Podcasts about filosofian

Filosofian tohtori ja estetiikan tutkija on erikoistunut kaupunkiestetiikkaan. Mikä on kauneuden merkitys kaupunkisuunnittelussa? Entä mitä on esteettinen kestävyys?

Haluatko elää yli satavuotiaaksi? Mitä mieltä olet ruumiin syväjäädyttämisestä parempia aikoja varten? Filosofian tohtori, tietokirjailija Tiina Raevaara kertoo kirjassaan "Ikuisen elämän lyhyt historia" kuolemattomuuden tavoittelusta ja vanhenemisen biologiasta. Mitä soluissa tapahtuu kun vanhenemme? Millä keinoin miljardöörit Peter Thiel ja Jeff Bezos tavoittelevat superihmisen täydellistä elämää? Millainen on transhumanismin unelma täydellisestä elämästä? Tervetuloa maailmaan, jossa sioissa kasvatetaan ihmissydämiä.

Etiikan tutkija Mikko Puumalan mielestä moraalin nimissä ihmisiltä voi vaatia aktiivisuutta ilmastonmuutoksen torjuntaan Filosofi, etiikan tutkija Mikko Puumala Turun yliopistosta sanoo, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvitaan koordinoitua toimintaa instituutioiden tasolla. Yksilö ei kuitenkaan ole vapaa velvoitteista, vaikka häneltä ei voi vaatia kohtuuttomia. Moraalin nimissä on oikeutettua edellyttää ihmisiltä itseltään aktiivisuutta. Ympäristö- ja ilmastoetiikan tutkija Mikko Puumala Turun yliopistosta toteaa, ettei ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtääviä velvoitteita voi jättää yksin yksilöiden vastuulle. Tarvitaan kollektiivisia ratkaisuja. Mutta vaikka kyseessä on kollektiivinen ongelma, yksittäinen ihminen voi osallistua henkilökohtaisin teoin esimerkiksi vaikuttamalla yhteiskunnallisesti ja osallistumalla demokraattiseen päätöksentekoon. Moraalifilosofian asiantuntijana Puumala tarkastelee ilmastonmuutosta arkimoraalin näkökulmasta. Hän sanoo, että moraalin nimissä ihmisiltä voi vaatia aktiivisuutta ja suostumista arkea mahdollisesti hankaloittaviin ilmastotoimiin. Humanisti vastaa -podcastissa hän kertoo, miten arkimoraalimme selviää stressitestistä. Avaruusetiikan tutkijana Mikko Puumala tähdentää omistusoikeuksiin liittyviä sopimuksia. Uutinen nestemäisen veden löydöstä Marsissa herättää tutkijan mielestä tärkeän keskustelun siitä, kenelle Marsin vesi kuuluu. Parhaillaan Puumala on mukana Koneen säätiön rahoittamassa Elonkirjon äänettömät ja puhe niiden puolesta -tutkimuksessa. Tästä näkökulmasta hän arvioi elokuussa paljastunutta poikkeuksellista raakkutuhoa Stora Enson työmaalla. Filosofian oppiaine siirtyi Turun yliopistossa humanistisesta tiedekunnasta yhteiskuntatieteelliseen vuonna 1967. Podcastin pikatestissä yhteiskuntatieteiden tohtori paljastaa, onko hän filosofina humanisti vai yhteiskuntatieteilijä. Kirjavinkkinä hän suosittelee Joshua Greenen teosta Moral Tribes, jota hän luonnehtii moraalifilosofian kannalta tärkeäksi. Greene puhuu siitä, miten kaikki ihmiset tavoittelevat hyvinvointia ja vaikka ihmisillä on eri näkemys hyvästä elämästä, yhteinen sävel voi silti löytyä. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Filosofian tohtori Sanna Nyqvistin uusi tietokirja "Rannalla – miten kirjailijat löysivät meren" tutkii kirjailijoiden suhdetta vesielementtiin. Sanna Nyqvist lähtee siinä rantaretkille viiden kirjailijan kanssa, joista Jane Austen on ensimmäinen. Kirjailija tutkii kirjassaan sitä, miten rannoista on tullut meille tunnemaastoa ja miten rantojen kuvaukset ovat muuttuneet aikojen saatossa. Mitä vesi symboloi Jane Austenin sankarittarille? Jane Austen (1775-1817) on yksi maailman suosituimpia kirjailijoita. Hänen teoksissaan kuvaillaan englantilaista yhteiskuntaa pilke silmäkulmassa. Miksi aikamme lukijoita vetää puoleensa teenjuonti hienoissa leningeissä ja hankalien ihmissuhteiden analysointi. Onko Jane Austenin romaanit naistenlehtien keittiöpsykologisten artikkelien esikuva? Millaisia ratkaisumalleja Jane Austenin teokset tarjoavat lukijalleen? Northanger Abbey (1818, suomennos Neito vanhassa linnassa) on Jane Austenin todennäköisesti ensimmäinen valmistunut romaani, joka julkaistiin vasta hänen kuolemansa jälkeen. Millä tavalla tämä teos parodioi Austenin ajan goottilaista kirjallisuutta? Kirja kertoo pienen kylän nuoresta Catherine Morlandista, joka saa kutsun lähteä naapuriensa kanssa kylpyläkaupunki Bathiin. Catherine esitellään seurapiireille ja siellä hänen on aluksi vaikea noudattaa etikettisääntöjä. Hän vierailee Henry Tilneyn sukukartanossa Northanger Abbeyssa, jossa hän oppii kuuntelemaan omaa sydäntään. Laura Jaakkola on tuottanut Kauhua ja kihlauksia-nimisen kuunnelman Yleisradiolle. Sarja koostuu 10 jaksosta ja perustuu Jane Austenin romaanin pohjalta BBC:lle (2016) tehtyyn dramatisointiin. Kersti Juva on suomentanut sarjan Yleisradiolle. Ohjauksesta vastasi Sini Pesonen. Ohjelman vieraina ovat Laura Jaakkola, Kersti Juva ja Sanna Nyqvist. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Filosofian lizentziatua da Marisa Hurtado, eta gaurkoan emakume filosofoek historian zehar jasan duten jazarpenaz aritu gara solasean berarekin.---La invitada de hoy es Licenciada en Filosofía: Marisa Hurtado. Y hemos charlado con ella sobre el acoso que han sufrido las mujeres filósofas a lo largo de la historia.

