntävät dataa, automaatiota ja tekoälyä bisneksessä. Tämä ei ole uutinen kenellekään, mutta hypetyksestä huolimatta suomalaiset yritykset hyödyntävät dataa surkeasti. Tätä mieltä on Avauksen toimitusjohtaja Emma Storbacka. Hän johtaa datavetoisen markkinoinnin palveluyritystä, joka kasvaa tällä hetkellä hurjaa vauhtia Suomessa ja ulkomailla. Avaus perkaa asiakkaidensa datan ja tuottaa siitä liiketoimintahyötyä. Yrityksen motto on Data – Algo – Action. Kaiken keskiössä on algoritmien hyödyntäminen tiedon käsittelyssä ja se, että data laitetaan töihin. Storbackan kanssa keskustelemme tänään markkinointiteknologian toisesta aallosta, joka hyökyy voimalla myös Suomeen. Markkinoinnin tekijöiden ja johtajien kannattaa olla kuulolla, sillä vanhoilla kompetensseilla ei pitkään enää pärjää. Jakson lopussa Benemenin toimitusjohtaja Matti Heikkonen kertoo, millaisin avuin selviää voimakkaan kasvun ja muutoksen keskellä.
Puolet maailman asukkaista ei ole vielä kuullut evankeliumia. Koska kaikki kansat on saavutettu? Vieraana Lähetysyhdistys Kylväjän uusi lähetysjohtaja Taneli Skyttä.
Sallasta lähtöisin olevalle Lea Pirttilälle liikunta on elämäntapa. Hän on taustaltaan kilpaurheilija, jonka yleisten sarjojen urheilu-ura päättyi noin kolmikymppisenä. Laji oli lentopallo, jota Pirttilä pelasi parhaimmillaan ykkössarjatasolla. Hän toimi aktiivisesti myös seuroissa ja oli muun muassa perustamassa naisten lentopalloseura Woman Volleyta.Lentopallon jälkeen Pirttilä on harrastanut muun muassa kaukalopalloa, salibandya, suunnistusta, hiihtosuunnistusta, pyöräsuunnistusta ja painonnostoa. Uusien lajien pariin on vienyt paitsi uteliaisuus myösaiemmissa lajeissa saadut lievät rasitusvammat. Pirttilä on sitä mieltä, että liikkumista ei kannata lopettaa, vaikka jalat tai selkä eivät kestäisi samaa kuin teininä. Kun kokeilee ennakkoluulottomasti, löytää uutta ja kiinnostavaa.Lähes kaikissa myöhemmissä lajeissaan Pirttilä on myös kilpaillut. Kisaaminen ikäkausisarjoissa on sopivasti leppoisampaa kuin yleisen sarjan kilpaurheilussa. Oma mukava jännityksensä kisoissa kuitenkin on, ja lisäksi ne motivoivat harjoittelua, sanoo Pirttilä. Tuoreimmat mitalit ovat pyöräsuunnistuksen SM-kisoista ja painonnoston Masters-sarjojen EM-kilpailuista. Seuratoimintaakaan elämäntapaliikkuja ei ole jättänyt. Parhaillaan hän on mukana järjestämässä Jukolan viestiä, joka kisataan kesällä 2020 Rovaniemellä. Tapio Nykänen lähti Pirttilän kanssa pyöräretkelle Ounasvaaralle. Elämysten etsijät on Lapin Kansan podcast-sarjan. Sarjaa toimittaa Tapio Nykänen.
Rokkikukko Archie Cruz on elänyt perinteistä rokkielämää, ja se on ottanut veronsa. Päihteet ovat saattaneet viedä hetkellisesti miestä ja riidoilta ei olla vältytty. Rokkari myös kertoo varsin negatiivisesta palautteesta, jota on joutunut sosiaalisessa mediassa ottamaan vastaan.
Istuttiin ales taas VP:n kans taas ja lähettii keskustelemaan tapahtumista, kylmäpuheluista ja eeppisestä Turun Sanomien kaupasta, joka mulle tehtiin. VP kans käy tosi paljon erilaisissa verkostoitumistapahtumissa ja noh.. tapahtumissa ylipäätään niin juteltiin kans siitä, että milloin on ns. hyvä tapahtuma ja milloin tosi nihkeä tapahtuma. Molempia koettu... Eeppinen naurukohtaus molemmilla tulossa about 5 minuutin kohdalla, et varautukaa.
