Podcasts about iso britannian

Euroopan ja Kiinan neuvottelijat hakevat tullitauon turvin ratkaisuja presidentti Trumpin julistamaan kauppasotaan. EU pyrkii välttämään Trumpin lisätullit tarjoamalla tullialennuksia ja LNG-kaasun ostamista. Samaan aikaan EU ja Iso-Britannia ilmoittivat uusista kaupan helpotuksista Iso-Britannian ja Euroopan välillä. Saako Yhdysvallat solmittua diilin Euroopan ja Kiinan kanssa ennen Trumpin tullilykkäysten umpeutumista heinäkuun alussa? Miksi Trumpin hallinnosta arvostellaan EU:ta hitaista liikkeistä kauppaneuvotteluissa? Onko Kiinan neuvotteluasenne kaupan ehdoista muuttumassa, jotta sopimus Trumpin kanssa saataisiin aikaiseksi? Vieraina ovat Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta sekä johtaja Timo Vuori Elinkeinoelämän keskusliitosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Legendaarinen Silverstone ei jättänyt kylmäksi tälläkään kertaa! Tällä kertaa Aki ja Juha istuvat nauhoitusvälineiden ääreen keskustelemaan ajasta Iso-Britannian GP:n jälkeen käyden läpi kilpailun kiihkeimmät aiheet Charles Leclercin ja Valtteri Bottaksen ohituskamppailua myöden. Puhetta myös ensi kauden mehevästä sopimustilanteesta – miltä tuolileikki näyttää kesätaukoon mennessä? Formulaosion jälkeen paluun tekee myös Rallivartti á la Aki ja Petri! 01:20- Kiristynyt kilpailutilanne ja voimasuhteiden vaihtelu 03:55- McLarenin viimeaikaiset otteet niin kuskien kuin tiimin osalta 15:03- Hamiltonin ansaitut kehut – ennätykset uuteen uskoon 17:30- RedBullin taktinen osaaminen 19:45- MM-sarjan pistetilanne ja pisteiden kaventamismahdollisuudet 21:20- Mercedeksen viimeisimmät harppaukset eteenpäin 26:30- Aston Martinin tilanne – harppaus taaksepäin? 29:05- Charles Leclercin ja Ferrarin korpivaellus 38:10- Checo Perezin olematon suorituskyky – kuinka kauan vielä? 46:30- Hülkenbergin huippuotteet 48:10- Lisää puhetta Charles Leclercin murheellisesta tilanteesta 51:25- Sopimustilanne kautta 2025 varten 01:03:30- Kuka Checo Perezin tilalle? 01:07:40- Valtteri Bottaksen jatko ja Sauberin loputon suo 01:11:04- Loppuhöpinät 01:11:40- Ralliosuus sisältäen sivuharppaukset Porsche cupiin ja driftingiin Ota seurantaan myös: TikTok @suomenf1pod Instagram & X @suomenf1podcast

Venäjän presidentti Vladimir Putin kertoi julkisuuteen Moskovan terrori-iskun tekijöiden olevan radikaaleja islamisteja. Myös Yhdysvaltain, Iso-Britannian ja Ranskan tiedusteluviranomaiset ovat sanoneet konserttitaloon tehdyn iskun olevan terroristijärjestö Isis-K:n käsialaa. Onko Venäjän johto tehnyt virhearvion ääri-islamistisen terrorismin aiheuttamasta uhkasta Venäjällä? Liittyykö Isis-K:n terrori Venäjän liittolaisuuteen Syyrian ja Iranin kanssa, vai taannoiseen Tšetšenian sotaan tai neuvostoarmeijan toimiin Afganistanissa? Onko Venäjä islamistiselle terrorismille uusi pyhän sodan rintama ja länsimaita pahempi arkkivihollinen? Ääri-islamistisen terrorismin suhdetta Venäjään analysoi Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Mitä Yhdysvaltain perustuslaki pitää sisällään ja mitä lisäyksiä perustuslakiin on tehtyä vuosikymmenten saatossa? Mitä oikeuksia perustuslain mukaan kuuluu Yhdysvaltain liittovaltiolle? Miksi Yhdysvaltain pääkaupungin asukkailla ei ole edustusta senaatissa? Mitä eroa on tasavallalla ja demokratialla ja onko Yhdysvallat demokratia? Miten demografiset muutokset ovat heijastuneet demokraattien ja republikaanien kannatukseen ja miltä puolueiden kannatusluvut näyttävät tulevaisuudessa? Miksi korkeimman oikeuden tuomarinimitykset ovat elinikäisiä? Mistä Yhdysvaltain korkeimmalla oikeudella on päätösvalta ja millä tavoin eri puolueet ovat pyrkineet hyödyntämään korkeinta oikeutta omien poliittisten päämääriensä ajamiseksi? Studiossa Yhdysvaltain ja Iso-Britannian historian dosentti Markku Ruotsila sekä historian väitöskirjatutkija ja sosialidemokraattien kansanedustaja Jani Kokko. Jakso on kuvattu 7.9.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Aku Ankka ja Hopeanuoli (1:44) Perustuslaki (6:17) Abortti (10:00) Lisäykset (16:20) Äänioikeus ja kansalaisuus (18:34) Washington, D.C (24:00) Perustuslaillinen kokous (27:04) "Enemmistön tyrannia" (31:22) Osavaltiot (33:08) Polarisaatio (37:00) Muuttoliike (40:29) Korkein oikeus (42:52) Tuomarien nimitys (44:56) Päätösvalta (46:23) Oikeusasteet (48:47) Kongressin lainsäädäntö (50:41) Politisoituminen (58:19) Uskonnonvapaus ja sananvapaus (59:47) Kaksipuoluejärjestelmä (1:06:08) Demokraatit ja republikaanit (1:11:47) Presidentivaalit 2024

