Podcasts about elokuussa

On kulunut 20 vuotta siitä, kun sukupolvensa parhaaksi sotakirjailijaksi tituleerattu Esa Sirén julkaisi ensimmäisen sotakirjansa. Sen jälkeen hänen kirjojaan on ilmestynyt tiuhaan tahtiin ja niitä on myyty yli 400 000 kappaletta. Elokuussa ilmestyy hänen 21. sotakirjansa Taisteluosasto Rasi. Samalla ilmestyy myös 20-vuotisjuhlapainos Sirénin esikoisromaanista Iskujoukkue. Esa Sirén kertoo, miten rakentaa tarinansa ja miten dokumentaarisia teokset ovat. Vieraana on myös sotahistorian dosentti Lasse Laaksonen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Elokuussa 2010 Timo Kaukonen tavoittelee kuudetta saunomisen maailmanmestaruuttaan. Finaalisaunassa istuvat enää vain Timo ja venäläinen kilpailija, kun kaikki menee pahasti pieleen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Löylynheiton MM-kisat ovat olleet osa Suomen Heinolan kesää vuodesta 1999 lähtien, ja kisoista on tullut monelle iloinen kesäperinne. Naapurikaupunki Lahdessa asuva Timo Kaukonen on yksi niistä saunojista, jotka treenaavat määrätietoisesti MM-kisoja varten.– Treenikauden aikana usein kokeiltiin saunoa sykemyyttarin kanssa. En muista, että sainko hölkätessä tai pyöräillessä sykettä lähelle 200, mutta siellä saunassa se meni. Se oli kovaa, mutta kivaa, sanoo Timo.Vuoden 2010 finaali alkaa 110 asteen lämmöstä, ja puolen minuutin välein kiukaalle lasketaan puoli litraa vettä. Övertorneålainen Jonas Jaako on itsekin kilpaillut MM-kisoissa, mutta pudonnut puolivälierissä, ja seuraa vuoden 2010 finaalia katsomosta.Jonas näkee, kuinka yksi kerrallaan finalistit lähtevät saunasta – kaikki paitsi Timo Kaukonen ja venäläiskilpailija, jotka istuvat paikoillaan.– Siellähän oli ihan älytömmän kova kannustus. Musiikki oli päällä ja meteli oli mieletön… En muista, minkä minuutin kohdalla se oli, mutta sitten alkoi ihmiset yleisöstäkin huutamaan, että ottakaa ne pois sieltä saunasta… Mutta eihän kukaan kuullut mitään. Se hälinä, mikä siellä oli, oli niin kova, sanoo Jonas Jaako.Kun finaalia on käyty kuusi minuuttia, järjestäjät keskeyttävät kilpailun. He kiskovat miehet ulos saunasta, ja sekä Timo että venäläisfinalisti lyyhistyvät lavalle yleisön eteen. Paikalle saadaan nopeasti pressu, jotta loukkaantuneita ei nähtäisi, mutta moni on jo ehtinyt huomata, että tilanne on vakava.– Muuten koko tämä laji on ollut parhaita vuosia elämässäni. Mutta tätä en olisi halunnut nähdä, sanoo Jonas Jaako.Jonas miettii hiljaa mielessään, että tästä Timo ei selviä.Haastateltavat: Timo Kaukonen/Saunomisen moninkertainen maailmanmestariJonas Jaako/Ruotsin edustaja saunomisen MM-kisoissaOhjelman on tehnyt Hanna Sihlman. Vastaava tuottaja Sveriges Radio Finskalla: Lotta Hoppu Kertoja: Tiina Laitila Kälvemark Loppumiksaus: Björn Nitzler Arkistoäänet: Yle, SVT, Sveriges Radio, AP News, Al Jazeera, SaunaHeinola youtube-sivu. Ohjelma tehtiin keväällä 2025. Lyssna på svenska: Bastu-VM som slutade i tragedi

Vuonna 2009 Bill Harrison löydettiin kuolleena kotoaan Mississaugassa Kanadassa. Vuotta myöhemmin hänen vaimonsa Bridget löydettiin kuolleena saman talon eteisestä. Elokuussa 2013 kolmas Harrisonin perheen jäsen, pariskunnan poika Caleb Harrison, löydettiin kuristettuna samaisen talon makuuhuoneesta. Calebin lasten äitiä Melissa Merrittiä ja tämän kumppania Chris Fattorea syytettiin teoista, ja heidän motiivinaan pidettiin vuosia jatkunutta huoltajuuskiistaa.

Elokuussa amerikkalainen tutkimusryhmä ilmoitti löytäneensä Marsin pinnan alta alueita, joissa on todennäköisesti nestemäistä vettä. Löytö tehtiin hämmästyttävästi tutkimalla Marsin maanjäristyksiä eli marsjäristyksiä; kuten maapallollakin, planeetan läpi kulkevat maanjäristysaallot kertovat myös Marsin sisärakenteesta. Kyseessä oli jälleen yksi monista kerroista, kun Marsin vedestä on tehty isoja otsikoita. Vettähän punaiselta planeetalta on "löydetty ensimmäistä kertaa" jo usein, niin jäänä kuin kuurana pinnalla. Marsin pinta ja sen kivet kertovat omaa kieltään planeetan todella vetisestä historiasta, ja kun katsotaan miljardien vuosien taakse historiaan, niin Marsissa oli todennäköisesti myös elämälle otolliset olosuhteet. Nyt elämä, jos sitä on, voi luurata pinnan alla suojassa kylmyydeltä ja voimakkaalta säteilyltä. Mitä Marsin vedestä ja mahdollisesta elämästä tiedetään? Millaisia ovat tämän tutkimusmatkan tärkeimmät käänteet? Olennaisessa osassa ovat avaruusluotaimet ja -laskeutujat. Haastateteltavina on useita hankkeissa mukana olleita tutkijoita: Matthew Golombek, Steve Squyres, Vittorio Formisano, Philippe Laudet ja Jorge Vago. Toimittajana on Jari Mäkinen.

Elokuussa illat tummuvat, ja mieli kääntyy jo ehkä syvempiin mietteisiin. Niitäkin on hyvä pohtia metsälammen rannalla. Metsälampien lumoa tarkastelevat myös tutkija Jukka Mikkonen ja valokuvaaja Harri Hakala viime vuonna ilmestyneessä kirjassaan. Päivän mietelauseen on valinnut Riikka Kaihovaara. Lukijana Timo Teräsvuori.

