Podcasts about muuttui

Ambientin on oltava nautittavaa mutta ignoroitavissa, määritteli muusikko Brian Eno. Nyt kulttuuri laajasti ottaen on ambientmaistumassa. Kaikkialla haetaan tunnelmia, ympäristöjä ja ilmiöitä, joihin voi zonettaa sisään ja joista voi lipua hajamielisesti ulos. Podcastit, äänikirjat, Netflix, vastamelukuulokkeet ja puhelimella rullaaminen ambientmaistavat senkin, mitä ei ole suunniteltu ambientiksi. Pontus kysyy, miltä ambient-maailma tuntuu ja onko romanttiselle taidekäsitykselle vielä tilaa. Veikka on maratonkuunnellut maailman parasta podcastia En varg söker sin pod ja kertoo sen opetuksista sekä kysyy, kuinka ihminen voisi tulla Livin ja Carolinen kaltaiseksi. Miten ikä, sukupuoli, kansallisuus ja toisen kuunteleminen vaikuttaa podcastaamiseen? Jaksossa aloitetaan yhteistyö Uuden tanssin keskus Zodiakin kanssa. Ensimmäisessä osuudessa johdatellaan nykytanssiin ja käsitellään Margrét Sara Guðjónsdóttirin teosta Boundless Ominous Fields, joka on koettavissa Zodiakissa 14. - 19. toukokuuta https://www.zodiak.fi/fi/BoundlessOminousFields_K24 Muita jaksossa mainottuja asioita: Anna Paavilaisen suomennokset Livin ja Carolinen podista (F-Symposium) https://open.spotify.com/episode/41IhjGCYyRUG5mbsvAPYTf?si=934ef4e8acd5467d https://open.spotify.com/episode/1IZdX1CQbomiYHPukfIh6l?si=5d7566cf793b4b95 https://open.spotify.com/episode/7fp53X7BZhKJ6hJyB3CHpV?si=8e64df9c2d384c56 Brian Eno: Discreet Music (1975) & Music for Airports (1978) Zodiakin kevään ohjelmisto https://www.zodiak.fi/fi/ohjelmisto-kevat-2024 MMV-Patreon-live 27.2., liity sitä ennen: https://www.patreon.com/mikameitavaivaa

Miten soteuudistusta koskeva lainsäädäntö vaikuttaa hyvinvointialueiden hankintoihin? Keskustelemassa sotejuridiikan asiantuntijat Auli Valli-Lintu ja Nina Lyly KPMG:ltä sekä Johanna Sorvettula Hyvil Oy:stä. Podcast on julkaistu myös Sote-akatemian Sosiaalioikeus-opintojaksolla 2023. Opintojakso on tuotettu Turun yliopiston ja tilintarkastus- ja konsultointiyhtiö KPMG:n yhteistyönä. Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-sotehankinnat-soteuudistuksen-jalkeen-mika-muuttui-vai-muuttuiko-mikaan/

Tellu saavutti taloudellisen riippumattomuuden vuosia takaperin, mutta irrottautuminen palkkatöistä tapahtui vasta viime aikoina. Tellu koulutti itsensä kauppatieteiden maisteriksi ja pääsi S-ryhmän esimieskoulutukseen. Hän oivalsi aika pian, ettei vaurastuminen palkkatyöllä ole helppoa. Asuntosijoittaminen ja yrittäjyys vei mennessään ja mahdollisti hänelle taloudellisen vapauden. Tässä jaksossa kuulemme, mitä taloudellisen vapauden saavuttamisesta ja mitä se merkitsee. Miltä elämä taloudellisesti vapaana on maistunut? Miten tähän pisteeseen hän on tullut, se selviää tässä jaksossa. [00:01:03] Vapauden kaipuu. [00:04:15] Asuntosijoittamisen aloittaminen. [00:08:01] Sijoittaminen [00:12:18] Kiireettömät aamut. [00:18:25] Taloudellinen vapaus. [00:18:50] Lifestyle [00:22:35] Taloudellisen vapauden tavoittelu. [00:26:11] Tavoitteet Podcastit löytyy esim. Spotify: https://open.spotify.com/show/2M4UoyFkCtnVpalyVZfk8b?si=b1715ea465bc47ad tai iTunesista: https://podcasts.apple.com/us/podcast/rahamania/id1434745647 LinkedIn: www.linkedin.com/in/ninanordlund/ www.linkedin.com/in/tellervo-uotila-6b5a3933/ Twitter: @NinaNordlund, @UotilaTellu