Merja Mähkä ja Esa Juntunen keskustelevat osake- ja rahastosijoittamisesta, osinkoansan kaltaisista sijoittamisen sudenkuopista, putoavista markkinoista sekä mm. kuinka säästää lapsille tai aloittaa osakesäästäminen. Jakson pohjana ovat Kirjat Esa Juntunen Viisas sijoittaja -Tunne itsesi. Omavaraisuushaaste ja käyttäytymistaloustiede sekä Merja Mähkä Sijoittajaksi 5 tunnissa. (00:00) Merja Mähkä Sijoittajaksi noin 5 tunnissa. Sijoittamisen hissiliike. Pörssin alamäki (02:55) Esa Juntunen Viisas sijoittaja -Tunne itsesi. Omavaraisuushaaste ja käyttäytymistaloustiede (04:22) Aikahajauttaminen. Laskeneen pörssin houkutus. Poikkeusaikojen strategia (07:01) Merjan salkun hajautusstrategioita. Suorien osakesijoitusten painopiste Merjalla USA:ssa. Rahastojen osuus kasvanut (08:30) Korkojen rooli palannut, CAPM (09:20) Esan salkussa työnantajan osakkeita, Suomen, USA:n ja Iso-Britannian osakkeita (10:20) Ray Dalion alfa-portfolio ei ehkä toimi (11:40) Korkojen normalisoituminen - sijoittajalla jopa ”kivaa” kun maailma taas toimii (12:10) Korkosijoittamisen yllättävä mystisyys. Asuntolainan merkitys (13:05) Pankkitilin korvaaminen rahamarkkinarahastoilla (14:20) Osinkoharha - verojen lisäksi taaksepäin katsova osinkotuotto on vaarallinen ansa (16:30) Osinkojen psykologiaa. Samin harvat osakepoiminnat OST:n kautta (18:30) Koneen pettämisen tuska. Henrik Ehrnroothin investointipankkiiritausta. Markkinaa ei voi kontrolloida. Huom! Jakso äänitetty juuri ennen hänen irtisanoutumisilmoitustaan (19:20) Nopeasti kehittyvä talous ei takaa nopeasti nousevia kursseja. USA! (20:10) Aktiivinen rahasto voi olla järkevä. Petri Deryng Vietnamissa. Samin emämoka Venäjällä (22:30) Kasvusijoittaminen vai arvosijoittaminen. Voittajat voittavat jatkossakin. Ernst Grönblom (23:30) Teknojätit kuten Apple. Bessenbinderin tutkimuksen mukaan indeksituoton tekee vain 4% osakkeista. (25:20) Matalakuluiset ETF:t salkun peruskivenä. Kuluja voi myös sietää mutta aloittaminen on tärkeintä (30:00) Lapselle sijoittaminen on vapauttavaa. Merjan tarina - pienikin pesämuna auttaa nuorena (33:00) Asuntolaina on halpaa vipua vaikka markkina on ollut viime aikoina armoton (35:50) Arvo-osuustili vs. Osakesäästötili pohdinta hankaloittanut aloittamista. Suomalaisia osinkopapereita OST:hen (37:00) Kurssinousuharha. Puolittuva kurssi voi puolittua uudestaan (39:00) Qt ja Revenio (Sijoituskästi). Momentum-sijoittaminen (40:20) Arvonmäärityskertoimet kuten EV/EBITDA ovat yrityskohtaisia. Yritysarvon merkitys (43:10) Osinkotuoton puolustus kokeneelle sijoittajalle. (44:20) Seadrill-case (45:30) Merkintäetuoikeusannit (46:10) Portfolion rakentaminen perustan päälle. Osta ja unohda -strategian vaarat (48:10) Riskitasoa saa myös laskea. Iän merkitys (50:05) Kahnemanin vinoumat Esan kirjassa. Vahvistusharhan vaarat. Ankkurointi (53.00) Mitä tehdä kun on jo aloittanut Merjan kirjassa (54:40) Sisäpiiri - Esa, Merja ja Sami pohtivat sijoituspalveluntarjoajiaan

Miten Yhdysvaltain demokraattinen puolue ja republikaaninen puolue eroavat toisistaan? Olisiko kolmannella puolueella mahdollisuuksia nousta valtaan nykyisessä kaksipuoluejärjestelmässä? Minkälainen Donald Trumpin presidenttikausi oli? Miksi Trump hävisi vaalit ja miten koronaepidemia vaikutti kansalaisten mielipiteeseen Trumpista? Mistä Yhdysvaltain nykyinen poliittinen polarisaatio juontaa juurensa? Onko olemassa kaksi eri Amerikkaa ja elävätkö amerikkalaiset kahdessa täysin eri todellisuudessa? Studiossa Yhdysvaltain ja Iso-Britannian historian dosentti Markku Ruotsila sekä historian väitöskirjatutkija ja sosialidemokraattien kansanedustaja Jani Kokko. Jakso on kuvattu 21.6.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Yhdysvallat (4:26) Projisointi (10:58) Kolmas puolue (17:32) Sosialismi (19:08) Demokraatit ja republikaanit (33:07) Tasa-arvo ja valtiovalta (36:45) Rasismi ja syrjintä (41:09) Trump 2016-2020 (46:53) Korona (56:44) Vaalit 2020 (1:08:35) Polarisaatio (1:13:17) "Kaksi todellisuutta" (1:18:24) Arvot ja identiteetti (1:21:20) Suomalanen politiikka (1:28:29) Kaksipuoluejärjestelmä

Suomen F1 podcast palaa ääneen Red Bull Ringillä ja Silverstonessa ajettujen kilpailuiden jälkeen. Voittajasta ei ollut tälläkään kertaa epäselvyyttä, vaikkakin saimme nähdä edes hetken kisan johdossa muitakin kuljettajia. Käsittelyssä myös molempien kisojen ja Itävallassa ajetun sprintin tapahtumat. Tämän lisäksi aiheina kuskiruletin ennakointia De Vries/Ricciardo vaihdoksen jälkeen sekä ennakoimme tulevien viikonloppujen kisoja. Jaksossa tällä kertaa täysin poikkeava kolmikko edelliseen spesiaalijaksoon nähden, sillä Teemu on tällä kertaa huilivuorossa vakiokokoonpanosta. Äänessä ovat Aki, Juha ja ensimmäistä kertaa Petri. Tämä on Suomen F1 podcast, tervetuloa mukaan!