Television vuodet 1970-luvulta 1980-luvun puoliväliin piirtyvät monen muistissa YYA-Suomen kautta ja suomettumisen kautta. Elokuussa julkaistavan Anu Koivusen, Janne Zareffin, Laura Saarenmaan ja Mari Pajalan kirjoittamassa tietokirjassa Kulttuuritelevision aika 1975-1985 aikakauden televisiosta piirtyy kuitenkin huomattavasti moniulotteisempi kuva. Televisiolla oli oma roolinsa ulkopoliittisten linjausten vahvistajana, mutta voimakkaimmin televisio hahmottuu ohjelmapolitiikan kokonaisuuden kautta, jossa näkyy suunnitelmallinen pyrkimys monipuoliseen sisistävään, viihdyttävään ja kasvattavaan sisältöön. Usein kaupalliseksi mielletty Mainos-tv liittyi omalta osaltaan tähän samaan linjaukseen. Nykykatsannossa on ehkäpä vaikea hahmottaa television suurta valtaa mediavälineenä. Ihmisten totuttua jo vuosikymmenten ajan siihen, että ohjelmia voi tallentaa ja nykyisen suoratoiston maailmassa katsoa ylipäätään silloin kun huvittaa, helposti unohtuu, että lineaarisessa ohjelmavirrassa ohjelmat tulivat ja menivät, eikä näkemättä jäänyttä alkua tai loppua voinut mistään katsoa uudelleen. Ohjelmiston suunnitteluun ja koordinointiin käytettiin runsaasti aikaa ja vaivaa. Kulttuuritelevision ajasta kaikkineen ovat keskustelemassa tutkijat Anu Koivunen, Mari Pajala sekä Janne Zareff. Ville Talola on toimittajana.

In this episode, I talk about my new course in August. ◾ A blog post about the course: https://randomfinnishlesson.blogspot.com/2024/07/tuntematonkimiraikkonen.html ◾ A sample of the book: bit.ly/kimiräikkönen-näyte I've noticed that reading an easy Finnish book can be quite challenging, even if the book is super interesting and written in easy-to-understand language. I have now designed a small course to help and encourage you to read 'Tuntematon Kimi Räikkönen' during August! The book is an easy Finnish adaptation of Kari Hotakainen's biography of the Formula 1 driver Kimi Räikkönen. The course includes ◾ pre-recorded videos by me talking about the book and reading aloud. (You can read at the same time with me and practice your long vowels!) ◾ fascinating Kimi-related finds from YouTube ◾ multiple choice questions about the book ◾ four meetings on Zoom, held on one Sunday and three Thursday evenings: - Sunday, August 11, at 8.00 P.M (EEST) - Thursday, August 15, at 8.00 P.M (EEST) - Thursday, August 22, at 8.00 P.M (EEST) - Thursday, August 29, at 8.00 P.M (EEST) Tuntematon Kimi Räikkönen is the book for August in my free Telegram group, so you can chat with me and other readers there, if you want. https://randomfinnishlesson.blogspot.com/2024/01/selkokirjaryhma-telegramissa.html The price and how to sign up for the course: ◾ Early bird price is 39 €, if you sign up before July 15. After July 15, the course costs 55 €. ◾ Send me an email at hanna.mannikkolahti@gmail.com to sign up for the course. ◾ I will send you an invoice and share the course material with you on Google Drive. ◾ You can borrow the book from the library or buy it from Avain online store. Remember to use the code SELKOKIRJAT30, and you'll get a 30 % discount. https://avain.net/tuote/hanna_mannikkolahti/tuntematon_kimi_raikkonen_selkokirja_/9789523042056

Elokuussa 1989 Moskovassa Neuvostoliitto oli nitisemässä jo liitoksistaan, mutta niin oli myös 80-luvun hard rock -skene. Siksi olikin sopivaa, että vuosikymmenen lopulla jo ylikierroksilla käymään alkanut rock-manageri toi sovitustyönään sen hetken kovimmat nimet kuten Bon Jovin, Mötley Crüen, Scorpionsin, Skid Rown, Ozzy Osbournen ja kumppanit Moskovaan omana festivaalinaan. Kaikki oli periaatteessa kohdallaan, mutta sekä alalla että kulisseissa kuohui. Tässä Kasarin Lapset -podcastin jaksossa kerrataan tuon elokuisen kaksipäiväisen vauhdikkaat käänteet. Kasarin Lapset -podcastin isäntänä on Vesa Winberg. * * * Kasarin Lapset -podcast rokataan kasaan yhteistyössä Suomen parhaan paahtimon Lehmus Roasteryn ja Teemu Aalto Music Productionsin kanssa. * * * Koodilla "rocknrollneverdies" 15 pinnaa alennusta kaikista kahvi-, tee- ja kaakaotilauksista. * * * Teemu Aalto Music Productions tuottaa listaykkösiä ja laatumetallia. Teemun käsien kautta ovat kulkeneet mm. Insomnium, Omnium Gatherum ja Marianas Rest. * * * Kasarin Lapset Rocks With Skipper's Amps - No compromises, no nonsense, just gear to rock * * * Kasarin Lapset -tunnari: Niko "osta edes strato" Kudjoi Kasarin Lapset -voice: Panu Markkanen Kasarin Lapset -photo: Kristian Valkama * * * Tuotanto: SoundWorks Finland * * * www.soundworksfinland.fi

Emma kertoo omasta joogamatkastaan ja siitä, mitä joogan filosofia on hänelle arjessa, sekä miten joogan ja terapian maailmat yhdistyvät ja kuinka voit joogan keinoin auttaa itseäsi. Elokuussa 2024 alkamassa Joensuussa Joogan terapeuttiset menetelmät opinnot, jossa Emma ja Tara kouluttamassa. Löytyy sekä Geneesin sivuilta että osoitteesta www.samatva.fi sivuilta. (00:00) Intro (00:23) Emman esittely (01:10) Mitä joogaterapia on (03:59) Joogan filosofia (10:22) Joogan filosofian ja traumapsykoterapian samankaltaisuudet (14:28) Kuinka Emma on jatkanut joogan maailmassa (22:44) Idan mietteet aiheesta (24:38) Mikä asanaharjoituksen tarkoitus on (37:51) Miten jooga näkyy Emman arjessa (42:24) Joogan terapeuttiset menetelmät -koulutus (46:57) Loppupuhe

Tero Ojanperä on Silo AI tekoäly-yrityksen ja Vision+ -rahaston hallituksen puheenjohtaja ja yksi niiden perustajista. Hän valmistui diplomi-insinööriksi Oulun yliopistosta, ja hän on väitellyt tekniikan tohtoriksi Delftin teknillisessä yliopistossa Alankomaissa. Ojanperä teki töitä Nokiassa vuosina 1990–2011. Sinä aikana hän toimi Nokian teknologia- ja strategiajohtajana, Nokia Research Centerin vetäjänä ja Nokia Networksin johtajana sekä lukuisissa muissa tehtävissä. Elokuussa 2011 Ojanperä ilmoitti jättävänsä Nokian ja keskittyvänsä uuteen Vision+ -rahastoon. Ja vuonna 2017 Ojanperä siirtyi uuden tekoälyratkaisuja kehittävän startupin Silo AI:n johtoon. Muiden töidensä ohella hän toimii Aalto-yliopistossa työelämäprofessorina ja useiden suomalaisyritysten hallituksissa. Tässä jaksossa puhumme siitä, missä tekoälyn kanssa mennään tänään ja ehkä huomenna. Mitä pienen kieli- ja kulttuurialueen, kuten Suomen on ymmärrettävä laajoista kielimalleista? Miten yrittäjän tai asiantuntijan tulisi kehittää omaa tekoälytyökalupakkiaan ja -osaamistaan? Miten teokoäly muuttaa suuria teollisuusyrityksiä? Ja voiko tekoäly-Suomi oppia jotakin Nokian menestyksen vuosista.