Tänä keväänä tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun suuri geeniperimää kartoittanut ihmisgenomiprojekti päättyi. Hankkeen jälkeen käsityksiä perimästä on korjattu ja geenin käsitekin on uudistettu. Ihmisellä on vain noin 20 000 proteiinia koodaavaa geeniä, paljon vähemmän kuin oletettiin. Tuolloin luultiin, että RNA-geenit olisivat vain pieni geenien erikoisryhmä, ja siksi oli yllätys, kun ihmiseltä niitä on löydetty peräti 40 000. RNA-geenien suuri määrä näyttäisi korreloivan eliön monimutkaisuuden kanssa. Onkin herännyt ajatus, selittävätkö juuri ne eliöiden kuten ihmisen kehittyneisyyttä. Myöskään roska-DNA:ksi aikoinaan kutsuttu DNA-alue ei ole roskaa, vaan sisältää lukuisia tärkeitä toimintoja. Haastateltavana ovat tutkimusjohtaja Mikko Frilander Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutista ja genetiikan professori Harri Savilahti Turun yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Jore Marjaranta saapuu Mato Valtosen kanssa vanhoille kotikulmille keikalle XXL-Mössön pikkujouluihin Lahden Messukeskukseen lauantaina 12.11.2022. Jore vieraili Radio Voiman iltapäivässä kertomassa Minni Salmiselle kuulumisiaan. Yhdessä käytiin läpi esimerkiksi Joren soolouran tunnelmia ja kiitollisuutta juuri tätä hetkeä kohtaan, uniapnea-asioita ja Tampereen parhaita puolia, joita Lahtikin voisi muusikon mielestä pohtia. Kuuntele koko haastattelu.