Kolonialismin julmuudet kuten Belgian verenhimoisen kunigas Leopoldin harjoittama kongolaisten silpominen kumiplantaaseilla on kaikkien tiedossa, mutta onko esimerkiksi kolonialismista voinut koitua jotain hyvääkin? Millainen vaikkapa Intian nykyisyys olisi ilman Iso-Britannian vaikutusta - Afrikasta puhumattakaan? Ja mitä kolonialismi-sanalla nykyään tarkoitetaan? Politiikan professori Bruce Gilley Portland State Universitystä Yhdysvalloissa julkaisi vuonna 2017 Third World Quarterly -tiedejulkaisussa The Case of Colonialism -nimisen valtavan kohun nostattaman artikkelin. Siinä tarkasteltiin kolonialismia muunakin kuin absoluuttisena pahana ja nähtiin sen tuottaneen lisäarvoa alusmaille ja niiden yhteisöille. Gilleyn artikkelin väitteistä ovat keskustelemassa Helsingin yliopiston Suomen ja Venäjän historian dosentti ja palkitun Kivenmurskaajat-kirjan kirjoittaja Antti Kujala, Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori ja kehitysmaatutkimuksen dosentti Teivo Teivainen ja englantilaisen filologian, erityisesti jälkikoloniaalisen kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksen dosentti Raita Merivirta Tampereen yliopistosta. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Mirka ottaa tähtäimeensä Britti-politiikan virtahevon olohuoneessa ja Julia halkoo hiuksia puolueviidakossa, mutta mitä Amsterdamin alamaailma on keksinyt poliisin pään menoksi ja miksi nuoriso jonotti yötä myöten Durhamissa? Julia ja Mirka esittelevät viikon uutisotsikoita ja sitä miten ne liittyvät Alankomaiden tai Iso-Britannian politiikkaan. Instagram: @mumamupod

Vuonna 1790 Iso-Britannian kuninkaallisen laivaston HMS Bounty-laivalla kapinoineet merimiehet asuttivat Pitcairnin saaren. Pitcairnin syntyhistoria on jo itsessään kovin synkkä, mutta vuonna 2004 saarella paljastui laaja seksuaalirikosvyyhti. Sen johdosta yksi kolmasosa saaren miesväestöstä pidätettiin.Instagram: subjektiivinentodistajaYouTube: Subjektiivinen TodistajaGmail: subjektiivinentodistaja@gmail.com

Tämän viikon jakso sisältää sekalaisen sekoituksen erilaisia aiheita. Maisa on pohtinut lähestyvää kolmekymppisyytta sekä suurkaupunkielämää, jossa vaihtoehtojen suuri määrä aiheuttaa valinnanvaikeutta. Aurora taas on tutustunut uusiin englantilaisiin makuihin ja jaksosta selviää mikä on hot cross bun ja miltä se maistuu. Aurora jakaa lisäksi integraatiolevelinsä ja jaksosta selviää myös se ollaanko me hakemassa Iso-Britannian kansalasuutta?! Löydät meidät myös Instagramista nimellä @HeiLontooPodcast.

Ovatko Pohjois-Irlannin mellakat ja rajatarkastukset kaatamassa Iso-Britannian ja EU:n välistä kauppasopimusta? Upottaako brexit-aika Pohjois-Irlannin rauhansopimuksen? Pohjois-Irlannin brexit-tilannetta analysoivat Kriisinhallintakeskuksen johtava asiantuntija Jyrki Ruohomäki, sekä Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja Timo Miettinen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Euroopan komissio esittää uutta rokotevientiharkintaa. Esityksen on tulkittu olevan näpäytys Iso-Britannian sormille. Ovatko EU ja Iso-Britannia päätymässä brexit-kiistoista kauppapoliittiseen rokotesotaan? EU:ssa rakennetaan niin sanottua omien varojen järjestelmää. Euroopan parlamentissa äänestettiin laeista, jotka rakentavat tietä unionin uusille tulonlähteille, kuten muovimaksulle. Mihin EU tarvitsee "omia" varoja? Avataanko omien varojen järjestelmällä tie kohti EU:n omaa verotusoikeutta? Keskustelemassa ovat europarlamentaarikot Mauri Pekkarinen (re), Henna Virkkunen (epp) ja Silvia Modig (left). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Lajikato, luonnon köyhtyminen, sukupuutot, ilmastonmuutos: näitä kaikkia pidetään ihmisen toiminnan seurauksena. Mikä on lajikadon, tai ilmastonmuutoksen, kytkös talouskasvuun? Ovatko nämä suoria seurauksia harjoitetusta talouspolitiikasta, josta puuttuu luonnon hintalappu? Ja jos luontokato on seurausta harjoitetusta talouspolitiikasta, niin missä viipyy luonnon hintalappu? Iso-Britannian valtiovarainministeriön tilaustyönä kirjoitettu professori Dasguptan raportti peräänkuuluttaa taloudellisten mittareiden muuttamista luonnon ekosysteemien turvaamiseksi ja globaalin ekokatastrofin estämiseksi. Politiikkaradiossa Dasguptan raporttia analysoi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtava tutkija Anni Huhtala. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Brexit - mitä pitkä prosessi paljasti osapuolista? Keskustelemassa yliopistotutkija Timo Miettinen, Helsingin yliopisto, vuosina 2010-2015 Iso-Britannian suurlähettiläänä toiminut Pekka Huhtaniemi ja toimittaja Auli Valpola. Eduskunnan kyberhyökkäys tietoturva-asiantuntijan silmin, johtaja Erka Koivunen, F-Secure. Naispuoliseksi Remekseksi kuvattu Helena Immonen ja kybersota. Kolumni. Roope Lipasti: Voittoa minimoimassa. Juontajana Päivi Neitiniemi, toimittajina Marja Ala-Kokko ja Päivi Dahl. Tuottajana Tarja Oinonen.

