Podcasts about antti rinteen

Vuosi sitten pääministeri Petteri Orpo (kok.) tuskaili tyhjinä ammottavien budjettilaarien äärellä. Olemme käyneet läpi laarien pohjatkin", sanoi Orpo kehysriihen kovista leikkauspäätöksistä. Nyt ääni hallituksen kehysriihikellossa oli toinen – laarin pohjalla pilkotti kaksi miljardia jakovaraa. Ajettiinko hallituksen velkalaiva suojasatamaan? Dynaamisilla vaikutuksillako Orpo velkalaivan kääntää? Onko pääministeri Antti Rinteen (sd.) vappusatanen kevyttä budjettikauraa Orpon vappumiljardin rinnalla? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Vuonna 2015 Juha Sipilän (kesk.) johtamissa hallitusneuvotteluissa kurkisteltiin vatulointikoreihin. Vuonna 2019 Antti Rinteen (sd.) johdolla kilauteltiin ilmiöpöytiin. Keväällä 2023 Säätytalossa istutaan Petteri Orpon (kok.) reformipöydissä. Miten Säätytalon Haluatko pääministeriksi -peliä Orpon johdolla pelataan? Puuttuuko pääpöytä peliin, jos homma menee juntturaan? Minkälaisista oljenkorsista hallitusneuvotteluissa vedellään? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Jussi on taas saanut studioon vieraita! Tällä kertaa Kaikki Uusiksi ottaa tiukasti katseen kohti muutaman viikon päästä koittavia eduskuntavaaleja, joiden ennakkoäänestys alkaa jo viikon päästä.Jussin vieraana on SDP:n pitkäaikainen taustavaikuttaja Esa Suominen, joka työskenteli 2014­-2015 Antti Rinteen valtiosihteerinä. Sittemmin hän on siirtynyt  konsulttibisnekseen ja on nykyään konsulttitoimisto Rud Pedersen Suomen hallituksen puheenjohtaja.Erityisesti Esan kanssa keskustellaan siitä, mihin asioihin vaalit oikein ratkeavat, mistä asetelmista loppurynnistykseen lähdetään ja siitä, miltä tuntuu olla ennakkosuosikki ja katsoa, kun etumatka vain hupenee ja hupenee!Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Puolueiden nuorisojärjestöt ovat olleet usein radikaalimpia kuin emopuolueet, mikä on keino hakea näkyvyyttä. Demarinuoret näyttävät olevan kuitenkin keskemmällä kuin emopuolueensa, jonka on tulkittu siirtyneen vasemmalle. Perussuomalaiset nuoret puolestaan haluavat puhua perheen perustamisesta. Ymmärrystä saavat jopa Antti Rinteen (sd.) puheet synnytystalkoista. Nuorisojärjestöjen roolista keskustelevat puheenjohtajat Pinja Perholehto Demarinuorista, Ida Leino Kokoomusnuorista ja Joakim Vigelius Perussuomalaisesta nuoristosta. Nuorisopoliitikkoja ärsyttää omissa puolueissaan esimerkiksi liian räväkkä kieli tai uudistusten hautaaminen työryhmiin. Mikä on nuorisopoliitikoille kevään eduskuntavaalien tärkein kysymys? Toimittajana on Antti Pilke.

Kuuden ministerin erityisavustajana toiminut, Keskustan monivuotinen puoluesihteeri Timo Laaninen julkaisee tänä syksynä muistelmansa. Viestintätoimisto Rui Pedersenin hallituksen puheenjohtaja Esa Suominen on puolestaan taustaltaan sosiaalidemokraatti ja toimi Antti Rinteen valtiosihteerinä. Laaninen ja Suominen kertovat miten Suomessa rakennetaan tie politiikan huipulle, mikä on varmin tapa tömähtää huipulta kanveesiin ja minkälainen on suomalaisen politiikanteon kulttuuri. Ville Talola juontaa.

Pihiseekö virtuaalivapussa poliittista korviketta työväen ja ylioppilaiden juhlaan? Missä kuullaan etävapun vaikuttavin vappupuhe? Puhutteleeko Keskustan puheenjohtajan Katri Kulmunin esiintyminen keskustan K-studiossa? Millaista on Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon sananparsi Perussuomalaisten You tube -kanavalla? Entä demarijohtajan Antti Rinteen esiintyminen SDP:n virtuaalivapussa? Missä ja milloin pidettiin kaikkien aikojen kovin vappupuhe? Mikä on vappupäivän politiikan sana? Puheet päreiksi -virtuaalivappuspecialissa suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Suomi tilasi vääriä maskeja Virosta kauneuskirurgiaan erikoistuneelta Tiina Jylhältä - miten meni omasta mielestä? Trump tekee samoja virheitä kuin Marin, mutta uutisointi on päinvastaista, mikä mättää? Pitäisikö Uuttamaata avata? Trump sai vihdoin haastajan - USA:n oman Antti Rinteen. Tämä kaikki ja paljon muuta Viikon kuumimmat aiheet -jaksossa, joka on tallenne livelähetyksestä, jonka pystyy katsomaan poliitikkosivultani Facebook-sivulta tai Youtubesta.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen suosio on Lännen Median selvityksen mukaan selvästi korkeampi kuin edeltäjä Antti Rinteen (sd.) hallituksen suosio. Mistä tämä johtuu? Vieraana politiikan toimittajat Lauri Nurmi Iltalehdestä ja Simo Alastalo Demokraatti-lehdestä. Toimittajana Linda Pelkonen. Etenkin naiset ovat erityisen tyytyväisiä nykyiseen hallitukseen. 73 prosenttia naisista ja 55 prosenttia miehistä kertoi olevansa tyytyväisiä Marinin hallitukseen. Nurmi nostaa, että hallitus on vienyt muutoksia kysymyksiin, jotka ovat etenkin naisille tärkeitä, kuten koulutus ja päivähoito. Alastalo vertaa Marinin hallitusta Sipilän hallitukseen. "Kun muistellaan Sipilän hallituksen trioa, tämä kontrasti aika iso kun katsoo tätä viisikkoa. Ymmärrän sen, että moni nainen on tyytyväinen, varsinkin kun on tapahtunut se muutos, että on vähemmän konservatiivista ja vähemmän oikeistolaista politiikkaa," hän toteaa. Entä miksi sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) marssi ulos Kesärannasta? Onko kyse performanssista vai jostain suuremmasta? Keskustakonkari Seppo Kääriäinen sanoi viime viikolla, että keskustalla on puoli vuotta aikaa saada aikaan tuloksia. Miten vakavaa kädenvääntöä keskusta käy vihreiden kanssa? Politiikkaradion Areena-jatkoilla pohditaan kokoomuksen ja perussuomalaisten muodostamaa "oikeisto-oppositiota". Onko kokoomus lipumassa lähemmäs perussuomalaisia? Miksi ex-ministeri Antti Häkkänen kieltäytyi haastamasta istuvaa puheenjohtajaa Petteri Orpoa? "Kokoomuksessa on vähän maaseudun kokoomus, joka on konservatiivisempi ja sitten kaupungissa on toista," Alastalo pohtii. Nurmi puolestaan nostaa esiin esimerkin Ruotsista.