Lohikäärmeen kulttuurihistoria kulkee läpi dynastioiden ajan Kiinan sekä keskiajan Euroopan. Lohikäärmeen vetoava hahmo on taipunut moneksi, joskus siunaukselliseksi, joskus taas petomaiseksi viholliseksi. Filosofian tohtori Otto Latva on tutkinut lohikäärmemyyttien historiaa. Niiden vaikutus on ollut niin suuri, että keskustelu kulkee samalla läpi vuosituhansien ja ympäri maailman. Otto Latva on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Aamiaiseksi sotauutisia ja lounaaksi synkkiä uutisia ilmastonmuutoksesta. Iltapalaksi toivottomuutta kaoottisen maailman äärellä. Olisiko jo aika pitää uutispaastoa? Filosofian tohtori Pekka Saurin kanssa puhutaan oman mielen suojelemisesta pimeyden keskellä. Oliko ennen paremmin vain huonommin? Päätoimittajat hallinnoivat yhteiskunnallista keskustelua ja öyhöttäjät supisivat baarin nurkassa. Nyt portinvartijapäätoimittajat ovat menettäneet suuren osan vallastaan. Kansan karvainen ääni kaikuu vapaana ja villinä. Sitran projektijohtaja Hannu-Pekka Ikäheimo kertoo, keitä ovat uuden mediakulttuurin portinvartijat.

Suomessa oli sotien jälkeen esiintynyt huumeiden ongelmakäyttöä, mutta vasta 1960-luku avasi eräänlaisen kulttuurisen muutoksen. Murroksessa olivat niin yhteiskunta, lainsäädäntö, hoitomuodot kuin käyttäjätkin. Filosofian tohtori Katariina Parhi on tutkinut ajan haasteita ja haastatellut hoitomuotojen silloisia asiantuntijoita.

Työelämä on murroksessa - pysymmekö ihmiset jatkuvassa muutoksessa mukana? Entä kuinka on sen työhyvinvoinnin laita? Työhyvinvointi ja jaksaminen mielletään usein ns. pehmeiksi asioiksi, vaikka ne ovat niin yksilöllisesti kuin kansantaloudellisesti erittäin merkittäviä kysymyksiä. Yksi sairastettu työvuosi voi tarkoittaa uran uudelleen miettimistä ja urakehityksen hidastumista. Työhyvinvointi heijastuu myös luonnollisesti kaikkiin muihinkin elämän osa-alueisiin. Hanna Kumpulainen on filosofian tohtori, joka toimii Hyvää työtä-Akatemian yrittäjänä, johtamisen, työyhteisöjen, työhyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen kehittäjänä ja valmentajana sekä työyhteisösovittelijana (IMI-qualified). Hanna on intohimoinen hyvän työelämän kehittäjä, joka ajattelee työyhteisöä ja organisaatiota systeemisenä kokonaisuutena. Hän uskoo siis siihen, että työelämä, hyvinvointi ja liiketoiminta voivat kehittyä ja uudistua samaan aikaan. Mutta miten se tapahtuu? Tästä aiheesta saadaan kuulla seuraavassa tarkemmin, kun Hanna Kumpulainen saapui Savon Aaltojen studiovieraaksi. Haastattelijana: Sami Turunen

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 104. jaksossa vieraanani on Tommi Uschanov, joka on suomentanut Wolfram Eilenbergerin teoksen Vapauden tuli. Filosofian pelastus synkkinä aikoina 1933-1943 (2021, Siltala). Teoksessa käsitellään 1900-luvun vaikutusvaltaisimpia naisfilosofeja, jotka ovat Simone de Beauvoir, Hannah Arendt, Simone Weil ja Ayn Rand. Miksi on tärkeää esitellä juuri nämä filosofit? Miksi teos keskittyy vuosiin 1933–43? Miten kahden ranskalaisen Simonen ajattelu erosi toisistaan ja oliko jotain yhtäläisyyksiä? Miten juutaistausta ja maastamuutto näkyvät Arendtin ja Randin ajattelussa? Onko Ay Rand muuttanut nimensä suomalaisen kirjailijan Aino Kallaksen mukaan? Voiko filosofia olla pelastuksemme vaikeina aikoina? Tommi lukee myös otteen teoksesta.  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Monesti luullaan, että huipulle päästäkseen urheilijana pitäisi olla tietynlainen, mutta se ei ole totta! Minna Kauppi ei suostunut urheilu-urallaan boxiin, vaan teki asiat omalla tavallaan ja siksi menestyi (vaikka hän ei suosittelekaan tekemään asioita samalla tavalla kuin hän

POLIITTISET TUNTEET: Liberaaleissa demokratioissa polarisoivan poliittisen kulttuurin ymmärtämisen avain voi löytyä tunteista. Filosofian tohtori Iida Pyy tuntee tunteet.