Suomen ja Ruotsin perinteisessä pikkuveli-isovelisuhteessa roolit vaihtuivat vuoden 2022 alussa. Uutta oli se, että Ruotsi alkoi seurata Suomea. Taustalla olivat muutokset turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Euroopassa, sekä Suomen ja Ruotsin hakuprosessit sotilasliitto Natoon. Ohjelmassa peilataan Suomi-kuvan muuttumista Ruotsissa kuluneen vuoden 2022 aikana. Tukholman Suomen suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurineuvos Elna Nykänen Andersson, Sydsvenskan -lehden politiikan päätoimittaja Heidi Avellan sekä Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuslaitoksen apulaisprofessori Johan Strang kertovat näkemyksensä siitä, mitkä syyt ja tapahtumat johtivat siihen, että Suomi oli yhtäkkiä jatkuvana puheenaiheena ruotsalaismediassa. Perinteinen kuva on ollut sellainen, että Ruotsi on kuin isoveli ja myös edellä ajassa. Ruotsi on ollut se malli ja Suomi on seurannut ja tehnyt omia poliittisia päätöksiä aina suhteessa Ruotsin. Siksi uusi tilanne keväällä, koska Ruotsi joutui seuraamaan Suomea tai ainakin odottaa sitä mitä Suomi tekee ja tekemään omat päätökset sen perusteella. Johan Strang, Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuskeskuksen apulaisprofessori Ei ole koskaan ollut sellaista mediakyselyiden tulvaa, mitä on tullut. Ihan faktakyselyitä, asiakyselyitä, taustoitusta, haastattelupyyntöjä meidän lähettiläällemme sekä suomalaisille ministereille. Jos aikaisemmin on yritetty tarjota haastatteluita, niin nyt ei kaikkiin edes pystytty antamaan myöntävää vastausta. Elna Nykänen Andersson, Tukholman Suomen suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurineuvos Roolit Suomen ja Ruotsin pikkuveli-isovelisuhteessa vaihtuivat, ja se näkyi ruotsalaismediassa. Dagens Nyheterin pääkirjoituksen otsikko Släpp storebrorskomplex vi måste lära oss mer om Finland (3.5.2022) sekä Expressen-lehden otsikko Tack för Nato-hjälpen storebror Finland (12.5.2022) ovat esimerkkejä lukuisista Suomea ylistävistä otsikoista ruotsalaislehdistössä kevään 2022 aikana. Koulu Suomessa on ollut erityisasemassa, kun ruotsalaiset ovat katsoneet Suomeen. Toinen asia on ollut vuosien varrella puolustusvoimat. Sitä on ihannoitu, mutta muuten Suomea on pidetty pikkuveljenä. Nyt Suomi näytti, että Suomi on isoveli, ehkäpä jopa aikuinen tässä asiassa, ja ruotsalaiset olivat hidastelleet pitkään. Nyt Suomi auttoi Ruotsia mukaan tähän. Sydsvenskan-lehden politiikan päätoimittaja Heidi Avellan Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusprosessista Ohjelmassa pohditaan myös, mikä on median uudenlaisen Suomi-retoriikan todellinen kertomus. Esiin nousee myös Suomen pääministeri Sanna Marinin musta, biker-mallinen nahkatakki, joka hänellä oli yllään lehdistötilaisuudessa huhtikuisessa Tukholmassa, ja sen vaikutus Suomen maakuvaan.Radiodokumenttiohjelma "Kun Suomi-kuva muuttui - pikkuveljestä tuli isoveli" on tehty elo-syyskuussa vuonna 2022. Ohjelmassa kuullut lehtien otsikot ja sekä sitaatit ovat Dagens Nyheter-, Dagens Industri-, Svenska Dagbladet- sekä Expressen-lehdistä. Esimerkit luki Erik Regnström. Ääninäytteet ovat Sveriges Radion eri ohjelmista.Virpi Inkeri, tuottaja ja toimittaja virpi.inkeri@sverigesradio.se

"Vauva oli kuin silkkipaperia. Se tärisi, näytti surulliselta ja oli aivan liian keskeneräinen kyetäkseen edes hengittämään omin avuin." Tämä synnytystarina tuli kolmanneksi Kaksplussan tarinakilpailussa vuonna 2022.

Haluaisitko aloittaa uinnin harrastamisen? Lataa maksuton uintiopas

Yhdysvalloissa asuva Annabella teki öisinkin töitä vauvan synnyttyä, sillä äitiyslomalle jääminen ei ollut mahdollista. Tilanne johti lopulta burn outiin. Oli muutettava käsitys siitä, mitä menestys on.

Julkaisua sopivasti rajoittamalla ehdin tankata varastot täyteen omat protippini kaupasta. Aiheina mitä kaikkea onkaan jo nykyään kytketty nettiin, maksulliset artikkelit, yltiö positiivisuus ja lauluohjelmat. Vähän ehkä aiheet rönsyilee, mutta rönsyile sinäkin. Parasta tuoreena!