Noin 100 000 ihmistä oli lakossa 3 päivää. Miksi tähän tilanteeseen päädyttiin? Haastateltavana Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle ja Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto. Lähes kaikilla vientiteollisuuden työpaikoilla palataan töihin tänään kolmen päivän lakon jälkeen. Aalto kertoo, että näin suuri lakko on hyvin poikkeuksellinen, ja siihen lähdettiin, koska palkoista ei olla päästy yhteisymmärrykseen. Helle korostaa, että lakot maksavat Suomen vienille "satoja miljoonia euroja" ja näin suuret lakot vaikuttavat jopa Suomen bruttokansantuotteeseen. Miksi sitten tilanteesta ei olla päästy sopuun? Koska on oikea aika korottaa palkkoja? Asiasta neuvotellaan jälleen maanantaina valtakunnansovittelijan Vuokko Piekkalan johdolla. Aalto ja Helle kommentoivat myös Antti Rinteen puheita työmarkkinoista. Helle korostaa, että poliitikkojen pitäisi pysyä työmarkkinoista erossa. Aalto on samoilla linjoilla, mutta toivoo, että asiasta olisi puhuttu voimakkaammin jo neljä vuotta sitten. "Olisin toivonut että tuo kanta tähän politikkojen puuttumiseen (työmarkkina-asioihin) olisi sanottu yhtä tarmokkaasti, että nyt ei työnantajapuoli pidä siitä, että Sipilä puuttuu tänne työmarkkinapuolelle vaan pitää vain huolta siitä valtakunnan politiikasta ja jättää nämä työmarkkina-asiat", Aalto toteaa. Toimittajana Linda Pelkonen.

Antti Rinteen hallitus jättää eronpyyntönsä. Lähes samalla kellonlyömällä valtaan astuu Sanna Marinin punamultahallitus. Mikä muuttuu? Rauhoittuvatko hallituksen sisäiset valtakiistat ja linjariidat pääministeri Antti Rinteen eron myötä? Oliko Rinteen erottaminen oire hallituksen sisällä alusta lähtien jyllänneistä valtataisteluista? "Mä toivon että se ei ollut sitä", sanoo Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson Politiikkaradiossa. Anderssonin mukaan poliittinen näkemysero hallituksen sisällä ei voi olla riittävä peruste pääministerin erottamiselle, koska hallituksen sisällä on toimintatapoja ristiriitojen ratkaisemiseksi. Jatkaako Sanna Marinin hallitus työmarkkinapolitiikassa tai työllisyystoimien valmistelussa samaa linjaa kuin Antti Rinteen hallitus? Voidaanko sosiaaliturvaa leikata työllisyyspolitiikan takia? Pitääkö hallituksella olla kyky tehdä ratkaisuja ohi työmarkkinajärjestöjen? Vastaamassa on Vasemmistoliiton puheenjohtaja sekä valtaan astuvan Sanna Marinin hallituksen opetusministeri Li Andersson. Politiikkaradion Tapio Pajunen haastattelee.

Uuden hallituksen rakentaminen on pääministeri Antti Rinteen (sd.) eron jälkeen käynnissä. SDP:n puoluevaltuusto päätti täpärässä äänestyksessä ehdottaa pääministeriksi Sanna Marinia. Marinista Suomi on saamassa historiansa nuorimman pääministerin. Eduskunta äänestänee uudesta pääministeristä tiistaina 10.12. Mikä muuttuu kun pääministeri Antti Rinne vaihtuu Sanna Mariniin? Saako Suomi nyt sanavalmiin pääministerin? Muuttuuko poliittinen linja, jos hallitusohjelma ei muutu? Syntyykö Sanna Marinista (sd.) ja valtiovarainministeriksi esitettävästä Katri Kulmunista (kesk.) uuden punamullan voimakaksikko? Politiikkaradion toimittajat Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen analysoivat uuden hallituksen muodostamista ja Sanna Marinin (sd.) nousua uudeksi pääministeriksi.

Mikä johti pääministeri Antti Rinteen eroon? Sopivatko SDP ja Keskusta samaan hallitukseen? Miten valtion omistajaohjausta tulisi kehittää? Näihin kysymyksiin ottavat kantaa Liike Nytin kansanedustaja Hjallis Harkimo ja toimittaja Matti Virtanen. Keskustelua juontaa Leevi Leivo. Jakso on nauhoitettu Eduskunnassa 4.12.2019. https://www.instagram.com/puheenaihefi

Tämän viikon podcastissa Tuomas Peltomäki, Tuija Siltamäki, Maria Manner ja Marko Junkkari keskustelevat typerryttävän nopeaa edenneestä hallituskriisistä, joka päättyi pääministeri Antti Rinteen eroon. Lisäksi keskustellaan ulkoministeri Pekka Haaviston kujanjuoksusta, kun lehtitietojen mukaan hän oli painostanut ulkoministeriön virkamiestä hoitamaan suomalaislapset kotiin konsulikonstein. Podcast nauhoitettiin suorana yleisön edessä Kulttuuritehdas Korjaamolla Helsingissä varsin hilpeässä ja lämminhenkisessä Uutisraportti podcastin pikkujoulutilaisuudessa 4.12.2019. Hyvää joulua ja kiitos kuluneesta vuodesta myös kaikille teille, jotka ette päässeet paikalle!