Sinisilmä, tenhotar vai madonna? Kuka Mary Gallen-Kallela oikein oli? Mary Slöör oli 1868 syntynyt säätyläistyttö, joka 18-vuotiaana meni salaa kihloihin maamme tulevan kansallistaiteilija Akseli Gallen-Kallelan kanssa. Hän oli moderni nainen, millä tavalla se ilmeni? Mary Gallen-Kallela oli myös taitava pianisti. Millainen hänen oma uransa oli? Monissa tunnetuissa Gallen-Kallelan maalauksissa kohtaamme hänen vaimonsa Kalevalan Ainona ja myös omana itsenä pariskunnan vaihtuvissa kodeissa, usein ruusujen ympäröimänä. Millaista elämää he elivät yhdessä? Filosofian tohtori Helena Ruuska on aikaisemmin kirjoittanut elämäkerrat Eeva Joenpellosta ja Hugo Simbergistä. Pakostakin Helena Ruuska peilasi omaa elämäänsä Maryn valintoihin ja vaiheisiin hänen tuhansia säilyneitä kirjeitään lukiessa. Millainen tämä tutkimusprosessi oli? Helena Ruuska on ohjelman vieraana. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Filosofian maisteri Teemu Arppe toimii kemian opettajana, käy gallerioissa, keräilee taidetta ja syö roskiksista dyykkaamiaan jätteitä. Dygaani Onni Tonkijan ruokamenot 2021 ovat pyöreät nolla euroa. Vegaaneista poiketen fregaani käyttää myös eläintuotteita, mutta vain jos ne on heitetty pois. Ilmaistelija Onni juoksee hylätyn ruoan perässä vähentääkseen hävikkiä ja ympäristön kuormitusta. Teemme yhteislenkin Oulunkylässä, jossa demonstroin polkujuoksua ja Onni dyykkausta. Lue lisää Onnin blogista onnentongintaa.net ja katso Ylen Perjantai-dokkari Viiden tähteen illallinen.

Nyt tulevat filosofian kuningattaret ja miesvallan murentajat. Naisten kirjoittamasta filosofiasta on vuoden sisällä julkaistu useampi suomenkielinen teos, podcastejä ja näytelmä. Filosofian kaanon on pitkä sarja miehiä. Mutta myös naisten kirjoittamalla filosofialla on pitkä historia, kunhan historiaa osaa tarkastella oikealla tavalla. Keskustelemassa kasvatustieteen tohtorikoulutettava Minna-Kerttu Kekki, Niin&näin-nimisen filosofisen aikakauslehden päätoimittaja Tytti Rantanen ja filosofian dosentti Martina Reuter. Jakke Holvas juontaa.

Loukkaako koronapassi yhdenvertaisuutta? Kenen oikeudet ovat etusijalla? Sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa ja ekonomisti Heikki Pursiainen keskustelevat koronapassin etiikasta. Alas kaaos, eläköön järjestys! Filosofian tohtori Ilana Aalto on ammattijärjestäjä. Miten kodin kaaos saadaan kuriin?

Ajatus koneesta, joka olisi älyllisesti ihmisen vertainen, on aina kiinnostanut ihmisiä. Kiinnostus on ollut niin kaunokirjallista, teknistä kuin filosofistakin. Filosofian apulaisprofessori Panu Raatikainen pohtii uusinta teknologiaa ja pureutuu kysymyksiin, mitä ajattelu on ja mitä koneen oppiminen voi tarkoittaa. Yhtä tärkeitä ovat kysymykset etiikasta ja moraalista: Onko meillä moraalisia velvoitteita älykkäitä koneita kohtaan, ja vieläpä: Voiko kone jonain päivänä olla moraalinen subjekti. Panu Raatikainen on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Myytti 4. Vastuullinen & ympäristöystävällinen kasvisruoka ei ole herkullista eikä terveellistä. Urheiluravinnon myytinmurtajat -podcasteissa TPS jalkapallon vastuullisuuskoordinaattori ja entinen ammattilaisjalkapalloilija Juho Lähde sekä Jalofoodsin kaupallinen johtaja ja jalkapallovalmentaja Jouko Riihimäki perehtyvät urheilu- ja kasvisravintoon yhdessä vieraidensa kanssa. Vieraina kuullaan niin tutkijoita, lääkäreitä kuin huippu-urheilijoitakin. Neljännessä, ja tuotantokauden viimeisessä, TPS X Jalotofu -podcastissa asiantuntijavieraana on Turun yliopiston Brahea-keskuksella projektipäällikkönä toimiva vastuullisen ruoan asiantuntija ja Filosofian tohtori Sanna Vähämiko. Urheilijavieraana kuullaan KuPSia Kansallisessa liigassa edustavaa jalkapalloilija Emmaliina Tulkkia. Tällä kertaa keskustelunaiheina olivat mm. ravitsemuksen merkitys sairauksien ennaltaehkäisemisessä, Juhon matka vegaaniksi, ruokakulttuurin ja kasvisravinnon suhde, vastuulliset valinnat arjessa, ravinnon ympäristövaikutukset sekä se voiko proteiinia ylipäänsä syödä liikaa? Jakson kesto n. 55 minuuttia. #TPSXJalotofu #FCTPS #urheiluravitsemus