10-vuotias Natascha Kampusch katosi koulumatkallaan 2. maaliskuuta 1998 Itävallan Wienissä. Hänen löytämisekseen järjestettiin suuret etsinnät, mutta Nataschasta ei näkynyt jälkeäkään. Elokuussa 2006 hän onnistui pakenemaan sieppaajaltaan Wolfgang Přiklopililta, joka oli pitänyt Nataschaa yli 8 vuotta kotinsa alle rakennetussa bunkkerissa.

Vieraina yksityissijoittajat Hanna-Maria Heikkinen, Tomi Lahti ja Merja Mähkä. Toimittajana Mikko Jylhä. Merja Mähkältä ilmestyi syyskuun alussa äänikirja Sijoittajaksi noin viidessä tunnissa. Merjalla on ollut aktiivinen sijoitusvuosi, ja hän on siirtänyt rahaa metsä- ja kiinteistörahastoista korkosijoituksiin. Hanna-Maria Heikkinen on pitkään sijoittanut lääketeollisuuteen, ja häntä kiinnostaa laihdutuslääkkeiden ympärille rakentuva liiketoiminta. Elokuussa laihdutuslääke Wegovyn valmistaja Novo Nordisk nousi Euroopan arvokkaimmaksi yhtiöksi. Tomi Lahti livetwiittaa syksyn pääomamarkkinapäivistä. Tomin salkussa uusia rivejä ovat vety-yhtiö Thyssenkrupp Nucera, energiaratkaisuja sisätiloihin tarjoava NIBE Industrier ja ravintolayhtiö NoHo Partners. 00:41 Berkshire Hathawayn yhtiökokous 04:15 Tomi liikkunut aktiivisesti Ruotsissa 10:42 Helsingin pörssin heikko kehitys 19:35 Merjan uusi äänikirja 35:15 Laihdutuslääkkeet, lääketeollisuus 44:41 Syksyn pääomamarkkinapäivät 59:57 Kolmikon liikkeet markkinoilla

Elokuussa kansainvälisten osakkeiden nousukiito taukosi odotustemme mukaisesti. Riittikö tämä vai onko lisää luvassa? Onko tuloskäänne vihdoin käsillä? Miltä osakemarkkinoilta löytyvät parhaat mahdollisuudet ja miksi? Kuinka huolissaan Kiinan kiinteistösektorin tilasta pitää olla? Strategimme Hertta Alava, Ville Korhonen ja Antti Saari keskustelevat muun muassa näistä teemoista.

Elokuussa starttaa kesäinen Lehmälive. Yle Areenassa avautuu mahdollisuus seurata suoraa lähetystä Espoonlahden luonnonsuojelualueelta, missä kyytöt eli alkuperäisrotu itäsuomenkarja ovat laiduntaneet merenrantaniittyjä koko kesän. Lehmät vasikoineen ovat tärkeässä maisemanhoitotyössä. Ne pitävät maiseman avarana syömällä vesakoita, ruokoa ja muuta kasvillisuutta. Samalla ne ilahduttavat ohikulkijoita. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner tapasi laitumella lehmien omistajat Emmi Nurmen ja Tommi Vähäkylän sekä heidän lapsensa Sennan ja Väinön.

Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan voi tilata asuntosijoituskirja.fi -sivustolta. Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssin voi tilata rahamedia.fi/verkkokurssit -sivulta.   Viime viikon tiistaiaudiolla käytin aikaani kehottamalla kuulijoita käyttämään aikaa mikromarkkinan valinnan pohtimiseen. Käytä aikaa mikromarkkinan valinnan pohtimiseen – Tiistaiaudio #282 Tällä viikolla kehotan käyttämään aikaa remonttikustannusten arviointiin. Huomiota pitää käyttää sekä asunnon että taloyhtiön remonttien kustannuksiin.  Elokuussa 2023 on erityisen tärkeää yrittää hahmottaa sitä, onko edessä tarjontashokin hiipumisen seurauksena hintojen lasku, hintojen tasaantuminen korkeammalle tasolle vai hintojen nousun jatkuminen. Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Asuntopehtoori tarjoaa asiakkailleen vuokravälitystä, vuokra-asuntojen hallinnointia ja asuntomyyntiäsekä isännöintiä ympäri Suomen. Huolenpitopalvelullaulkoistat vuokrasuhteen hoidon Asuntopehtoorille, joka takaa vuokrat koko vuokrasuhteen ajan ja hoitaa asuntoon liittyvät käytännön asiat. VuokravälityksenAsuntopehtoori hoitaa edullisesti 12 kuukauden vuokratakuulla. Asuntopehtoori Isännöintitarjoaa nykyaikaista ja tehokasta isännöintiä, jolla pystytään nostamaan taloyhtiöiden arvoa. Lisätietoa asuntopehtoori.fi Lue Asuntopehtoorin viikottain ilmestyvää Blogia - Kuinka suojautua korkojen nousulta? Taloyhtiösäästö etsii säästö- ja lisätulokohteita taloyhtiöllesi. Palvelulla on tulostakuu. Maksat vain toteutuneesta taloudellisesta tuloksesta. Katso lisää taloyhtiosaasto.fi

Elokuussa 2021 Talebanin joukot vyöryivät Afganistanin pääkaupunkiin Kabuliin ja saivat koko maan hallintaansa. Kymmenettuhannet ihmiset ovat sen jälkeen paenneet Afganistanista. Osa kristityistä on kuitenkin jäänyt maahan ollakseen Kristuksen valona lähimmäisilleen – jopa niille, jotka uhkaavat heidän henkeään.

Elokuussa pidettiin pieni palautekeskustelu kehotietoisuuskoulutuksen päätteeksi Iiriksen Antellissa. Koulutuksen jälkitunnelmissa syötiin kakkua ja summattiin saatua oppimista hilpeässä tunnelmassa. Kehotietoisuuskoulutus oli osa patavalmentajien omaa valmennusprosessia. Editointi: Tuomo Burman Keskustelun osallistujat: Teija Autio, Jutta Saanila, Kirsi Myyryläinen, Sari Karjalainen, Tarja Pietiläinen, Tuomo Burman Keskustelun tekstivastine löytyy täältä: https://nkl.fi/fi/puhetta-kehosta

Elokuussa alkaneet sijoitusmarkkinoiden syyssateet jatkuivat syyskuussa, kun korkojen kiihtynyt nousu painoi sekä osakkeiden että joukkolainojen arvoja. Näyttääkö maailma oikeasti niin synkältä kuin kurssiliikkeet antavat ymmärtää? Mitä taloudelle ja tuloksille käy seuraavaksi? Uskaltaako enää mihinkään sijoittaa? Strategimme Hertta Alava, Ville Korhonen ja Antti Saari keskustelevat mm. näistä teemoista.