Antti Rinteen (sd.) lento pääministerinä kesti 180 päivää ja risat. Ajolähtötilanne Rinteen ympärillä tiivistyi alle viikossa eduskunnan kyselytunnilla annetun Posti-lausunnon jälkeen. Jo viikonloppuna hallituspuolueet istuivat kriisikokouksessa käyden tuntien keskustelun siitä, voiko hallitus jatkaa Posti-kohun jälkimainingeissa. Antti Rinteen eron avainsana on luottamus. Siihen kiteytyy kaikki. Miksi luottamusta joko on tai ei ole? Mikä on päivän politiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Keskustelemassa ovat Juha Itkonen, Olavi Uusivirta ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Twitterissä #pyöreäpöytä Puheenaiheet keskittyvät hallituskriisiin ja pääministeri Antti Rinteen jättämään eronpyyntöön. Kaikki olivat seuranneet koukuttavaa poliittista draamaa ja oviliveä herkeämättä kaksi edellistä päivää. Miksi näin kävi? Oliko taustalla kaunaa vai oliko kaikki vain puhdasta politiikkaa? Mitä tarkoittaa pääministerin "oikeusturva"? Ymmärsikö Rinne pääministerinä, mitä tarkoittaa poliittinen instituutio? Mikä oli median rooli? Kaikkia hallituksiahan on etupäässä haukuttu, joten ritarit antavat kasin.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) jätti eronpyyntönsä eilen. Hallitus jatkaa toimitusministeristönä. Mitä nyt tapahtuu? Pääministeri Antti Rinteen (sd.) eron aiheuttamasta tilanteesta on keskustelemassa eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.). Rinteen eroa on monesti verrattu pääministeri Anneli Jäätteenmäen (kesk.) eroon vuonna 2003, jolloin Vanhanen nousi pääministeriksi. Mitä eroa näillä tilanteilla on? Mitä tarkoittaa pääministerin luottamus ja millaisissa tilanteissa sitä ei ole? Mikä vei Rinteen luottamuksen keskustan silmissä? "Osa luottamusta on myös se, että puoluejohto, eduskuntaryhmien johdot on keskenään käyneet näitä aiheita läpi ja suoraan sanoen niiden keskustelujen, jos niitä joskus kuvataan, ne tulee sitten varmaan muistelmissa esille", Vanhanen sanoi. Julkisuudessa on esitetty epäilyjä, että Rinteen luottamuspulan takana on hänen taustansa ammattiyhdistysliikkeessä. Nyt Antti Rinne lähtee johtamaan hallitustunnusteluja. Miten uuden hallituksen muodostamisen prosessi etenee? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Politiikkaradion toimittajat Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen analysoivat pääministeri Antti Rinteen (sd.) eroa ja Rinteen hallituksen kaatumista.

Rinteen hallitus kävi myöhään sunnuntai-iltana keskustelua siitä, miten hallitus voi jatkaa Posti-kohun jälkimainingeissa. Toistaiseksi Antti Rinne (sd.) jatkaa pääministerinä. Valtioneuvosto on tiedottanut asiasta vain niukasti. Tiedotteen mukaan hallitus valmistautuu vastaamaan välikysymykseen tiistaina. Hallituksen sisällä ratkaisijan asemassa näyttää olevan keskusta, joka on vaatinut Rinteeltä lisäselvitystä Posti-kohun yksityiskohdista. Keskustan eduskuntaryhmä käsittelee hallitusyhteistyön jatkoa ylimääräisessä ryhmäkokouksessaan. Miten poliittinen ajolähtötilanne Posti-kohun ympärillä jatkuu? Minkälainen on Antti Rinteen hallituksen asema? Horjuuko hallitus opposition vaatiessa pääministerin eroa? Politiikkaradion toimittajat Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen analysoivat hallituskriisiksi äitynyttä Posti-kohua.

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus on luvannut koulutuksen, tieteen ja tutkimuksen kunnianpalautuksen. Onko tämä lupaus toteutumassa? Politiikkaradiossa haastateltavana tiede ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.). Suomi esiintyi heikossa valossa tänä syksynä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n julkistamassa koulutusraportissa. Korkeakoulutettujen osuus Suomen väestöstä on vain 41 prosenttia, mikä on alle OECD-maiden keskitason. Hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan 50 prosenttia nuorista aikuisista olisi korkeakoulutettu vuoteen 2030 mennessä. Kosonen myöntää, että tämän hallituksen tavoitteen saavuttamiseksi tarvittaisiin 5000 uutta korkeakoulupaikkaa, mikä ei hänen mukaansa ole mahdollista. Kosonen kertoi marraskuun alussa Opettaja-lehdessä tavoittelevansa korkeakoulutukseen 5000 aloituspaikan lisäämistä. Nyt Kosonen kertoo, että tutkintotavoitteista neuvotellaan, ja lopputulos on tiedossa alkuvuodesta. Hän uskoo, että tutkintotavoitteiden määrää pystytään nostamaan. "Jos mietitään sitä 2030 mennessä tavoiteltavaa 50 prosenttia nuorista olisi korkeakoulutettuja, tason pitäisi nousta 5000 yhteensä, mutta siihen me emme pysty, koska siinä kohtaa tulee resurssit vastaan enkä tahdo olla tekemässä sellaista politiikkaa, jossa pakotetaan korkeakouluja nostamaan tutkintotavoitteita, vaikka heillä ei olisi siihen resursseja", Kosonen sanoo. Koulutustavoitteet ovat kiinni siitä saavutetaanko hallituksen tavoittelema 75 prosentin työllisyystavoite. Jos työllisyystavoite ylittyy, koulutukseen voi Kososen mukaan olla luvassa lisää panostuksia. Kososen puolue keskusta leikkasi Juha Sipilän hallituksessa koulutuksesta laskentatavasta riippuen 690-900 miljoonaa euroa. Nyt Antti Rinteen hallitus on palauttamassa korkeakouluille 140 miljoonaa euroa. Ensi vuoden budjetissa valtiolta on tulossa yliopistoille lisää 40 miljoonaa ja ammattikorkeakouluille 20 miljoonaa euroa. Miten tällä yhtälöllä saavutetaan tieteen kunnianpalautus? Entä mistä johtuu keskustan heikko kannatus, ja mikä on keskustan suunta? Kosonen kertoo lähetyksessä kantansa paljon keskustelua herättäneeseen koulujen joulujuhlan järjestämiseen kirkossa, minkä apulaisoikeusasiamies tyrmäsi vedoten muun muassa uskonnonvapauteen. Kososen mielestä koulun juhlissa voi kuitenkin esittää virsiä ja evankeliumnäytöksiä, koska ne ovat osa Suomen kulttuuria. Toimittajana Linda Pelkonen.