Ebba, kuningattaren sisar on ensimmäinen 1500-luvun naisesta kertova suomalainen elämäkerta. Ebba Stenbock oli vain neljäkymmentävuotiaana menettänyt miehensä ja puolet lapsistaan. Hänen aviomiehensä oli Suomen pelätyin mies Klaus Fleming, joka oli käytännössä Suomen puoleisen valtakunnan diktaattori. Fleming oli juuri ennen kuolemaansa voittanut Nuijasodan. Ebba, kuningattaren sisar kertoo Ebba Stenbockin elämänmittaisesta tiestä Turun linnan puolustajaksi vuonna 1597. Asema Klaus Flemingin puolisona asetti itsepäisen naisen konfliktiin tulevan kuninkaan kanssa. Ohjelmassa kuullaan millaista oli Suomen puoleisen valtakunnan rikkaimman aatelisnaisen elämä. Filosofian tohtori Anu Lahtinen kuvaa kirjassaan miten perhe ja valtakunta liittyivät yhteen. Anu Lahtinen on erikoistunut Ruotsin ajan historiaan. Häntä on kiinnostanut menneisyyden naisten toiminta. Anu Lahtinen on ohjelman vieraana. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 64. jaksossa puhutaan kieli-ideologioista. Filosofian tohtori Susanna Hakulinen (2020) on väitöskirjassaan tutkinut suomen ja ruotsin opetusta ja oppimista kolmen maan yliopistoissa: Suomessa, Ruotsissa ja Ranskassa. Miksi ranskalaiset yliopisto-opiskelijat ryhtyvät opiskelemaan suomea tai ruotsia? Millaista suomen ja ruotsin opiskelu on Ranskassa? Millaisia yhtäläisyyksiä ja eroja oli suomalaisten, ruotsalaisten ja ranskalaisten kielenoppijoiden profiileissa? Kokivatko kielenoppijat itsensä monikielisiksi ja millaisia kieli-ideologioita heillä oli? Miten pääsisimme eroon natiivipuhujan ihanteesta ja miksi se olisi niin tärkeää heittää romukoppaan? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Kansainvälistä filosofian päivää vietetään marraskuun kolmantena torstaina. Eksistenssifilosofiaa tutkinut kirjailija Torsti Lehtinen esittelee kirjasssa "Sofian sisaret - filosofian historian vaikuttavat naiset" 13 merkittävän filosofin ajatuksia antiikista nykyaikaan. Viimeisenä esittelyssä on yhdysvaltalainen Martha Nusbaum, joka korostaa mm. kaunokirjallisuuden merkitystä ajattelulle. Päivän mietelauseen on valinnut Anna Tulusto.

"Kunnollinen ihminen pitää kurista ja järjestyksestä." Itseruoskinta ja nuukuusajattelu ovat osa suomalaista kansanperintöä, mutta sotienjälkeisessä Suomessa päästiin niin pitkälle, että työihminen näyttäytyi ihmiskoneena. Filosofian tohtori ja kulttuurin tutkija Mona Mannevuo on kirjoittanut teoksen ”Ihmiskone töissä”, jossa Mannevuo tarjoaa kiehtovan näkökulman suomalaisen tehokkuusajattelun historiaan sotakorvausaikana. ”Suomalaisten viehtymys tehostamiseen, niukkuuteen ja siisteihin pihoihin on vaivannut minua pitkään”. Jakke Holvas haastattelee tutkija Mona Mannevuota.

Moderni johtaja valmentaa, ei käskytä. Itseohjautuva organisoituminen on otettu osaksi yhä useampia työpaikkoja ja -yhteisöjä, mikä tuo mukanaan myös haasteita niin johtajalle kuin työntekijällekin. Miten onnistua ottamaan itseohjautuvuus käyttöön omassa organisaatiossa? Mikä on johtajan rooli matalahierarkkisessa yrityksessä? Itseohjautuvuuden asiantuntija Karoliina Jarenko keskustelee aiheesta kokeneen rekrytoijan Aki Ahlrothin kanssa. Jarenko on myös yksi Filosofian akatemian perustajista. Duunipodi julkaisee uudelleen Duunitorin podcastin parhaita paloja. Jakso on nauhoitettu 21.10.2019.

Japanilaisuus ja suomalaisuus on samanlaista, väitetään. Filosofian tohtori ja kirjailija Minna Eväsoja on eri mieltä. Hän näkee Tapiolassa japanilaisia vaikutteita, muttei katso, että kulttuureissamme olisi niin paljon yhteistä.

Uskonnon nimissä on tehty paljon julmuuksia ja väkivaltaa. Senhän me kaikki tiedämme. Mutta onko uskonnollinen ajattelu itsessään sellaista, että se synnyttää väkivaltaa, ja väkivalta on kiinteä osa kaikkea hengellistä ajattelua? Filosofian professori Timo Airaksinen on analysoinut uskonnollista ajattelua ja hän erottaa toisistaan henkisyyden ja hengellisyyden. Henkisyys on ihmisen pyrkimystä hyvään ja itsensä toteuttamiseen, mutta se saattaa langeta hengellisyyteen, joka on on aina kiinteä oppi, joka sulkee toiset ulkopuolelleen. Airaksinen ei ole vakavikko, mutta hän mielellään jo jättäisi Jumalan menneisyyden kiroksi.

Trigger Warning: Ohjelman alkumonologi sisältää epäisänmaallista materiaalia. Mutta vieraat pelastavat ohjelman. Tietokirjailija Petteri Järvinen kertoo mikä on hänen mielestään hulvattomin ja ovelin kyberhuijaus. THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek vastaa kysymykseen, milloin koronarokote on markkinoilla. Saatatte yllättyä positiivisesti. Kättelyn aika on ohi. Filosofian tohtori Annakaisa Suominen johdattaa meidät kättelyn historiaan.