Iso-Britannian ja EU:n neuvottelut brexitin jälkeisistä kauppasuhteista ovat edelleen kesken. Sopimukseton brexit näyttää entistä todennäköisemmältä, koska neuvotteluissa takaraja on kulumassa umpeen. Sopimus uusista ehdoista pitäisi olla voimassa vuoden vaihtuessa. Vieläkö sopimus EU:n ja Iso-Britannian brexitin jälkeisistä suhteesta syntyy ennen vuoden vaihdetta? Varaudutaanko Euroopan parlamentissa Iso-Britannian sopimuksettoman EU-eroon? Sinetöikö joulukuun EU-huippukokous sovun oikeusvaltiomekanismista? Onko tiukka oikeusvaltioperiaate tulossa nyt myös EU-budjettirahoituksen ehdoksi? Vieraina ovat europarlamentaarikot Eero Heinäluoma (s&d), Nils Torvals (re) ja Laura Huhtasaari (id). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Realisoituuko kivikova brexit? Toteutuuko eurooppalainen koronaelvytys? Solmitaanko sopu oikeusvaltioperiaatteesta? Nämä kysymykset ovat pöydällä torstaina ja perjantaina EU-huippukokouksessa. Kyseessä on Saksan liittokanslerin Angela Merkelin viimeinen EU-huppukokous, jota Merkel vetää Saksan toimiessa EU-puheenjohtajana. Onko kivikova brexit vielä vältettävissä? Iso-Britannian pääministeri Boris Johnson ja EU-komission puheenjohtaja von der Leyen ovat tekemässä neuvotteluyritystä saada aikaiseksi sopimus EU:n ja Iso-Britannian tulevasta suhteesta. Kykeneekö Saksa ja Angela Merkel purkamaan oikeusvaltioperiaatteen ympärille rakentuneen kriisin Puolan ja Unkarin vastustaessa unionirahan kytkemistä oikeusvaltiopykäliin? Mikä on Merkelin kauden perintö Euroopalle ja EU:lle? Vieraina ovat Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela ja Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen tutkija Timo Miettinen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Monelle saattaa olla yllätys, että suomalaisen sosiologian suurin nimi ja eniten viitteitä saanut tutkija on Edvard Westermarck. Westermarck oli syvästi perehtynyt brittiläiseen valistusperinteeseen ja biologiaan ja julkaisi englanniksi. Hän oli myös sosiologian professori yhdessä Iso-Britannian kuuluisimmista yliopistoista, London School of Economicsissa. Evoluution ja moraalifilosofian alalla Westermarck jatkoi brittiläistä perinnettä, ja mitä tulee hänen tutkimuksiinsa perheesta ja insestin välttämisestä, ei liene suuri kärjistys, että Westermarck ja Freud olivat kuin toistensa vastakohdat. Ja historian kulussa Freud näyttää hävinneen. Sosiologi Heikki Sarmaja on jo pari vuosikymmentä pitänyt Westermarckin perintöä yllä suomalaisessa sosiologisessa keskustelussa. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana

Kauppasopimusta ei näy eikä kuulu: siirtyvätkö Iso-Britannia ja EU ilman sopimusta brexitin jälkeiseen aikaan? Lokakuun lopun takaraja kauppasopimuksen aikaansaamiseksi Iso-Britannian ja EU:n välillä on kulumassa umpeen. Parhaillaan neuvottelijat istuvat sopimuspöydässä. Yritys on saada aikaiseksi jonkinlainen sopimus marraskuun puoliväliin mennessä. Valmistaudutaanko molemmin puolin siihen, ettei sopimusta synny? Politiikkaradiossa ajankohtaisesta brexit-tilanteesta keskustelevat Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela ja Elinkeinoelämän keskusliiton johtava kauppapolitiikan asiantuntija Janica Ylikarjula. Ylikarjulan mukaan tilanne neuvotteluissa on absurdi. Yleensä kauppasopimuksia tehdessä neuvotellaan siitä, mitä kaupan esteitä voidaan poistaa, niin nyt mietitään, mitä kaupanesteitä ei saisi asettaa. "Tietyllä tapaa jos kärjistää, niin tästähän tulee kaikkien aikojen huonoin kauppasopimus. Eli ollaan etäämmällä kauppasopimuksen jälkeen, kuin missä ollaan tällä hetkellä", sanoo Ylikarjula Politiikkaradiossa. Jokelan mukaan jokin sopimus on parempi, kuin ei sopimusta lainkaan. Rajoitettukin sopimus mahdollistaisi tien kohti laajempia sopimusjärjestelyitä Euroopan unionin ja Iso-Britannian välillä. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Mikä on Euroopan unionin maatalouspolitiikan uudistuksen merkitys Euroopalle tai Suomelle? Onko uudistuksen pihvi eurooppalaisen maatalouspolitiikan kytkeminen ilmastopolitiikan vaatimuksiin? Saako vegeburgeria jatkossakin kutsua burgeriksi? Mikä on Euroopan parlamentin kanta Valko-Venäjän tilanteeseen? Pitääkö EU-parlamentti oppositiojohtaja Svetlana Tsihanouskajaa Valko-Venäjän legitiiminä johtajana? Asetetaanko Valko-Venäjän presidentti Alexander Lukashenka pakotelistalle? Onko lokakuun ehdoton takaraja uudelle brexit-kauppasopimukselle Iso-Britannian ja EU:n välillä? Keskustelemassa ovat europarlamentaarikot Miapetra Kumpula-Natri (s&d), Mauri Pekkarinen (re) ja Heidi Hautala (greens). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Black Lives Matter -liikehdintä nosti kolonialismin perinnön jälleen pöydälle. Suomella ei koskaan omaa siirtomaata ole ollut, joten vertailu Iso-Britannian kaltaisiin kolonialistisiin imperiumeihin ontuu. Missä määrin Suomi ja kolonialismi sitten liittyvät toisiinsa? Kuinka irrallisena Suomea voi länsimaisen kolonialismin historiasta pitää? Onko kolonialismi aina kansallisvaltioihin liitettävä kysymys vai jotakin muuta? Millä tasolla on kotimainen menneisyydenhallinta? Keskustelemassa maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta, väitöskirjatutkija Lauri Uusitalo Tampereen yliopistosta sekä dosentti Raita Merivirta Turun yliopistosta. Tuukka Pasanen juontaa.

