Podcasts about tukholmasta

Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisee tänään arvionsa hallituksen talouspolitiikasta. Kuinka onnnistunutta hallituksen talouspolitiikka on? Vieraina Helsingin yliopiston ja VATT:n taloustieteen professori Roope Uusitalo ja valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Mikko Spolander. Ruotsin ja Latvian välinen tietoliikennekaapeli vaurioitui viikonloppuna. Kyseessä on jo kuudes putki- tai kaapelivaurio Itämerellä reilun kahden vuoden aikana. Ylen Pohjoismaiden-kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen kertoo Tukholmasta tuoreet tiedot uudesta kaapelivauriosta. Minkälaiset mahdollisuudet Suomella on vastata hybridivaikuttamiseen? Keskustelemassa eduskunnnan ulkoasiainvaliokunnan jäsenet, kansanedustajat Johannes Koskinen (sd.), Veronika Honkasalo (vas.) ja Jarmo Lindberg (kok.). Kela julkaisee uutta tietoa mielenterveyspoissaoloista. Mitä johtopäätöksiä mielenterveyspoissaoloista voidaan vetää? Puhelimessa Kelan tutkimusyksikön ylilääkäri Riitta Luoto. Juontaja Atte Uusinoka, toimittaja Janette Leino, tuottaja Annette Blencowe.

8.11 Onko väkivalta julkisilla paikoilla lisääntynyt? Keskustelemassa kriminologian yliopistolehtori Matti Näsi Helsingin yliopistosta ja erikoistutkija Teemu Vauhkonen THL:stä. 8.30 Viron rajavartiointia vahvistetaan. Tallinnasta raportoi Rain Kooli. 8.34 Kuinka osaaminen muuttuu rahaksi? Suomessa on huippuosaamista muun muassa satelliitien valmistamisesta ja kvanttitutkimuksessa, kuinka innovaatiot muuttuvat menestyviksi vientituotteiksi? Keskustelmassa tutkimusjohtaja Heli Koski Etlasta sekä avaruusteknologiajohtaja Matti Anttila Huld:ista. 8.54 Suomen ja Ruotsin hallitukset tapaavat. Jenny Matikainen raportoi Tukholmasta. Juontajana Jaakko Parkkinen. Toimittajana Satu Heikkilä. Tuottajana Marija Skara.

Opposition välikysymys sairaalaverkon karsimisesta tänään eduskuntaan. Vieraina sosiaali- ja terveysvaliokunnan pj Krista Kiuru (sd) ja varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok). Kouvolan yöpäivystys lakkaa, puhelimessa johtajaylilääkäri, toimialajohtaja Marja-Liisa Mäntymaa, Terveyden ja sairaanhoidon palvelut, Kymenlaakson hyvinvointialue. Yksityiskoulujen opettajia lakkoon, puhelimessa neuvottelujohtaja Petri Lindroos, Opettajien ammattijärjestö OAJ. Pikamuoti syö markkinoita kotimaisilta vaatetuottajilta. Vieraina prof. Terhi-Anna Wilska, Jyväskylän yliopisto ja johtava asiantuntija Emilia Gädda, Suomen Tekstiili ja Muoti ry. Tasavallan presidentti Alexander Stubb ensivierailulle Ruotsiin. Tukholmasta raportoi Janne Toivonen. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Roosa Kajander ja Satu Heikkilä. Tuottaja Hanna Juuti.

Suurvaltojen reaktiot ja Suomen suhde jatkossa suurvaltoihin uuden presidentin johdolla. Heikki Heiskanen Moskovasta, Iida Tikka Washingtonista, Mika Hentunen Pekingistä, ja Hannele Muilu Brysselistä.  Millaiset ovat Suomen kansainväliset suhteet uuden presidentin aikakaudella? Haastateltavana poliittisen historian professori Louis Clerc Turun yliopistosta.  Uutiset ja sää Suomen uusi presidentti ja suhde läheisimpiin naapurimaihin. Tukholmasta raportoi  Pirjo Auvinen ja Tallinnasta Rain Kooli.  Millainen on presidentin ja puolustusvoimien ylipäällikön rooli Nato-Suomessa? Haastateltavana johtava tutkija Sinikukka Saari Ulkopoliittinen instituutista sekä  kenraali evp., kansanedustaja (kok.) Jarmo Lindberg, Millainen on uusi tasavallan presidentti? Toimittajana Ilkka Lahti.  Uusi tasavallan presidentti, miten tästä eteenpäin Suomen politiikassa? Haastateltavana tutkimuspäällikkö Sami Borg Kunnallisalan kehittämissäätiöstä sekä valtio-opin professori Elina Kestilä-Kekkonen Tampereen yliopistosta.  Millainen toisen kierroksen kampanja oli? Haastateltavana viestinnän professori  Pekka Isotalus Tampereen yliopistosta.  Haastateltavana politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta Yleltä, politiikan toimittaja Ilkka Hemmilä Suomen Kuvalehdestä ja politiikan toimittaja Vanessa Valkama Uutissuomalainen.  Toimittaja Vesa Marttinen kysyy kansalaisten näkeymyksiä presidentinvaalien lopputuloksesta.  Milloin uusi tasavallan presidentti aloittaa tehtävässään? Studiossa politiikan erikoistoimittaja  Ari Hakahuhta Yle. Juontajina Totti Toivonen ja Ilkka Lahti.

Nousukausi loi hyviä uramahdollisuuksia ja yritysfuusiot toi suomalaisosaajia yhtiöiden huipulle uuden vuosituhannen alussa. Vain hetkeksi piti jäädä on sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Marita Rautpalo ja hänen miehensä ovat molemmat juristeja, ja molempien ura oli nousujohteista 2000-luvun alun Suomessa.– Se oli kiireistä aikaa, lapset olivat pieniä ja aina oli jokin muutos päällä kuten työpaikan vaihto.Maria Rautpalon mies sai työtarjouksen Tukholmasta, kun hänen työpaikkansa Sonera fuusioitui ruotsalaisen Telian kanssa. Perhe joutui pikaisesti muuttamaan Tukholmaan. Asunto ja lasten päiväkoti sekä koulu valittiin yhden viikonlopun aikana.Pikkuisen hirvitti, kun meklari soitti Helsinkiin ja kertoi, että joku oli nostanut asunnon hintaa 100.000 kruunulla. Me nostettiin 10.000 kruunulla. Monta kertaa ylitettiin maksimiraja, mutta aina vaan taivuttiin korkeampaan hintaan. Tällaiseen en ollut tottunut Suomessa.Maria RautpaloMaria Rautapalon ensimmäinen vuosi Tukholmassa oli värikäs. Hän oli päättänyt, ettei jäisi nuorimmaisen lapsensa kanssa kotiin, vaan hankkisi itselleen työpaikan. Lasten päiväkoti ja koulu kuitenkin hiersivät tunteita ensi alkuun.– Muistan kuinka suututti, kun päiväkodissa ja koulussa ei ollut mitään järjestystä. Suomessa olin tottunut siihen, että asiat suunniteltiin, mentiin ulos säällä millä hyvänsä, ja kaikki oli muutenkin organisoidumpaa. Kyllähän kaikki siitä sitten lutviutui.Maria käytti ensimmäisen syksynsä yliopisto-opintoihin ja suoritti muutaman mielekkään kurssin. Sitten alkoikin työnhaku. Hän pääsi moneen työpaikkahaastatteluun, ja lopulta löytyi haastava ja koulutusta vastaava työ ammattiliitto Vårdförbundetissa.Jääkiekko meni kaiken edelläTero Tuomarila oli sanan mukaisesti kasvanut turkulaisessa jääkiekkokaukalossa. Ei siis ollut ihme, että jääkiekko toi hänet myös Tukholmaan 2000-luvun alussa. Pieni hidaste painoi kuitenkin repussa.– Mä olin reputtanut ruotsin ylioppilaskirjoituksessa, ja sanoin preppauskurssin vetäjälle, ettei mulla ole koskaan käyttöä ruotsin kielelle.Tero Tuomarila pelasi ykkösdivisioonassa tukholmalaisessa joukkueessa. Jääkiekko meni kaiken edelle.Työpaikkahaastattelussakin sanoin, että en sitten aio myöhästyä yhdestäkään treenistä enkä matsista. Tero TuomarilaTero Tuomarilan suunnitelma oli pelata vain yksi kausi Ruotsissa, mutta sitten tuli mahdollisuus pelata vielä toinenkin. Sen jälkeen pelattiin kausi kauden jälkeen kunnes oli aika päättää pitkä ura jääkiekkokaukalossa. – Vaimo on aina tukenut kaikessa. Oli aikoja, kun lähdin töihin kaikkien vielä nukkuessa. Kun tulin kotiin treeneistä, kaikki oli taas nukkumassa. Luistimet laitoin naulaan jääkiekon osalta vuonna 2010.Suurperheen uranainenUuden vuosikymmenen vaihtuessa Teija Kaarteen perhe oli jo kunnioitettavan kokoinen. Perheessä oli neljä poikaa, nuorimmainen neljän vuoden ikäinen ja vanhin 14. Molemmat vanhemmat olivat töissä, mutta Teijalle syttyi ajatus muutoksesta. Hän halusi jatkaa keskenjääneitä opintojaan. Rakkus oli tuonut hänet aikanaan Ruotsiin, ja tunteiden palossa oli lukio jäänyt Suomessa kesken.Muistan, kuinka paistoin jauhelihaa ja siinä samassa luin läksyjä. Halusin itselleni ammatin, mutta ensin piti suorittaa miltein kaikki lukion kurssit.Teija KaarreTeija valmistui ylioppilaaksi, sen jälkeen perushoitajaksi ja lopulta sairaanhoitajaksi. 2000-luvulla tapahtui Kaarteen perheessä vielä pari mullistusta.– Me päätettiin rakentaa talo!2000-luvun päätteeksi tuli vielä varsinainen bonus.– Meille syntyi tytär, neljän pojan jälkeen. Aivan mahtavaa!7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

