Podcasts about mannerheimin

Tällä historiallisella päivämäärällä Suomea kohtasi suru-uutinen, kun tieto marsalkka Mannerheimin menehtymisestä kantautui Suomeen. Sosiaalisen median alusta Facebook on niin ikään perustettu tällä päivämäärällä, muistatko, minä vuonna?

Median ja kulttuurin ajankohtaisaiheet ja arvokysymykset ovat jälleen kolmen vakiraatilaisten puntarissa, kun Kulttuuriykkönen avaa Perjantaistudionsa. Aihekimaran kimpussa oikeushammaslääkäri Helena Ranta, kirjailija Jarkko Tontti sekä päätoimittaja Mirva Saukkola. Juhani Kenttämaa toimittaa. Kulttuurialan säästöjen ja Museoviraston yt-neuvottelujen lopputulemana suljetaan ainakin seuraavat suositut museokohteet: Helsingin Seurasaari, joka tunnetaan Suomen Skanssenina, Eliel Saarisen ja kumppaneiden itselleen suunnittelema erämaa ateljé Hvitträsk Kirkkonummella, Langinkosken keisarillinen kalastusmaja Kotkassa sekä Mannerheimin synnyinpaikka Louhisaaren kartanolinna Maskussa. Onko tässä mitään järkeä? Suomessa suomen kielen taitoa vaaditaan tai ollaan vaatimatta suomea osaamattomilta sosiaalisen ja yhteiskunnallisen statuksen perusteella. Tätä teoriaa tukee vahvasti kielitieteilijä Janne Saarikivi viikonlopun Hesarin-kolumnissaan. Onko raati samaa mieltä? Ja miten suomalaiset sopeutuvat voimakkaaseen maahanmuuttoon, joka on tilastokeskuksen ennusteen perusteella tulevaisuuden linja? Turismin vastaiset tavallisten ihmisten protestit yleistyvät Euroopassa, kun asuntojen hinnat nousevat ja voitot valuvat toisiin taskuihin. Onko turismi ajautumassa umpikujaan? Tällä viikolla vietettiin YK:n päivää, järjestö täyttää 79 vuotta. Sen uudistamisesta erityisesti turvallisuusneuvoston osalta on keskusteltu vuosikausia. Viiden pysyvän jäsenmaan veto-oikeus on "tehokkaasti" estänyt humanitaarisen Intervention kriisitilanteissa. Järjestöä on syytetty tehottomaksi ja hampaattomaksi. Mitä ajattelee raati? Lauri Nurmen Sanna Marin -henkilökuvakirjasta syntyi kiistaa Marinin ja kirjoittajan välille. Raati pohtii onko auktorisoimaton elämäkertakirja kuitenkin parempi ja kiinnostavampi kuin kiltti ja hampaaton auktorisoitu kirja. Muodin uusi trendi on “Old money”. Nuoret matkivat pukeutumisellaan vanhaa USA:n itärannikon yläluokan ja Harvard-porukan tyyliä. Onko tämä konservatiivisuutta vai ironiaa?

Tällä päivämäärällä on jälleen tapahtunut paljon ajan saatossa: Idän pikajuna teki neitsytmatkansa, Mannerheimin lastensuojeluliitto on perustettu ja eläimet ovat saaneet oman merkkipäivänsä!

Ylen tuoreessa puoluekannatusmittauksessa SDP on noussut kärkipuolueeksi. Kokoomus menetti pitkäaikaisen ykköspaikkansa ja perussuomalaisten suosio putosi hivenen. Haastateltavana Eduskuntatutkimus keskuksen johtaja Markku Jokisipilä. Lakot, itäraja ja säästöt poliitikkoraadin ruodittavana. Studiossa kansanedustajat Atte Harjanne (vihr.), Tytti Tuppurainen (vihr.) ja Mia Laiho (kok.) Puolustusvoimain uusi komentaja Janne Jaakkola on ensimmäinen komentaja, joka aloittaa pestinsä Suomen ollessa puolustusliitto Naton jäsen. Kuinka yhteensopivia puolustusliiton kanssa olemme?  Miten tukea lasta vaikeissa asioissa? Haastateltavana puhelimessa Mannerheimin lastensuojeluliiton asiantuntija Minna Haapanen. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Anssi Väisänen, Elina Sonkajärvi ja Anna Lehmusvesi. Tuottajana Marija Skara. 

Lapsen oikeuksien viikko on käynnistynyt ja maanantaina 20. marraskuuta vietetään kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää. Mannerheimin lastensuojeluyhdistyksen Lahden yhdistyksen toiminnanjohtaja Marjukka Salomaa muistutti, että myös Päijät-Hämeessä näkyy lapsiperheköyhyys. - Nyt on kaavailtu erilaisia sosiaaliturvan leikkauksia, niin kyllähän se vaikuttaa. Muistelen, että peräti 2,2 prosenttia nousee Päijät-Hämeen alueella ja se tarkoittaa noin 800 lasta, jotka siirtyisivät köyhyysraja alapuolelle. Salomaa huomautti myös, että vaikka heidän yhdistyksensä kerää joulukuussa lapsille lahjoja, niin samalla rinnalla on esimerkiksi K-Supermarkettien Auta ruokalahjalla -keräys. - Ruokaa, sitä vain kysytään tällä hetkellä. Kun ajattelee, että omassa kotikaupungissa on lapsia ja perheitä, joilla ei rahat tahdo riittää ruokaan, niin se tuntuu tosi pahalta. Kuuntele koko haastattelu.