Euroopan parlamentti hyväksyi EU:n ja Vietnamin välisen vapaakauppasopimuksen. Sopimus meni läpi EPP-ryhmän, sosialistiryhmän, konservatiivisen ECR-ryhmän ja liberaalien äänillä. Vihreät ja parlamentin nationalistiryhmä äänestivät sopimusta vastaan. Miksi EU-Vietnam -vapaakauppasopimus hyväksyttiin? Olisiko sopimus pitänyt jättää hyväksymättä Vietnamin ihmisoikeustilanteen takia? Mikä on sopimuksen merkitys alueella, jossa Kiinan poliittinen ja taloudellinen vaikutus on vahva? Ovatko neuvottelut EU:n ja Iso-Britannian välisestä sopimuksesta ajamassa karille Iso-Britannian hallituksen brexit-tavoitteiden takia? Mikä on tilanne Euroopan unionin ulkorajoilla? Euroopan parlamentin studiossa Strasbourgissa keskustelevat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (epp), Nils Torvalds (re) ja Heidi Hautala (greens). Toimittajana on Tapio Pajunen.

EU ja Iso-Britannia julkaisivat neuvottelutavoitteensa brexitin jälkeiseksi sopimukseksi. EU lähtee tarjoamaan briteille kunnianhimoista kauppasopimusta. Iso-Britannian pääministeri Boris Johnson visioi Iso-Britannialle johtavaa roolia vapaankaupan puolustajana. Jonsonin sanoin: "Vapaakauppa on jumalten diplomatiaa". Onko edessä taistelu vapaakaupasta Brysselin vai Lontoon ehdoilla? Kummalla on käsissään sopimusneuvotteluiden ja vapaakaupan valttikortit: pääministeri Boris Johnsonilla vai EU:n pääneuvottelijalla Michel Barnierilla? EU:n ja Iso-Britannian välisiä neuvotteluita brexitin jälkeiseksi sopimukseksi analysoi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Muutto saa Akin tekemään tunnustuksen ja Minna saa loistavan bisnesidean. Samaan aikaan Iso-Britannian kuningashuoneella on kriisi valloillaan, miten tällaisesta perhekokouksesta selvitään, kuka huutaa ja kenelle? Suuria ja pienempiä kuvia pääset kuuntelemaan tästä.

Työväenpuolueen romahdus. Konservatiivien murskavoitto. Iso-Britanninan parlamenttivaaleissa oli kyse oli vain ja ainoastaan yhdestä asiasta: Let’s get brexit done! Vaalitulos antaa konservatiivipääministeri Boris Johnsonille vapaat kädet viedä konservatiivien brexit-visio maaliin. Sen sijaan työväenpuolueen vaalitappio on armoton. Labour hävisi kaikkialla: Englannissa, Walesissa, Skotlannissa, Pohjois-Irlannissa! Onko Iso-Britannian poliittinen kartta siirtynyt oikealle? Onko brexit konservatiivipolitiikan lopputulos? Mikä merkitys brittilehdistön poliittisilla kannanotoilla oli vaalituloksen kannalta? Minkälainen tulee olemaan EU:n ja Iso-Britannian tuleva suhde, kun huomioidaan konservatiivien brexit-tavoitteet ja -vaalilupaukset? Johtaako vaalitulos Skotlannin ja Pohjois-Irlannin irtautumiseen Yhdistyneestä Kuningaskunnasta? Iso-Britannian parlamenttivaalien tulosta analysoivat Eurooppa-tutkimuksen keskuksen tutkija Timo Miettinen ja Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Ihanaa torstaita NRJ:n Aamusta! Onneksi joulurauhaa ei ole vielä Turussa julistettu, sillä Jere on lähtenyt joulukalenterisotaan Iso-Britannian kanssa! Janne taas rikkoi kahden turistin unelmat joulumaasta. Mielessä myös frendin pokaus, kokovartalospeedot ja Asap Rockyn vankilakeikka Tukholmassa!

Mikä brittien poliittisessa historiassa ja kansallisessa identiteetissä selittää brexitin? Miksi brexit-kansanäänestys päättyi EU-jäsenyyden vastustajien voittoon ja konservatiivipääministeri David Cameronin eroon? Ja miksi David Cameron ylipäätään lupasi koko äänestyksen, vaikkei edes kannattanut koko eroa? Mitkä poliittiset käänteet selittävät, miksi entisaikojen maailmanmahti kipuilee EU-eron partaalla keskellä kansakuntaa jakavaa eroprosessia? Onko EU Iso-Britanniassa vain symboli maan poliittiselle jakautumiselle? Vieraana on Blairista brexitiin -kirjan tekijä, Iso-Britannian politiikan tutkija Markus Kantola Turun yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Iso-Britannian parlamentin alahuoneen brexit-istunnoista on tullut jopa monen suomalaisen viihdettä. Onhan kielenkäyttö ja puhekulttuuri brittiparlamentissa hyvinkin kiinnostavaa verrattuna esimerkiksi kotoisen eduskunnan täysistuntoihin. Syyllistytäänkö brittiparlamentissa vihapuheeseen, kun poliittinen keskustelu on niin kiihkeää? Vai muistetaanko alahuoneessa ihmisyys, vaikka poliittisesti vastapuolia oltaisiinkin? Entä miksi Suomessa ei löydy rikoslaista vihapuheen määritelmää? Mitä Vihreiden päätös lakkauttaa puolueen lehti Vihreä lanka kertoo journalismin arvostuksesta puolueiden keskuudessa? Some-viestintäkö on kriittistä journalismia arvokkaampaa? Mikä on päivän politiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