Lapin Kansan Palloraati-podcastin uusimmassa jaksossa vieraana on tällä kertaa Markku Saukko. Laajalla säteellä kotimaista ja kansainvälistä jalkapalloa seuraava Saukko kirjoittaa jalkapallouutisia moniin eri sanoma- ja iltapäivälehtiin. Rovaniemen Palloseura on pelannut Veikkausliigan runkosarjasta nyt puolet. RoPS on Veikkausliigassa sijalla 10., kun liigassa jäätiin parin viikon mittaiselle maajoukkuetauolle. Uskooko Palloraati siihen, että RoPS nousee vielä kuuden parhaan joukkoon eli mestaruussarjaan runkosarjan päätteeksi? RoPSin ympärillä kuuma puheenaihe on ollut läpi kauden ykköshyökkääjä Aleksandr Kokon loukkaantumistilanne. Mitä mieltä Palloraati on kaksinkertaisen maalikuninkaan tilanteesta, onko Kokon aika jo ohi? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin kuulet vastauksen Palloraadin podcastista. Palloraadissa vakiovieraana Lapin Kansan urheilutoimituksen esimies Kari Pyykkö. Palloraatia juontaa Lapin Kansan toimittaja Mikko Kinisjärvi.
Keskustelun kohteena tällä kertaa: työn lainalaisuudet ovat erilaiset nettityössä, Nettisaappaan “tyhmä” botti, mielen hakkerit ja digiaktivismi. SomeCast-podcastin vieraina Ville Viljakainen (Nuori Kirkko) ja Antti Järventaus (Pelastakaa Lapset). Vakioäänenä Juha Kiviniemi (Verke) ja Jarno Alastalo (Cat Consult) SomeCast-podcastin vieraina Ville Viljakainen (Nuori Kirkko) ja Antti Järventaus (Pelastakaa Lapset). Vakioäänenä Juha Kiviniemi (Verke) ja Jarno Alastalo (Cat Consult)
In a world that is increasingly wired to technology, how can we future proof our skills to stay relevant? - Miten voimme varmistaa että osaamisemme säilyttää merkityksensä maailmassa mikä lisääntyvästi sitoutuu tekniikkaan?
Osa ihmisistä on erityisen herkkiä säälle. Sää vaikuttaa meihin yksilöllisesti. “Se vaikuttaa vähintäänkin käyttäytymiseen ja siihen mitä laitamme päälle. Maailmalla tehtyjen tutkimusten mukaan noin 50 prosenttia ihmisistä on jollakin tavalla sääherkkiä”, kertoo meteorologi Reija Ruuhela Ilmatieteen laitokselta. Sääherkkyyden syytä ei tiedetä. Ruuhelan mukaan krooniset sairaudet voivat lisätä sitä. “Erityisesti ihmiset, joilla on kroonisia sairauksia kuten sydän- ja verisuoni- tai hengitystiesairauksia, ovat sääherkkiä. Kuuma- ja kylmärasitus voivat vaikeuttaa perussairauden oireita”, kertoo Ruuhela Satu Kivelän haastattelussa. Ohjelmaan kirjoittanut nimimerkki Taru kertoo vihaavansa talvea, pakkasta, lunta ja loskaa. “Minulla on jatkuvasti kylmä, saan kylmäihottumaa ja pakkanen käy keuhkoihini, koska toinen keuhko vaurioitunut keuhkokuumeen seurauksena”, kirjoittaa Taru. Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Laura Koso Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Salla Matusiak Lukijat: Tuula Hyttinen, Hannele Kurkela, Miika Lauriala, Salla Matusiak, Iida Rauhalammi ja Teemu Sipilä Kuvat: Tuuli Laukkanen