7. presidentti Paasikivi Jos kerran Paasikivestä puhutaan, miten Johan Gustaf Hellste`n liittyy koko asiaan? Johan Hellste`n syntyi 27.11 1870 Kosken kunnassa, hän kuoli 14. joulukuuta 1956  pääkaupungissa. Tässä välissä hän vaihtoi nimeään, ja Johan jäi historian hämärään. Juho Kusti Paasikivi sen sijaan muistetaan, ja nyt kerron hänestä hieman tarkempaan: Nelivuotiaana Juho äitinsä menettää, kymmenen vuoden päästä kuolema isänkin korjaamaan ennättää. Iäkäs täti Juhon otti huostaansa, pojan ollessa vasta 14-vuotias. Lukioaikana Juho nimensä suomensi, räiskyvä oli tämän nuorukaisen tempperamentti. Hänestä kehittyi itsenäinen ja itsepäinen nuorimies, joka vielä tuolloin tuskin elämänpolkuansa ties`. Yliopistossa alkoi venäjänkieltä opiskelemaan, ja toimittaja-matkalle Novgorodiin lähteä saa. Juho valmistui filosofian kanditaatiksi, vaihtoi opiskelualaa oikeustieteelliseksi. Rakastui Anna Forsmaniin, ja neljän vuoden jälkeen heidät vihittiin. He saivat kaksi tytärtä ja kaksi poikaa, voisivatko asiat paremmin ollakkaan? Juho valmistui molempien oikeuksien tohtoriksi, ja aikanaan hänet nimettiin Valtionkonttorin ylitirehtööriksi. Taisteli kunnallisen ja valtiollisen äänioikeusuudistuksen puolesta, ja suurlakon jälkeen nousi merkittäväksi vaikuttajaksi politiikassa. Hoiti nykyistä vastaavaa Valtiovarainministeriön tehtävää, mutta ura lyhyeksi jää. Venäjän poliittisiin kysymyksiin, kun Juhon puolue ei voinut sitoutua kaikkiin venäläisten vaatimuksiin. Erosi politiikasta, sai paikan, Kansallis-osakepankista, pankinjohtajana, mutta politiikassa hänen apuaan tarvitaan neuvonantajana. Hän oli hyväksymässä torpparien vapautuslakia, moni ovi sulkeutui voimakkaan tempperamentin takia? Ainakin paikalta KOP-n johtajan ja vuoksi vaimon äkillisen kuoleman, Juho erosi pankista, pääjohtajan virasta. Jäi virallisesti eläkkeelle, mutta kohtalolla oli vielä käyttöä tälle miehelle. Avioitui uudestaan , kun Alli Velveesta uuden emännän saa. Alli oli taitava tempperamenttista miestään käsittelemään, Paasikivi muutti diplomaatiksi Ruotsiin suhteita lähentämään. Joutui pariinkin kertaan Neuvostoliiton kanssa rauhasta sopimaan, ja hallituksen salailu sai jälleen Paasikiven eroamaan. Paasikivi osallistui Tukholmassa ja Moskovassa rauhanneuvotteluihin, suostutteli hallitusta rauhan tielle lähtemään, ja kohta hänet taas neuvotteluista ulos jätetään. Kävi kuitenkin niin, että Paasikiveä taas tarvittiin tyydyttäviä suhteita naapuriin rakentamaan, koska hänet Neuvostoliitossa hyvämaineisena rauhanmiehenä tunnetaan. Hän loi hyvät ja luottamukselliset välit Neuvostoliittoon, Mannerheimin ero sitoi Paasikiven Suomen kohtaloon. Paasikivi joutui häntä pääministerinä tuuraamaan, ja hänet toisellekkin kaudelle presidentiksi valitaan. Stalin ehdotti suomelle ystävyys,- yhteistyö- ja avunantosopimusta, Paasikivi piti huolen siitä, että sopimus laadittiin suomalaisten luonnostelman pohjalta. Paasikiven aikana Suomi liittyi Pohjoismaiden neuvostoon, sekä Yhdistyneisiin Kansakuntiin. Juhon aikana Suomi maksoi sotakorvauksia, siirtoväki oli saatu asutettua, ja säännöstelyä oli purettu asteittain, Paasikivi rauhaa arvosti, hän myös Rydin kuritushuoneesta armahti. Suomen kehitys hyvinvointivaltioksi näin vauhtia sai. Presidenttikauden jälkeen Paasikivi muistelmiaan kirjoittaa, mutta ne eivät hänen toimestaan saapuneet luettavaksi milloinkaan. Sydänkohtaus Juhon hautaan vei, ja presidentin eläkettä hän pitkään nauttinut ei. Hietaniemen hautausmaalla lepää hänkin mullan alla. (Koko runo ei mahtunut kuvaukseen, katso aanirunopuro.fi sivustolta tarkemmin.) Ulla-Maija Mantere

Kaiken kirjoittamisen historiallisena ja motorisena ytimenä on kynä. Kirjoittamaan oppiminen piirtyy kuin kynänjälki aivoihin. Teknologiset muutokset ovat kuitenkin sysäämässä kynää sivummalle ja uudet sukupolvet kouliintuvat kirjoittamaan näppäimistöillä. Kulttuuriykkösen keskustelussa runoilija Olli Heikkonen, kirjailija Jukka Laajarinne ja toimittaja J.P. Pulkkinen keskustelevat kirjoittamisen rutiineista, käytännöistä ja tavoista joilla teknologia koulii ajatteluamme ja kuljettaa lauseitamme. “Laitteet istuvat satulassa ja ne ratsastavat ihmiskunnalla”, kirjoitti amerikkalainen esseisti ja filososi Ralph Waldo Emerson. Kynän ja kirjoittamisen historiassa on monia kiehtovia vaiheita alkaen siitä stressistä, mitä Platon koki siirryttäessä suullisesta kulttuurista kirjalliseen kulttuuriin. Tai Ranskan vallankumouksen vaikutuksesta modernin lyijykynän syntyyn. Ilmaan jää kaiken teknologian keskellä leijumaan kysymys: miten käy kriisin hetkellä, kun teknologiamme hauraus paljastuu ja murenevan sivilisaation keskelle on ihmisiä, joilla on vain kynä ja muistikirja. Ohjelmassa kuullaan seuraavia arkistonäytteitä: Unto Kupiainen pakinoi Mannerheimin kynästä, toimittaja Kerttu Krohn haastattelee L. Onervaa (1948), heinolalainen toimittaja Dagmar Heino muistelee työtään 1920-luvulla, Olli Alho haastattelee C.J. Gardbergiä Turun Sibelius-näyttelyssä (1965), Alivaltiosihteeri etsii kyniään (1996), kasvatustieteiden tohtori Satu-Maarit Frangou kertoo väitöskirjastaan (2020), VTT:n tutkijat testaavat älypuhelimia (2004), ja tasavallan presidentti J.K. Paasikivi toteaa Moskovasta palattuaan, että kynä on korjannut sen minkä miekka hajotti (1955). JP Pulkkinen toimittaa.