Suomalaisilla työpaikoilla on tehty viime aikoina valtava muutos. Tuskin kukaan suhtautuu etätöihin enää lorvailuna, ja uusia työkaluja otetaan käyttöön valonnopeudella verrattuna entiseen. Suomi taisi olla digiloikkaan paljon valmiimpi kuin kukaan kuvitteli. Näin sanoo Filosofian Akatemian sisältöjohtaja Karoliina Jarenko, jonka kanssa Älyradion juontaja Sami Lampinen antaa Älyradiossa raikuvat aplodit opettajille. Jarenko kertoo muun muassa siitä, miten jatkuva etätyö haastaa johtamisen. Tässä jaksossa on luvassa runsaasti käytännön vinkkejä niin omaan etätyöskentelyyn kuin johtajillekin, jotka tukevat vaihtelevissa korona-arjen haasteissa jonglööraavia alaisiaan. Konkreettinen neuvo tiiviin ilmaisun ystäville: älä säästele hymiöitä ja small talkia. Jakson lopussa soitamme Sofigaten Liisi Koivulle, jonka kanssa juttelemme siitä, miten IT ja bisnes saadaan puhumaan samaa kieltä ja mikä rooli muutoksen johtamisella on teknologiainvestointien onnistumisen varmistamisessa.

Kaupungistuvassa 1600-luvun Euroopassa pariisilaisnaiset olivat poikkeuksellisen itsenäisessä asemassa. Filosofian tohtorit Riikka-Maria Rosenberg ja Rose-Marie Peake kirjoittivat yhdessä kirjan Korsetti ja krusifiksi, vaikutusvaltaisia barokin ajan pariisittaria. Kirjassa barokin maailma avautuu kolmen kiehtovan naisen - kurtisaanin Ninon de Lenclos'n, eliittinaisen Madame de Sévignén ja nunnan Louise de Marillacin - kautta. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Jos ajatellaan, että ihmisen nykyiset ominaisuudet ovat muovautuneet pitkällä keräilijä-metsästäjä-aikakaudella, se itse asiassa tarkoittaa tasavertaisuutta, hierarkioiden vastustamista, yksityisomaisuuden välttämistä, konsensus-päätöksentekoa ja rauhanomaisuutta. Eli kommunismia. Ihmislaji on geneettisesti, aivollisesti ja psykologisesti kallellaan kommunismiin. Evoluutioargumenttien lisäksi jaksossa vaivaavat työstä toiseen siirtyvät sankariyksilöt, keskiluokan suosima ympäristöpolitiikka ja suuret mahdollisuudet, jotka kääntyvätkin velvollisuuksiksi. Jaksossa käsiteltyjä kirjoja: Chris Harman: People’s History of the World Wolfram Eilenberger: Taikurien aika – Filosofian suuri vuosikymmen 1919–1929 Jyri Hänninen, Jarno Liski: Keskustan valtakunta. Kertomus rahasta, vallasta ja korruptiosta

Venäläis-yhdysvaltalainen Ayn Rand on vaikuttanut merkittävästi monien yritysjohtajien ja myös taloustieteen tutkijoiden ajatteluun. Rand oli kuitenkin oikealta ammatiltaan elokuvakäsikirjoittaja ja romaanikirjailija Ayn Rand oli puhtaan kapitalismin puolestapuhuja, ja hänestä tuli USA:ssa oikeiston tärkeä talousvaikuttaja. Hänen talousajattelustaan on ruvettu puhumaan myös Suomessa etenkin vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Randin ajattelussa korostui individualismi. Hän näki kaiken julkisen vallankäytön haitallisena ja jopa sortona yksilönvapautta vastaan. Niin sanottu ”yövartijavaltio” oli hänen ihanteensa. Filosofian tohtori Jussi Jalonen on perehtynyt Ayn Randin elämään, ajatteluun ja vaikutukseen. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Kalliita vaatteita ostetaan siksi, että ne saisi riisua pois päältään. Filosofian lisäksi mukana krokotiili, jätesäkki ja Putinin koemaistaja.

Filosofian tohtori Mirva Saukkola on kirjoittanut muoti- ja tyylikirjoissaan valmisvaatekulttuurin kehittymisestä, joka tapahtui Amerikassa 1900-luvun alussa. Millä tavalla laman ja sodan vaikutukset näkyivät muodissa ja millä tavalla amerikkalaiset first ladyt pukeutuivat ennen ja nyt. Multikulttuuristuminen on muuttanut muotia entistä enemmän. Ellen nykyinen päätoimittaja Taina Risto luo katsauksen amerikkalaiseen nykymuotiin ja ikonisiin muotisuunnittelijoihin. Juontajana on Pia-Maria Lehtola. Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.