Suomalainen valkokaulusväki alkoi ilmestyä 90-luvulla ruotsalaisfirmoihin, ja matkapuhelinjätit Nokia ja Ericsson jakoi työntekijät kahteen leiriin. Vain hetkeksi piti jäädä on sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Ari Seppälä sai työkomennuksen ruotsalaisfirmansa pääkonttoriin Tukholmaan, ja tarkoitus oli tulla vain puoleksi vuodeksi. Eikä hän pakannut mukaansa kuin hammasharjan ja muutamat vaatteet. Asuntokin oli jäljellä Helsingissä, ja alussa hän kävi usein tapaamassa kavereitaan.En ajatellut koskaan muuttavani Ruotsiin, vaan firman pääkonttoriin, joka sattui olemaan Tukholmassa.Ari SeppäläRuotsin kieli tuotti vaikeuksia alusta lähtien.– En ollut koskaan ollut hyvä ruotsissa, ja jatkokoulutuksenkin valitsin sen perusteella, ettei tarvinnut osata ruotsia.Ruotsia ei tarvittu töissä, sillä firma oli kansainvälinen ja työkielenä oli englanti. Työpaikka järjesti kuitenkin kielikurssin, jonka kesto oli kaksi tuntia viikossa.– En pysynyt keskusteluissa mukana ja yksinkertaisimmatkin asiat oli vaikeaa sanoa ruotsiksi. Puhumattakaan, että olisi jättänyt esimerkiksi auton korjattavaksi. Työmaalla käytiin tietenkin matkapuhelimien maaottelua.– Mulla oli Nokia ja kaikilla muilla Ericsson. Sitten seurattiin, kumpi firma tekee suurempaa innovaatiota. Siihen aikaan molemmilla yhtiöillä meni hyvin.Ari Seppälän työkomennusta jatkettiin ja pikkuhiljaa ruotsin kielikin alkoi luistaa. Ja mikä oli tie oppimiseen? No, työpaikkaromanssi tietenkin. Tuleva vaimo löytyi parin pöydän päästä työpaikalta.Suomenruotsalaisessa ankkalammessa tuli ahtaan paikan kammoHelsinkiläinen Kaivopuiston kasvatti Johanna Ander halusi pois tutuilta kotinurkiltaan, jossa kaikki tunsivat toisensa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi keskellä pahinta talouslamaa.– Suomi tuntui ankealta ja usko tulevaisuuteen oli hatara.Tukholmassa häntä odottivat opinnot yliopistossa ja asunto löytyi monikulttuurisesta Bagarmossenin lähiöstä.Bagarmossenissa oli ihana asua. Kaikki olivat erilaista, ihmiset ystävällisiä ja pesutuvassa ei ollut vihaisia lappuja.Johanna AnderJohanna Ander haki Tukholmasta anonyymiä olotilaa ja vaihtelua tutulle elämälle.– Oli valloittavaa istua tunnelijunassa ja tajuta, ettei kukaan tunnista. Oikein hätkähti, kun joskus sattui tapaamaan jonkun tutun.Estonia-katastrofi näkyi jopa lasten päiväkodissaTarja Verronen pyöritti monikulttuurisen perheensä arkea Husbyssä 90-luvulla. Mies on Boliviasta ja lapset puhuvat suomen lisäksi espanjaa ja ruotsia. Kun kaksi kulttuuria sulautuu, niin onhan se niin, että siitä jollain tavalla tulee ruotsalaista, koska Ruotsissa asutaan.Tarja VerronenVerrosten lapset syntyivät vuosina 1984 ja -90. Verrosten lapset kävivät suomenkielisen esikoulun, mutta koulu oli ruotsinkielinen.– Kun nuorimmainen poikamme oli pieni, Husbyssä oli monta suomalaista päivähoitotätiä ja esikouluosastoa. Toisen lapsen aikana suomenkielinen päivähoito hävisi miltei tykkänään.Matkustajalaiva Estonian uppoaminen vuonna 1994 on jäänyt pysyvästi Tarja Verrosen mieleen, ja onnettomuus ulottui jopa lasten arkeen.– Lapset piirsivät uppoavia laivoja ja helikoptereita päiväkodissa.Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

Ohjauskorko nousi jälleen ja kotimaan inflaatioluvut ovat heittäneet. Millaisessa taloustilanteessa mennään kohti alkuviikon budjettiriihtä? Vieraina työelämäprof. Vesa Vihriälä, Helsingin yliopisto ja johtaja Minna Mattila, Takuusäätiö. Puhelimessa ennustepäällikkö Meri Obstbaum, Suomen Pankki. Libyan tulvatuhot ja niistä selviäminen. Puhelimessa Libyan ja Tunisian suurlähettiläs Teemu Sepponen.  Uhkaavatko leviävät eläintaudit elintarviketurvallisuutta? Puhelimessa sikatilallinen Juha Savela Sastamalasta, vieraina Ruokaviraston ylijohtaja Pia Mäkelä ja asiantuntija Mari Lukkariniemi, MTK. Ruotsissa juhlitaan kuningas Kaarle Kustaan viisikymmenvuotista valtakautta. Tukholmasta raportoi Pirjo Auvinen.  Juontaja Mikko Haapanen. Toimittajat Mira Stenström ja Jaakko Parkkinen. Tuottaja Hanna Juuti.

Odotukset ja tunnelmat Vilnan Nato-huippukokouksen aattona. Vieraana Ylen entinen Nato-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Millainen rooli Suomelle Natossa lankeaa? Vieraana tuleva Nato-suurlähettiläs, ulkoasiainneuvos Piritta Asunmaa, ulkoministeriö. Ruotsin Nato-jäsenyydessä otettu loppukiri. Tukholmasta raportoi Tom Kankkonen.  Naton ulkopuolisten maiden maailmanpoliittinen asema. Vieraina maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen, Helsingin yliopisto ja Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola, Helsingin yliopisto. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Akseli Innanen ja Roosa Kajander. Tuottaja Hanna Juuti. Korjaus 10.7. lähetykseen: Siellä kerrottiin, että Fetulla Gylen yritti syöstä presidentti Erdoganin vallasta vuonna 2016. Tästä ei ole varmuutta. Erdogan syyttää häntä vallankaappausyrityksestä, mutta Gylen kiistää osallisuutensa.

Turkin presidentinvaalien toisen kierroksen tulos. Istanbulista raportoi ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen. Mikä Turkin sisä- ja ulkopolitiikassa nyt muuttuu, vai muuttuuko mikään? Vieraina Turkissa vaalitarkkailijana ollut ulkoasiainvaliokunnan pj. Johannes Koskinen (sd) ja vanhempi tutkija Toni Alaranta, Ulkopoliittinen instituutti. Ruotsin reaktio Turkin vaalitulokseen, Tukholmasta raportoi Pirjo Auvinen. Hallitusneuvottelujen kipupisteet ja ratkaisun hetket. Vieraina toimituspäällikkö Vappu Kaarenoja, Suomen Kuvalehti, politiikan toimittaja Jenni Lepänrinne, Lännen Media ja politiikan toimittaja Lauri Nurmi, Iltalehti. Muovisaastumista estävästä sopimuksesta neuvotellaan Pariisissa. Puhelimessa Suomen delegaatiota johtava neuvotteleva virkamies Tuulia Toikka, ympäristöministeriö. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Jaakko Parkkinen ja Veera Sinervo. Tuottaja Hanna Juuti.

Turkin vaalit on käyty, mikä muuttui ja miten maa jatkaa tästä eteenpäin? Keskustelemassa Ankarasta Ylen ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen sekä talouspoliittinen asiantuntija Ozan Yanar, Labore. Turkin vaalituloksen vastaanotto Ruotsissa ja sen vaikutus maan Nato-prosessiin. Tukholmasta raportoi Pirjo Auvinen.  Hallitusneuvotteluja on nyt käyty kahden viikon ajan, mitä on saatu aikaan? Vieraina erikoistutkija Kimmo Elo, Eduskuntatutkimuksen keskus ja politiikan tutkija Emilia Palonen, Helsingin yliopisto. Viroa ravisuttaa korruptio Ukrainan avustusjärjestössä. Tallinnasta raportoi Rain Kooli.  Juontaja Marjo Näkki, toimittaja Mikko Haapanen. Tuottaja Hanna Juuti.

Presidentti Niinistön Ruotsin-matkan odotukset, Tukholmasta raportoi Pirjo Auvinen.   Murentaako Nato-asia Suomen ja Ruotsin totuttuja hyviä suhteita? Vieraina tutkija Mikko Majander, Ajatuspaja Magma sekä pääkirjoitustoimittaja Dan Ekholm, Vasabladet. EKP kokoustaa Suomen Lapissa, Inarista raportoi Saamen Radion toimittaja Inger-Elle Suoninen.  Ehdokasasettelu päättymässä, miten ilmastoasiat näkyvät vaalikamppailussa? Vieraina varapj. Iiris Suomela (vihr), eduskuntaryhmän varapj. Jani Mäkelä (ps) ja kansanedustaja Sari Multala (kok). Juontaja Marjo Näkki, toimittajat Kreeta-Maria Kivioja ja Hanna Juuti. Tuottaja Marja Ala-Kokko. 

Tämän viikon podcastissa Tuomas Peltomäki, Marko Junkkari ja Salla Vuorikoski sekä Tukholmasta käsin Jussi Sippola keskustelevat pääministeri Sanna Marinin matkasta Ruotsiin, sekä hänen ehdottamastaan turvallisuuspoliittisen neuvonantajan pestistä, ja mielipidekirjoituksesta joka käsitteli miesten seksintarvetta nykyaikana. Uutisraportti podcast on Helsingin Sanomien julkaisema viikottainen podcast, jossa puretaan ja analysoidaan sen viikon tärkeimmät uutisaiheet. Tarkoitus on siis puhua tärkeistä aiheista, mutta sillä tavoin kuten ihmiset niistä normaalisti puhuvat: turhia jännittämättä. Kaikki vuosien aikana julkaistut jaksot löydät Suplasta https://bit.ly/2ygrn3T. Suplan lisäksi podcast julkaistaan myös - Spotify: https://spoti.fi/3dAuELu - Apple: https://apple.co/3bwLVDu - Soundcloud: https://bit.ly/2XGVBra. Podcastin nauhoitus lähetetään suorana lähetyksenä Helsingin Sanomien Facebook-sivulla torstaisin kello 14 – tosin aika saattaa vaihdella ja poikkeuksia on. https://www.facebook.com/helsinginsanomat/ Podcastien tekeminen on yleisesti tunnustettu synkäksi ja yksinäiseksi puuhaksi, joten ilahduta meitä lähettämällä joku kiva tai kriittinen viesti esimerkiksi - Twitterissä @uutisraportti https://bit.ly/2KaozrA, - Instagramissa @tuomaspeltomaki https://bit.ly/3eqJqVt, - Facebookissa @tuomaspeltomakipodcast https://bit.ly/2XF4UIj, tai - sähköpostilla tuomas.peltomaki@hs.fi. Muut Helsingin Sanomien podcastit löydät Suplasta: https://www.supla.fi/grid/1062

Missä marssijärjestyksessä ja millaisin ohjelmin puolueet kulkevat kohti kahden kuukauden kuluttua koittavaa vaalipäivää? Keskustelemassa eduskuntaryhmien puheenjohtajat Eeva Kalli (kesk), Antti Lindtman (sd) ja Kai Mykkänen (kok).  Pääministeri Sanna Marin tänään Ruotsiin, mitä vierailulta odotetaan? Tukholmasta raportoi toimittaja Soili Huokuna, Sveriges Radio Finska. Vieraana Puolustusvoimain entinen komentaja, kenraali evp. Ari Puheloinen. Ulkomaanlehtikatsaus Lontoosta, toimittajana Auli Valpola. Juontaja Marjo Näkki, toimittaja Mikko Haapanen. Tuottaja Hanna Juuti.