Mikael ja Sauli keskustelevat yritysostokohteista ja kertovat omat veikkauksensa Helsingin pörssin potentiaalisista yritysostokohteista. Podissa muistellaan myös Stonesoftin, Affecton, Okmeticin, Comptelin, Technopoliksen ja Teklan yritysostoja. 00:57 Mikä merkitys yritysostoilla on? 04:40 Kokemuksia analyytikkona yritysostokohteista 07:55 “Puolet yritysostoista epäonnistuu” 12:17 “Myyjä tietää enemmän” 13:59 Optimitilanne 15:33 Miten tunnistaa potentiaalinen yritysostokohde? - strategiset tekijät - yhtiössä tulee olla joku haluttava omaisuuserä (teknologia, brändi, asiakkaat, jakeluverkosto ym.) - arvostus 20:30 Omistuspohjan merkitys 25:04 Miten sijoittajan/analyytikon tulee ottaa yritysosto-optio huomioon? 28:22 Preemiot 31:46 Veikkaukset Helsingin pörssin potentiaalisista yritysostokohteista (Qt, eQ, Revenio Group, Avidly, Digia, Citycon, Heeros, Nixu, Remedy)
Arjen sankarit -podcastin toisessa jaksossa vieraanamme on Reaktorin Human Insights Lead, yhteiskuntatieteilijä Isabella Holm. Digitaaliset palvelut tuottavat arvoa käyttäjille, ja tällä kertaa käsittelyssä on arvon tuotannon “pimeä puoli”. Keskustelemme Isabellan kanssa muun muassa siitä, minkälaista negatiivista arvoa palvelut voivat tuottaa, miten voidaan kriittisesti arvioida tulevaisuuden palveluja, ja mikä on yhden Facebook-tykkäyksen arvo?
Käymme alkuun Ronin kanssa 20 minuuttia keskustelua sosiaalisesta mediasta, joka kannattaa ehdottomasti kuunnella. Lisäksi puhumme kiinteistönvälittämisestä ja asuntosijoittamisesta. Podcastissa mainitut tiedon ja opiskelun lähteet: Gary Keller, Jay Papasan - The One Thing; Ad Libris Pokkari, Adlibris Sidottu, Amazon Kirja, Audible, Kindle * Hal Elrod - The Miracle Morning; Adlibris Pokkari, Adlibris Nidottu, Audible Äänikirja Hal Elrod - Aamun Ihme; Adlibris Nidottu Blogikirjoitus: Tarina hurjasta arviokäynnistä BiggerPockets Podcast Robert Kiyosakin kirjat, Rich Dad Poor Dad; Adlibris Nidottu, Adlibris E-Kirja, Amazon Pokkari, Audible * (suomenkieliseen löysin vain "kirja ei tilattavissa" -linkkejä) Roni Arvonen nettisivut, jossa Blogi, Twitter, LinkedIn, Facebook Ostan Asuntoja Podcastia voi tilata, ladata ja kuunnella Apple Podcastsin, SoundCloudin, Spotifyn, Stitcherin ja Google Podcastsin kautta. Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Asuntopehtoori on vuokranantajan perustama yritys, joka tarjoaa vuokravälitystä alkaen 500 euron palkkiolla, johon sisältyy ensimmäisen vuoden ajalta vuokratakuu. Mainitse vuokravälitystoimeksiannon yhteydessä ”Ostan Asuntoja” ja saat 5%:n alennuksen palkkiosta. Tarjolla on myös “avaimet käteen” vuokra-asunnon hallinnointipalvelua 35 euron kuukausihinnalla Tampereella ja sen lähialueilla. Näin voit ulkoistaa sijoitusasuntosi vuokraustoiminnan kokonaisuudessaan. Lisätietoa asuntopehtoori.fi Asuntopehtoorin Blogista: Miten kasvaa asuntosijoittajana? * Adlibris- tai Amazon -linkkien kautta paperi- tai e-kirjan tilaamalla hinta on sama mutta tuet hieman "Ostan Asuntoja" -sisällöntuotantoa.