Moderneissa, työnjaoltaan monimutkaisissa ja pitkälle erikoistuneissa yhteiskunnissa tarvitaan suunnaton määrä asiantuntijuutta. Samalla asiantuntijuuden, politiikan ja demokratian välisistä rajoista on tullut entistä huokoisempia. Politiikka on usein kamppailua asiantuntijatiedosta, mistä kielii esimerkiksi debatti Antti Rinteen hallituksen työllisyyspolitiikasta ja sen laskennallisista vaikutuksista. Poliittinen talous -podcastissa keskustellaan asiantuntijuuden, politiikan ja demokratian rajoista. Turun yliopiston sosiologian yliopistonlehtori Hanna Ylöstalo käsittelee Timo Harjuniemen kanssa muun muassa sitä, miksi kysymykset asiantuntijoista ja näiden tuottamista faktoista ovat nousseet politiikan keskiöön. Mikä on asiantuntijuuden ja demokratian välinen työnjako? Vai onko asiantuntijuus sittenkin kriisissä, kuten analyysit totuudenjälkeisestä ajasta antavat olettaa? Hanna Ylöstalo Twitterissä: https://twitter.com/ylostalohanna

Hallitukselle budjetti on paraatipaikka näyttää poliittista väriä. Missä muussakaan politiikan arvovalintoja voisi näyttää kuin rahan jaossa. Yhtä lailla oppositiolle vaihtoehtobudjetti on mitä parhain paikka väläyttää omaa poliittista väriä. Tarjoavatko opposition vaihtoehtobudjetit aidon budjettivaihtoehdon hallituksen tulo- ja menoarviolle, vai onko pointtina profiloitua omilla kärkiteemoilla? Entä kumman selän takana palkansaajapuolueen johtama Antti Rinteen hallitus seisoo valtionyhtiö Postin lakkokiistassa: työntekijöiden vai työnantajien? Mikä on päivän politiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Voiko naisten eläkkeitä korottaa ja mitä vaikutuksia sillä olisi jos näin tehtäisiin? Pääministeri Antti Rinne (sd.) esitti eduskunnan kyselytunnilla eläkevarojen käyttöä sen kompensoimiseksi, että nykyisille eläkeläisille ei ole kertynyt eläkettä vanhempainvapaan ajalta. Mitä se merkitsisi, jos Rinteen ehdotus toteutetaan? Haastateltavana Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Toimittajana Linda Pelkonen. Onko Suomen eläkejärjestelmä reilu? Minkälaisia korjauspaineita eläkejärjestelmässä on? Entinen kansanedustaja, liikemies Eero Lehti (kok.) ehdotti, että työeläkevaroista 50 prosenttia sijoitettaisiin pörssiin.

Terveysjätti Mehiläinen ilmoitti tiistaina ostavansa Pihlajalinnan. Jos tämä kauppa toteutuu, Mehiläisestä tulee Suomen ja Pohjoismaiden suurin yksityinen terveysalan yritys. Mitä se merkitsee? Merkitseekö kauppa kilpailun vähenemistä, kuten perhe ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) arvioi? Haastateltavana sosiaalipolitiikan yliopistolehtori Johannes Kananen Helsingin yliopistosta ja uudistumiskykyjohtoaja Antti Kivelä Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta Sitrasta. Toimittajana Linda Pelkonen. Kauppa menee nyt Kilpailu- ja kuluttajaviraston käsiteltäväksi. Kananen arvioi, että Mehiläisen ja Pihlajalinnan yhdistyminen ei todennäköisesti toteudu sellaisenaan. Mikä rooli yksityisillä terveysalan yrityksillä Suomessa on, ja mikä sen pitäisi olla? Miten hyvä hoito ja yhteiskunnan etu yhdistyvät voitontavoitteluun? Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus on sorvaamassa sote-uudistusta. Kanasen mielestä nyt olisi tärkeää kiinnittää huomio voiton ja tehokkuuden tavoittelun sijaan palveluiden laatuun. Hän kritisoi myös ideologista keskustelua siitä, että yksityiset palveluntuottajat olisivat tehokkaampia kuin julkiset. Kivelän mielestä Suomen terveysjärjestelmän ongelmat ovat terveyseroissa ja kunnat on laitettu liian ahtaalle. "Kunnat eivät enää pysty hoitamaan vastuutaan, koska markkina on muuttunut niin paljon", Kivelä toteaa.