Suomen marsalkka, vapaaherra Gustaf Mannerheim syntyi vuonna 1867 ja kuoli 1951. Hän on edelleen tunnettu hienosta tyylitajustaan ja kiinnostuksestaan sisustukseen. Mannerheim asui Helsingin Kaivopuistossa huvilassa vuosina 1924-1951. Hänen kotinsa on edelleen alkuperäisessä eklektisessä asussaan. Mistä Mannerheimin innostus sisustamiseen ja tyyleihin syntyi? Hänen Hangossa sijaitsevassa Neljän tuulen tupa-nimisessä ravintolassa oli bretagnelaistyylinen ruudullinen pöytäliina ja ranskalainen astiasto. Mannerheimin hankkima sinivalkoinen, lintuaiheinen astiasto oli käsinmaalattua fajanssia. Miksi hän piti ranskalaisuudesta? Mannerheim ei pitänyt ruoan kärystä. Ravintolassa tarjottiin Marskin ryyppyä, puolalaisesta pataruoasta inspiroitua Vorschmackia ja Café Afrika-leivoksia. Mikä on Mannerheimin tuoman Vorschmackin historia? Mannerheim pukeutui vapaa-ajallaan valkoiseen pukuun ja olkihattuun. Mistä hänen kiinnostuksensa pukeutumiseen kertoi? Kaivopuiston huvila on vuodesta 1951 asti toiminut Mannerheimin elämää ja Suomen historiaa esittelevänä museona. Miksi kiinnostus museota kohtaan on vain kasvanut viime vuosina? Ohjelman vieraina ovat museonjohtaja emerita Marketta Wall ja Mannerheim-museon johtaja Märtha Norrback. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Hieman lisää Mannerheimista:Carl Gustaf Emil Mannerheim syntyi 4.6 Askaisessa,hän palveli Venäjän puolustusvoimissa,osallistui Venäjän ja Japanin sotaan.Mannerheimin isä vararikkoon ajautuija rakastajattarensa kanssa Ranskaan rantautui.Hänen äitinsä kuoli sydänkohtaukseenja Mannerheimin tiedetään jo nuorena kadettikouluun pyrkineen.Hänet erotettiin Haminan kadettikoulusta,ja häntä rangaistiin kurittomuudesta.Hän opiskeli yksityisesti ylioppilaaksi,ja pääsi Venäjän kadettikouluun ratsastajaksi.Mannerheim avioitui varakkaan venäläisen perijättären kanssa,tämä ratkaisi Mannerheimin taloudelliset ongelmat.Avioliitto ei kestänyt pitkään,liekö syynä ollut Mannerheimin työajat?Hän hankki armeijalle ja hoville hevosia,ja matkusti näin ympäri Euroopan eriosia.Mannerheim yleni Venäjällä,palkittiin useammalla arvonimellä,vaan kun Venäjällä vallankumous toteutettiin,Mannerheim sotaväestä erotettiin.Mannerheim vastusti sisällissodan aikanaulkomaisten sotavoimien käyttöä.Apua kuitenkin Saksalta pyydettiinja Mannerheim jälleen syrjäytettiin.Toisen maailmansodan syttyessä hänet taas päälliköksi pyydettiin,Venäjän tuntemusta varmasti nyt tarvittiin.Hänestä tuli Suomen kuudes presidentti 1944,1945 Mannerheimillä todettiin mahahaava,ja tilanne oli leikkaukseen johtava.Hän erosi presidentin tehtävistä,ja vietti loppuelämänsä Sveitsissä.Mannerheimin lastensuojeluliiton ehti kuitenkin perustaa,tekevänä miehenä myöskin paljon aikaan saa.Ulla-Maija Mantere

Tänäänhän tietenkin liputetaanja Gustaf Mannerheimia muistetaan,Miten hän liittyy tähän,siitä kerron vähän:Mannerheim oli puolustusvoimien ylipäällikkö sodan aikana,ja hän sai 75-vuotissytymäpäivälahjakseen marsalkan arvon,joka vieläkin Suomen ainoa on.Siis päivä on myös Mannerheimin syntymäpäivä.Paraati tänävuonna Jyväskylässä järjestetään,ja siellä myös keskiyön Hawk-näytös näytetään.Ulla-Maija Mantere