"Vihalla ja voimalla" - millaista on poliittinen väkivalta tämän päivän Suomessa. Vanhempi tutkija Teemu Tammikko, Ulkopoliittinen instituutti. Hallitusneuvotteluiden ratkaiseva viikko. Politiikan toimittaja Pekka Kinnunen, Yle uutiset. Saadaanko ihmiset ulos palavista korkeista taloista? Johtava asiantuntija Kari Telaranta Suomen pelastusalan keskusjärjestöstä ja pelastusylijohtaja, osastopäällikkö Kimmo Kohvakka sisäministeriön pelastusosastolta. Kolumni Heikki Hiilamo. Otetaan mallia Norjasta ja tehdään itsenäisyyspäivästä lasten ja nuorten juhla. Työkyvyttömyyden riskit voidaan tunnistaa jo 30-40 vuotiaista - ergonomian alan väitöskirja. Filosofian maisteri Sanna Kärkkäinen. Viikon luontoääni metsäkauris. Paavo Hellstedt esittelee. Juontaja Mira Stenström. Toimittajat Johanna Östman ja Atte Uusinoka. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Filosofian tohtori, opiskelija ja amatööri keskustelevat politiikasta ja kysymyksistä sen ympärillä. Tässä jaksossa rikkinäinen politiikka ja politiikan utopiat. Henrik Rydenfeldt, Juho Rautiainen ja ehdokas Hurtig pureutuvat.

Filosofian tohtori, opiskelija ja amatööri keskustelevat politiikasta ja kysymyksistä sen ympärillä. Tässä jaksossa fyysiset ja virtuaaliset julkiset tilat, järjestelmät ja infrastruktuuri. Henrik Rydenfeldt, Juho Rautiainen ja ehdokas Hurtig pureutuvat.

Filosofian tohtori, opiskelija ja amatööri keskustelevat politiikasta ja kysymyksistä sen ympärillä. Tässä jaksossa kokeilukulttuuri, tulevaisuus, tekoäly ja luksushomostelu. Henrik Rydenfeldt, Juho Rautiainen ja ehdokas Hurtig pureutuvat.

Pohjoiset maat alkoivat jo 1600-luvulta lähtien suuntautua Atlantin kautta Amerikkaan, Afrikkaan ja muille kaukaisille alueille. Tämä varhainen globalisaatio syntyi siirtolaisuuden, kaupankäynnin ja myös tieteellisten tutkimusmatkojen kautta. Sen vaikutus oli merkittävä. Kaupan ja siirtolaisuuden mukana tuli uutta tietoa, uusia kulutustottumuksia ja myös uusia aatteita. Hollanti tuli 1600-luvulla mukaan siirtomaiden valloitukseen aiempien merimahtien, Portugalin ja Englannin rinnalle. Tämä innoitti myös Pohjoismaita, Ruotsia ja Tanskaa mukaan merentakaiseen kaupankäyntiin. Myös Ruotsi yritti luo itsestään siirtomaavaltaa. Se perusti Delawareen siirtokunnan ja nykyisen Ghanan rannikolle orjakaupan tukikohdan. Filosofian tohtori Lauri Tähtinen on tutkinut globalisaation aatehistoriaa ja Pohjoismaiden varhaisten suhteiden syntymistä kaukomaihin. Hän on Kalle Haatasen vieraana.

Filosofian alkuperäisimpiä pyrkimyksiä on elää filosofian kautta hyvää elämää. Filosofia ei kuitenkaan tarjoa suoria ohjeita tai vinkkejä hyvään elämään, sanoo uskonnonfilosofian professori Sami Pihlström Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä, etteikö akateeminen filosofiantutkimus voisi tarkastella oikeita elämän ongelmia. Pihlström on pohtinut moraalin merkitystä ihmiselämässä. Hänen mielestään moraalin olemusta voisi tarkastella siitä lähtökohdasta käsin, että miksi me emme yleensä pysty elämään omien moraalisten sääntöjemme mukaan. Miksi moraalin vaatimukset ovat niin ehdottomia ja loputtomia, että ihminen ei kykene niitä täyttämään? Tämän filosofisen ongelman teologinen vastine voisi olla perisynti. Moraalin paradoksi on siinä, että sillä ei ole perustaa. Ollakseen oikeata moraalia moraali ei voi alistua muille näkökulmille.

Filosofian tohtori, tutkija, suomalaisia raaka-aineita rakastava keittiömestari Jaakko Nuutila on rauhallisen suorasanainen mies. Rakkaus ruokaan ja ruokakulttuuriin on vienyt miehen sydämen. Pitkän uran tehneenä, monissa maissa ja kulttuureissa kannuksensa hankkineena hän ei turhaan kiertele sanottavaansa. Vastuullisesti ja eettisesti kasvatettu ja tuotettu ruoka alkulähteiltä pöytään, on tämän kokeneen kulinaristin ja huippuammattilaisen periaate. Ohjelman on toimittanut Sini Sovijärvi.

Jos arkielämä stressaa eikä neuvoja tahdo löytyä oikein mistään, kannattaa huomionsa hetkeksi kääntää japanilaiseen perinteiseen ajattelutapaan. Sieltä löytyy apu niin kiireeseen kuin ikäkriisiinkin.  Shoshin - aloittelijan mieli on Espoossa toimivan terveydenhoitaja Minna Eväsojan tuore kirja, joka perehdyttää lukijan japanilaiseen kulttuuriin. Oikeasti Minna Eväsoja on Suomen suurimpia japanologeja. Hän on asunut viisi vuotta Japanissa, opiskellut niin perinteisessä teetaidekoulu Urasenkessä kuin Koben ja Takarazukan yliopistoissa ja hän puhuu japania yhtä hyvin kuin suomenkieltäkin. Mikä sai Filosofian tohtorin opiskelemaan itselleen uuden ammatin? Ja mitä hän on poiminut mukaansa ja oppinut japanilaisesta kulttuurista ja perinteestä?