Ukrainan tilanne viikonlopun jälkeen. Kiovasta raportoi Maxim Fedorov. Suomen turvallisuuspolitiikka juuri nyt, kun Naton ovet eivät vieläkään auenneet. Vieraina ulkoasiainvaliokunnan pj. Jussi Halla-aho (ps) ja jäsen, kansanedustaja Jouni Ovaska (kesk). Katujen väkivalta Pohjoismaissa pahentunut. Tukholmasta raportoi toimittaja Soili Huokuna Sveriges Radio Finska ja Kööpenhaminasta toimittaja Karoliina Kantola. Miten Suomessa voisi ehkäistä katuväkivallan ryöpsähdystä? Vieraina tutkimusjohtaja Marja Tiilikainen, Siirtolaisuusinstituutti ja tutkijatohtori Markus Kaakinen, Suomen Akatemia. Juontaja Marja Ala-Kokko, toimittaja Mikko Haapanen. Tuottaja Hanna Juuti. 

Ruotsissa kiinnijääneiden vakoojaveljesten oikeudenkäynti alkaa. Tukholmasta raportoi Pirjo Auvinen. Vakoilu nostanut päätään naapurimaissa, miten tämä heijastuu Suomeen? Vieraina tiedusteluhistorian tutkija Mikko Porvali, Jyväskylän yliopisto ja erikoistutkija Petteri Lalu, Suojelupoliisi.  Venäläis- ja valkovenäläisvähemmistön äänioikeuden rajoittaminen Virossa taas tapetilla. Tallinnasta raportoi Rain Kooli. Iran YK:n ihmisoikeusneuvoston pöydällä tänään. Mikä on sekavassa tilanteessa olevan maan asema Ukrainan sodassa? Vieraina Lähi-idän tutkija Joonas Maristo, Helsingin yliopisto ja työelämäprof. Martti Lehto, Jyväskylän yliopisto. Ulkomaanlehtikatsaus Kreikasta. Sara Saure.  Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Mira Stenström ja Anna Lehmusvesi. Tuottaja Hanna Juuti.

Mataringissä löyty tiistaina jalkapiikkiä tien päältä, piikit jokka saattavat puhkasta renkhaat piilistä. Kymmenen vuotta sitten ensimäinen räjähtys kuulu Kaunisvaaran kruuaassa. Minkälaisia voittoja nykynen poliittinen johto Pajalassa näkkee kruuan ympärillä? Psykiatrinen hoito Norrbottenissa ottaa mallia Tukholmasta ja lähtee potilhaitten tykö sensiihaan ko ette potilas tullee saihraalaan. Tornedalens Folkhögskola tuli Matarinkhiin 1899, syy oli ette saaja torniolaaksolaiset ruottalaisiksi.

Miten Venäjältä poispyrkiviä pitäisi kohdella? Puhelimessa perustuslakiasiantuntija, Britannian tiedeakatemian tutkimusprofessori Martin Scheinin. Suomen turvallisuus vilkastuneen itärajan liikenteen valossa. Vieraana sisäministeri Krista Mikkonen (vihr). Ruotsin hallitusneuvottelujen tilanne. Tukholmasta raportoi Pirjo Auvinen. Saavatko EU:n riiviöt Unkari ja Puola nyt seuraa muista populistivallan maista? Vieraana valtio-opin yliopistonlehtori Heino Nyyssönen, Turun yliopisto ja johtava asiantuntija Janica Ylikarjula, EK. Nasan avaruusalus yritettiin yöllä ensi kertaa törmäyttää asteroidiin. Puhelimessa Jaan Praks, apulaisprofessori, Aalto-yliopisto. Juontaja Marjo Näkki, toimittajat Atte Uusinoka ja Mikko Haapanen. Tuottaja Hanna Juuti.

Polittiset näkemykset potilasturvallisuuslaista. Hoitajia töihin velvoittava potilasturvallisuuslaki on määrä saada voimaan eduskunnassa perjantaina. Ykkösaamussa asiaa pui poliitikkojen raati, mukana perussuomalaisten Arja Juvonen, vasemmistoliiton Merja Kyllönen sekä keskustan Markus Lohi.  Sairaanhoitopiirit hakevat turvallisuustoimipäätöstä käräjiltä. Kuinka poikkeuksellinen on turvallisuustoimihakemus lakkotilanteeseen? Haasteltavana työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen.  Ukraina taitaa informaatiosodan. Ukraina on sotarintamalla etenemisen lisäksi menestynyt informaatiosodassa. Haastateltavina sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä työelämäprofessori , eversti evp. Martti J. Kari Jyväskylän yliopistosta.  Ruotsissa lasketaan edelleen valtiopäivävaalien ääniä. Tukholmasta raportoi toimittaja Pirjo Auvinen.  Lähetyksen juontaa Marjo Näkki. Toimittajina Mikko Haapanen ja Marja Ala-Kokko. Lähetyksen tuottaa Marija Skara. 

Sähkön säästämistä pitäisi nyt opetella. Yle avaa tänään avuksi sähkölaskurin. Energiamarkkinoiden tilanteesta keskustelemassa tj. Jukka Leskelä, Energiateollisuus sekä vanhempi tutkija Iivo Vehviläinen, Aalto-yliopisto. Puhelimessa Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun professori Maria Kopsakangas-Savolainen. Millaista keskustelua Ruotsissa käydään Turkin asettamista ehdoista Nato-jäsenyyden ratifioinnille? Tukholmasta raportoi Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Pirjo Auvinen. Turkki-neuvotteluja käydään tänään Suomessa Turkin, Ruotsin ja Suomen edustajien kesken. Miltä mittelö Nato-ehdoista vaikuttaa? Studiossa prof. Hannu Juusola Helsingin yliopistosta sekä etäyhteydellä vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista.   Sri Lanka on ajautunut konkurssiin ja kaipaa nyt Kansainvälisen valuuttarahaston apua. Colombosta raportoi Aasian kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley.  Juontaja Marjo Näkki, toimittajat Kreeta-Maria Kivioja, Mikko Haapanen ja Satu Heikkilä. Tuottaja Hanna Juuti.

Sami Ruokangas pakinoi media- ja kuttuurikritiikkiä Tukholmasta. Jakson soittolista: https://open.spotify.com/playlist/3UEApbYZMMrn91KnQw98G1?si=d00fddb4f1f24aee Jutun juonessa ovat mukana Rose Tattoo, Angry Anderson, Blackberry Smoke, Gov´t Mule, Pori Jazz, Flow, Kerrang, Metal Hammer, Jefferson, Drive-By Truckers, Uriah Heep, Ilkka Arola, Reiska Laine, Olli Ahvenlahti, Mikko ”Gunu” Karjalainen, Deep Purple, Accept, Simon McBride, Steve Morse, Don Airey, Ian Gillan, ACDCMachine, AC/DC ja Nikki Hill.

Turkki ja muut mahdolliset vastahankaiset maat Suomen Nato-jäsenyyden tiellä. Vieraina Ylen ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen ja vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista.  Presidentti Niinistön Ruotsin vierailu jatkuu. Pirjo Auvinen raportoi Tukholmasta.  Suomen tie Natoon nytkähti jälleen eteenpäin. Mitä kansa haluaa tietää Ylen Nato-chatin kautta? Vieraina valtiotieteiden tohtori Iro Särkkä Helsingin yliopistosta ja tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliittisesta instituutista. YK:n rooli muuttuvassa ja jälleen blokkiutuvassa maailmassa. Haastattelussa YK:n legitimiteetti ja ylikansalliset haasteet -hankkeen johtaja, tutkija Anna Kronlund.  Juontaja Aki Laine, toimittajat Atte Uusinoka, Veikko Eromäki ja Veera Sinervo. Tuottaja Hanna Juuti.  