Elokuussa ensi-iltaan tullut ”Laitapuolen hyökkääjä” -elokuva kertoo jääkiekkoilija Marko Jantusen selviytymisen rankasta päihdekierteestä, mutta valistuselokuvaa en osaa tehdä, toteaa jämäkästi elokuvan ohjannut Aleksi Mäkelä. Mäkelä kasvoi näyttelijäperheessä ja oli mukana teini-ikäiseksi asti radioteatterin kuunnelmissa sekä TV-sarjassa Tavataan Karppisilla. 90-luvulla yhdistyi työ ja ystävät, kun Aleksi Mäkelä teki legendaarista Vintiöt-komediasarjaa yhdessä Samuli Edelmannin, Niko Saarelan ja mm. Santeri Kinnusen kanssa. Vuonna 1999 ensi-iltansa saanut elokuva Häjyt oli Mäkelän ensimmäinen ns. kassamagneetti. 17. elokuvaa ohjannut Aleksi Mäkelä viihtyy siviilissä golfviheriöllä, asuu maaseudun rauhassa vaimon ja koirien kanssa, sekä tunnustautuu leffateatterissa vollottajaksi.

Elokuussa someen levinneet pääministeri Sanna Marinin (sd.) biletyskuvat ovat täyttäneet politiikan julkisuuden. Kohu Marinin ympärillä on peittänyt alleen muut politiikan tapahtumat. Mitä biletyskohussa oikeasti tapahtui? Mitkä olivat Marinin "mokat"? Mitkä niistä johdettuja päätelmiä? Onko Marinia kohdeltu pääministerinä silkkihansikkain, vai kovakouraisesti? Siedetäänkö Marinilta enemmän vai vähemmän verrattuna aikaisempiin pääministereihin? Onko biletyskohu esimerkki pääministeri-instituution ravistelusta? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Turvallisen toimintaympäristön merkitys on korostunut liikunnan ja urheilun kentällä tänä päivänä yhä selkeämmin. Jotta urheiluympäristö on kaikille turvallinen, on valmentajan ymmärrettävä vastuullisen valmentamisen ja turvallisen toimintaympäristön rakentamisen periaatteet. OlympiaCastissa vastuulliseen valmentamiseen pureutuvat Olympiakomitean seura- ja jäsenpalveluyksikön asiantuntija Katja Kyckling sekä jääkiekkovalmentajana merkittävän uran tehnyt Erkka Westerlund. Olympiakomitean seura- ja jäsenpalveluyksikön asiantuntijan Katja Kycklingin mukaan turvallinen toimintaympäristö on valmentamisen kulmakivi. – Turvallisuuden voidaan ajatella olevan kaiken lähtökohta. Jotta voidaan onnistua valmennuksessa, on jokaisen valmennukseen osallistuvan voitava tuntea olonsa turvalliseksi – niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisesti, Kycling toteaa. Kycklingin mukaan on tärkeää, että valmentaja tietää, mitä tekee ja osaa esimerkiksi ennakoida mahdollisia riskitekijöitä oikealla tavalla. – Kyse on ikään kuin ennakkotyöstä: valmentaja osaa varmistaa, että harjoitukset ovat turvallinen paikka niihin osallistuvalle. Samalla tämä tarkoittaa sitä, että mikäli jotakin sattuu, on valmentajalla tarvittavat valmiudet ja osaamista toimia oikein. Urheilija tulee kohdata yksilönä Jääkiekkovalmentajana meritoitunut Erkka Westerlund tunnistaa vastuullisen toiminnan korostuneen nykypäivän toimintakentällä merkittävästi. – Olemme siirtyneet valmentaja- ja asiakeskeisyydestä ihmiskeskeiseen valmentamiseen ja monologi on muuttunut dialogiksi. On ensisijaisen tärkeää, että valmentajan ja urheilijan välillä vallitsee luottamus, Westerlund korostaa. Westerlundin mukaan valmentajan on tärkeää ymmärtää urheilijoiden erilaisuutta laajalti. – Meidän valmentajien on ymmärrettävä erilaisuutta ja osattava toimia erilaisten ihmisten kanssa. On kyettävä asettumaan toisen ihmisen asemaan, on osattava luoda vuorovaikutusta urheilijalähtöisesti. Tämä on iso taito, mitä me valmentajat tällä hetkellä tarvitsemme ja missä meidän tulee kehittyä. Kun urheilija kokee olonsa turvalliseksi, rakennetaan luottamusta. Vastuullisen valmentajan verkkokurssi rakentaa yhteisiä toimintatapoja Jotta vastuullisuus juurtuu yhä vahvemmin osaksi liikuntaa ja urheilua, tarvitaan konkreettisia tekoja. Elokuussa julkaistu Vastuullisen valmentajan verkkokurssi on esimerkki tällaisesta teosta. Verkkokurssin ja sen sisällöt on rakennettu yhteistyössä lajiliittojen, Suomen Valmentajien ja SUEK:n kanssa. Kurssi on tarkoitettu kaikille ohjaajille ja valmentajille valmennus- tai lajitaustasta riippumatta. – Kurssin avulla haluamme rakentaa urheiluyhteisöön yhteistä ymmärrystä siitä, mitä tällä vastuullisella valmentamisella tarkoitetaan ja miten turvallista toimintaympäristöä rakennetaan. Kurssin tavoitteena on herättää ajatuksia ja keskustelua siitä, miten kukin valmentaja voi rakentaa omasta toimintaympäristöstä yhä paremman, Kyckling taustoittaa. Westerlund komppaa Kycklingin ajatuksia. – Verkkokurssi osoittaa konkreettisesti sen, kuinka kaikki liittyy kaikkeen – tästä muodostuu iso kuva. Kurssi antaa lähtökohdan vastuullisuuden tielle. Jokaisen pitää oppia, kehittyä ja muuttua, sillä vanhat valmennusmetodit eivät enää tänä päivänä toimi. Vaikka olisi valmentanut kuinka pitkään, on toimintaa myös päivitettävä maailman muuttuessa, Westerlund summaa. Vastuullisen valmentajan verkkokurssi on kurssikokonaisuus, joka edistää parempaa valmennusta ja turvallista toimintaympäristöä liikunnan ja urheilun piirissä. Kurssin tavoitteena on lisätä urheilutoimijoiden yhteistä tietoisuutta ja ymmärrystä vastuullisesta valmentamisesta sekä fyysisesti, henkisesti ja sosiaalisesti turvallisen toimintaympäristön edistämisestä. Kurssi tarjotaan maksuttomana 31.12.2021 saakka osoitteessa oppimisareena.fi.