Helsingin Sanomien omistajilla Eljas ja Aatos Erkolla olivat vahvat suhteet USA:han ja Englantiin. Myös poliittisesti Erkot olivat vahvasti suuntautuneita länteen ja läntisiin arvoihin. Kuitenkin kylmän sodan aikana Erkot joutuivat sovittamaan maailmankuvansa Kekkosen ajan realiteetteihin. Vuoden 1956 presidentin vaalien alla Eljas Erkko vastusti Kekkosta ja tämä antipatia näkyi Helsingin Sanomien sivuilla. Eljas Erkko halusi vähentää Neuvostoliiton vaikutusta julkaisemalla Helsingin Sanomissa läntisten uutistoimistojen uutisia. Erkko toi Suomeen myös Valitut Palat ja Aku Ankan. Vaaran vuosina Helsingin Sanomat ei arvostellut suoraan Neuvostoliittoa mutta muista itäblokin maista saatettiin kirjoittaa hyvin kriittisesti. Filosofian tohtori Aleksi Mainio on tutkinut Erkon dynastian suhdetta Suomen politiikkaan ja sen vaikutusta suomalaiseen mediaan. Toimittajana on Kalle Haatanen.

Kun Minna Eväsoja opetteli japanilaista kalligrafiaa, hän joutui tekemään pelkää suoraa viivaa kuusi kuukautta. Japanilaisessa kulttuurissa muoto on hyvin tärkeä. Kun ihminen osaa tehdä muodon mahdollisimman täydellisesti niin se samalla myös vapauttaa mielen. Saman kuvion ja liikkeen loputonta toistamista ei Japanissa pidetä luovuutta tai yksilöllisyyttä kahlitsevana toimintona. Oma persoonallisuus tulee lopulta kuitenkin tiukan klassisen muodon läpi. Tämä ajattelu sisältyy paitsi kalligrafiaan myös muihin klassisiin japanilaisiin taidemuotoihin, muun muassa teetaiteeseen. Japanissa estetiiikka ja filosofia kulkevat käsi kädessä. Estetiikka, filosofia ja myös taidehistoria limittyvät toisiinsa. Myös uskonnolla merkittävä rooli tässä yhteydessä. Japanilainen käsitys opetuksesta ja oppimisesta poikkeaa länsimaisesta pedagogiikasta. Opettajat ovat hyvin tärkeitä auktoriteetteja mutta silti opettaja on parhaimmillaankin vain suunnannäyttäjä. Oppilaan on itse löydettävä ja sisäistettävä oikea tieto. Tärkeämpää kuin itse tieto on se, että ymmärtää oma tietämyksensä rajat. Tärkeää on siis tietää, mitä ei vielä tiedä. Oppiminen on lopulta tutkimusmatka minuuteen. Filosofian tohtori Minna Eväsoja on perehtynyt japanilaiseen filosodiaan ja klassisiin taiteisiin. Hän nyt Kalle Haatasen vieraana.

Arjen ja mikrohistorian tutkimus on suosittu tutkimussuunta tällä hetkellä myös antiikin tutkimuksessa. Antiikin Rooman ajan kirjallisista lähteistä voi löytää vieläkin uutta tietoa esimerkiksi perhesuhteista, kansalaisten moraalikäsityksistä ja tapakulttuurista. Filosofian tohtori Jussi Rantala on perehtynyt antiikin Rooman valta- ja moraalikäsityksiin. Hän nyt Kalle Haatasen vieraana. Antiikin Rooman perheissä isällä oli vahva rooli. Isä oli perheen juridinen pää ja pojat yleensä seurasivat isäänsä virkauralla. Naisten tehtävänä oli huolehtia kotitaloudesta eikä heillä ollut juuri mahdollisuuksia toimia julkisessa elämässä. Vain uskonnollisissa riiteissä naisilla on omat roolinsa. Tytöt naitettiin hyvin nuorina, jopa 12-vuotiaina. Roomalaista perhe-elämää leimasi sekin, että hyvin usein lapset kokivat jo pieninä vanhempiensa kuoleman, koska eliniät olivat lyhyitä. Rooman aikana orjien asema saattoi vaihdella hyvin paljon. Suurin osa orjista oli hyvin alistetussa asemassa ja heidän kohtelunsa oli huonoa. Oppineet orjat saattoivat päästä hyviin asemiin, esimerksiksi kotiopettajiksi. Tällöin heitä saatettiin pitää jopa perhenjäseninä. Vaurastunut orja saattoi jopa ostaa itsensä vapaaksi. Antiikissa seksuaalisuus käsitettiin aivan eri tavoin kuin meidän aikanamme. Miesten väliset seksisuhteet olivat yleisiä eikä niitä pidetty mitenkään erityisenä seksuaalisena suuntatuneisuutena. Seksi oli vapaille miehille yhtä arkinen asia kuin ruoka tai juoma.