Dark Tranquility ja Ensiferum avasivat yhteisen Euroopan kiertueensa Tukholmasta. Arttu oli paikanpäällä mittaamassa molempien rytmiryhmien keikkakunnon, ja hyvältä meiningiltä ei voitu välttyä. Bäkkärillä juteltiin ennen keikkaa Enskan Samin ja Markuksen kanssa niin alkavasta kiertueesta kuin taannoisesta Thalassic-menestysalbumistakin. Illan avasi kuoloa ja tuomiota sekoittava Mariana's Rest, jonka vokalisti Jaakko kaapattiin myös lyhyeen haastatteluun. 00:01:40 Ensiferumin haastattelu00:17:51 Ensiferumin keikka-arvio00:23:31 Dark Tranquilityn keikka-arvio00:30:48 Mariana's Rest keikka-arvio & haastatteluHeviosasto eri kanavissa, laita seurantaan:Web: https://www.heviosasto.fi FB: https://www.facebook.com/heviosasto.podcast/ YT: http://www.youtube.com/channel/UCgOR9u2QMKNm_GHhtVzEa3Q IG: https://www.instagram.com/heviosasto1/Spotify: https://open.spotify.com/user/oousjsb25sm4876iqqgcf932g Muistathan:Anna palautetta, ehdota jaksoaiheita tai vinkkaa hyvästä bändistä meille somessa tai sähköpostitse toimitus@heviosasto.fiArvioithan podcastimme käyttämässäsi podcast-palvelussa, se auttaa levittämään metallin ilosanomaa!Jaksossa käytetyt musiikit:Self-Decieved by XTaKeRuX is licensed under an Attribution License https://freemusicarchive.org/music/XTaKeRuX/Demonized/Self-Decieved

Jakson vieras, rap-artisti ja transnainen Mandy Rich kertoo, mikä voima sanoilla voi olla. Lisäksi pohdimme HBTQI-sanastoa ja termien eri merkityksiä. Luvassa myös hinttari- ja marsutarinat! Tässä jaksossa Laura ja Maiju tapaavat Tukholmasta kotoisin olevan rap-artistin Mandy Richin. Mandy on kertonut transsukupuolisuudestaan ensimmäistä kertaa 30-vuotiaana, ja musiikissaan hän sanoittaa omia kokemuksiaan. Mandy kertoo, mitä hänen mielestään ihmisten pitäisi ajatella, kun he tapaavat uusia ihmisiä. Lisäksi hän puhuu siitä, miltä väärinsukupuolittaminen tuntuu. Väärinsukupuolittaminen tarkoittaa sitä, että ihminen nähdään sukupuoleltaan sellaisena, mitä hän ei ole. Hän ei silloin tule nähdyksi omana itsenään. Lauralla ja Maijulla menee välillä sormi suuhun heidän pohtiessaan koukeroisia hbtqi-termejä. Entä kuka on queer ja mitä se oikestaan edes tarkoittaa? Lisäksi Maiju kertoo hinttaritarinan, jonka Laura on kuullut varmaan jo ainakin sata kertaa. Laura puolestaan puhuu marsuista. Tarvitsetko apua tai tukea HBTQI-kysymyksissä? Muun muassa RFSL tarjoaa neuvontaa ja tukea. Jakson lähteitä: RFSL (2021). Begreppsordlista. Seta (2021). Sateenkaarisanasto. Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus (23.9.2021). Intersukupuolinen keho. TGEU (2014). Sweden: Trans man who gave birth registered as father. Toimittajat: Maiju Ristkari  maiju.ristkari@sverigesradio.se Laura Hagström Tuottaja: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se Teknikko: Jacob Gustafsson Loppumiksaus: Girilal Baars

Helsingin pormestari Juhana Vartiainen on nimennyt kaupungin historian ensimmäiseksi pääekonomiksi Futucastin friend of the show'n ja nykyisen triplavieraan, Vihreiden Mikko Kiesiläisen. Täydellinen tilaisuus kutsua Mikko uudestaan vieraaksi. Keskustelimme hänen kanssaan Helsingin kehittämisestä hänen tulevien kaupungin oman ekonomin lasien läpi, aiheista kuten Helsingin kehittämisestä, kaupunkikulttuurista, urbanisaatiosta, taloudesta, keskustasta, maahanmuutosta, Köpiksestä ja Tukholmasta, ja muista. ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Dramaattisia uutisia Tukholmasta! Mutta se ei liity Ruotsin hallituksen kaatumiseen, jalkapalloon tai pandemiaan, vaan johonkin vielä vähän dramaattisempaan. Miina on löytänyt happy placensa, ja siellä ei ole valkoista mattoa lattialla. Lotta on vihdoin löytänyt kauneudenhoitouutisen, joka kiinnostaa.

Asuntojakson hetki on koittanut! Tällä kertaa ESP tarttuu todelliseen hot topiciin, nimittäin jakson teemana ovat Ruotsin ylikuumentuneet ja sekavat asuntomarkkinat. Aihetta ruoditaan erityisesti asunnon oston näkökulmasta, sillä Loviisa hankki ensiasuntonsa Tukholmasta vain muutama kuukausi sitten. Koko ostoruljanssin sekä paljon muuta aiheesta ja aiheen ohi kuulet jaksossa - laita luureihin!

Historiallista! Vieraileva tähti ESP:ssä! ESP sai kunnian haastatella Mimmit sijoittaa -yhteisön toista perustajaa, Pia-Maria Nickströmiä, joka on vähän aikaa sitten muuttanut Tukholmaan. Miltä tuntuu olla mamu toisessa maassa? Millaista se on suomenruotsalaiselle, joka jakaa äidinkielensä mutta ei kulttuuriaan uuden maan tuttavuuksien kanssa? Miten yritystoiminta Suomeen pyörii toisesta maasta? Tämän kaiken, sekä ESP:n kollektiiviset koronatestikokemukset Tukholmasta, kuuletta jaksossa - joten pistäkääpä luureihin!

Globaali pandemia on pyyhkäissyt koko maapallon yli, mutta se vaikutta eri ihmisiin eri tavoin riippuen missä maassa he asuvat. Poikkeusajan podcast ottaa tänään yhteyttä ulkosuomalaisiin Espanjassa, Britanniassa ja Ruotsissa. Kyttääkö poliisi Espanjassa ruokaostoksillakäymistä? Miksi Lontoon hienostoalueilla on sitruunat loppu kaupoista? Onko Ruotsissa mikään kiellettyä? Lotta Backlundin vieraana tällä kertaa Barcelonasta yrittäjä Aki Peltola, Lontoosta Chief Strategy Officer Janne Waltonen ja Tukholmasta tuottaja Miina Lange.

https://soundcloud.com/jaksofi/seikkailun-jokamiesluokka-04-i-maailmanennatys-leijasurffaten-tukholmasta-hankoon?in=jaksofi/sets/seikkailun-jokamiesluokka Neljännessä jaksossa päästään Juuson ja Otson mukaan Leijasurffauksen maailmanennätysmatkalle Tukholman saaristosta Hankoon. Surffaajat tykittivät Ruotsista Suomeen yli 13 tuntia avomerellä kovassa tuulessa ja aallokossa. 316 kilsaa myöhemmin perillä Hangossa kolmikon jalat hädin tuskin kantoivat, mutta fiilis oli huikea. Seikkailut instassa: https://www.instagram.com/seikkailunjokamiesluokka/ Juuso: https://www.instagram.com/tilaeus/ Otso: https://www.instagram.com/otsoahvonen/ Pekka: https://www.instagram.com/pequ_/

Kaupallinen yhteistyö: Mádara. Perjantain parhaissa selviää viikon puhutuin Instagram-tili, mikä pieni kikka pelastaa arki-illat ja mistä leffasta saa järjettömän Italia-kuumeen. Noora K. kertoo äiti-tytärmatkasta ja Noora H. jännittää, mikä on yllätysreissun kohdekaupunki. Mukana myös kesän paras aurinkovoide ja tyylibongauksia Tukholmasta. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Pertti Koistinen Tukholmasta auttaa työkseen kerjäläisiä. Hän on vähemmistötaistelija, eikä hän arkaile lähettää sähköpostia jos epäkohtia jossakin huomaa. Sitä kautta hän sai jopa roolin tv-sarjassa. Pertti kertoo, että hän sai hyvät lähtökohdat elämälleen itäsuomalaisessa Anttolassa. Kylän raitti oli kuin toinen koti ja nuoret oppivat ottamaan vastuuta. Ruotsiin Pertti lähti onnetonta rakkautta karkuun ja 80-luvun alkupuoli meni Rinkebyssä huoletonta poikamieselämää viettäen.   "Risto sanoi, että voin jäädä hänen luokseen kunnes asiat selkiytyy. Siinä meni neljä puoli vuotta. Tehtiin töitä, ja rahat ryypättiin." Kansankorkeakoulu toi muutoksen Pertin elämään. Elämän johtotähdiksi tuli muiden auttaminen, aktiivisuus vähemmistöasioissa ja viime vuosina myös ruotsinsuomalaisissa harrastajateatteriryhmissä. Tukholmasta löytyi jo vuosia sitten myös suuri rakkaus, sattumoisin naapurikylän tyttö Savosta, jonka Pertti vei viime kesänä vihille. Haastattelija: Soili Huokuna. soili.huokuna@sverigesradio.se

Pyöreitä lasissa! Keski-ikää kovasti lähestyvä castimme tarjoilee tällä kertaa mm. Sympatiaa maskoteille, terveisiä aurinkoisesta Tukholmasta ja puhetta Ensimmäisestä maailmansodasta (tavallaan). Tuttujen peli-ja viihdeuutisten jälkeen käsitellään muutama palaute, ja luetaan teidän lähettämiä Noidan käsikirja-tarinoita! Tervetuloa mukaan you filthy animals! **00:18:00 Viihdeuutiset:** Netflix nettosi hävyttömät määrät kahisevaa, uusi Dracula tulossa Sherlockin tekijöiltä, Flash kompuroi, Idris vetää kohta The Rockia helttaan, tekoälyllä saatiin Ford takaisin Sooloileen, onko Madden(ei John) seuraava Bond?, Last Jedi saa upeat albumit, Hämiksen uusi puku ihastuttaa ja täysiverinen Photoshop koreilee kohta tabletilla. **01:22:17 Peliuutiset:** Huawei nokittelee Nintendo Switchiä, Analogue tuomassa Mega SG:t markkinoille, Crysis trilogian remasterointi herättää mielenkiintoa tulevaisuudesta, Bugbearin Wreckfestiä ei nähdä konsoleilla ihan vielä, Hitman lähtee Sean Beaninen perään. **01:53:00 Katsottuna:** The Good Place **01:56:17 Pelattuna:** Forza Horizon 4, Assassin's Creed: Odyssey ja onko Undertale kaiken sen rakkauden arvoinen sittenkään? **02:44:47 Palautteet ja Noidan käsikirja-tarinat!** -------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Kysymyksiä, kehuja ja risuja voi heittää huoletta: **nerdicpodcast@gmail.com** Muistakaa käydä osallistumassa Red Dead Redemption 2-Arvontaan [facessa](http://www.facebook.com/nerdicpodcast)! * [Nerdic Youtubessa](https://www.youtube.com/channel/UCN3U-FL-DVfv-DVNsEr3Vxw/) * [Twitterissä](https://twitter.com/nerdicpodcast) * [Twitchissä](https://www.twitch.tv/nerdicpelaa) * [Instargramissa](https://www.instagram.com/nerdic_podcast/) * [Nerdicin Kotisivut](https://nerdicpodcast.podiant.co/) * [Discord](https://discord.gg/XtfKEvX) Castilaisia pääsee stalkkaamaan mm. * [Jonin Instagram](https://www.instagram.com/joni_vaittinen/) * [Markuksen Instagram](https://www.instagram.com/keisari/) * [Petterin Instagram](https://www.instagram.com/pepemies/)