40 vuotta sitten julkaistu Tamminiemen pesänjakajat aiheutti aikansa suuren sananvapauskohun. Politiikan vaietuista salaisuuksista kertonut kirja tuomittiin julkisesti. Kirjan tekijät, Helsingin Sanomien politiikan toimittajat, paljastettiin. Hesari järjesti ristikuulustelut ja erotti kirjan ideoijan, politiikan toimituksen esimiehen Aarno Laitisen. Mikä Kekkosen kauden lieveilmiöitä paljastaneessa kirjassa oli niin arveluttavaa? Oliko vapaa lehdistö ajettu Kekkosen Suomessa nurkkaan? Oliko Tamminiemen pesänjakajien Suomi aito demokratia? Miten politiikan journalismi muuttui Tamminiemen pesänjakajien myötä? Miten politiikkojen ja median suhde muuttui? Mikä on päivän poliikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Terapeutit Aku Hentilä ja Tiina Tuomikoski keskustelevat Tommy Hellstenin Lentoon-kirjan aiheesta Kun ajatukset ja uskomukset muuttuivat, muuttui elämäni. Kirja: www.tommyhellsten.com/product-page/lentoon Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Toimittaja-kirjailija seisoi takapihallaan maaliskuussa 2020 ja juhlisti yksin esikoisteoksensa Förstfödd ilmestymistä. Tarkoitus oli juhlia suuremminkin ja lähteä kertomaan kirjasta yleisötilaisuuksiin, mutta korona pisti kapulan rattaisiin. Pandemiasta huolimatta kirja on löytänyt lukijansa. Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan on Virpi Inkerin toimittama ja tuottama sarja. Siinä keskustellaan eri aloilla työskentelevien kanssa koronapandemian vaikutuksista työntekemiseen sekä yksityiselämään. virpi.inkeri@sverigesradio.se

Pandemia-ajan diplomatiaa hoidetaan digitaalisesti, kun fyysisiä tapaamisia ei voida järjestää. Tukholman Suomen suurlähettiläs Liisa Talonpoika kertoo, miten korona on muuttanut hänen arkeaan. Nyt kun pandemia on hankaloittanut matkustamista, Liisa Talonpoika sanoo arvostavansa liikkumisvapautta enemmän kuin koskaan. Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan on Virpi Inkerin toimittama ja tuottama sarja. Siinä keskustellaan eri aloilla työskentelevien kanssa koronapandemian vaikutuksista työntekemiseen sekä yksityiselämään. virpi.inkeri@sverigesradio.se

Viranomaisten tiedotus koronasta yrittäjille on ollut koko ajan puutteellista ja omia tulkintoja on täytynyt tehdä, sanoo Hannu Cronemyr. Hän avasi golf- ja konferenssihotellin juuri ennen kuin korona alkoi levitä Ruotsissa. Alkujärkytyksen ja lukuisten peruutusten jälkeen, onni kääntyi kuitenkin yllättäen. Kesästä 2020 tuli odottamattoman hyvä. Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan on Virpi Inkerin toimittama ja tuottama sarja. Siinä keskustellaan eri aloilla työskentelevien kanssa koronapandemian vaikutuksista työntekemiseen sekä yksityiselämään. virpi.inkeri@sverigesradio.se

Skånen tanssiteatterin toimitusjohtaja ja taiteellinen johtaja Mira Helenius Martinsson on koronan takia joutunut tekemään jokaisen suunnitelman osalta myös pari varasuunnitelmaa. Aika on myös pakottanut innovatiivisiin ratkaisuihin. Itse hän sanoo, että pandemian aikana tunne tanssin tärkeydestä on korostunut entisestäänkin. Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan on Virpi Inkerin toimittama ja tuottama sarja. Siinä keskustellaan eri aloilla työskentelevien kanssa koronapandemian vaikutuksista työntekemiseen sekä yksityiselämään. virpi.inkeri@sverigesradio.se

Kirjallisuusagentti Eleonoora Kirkin vuoden 2020 kalenterissa oli merkinnät kansainvälisistä kirjamessuista. Kaikki messut peruttiin, mutta ne järjestettiin digitaalisesti. Hän pitää korona-ajan parhaimpana puolena hektisen matkustamisen poisjääntiä. Aika on ollut myös meditatiivista. Se on ollut tervetullutta, ja Eleonoora Kirk on voinut rauhassa odottaa maaliskuussa 2021 syntyvää lastaan. Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan on Virpi Inkerin toimittama ja tuottama sarja. Siinä keskustellaan eri aloilla työskentelevien kanssa koronapandemian vaikutuksista työntekemiseen sekä yksityiselämään. virpi.inkeri@sverigesradio.se

Taide on politisoitunut, koska kulttuurimme luopui korkeista itseisarvoista, esittää Jari Ehrnrooth kolumnissaan.