Miltä Suomi näyttäisi jos Antti Rinne ei olisi vuonna 2014 lähtenyt haastamaan SDP:n puheenjohtajaa ja valtiovarainministeriä Jutta Urpilaista? Miksi ammattiliitto Pron puheenjohtaja lähti politiikkaan? Salaiset palaverit Rinteen nostamiseksi SDP:n puheenjohtajaksi aloitettiin pienen porukan kanssa helsinkiläisen hotellin kabinetissa. Entä minkälainen Antti Rinne on ihmisenä? Loviisassa ja Hyvinkäällä lapsuutensa ja nuoruutensa elänyt Rinne oli luonteeltaan kiltti, mutta hänessä oli toinenkin puoli, joka näkyy edelleen. Mörttinen arvioi, että Rinne on ihmisenä vähän erilainen mitä julkisista esiintymisistä voi ymmärtää. Hänen mielestään erityisesti Rinteen tunteet perhettä kohtaan tulevat kirjassa ilmi. Antti Rinne - koko tarina -kirjan (Into 2019) kirjoittajat Matti Mörttinen ja Lauri Nurmi. Toimittajana Linda Pelkonen. Entä mitä tarkoittaa, että Antti Rinne on "äijäfeministi"? Ajatus äijäfeminismistä lähti miesten saunaillassa. Vaikka kirjassa verrataan Timo Soinin ja Antti Rinteen tyylejä, Nurmi korostaa, että Soinin ja Rinteen suuri ero on, että "Soini on sovinisti ja Antti Rinne on aito feministi". Kirjasta piirtyy kuva strategisesti ajattelevasta henkilöstä, joka käyttää tulistumistaankin vain tarkoitushakuisesti tietyissä tilanteissa. Kirjaan on haastateltu Antti Rinnettä yli 30 tuntia ja neljä päivää Antti Rinteen vanhempia. Kirja kuvaa Antti Rinteen perheen elämää sekä Rinteen nousua ay-liikkeestä politiikan huipulle.

Suomen historian ensimmäinen hallituksen oma viestintästrategia on julkaistu. Pääministeri Antti Rinteen hallituksen viestintästrategia sisältää hallituksen viestinnän tavoitteet ja arvot. Miksi moinen strategia julkaistiin vasta vuonna 2019? Olisiko Sipilän hallituksen sote-sotkut vältetty strategisella viestinnällä? Entä pohjaavatko kaikki lausunnot politiikassa johonkin tietoisesti valittuun strategiaan? Miksi nykyhallituksen ministerit näyttävät esiintyvän ministeriaitiossa jopa korostetun yliasiallisesti? Toteuttavatko he tietoisesti valittua hymykampanjaa? Entä onko politiikassa yleinen tiedon ja faktan manipulointi, jopa suoranainen valehtelu, tarkkaan harkitun strategian toteuttamista? Onko valehtelu keino saada gallupit nousuun? Mikä on päivän politiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Antti Rinteen hallitus istui tällä viikolla budjettiriihessä. Mitä jäi käteen? Mikä maksaa? -ohjelman omassa budjettiriihessä kymmenien budjettien miehet Raimo Sailas ja Erkki Virtanen arvioivat hallituksen esitystä ja lukevat omat talouden madonlukunsa. Vähän vanhojakin muistellaan. Kuva: AOP

Tämän viikon jaksossa Tuomas Peltomäki, Tuija Siltamäki ja Marko Junkkari keskustelevat pääministeri Antti Rinteen hallituksen ensimmäisestä budjettiriihessä, jossa paljastettiin miljardeja alijäämäinen budjetti ja rahaa sijoitettiin vähän joka paikkaan, sekä Financial Timesin yllättävästä kampanjasta, jonka mukaan kapitlaismin täytyy uusiutua huomioimaan myös muut tahot kuin osakkeenomistajat, eli ympäristö ja työntkeijät (!) ja korkeimman oikeuden päätöksestä, jonka mukaan kovassakin humalassa tapahtunut yhdyntä ei täyttänyt raiskauksen tunnusmerkkejä koska uhri ei ollut lain tarkoittamalla tavalla avuttomassa tilassa, samaan aikaan kun eduskunta alkoi käsitellä Suostumus2018-kansalaisaloitetta.

Tämän viikon jaksossa Tuomas Peltomäki, Marko Junkkari ja Tuija Siltamäki keskustelevat Postin yhä pahenevasta kriisistä ja suunnitelmista että sen 8000 työntekijän palkkoja alennetaan, sekä pääministeri Antti Rinteen sotkeutumisesta asiaan. Tuomaksella lyhyt kommunistiparahdus. "Mama Africa" eli EU:n uusi kansainvälinen yhteistyökomissaari Jutta Urpilainen oli pettymys, vai oliko? HS:n pitkässä artikkelissa esiteltiin historioitsija Teemu Keskisarja – joka kertoo olevansa nationalisti. Onko hän siis Belsebub itse!

Elokuussa Yhdysvallat testasi uutta keskimatkan ohjusta. Samassa kuussa Venäjällä sattunut ydinonnettomuus on yhdistetty ydinkäyttöisen risteilyohjuksen räjähdykseen. Yhdysvallat sanoo jatkavansa keskimatkan ballististen ohjusten testaamista. Venäjän presidentti Vladimir Putin kertoo olevansa pettynyt Yhdysvaltojen toimintaan. Todistammeko parhaillaan kiihtyvän asevarustelun kierrettä Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä? Käynnistikö INF-sopimuksen kaatuminen ohjusteknologisen kilpavarustelun? Ovatko suurvallat lainkaan kiinnostuneita aserajoitussopimuksista? Entä miten Antti Rinteen (sd.) hallitus suhtautuu asevalvontaan, ydinaseisiin ja aseidenriisuntaan liittyviin kysymyksiin? Vieraina ovat ydinasepolitiikkaan ja aseidenriisuntakysymyksiin perehtynyt tutkija Tapio Juntunen Tampereen yliopistosta sekä tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tämän viikon jaksossa Teemu Muhonen, Tuija Siltamäki ja Milka Valtanen keskustelevat sotesta, Antti Rinteen komiteoista ja suomalaisen median Trump-fiksaatiosta. Lisäksi luodaan katsaus mätäkuun uutisiin, kuten James Bond -uutisankkaan ja Tekirin kyselyyn vihatuimmista suomalaisista.

Antti Kaikkonen pyrkii keskustan puheenjohtajaksi. Kaikkosen tavoite on palauttaa keskustan itseluottamus ja pidemmällä tähtäimellä myös menestyminen vaaleissa. Onko keskustan puheenjohtajan valinta samalla aatteellinen kisa keskusta-aatteen päivittämiseksi 2020-luvulle? Entä onko kokoomuksessa alkamassa vastaava taisto puolueen linjasta ja paikasta oikeistopuolueena? Löytyykö Antti Rinteen (sd.) hallituksesta varakkuudeltaan entiseen pääministeriin Juha Sipilään (kesk.) verrattavissa olevaa ministeriä? Politiikkaradion toimittajat Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen analysoivat politiikan viikon tärkeimpiä uutisia.