Pyöreitä lasissa! Keski-ikää kovasti lähestyvä castimme tarjoilee tällä kertaa mm. Sympatiaa maskoteille, terveisiä aurinkoisesta Tukholmasta ja puhetta Ensimmäisestä maailmansodasta (tavallaan). Tuttujen peli-ja viihdeuutisten jälkeen käsitellään muutama palaute, ja luetaan teidän lähettämiä Noidan käsikirja-tarinoita! Tervetuloa mukaan you filthy animals! 00:18:00 Viihdeuutiset: Netflix nettosi hävyttömät määrät kahisevaa, uusi Dracula tulossa Sherlockin tekijöiltä, Flash kompuroi, Idris vetää kohta The Rockia helttaan, tekoälyllä saatiin Ford takaisin Sooloileen, onko Madden(ei John) seuraava Bond?, Last Jedi saa upeat albumit, Hämiksen uusi puku ihastuttaa ja täysiverinen Photoshop koreilee kohta tabletilla. 01:22:17 Peliuutiset: Huawei nokittelee Nintendo Switchiä, Analogue tuomassa Mega SG:t markkinoille, Crysis trilogian remasterointi herättää mielenkiintoa tulevaisuudesta, Bugbearin Wreckfestiä ei nähdä konsoleilla ihan vielä, Hitman lähtee Sean Beaninen perään. 01:53:00 Katsottuna: The Good Place 01:56:17 Pelattuna: Forza Horizon 4, Assassin's Creed: Odyssey ja onko Undertale kaiken sen rakkauden arvoinen sittenkään? 02:44:47 Palautteet ja Noidan käsikirja-tarinat! Kysymyksiä, kehuja ja risuja voi heittää huoletta: nerdicpodcast@gmail.com Muistakaa käydä osallistumassa Red Dead Redemption 2-Arvontaan facessa! Nerdic Youtubessa Twitterissä Twitchissä Instargramissa Nerdicin Kotisivut Discord Castilaisia pääsee stalkkaamaan mm. Jonin Instagram Markuksen Instagram Petterin Instagram

Hilla Ja Inari Podcast #42. Apua, apua Podcastin 42. jakso käsittelee avun pyytämistä. Miten vaikeaa onkaan luopua kontrollista ja näyttää haavoittuvaisuuttaan? Avunpyynnön lisäksi tarkastelemme myös self help -ilmiötä. Onko itsen auttaminen pakko vai kenties mahdollisuus? Jakson teemaan liittyen Hilla kertoo viimein kuulumisiaan Tukholmasta. Suosituksissa esimerkiksi Ghost Worldin Spin-albumi, Kasperin ja Mikon podcast, sekä pari Rakkautta ja anarkiaa -festivaaleilta bongattua elokuvatärppiä. Illustration by Kai Nordfors https://onequartmagazine.com/life/10/2018/hilla-ja-inari-podcast-apua-apua/ www.facebook.com/Hilla-ja-Inari-1575618086072460/ www.instagram.com/hillajainari/

Martti Paananen aloitti viime vuoden lopulla kirkkoherrana lähes 500-vuotiaassa Tukholman suomalaisessa seurakunnassa. Aiemmalta ammatiltaan hän on lehtimies. Martti Paananen teki lehtityötä Suomessa 20 vuoden ajan. Kun 50-vuotispäivät lähestyivät, vaihtoi hän toiseen ammattiinsa, johon hänellä on koulutus hänestä tuli pappi ja työpaikka löytyi Tukholmasta. "Toimittajan työssä ja papin työssä on yhteistä se, että molemmat ovat totuuden etsimistä." Nyt syksyllä 2017, kun Martti Paananen on juuri viettänyt 60-vuotispäiviään, on hän Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkkoherra ja takana on myös reilut neljä vuotta pappina Australian Sydneyssä. "Nautin jokaisesta aamusta, kun kävelen läpi Vanhan Kaupungin ja kiipeän Slottsbackenille. Kohta 300 vuotta täyttävän suomalaisen kirkon seinät ovat siellä monenlaista tarinaa tulvillaan." Haastattelija: Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Tuskaisesta nuoresta naisesta kasvoi säteilevä monen alan osaaja. Irma unelmoi näyttelijän ammatista. Se jäi haaveeksi, mutta ura urkeni kumminkin teatterin ja elokuvan alalta. Hyvä näin, sanoo Irma. "Tuleva aviomieheni heitti kruunaa ja klaavaa Suomeen-lähdöstä. Kolikko päätti, että hän hyppää laivaan. Tapasimme, ja muutin Ruotsiin.    Irma Kario kertoo virstanpylväistä työuransa varrella: 1971 1975 Toimin sihteerinä ympäristönsuojeluhallinnossa, ensin organisaatio oli Ympäristönsuojelun lautakunta, sitten siitä kehittyi ympäristönsuojelun osasto sisäministeriössä ja tästä ajasta olin vuoden 1974 Itämeren suojelukomitean sihteerinä. Suomi toimi komitean päämiehena ja järjestimme konferensseja Hangossa ja Hanasaaressa. Niihin kokoontui tutkijoita ja päätöksentekijöitä kaikista Itämeren valtioista. Jännittävä kokemus ja elämys näiden vuosien aikana oli osallistuminen YK:n Ympäristänsuojelukonferenssiin Tukholmassa 1972. Silloin en voinut aavista että Tukholmasta tulisi kotikaupunkini.   1975-1978 Suomenruotsalaisen dokumenttielokuvayhtiön Epidemin toimitusjohtaja. Epidem oli erikoistunut Etelä-Amerikan maiden, erityisesti Chilen, kuvaukseen ja teki usein yhteistyötä SVT:n kanssa. Minun tehtäväksi lankesi hallinnon ja taloudenhoidon lisäksi Camilla Mickwitzin luomien animaatioelokuvien tuottaminen.   1978 Muutto Tukholmaan   1978-1979 Johan Haglebäckin toteuttaman  animaatioelokuvan Vem ska trösta knyttet? tuotantotehtävät, mm kontaktit Tove Janssonin kanssa.   1979-1985 Dramatiska Institutetin teatteriosaston kurssisihteerinä. Näiden vuosien aikana opin tuntemaan koko Ruotsin  teatterimaailman. Toimin myös silloisen Nordiska Scenskolerådetin hallituksen jäsenenä. Siihen aikaan oli pohjoismaisilla yhteistyöprojekteilla ihan toinen rooli kuin tänään. Joka kevät järjestettiin koulujen välisiä tapaamisia eri maissa. Ja näin myös kontaktit Suomen Teatterikorkeakouluun syntyivät ja vahvistuivat.   1985-1988 Folkoperan markkinoija ja tuotantoassistentti. Dramatiska Institutetin teoreettisten vuosien jälkeen halusin kokea näyttämötaiteen tekemistä ihan konkreettisesti. Ja niin tämä mahdollisuus putkahti esiin Folkoperan muodossa. Näiden vuosien aikana oli ohjelmistossa Madame Butterfly, Taikahuilu, Turandot ja Lionardo. Asuin Folkoperan naapurikorttelissa ja olin vastuussa siitä että koko orkesteri oli aina paikalla esitysten alkaessa. Juoksin edestakaisin enkä uskaltanut alottaa illan viettoa ennenkuin esitys klo 19.00 oli alkanut.   1988-1992 asuin Helsingissä   1989-1991 Svenska Teaterin markkinointisihteerinä. Silloinen teatterinjohtaja Georg Dolivo, jonka tunsin jo entuudestaan, järjesti minulle työpaikan ja siitä olin todella iloinen ja kiitollinen   1991-1992 Teatteri Viiruksen tuottajana. Heti Suomeen muuton jälkeen toimin Viiruksen hallituksen jäsenenä ja kun päätimme että nyt on teatterin aika hankkia ensimmäistä kertaa tuottaja niin tehtävä lankesi aika luonnollisesti minulle. Uskomattoman huimat, antoisat ja unohtumattomat ajat seurasivat. Teatteria johtivat silloin Johan Storgård ja Mats Långbacka. Teatteri toimi silloin Rajasaaressa ja kesällä teimme Shakespearen tuotantoja Vasikkasaaressa Helsingin edustalla Ralf Långbackan ohjauksella.   1993-2003 Perustin oman tuotantoyhtiön Kario Kultur. Näiden vuosien aikana tein seuraavanlaisia projekteja: Sain pian Ruotsiin paluun jälkeen tehtäväksi tuottaa Marionetteaterin kansainvälisen, aikuisille suuntautuvan nukketeatterifestivaalin. Sen kautta tutustuin huimiin kansainvälisiin tekijöihin ja ne kontaktit johtivat sarjaan festivaaleja jotka saivat nimeksi Non Stop Puppets. Kun Tukholma oli Euroopan kulttuuripääkaupunki 1998 järjestin tämän festivaalin Kapunginteatterissa, silloin yhteistyössä Kaupunginteatterin Långa Näsanin kanssa. Teatterin kaikki näyttämöt täyttyivät silloin aikuisten nukketeatterista. Samoin järjestin uuden Non Stop Puppets-festivaalin Helsingin ollessa kulttuurpääkaupunkina 2000, joka sitten Helsingin jälkeen siirrettiin Tukholmaan. Järjestin suomenruotsalaisten teatteriryhmien, Viiruksen, Mars-teatterin ja Klockriketeaterin vierailuesityksiä Tukholmassa. Toimin muusikkojen Ale Möllerin ja Lena Willemarkin ja kaikkien heidän erilaisten kokoonpanojensa managerina/tuottajana, kuten esim. Enteli, Frifot, Stockholm Folk Big Band, Ale Möller Band. Tallissani oli niin kansanmusiikka, maailmanmusiikkia kuin jazzia.   2003-2012 Uuden Teatterin toiminnanjohtaja. Vuonna 2005 teimme yhteistyösopimuksen Teater Västmanlandin kanssa joka merkitsi sitä, että saimme kaikki teatterin resurssit, ts. tilat, tekniikan ja henkilöstön käyttöömme korvauksetta sitä vastaan että esityksemme tulivat mukaan teatterin omaan tilastoon. Meillä oli silloin Tukholman toimisto RSKL:n tiloissa Bellmansgatanilla ja tuotannot toteutettiin siis Västeråsissa. Haastattelija: Soili Huokuna.