”Mannerheim syleili minua ja hänen hyväilynsä olivat niin päihdyttäviä ja hullaannuttavia ettei mikään muu maailmassa. Uneksin niin hirvittävän elävästi ja hänessä oli uskomatonta viehätysvoimaa.” Näin kirjoitti valtionhoitaja Mannerheimista eroottista unta nähnyt runoilija Edith Södergran kirjailijakollega Hagar Olssonille kirjoittamassaan kirjeessä vuonna 1919. Mannerheimin herättämästä ihailusta ja vihasta suomalaisten keskuudessa kirjoittaa Tuomas Tepora helmikuussa ilmestyvässä tuoreessa Sankari ja antisankari - Mannerheim-kultin pitkä vuosisata -tietokirjassaan. Tuomas Tepora tutkii Mannerheimista luotuja mielikuvia ja Mannerheim-henkilökultin rakentumista - ja rakentamista. Marsalkan nimeä hyödynnettiin myös vuonna 1920, kun perustettiin järjestö Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Nopeasti kasvaneem järjestön historiikin (Hyvän lapsuuden rakentajat – Mannerheimin Lastensuojeluliitto 1920–2020) kirjoitti tutkija Eeva Kotioja. Mannerheimista ovat keskustelemassa Tampereen yliopiston yliopistotutkija, Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Tuomas Tepora ja Helsingin yliopiston vieraileva tutkija Eeva Kotioja. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Tue ohjelmaa Patreonissa: https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Podcastin 60. jakson vieraana sotahistorioitsija, dosentti Lasse Laaksonen. Jakso taltioitiin 15.9.2022. Lataa mp3: https://soundcloud.com/ihmisiis/60-lasse-laaksonen Videoversio: https://youtu.be/40rjqV_xmb8 Spotify: https://spoti.fi/3SwR83N Apple Podcasts: https://apple.co/3Si7CMH RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss 00:00:00 Miten päädyit sotahistorian pariin? 00:04:35 Miksi jotkut pärjäävät kriiseissä toisia paremmin? 00:07:21 Miten ymmärrys sodan psykologisista ulottuvuuksista on kehittynyt? 00:10:50 Sodan realiteetit ja omakohtaisen kokemuksen puute. 00:13:41 Minkä verran ihmisen on mahdollista tietoisesti karaista itseään? 00:16:34 Miksi sotahistoria on tärkeä aihe? Varautuminen ja uskottava puolustus. Mannerheim, Ryti ja määrärahat. 00:21:03 Varautumisen ongelma. Geopolitiikka. 00:25:05 Lassen lähestymistapa tutkimuksen tekemiseen. 00:31:59 Kuinka tavallinen asia päällystön eripurat ja ristiriidat sodassa ovat? 00:37:04 Mannerheimin auktoriteetti ja johtamistyyli. 00:41:43 Ukraina ja liian nopeat johtopäätökset. 00:43:36 Missä määrin opposition ääni Venäjällä on osa Kremlin informaatiovaikuttamista? 00:51:43 Putin, diktatuurit ja demokratiat. 00:58:23 Ukrainan sota sukupolvikokemuksena. Zelesnkyi, Mannerheim, Wallenius ja mediapeli. 01:06:16 Ukrainan sodan tilanne juuri nyt (15.9). 01:09:51 Millaisin tavoin Ukrainan sota on vallankumouksellinen? 01:15:08 Informaatiotykityksen ja propagandan vaikutus käsitysten muodostamisessa. 01:21:39 Media- ja lähdekriittisyys ja itse ajattelu. 01:28:09 Ukraina, energia-ase ja nälkäase. 01:31:04 Zaporižžjan ydinvoimala likaisena pommina. Sodan pitkän aikavälin näkymät. 01:35:56 Nato ja Suomen mielipide-ilmaston nopeat muutokset. 01:39:43 John Mearsheimerin näkemykset Natosta sodan syypäänä. 01:41:33 Nato, iso raha, sotateollinen kompleksi, joukkotuhoaseet ja militarisoituminen. 01:46:55 Aseistariisunta, Ukrainan ydinaseista luopuminen ja peliteoria. Sota ja väkivallan rajat. 01:49:30 Kestävyysurheilun rooli Lassen elämässä ja työssä. 01:54:54 Loppulyhyet. Muita avainsanoja: Talvisota Jatkosota Hermot Tabut Sotaveteraanit Rohkeus Pelottomuus Maanpuolustus Henkilökemia Autoritaarisuus Uhraukset Uskonhyppy Kybersota Tiedustelu Nato-jäsenyys Kauhun tasapaino Taekwondo Maraton Ultrajuoksu Linkkejä: Lassen kirjat https://www.goodreads.com/author/show/5618753.Lasse_Laaksonen Lassen Twitter https://twitter.com/laaksonenlassea Lassen Instagram https://www.instagram.com/lextremlasse Lassen Facebook https://www.facebook.com/lassea.laaksonen Lassen LinkedIn https://www.linkedin.com/in/lasse-laaksonen-1b824b48/ ----- Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • Twitter: https://twitter.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Youtube: https://youtube.com/ihmisiis • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE • Apple Podcasts https://apple.co/32jaPqX • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis

Millaista oli olla lapsi 1900-luvun Suomessa? ”Leikitäänkö?” – jokaisen lapsuudesta tuttu lausahdus, jolla rakentaa yhteyttä toisiin ja tutkia maailmaa mielikuvituksen keinoin. Vaikka lasten oma leikkien täyttämä maailmansa on historiankirjoissa jäänyt usein aikuisten kokemusten katveeseen, on lasten oma kulttuuri historian eri vaiheissa versonut, elänyt ja kukoistanut osana yhteiskuntaa. Samalla lasten leikit ovat päätyneet peilaamaan ympäröivän aikuisten maailman tapahtumia, normeja, arvoja, odotuksia ja ihanteita. Tuleeko totuus paitsi lasten suusta, myös heijastuen yhteiskunnan nuorimpien leikeistä? Horisontissa sukelletaan usein aikuisilta kätkettyyn leikkien ja lasten kaverisuhteiden maailmaan ja etsitään lasten oman kulttuurin merkityksellisyyttä. Miten esimerkiksi 1900-luvun yhteiskunnan muutos – matka sodista, kriiseistä, teollistumisesta ja kaupungistumisesta kohti nykyajan modernia hyvinvointiyhteiskuntaa – on historian eri vaiheissa heijastunut suomalaislasten yhdessä jakamiin kokemuksiin elämästä ja yhteiselosta? Avaako leikkien maailma uusia näkökulmia menneiden sukupolvien – omien vanhempiemme ja isovanhempiemme – kokemusmaailmaan keskellä alati muuttuvaa maailmaa? Ja mitä voimme ehkä nykylasten leikeistä ennustaa? Keskustelemassa ovat ”Leikitäänkö? Lasten kaverisuhteet 1900-luvun Suomessa” (Gaudeamus 2022) –kirjan kirjoittaneet Suomen Akatemian tutkijatohtori Antti Malinen ja toimittaja-tietokirjailija Tuomo Tamminen sekä Turun yliopistossa lelu- ja leikintutkijana toiminut, Mannerheimin lastensuojeluliiton leikin asiantuntija Katriina Heljakka. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Puolustusvoimain lippujuhla Tätä päivää aina Mannerheimin syntymäpäivänä vietetään, ja Veltioneuvostoa kiitetään. Se antoi Mannerheimille 75-vuosislahjaksi arvon marsalkan, ja samalla lipulla päivää muistettavan. Mannerheim oli sotavoimien päällikkö ja samana päivänä myös puolustusvoimien lipujuhlaa juhlitaan, koko maassa liput tankoon nostetaan. Paraati järjestetään tänä vuonna Helsingissä, ensivuonna ties missä. Helsinki paraatista nauttia saa muuta maata useampaan, koska siellä paraati joka viides vuosi on, paraatiin osallistuminen on yleisölle maksuton. Paraatin teemana on Valmiutta joka hetki, olkoon ylpeä ja itsenäinen puolustusvoimien retki! Ulla-Maija Mantere

Mannerheimin elämää käsittelevän sarjan toisessa osassa jatketaan Venäjän vallankumouksesta Marskin matkassa halki Suomen itsenäisyyden myrskyisän alkutaipaleen. Marskin perintö on laajasti kiistelty, mutta paljonko tämä suuri valtiomies sitten oikeasti teki ja oliko hän lahtari vai kansakunnan isä?