Ajankohtais- ja kulttuuripodcast PÖLÖTILAN eka vieras on ilmastoaktivisti/nuorisolainen Atte Ahokas (@A_Ahokas) Puhumme muun muassa ilmastolakkoilusta, Greta Thunbergista, Antti Rinteen hallitusohjelmasta ja ilmastoahdistuksesta sukupolvikokemuksena. Alkujuonnossa käsittelemme Chernobyl-sarjan innoittamia meemejä. Miten ydinkatastrofin meemiyttämiseen pitäisi suhtautua? PÖLÖTILA-podcast on osa Vita nuovaa, joka on milleniaalien ja post-milleaniaalien blogiyhteisö. Vita nuova pyrkii edistämään sivistystä, kulttuuria ja internetin laadukasta tekstisisältöä. Tutustu Vita nuovaan: https://vitanuovablogi.wordpress.com/ (IG: vitanuovablogi, Twitter: @vitanuovablogi) Tuotanto, juontaja: Sakri Pölönen (Twitter: @sakripol) Tunnusmusiikki: Sami Elovaara (Soundcloud: https://soundcloud.com/samtastic-1)

Antti Rinteen hallitus on nimitetty. Hallituksen ohjelmaa käsiteltiin eduskunnan tiedonantokeskustelussa kokonaiset kaksi päivää. Ohjelma ja sen myötä Rinteen enemmistöhallitus sai eduskunnalta luottamuksen äänin 113 – 75. Löikö eduskunnan hallitusohjelmakeskustelu yli äyräiden? Onko Rinteen hallituksen talouspolitiikka rakennettu juoksuhiekalle vai peruskalliolle? Kenen teksiä hallitusohjelmasta löytyy? Mistä mikäkin lause ohjelmaan on kopioitu? Mikä tuo Rinteen hallitusohjelmalle optimistisen sävyn, siinä missä Sipilän hallituksen ohjelmaa leimasi pessimismi? Entä miksi eläinsuojeluasiamiehen virka perustetaan juuri Seinäjoelle? Mikä on päivän politiikan sana? Mikä politiikan sana kuvaa koko alkuvuotta? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Kulttuuriykkösen Kisastudio tarttuu Antti Rinteen imagoon, siihen millä tavoin kristinusko enää nykypäivänä näkyy suomalaisessa kulttuurissa, Teollisuusliiton erikoiseen mainoskampanjaan ja pui sitä missä määrin kiinnostus vanhoja huonekaluja kohtaan kertoo rakkaudesta antiikkiin ja nostalgiaan, missä määrin taas laatuun ja ekologisuuteen. Vakiovieraina kosmologi Kari Enqvist, startup-yrittäjä Sami Kuusela sekä kirjailija, Antiikki & Design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola. Tuukka Pasanen juontaa.

Poliittinen talous -podcastissa keskustellaan Antti Rinteen hallituksen talouspoliittisesta linjasta. Valtiotieteiden tohtori, hallitusneuvotteluihin vasemmistoliiton edustajana osallistunut ekonomisti Patrizio Lainà keskustelee Timo Harjuniemen kanssa muun muassa siitä, minkälaista talouspoliittista suunnanmuutosta Antti Rinteen hallitus edustaa. Haastaako Rinteen hallitus suomalaista talouspolitiikkaa pitkään hallinneen talouskurilinjan, jota on leimannut ajatus kestävyysvajeen torjumisen ensisijaisuudesta? Jaksossa keskustellaan lisäksi Rinteen hallituksen talouspolitiikan Eurooppa-ulottuvuudesta. Lähteekö Rinteen hallitus haastamaan talouskurin hegemoniaa myös euroalueen kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä? Minkälaisia rajoitteita ja toisaalta mahdollisuuksia globaalin talouden pelisääntöjen muutos tuo muassaan? Finanssi- ja eurokriisi ovat pakottaneet keskuspankit - ja eritoten Euroopan keskuspankin EKP:n - omaksumaan vahvan poliittisen roolin maailmantalouden vakauden ja kasvun takaajina. Markkinoista on tullut entistä riippuvaisempia aktiivisista keskuspankeista. EKP:n aktiivinen toiminta eurokriisin aikana on tuonut euromaille lisää talouspoliittista liikkumavaraa ja nakertanut samalla "markkinakuria". EKP:n ansiosta ajatus siitä, että euroalueen jäsenvaltioiden talouspoliittista liikkumatilaa sääntelisivät "vastuuttomasta" politiikasta rankaisevat rahoitusmarkkinat, on entistä heikommissa kantimissa. Patrizio Lainà Twitterissä: https://twitter.com/PatrizioLaina Ensimmäinen Poliittinen talous -livepodcast järjestetään Tiedekulmassa Helsingissä perjantaina 14.6. Lisätietoa: https://www.facebook.com/events/301283177426418/

Nimitystään odottavassa Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelmassa lisätään valtion menoja 1,2 miljardilla. Tavoitteena on vähentää eriarvoisuutta ja pienentää tuloeroja. Rinteen mukaan valtio ei menojen lisäyksestä huolimatta velkaannu, jos pysytään normaalin talouskasvun oloissa. Paljonko on normaali talouskasvu ja mihin se riittää? Poistaako eriarvoisuuden vähentäminen tai tuloerojen pienentäminen köyhyyttä? Miksi moni asia jää ohjelmassa auki ja monia kysymyksiä selvitetään ja täsmennetään myöhemmin? Onko Rinteen ohjelma toiveiden tynnyri, jossa rahankäyttö on mitoitettu optimistisen tulevaisuuden varaan? Hallitusohjelmaa arvioivat kansanedustajat Anders Adlercreuz (r.) ja Elina Lepomäki (kok.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Vajaan neljän viikon hallitusohjelmaneuvottelut ovat ohi: neuvottelutulos Antti Rinteen hallituksen ohjelmaksi julkaistiin juhlallisesti Helsingissä Oodi-kirjastossa. Jo pelkkä hallitusohjelman otsikko lupaa paljon: Osallistava ja osaava Suomi - sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Kuinka paljon poliittista symboliikkaa ladattiin sekä itse hallitusohjelmaan että sen julkistamisen puitteisiin? Onko hallitusohjelma vasemmistolainen? Vastaako hallitusohjelman sisältö sen otsikkoa? Politiikkaradion toimittajat Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen analysoivat neuvottelutulosta hallitusohjelmaksi.