Suomalainen valkokaulusväki alkoi ilmestyä 90-luvulla ruotsalaisfirmoihin, ja matkapuhelinjätit Nokia ja Ericsson jakoi työntekijät kahteen leiriin. Ari Seppälä sai työkomennuksen ruotsalaisfirmansa pääkonttoriin Tukholmaan, ja tarkoitus oli tulla vain puoleksi vuodeksi. Eikä hän pakannut mukaansa kuin hammasharjan ja muutamat vaatteet. Asuntokin oli jäljellä Helsingissä, ja alussa hän kävi usein tapaamassa kavereitaan.En ajatellut koskaan muuttavani Ruotsiin, vaan firman pääkonttoriin, joka sattui olemaan Tukholmassa. Ari SeppäläRuotsin kieli tuotti vaikeuksia alusta lähtien. En ollut koskaan ollut hyvä ruotsissa, ja jatkokoulutuksenkin valitsin sen perusteella, ettei tarvinnut osata ruotsia.Ruotsia ei tarvittu töissä, sillä firma oli kansainvälinen ja työkielenä oli englanti. Työpaikka järjesti kuitenkin kielikurssin, jonka kesto oli kaksi tuntia viikossa. En pysynyt keskusteluissa mukana ja yksinkertaisimmatkin asiat oli vaikeaa sanoa ruotsiksi. Puhumattakaan, että olisi jättänyt esimerkiksi auton korjattavaksi. Työmaalla käytiin tietenkin matkapuhelimien maaottelua. Mulla oli Nokia ja kaikilla muilla Ericsson. Sitten seurattiin, kumpi firma tekee suurempaa innovaatiota. Siihen aikaan molemmilla yhtiöillä meni hyvin.Ari Seppälän työkomennusta jatkettiin ja pikkuhiljaa ruotsin kielikin alkoi luistaa. Ja mikä oli tie oppimiseen? No, työpaikkaromanssi tietenkin. Tuleva vaimo löytyi parin pöydän päästä työpaikalta.Suomenruotsalaisessa ankkalammessa tuli ahtaan paikan kammoHelsinkiläinen Kaivopuiston kasvatti Johanna Ander halusi pois tutuilta kotinurkiltaan, jossa kaikki tunsivat toisensa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi keskellä pahinta talouslamaa. Suomi tuntui ankealta ja usko tulevaisuuteen oli hatara.Tukholmassa häntä odottivat opinnot yliopistossa ja asunto löytyi monikulttuurisesta Bagarmossenin lähiöstä.Bagarmossenissa oli ihana asua. Kaikki olivat erilaista, ihmiset ystävällisiä ja pesutuvassa ei ollut vihaisia lappuja. Johanna AnderJohanna Ander haki Tukholmasta anonyymiä olotilaa ja vaihtelua tutulle elämälle. Oli valloittavaa istua tunnelijunassa ja tajuta, ettei kukaan tunnista. Oikein hätkähti, kun joskus sattui tapaamaan jonkun tutun.Estonia-katastrofi näkyi jopa lasten päiväkodissaTarja Verronen pyöritti monikulttuurisen perheensä arkea Husbyssä 90-luvulla. Mies on Boliviasta ja lapset puhuvat suomen lisäksi espanjaa ja ruotsia. Kun kaksi kulttuuria sulautuu, niin onhan se niin, että siitä jollain tavalla tulee ruotsalaista, koska Ruotsissa asutaan. Tarja VerronenVerrosten lapset syntyivät vuosina 1984 ja -90. Verrosten lapset kävivät suomenkielisen esikoulun, mutta koulu oli ruotsinkielinen. Kun nuorimmainen poikamme oli pieni, Husbyssä oli monta suomalaista päivähoitotätiä ja esikouluosastoa. Toisen lapsen aikana suomenkielinen päivähoito hävisi miltei tykkänään.Matkustajalaiva Estonian uppoaminen vuonna 1994 on jäänyt pysyvästi Tarja Verrosen mieleen, ja onnettomuus ulottui jopa lasten arkeen. Lapset piirsivät uppoavia laivoja ja helikoptereita päiväkodissa. Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se   

"Vain hetkeksi piti jäädä" on sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä.  Marita Rautpalo ja hänen miehensä ovat molemmat juristeja, ja molempien ura oli nousujohteista 2000-luvun alun Suomessa. Se oli kiireistä aikaa, lapset olivat pieniä ja aina oli jokin muutos päällä kuten työpaikan vaihto.Maria Rautpalon mies sai työtarjouksen Tukholmasta, kun hänen työpaikkansa Sonera fuusioitui ruotsalaisen Telian kanssa. Perhe joutui pikaisesti muuttamaan Tukholmaan. Asunto ja lasten päiväkoti sekä koulu valittiin yhden viikonlopun aikana.Pikkuisen hirvitti, kun meklari soitti Helsinkiin ja kertoi, että joku oli nostanut asunnon hintaa 100.000 kruunulla. Me nostettiin 10.000 kruunulla. Monta kertaa ylitettiin maksimiraja, mutta aina vaan taivuttiin korkeampaan hintaan. Tällaiseen en ollut tottunut Suomessa. Maria RautpaloMaria Rautapalon ensimmäinen vuosi Tukholmassa oli värikäs. Hän oli päättänyt, ettei jäisi nuorimmaisen lapsensa kanssa kotiin, vaan hankkisi itselleen työpaikan. Lasten päiväkoti ja koulu kuitenkin hiersivät tunteita ensi alkuun. Muistan kuinka suututti, kun päiväkodissa ja koulussa ei ollut mitään järjestystä. Suomessa olin tottunut siihen, että asiat suunniteltiin, mentiin ulos säällä millä hyvänsä, ja kaikki oli muutenkin organisoidumpaa. Kyllähän kaikki siitä sitten lutviutui.Maria käytti ensimmäisen syksynsä yliopisto-opintoihin ja suoritti muutaman mielekkään kurssin. Sitten alkoikin työnhaku. Hän pääsi moneen työpaikkahaastatteluun, ja lopulta löytyi haastava ja koulutusta vastaava työ ammattiliitto Vårdförbundetissa.Jääkiekko meni kaiken edelläTero Tuomarila oli sanan mukaisesti kasvanut turkulaisessa jääkiekkokaukalossa. Ei siis ollut ihme, että jääkiekko toi hänet myös Tukholmaan 2000-luvun alussa. Pieni hidaste painoi kuitenkin repussa. Mä olin reputtanut ruotsin ylioppilaskirjoituksessa, ja sanoin preppauskurssin vetäjälle, ettei mulla ole koskaan käyttöä ruotsin kielelle.Tero Tuomarila pelasi ykkösdivisioonassa tukholmalaisessa joukkueessa. Jääkiekko meni kaiken edelle.Työpaikkahaastattelussakin sanoin, että en sitten aio myöhästyä yhdestäkään treenistä enkä matsista.  Tero TuomarilaTero Tuomarilan suunnitelma oli pelata vain yksi kausi Ruotsissa, mutta sitten tuli mahdollisuus pelata vielä toinenkin. Sen jälkeen pelattiin kausi kauden jälkeen kunnes oli aika päättää pitkä ura jääkiekkokaukalossa.  Vaimo on aina tukenut kaikessa. Oli aikoja, kun lähdin töihin kaikkien vielä nukkuessa. Kun tulin kotiin treeneistä, kaikki oli taas nukkumassa. Luistimet laitoin naulaan jääkiekon osalta vuonna 2010.Suurperheen uranainenUuden vuosikymmenen vaihtuessa Teija Kaarteen perhe oli jo kunnioitettavan kokoinen. Perheessä oli neljä poikaa, nuorimmainen neljän vuoden ikäinen ja vanhin 14. Molemmat vanhemmat olivat töissä, mutta Teijalle syttyi ajatus muutoksesta. Hän halusi jatkaa keskenjääneitä opintojaan. Rakkus oli tuonut hänet aikanaan Ruotsiin, ja tunteiden palossa oli lukio jäänyt Suomessa kesken.Muistan, kuinka paistoin jauhelihaa ja siinä samassa luin läksyjä. Halusin itselleni ammatin, mutta ensin piti suorittaa miltein kaikki lukion kurssit. Teija Kaarre Teija valmistui ylioppilaaksi, sen jälkeen perushoitajaksi ja lopulta sairaanhoitajaksi. 2000-luvulla tapahtui Kaarteen perheessä vielä pari mullistusta. Me päätettiin rakentaa talo!2000-luvun päätteeksi tuli vielä varsinainen bonus. Meille syntyi tytär, neljän pojan jälkeen. Aivan mahtavaa!Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se  