Carl Gustaf Emil Mannerheim on ehkä yksi Suomen historian tunnetuimmista ja samalla kiistellyimmistä henkilöistä. Tämän kaksiosaisen sarjan ensimmäisessä jaksossa matkataan nuoren Carl Gustafin matkassa Turun Askaisista Japaninsodan rintamille ja lopulta Venäjän vallankumouksen pyörteiden kautta uuteen, itsenäiseen Suomeen. Tässä jaksossa puhutaan etenkin Mannerheimin edesottamuksia nuoruusvuosina ja pyritään avaamaan hiukan miestä historiallisen hahmon takana.

Historioitsija Lasse Laaksonen on tehnyt valtavan työn kirjoittaessaan kenraali K.M. ( Kurt Martti ) Walleniuksen elämänkerran. Walleniushan muistetaan sotien aikaisena kenraalina, joka ei tullut toimeen Mannerheimin kanssa. Wallenius oli mukana Lapuan liikkeessä, Mäntsälän kapinassa ja entisen presidentin K.J. Ståhlbergin kyydityksessä. Mutta antoiko juuri Wallenius käskyn Ståhlbergin "muilutukseen", sitä kysyn Insiderin jaksossa. Mikä on totuus?

Venäjän vaalit. Duuman valinnasta arvellaan tulevan vilpillisen. Pietarista raportoi toimittaja Simo Ortamo, studiossa keskustelevat johtaja Markku Kangaspuro Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista ja toimittaja Heikki Heiskanen. Helsingissä metro- ja raideliikenne lakkoilee. Kiistan osapuolia edustavat puheenjohtaja Petri Lillqvist Raitio- ja metrohenkilökunnan yhdistys JHL ry:stä ja toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski Helsingin kaupungin liikennelaitoksesta. Akatemiatutkija Pasi Nevalainen puhuu yleisemmin julkispalveluiden yhdistämisestä. Kuka oli eversti Kalle Lehmus, "Mannerheimin demari"? Jussi Lehmus ja Lasse Lehtinen ovat tutkineet ja kirjoittaneet hänen huiman tarinansa kirjaksi. Kati Kelola puhuu kolumnissaan yksinkertaistamisen vaaroista. Ulkomaanlehtikatsauksen toimittaa Kerstin Kronvall Moskovasta. Juontaja Mira Stenström. Toimittajat Hanna Juuti ja Carolus Manninen. Tuottaja Katariina Lahtonen.

Kesällä 1942 Suomi oli kiperässä paikassa, kun Saksan suurhyökkäys Neuvostoliittoon ei ollutkaan edennyt odotusten mukaisesti ja paine kohti Suomea aloittaa laajamittaiset hyökkäystoimet kasvoivat. Yllättäen Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitler ilmoitti tulevansa vierailemaan Suomeen marsalkka Mannerheimin syntymäpäiville. Kuokkavieraan ja isännän välillä käytiin tahtojen taisto, joka saattoi olla ratkaiseva tekijä Suomen itsenäisyyden säilyttämisessä.Jaksossa on virhe. Hitlerin vierailun yhteydessä kättelykierroksella väliin jäänyt kersantti ei suinkaan ollut kuuluisa Aarne Juutilainen aka " Marokon kauhu", vaan Mannerheimin ristinritari Aarne Voutilainen.Jos haluatte tukea podcastin tekemistä ja varmistaa laadukkaan historia-aiheisen sisällön tuotannon opiskelijavoimin jatkossakin, voit liittyä lahjoittajaksi osoitteessa https://www.patreon.com/sotaajahistoriaapodi

Puolustusvoimain lippujuhla Pitkät perinteet yllättivät, ja tiedot tietysti netistä löytyivät. Luulin aina niin, että Puolustusvoimien lippujuhlaa Mannerheimin kunniaksi vietettiin. Totta tietysti tämäkin, mutta silloin myös ansiomerkkejä jaettiin. Sotaväen lippujuhla 1919 alettiin viettämään, ja myöhemmin päivä kesäkuulle siirretään. Liputuspäiviä olivat kumpikin, ja kun toukokuun kolmantena sunnuntaina Kaatuneiden muistopäivää vietettiin, oli ehkä selvempää siirtää Puolustusvoimien juhlaa hieman pidempään. Kaatuneiden muistopäivänäkin liputetaan ja tietenkin tänäänkin liput tankoon hilataan. Tänään Puolustusvoimain lippujuhlaa vietetään, ehkä Marskin syntymäpäivä jonkun mielessä häivähtää. Ulla-Maija Mantere

”Aikuiset ei v***u tee mitää oikeest, ku ne ei tajuu kaikkee, ku oma nuoruus ollu mitä ollu ilma nettii.” MLL:n Nuoret ja nettikiusaaminen -kyselyn yli 1100 12—17 -vuotiasta vastaajaa kertovat netissä, somessa ja verkkopeleissä tapahtuvan kiusaamisen ja häirinnän olevan jo arkipäiväinen ilmiö. Samalla kun erilaisista digitaalisista ympäristöistä on muodostunut yhä keskeisempi osa arkista vuorovaikutusta, joutuvat nuoret kohtaamaan asiatonta kohtelua paitsi toisilta nuorilta myös aikuisilta ihmisiltä. Esimerkiksi poliittisesti aktiiviset ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuvat nuoret saattavat verkkomaailmassa joutua suoranaisen vihapuheen kohteiksi. Mutta osaavatko esimerkiksi vanhemmat ottaa nettikiusaamista tarpeeksi vakavasti tai auttaa ongelmatilanteissa? Entä minkälaisia kauaskantoisia seurauksia voi nuorten kohtaamalla verkkohäirinnällä olla – onko vaarassa jopa demokratian tulevaisuus? Horisontissa keskustellaan nuorten kokeman nettikiusaamisen ja verkkohäirinnän arkipäiväistyneestä monimuotoisuudesta, tämän seurauksista sekä siitä, mitä asialle voidaan yrittää yhdessä tehdä. Vieraina ovat Mannerheimin lastensuojeluliiton mediakasvatuksen asiantuntija Rauna Rahja ja Kirkon ulkomaanavun nuorisoverkosto Changemakerin puheenjohtaja, valtiotieteiden opiskelija Iida Silfverhuth. Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.