Presidentti Trump ei ole tunnustanut Yhdysvaltain presidentinvaalien tulosta ja Joe Bidenin voittoa. Nyt myös ulkoministeri Mike Pompeo sanoo, että hallinto valmistautuisi Trumpin jatkamiseen presidenttinä. Onko ulkoministerin lausunto vakavalla mielellä annettu? Voiko Trump vielä kääntää vaalituloksen oikeusjuttujen avulla? Mitkä äänestäjäryhmät ratkaisivat presidentinvaalin tuloksen? Ketkä äänestivät Bidenia, ketkä Trumpia? Miten Yhdysvaltain poliittismaantieteellinen kartta muuttui vaaleissa? Mikä on ennuste senaatin voimasuhteet ratkaisevaan uusintaäänestykseen Georgiassa? Yhdysvaltain presidentinvaaleja analysoi Yhdysvaltain historian ja politiikan väitöskirjatutkija Jani Kokko Jyväskylän yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

UT2020 on Suomen Pipliaseuran on tekemä uusi mobiilikäännös Uudesta testamentista. Suomennoksessa on tavoiteltu entistä tarkempaa yhteyttä kreikankieliseen alkutekstiin. Esimerkiksi vuoden 1992 suomennokseen verrattuna uutta versiota on luonnehdittu kuin muutoksena kuvaputkitelevision sameasta kuvasta teräväpiirto-TV:n aikakauteen. Käännös on myös toteutettu nimenomaan mobiilikäyttäjille digitaalisiin käyttöympäristöihin ja seuraten nykyajan 15-25 -vuotiaiden kielentajua. UT2020 ei puhu enää autuaista vaan onnellisista, Jeesusta eivät seuraa opetuslapset vaan oppilaat, usko on luottamusta, armo esimerkiksi hyvyyttä tai kauneutta ja vanhurskaus on saanut väistyä esimerkiksi oikeudenmukaisuuden ja oikeamielisyyden tieltä. Myös Perkele tekee paluun, Babylonin portto on suorasanaisesti huora ja Jeesus-lapsen seimi katosi. Horisontissa keskustellaan UT2020-projektista ja sen merkityksestä nykyajassa. Vieraina ovat Pipliaseuran raamatunkäännöstyön asiantuntija Seppo Sipilä sekä UT2020-ohjausryhmän jäsenet TT Anni Pesonen ja Kirkon koulutuskeskuksen raamattuteologian kouluttaja Mika Aspinen. Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.

106. Musiikinkuuntelu Suomessa -tutkimus - mikä muuttui? Onnistuiko YleX:n Nosteessa-sarja? by Antti X Antti

Blokess, eli Jussi Pulkkinen ja Matti Roth, tuottavat YouTubeen laadukasta huumorisisältöä. Blokess: https://www.youtube.com/channel/UC7LrnPrWi22kDDpEKQmH2Hg Tuotteet: https://ylitois.fi/ Meiän omat somet : VV: http://bit.ly/vvkonttinen Oskari: http://bit.ly/oskaritempakka Otso: http://bit.ly/otsomieskonen

Tässä jaksossa kerron, kuinka tein yhden suurimmista elämänmuutoksistani ja muutin maalle. Tarkoitukseni ei ole rohkaista kaikkia muuttamaan maalle vaan ainoastaan kertoa omista kokemuksistani ja puhua siitä, että hyvän arjen eteen kannattaa tehdä töitä. Toivottavasti onnistun myös rohkaisemaan etsimään rauhaa. Uskon, että rauha on sellaisen luovan työn tekemisen ytimessä, mihin itsekin on tyytyväinen. Jakson runko 00:54 Johdanto jaksoon 01:29 Muutto maalle 04:26 Hyvä arki itselle - myös työn osalta 06:29 Muutto, rauha ja parantunut keskittymiskyky 10:02 Rauhoita päivät, älä suorita kello kaulassa 14:48 Sisäisen rauhan löytämiseksi kannattaa nähdä vaivaa 15:38 Muutos vaatii myös jostakin luopumista 19:46 Vapauttava ja vangitseva luovuus 23:34 Nauti arjestasi ja löydä rauha (konkreettinen vinkki) Jaksomuistiinpanot: luoviapodcast.com/blog-jaksot/ Liity Luovia-verkostoon: www.luoviapodcast.com/luovia-verkosto Facebook-ryhmä: facebook.com/groups/luovia