Geenitutkimus on avannut sukututkimukseen aivan uusia mullistavia näköaloja. Geenitesteillä voidaan selvittää, mistä kaikkialta meidän esivanhempiamme löytyy. Suomaisiltakin löytynyt yhteisiä geneettisiä juuria esimerkiksi Amerikan tai Siperian alkuperäisväestön kanssa. Filosofian tohtori Marja Pirttivaara on perehtynyt geenitutkimukseen ja sen soveltamiseen sukututkimuksessa. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Kumpi on parempi, vanha vai uusi Blade Runner? Ridley Scottin ohjaama Blade Runner (1982) maalasi sateisen ja synkän kuvan tulevaisuudesta. Elokuva kysyi, mistä tunnistaa ihmisen, kun viereen asetetaan hyvin ihmisenkaltainen robotti. Denis Villeneuven ohjaama jatko-osa Blade Runner 2049 (2017) näyttää tuhon maisemat laajemmin ja vie pohdinnan ihmisen identiteetistä pidemmälle. Elokuvakriitikko Matti Rämö ja käsikirjoittaja Ilja Rautsi arvioivat, millaisen parin elokuvat muodostavat. Filosofian professori Arto Laitinen puolestaan ei usko, että kone voisi koskaan täysin korvata ihmistä. Toimittaja: Teemu Laaksonen Tuotanto: Yle Kulttuuri

Mitä on tulevaisuustietoisuus? Miten tulevaisuusajattelua voi kehittää? Mitä kiinnostavaa tulevaisuuksien tutkimuksessa tapahtuu nyt? Ennakointikuplassa Mikko Dufvan vieraana Sirkka Heinonen.Filosofian tohtori Sirkka Heinonen toimii tulevaisuudentutkimuksen professorina Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa. Hän on erikoistunut teknologian ennakointia, tietoyhteiskuntaa, kestävää kehitystä, sosiaalista mediaa ja yhdyskuntien tulevaisuutta koskevaan tutkimukseen. Hän on aktiivinen toimija tulevaisuudentutkimuksen kotimaisissa ja kansainvälisissä järjestöissä, mm. Rooman klubissa ja Millennium-hankkeessa.Jaksoon liittyvät linkit:Futures Clinique—method for promoting futures learning and provoking radical futuresLuova tulevaisuustila ja tulevaisuuden osaamisen ennakointiTulevaisuuden tutkimuskeskus

"Maailma on kaaos, joka lopulta tuhoaa meistä jokaisen. Hetken voimme ymmärtää sitä, kunnes sen pyörre vie meidät mukanaan. Ihmiset tappavat, raiskaavat ja kiduttavat toisiaan, eikä sille voi mitään. Perustetaan valtio turvaksi ja se alkaa sortaa. Uskotaan uskontoon, joka vie helvettiin. Pakotietä ei ole, mutta omaa minuuttaan ja sisäistä maailmaansa kannattaa silti tutkia." (Timo Airaksinen: Elämänhallinnan haaste, esipuhe, 2007) Timo Airaksinen on työkseen tutkinut ihmisen syvintä olemusta, ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta ja ihmisen ja yhteiskunnan suhdetta lähes puoli vuosisataa. Hän opiskeli alun perin Turun yliopistossa psykologiaa, jatkoi filosofian parissa ja toimi 33 vuotta Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian professorina. Hänen erityisalaansa ovat erityisesti etiikka ja yhteiskuntafilosofia. Kuusi kuvaa -sarjassa kurkistetaan tunnettujen henkilöiden kotialbumeihin. Filosofian professori Timo Airaksisen kuviin kävi tutustumassa Elina Saksala.

Persoonapronominit eli minä, sinä, hän, me, te ja he tuntuvat maailman helpoimmalta asialta. Silti tuntuu siltä, että tälläkin hetkellä tasapainottelemme niiden käytön kanssa koko ajan. Tavaksi on tullut todeta, että elämme minä-minä –aikaa, jossa ihmiset keskittyvät täysin itseensä ja vain minun mieltymyksillä on merkitystä. Tämä näkyy autoilijoiden käyttäytymisessä, työelämässä ja suurissa avioeroluvuissa, kun liitossa ei ole päässyt toteuttamaan itseään. Ehkä juuri sen vuoksi joka toisella työpaikalla koetetaan vahvistaa me-henkeä erilaisin tiimitempauksin. Me-henkeä tarvitaan, jotta ihmiset sitoutuisivat työhönsä, mikä tarkoittaa palkattomia ylitöitä ja sähköposteihin vastaamista vielä illallakin. Tämä tiimihenki tietenkin loppuu sillä hetkellä kun työpaikka päättää säästää kuluista potkimalla työntekijöitä kilometritehtaalle. Kreikan taloushuolet ja nyt viimeksi Lähi-idän pakolaiskriisi panevat taas koetukselle me-pronominin käytön. Missä menee meidän ja heidän raja? Alun perin meitä oli sukumme, sitten kylämme. Noin sata vuotta sitten kansallisvaltioajattelu laajensi meidät valtion laajuiseksi, sitten kauppaliitot maanosan laajuiseksi ja vihdoin ilmastonmuutoksen mukanaan tuoma maapallonlaajuinen me-pronomini on päässyt Syyrian pakolaistulvan aikana kovaan käyttöön koko Euroopassa. Myös pronominit sinä ja te tuottavat jatkuvasti vaikeuksia. Voiko ventovieraalle sanoa sinä? Voiko vanhalle tutulle sanoa te? Teitittely ja sinuttelu ovat inhimillisessä kanssakäymisessä koko ajan läsnä. Joskus tuntuu, että puhuttelu on helppoa vain Raumalla: San snää mnuu snuuks, snuuks mnääki snuu sano. Miten tämä asia on hoidettu Ruotsissa, Venäjällä, Virossa, Puolassa, Ranskassa, Unkarissa jne? Dosentti Hanna Lappalainen ja Filosofian tohtori Johanna Isosävi julkaisivat hiljattain kirjan, jossa tutkitaan kolmentoista eurooppalaisen kielen ja kulttuurin puhutteluja. Kysytään heiltä. Mutta hetkinen: ovatko he naimattomia vai naineita naisia, puhuttelenko heitä neideiksi vai rouviksi? Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tuula Viitaniemi.