Uutta hallitusta odotetaan kuin kuuta nousevaa. Kannattako hyvää odottaa kauan, vai onko valmisteilla oleva Antti Rinteen hallitus tuomittu jo etukäteen? Minkälainen hallitusohjelma on syntymässä? Strateginen vai ei strateginen? Minkälainen Euroopan parlamentti eurovaaleissa äänestettiin? Onko Eurooppa nyt kansallismielinen, liittovaltiomielinen, liberaali, konservatiivinen, nationalistinen, globalistinen, populistinen, oikeistolainen vai vasemmistolainen? Mikä on päivän politiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Hallitustunnustelija Antti Rinteen (sd.) hallituspohjaratkaisu on tehty. Rinteen kanssa hallitusneuvotteluihin lähtevät Suomen Keskusta, Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP. Alkavatko neuvottelut perinteisen punamultahallituksen, uuden punamultahallituksen, kansanrintamahallituksen, viherpunamultahallituksen vai peräti hillotolppahallituksen synnyttämiseksi? Mitä nimityksiä Rinteen valitsemalle hallituspohjalle on some-kansan toimesta keksitty? Mikä on kuvaavin lempinimi rakenteilla olevalle pääministeri Antti Rinteen hallitukselle? Kenen ehdotus kruunataan? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Hallitustunnustelija Antti Rinne (sd.) aloittaa hallitusneuvottelut punamultahallituksen synnyttämiseksi. Rinteen kanssa hallitusneuvotteluihin lähtevät Suomen Keskusta, Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP. Syntyykö perinteinen punamultahallitus vai uusipunamulta, kansanrintama, vai viherpunamulta? Studiossa politiikan toimittajat Tulikukka de Fresnes, Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen.

Hallitusneuvottelut ovat tunnusteluvaiheessa. Mitkä puolueet valikoituvat hallitustunnustelija Antti Rinteen (sd.) kysymyspatteriston perusteella jatkokeskusteluihin? Puolueiden istumajärjestys eduskunnassa muuttuu: jatkossa Perussuomalaiset istutetaan suuren salin oikeaan laitaan. Miksi puolueen istumapaikan siirto ärsyttää Perussuomalaisten johtoa? Vieläkö puolue edustaa SMP-traditiota? Mitä SDP:n kansanedustajan Hussein al-Taeen eri ihmisryhmiä halventavista Facebook-kirjoituksista seuraa? Tuleeko rikossyytteitä, ja jos tulee, mitkä ovat poliittiset seuraukset? Ratkesiko Vihreiden puheenjohtajakisa Maria Ohisalon ilmoitettua ehdokkuudesta puheenjohtajaksi? Politiikkaradion toimittajat Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen analysoivat politiikan viikon tärkeimpiä tapahtumia ja asetelmia.

Antti Rinteen kysymyksiin on vastattu, kuumottelevaiset hetket lähestyvät! Elikkäs hallitusneuvottelut aivan nurkan takana. Mistä asemista lähdetään, kuka hallitukseen oikeasti haluaa ja kuka ei? Mitä väliä eduskunnan istumapaikoilla ja tuolileikillä, jota ollaan aloittelemassa? Lopuksi myös lyhyesti kansanedustaja al-Taeen kujanjuoksusta vanhojen Facebook-kirjoittelujen kanssa.

Eduskuntaryhmät vastasivat hallitustunnustelija Antti Rinteen (sd.) kysymyksiin. Ensimmäisessä kysymyksessä tivataan sitoutumista ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen. Muissa kysymyksissä kysytään tukea Suomen ulkopolitiikan linjalle ja vaaditaan keinoja julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi. Syntyykö Rinteen kysymyksillä hallitus? Löytyykö ilmasto-, Eurooppa- ja talouspolitiikasta yhteinen näkemys? Kummat ovat heiveröisiä: puolueiden vastaukset Rinteen talouskysymyksiin vai Rinteen talouskysymykset? Keskustelemassa ovat Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio sekä vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Politbyroon pääministerihaastatteluiden toinen osa. Antti Rinteen johtama SDP keikkuu gallupeissa kirkkaassa kärjessä. Näyttää siltä, että Rinne on matkalla hillotolpalle. Millaista Suomea visioi pääministeriehdokas Rinne?

Tässä jaksossa liikutaan sivuliikkeellä asioista toiseen: Kerron mm. miksi ihailen Italo Diskoa ja käännösiskelmää. Natiivimainonta on hämmentävää ja ilmeisen toimivaa. Kerron kuitenkin tarinan siitä miten se tuottaa eettisiä ongelmia. Antti Rinteen 10 000 kalorin pekonipasta ja vastakkainasettelut politiikassa. Käy katsomassa blogi https://villepaalasmaa.com

Teemajaksot jatkuvat! Tällä kertaa Henkka on ohuen ohuesti pihalla leikkeleistä, Lassi ketjuravintoloiden suosiosta ja Jyri sushi-hypestä. Lisäksi jälleen erittäin henkilöön menevää kettuilua Antti Rinteen suuntaan. Ruutuvihkojen sakea mysteeri puhuttaa. Söisitkö ohuen lihapullan?Jakso nauhoitettu joulukuussa 2018.Lähetä meille palautetta, kannustusta ja kenties asioita, joista sinä olet pihalla! Meidät löytää sosiaalisen median palveluista @ihanpihallapodcast sekä sähköpostilla ihanpihallapodcast@gmail.com.