Tässä jaksossa kerron tarinani toisen osan, eli matkan sivutoimisesta yrittäjästä täysipäiväiseksi yrittäjäksi. Jaksossa puhun mm: Kuinka tein yllättävän uran vaihdoksen korporaatiosta start up yritykseen markkinointialalle Miten jatkoin sinnikkäästi liiketoimintani kasvattamista ensimmäisen floppilanseerauksen jälkeen Kuinka yhdistin maisteriopinnot, ansiotyöt ja sivubisneksen Merkittävin syy sille, että sain verkkokurssini menestymään Jaksossa mainitut linkit:

Koronapandemia muutti hallituksen kehysriihen koronariiheksi. Kehyspäätösten sijaan pöydällä on kaikkien aikojen lisäbudjetti, jossa sosiaaliturvaan lisätään miljardi, yritysten tukiin toinen miljardi, kunnille kolmas miljardi ja suojavarusteisiin 600 miljoonaa. Yhteensä lisäbudjetti tekee 4,1 miljardin lisälaskun valtion piikkiin, joka kaikki tehdään velaksi. Estetäänkö lisäbudjetilla 1990-luvun laman virheiden toistuminen? Patoaako lisäbudjetti 1990-luvun lamassa koetun konkurssiaallon? Onko Suomessa hyvinvointiyhteiskunta myös koronakriisin jälkeen? Vai ajetaanko kohti uusia leikkauslistoja, koska valtio velkaantuu ja budjettitasapaino pettää? Marinin hallituksen koronariihipäätöksiä arvioivat eduskuntaryhmien puheenjohtajat Paavo Arhinmäki (vas.), Emma Kari (vihr.), Kai Mykkänen (kok.) ja Päivi Räsänen (kd.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tulilla-podcast tekee paluun muutaman viikon hiljaiselon jälkeen. Pitkät pyhät on vietetty ja korista katsottu urakalla, joten oli mahtava päästä vaihtamaan kuulumisia tapahtuneen tiimoilta. Ajankohtaisten aiheiden lisäksi kunnioitetaan vasta menehtynyttä NBA-pomo David Sterniä ja pohditaan miten laji on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Jakson aluksi (1:13) käydään läpi joulun isot matsit ja niiden kautta myös sarjataulukon tilanne. Kärki erottuu ja kartalta löytyy muutamia kiinnostavia haastajia. Juhani uskoo Miamin, Indianan ja Bostonin haastaja-asemaan, kun taas Panulla vaakakuppi alkaa idässä kääntymään Giannisin ja Milwaukeen suuntaan. Lännessä Los Angelesin joukkueet erottuvat ja kauden ensimmäisten matsien perusteella Clippersin rosteri tuottaa Lakersille hankaluuksia. Chicago Bulls ja Lauri Markkanen (16:04) ovat parantaneet varovaisesti alkukauden surkeudesta. Viimeinen kuukausi meni tasan voitoissa ja tappioissa ja Lauri on saanut heittonsa normiurilleen upottamalla viimeisessä kymmenessä matsissa 18 pistettä yli 40 prosentin kolmen pisteen tarkkuudella. Silti, nousemalla omalle odotetulle tasolleen, Bullsista ei vielä tule läheskään huippujoukkuetta. NBA menetti vastikään yhden merkittävimmistä, jos ei sen kaikista merkittävimmän hahmonsa, kun pitkäaikainen komissaari David Stern menehtyi 77-vuotiaana aivoverenvuotoon ja herra ansaitsee oman osansa myös tässä podcastissa (27:25). Sternin 1984 alkanut valtakausi nosti NBA:n imago-ongelmista uuteen loistoon. Stern oli kova ja karismaattinen johtaja, joka vastasi NBA:n kansainvälistymisestä, oli tärkeässä roolissa alkuperäisen Dream Teamin päätymisessä olympiaparketeille, rakensi Magicin, Birdin ja Michaelin kautta NBA:stä supertähtien liigan ja sai omistajat tyytyväiseksi bisnespäätöksillään. NBA:n muutos ja isot kysymykset nousevat esiin myös osiossa, jossa käydään läpi juuri päättyneen vuosikymmenen muutokset NBA:ssä (40:51). Miten kulttuuri on muuttunut, miten peli on muuttunut? Ketkä ovat vuosikymmenen merkittävimmät pelaajat ja suurimmat joukkueet? Entä mikä muuttuu seuraavan kymmenen vuoden aikana?