Puolet maapallon asukkaista asuu kaupungeissa. Jos ennusteet pitävät paikkansa, vuonna 2050 jo seitsemän kymmenestä ihmisestä asuu kaupungissa. Kaupungistuminen on erityisen nopeaan Afrikassa. Maailmapolitiikan arkipäivää ohjelmassa käydään Norsunluurannikolla ja pohditaan nopean kaupungistumisen seurauksia. Ohjelman juontaa Sari Taussi: Kuva: Legnan Koula / EPA
Suurin osa toimeentulotuen saajista on työttömiä yhden hengen kotitalouksia. Lisää >> http://ift.tt/2Gu8ABz
Istuva presidentti Sauli Niinistö oli presidentinvaalissa suosituin ehdokas kaikissa Suomen kunnissa. Suurimman äänten enemmistön hän sai Luodossa .. Lisää >> http://ift.tt/2DKRT7f
Virtuaalisissa laboratoriotakeissaan työskentelevät OP Labsin Kristian Luoma ja Tomorrow Labsin Sami Honkonen keskustelevat Marjaana Toimisen kanssa lohkoketjuteknologiasta, isojen organisaatioiden notkeuttamisesta ja digitalisaation pimeistä puolista.
Ruokaa heitetään roskiin Suomessa jopa 160 miljoonaa kiloa eli 30 kiloa henkilöä kohden. Ruokahävikkiä onkin jaettu leipäjonoissa, mutta onko ruokahävikin jakaminen leipäjonoissa järkevin tapa auttaa? Entä rahan antaminen ruoka-apuyhdistyksille? Miten päästäisiin leipäjonoista? Ruoka-apua jakaa varsin koordinoimaton joukko. Puolet niistä on kristillisiä tahoja. Millaisia jännitteitä uskonnollistaustaiseen ruoka-apuun liittyy? Ruoka-avun nykytodellisuudesta keskustelevat Horisontissa Hyvä arki ry:n puheenjohtaja, kansanedustaja (kd.) Antero Laukkanen, köyhyystutkija, Vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo sekä Kirkkohallituksen asiantuntija Tiina Saarela. Ohjelman lopussa tavataan Guy Erwin, joka on Amerikan luterilaisen kirkon ensimmäinen avoimesti homoseksuaali avioliitossa elävä piispa. Ohjelman toimittavat Anna Patronen ja Ville Talola.
Kuopion Soisalossa valmistuu suitsait sukkelaan karsittua tukkia ja kuitupuuta, kun moto jyrisee työssään. ”Puolet ja puolet”, arvioi Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksen metsänhoitoesimies Veli Pirskanen, kun puhutaan metsänomistajista, jotka huolehtivat omaisuutensa kunnosta ja ylläpidosta. Into hoitaa metsiä saattaa tosin lisääntyä ihan lähiaikoina, kun puukauppa varmasti piristyy Äänekosken uuden sellutehtaan toimesta. Reetta Arvila on siis hakkuutyömaalla, ja vieläpä hieman erityislaatuisella sähkölinjan avaustyömaalla. Jari Heikkinen Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksestä ohjeistaa hommia alkuun.
Puolet avioliitoista päättyy Suomessa eroon. Miten liitot saadaan kestämään? Auttaisiko, jos vaimoja olisi monta tai avioliitto järjestetty? Vieraina olivat Ihmisoikeusliiton Saido Mohamed sekä Keijo Mikkanen, jonka avioliitto on järjestetty. Hän on ollut naimisissa vuodesta 1982 japanilaisen puolisonsa kanssa ja heillä on kuusi lasta. Toimittajina Ali Jahangiri ja Abdirahim Husu Hussein.
Puolet avioliitoista päättyvät eroon. Täytyy olla hullu, jos ei kyseenalaista, miksi näin tapahtuu ja miten sellainen estettäisiin? Vai pitääkö eroja edes estää? Lemmen lähettiläät Ali ja Husu keskustelivat ystävänpäivänä vieraineen rakkaudesta ja parisuhteista. Mukana keskustelussa olivat Roman Schatz, joka tuli rakkauden perässä Suomeen, Nasima Razmyar, joka löysi rakkauden vasta 26-vuotiaana sekä parisuhdeterapeutti ja psykologi Tony Dunderfelt, joka tietää, miksi mies ja nainen ovat suhteissaan onnettomia.