Idän jättiläinen… Punainen kolmonen… Kiekkoleijona #52... Legendaarisilla jääkiekkoilijoilla on useita lempinimiä, mutta vain harva nimi herättää edelleen yhtä paljon kunnioitusta lätkäfanien keskuudessa, kuin Saipan ja HIFK:n puolustajasuuruutena tutuksi tullut Lalli Partinen. Partinen pelasi Saimaan Pallossa vuosina 1959-1969, luotsaten kapteenina joukkueensa sen ensimmäiseen ja tähän asti ainoaan pääsarjamitaliin, SM-pronssiin. HIFK:ssa hän vaikutti vuosina 1969-1977, juhlien kahdesti Suomen mestaruutta (1970 ja 1974). Hän lopetti peliuransa vuoteen 1977. Aikalaistensa joukossa kookkaan Partisen pelityyli oli raju. Hänen ennennäkemättömän kovat taklauksensa pehmensivät vastustajan toisensa perään. Reippaista otteista kertyi myös runsas määrä jäähyjä – peräti 858 minuutin verran. Partinen johtikin Suomen pääsarjan jäähytilastoa aina kauteen 2002-2003 asti. Elokuussa 80 vuotta täyttänyt Partinen ehti pelata myös viisissä MM-kisoissa sekä yksissä olympialaisissa. Peliuransa jälkeen hän toimi Jääkiekkoliiton toimitusjohtajana ja joukkueenjohtajana monilla maajoukkuetasoilla. Saipa on jäädyttänyt hänen pelinumeronsa 3. Jean Mancini haastatteli Lalli Partista puhelimitse 23.9.2021. Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: jean.mancini.podcast@gmail.com Kannen kuvalähde: SaiPa

Savon Sulka ry:n varapuheenjohtaja Ulla Santti kertoo Hanna Hahlin haastattelussa perinteikkään sulkapalloseuran kuulumiset. Samalla hän avaa, mitä eroa AirBadmintonilla on normaaliin sulkapalloon verrattuna. AirBadmintonin suomenmestaruuksista kamppaillaan elokuussa Kuopiossa Sunset Kuopio - tapahtuman yhteydessä.

Elokuussa 2020 Elon Musk ja Neuralink-yhtiö esittelivät kehitysasteella olevan aivoimplantin, jonka avaamista mahdollisuuksista annettiin päätähuimaavia visioita. Robotisoidulla kirurgisella operaatiolla ihmisen otsalohkoon asennettavalla laitteella tavoitellaan yhteyttä paitsi aivojen toimintaan, myös ajatuksiin. Julkistamistilaisuudessa Neuralink ja Musk esittelivät tällaisen toimivan laitteen toistaiseksi vielä vain porsaaseen asennettuna. Demonstraatiossa porsaan aivoista välittyvät hermosolujen sähköpurkaukset piirtyivät reaaliaikaisesti valkokankaalle sen koskettaessa kärsällään herkkupaloja. Langattomasti ladattavassa implantissa on 1024 hiusta ohuempaa elektrodia, jotka on liitetty sian aivokuorelle. Tätä teknologiaa kehittämällä Elon Musk ja Neuralink tavoittelevat tulevaisuudessa suoraa yhteyttä ihmisten aivoihin ja jopa ajatteluun. Minkälaisia sovellutuksia ja minkälaisia kehityskulkuja voimme odottaa lähitulevaisuudessa? Miltä näyttäisi tuollainen maailma, jossa osa ihmisistä kantaisi Neuralink-implanttia? Kaksi suomalaista tutkijaa, Aalto-yliopiston professori Risto Ilmoniemi ja akatemiatutkija Otto Lappi Helsingin yliopistosta ottavat kantaa Elon Muskin lupauksiin maailmasta, jossa voit tilata Tesla auton ajatuksen voimalla pihaasi. Toimittaja Eero Koski. (Kuva: Kristoffer Tripplaar / Alamy / All Over Press)

Elokuussa 2017 parhaat ystävykset Aljona ja Nastja lähtivät lomailemaan Sotšin lähelle Mustanmeren rannalle. Toinen tytöistä ei koskaan palannut kotiin. Mitä lomalla tapahtui ja ketä syytetään murhasta? Tässä jaksossa siis paljon toivottua venäläistä true crimea!

Elokuussa uuden albumin julkaissut Katri Ylander tuli tunnetuksi Idols-kisasta 15 vuotta sitten. Ohjelma toi töitä, julkisuutta ja esiintymisiä nuorelle naiselle. Usean vuoden ajan Katri teki kuitenkin muita töitä kunnes hiljaiselo musiikkirintamalla jäi, kappaleita ja keikkoja tuli jälleen. Tänä syksynä Tähdet tähdet -ohjelmassa mukana oleva Ylander kertoo Sadun sunnuntaivieras -ohjelmassa mikä on naisen suuri unelma musiikkirintamalla ja kuinka palo esiintymiseen roihahti uudelleen.

Elokuussa 2005 Stacey Castor soitti hysteerisen puhelun hätäkeskukseen ja kertoi epäilevänsä, että hänen miehensä oli tehnyt itsemurhan. Kun poliisit tulivat paikalle, he löysivät Staceyn miehen Davidin kuolleena. Tarkkanäköisen poliisin ansiosta kuolemaa alettiin kuitenkin tutkia tarkemmin ja tapaus sai käänteen, jota kukaan ei osannut odottaa.Ota yhteyttä: jaljillapodcast@gmail.comInstagram: @jaljillapodcastMusiikki: Doug Maxwell - Heartbeat of the HoodLÄHTEET:ABC:n 20/20 Dokumentti Stacey CastoristaKirja: Paula Anthony: Serial Killer Mom: The True Story of Stacey Castorhttps://abcnews.go.com/US/timeline-black-widow-stacey-castors-shocking-crimes/story?id=60860538http://www.nbcnews.com/id/29535515#.XuxP4JMzbOQhttps://www.syracuse.com/crime/2020/01/stacey-castor-on-lifetime-5-chilling-details-from-syracuses-2009-antifreeze-murder-trial.htmlhttps://www.oprahmag.com/entertainment/tv-movies/a30715508/stacey-castor-true-story-facts-poisoned-love-lifetime/https://www.oxygen.com/snapped/photos/episode-28-stacey-castor#107201https://web.archive.org/web/20090425044148/http://www.9wsyr.com/news/local/story/Stacey-Castor-found-guilty-of-murdering-husband/yUV7UZWKp0iSQr5BY8F0-w.cspxhttps://www.theage.com.au/world/death-by-anti-freeze-perfect-murder-20071013-ge61i3.htmlhttps://abcnews.go.com/2020/story?id=7380832&page=1 See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Tervetuloa intensiivikurssille Jyväskylään! Minä olen kurssin opettaja, joten ota yhteyttä hanna.mannikkolahti@gmail.com, jos sinulla on jotain kysyttävää. https://kesayo.jyu.fi/fi/opintotarjonta-uusi/koulutustarjonta/80000/800031/802500

Elokuussa 2001  lukioikäiset pojat ryöstivät sekä murhasivat Martti ja Elisen Heinon kesämökillä Läyliäisissä. Heinojen murhat herättivät mediassa paljon huomiota, sillä kyseessä oli tarkkaan suunniteltu rikos, jonka tekijöinä toimi neljä nuhteetonta espoolaispoikaa. 