Miten suhtautua selviytyjän syyllisyyteen, kun kyse on selviytymisestä kapitalismissa? Kuinka aloittaa ja lopettaa tupakointi ja miksi? Mitä eri tapoja on tehdä kritiikkiä? Miten Pontus haluaa oikeutta kriitikoiltaan? Entä mikä hallitus hurrasi juuri Veikalle? Näiden kysymysten lisäksi jaksossa käsitellään parhaita vuonna 2019 koettuja videopelejä ja elokuvia: Midsommar, Suspiria, Stalker, Adelen elämä... Keskustelun kaappaa Gwent-korttipelistä lähtenyt sivujuonne siitä, miten elämä on ollut projektikeskeistä suorittamista ala-asteelta alkaen. Jaksossa myös palkitaan vuoden paras podcast-catering. Patreonin puolella (https://www.patreon.com/mikameitavaivaa) on joukko listoja vuodesta 2019. Lukupiiri luksuskommunismista jatkuu heti tammikuussa!

Zakk Wyldellä oli kaikki eväät legendaksi, mutta jollain ilveellä hän päätyi tragikoomiseksi murisijaksi. Tämä siitäkin huolimatta, että mies kantoi "kummisetänsä" Ozzy Osbournen läpi hänen henkilökohtaisen kiirastulensa. Kasarin Lapset -podcastin isännöi Vesa Winberg.

"Teki mieli mennä ulos ja huutaa: eikö joku voisi halata minua?" Läheisyyden kaipuu miehen itsemurhan jälkeen oli valtava. Myös Pirjon poika teki itsemurhan. Silloin suru oli viedä Pirjonkin hengen. Pirjo Stråte on löytänyt elämälle uuden merkityksen: hän auttaa SPES-järjestön kautta muita selviytymään läheisen ihmisen itsemurhan jälkeen. Pirjon oma elämäntarina sisältää monia, satavuotiaan Suomen historiaan liittyviä koskettavia kohtia. Hänen oma isänsä myytiin 10-vuotiaana huutokaupassa ja aikuisikään ehdittyään Pirjon isä joutui sotaan. Pirjon aviomies taas oli pikkupoikana niin kutsuttu oravapoika, eli lapsi, joka suoritti kotirintamalla maanpuolustukseen liittyviä tehtäviä. Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Toinen Digital Sales Day pidettiin syksyllä 5.9.2017. Verkon yli pidetyssä tapahtumassa oli mukana 16 eri myynnin ja markkinoinnin huippuasiantuntijaa vetämässä online-sessioita sekä yli 1 000 myynnin kehittämisesta kiinnostunutta osallistujaa mukana kuuntelemassa ja keskustelemassa. Puheenvuoroista saat rautaista faktaa myynnistä sekä kasoittain konkreettisia työkaluja myynnin kasvattamiseen verkon avulla. Tämän session aihe: Paneelikeskustelu: Kun myynti muuttui – Aitoja kokemuksia inboundin aloittamisesta ja markkinoinnin automaation käyttöönotosta Kaisa Heikkinen, Brand & Communications Leader, PwC Jussi Rossi, Marketing Director, BLC Tuomas Haapsaari, Marketing Director, Barona Tuuli Ojakangas, Marketing Manager, AinaCom Teemu Launis, SVP, Business Development & Marketing, Elomatic Jukka Heinonen, Sales Director, Toyota Material Handling Finland Ilmoittaudu seuraavaan Digital Sales Day -tapahtumaan tästä: http://www.digitalsalesday.fi/