EU ja Iso-Britannia ovat saavuttaneet sovun neuvotteluissa Iso-Britannian EU-eron uusista yksityiskohdista. EU:n pääneuvottelijan Michel Barnierin mukaan neuvottelutulos on pääpiirteissään sama kuin edellinenkin brexit-sopimus, mutta Iso-Britannian pyynnöstä Irlantia ja Pohjois-Irlantia käsitteleviä kohtia neuvoteltiin uusiksi. Jo edellistä sopimusta vastustanut Pohjois-Irlannin unionistipuolue tyrmää neuvottelutuloksen uusista EU-eron yksityiskohdista. Onko uudella neuvottelutuloksella mahdollisuuksia mennä läpi Iso-Britannian parlamentissa, kun Pohjois-Irlannin unionistipuolue on jo vetänyt tukensa? Minkälainen on EU:n juridinen tulkinta syntyneestä neuvottelutuloksesta? Ovatko uudet EU-eron yksityiskohdat poliittisesti hyväksyttävissä Euroopan unionin puolesta? Brexit-tilannetta analysoimassa ovat Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela ja tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa tutkimuksen keskuksesta. Analyysi alkaa tiedosta, että neuvottelutulos sovusta olisi syntymässä. Varsinainen tieto syntyneestä neuvottelutuloksesta ennättää studioon Politiikkaradion lähetyksen loppupuolella. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Iso-Britannian pääministerin Boris Johnsonin viimeinen brexit-ehdotus pitää kiinni siitä, että Pohjois-Irlanti eroaa Iso-Britannian kanssa EU:n tulliliitosta. Onko Boris Johnsonin brexit ehdotus hyväksyttävissä? Suomi ajaa EU:n puheenjohtajamaana oikeusvaltioperiaatteen kytkemistä Euroopan unionin rahoitukseen. Erityisesti Unkaria ja presidentti Viktor Orbania yritetään taivutella sitoutumaan periaatteeseen. Mitä jäi käteen pääministerin reissusta Unkarin presidentin Viktor Orbanin luo? Mikä on totuus hallituksen ilmastotavoitteista ja työpaikoista? Vieraana on pääministeri Antti Rinne (sd.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suomi ajaa EU:n puheenjohtajamaana oikeusvaltioperiaatteen kytkemistä Euroopan unionin rahoitukseen. Erityisesti Unkaria ja presidentti Viktor Orbania yritetään taivutella sitoutumaan periaatteeseen. Unkari on yksi EU-tukien suurista saajista ja sitä vastaan on aloitettu menettely oikeusvaltioperiaatteen rikkomisesta. Toistaiseksi Unkari on pitänyt mekanismia turhana. Onko vaatimus oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta ajanut Suomen nokkapokkaan Unkarin kanssa? Mitä uutta Suomen ajama malli toisi Euroopan unioniin? Miten Suomi ja muut EU-maat varmistavat ettei EU-rahoja käytetä väärin tai korruptioon? Löytyykö Iso-Britannian hallitukselta vielä jokin brexit-ratkaisu, jolla maan sopimukseton ero EU:sta vältettäisiin? Vieraana on eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Iso-Britannian pääministeri Boris Johnson kärsi tällä viikolla kaksi tappiota parlamentin alahuoneessa. Ensin 21 konservatiivia käänsi selkänsä Johsonille ja parlamentti hyväksyi esityksen, jossa pääministeri velvoitetaan hakemaan brexit-päivän lykkäystä. Tämän jälkeen äänestettiin nurin Johnsonin esitys ennenaikaisista vaaleista. Mitä kuluneen viikon tapahtumat brittiparlamentissa merkitsevät? Estikö parlamentti sopimuksettoman eron? Ovatko ennenaikaiset vaalit mahdollista järjestää ennen kuin pääministerin olisi haettava eropäivän lykkäystä? Brittiparlamentin brexit-viikon käänteitä analysoivat ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista ja tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Iso-Britannian pääministeri Boris Johnson päätti jäädyttää brittiparlamentin toiminnan viideksi viikoksi juuri Britannian EU-eron kynnyksellä. Samaan aikaan julkisuuteen vuotaa brittihallituksen suunnitelma kovaan eroon valmistautumiseksi. Mitä on tapahtumassa? Yrittääkö tuore pääministeri Boris Johnson kaikin keinoin raivata parlamentin pois kovan brexitin tieltä? Onko kyseessä hallituksen yritys ottaa vaaleilla valitulta parlamentilta valta pois? Onko parlamentin toiminnan keskeyttäminen viideksi viikoksi laillinen toimenpide, vai valtiosääntöoikeudellisella harmaalla vyöhykkeellä? Onko brexitin aiheuttama parlamentaarinen kriisi saanut Britannian poliittisen järjestelmän natisemaan lopullisesti liitoksistaan? Ajankohtaista brexit-tilannetta analysoi tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkostosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Iso-Britannian parlamentti äänesti kahdeksasta eri vaihtoehdosta pääministeri Theresa Mayn brexit-sopimukselle. Yksikään ehdotus ei saanut tarvittavaa enemmistöä. Lähimmäksi hyväksymistä pääsi ehdotus, jossa Britannia neuvottelisi pysyvästä tulliunionista EU:n kanssa. Löytyykö parlamentin äänestystuloksista evästystä brexit-pattitilanteen purkamiseksi? Valmistaudutaanko EU-parlamentissa pitkän lisäajan myöntämiseen brexit-prosessissa? Euroopan parlamentti hyväksyi poikkeuksellisen some-kiistelyn kohteena olleen tekijänoikeusdirektiivin. Mitä tekijänoikeusdirektiivi merkitsee? Saako linkittää, pitääkö meemeistä maksaa, saako uutisia jakaa, iskeekö nettisensuuri? Tuoko direktiivi sisällöntekijöille lisää oikeuksia ja korvauksia verkon eri alustapalveluissa leviävistä linkeistä, videoista, musiikista? Euroopan parlamentin studiossa Strasbourgissa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Petri Sarvamaa (kok.) Anneli Jäätteenmäki (kesk.) Liisa Jaakonsaari (sd.). Politiikkaradion Tapio Pajunen haastattelee.

EU-johtajat käsittelivät huippukokouksessa Iso-Britannian pyytämää lykkäystä EU-eroon. Eurooppa-neuvosto myönsi brexitille kaksi viikkoa lisäaikaa huhtikuun 12. päivään saakka. Jos eropimus hyväksytään, määräaikaa voidaan jatkaa lakiteknisten valmisteluiden takia 22. toukokuuta saakka. Mitä huippukokouksen myöntämä lisäaika merkitsee? Onko edessä brexit sopimuksen kera, brexit ilman sopimusta, eroprosessin keskeyttäminen vai pitkä lykkäys erolle? Eduskunnassa vaalikauden viimeinen täysistunto on pidetty. Mistä kulunut vaalikausi muistetaan? Raskaista leikkausriitelyistä, kiky-prosessista, perussuomalaisten hajoamisesta, tiedustelulaeista, soten floppaamisesta? Politiikkaradion toimittajat Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen analysoivat viikon tärkeimpiä politiikan uutisia.