Ohjelman ensimmäisessä osuudessa otetaan esiin edellisen ohjelman sisältöjä. Sofi edellisessä ohjelmassa siitä, miten hän on lapsesta asti näytellyt Raamattukylän näytelmissä ja ollut erilaissa rooleissa. Nyt hän on iloinen parikymppinen. Omia mietteitään Raamattukylän näytelmiin toi Ari Piippo, joka kävi viime vuonna lastenlastensa kanssa katsomassa Ihmellinen ilo joulunäytelmän. Nyt Ari valmistautuu ensimmäistä kertaa olemaan mukana esittämässä joulunäytelmää. Edellisessä ohjelmassa puhuin terapeutti – kirjailija Salme Blomsterin kanssa katkeruuden tuhoavasta voimasta ihmiselle ja hänen läheisilleen. Sekä miten tuosta tuhoavasta kierteestä voi päästä vapaammaksi. Tähän liittyen rukoilimme, etteivät päättäjät katkeroituisi toisilleen, kun politiikassa on ollut epäluottamuksen osoitusta ja hallituksen vaihtumisia. Vammalan helluntaiseurakunnan pastori Matti Karvinen kertoi Kristiina Nordmanin pitämästä L10T viikonlopusta ja tuon elämäntavan merkityksestä itselleen ja seurakunnalleen. Tämän ohjelman ensimmäisessä osuudessa puhun Liikemiesten lähetysliiton toiminnanjohtajan Erkki Haaralan kanssa rukouksesta. Se välillä on huokailua tai vain ajattelua Jumalan suuntaan tai Hänen kanssaan. Rukouksella on aina merkitystä, vaikka vastaus ei aina olekaan toivomamme. Rukoilija voi nähdä toisen saavan Jumalalta apua, vaikka ei itse ole saanut rukousvastusta omaan vastaavaan asiaansa. Tällöin jäädään vain Jumalan käsiin. Ohjelman toisessa osuudessa Erkki Haarala kertoo omasta kasvustaan. Kyseessä ei ole kasvu tavallisessa ydinperheessä, vaan jostain ihan muusta. Niiden asioiden keskellä Erkki on aina kokenut Jumalan olevan lähellä, johdattavan ja auttavan. Hän on saanut tehdä työtä seurakunnissa, Mannerheimin lastensuojeluliitossa, ammattiliitossa ja Liikemiesten lähetysliitossa. Kaikissa näissä tehtävissä Erkki on saanut nähdä Jumalan johdatusta ja olla Jeesuksen valona. Ohjelman kolmannessa osuudessa Vivamon Raamattukylän ohjaaja Matias Nyman ja Raamattukylän toimintaa monista eri tehtävistä nähnyt Panu Haavisto kertovat siitä prosessista mikä alkaa Anna-Mari Kaskisen tekemästä käsikirjoituksesta. Välissä on monia vaiheita, joiden kautta käsikirjoitus työstyy ja paikallistuu osaksi Lohjanjärven rantamaisemaa. Luovan prosessin aikana laulut, koreografiat syntyvät ja näyttelijät rekrytoidaan omiin rooleihinsa. Tässä Uskon askeleita ohjelman jaksossa annetaan aineettomia ja ilmaisia lahjavinkkejä, jotka todella edistävät iankaikkisestikin kestävää kehitystä. Näitä lahjavinkkejä voi ottaa käyttöön joulun aikana ja myös muulloin. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Ohjelman toimittaa Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Vi känner dem främst som Gustaf Mannerheims döttrar. Men friherrinnorna Anastasie (Stasie) och Sophy Mannerheims verkliga livsöden utspelade sig ofta långt bortom marskalkens skugga. Barndomen i Ryssland präglades av tillfälliga bostäder och tjänstefolk som avlöste varandra. Vid sekelskiftet 1900 lämnade flickorna S:t Petersburg tillsammans med sin mamma, för ett nytt liv i Frankrike. Tonåren utspelade sig främst på en sträng internatskola i Paris, samtidigt som relationen till särskilt modern Anastasia svalnade. Kontakten mellan far och döttrar bottnade tidvis endast i hövlig brevkorrespondens. En ganska rotlös barndom och svåra tonår i Paris tog uttryck i Stasie och Sophy Mannerheims vägval i livet. Den äldre av systrarna, Stasie, konverterade som 22-åring till katolicismen och levde de kommande 17 åren som nunna. Sophy gjorde långa resor över kontinenten, levde ekonomiskt spartanskt och förälskade sig i den rysk-franska madamen Alexandra Demidoff-Depret-Bixio. I Hissapoddens avsnitt “I skuggan av sin fader-Anastasie och Sophy Mannerheim” kartlägger Veronica Aspelin och Anna Öhman döttrarna Mannerheims fascinerande, men hemlighetsfulla liv. Avsnittet gästas av Mannerheim-museets chef FD Kristina Ranki. Källor: Leonid Vlasov: Mannerheimin elämän naiset (2002) Teemu Keskisarja: Hulttio. Gustaf Mannerheimin painava nuoruus (2016) Stig Jägerskiöld: Den unge Mannerheim (1964) Tuija Pallaste: "Mannerheimin tyttärien vaietut elämät: hauras Stasie eli nunnana ja levoton Sophy pakeni Pariisiin – lopulta kumpikin eli suhteessa naisen kanssa". Helsingin Sanomat 4.11.2017 J.E.O. Screen: Mannerheim (2001)

Vapaussota on huono nimitys vuoden 1918 tapahtumille, sanoo poliittisen historian professori Seppo Hentilä. Mannerheimin johdolla tehty venäläisen sotaväen aseista riisuminen kävi varsin helposti eikä juuri aiheuttanut aseellista vastarintaa. Niinpä tätä episodia ei oikein voi kutsua sodaksi. Vapaussota-termi sopii huonosti kuvaamaan myöskään punakapinaa, sillä sosialidemokraatit olivat olleet koko ajan aivan yhtä tiekasti Suomen valtiollisen itsenäisyyden kannalla kuin porvarilliset puolueet. Vapaussota oli Hentilän mukaan keinotekoinen nimitys, joka ei kuvaa todellisia tapahtumia. Venäläisten aseistariisuminen ja punakapina olivat itse asiassa kaksi aivan erillistä tapahtumaa. Sodan jälkeen tilanne Suomessa oli ambivalenttinen. Toisaalta punaisia pidettiin pitkään vankileireillä eikä punaisten omaisten annettu edes surra vainajiaan. Toisaalta toteutettiin myös sosialistien vaatimia uudistuksia. Tampereella oli jo vuosi taistelujen jälkeen kaupunginvaltuustossa yksikertainen enemmistö. Ja saman aikaan otettiin käyttöön kahdeksantuntinen työpäivä ja torpparien vapauttamisohjelma. Historian poliittinen muisti on aina ollut valikoiva. Historian tapahtumia tulkitaan aina käsillä olevan ajan poliittista ja ideologista taustaa vasten.