Suomalainen valkokaulusväki alkoi ilmestyä 90-luvulla ruotsalaisfirmoihin, ja matkapuhelinjätit Nokia ja Ericsson jakoi työntekijät kahteen leiriin. Ari Seppälä sai työkomennuksen ruotsalaisfirmansa pääkonttoriin Tukholmaan, ja tarkoitus oli tulla vain puoleksi vuodeksi. Eikä hän pakannut mukaansa kuin hammasharjan ja muutamat vaatteet. Asuntokin oli jäljellä Helsingissä, ja alussa hän kävi usein tapaamassa kavereitaan.En ajatellut koskaan muuttavani Ruotsiin, vaan firman pääkonttoriin, joka sattui olemaan Tukholmassa. Ari SeppäläRuotsin kieli tuotti vaikeuksia alusta lähtien. En ollut koskaan ollut hyvä ruotsissa, ja jatkokoulutuksenkin valitsin sen perusteella, ettei tarvinnut osata ruotsia.Ruotsia ei tarvittu töissä, sillä firma oli kansainvälinen ja työkielenä oli englanti. Työpaikka järjesti kuitenkin kielikurssin, jonka kesto oli kaksi tuntia viikossa. En pysynyt keskusteluissa mukana ja yksinkertaisimmatkin asiat oli vaikeaa sanoa ruotsiksi. Puhumattakaan, että olisi jättänyt esimerkiksi auton korjattavaksi. Työmaalla käytiin tietenkin matkapuhelimien maaottelua. Mulla oli Nokia ja kaikilla muilla Ericsson. Sitten seurattiin, kumpi firma tekee suurempaa innovaatiota. Siihen aikaan molemmilla yhtiöillä meni hyvin.Ari Seppälän työkomennusta jatkettiin ja pikkuhiljaa ruotsin kielikin alkoi luistaa. Ja mikä oli tie oppimiseen? No, työpaikkaromanssi tietenkin. Tuleva vaimo löytyi parin pöydän päästä työpaikalta.Suomenruotsalaisessa ankkalammessa tuli ahtaan paikan kammoHelsinkiläinen Kaivopuiston kasvatti Johanna Ander halusi pois tutuilta kotinurkiltaan, jossa kaikki tunsivat toisensa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi keskellä pahinta talouslamaa. Suomi tuntui ankealta ja usko tulevaisuuteen oli hatara.Tukholmassa häntä odottivat opinnot yliopistossa ja asunto löytyi monikulttuurisesta Bagarmossenin lähiöstä.Bagarmossenissa oli ihana asua. Kaikki olivat erilaista, ihmiset ystävällisiä ja pesutuvassa ei ollut vihaisia lappuja. Johanna AnderJohanna Ander haki Tukholmasta anonyymiä olotilaa ja vaihtelua tutulle elämälle. Oli valloittavaa istua tunnelijunassa ja tajuta, ettei kukaan tunnista. Oikein hätkähti, kun joskus sattui tapaamaan jonkun tutun.Estonia-katastrofi näkyi jopa lasten päiväkodissaTarja Verronen pyöritti monikulttuurisen perheensä arkea Husbyssä 90-luvulla. Mies on Boliviasta ja lapset puhuvat suomen lisäksi espanjaa ja ruotsia. Kun kaksi kulttuuria sulautuu, niin onhan se niin, että siitä jollain tavalla tulee ruotsalaista, koska Ruotsissa asutaan. Tarja VerronenVerrosten lapset syntyivät vuosina 1984 ja -90. Verrosten lapset kävivät suomenkielisen esikoulun, mutta koulu oli ruotsinkielinen. Kun nuorimmainen poikamme oli pieni, Husbyssä oli monta suomalaista päivähoitotätiä ja esikouluosastoa. Toisen lapsen aikana suomenkielinen päivähoito hävisi miltei tykkänään.Matkustajalaiva Estonian uppoaminen vuonna 1994 on jäänyt pysyvästi Tarja Verrosen mieleen, ja onnettomuus ulottui jopa lasten arkeen. Lapset piirsivät uppoavia laivoja ja helikoptereita päiväkodissa. Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se   

"Vain hetkeksi piti jäädä" on sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä. Marita Rautpalo ja hänen miehensä ovat molemmat juristeja, ja molempien ura oli nousujohteista 2000-luvun alun Suomessa. Se oli kiireistä aikaa, lapset olivat pieniä ja aina oli jokin muutos päällä kuten työpaikan vaihto.Maria Rautpalon mies sai työtarjouksen Tukholmasta, kun hänen työpaikkansa Sonera fuusioitui ruotsalaisen Telian kanssa. Perhe joutui pikaisesti muuttamaan Tukholmaan. Asunto ja lasten päiväkoti sekä koulu valittiin yhden viikonlopun aikana.Pikkuisen hirvitti, kun meklari soitti Helsinkiin ja kertoi, että joku oli nostanut asunnon hintaa 100.000 kruunulla. Me nostettiin 10.000 kruunulla. Monta kertaa ylitettiin maksimiraja, mutta aina vaan taivuttiin korkeampaan hintaan. Tällaiseen en ollut tottunut Suomessa. Maria RautpaloMaria Rautapalon ensimmäinen vuosi Tukholmassa oli värikäs. Hän oli päättänyt, ettei jäisi nuorimmaisen lapsensa kanssa kotiin, vaan hankkisi itselleen työpaikan. Lasten päiväkoti ja koulu kuitenkin hiersivät tunteita ensi alkuun. Muistan kuinka suututti, kun päiväkodissa ja koulussa ei ollut mitään järjestystä. Suomessa olin tottunut siihen, että asiat suunniteltiin, mentiin ulos säällä millä hyvänsä, ja kaikki oli muutenkin organisoidumpaa. Kyllähän kaikki siitä sitten lutviutui.Maria käytti ensimmäisen syksynsä yliopisto-opintoihin ja suoritti muutaman mielekkään kurssin. Sitten alkoikin työnhaku. Hän pääsi moneen työpaikkahaastatteluun, ja lopulta löytyi haastava ja koulutusta vastaava työ ammattiliitto Vårdförbundetissa.Jääkiekko meni kaiken edelläTero Tuomarila oli sanan mukaisesti kasvanut turkulaisessa jääkiekkokaukalossa. Ei siis ollut ihme, että jääkiekko toi hänet myös Tukholmaan 2000-luvun alussa. Pieni hidaste painoi kuitenkin repussa. Mä olin reputtanut ruotsin ylioppilaskirjoituksessa, ja sanoin preppauskurssin vetäjälle, ettei mulla ole koskaan käyttöä ruotsin kielelle.Tero Tuomarila pelasi ykkösdivisioonassa tukholmalaisessa joukkueessa. Jääkiekko meni kaiken edelle.Työpaikkahaastattelussakin sanoin, että en sitten aio myöhästyä yhdestäkään treenistä enkä matsista.  Tero TuomarilaTero Tuomarilan suunnitelma oli pelata vain yksi kausi Ruotsissa, mutta sitten tuli mahdollisuus pelata vielä toinenkin. Sen jälkeen pelattiin kausi kauden jälkeen kunnes oli aika päättää pitkä ura jääkiekkokaukalossa.  Vaimo on aina tukenut kaikessa. Oli aikoja, kun lähdin töihin kaikkien vielä nukkuessa. Kun tulin kotiin treeneistä, kaikki oli taas nukkumassa. Luistimet laitoin naulaan jääkiekon osalta vuonna 2010.Suurperheen uranainenUuden vuosikymmenen vaihtuessa Teija Kaarteen perhe oli jo kunnioitettavan kokoinen. Perheessä oli neljä poikaa, nuorimmainen neljän vuoden ikäinen ja vanhin 14. Molemmat vanhemmat olivat töissä, mutta Teijalle syttyi ajatus muutoksesta. Hän halusi jatkaa keskenjääneitä opintojaan. Rakkus oli tuonut hänet aikanaan Ruotsiin, ja tunteiden palossa oli lukio jäänyt Suomessa kesken.Muistan, kuinka paistoin jauhelihaa ja siinä samassa luin läksyjä. Halusin itselleni ammatin, mutta ensin piti suorittaa miltein kaikki lukion kurssit. Teija Kaarre Teija valmistui ylioppilaaksi, sen jälkeen perushoitajaksi ja lopulta sairaanhoitajaksi. 2000-luvulla tapahtui Kaarteen perheessä vielä pari mullistusta. Me päätettiin rakentaa talo!2000-luvun päätteeksi tuli vielä varsinainen bonus. Meille syntyi tytär, neljän pojan jälkeen. Aivan mahtavaa! Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se  

Siltsu löi läpi reilut 20 vuotta sitten, kun hänet valittiin tangokuninkaaksi Seinäjoen tangomarkkinoilla. Ruotsi jäi taakse ja viihdyttäjän ura Suomessa on ollut menestystarina vailla vertaa. Soili tapasi Jari Sillanpään Forssan Urheilutalolla ennen konserttia. Fanit jonottivat ulkopuolella tuntikausia ennen ovien avaamista, vaikka heillä oli jo liputkin plakkarissa. Siltsun suosio ei ole hiipunut, ja hänen lavakarismansa puree niin äitiin kuin tyttäreenkin. Jari Sillanpää on Suomen parhaiten levyjä myynyt sooloartisti kautta aikojen, ja hänen nimikkolevynsä 90-luvulta on Suomen eniten myyty äänite.Sun pitää satsata Yhdysvaltoihin, sitten saat koko maailman, sanoi äiti.Viime vuosi oli Jarin 50-vuotisjuhlavuosi ja hän pisti pystyyn isot bileet. Elokuinen juhlakonsertti veti Helsingin olympiastadionin täyteen väkea. Syksy toi surua: Jarin äiti nukkui pois. Jarin isä asuu Pohjois-Ruotsissa, ja kunhan kesä tulee, toivoo Jari voivansa viettää enemmän aikaa isänsä kanssa. Kuuluisuus tuo onnea, mutta se ei tee onnelliseksi. Onnellisuus syntyy hyvin pienistä asioista ja hetkistä. On jo 20 vuotta siitä, kun Jari muutti Suomeen. Ruotsiin ei enää ole ikävä. Useimmat ystävät ja entiset työkaveritkin ovat muuttaneet Tukholmasta muualle. Ruotsinsuomalaisuus on sana, jota Jari jää pohtimaan. Kouluaikaan Jari sanoo olleensa niinkuin muutkin ruotsalaiset, mutta jatkaa, että hänellä on kuitenkin aina ollut suomalainen sielu.Koulukiusaaminen, jota hän joutui lapsena kokemaan, ei johtunut suomalaisuudesta, vaan oli monien asioiden summa, sanoo Jari. Lahjakas lapsi otti tilaa, eikä se miellyttänyt kaikkia jantelagenin maassa. Vaikeuksien läpi kun pääsee, voi ne kääntää voitokseen, sanoo Jari.Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se Soilin seurassa Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan.