Iso-Britannian pääministeri Theresa May on ottanut jo kahdesti takkiin ratkaisevassa brexit-äänestyksessä. Kahdesti brexit-sopimus on tyrmätty parlamentin alahuoneessa. Kuinka monta kertaa sama sopimus voidaan tuoda parlamentin äänestykseen ennen kuin se siirretään syrjään parlamentin tahdon vastaisena? Onko kolmas "meaningful vote" brexit-sopimuksesta vielä mahdollinen? Entä millä ehdoilla EU voisi hyväksyä brexit-päivän lykkäyksen? Mikä on Suomen kanta brexit-päivän lykkäämiseen? Vieraina ovat eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.), valiokunnan jäsen Jutta Urpilainen (sd.) ja suuren valiokunnan puheenjohtaja Arto Satonen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Iso-Britannian pääministeri Theresa May esittää brittiparlamentille brexit-päivän "lyhyttä, rajallista" lykkäystä. Ehdotuksen mukaan lykkäyksestä äänestetään, jos brexit-sopimus, tai ero ilman sopimusta äänestetään nurin. Miksi May taipui eropäivän lykkäämiseen? Käänsikö työväenpuolueen vaatimus uudesta kansanäänestyksestä pääministerin pään? Entä mistä lukuisat erot ja loikkaukset parlamentin konservatiiviryhmästä ja työväenpuolueesta kertovat? Mitä Iso-Britannian parlamentin alahuoneessa tapahtuu brexit-prosessin suhteen? Vieraana on tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkostosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Iso-Britannian eropäivä EU:sta lähestyy, mutta vielä ei ole tiedossa eroavatko britit EU:sta ilman erosopimusta vai erosopimuksen kanssa. Eikä varmuutta ole siitäkään, kuuluuko Iso-Britannia eurovaalien aikaan edelleen Euroopan unioniin. Näin voi käydä jos eropäivää lykätään. Varaudutaanko Euroopan parlamentissa sopimuksettomaan eroon, vai eroon ilman sopimusta? Mikä merkitys brexitillä on tulevien eurovaalien kannalta? Onko eurovaaleissa odotettavissa populistijytky? Yhdistääkö vai erottaako maahanmuuttopolitiikka Euroopan populistisia puolueita? Euroopan parlamentin studiossa Strasbourgissa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Henna Virkkunen (kok.), Anneli Jäätteenmäki (kesk.) ja Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.). Politiikkaradion Tapio Pajunen haastattelee.

Ylen tammi- helmikuun vaihteen puoluekannatusmittauksessa pilkistää muutoksia, jotka kertovat lisääntyvästä epävarmuudesta eduskuntavaalien alla. Kannatusmittaus herättää lukuisia kysymyksiä. Miksi kokoomuksen kannatus laskee rajusti? Johtuuko lasku tapaus Esperi Caresta ja vanhusten hoivaan liittyvistä kohu-uutisista? Tai hoitajamitoituskysymyksestä, jossa kokoomus on vetänyt omaa linjaa? Entä mitkä äänestäjäryhmät ovat Perussuomalaisten kannatusnousun takana? Kuinka SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen sairastuminen vaikuttaa puolueen kannatukseen? Mitä jäi käteen Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kansankunnan tila puheesta? Miksi EU-antoi jälleen brexit-pakit Iso-Britannian pääministerille Theresa Maylle? Politiikkaradion toimittajat Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen analysoivat viikon tärkeipiä politiikan uutisia.

EU:n brexit-pääneuvottelijan Michel Barnierin mukaan Iso-Britannian sopimukseton ero unionista on lähempänä kuin koskaan. Brexit-päivään on aikaa vain 10 viikkoa. Miten Euroopan parlamentissa varaudutaan Iso-Britannian sopimuksettomaan eroon Euroopan unionista? Vai onko uusi neuvottelukierros mahdollinen, jos britannia muuttaa reunaehtojaan? Iso-Britannian parlamentin tyrmäämässä erosopimuksessa tavoiteltiin vapaakauppasopimusta ja jäsenyys EU:n tulliliitossa tai sisämarkkinoilla oli suljettu pois. Entä missä tapauksessa brexit-päivän lykkääminen voi olla vaihtoehto? Euroopan parlamentin studiossa Strasbourissa ovat europarlamentaarikot Nils Torvalds (r.), Liisa Jaakonsaari (sd.) ja Merja Kyllönen (vas.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Iso-Britannian parlamentti hylkäsi murskaluvuin pääministeri Theresa Mayn EU-erosopimuksen. Kykeneekö brittiparlamentti lainkaan päättämään eteneekö brexit vai ei? Miten Iso-Britannian sisäpoliittinen brexit-pattitilanne puretaan? Vieraina ovat eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Arto Satonen (kok.), ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, entinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen, entinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.). Toimittajana Linda Pelkonen.

The Crown on Netflxin kallein tuotanto. Rahalla on saatu ja hevosella päästelty, mutta miksi kukaan edes olisi kiinnostunut Iso-Britannian hovista? Batroom selvitti.

Talviolympialaisten kunniaksi Luontoretki vietettiin urheilun merkeissä. Vuorijuoksija Tommi Sulander harjoittelee Kirkkonummella Nuuksiossa, talvisen kansallispuiston maisemissa tulevaa koitostaan varten. Sulanderin tarkoituksena on toukokuussa juosta yksin ilman huoltojoukkoja Iso-Britannian vanhimman, kuuluisimman ja joidenkin mielestä vaativimman vaellusreitin the Pennine Wayn kuudessa päivässä. Reitti on 429 km pitkä ja sen aikana noustaan yli 13 000 vertikaalista metriä. Juoksu yksinäisyyttä vastaan- projektilla kerätään varoja yksinäisyyden ja syrjäytymisen vastaiseen työhön. Harjoittelu Nuuksiossa on vaativaa, mutta silti Sulanderilla on aikaa tehdä luontohavaintoja ja ihailla maisemia. Vuosia kestäneen harrastuksen aikana on tullut nähtyä ja koettua luonnossa kaikenlaisia elämyksiä ja ennen kaikkea tullut juostua vaihtelevissa olosuhteissa sateessa, pakkasessa ja paisteessa, yön pimeydessä, hämärässä kesäyössä ja tietenkin nyt kauniina talviaamuna. Retkikaverina Haukkalammen maastossa oli Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Tanskalaisen Lone Theilsin suosittujen rikosromaanien keskiössä on vahva ja itsenäinen nainen. Toimittaja Nora Sandin elämä kulkee Iso-Britannian ja Tanskan väliä, molempien yhteiskuntaa ja ihmisiä tarkkaillen. Haastattelussa Theils kertoo, mitä yhdistää ja mikä erottaa kirjailijaa ja hänen päähenkilöään. Sotakirjeenvaihtajanakin toiminut kirjailija on pohtinut paljon pahuuden olemusta – onko meissä kaikissa mahdollisuus äärimmäisen pahan tekemiseen? Haastattelu on […]