Miten toimia, kun nimetön lapsi paljastaa vaitiolovelvolliselle puhelimessa, että kotona on hätä? Miten vanhemmat voisivat vaikuttaa siihen, että harvempi lapsi joutuisi turvautumaan vieraaseen aikuiseen? Kysy mitä vaan ohjelman vieraaksi saapunut Mannerheimin lastensuojeluliiton palvelevien puhelimien päällikkö Tatjana Pajamäki vastasi kuulijoita askarruttaviin kysymyksiin. Kysy mitä vaan -ohjelmassa eri alojen ammattilaiset, asiantuntijat ja kokijat saapuvat Yle Puheen studioon vastaamaan kuuntelijoiden lähettämiin kysymyksiin. Mira Selanderin johdolla vastataan kysyntään ja kysytään mitä vaan.

Venäjä oli 1800-luvulla vielä laajeneva imperiumi, jonka talouskasvu oli hyvin voimakasta. Venäjän kehitys tarjosi monille suomalaisille upseereille ja teollisuusmiehille mahtavat menestymismahdollisuudet. Tähän nousukauteen pääsi mukaan myös Mannerheim, joka heikoista lähtökohdistaan huolimatta yleni lopulta kenraaliksi asti. Monia kieliä osannut Mannerheim sopi mainiosti tuon 1900-luvun alun vaatimuksiin. Professori Henrik Meinander sanoo, että Mannerheim ei luottanut Saksaan ja hän olisi halunnut sitoa Ruotsin Suomen turvallisuusratkaisuihin. Mannerheim olisi halunnut että Suomi ja Ruotsi olisivat yhdessä linnoittaneet Ahvenanmaan. Kun tästä ei tullut mitään, piti Suomen kääntyä Saksan puoleen. Mannerheimin elinikäinen toive oli bolshevismin murskaaminen. Historian paradokseja on se, että Mannerheimista tuli koko kansakunnan keulakuva, vaikka itsenäisyyden ajan alussa häntä kohtaan tunnettiin paljon epäluuloa sekä oikeistossa että vasemmistossa. Upseeristossa Mannerheimia pidettiin epäluotettavana Venäjän armeijataustansa takia ja jopa Ståhlberg vieroksui häntä. Vasemmisto inhosi Mannerheimia sisällissodan vuoksi. Mannerheim ei ollut mikään demokraatti vaan hän suhtautui epäluuloisesti parlamentaariseen demokratiaan. Toisaalta hän sai sotien välisenä pystyi luomaan vahvan auktoriteetin, koska hänellä oli vahva näkemys suursodan uhkasta ja osasi toimia myös poliitikkojen kanssa.

Riitely ei ole vaarallista - se kuuluu elämään. Mutta kuten lapsillekin opetetaan: toista ei saa satuttaa - ei fyysisesti eikä henkisesti. Riidan ilmaatuessa tai ainakin sen jälkeen kannattaa pohtia, mistä oikein riidellään? Oliko riidan syy tyhjentämätön tiskikone tai tyhjentynyt pankkitili? Vai onko taustalla esim. hylätyksi jäämisen tunteita? - Riitojen taustalla on melkein aina tunne siitä että ei tule nähdyksi, kuulluksi tai rakastetuksi, toteaa psykoterapeutti Kirsikka Arkimies. - Nuoret miehet ovat vähemmän väkivaltaisia parisuhteissaan kuin aiemmat sukupolvet - naisilla muutos on päinvastainen, kertoo puolestaan palvelukehittäjä Joonas Kekkonen Väestöliitosta. Huoltamolla kysytään myös, mitä vanhemman pitäisi tehdä kun lapsi raivoaa? Vastaamassa on Mannerheimin lastensuojeluliiton auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäki. Liiku, syö hyvin, nuku hyvin ja elä omien arvojen mukaista elämää. Pidä huolta ihmissuhteista ja muista että useimpien onnellisten parisuhteiden taustalla on toimivaa seksiä. Tällä reseptillä meille luvataan pitkää, onnellista ja hyvinvoivaa elämää.

Teemu Keskisarjan teos Hulttio käsittelee kansallisikoni Gustaf Mannerheimin vaikeita nuoruusvuosia. Repivätkö paljastukset Suomen marsalkan alas kansakunnan kaapin päältä - ja onko sillä väliä?

Kansallissosialismi, Mannerheimin homous, eläinrääkkäys, jumalanpilkka, lapsiporno, rasismi, ulosteet. Tässä aiheita, jotka herättävät suomalaisissa tunteita. Mistä meillä ei saa puhua tai millaista taidetta ei saa tehdä? Mitä yhteistä on rajat rikkovalla taiteella? Kirjailija ja kriitikko Matti Mäkelän tuore esseekokoelma "Tämä ei ole taidetta: Tabujen rikkominen Juhannustansseista Mustaan marsalkkaan" pureutuu aiheeseen. -Kun muutamme historian nykymaailman kaltaiseksi, emme elä enää vapaassa maailmassa, pohti Mäkelä muun muassa kohua "Pekka ja Pätkä neekereinä" -elokuvan esittämisestä. Lisäksi Bizarre Uproar -nimellä noisea tekevä, "paskaa syövä natsi" Markkula kertoo taiteen, koprofagian ja kansallissosialismin kiihottavasta vaikutuksesta. -Teen tätä omaksi ilokseni. Oikeasti olen ujo runopoika, sanoo Markkula, jonka musiikkivideot ovat "vihaa ja kiimaa". Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Järkyttävät tapahtumat Brysselistä ovat vyöryneet television välityksellä olohuoneisiimme. Kuvatulvalta ei pienen lapsen silmäkään voi välttyä. Miten aikuisellekin käsittämätöntä terroritekoa voi selittää lapselle? Kaikki kotona -lähetyksen Paula Jokimies ja Sanna Pirkkalainen kysyivät vinkkejä Mannerheimin lastensuojeluliiton ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautavalta. Marie Rautava korostaa aikuisen levollisen ja rauhallisen käytöksen merkitystä, kun asiaa lapsen kanssa käydään läpi. - Tosiasiat voi kertoa ja edetä sen mukaan, mitä lapsi asiasta tietää tai kysyy. Dramatisointia kannattaa välttää ja sitä että lapsen turvattomuuden tunne lisääntyisi. - Lapselle voi reilusti kertoa, että myös äidin on vaikea ymmärtää, miksi joku haluaa aiheuttaa muille pahaa. Lisäksi voi sanoa, että nämä asiat tutkitaan ja poliisi selvittää, ketkä ovat pahojen tekojen takana.