Markku Yli-Pentilä

Aamun vieraana on tänään suomalainen kirjailija Miika Nousiainen, jonka vuonna 2007 ilmestynyt esikoiskirja Vadelmavenepakolainen on tänä syksynä nähtävissä elokuvaversiona Ruotsin ja Suomen elokuvateattereissa. Perjantaiaamussa: - Borås on ainoana kaupunkina Ruotsista ehdolla Euroopan parhaaksi kaupungiksi liikuntaesteisille - Venäjän tutkimuksen professori Timo Vihavainen arvioi Venäjän ja lännen välistä tilannetta - Suomenkielinen lasten ja nuorten psykiatrinen BUP-vastaanotto täytti 30 vuotta - Työstressi on arkipäivää monella työpaikalla - Tutkija ja kirjalija Birger Winsa on tutkinut, miten meänkieli toimii suullisena kulttuurina - Uumajalainen Suvi Kling jätti Jehovan todistajat Matilda Peltonen matilda.peltonen@sverigesradio.se

Vuoden 2013 suurimpiin suomalaisiin musiikki-ilmiöihin kuuluu ehdottomasti räppäri Musta Barbaari, oikealta nimeltään James Nikander. Hänen ensimmäinen ja tähän asti ainut julkaisu, kappale nimeltään Salil eka salil vika, on muuttunut itseironisesta vitsistä lähes poliittiseksi kannanotoksi. Finska Pinnarissa James kertoo miten hän nykyään suhtautuu kappaleen tietoisesti epäkorrektiin kieleen sekä mitä hän toivoo joululahjaksi. Saamme myös vastauksen siihen miksi hän kerran sanoi äidinkielensä olevan ruotsi. PÅ SVENSKA: Finska Pinnar träffar rapparen Musta Barbaari i Helsingfors.  Perjantaipaneeli Paneeliosuudessa muistellaan menneitä, eli vuoden 2013 tapahtumia ja mitä niistä sanottiin Perjantaipaneelissa. Mukana mm. nettivihakeskustelu sekä Yhdysvaltain vakoiluskandaali. Juontajina Kike Bertell ja Andrea Reuter.

Maailmaa kiertänyt helsinkiläinen indieyhtye Husky Rescue kävi ensimmäistä kertaa koskaan vetämässä keikan Ruotsissa, mutta poikkesi ennen sitä Finska Pinnar-studiossa kertomassa uusista kuvioistaan. Yhtyeen ainut alkuperäisjäsen on nykyään Marko Nyberg, mutta mukaan on tullut Markon vanha ystävä Antony Bentley sekä Tukholmasta kotoisin oleva Johanna Kalén. PÅ SVENSKA: Finska indiebandet Husky Rescue besökte Finska Pinnar före premiärspelningen i Sverige. (EDIT 28/4 2014: Husky Rescuen kuviot ovat taas muuttuneet. Johanna Kalén on jättänyt Husky Rescuen ja on perustanut uuden duon nimeltään Audio Fauna yhdessä Mari Kronlundin kanssa.) Perjantaipaneeli Perjantaipaneelissa puhuttiin Shine 2009-yhtyeen uudesta Eurozone-biisistä, edesmenneen Margaret Thatcherin maineesta, YK:n hyvistä uutisista, tulevasta Tom of Finland-elokuvasta, opettajien voimankäyttövaltuuksista ja Håkan Hellströmin suosiosta. Paneelissa mukana Teja Kotilainen Strömberg, Henrik Lindström ja Fredrik Furu. Juontajina Kike Bertell ja Andrea Reuter.