Jorma oli alle vuoden ikäinen kun hänet lähetettiin ensimmäistä kertaa sotaa pakoon Skåneen. Huolimatta ankeista lähtökohdista on hän rakentanut itselleen ja perheelleen hyvän elämän. Jorma Suominen syntyi 1940 sodan melskeen keskellä pieneen torppaan Ylöjärvellä Tampereen lähellä. Hän syntyi savusaunaan, ja Jorma sanookin leikkisästi, että hän on kestänyt lapsuuden ja nuoruuden koettelemukset ja kurjuuden koska hänet savustettiin vahvaksi jo syntymässä.Se oli itkua ja hammasten kiristystä kun ei me lapset palatessamme osattu suomea, me puhuimme skoonea. Äiti ei ymmärtänyt mitään ja kun oli joku hätä niin sitä itkettiin vaan.Jorma lähetettiin ensimmäistä kertaa sotalapsena Ruotsiin alle 1-vuotiaana vauvana. Tuskin kolmea vuotta täyttänyt isosisko piti hänestä huolta matkan aikana. Välirauhan aikana Suomisen lapset palasivat kotiin, mutta jatkosodan syttyessä heidät passitettiin uudestaan Ruotsiin, falkenbergiläiseen lastenkotiin. Ruotsin lastenkotia Jorma kuvailee paratiisiksi maan päällä: oli ruokaa, oli huolenpitoa. Paluu kuusivuotiaana takaisin Ylöjärven torppaan oli rankka. Äiti ei osannut ruotsia, lapset eivät osanneet suomea. Koulussa kiusattiin ruotsalaisuudesta. Isä kuoli sodassa saamiinsa vammoihin ja äiti lyöttäytyi yhteen torpalle saapuneen kulkurin kanssa. Mies ei piitannut perheen lapsista ja heidät lähetettiin paikalliseen lastenkotiin, jossa ei orpolapsia hellyydellä kohdeltu. Olimme niin köyhiä, että talvipakkasella vuorotellen käytimme aluspaitaa.Lastenkodista tuli Jorman koti yhdeksäksi vuodeksi kunnes hän täytti 16 ja lähti rakentamaan itselleen tulevaisuutta opiskelun, partion, musiikin, yritteliäisyyden ja sammumattoman sisun avulla. Vaimo Helena on ollut tukena ja auttanut Jormaa selviytymään lapsuuden traumoista. Hän keksi, että jos Jorma kirjoittaa kokemuksensa kirjaksi, ei tarvitse kantaa raskasta menneisyyden selkäreppua taakkanaan. Jorma teki näin, syntyi omakustanneteos "Elämäni blues" ja kauna ja katkeruus menneitä kohtaan jättivät Jorman rauhaan. Hän on luonut uran menestyvänä insinöörinä, tilintarkastajana ja muusikkona. Jorma on lunastanut itselleen kotitorpan Ylöjärveltä, eikä siinä kaikki, hän on myös ostanut läheisen niemenkärjen jossa sijaitsee upea pitsihuvila Näsirinne. Hänellä on niin oikea kuin henkinenkin koti sekä Ruotsissa ja Suomessa. Small talk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Haastattelija: Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Markku Reinikainen soittaa niin laulaja Kaija Koon kuin blueskitaristi Erja Lyytisenkin kiertueilla, joten keikkapäiviä kertyy toistasataa vuoden mittaan. Tapaamme miehen, joka on kutsumusammatissaan. Nykyään tukholmalainen Markku Reinikainen sanoo, ettei hän ole oikein mistään kotoisin. Perhe asui eri puolilla Suomea Markun lapsuudessa ja nuoruudessa - ainoastaan Pohjanmaa jäi valloittamatta.Vaimon työ tutkijana Tukholman yliopistossa toi pariskunnan Ruotsiin runsaat neljä vuotta sitten - elämänmuutos, joka osoittautui hyväksi, sanoo Markku. Tukholmasta on helppo lentää Suomeen ja muualle Eurooppaan, kun työ sinne kutsuu. Ja ruotsalainen, pääpainotteisesti myönteinen, elämänasenne sopii maailmanmenoa valoisin mielin tarkastelevalle Markulle. Huumori on hänelle tärkeää, ja toinen mahdollinen uravalinta - ellei hänestä olisi tullut rumpalia - olisikin ollut komediakäsikirjoittajan työ. "Itse pidän seksivitseistä, vaimo enemmän kakkapieruhuumorista, mutta aina löytyy tv-sarjoja, jotka ilahduttavat molempia." Markku Reinikainen kertoo saavansa inspiraatiota rumpujensoittoon muista taiteenlajeista. Elokuvan leikkaus saattaa antaa ideoita biisin sovittamiseen. Myös kuvataide ja ruuanlaitto inspiroivat. Esimerkiksi kahden vastakkaisen maun yhteensovittaminen antaa väläyksen siitä, miten kontrasti toimii, ja sitä voi soveltaa musiikkiin, sanoo Markku. Jos bändin yhteistoimintaa vertaa talon rakentamiseen, niin rumpali ja basisti tekevät perustaa ja runkoa, mietiskelee Markku. Hyvä rumpali on egoton rumpali, hän jatkaa ja myhäilee, että rumpujen soittaminen on  vähän niin kuin puolustuspelaajan hommaa - mutta puolustajakin voi antaa nappisyöttöjä.Soilin seurassa tavataan joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Markun valinnat osuivat Rajaton-yhtyeeseen, David Bowieen ja Pepe de Luxeen, jossa hän itse soittaa rumpuja. Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Oli aivan tavallinen päivä vuonna 1999. 13-vuotias Henna oli leikkimässä serkkunsa luona, kun puhelin soi. Toisessa päässä oli itkevä äiti ja uutinen, joka laittoi koko perheen elämän uusiksi. Henna Ohranen on opiskelija ja risteilylaivan ohjelmaemäntä Tukholmasta. Jokunen ehkä tunnistaa nuoren naisen muutaman vuoden takaisesta Krama mig-elokuvasta. Mutta kesäpuheessaan Henna ei puhu valkoisesta laivasta tai valkokankaasta vaan sisaruudesta, menetyksestä ja siitä, kuinka elämän tiellä ei ikinä tiedä, mitä seuraavan mutkan takaa paljastuu. Kun Henna oli vain 13, menetti hän siskonsa Leenan. Silloin 17-vuotias Leena menehtyi äkillisesti, ja mitä Henna ei voinnut tietää oli, että siskon kuolema vaikuttaisi hänen elämäänsä tavalla, jota kukaan ei osannut odottaa. Hennan kesäpuheen lomassa kuullaan seuraavat kappaleet: Nick Drake - One of these things first Fools Garden - Lemon Tree Lisa Nilsson - En kort En lång R.E.M. - Shiny Happy People Sisuradion kesäpuhujat keskiviikkoisin kello 18.30 P4-kanavalla ja uusintana sunnuntai-aamusin P2-kanavan Kulttuurisunnuntaissa. Sekä milloin ja missä vain netissä ja älypuhelimen SR Play-appissa. Tuottaja: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se Kuuntele Sisuradion kesäpuhujat 2014 -soittolistaa Spotifyssa:

Tiistain aiheita: - Aamun vieraana tänään on monelle tuttu mies. Kari Lumikero (s. 1949) aloitti toimittajan uransa vuonna 1967 ja siirtyi seuraavana vuonna Ruotsin radion silloisen suomenkielisen toimituksen kesätoimittajaksi. Vuotta myöhemmin hänet vakinaistettiin Ruotsin radioon, mutta samalla hän avusti Suomen Yleisradiosta. 1986 hänestä tuli suomalaisen MTV3:n Skandinavian kirjeenvaihtaja. Uraan mahtunut myös Keski-Euroopan, uusien EU-maiden ja Lähi-idän valvontaa. Kari Lumikero on tullut tunnetuksi myös raportoinnistaan maapallon kriisipesäkkeitä - Kaksi- tai monikielisen lapsen kielellinen kehitys on monelle vanhemmalle arka asia ja varsinkin jos lapsen puheen tuottaminen poikkeaa normaalista kehityskaaresta. Asiaa ei helpota sekään, että aina löytyy ympäristöstä niitä, jotka epäilevät puhehäiriöden johtuvan juuri monikielisyydestä. Monikielisten lasten kielellisiin erityisvaikeuksiin erikoistunut logopedi Hanna Helttunen tyrmää yhteyden kaksikielisyyden ja kieliongelmien välillä - Sinikka Kohtala saapui Åreen töihin 15 vuotta sitten Tukholmasta. Hänen mukaansa paikkakunta on kasvanut varsinkin vuoden 2007 Alppihiihdon MM-kisojen jälkeen - Tämä kevät on ollut erityisen hankalaa aikaa siitepölyallergikoille. Näin kertoo Leenu Hernejärvi, joka toimii Tukholman astma ja allergiayhdistyksessä - Tranemon Suomi-Seuran pyrkimykset saada kunta vapaaehtoisesti liittymään suomen kielen hallintoalueeseen kariutuivat viime kesänä kunnanvaltuuston näytettyä kuntalaisaloitteelle punaista valoa äänestyksen jälkeen. Tranemon suomalaistaustaiset saavat kuitenkin nyt tukea Ruotsinsuomalaisten Keskusliitolta - Göteborgin kaupunginteatterissa on ensi kaudella voimakas ruotsinsuomalaispanostus. "Fosterlandet" on suurella näyttämöllä esitettävän näytelmän kantaesitys, joka kertoo sotalapsen traagisen kertomuksen - Aamun visa. Tiistaiaamussa juontajana on Jorma Ikäheimo.

Maailmaa kiertänyt helsinkiläinen indieyhtye Husky Rescue kävi ensimmäistä kertaa koskaan vetämässä keikan Ruotsissa, mutta poikkesi ennen sitä Finska Pinnar-studiossa kertomassa uusista kuvioistaan. Yhtyeen ainut alkuperäisjäsen on nykyään Marko Nyberg, mutta mukaan on tullut Markon vanha ystävä Antony Bentley sekä Tukholmasta kotoisin oleva Johanna Kalén. PÅ SVENSKA: Finska indiebandet Husky Rescue besökte Finska Pinnar före premiärspelningen i Sverige. (EDIT 28/4 2014: Husky Rescuen kuviot ovat taas muuttuneet. Johanna Kalén on jättänyt Husky Rescuen ja on perustanut uuden duon nimeltään Audio Fauna yhdessä Mari Kronlundin kanssa.) Perjantaipaneeli Perjantaipaneelissa puhuttiin Shine 2009-yhtyeen uudesta Eurozone-biisistä, edesmenneen Margaret Thatcherin maineesta, YK:n hyvistä uutisista, tulevasta Tom of Finland-elokuvasta, opettajien voimankäyttövaltuuksista ja Håkan Hellströmin suosiosta. Paneelissa mukana Teja Kotilainen Strömberg, Henrik Lindström ja Fredrik Furu. Juontajina Kike Bertell ja Andrea Reuter.

Tarina pölytuppuraisesta, joka halusi lentää ja nähdä miltä maailma näyttää. Sadun on kirjoittanut Leenu Hernejärvi Tukholmasta ja lukee Eeva-Leena Malander. KOHDERYHMÄ: 3-8-vuotiaat. Kuvan villakoirasta on piirtänyt Leenun tytär, taiteilija Senni Hernejärvi. Piirustus on julkaistu luvalla.

Markus Fagervall Matarengistä tai oikeastaan tätä nykyä Tukholmasta kertoo vauhdikkaasta vuodestaan ja kuinka se oma tapa olla tähtenä piti etsiä vähän niinkuin kantapään kautta. Elina Hiltunen haastattelee. Markus Fagervall berättar om hur var på riktigt att leva som Idol.