Pullin penkissä vieraana tiistai-aamuna Mannerheimin lastensuojeluliiton MLL:n Uudenmaan piirin puheenjohtaja Saija Toropainen ja piirin toiminnanjohtaja Pia Metsähuone. MLL järjestää 7.5. hyväntekeväisyysmuotinäytöksen jossa niin politiikot, näyttelijät, muusikot kuin muutkin julkkikset astelevat pitkin catwalkia. Ohjelmassa keksutellaan tapahtuman lisäksi MLL:n toiminnasta. Millainen on lastensuojelun tilanne nyky-Suomessa?

Vieraana Kirsi Pihlaja, joka on nuorisotyön suunnittelija Mannerheimin lastensuojeluliitossa. Keskustelun aiheena on koulumaailma. Millaista työtä koukukiusaamisen ehkäisemiseksi tehdään? Millaisilla resursseilla oppilashuolto tämän päivän koulumaailmassa toimii? Miten ongelmia voidaan ennaltaehkäistä pienemmillä luokkakoilla, harrastusmahdollisuuksien kehittämisellä ja tukioppilastoiminnalla? Lasten ja nuorten asiat jäävät politiikassa helposti muiden asioiden jalkoihin. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus hyvään lapsuuteen ja nuoruuteen. Tämä edellyttää lasten ja nuorten suotuisia kasvu- ja elinolosuhteita tukevia päätöksiä. Lasten oikeudet tulee ottaa vakavasti. Eduskunnan päätökset vaikuttavat merkittävällä tavalla lasten ja nuorten kasvu- ja elinolosuhteisiin. Eduskunnan päätöksistä riippuu esimerkiksi minkälainen varhaiskasvatus ja koulu meillä on, mikä on lapsilisän määrä tai minkälaiset ovat lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Lapsiin ja nuoriin investoiminen on myös taloudellisesti kannattavaa. Lapsuus- ja nuoruusiän olosuhteet vaikuttavat ratkaisevalla tavalla koko elämän terveyteen ja hyvinvointiin. Perusta toiminta-, opiskelu- ja työkyvylle muodostuu lapsuudessa. Viime vuosina on tehty monia lasten ja nuorten arkeen vaikuttavia leikkauksia. Kuntien valtionosuuksia, joilla rahoitetaan lasten ja nuorten palveluja, on leikattu. Lapsilisää on leikattu ja indeksikorotukset jäädytetty. Koulutuksen rahoitusta on leikattu. Kaikilla lapsilla ja nuorilla on oikeus hyvään lapsuuteen ja nuoruuteen. Lasten ja nuorten hyvinvointi on kuitenkin aiempaa jakautuneempaa. Vaikka valtaosa lapsista ja nuorista voi yhä hyvin, entistä suuremmalle joukolle lapsia ja nuoria on kasautunut ongelmia. Pahimmillaan nämä johtavat koulutuksen, sosiaalisten suhteiden ja työelämän ulkopuolisuuteen ja eriasteiseen syrjäytymiseen yhteisöistä ja yhteiskunnasta. Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanoa on seurattava ja varmistettva kouluterveydenhuollon ja muun opiskeluhuollon saatavuus ja voimavarat. Oppilaiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia kouluyhteisössä on vahvistettava. Oppilaat on otettava vahvasti mukaan kouluhyvinvoinnin kehittämiseen. Lasten ja nuorten vapaa-ajan eriarvoistumista on torjuttava. Harrastukset tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia ja kehitystä. Harrastukset ovat kaupallistuneet ja kallistuneet. Kuntien vapaa-ajan toimintaa lapsille ja nuorille on supistettu. Eriarvoisuus vapaa-ajan toiminnoissa on kasvanut. Tämä kasvattaa hyvinvointi- ja terveyseroja, sillä esimerkiksi liikunta- ja lukemistottumukset omaksutaan lapsuudessa ja nuoruudessa. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan saatavuus on turvattava kaikille toimintaan hakeville 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille. Koulun kerhotoiminta on turvattava kaikissa peruskouluissa. Lasten ja nuorten liikunta-, kulttuuri- ja kirjastopalvelujen saatavuus on turvattava. On myös edistettävä maksuttomia ja kohtuuhintaisia lasten ja nuorten liikunta- ja kulttuuripalveluita ja tuettava vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten harrastuksia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan tehokkaimmin syrjäytymistä ehkäistään kehittämällä kaikille lapsille ja nuorille suunnattuja palveluja. Erityisen tehokasta syrjäytymisen ehkäisyä on investoiminen laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, jossa tehdään yhteistyötä vanhempien kanssa. Varhaiskasvatuksessa luodaan pohja elinikäiselle oppimiselle sekä kulttuuriselle ja sivistykselliselle tasa-arvolle. Suomalaisten koululaisten oppimistulokset ovat olleet maailman huippuluokkaa, mutta viime aikoina tulokset ovat heikentyneet. Koulutukseen on kohdistettu leikkauksia, mitkä näkyvät koulujen arjessa. Leikkaukset heikentävät opetuksen laatua ja koulutuksen saavutettavuutta, mitkä uhkaavat lisätä koulutuksen keskeyttämistä.

Panelistit Alive, Ninnnuli, Pingutyyppi ja Söpö pureutuvat dokumenttielokuvan ihmeelliseen maailmaan muistellen vaikuttavimpia elämyksiään ei-fiktion saralla. Keskustelussa sivutaan tietty myös ennätyksiä rikkoneita, kuumia kotimaisia dokkareita: Reindeerspottingia ja Miesten vuoroa. Uutisnurkkauksessa kuullaan muun muassa Mannerheimin uusimmat kuulumiset ja peilaillaan antipiratismia vasten Voddleria.