Reilu viikko sitten haittaohjelma WannaCry levisi ympäri maailmaa ja laittoi jumiin satojatuhansia yritysten, julkisten laitosten sekä yksityishenkilöiden tietokoneita. Kiristysohjelma halvaannutti esimerkiksi Iso-Britannian terveydenhuollon potilasjärjestelmät. WannaCryn aiheuttama laajalle levinnyt itku ja hammastenkiristys johtui heikosti huolehditusta suojauksista ja päivitysten puutteista. Mitä WannaCry -iskusta on opittavana? Tästä ja tietoturvasta laajemmin on Juuson kanssa keskustelemassa Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen asiantuntija Juhani Eronen, sekä tietoturva ja -yhteiskunta-asiantuntija Petteri Järvinen. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon.

Lukutaidoton, suulas ja roteva sekä yhtä pelottava kuin naurettava kenttämarsalkka Idi Amin Dada oli ovela, kökköhuumoria ja pelleilyä harrastanut raaka tappaja, joka janosi sokeasti valtaa ja hyväksyntää ja oli niiden edestä valmis kaikkiin kuviteltaviin karmeuksiin. Ugandan ulkopuolella Aminista käytettiin nimeä Ugandan teurastaja. Ugandalaiset itse käyttivät Aminista nimeä Big Daddy. Amin tappoi niin monia maanmiehiään, että Victoriajärven krokotiilit eivät kyenneet syömään heitä riittävän nopeasti. Aminin kaapattua vallan vuonna 1971, epäsuositun Oboten hallinnon jokainen jäsen otettiin kiinni ja teloitettiin ampumalla. Mm. entinen hallituksen työntekijä Francis Kalimazo kuuli radiosta uutisen kuolemastaan ja ymmärsi heti olevansa osa Aminin ruuhkautuneita töitä. Aminia pidettiin tyhmänä ja yksinkertaisena, ja oli suunniteltu että Amin on vain keulakuva, mutta Aminin vahvuuksiksi osoittautui, ettei hänellä ollut riittävää älyllistä kykyä lähteä mukaan viitta ja tikari-leikkeihin, joissa olisi juoniteltu, laskelmoitu ja jaettu valtaa kirjevaa’alla aina kulloistenkin salaliittosopimusten mukaisesti. Aminin mielestään valta kuului hänelle kun hän sen oli ottanut ja sillä selvä. Kansa oli Aminin takana, koska sillä ei ollut mitään menetettävää. Amin edusti ehkä joillekin toivoa paremmasta, mutta varsinaisesti Aminin kansansuosion takaa löytyi mm. se, että kansa muisti hyvin, että Amin piti hallussaan nyrkkeilyn Ugandan raskaansarjan mestaruutta vuosina 1951 - 1960. Kovanyrkkisen ja menestyvän raskaan sarjan nyrkkeilijän maine aikana jolloin Floyd Patterson, Sonny Liston ja Cassius Clay eli tuleva Muhammad Ali olivat kaikkien huulilla, ei ollut ollenkaan hullumpi meriitti. Ugandan ja Iso-Britannian suhteiden edistämiseksi Amin kertoi olevansa valmis naimaan prinsessa Annen. Saatuaan pakit Amin piti 1975 muutaman miljoonan euron superhäät 19-vuotiaan diskotanssijattaren Suicide Sarahn kanssa. Aminin bestmanina toimi PLO:n johtaja Jasser Arafat. Vaimonsa lisäksi Amin rakasti koripalloa. Vain Amin sai tehdä pisteitä ja hän tapatti palatsin vartijan, joka blokkasi hänen heittonsa. Kansan syvät rivit alkoivat rakoilla 1978 ja yhdistääkseen kansaa Amin julisti sodan Tansanialle. Idi Amin joukkoineen kuitenkin hävisi ja Amin joutui pakenemaan maasta ensin Libyaan ja sieltä Saudi-Arabiaan. Kun poliisit tutkivat viralta pannun Idi Aminin asuntoa vuonna 1979, he löysivät mm. suuren laatikon täynnä Tom ja Jerry - filmikeloja. Idi Amin kuoli vuonna 2003. CIA:n mukaan Amin oli vastuussa 300 000 ihmisen kuolemasta. Mutta ei Amin yksin tappanut satoja tuhansia ihmisiä. Pahuutta oli paljon ja Amin antoi sille vapaan tien nousta esiin, kertoo toimittaja, tietokirjailija Hannu Pesonen, joka on kirjoittanut mm. kirjat Tuomio ja sovitus - Ruandan kansanmurhan tilinteko sekä Hiekalle rakennettu elämä - taistelu Länsi-Saharasta. Toimittajana Raimo Tyykiluoto. Kuva: The Johannesburg Star, EPA

Jakso 8 - Kannattavampia asiakassuhteita kumppanuuteen tähtäävällä myynnillä. Ihmissuhdetaitokoulutusyritys Jäänmurtajat (http://www.jaanmurtajat.fi) perustaja Karla Nieminen sekä kiinteistöturvallisuuden ja -laadun johtamiseen tarkoitettuja ohjelmistopalveluja kehittävän Plan Brothersin (https://www.planbrothers.io) Iso-Britannian maajohtaja Anthony Jones keskustelevat siitä, millaisia keinoja myyjällä on käytössään parantaa asiakassuhteen kannattavuutta asiakasymmärrystä ja tuotteen tai palvelun asiakasarvoa korostavan myynnin avulla.