Ylen tammi- helmikuun vaihteen puoluekannatusmittauksessa pilkistää muutoksia, jotka kertovat lisääntyvästä epävarmuudesta eduskuntavaalien alla. Kannatusmittaus herättää lukuisia kysymyksiä. Miksi kokoomuksen kannatus laskee rajusti? Johtuuko lasku tapaus Esperi Caresta ja vanhusten hoivaan liittyvistä kohu-uutisista? Tai hoitajamitoituskysymyksestä, jossa kokoomus on vetänyt omaa linjaa? Entä mitkä äänestäjäryhmät ovat Perussuomalaisten kannatusnousun takana? Kuinka SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen sairastuminen vaikuttaa puolueen kannatukseen? Mitä jäi käteen Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kansankunnan tila puheesta? Miksi EU-antoi jälleen brexit-pakit Iso-Britannian pääministerille Theresa Maylle? Politiikkaradion toimittajat Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen analysoivat viikon tärkeipiä politiikan uutisia.

Antti Rinteen (sd.) sairasloma jatkuu, Maria Lohela (sin.) loikkaa Liike Nytiin, Paavo Väyrynen (tähtiliike) aloittaa kampanjansa uusilla keinoilla? Mitä tapahtuu vaaliasetelmille? Eduskuntavaalien lähellä moiset uutiset ja siirrot ovat poikkeuksetta osa suurempaa vaalipeliä. Entä mitä tapahtuu jos sote ei mene läpi? Onko edessä leikkaukset sosiaali- ja terveyspalveluihin, kuten valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) vihjasi eduskunnan kyselytunnilla vai päinvastoin? Leikataanko sosiaali- ja terveyspalveluita, jos sote menee läpi? Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan uskottavat arviot soten vaikutuksista julkisiin menoihin puuttuvat edelleen. Vaaliasetelmia ja viikon politiikan uutisia analysoivat Politiikkaradion toimittajat Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen.

Tämän viikon jaksossa Marko Junkkari, Tuomas Peltomäki ja HS:n ulkomaantoimittaja Aino Frilander keskustelevat Sdp:n mutkikkaasti alkaneesta vaalikaudesta, kun puheenjohtajaksi astuu sairastuneen Antti Rinteen tilalle Sanna Marin. Lisäksi puhutaan poliittisesta keskustelusta maahanmuuttokysymysten ympärillä Oulun tapahtumien jälkeen sekä Donald Trumpin shutdownista eli päätöksestä asettaa koko maa panttivangiksi 5,7 miljardin dollarin muurille.

Pormestari Jan Vapaavuoren eritysavustajan paikan juuri jättänyt Lotta Backlund ja ex-ministeri ja -kansanedustaja Osmo Soininvaara puivat Tasavallan paneelissa muun muassa ensimmäisten maakuntavaalien järjestämisen ongelmat, tuoreet puoluekannatus- ja puoluebarometritulokset, EU-komission budjettiesityksen ja Antti Rinteen eläkeläisille lupaaman vappusatasen. Ville Blåfield isännöi.

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Vappuna pantiin merkille ainakin stand up -koomikko Michelle Wolf ja Antti Rinteen "sukupolvikonfliktin petaus". Pääaiheet ovat kansallisvaltion tarpeettomuus, vuoden päästä häämöttävien vaalien tulos ja Amazonin rantautuminen Pohjolaan. Kaarina Hazard sanoo kyllästyneeseen suomalaisten poliitikkojen ja politiikan toimittajien keskinäiseen "äärimmäisen pieneen ja hikiseen piiriin". Hänestä ihmiset nykyaikana puhuvat lokaalisti ja globaalisti, siis sekä omista huudeistaan että vaikka ilmastonmuutoksesta, eivätkä puhu kansallisvaltion tasolla. Hänestä Suomesta voisi tulla viiden maakunnan liittovaltio, jossa olisi jonkinlainen hatara keskushallinto. - Liittyisimme Katalonian, Skotlannin ja Baskimaan kanssa pienten paikallisten hallintoalueiden Euroopaksi, visioi Hazard ja esittää hallintoalueiden määräksi 300. - Tai pitäisikö valtio jakaa viiteen osaan? muuttaa Tujunen Hazardin alkuperäistä ehdotusta. Koivunen varoittaa "etnonationalismin" riskistä ja muistuttaa kansallisvaltion tylsistä tehtävistä. Anu Koivunen pohtii, meneekö puoluekartta uusiksi tulevissa eduskuntavaaleissa. Tujunen ei tähän usko, koska Vihreät ja Perussuomalaiset tulivat jo. Hän uskoo, että Suomeen tulee vaalien jälkeen kolmen puolueen vahva enemmistöhallitus. Kauppajätti Amazonin rantautuminen Pohjoismaihin ja jopa Suomeen, on Taru Tujusen valitsema keskustelun aihe. Pitääkö sitä pelätä vai syntyykö siitä mahdollisuuksia? "Nationalistista hähmää" kuulee tuskastunut Hazard tässäkin. Amazon on valloittanut toimialan toisensa jälkeen, ja puheenjohtaja kertoo monien uskovan, että lopulta kaikki verkkokaupat kuluttajan ja tuottajan väliltä katoavat.

Byroon pohdinnassa terrorin vaikutus politiikkaan, Antti Rinteen vaikutus syntyvyyteen ja Soininvaaran työllistymiseen. Toimiiko?

SDP valmistautuu valitsemaan puheenjohtajaa. Antti Rinteen johdossa puolueen gallup-kannatus on noussut kärkikaksikkoon. Millainen on sosialidemokraattien ideologinen suunta? Onko puolueen tulevaisuus ay-vetoisessa vasemmistolaisuudessa vai pitäisikö sen pyrkiä laajojen kansanjoukkojen yleispuolueeksi lähemmäksi poliittista keskustaa? Mikä on SDP:n suhde populismiin? Markus Leikolan ja Jussi Lähteen vieraina ovat toimittaja Yrjö Rautio ja kaksi SDP:n entistä puoluesihteeriä, Markku Hyvärinen ja Ari Korhonen.

Valtiovarainministeri Antti Rinteen (sd.) ensimmäinen budjettiriihi on takana. Mikä on taloutemme koko kuva? Millaiset ovat ministerin näkemykset taloustilanteesta nyt ja jatkossa? Näistä asioista ottaa selvää toimittaja Juho-Pekka Rantala Mikä maksaa? -ohjelmassa.