Haastan sinut lukemaan 10min päivässä! Tosin, jos olet kirjapodcastin kuuntelija, niin ehkä tämä haaste menee sinulta ohi, sillä se toimii niille, joiden lukeminen takkuaa. Lukuhaaste perustuu tällaiseen Don't Break The Chain -metodiin, jota voi soveltaa mihin tahansa uudet tavan opetteluun: https://www.writersstore.com/dont-break-the-chain-jerry-seinfeld/ Itse käytän tällaiset Loop - Habit Tracker -sovellusta erilaisten tapojen seuraamiseen ja juurruttamiseen: https://play.google.com/store/apps/details?id=org.isoron.uhabits&hl=en Lukuhaasteen heitto Twitterissa: https://twitter.com/markosuomi/status/1159320875063267328 Pahuus, Poikatutkimus ja Liv: https://www.goodreads.com/book/show/6508175-pahuus https://www.goodreads.com/book/show/42399073-poikatutkimus https://www.goodreads.com/book/show/36396766-prinssi-charlesin-tunne

Elokuussa 2017 ruotsalainen toimittaja Kim Wall oli hyvästelemässä ystäviään ja perhettään Tanskan Kööpenhaminassa, sillä hän oli saanut unelmiensa työn Kiinasta ja oli muuttamassa maahan poikaystävänsä kanssa. Läksiäistensä iltana Kim otti vastaan vielä yhden työkeikan; hän lähti haastattelemaan tanskalaista keksijää Peter Madsenia ja lähti tämän kanssa sukellusvenematkalle. Tältä matkalta Kim ei koskaan palannut kotiin.https://www.rememberingkimwall.com/https://www.youtube.com/watch?v=5dOGDq2Yw5E A message from Kim Wall's familyKirja: Ingrid & Joachim Wall - Kun sanat loppuvat: Kim Wallin tarinaOta yhteyttä: jaljillapodcast@gmail.comInstagram: @jaljillapodcastMusiikki: Doug Maxwell - Heartbeat of the HoodLÄHTEET:Dokumentti: Murha sukellusveneessäKirja: Kun sanat loppuvat - Kim Wallin tarina (Ingrid & Joachim Wall)https://www.newyorker.com/culture/culture-desk/the-kim-wall-murder-trial-starts-in-denmarkhttps://www.newyorker.com/culture/culture-desk/the-kim-wall-murder-trial-the-case-against-peter-madsenhttps://www.theguardian.com/world/2018/jan/16/peter-madsen-charged-with-submarine-of-kim-wallhttps://www.nytimes.com/2017/10/04/world/europe/kim-wall-peter-madsen-submarine.htmlhttps://www.theguardian.com/world/2018/apr/25/peter-madsen-sentenced-life-murdering-kim-wall-submarinehttps://www.wired.com/story/final-terrible-voyage-nautilus/https://www.telegraph.co.uk/news/2017/09/05/danish-submarine-owner-claims-journalist-kim-wall-died-hit-hatch/https://www.theguardian.com/world/2018/apr/21/verdict-due-kim-wall-swedish-journalist-murder-trial-peter-madsen-submarine-inventorhttps://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/oikeuslaakari-kim-wall-oli-elossa-kun-madsen-vahingoitti-hanta-oikeudessa-naytettiin-kuvia-paloitellusta-ruumiista/6828710https://www.theguardian.com/world/2018/apr/05/peter-madsen-psychiatric-assessment-kim-wall-trial-copenhagen See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Elokuussa 2018 43-vuotias irakilaismies pahoinpiteli asunnossaan ystävänsä kuoliaaksi. Tapahtunutta rikosta voidaan pitää varsin tavanomaisena ystävän kuolemaan saakka. Sen jälkeiset tapahtumat olivat kaikkea muuta kuin tavanomaisia. Jaksoa ei suositella alle 16-vuotiaille.

Angry Birds on yksi Suomen tunnetuimmista brändeistä maailmalla. Huiman maailmanvalloituksen tehnyt mobiilipeli täyttää komeat 10 vuotta. Tänäkin päivänä jatkuvan kansainvälisen menestyksen tae on ollut brändin vieminen lukuisiin muihin kuluttajatuotteisiin ja viihdeformaatteihin. Elokuussa teattereihin saapuu Angry Birds -elokuvan jatko-osa, jonka lisensointiohjelmaa on rakennettu brändilisensöinnistä vastaavan johtajan Simo Hämäläisen johdolla pari vuotta. Roviota voi hyvällä syyllä pitää Suomen lisensöintibisneksen pioneerina, jossa alan osaamista on viety kansainväliselle tasolle. Tässä jaksossa Hämäläinen paljastaa, miten Angry Birds luo nahkansa uudestaan ja pitää yllä vetovoimaansa. Lisäksi hän kertoo, miten 5G ja 3D-printtaaminen muovaavat Rovion bisnestä ja miten yritys pitää tuoteväärennökset kurissa ympäri maailman.

Elokuussa esitetään Wagnerin Ring-teoksesta lasten versio. Aarno Cronvall teki haastattelun.

Elokuussa 2018, 33- vuotias Chris Watts surmasi vaimonsa Shannanin 34v, sekä tyttärensä Bellan 4v ja Celesten 3v. Täysin tavallisena pidetyn perheen kohtalo järkytti monia erityisesti sen takia, koska Chris oli vaikuttanut kaikin puolin normaalilta perheenisältä. Tapaus kiinnosti monia myös siksi, että Shannan oli ahkera sosiaalisen median käyttäjä ja hän jakoi perheen elämää monille eri sosiaalisen median alustoille. https://www.youtube.com/watch?v=7bQQBq8DyAcChris Watts tunnustaa isälleen https://www.youtube.com/watch?v=YHMFQzyAAu8&t=172sCindy Wattsin haastattelu https://www.youtube.com/watch?v=NB8nVk-5eh8Chris Wattsin haastattelupätkä vankilastahttps://www.youtube.com/watch?v=Ydr8WOzE13I Bella laulaa "my daddy is a hero"https://www.youtube.com/watch?v=Fx11tLh0uvc Shannan Watts livevideo lasten kanssaOta yhteyttä: jaljillapodcast@gmail.comInstagram: @jaljillapodcastMusiikki: Doug Maxwell - Heartbeat of the HoodLähteet:https://www.insider.com/chris-watts-murder-timeline-2018-12https://meaww.com/newly-released-text-messages-chris-watts-shanann-friend-reveal-look-family-police-bust-door-cassandra-rosenberghttps://www.nzherald.co.nz/world/news/article.cfm?c_id=2&objectid=12165598https://denver.cbslocal.com/2018/12/07/texts-reveal-shanann-watts-marital-unhappiness-with-chris-watts/https://www.denverpost.com/2018/11/15/christopher-watts-murder-mistress-nichol-kessinger/https://eu.coloradoan.com/story/news/2018/08/23/colorado-watts-family-who-were-christopher-watts-shanann-watts-prior-murder/1062614002/https://eu.coloradoan.com/story/news/2018/08/21/timeline-investigation-christopher-watts-colorado-family-killing-shannon-watts/1043602002/https://www.news24.com/World/News/man-arrested-for-killing-his-pregnant-wife-and-daughters-days-after-pleading-for-their-return-20180817https://www.thedenverchannel.com/news/chris-watts-case/chris-watts-murder-case-everything-we-know-so-far-about-the-deaths-of-his-wife-daughtershttps://abcnews.go.com/US/people-kill-close-relatives-explaining-family-annihilators/story?id=57305463

Elokuussa saa ensi-iltansa kotimainen koko perheen elokuva, koulupelkoa käsittelevä 'Puluboin ja Ponin leffa', jonka käsikirjoitus on Veera Salmen ja Hannamaija Matilan. Ohjaaja Mari Rantasila kertoo elokuvan tekemisestä ja sen näyttelijöistä. (Kuvassa Mari Rantasila ja pääosan esittäjä Jenni Lausi)

Jakso 19: Vihdoinkin. Iitin Musiikkijuhlien kunniaksi Iitti-podcastissa oli musavisa. Hankalahkossa musavisassa oli 11 kysymystä, joiden vastaukset ovat tarjolla tänään. Musavisasta ja vastauksista saa hauskan vastinparin kesäiltojen ratoksi. Tämän jakson myötä Iitti-podcast jää kesälomalle. Elokuussa ja syksyllä on luvassa paljon kaikenlaista jännittävää: yhteistyökuvioita, Iitti-fiktiota ja Suomen toiseksi iittiläisin kunta. Hyvää kesälomaa! Juonto: Johannes Niemeläinen Musiikki: Ilkka Niemeläinen P.S. Myös kesälomaviikkoina kannattaa seurata Iitti-podcastia Facebookissa. Aivan tauolla ei olla...

Elokuussa 2016 opetus- ja kulttuuriministeriö asetti työryhmän valmistelemaan esitystä, joka uudistaisi valtion rahoituksen museoille, orkestereille ja teattereille. Esitys julkaistiin tammikuussa, ja se on sen jälkeen herättänyt närää etenkin teatterin ja tanssin kentällä. Studiossa keskustellaan siitä, miten kulttuurin ja taiteen rahoituksen pitäisi Suomessa toimia, mitä tuetaan hyvin ja mitä jää tukematta. Voisiko tuen käyttää toisin, ja […]

Viime vuonna fysiikan alalla tapahtui jänniä. Elokuussa tutkijat bongasivat gravitaatioaaltoja mittaavien laitteiden avulla harvinaisen tapahtuman, neutronitähtien törmäyksen. Kaukana avaruudessa tapahtunut jysäys toi meille uutta tietoa gravitaatioaalloista ja gammasädepurkauksista. Lisäksi se tuotti muutaman maapallollisen verran platinaa ja kultaa. Keskustelemme tästä ja muista fysiikan vuoden 2017 läpimurroista Jyväskylän yliopiston kosmologian professori Kimmo Kainulaisen kanssa. Ohjelmassa selviää muun muassa, millainen on tähtien elinkaari, miten syntyy mustia aukkoja ja miksi hiukkasfyysikot ovat olleet selvittämässä Egyptin pyramidin rakennetta. Kuulemme myös, millaista on kosmologin työ. Toimittaja on Mari Heikkilä. Kuva: NSF/LIGO/Sonoma State University/A. Simonnet

Vieraana Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEK ry:n tutkintapäällikkö Jouko Ikonen. Singaporelainen liikemies Wilson Raj Perumal manipuloi kymmenien Veikkausliigapelien tuloksia vuosina 2008–2011 ja tuomittiin kesällä 2011 Lapin käräjäoikeudessa kahden vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Kesällä 2016 Perumal otti peitenimellä Mohd Hasan jälleen yhteyttä suomalaiseen futisseuraan. Hän hankki Kakkosessa sarjapaikastaan taistelleen Atlantis FC:n riveihin neljä ulkomaalaispelaajaa sekä pyrki ostamaan päätäntävallan seurasta 200 000 eurolla. Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEK ry:n tutkintapäällikkö Jouko Ikosen tehtävänä oli selvittää, mitä oli tapahtunut. Elokuussa 2017 Atlantis sai 12 sarjapisteen rangaistuksen ja sen varapuheenjohtaja Markku Ritalalle määrättiin 12 kuukauden toimitsijakielto. Tällä hetkellä entinen poliisi ja jalkapallon avustava erotuomari Ikonen selvittää Ykkösessä pelaavan KPV:n kahteen otteluun liittyviä manipulaatioepäilyjä. Mistä urheilun tulosmanipulaatiossa on kyse? Kuka sitä tekee ja millaiset signaalit herättävät Jalkapalloliiton tai SUEK:in tutkijapäällikön epäilykset? Miten iso ongelma tulosmanipulaatio on ja onko sen estämiseksi riittäviä resursseja tai lainsäädännöllisiä välineitä?

Heinäkuussa moni päättää jälleen vakaasti, että yhteiselämä puolison kanssa saa loppua. Elokuussa pannaan Suomessa vireille eniten avioeroja. Lomakauteen kilpistyvät parisuhteen suuret odotukset ja valitettavan usein vielä suuremmat pettymykset. MIkä ehkäisisi lomakriisiä? Odotammeko liikaa parisuhteelta? Vai onko pitkä suhde edes realistinen? Keskustelemassa ovat Parempi avioliitto ry:n toiminnanjohtaja Hanna Ranssi-Matikainen, psykoterapeutti Emma Hyvärinen sekä perheneuvoja Tero Pulkkinen. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Ville Talola.

Sään ennustaminen ei ole helppoa saati palkitsevaa puuhaa. Ainakaan, jos tekee sitä työkseen ja varsinkin jos ennuste ja säätila eivät kohtaa. Lähestymme kesää ja nyt on jo saatu lukea ennusteita tulevan suven säästä. Tietokonemallinnukset tuottavat nykyään suhteellisen kuranttia dataa viikon päähän, pisimmissä ennusteissa tarjotaan jopa 15 päivän säätietoja. Ennusteet ovat kyllä suhteellisen hyvin kohdallaan, mitä nyt säät vähän reistaavat. Teknologia, supertietokoneista ja sääsatelliiteista huolimatta, ei tuo siis ratkaisua siihen peruskysymykseen mihin kohtaan suvea kesäloma pitäisi ottaa sen parhaan lomasään saadakseen. Suomalainen sananparsi sanoo:."Jos lehemä puistaa ihtijään paskantaesa, tullee saje." Vaan mistä sen lehemän tänä päivänä enää löytää tehdäkseen ennusteen. “Jos Vappuna on hyvä sää ja suvituuli, tulee lämmin kesä.” Niin jos. Milloin viimeeksi muka on vappuna ollut hyvä sää ja suvituuli? Maailma on täynnä itseoppineita sään ennustajia. Niin myös Suomi. Yksi katsoo tulevan sään kahviporoista, toinen ahvenen selkäpiikkien tummuusasteista, kolmas kiusaa sammakoita saman asian takia ja neljäs luottaa tilastotieteeseen. Ja kaikki ovat yhtä oikeassa. Tai väärässä. Ajattelin rusnata omiin tietolähteisiini perustuvan koko kesän sääennusteen. Jos - siis jyrkkä jos - ennusteeni menee nappiin, minut voi tituleerata “Kaiken maailman säädosentiksi”. Siispä nyt kuulolle viimeistään, tässä tulee Blomiksen sääennuste kesälle 2016. Toukokuu jatkuu helatorstain jälkeen sateen merkeissä. Kuun puolivälin jälkeen poutaantuu ja kuukauden loppupuoli vietetään aurinkoisen sään hallitessa suursäätilaa. Lämpötilat nousevat +20C:een. Toki joukkoon mahtuu myös päiviä, jolloin aurinko ei paista risupartaankaan. Koulujen loppumisen juhlapäivänä kesäkuun alkaessa koko maassa paistaa aurinko ja on aivan tyyntä. Kesäkuu on lähteideni mukaan epävakainen, kesän vaihtelevimmat säätilat osuvat juuri kesäkuuhun. Sadetta, poutaa, jopa räntää ja auringonpaistetta. Kaikkea sitä tarjoaa kesäkuu. Entäs sitten juhannus? Kesän kliimaksi ja suomalaisen kansanperinteen kohokohta. Sananlaskun mukaan “Jos juhannuksena sataa kovasti, niin sataa joka pyhä koko kesän.” Valitettavasti ennusteeni lupaa sadetta juhannukselle, mutta loppukesän pyhät eivät silti ole sateisia. Ainakaan kaikki. Lämpötilat koko kesäkuun ajan reilusti alle +20C:n. Mutta heinäkuun alku lupaa hyvää. Sateet hellittävät, muttei elohopea kiipeile hellelukemiin kuin satunnaisesti. Luvassa on poutaa, muttei kuumaa. Kunnon terassikelit alkavat heinäkuun puolivälistä, silloin päiväsaikaan rikkoutuu helleraja monasti. Mitä pidemmälle heinäkuu etenee, sitä kuumemmaksi Suomen suvi muuttuu. Loppukuusta on tarjolla jo kolmenkympin ylitystä eikä lämpötila laske öisinkään kuin +20C pintaan. Elokuussa sama meno vaan jatkuu. Satunnaiset sateet helpottavat oloa, sateen sattuessa lämpötilat laskevat väliaikaisesti jopa alle kahdenkympin, palatakseen sään poutaannuttua takaisin helteen puolelle. Helpotusta kuumuuteen tulee vasta koulujen alettua, lähempänä elokuun loppua on vuorossa melkoiset ukkosmyräkät ja sitten viilenee. Ennusteeni perustuu omiin lähteisiini, joita en voi tietosuojan vuoksi paljastaa. Katsotaan loppukesällä kuinka lähelle osuin. Ja tuliko minusta säädosentti. Suomalaisen sananparren mukaan "Onnistunut ennustus muistetaan, epäonnistunut unohdetaan." Sovitaanko näin?

Viime aikoina juttuja emojeista on alkanut näkyä yhä enemmän. Tiedättehän, ne hassut pikku kuvat, joita lapset ja yhä enemmän myös aikuiset käyttävät etenkin tekstiviesteissä, sosiaalisessa mediassa ja sähköposteissa. Tammikuussa uutisoitiin, miten Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman puhe kansakunnan tilasta oli käännetty yhteisöpalvelu Twitterissä emojeille. Kesäkuussa kerrottiin, että kun muissa Pohjoismaissa käytetään innokkaasti sydän- emojia, Suomessa suosituin on vedet silmissä naurava naama. Elokuussa lehdet kirjoittivat, miten Moby Dick oli käännetty internetissä yhteisövoimin emoji-merkeille. Sitten ulkoministeriö laaditutti Suomelle omat emojit ja muutamat kaupungit kuten Lahti ja Tampere seurasivat kärkkäänä perässä. Ja vihdoin viime viikolla kerrottiin, miten englantilainen Oxford-sanakirja valitsi vuoden sanaksi emojin, jossa naama nauraa vedet silmissä. Juuri sen, mikä meillä Suomessakin on käytetyin emoji. Ihmiset ovat ottaneet emojit innolla vastaan, tuntuu kuin ne sopisivat itsestään selvästi moderniin digitaaliseen viestintään. Ei siis ihme, että ne keksittiin kahdessa paikassa lähes yhtä aikaa. Vuonna 1997 ranskalainen Nicolas Loufrani alkoi kokeilla hymiöiden kuvallisten versioiden eri ilmeitä ja pian hänellä olikin valmiina näiden kuvakkeiden lajiteltu kirjasto. Nicolasin harrastus ei kummunnut tyhjästä, hänen isänsä Franklin Loufrani patentoi hymynaaman jo vuonna 1971. Samaan aikaan toisaalla, japanilaisen matkapuhelinoperaattorin langattoman internetin parissa työskennellyt Shigekata Kurita laati vuonna 1998 ensimmäiset emojit mallinaan sääkarttojen symbolit ja manga-sarjakuvien tunteita ilmaisevat kuvakkeet. Millainen kirjoitusjärjestelmä emojit ovat muihin maailman kirjoitusjärjestelmiin verrattuna? Syrjäyttääkö emoji muut kirjainjärjestelmät? Oliko luku- ja kirjoitustaito vain ohimenevä vaihe kun palaamme kuvien katseluun? Professori Klaus Karttunen vastatkoon. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tuula Viitaniemi.

Aamun vieraana on kirjailija Nina Wähä. Nina Wähästä on nimestä huolimatta moneksi. Hän laulaa bändissä nimeltä Lacrosse ja hän on näytellyt mm. elokuvassa Babylon sjuka. Elokuussa ilmestyi Nina Wähän toinen romaani Titta inte bakåt. Romaanin kertojina on kahden eri aikakauden ja kahden eri elämänkatsomuksen kasvatit, nuori mies ja nuori nainen, pehmeä ja kova. Titta inte bakåt -romaanissa Nina Wähä pohtii muun muassa nuoruuden muuttumista. Toimittajana Riitta Niemi.